Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Yhdysvalloilta jäi toinen maailmansota kesken

Perjantai 28.1.2022 klo 13.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvalloilta, miksei myös Britannialta, jäi toinen maailmansota kesken. Tarkoituksena oli natsi-Saksan jälkeen tuhota myös kommunismi ja kommunistisen puolueen johtamat sosialistiset maat.

Toisen maailmansodan vielä jatkuessa Yhdysvallat palkkasi CIA apunaan Saksan natseja ja auttoi heitä siirtymään Atlantin toiselle puolelle. Heitä palkattiin paitsi CIA:han myös muihin tehtäviin.

Vaikka valtaosa natseista jäi paikoilleen  Saksaan entisiin tehtäviinsä virkamiehinä, opettajina jne., moni siirtyi sellaisiin maihin, joissa saattoi pysyä tuntemattomana. Mm. fasistisen Kroatian ustasa-natsit siirtyivät Itävaltaan ja fasistisen Espanjan kautta katolisen kirkon avulla Yhdysvaltoihin.

CIA ryösti Saksan kultavarannot onnistuen ryöstöissään siitä huolimatta, että kätketty kulta sijaitsi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä. Toki osa ryöstetystä omaisuudesta palautui Saksaan Marshall-apuna. Jalomielistä eikö totta?

1950 -luvulla kommunisti- ja homoseksuaalijahti oli vallalla niin Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa kuin kansainvälisesti. Kaikki toimet jotka viittasivat ihmisten väliseen tasa-arvoon, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen erityisesti valtiollisella taholla tai rauhaan asevarustelun sijaan oli tuomittavaa. Mustien ja intiaanien asema Yhdysvalloissa oli surkea.

1950- luvulta lähtien Yhdysvallat alkoi tukea fasistista Espanjaa ja sen diktaattoria Francoa. USAn ruoka-apu ja valtiollinen tunnustaminen "pelastivat" Espanjan äärimmäisen väkivaltaisen diktatuurin. 

Samaan aikaan Yhdysvallat CIA:n toimesta pyrki estämään kommunistien tai ylipäänsä vasemmistolaisten pääsyn valtaan tukemalla taloudellisesti oikeistolaisia puolueita vaaleissa, ja tarvittaessa salamurhaamalla vasemmistoaktiiveja sekä poliitikkoja.

Korean sota, Vietnamin sota, Indonesian 1 miljoonan ammattiyhdistysaktiivin ja vasemmistolaisen murhat (CIA:n omien nimilistojen mukaan) kuvaavat Yhdysvaltojen toisen maailmansodan jatkon uusia menetelmiä.

Aasian jälkeen vuoroon tuli Etelä-Amerikka, sitten Neuvostoliitto itse liittolaisineen sekä keskellä Eurooppaa sijaitseva Jugoslavia.

Yhdysvaltojen presidentti George H.W. Bush osallistui yhdessä hänen jälkeensä presidentiksi tulleen Bill Clintonin kanssa paitsi Neuvostoliiton kultavarantojen ryöstöön, myös ryöstölle suotuisan ja Neuvostoliiton taloudellisen tuhon mahdollistajan presidentti Jeltsinin vaalikampanjan rahoittamiseen.

Jo ennen Neuvostoliiton tuhoa George H.W. Bush yritti värivallankumousta Kiinassa 3 vuoden massiivisella kiinankielisellä tiedonvälityskampanjalla ja mielenosoituksilla. Kumouksen piti kulminoitua Tianmenin verilöylyyn, jota Yhdysvallat markkinoi seuraavien kolmenkymmenen vuoden ajan hirviömäisenä tapahtumana.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön arkistojen vapauduttua salauksesta paljastui, että silminnäkijöiden mukaan ketään ei ollut ammuttu Tianmenin aukiolla. Chilen suurlähettiläs oli ollut vaimonsa kanssa paikalla todistamassa tapahtumia. CIA auttoi kouluttamansa "vallankumoukselliset" opiskelijat Hong Kongin kautta pysyvästi Yhdysvaltoihin.

Nyt on meneillään seuraava Kiinaa koskeva mielipidevaikuttaminen. Saa nähdä, mikä uiguurien asemaksi 30 vuoden kuluttua todellisuudessa paljastuu. Tällä hetkellä kiinankieliset uiguuritiedottajat ovat niskan päällä USA:sta lähtevässä tiedonvälityksessä, jota EU-maat toistavat.

Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjän tuhoaminen Yhdysvaltojen toimesta keskeytyi Vladimir Putinin tultua valituksi Venäjän presidentiksi. Hän pani Yhdysvaltojen tukemat oligarkit kuriin ja on nostanut Venäjän kansainvälisiä lakeja ja YK:n periaatteita ja ETYK:in päätösasiakirjaa tukevaksi maaksi, joka ei toista kertaa alistu natsien väkivaltaan missään muodossa.

Yhdysvallat kykeni pommittamaan Irakin ja Libyan valtiorakenteitaan myöten hajalle ja ryöstämään näiden luonnonvaroja. Syyrian kohdalla yritys jäi kesken vaikkakin vielä tänä päivänä Yhdysvallat varastaa Syyrian öljyä miehittämältään alueelta ja aiheuttaa talouspakotteillaan nälänhätää maassa. Afganistanin kuluttava sota ylläpiti kauhua maassa ja sen naapurimaan Pakistanin heimoalueilla 20 vuoden ajan.

Mikä tekee näistä Yhdysvaltojen toimista natsi-Saksan toimien jatkeen? Rasismi. Kyvyttömyys pitää muita kansoja ja ihmisiä samanarvoisina kuin Yhdysvallat pitää itseään. Se pitää itseään "poikkeuksellisena" ("exeptional") maana, jolla on oikeus tehdä kaikkialla maailmassa niin kuin se itse näkee parhaaksi.

Tämä asenne on näkynyt viime päivien neuvotteluissa Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä.

Yhdysvallat on EU-liittolaistensa kanssa liittänyt väkivaltaa käyttäen Ukrainan EU-lähentymissopimukseen tilanteessa, jossa laillisesti vaaleilla valittu presidentti Janukovic katsoi, että maalla ei ole vielä varaa liittyä unioniin. Lähentymissopimuksen ensimmäiset artiklat ovat sotilaallista yhteistyötä koskevia sitoumuksia. Siten USA ja EU ovat sitoneet Ukrainan sotilaalliseen yhteistyöhön kanssaan laittomin menetelmin yhteistyössä väkivaltaan turvautuvien natsi-joukkioiden kanssa.

Venäjä on katsonut, että Yhdysvaltojen johtaman sotilasliitto NATOn joukot eivät saisi tulla Venäjän rajalle uhkaamaan Venäjän ja venäläisten turvallisuutta. Toisin sanoen Yhdysvaltojen määräysvalta ei saisi ulottua ohjuksen kantaman päähän Moskovasta.

Yhdysvaltojen toisen maailmansodan jatke on kuorrutettu massiivisella rasistisella tiedottamisella.

Ryhtyessään EU-Saksan kanssa ottamaan Balkanin aluetta haltuunsa Yhdysvallat kuvasi kaikkia etnisiä ryhmiä Jugoslavian alueella tasa-arvoisina pitäviä serbejä Hitlereinä. Nykyinen USA:n presidentti Biden kutsui holokaustin uhreja, serbejä, "kretiineiksi", vajaamielisiksi. EU-Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel sanoi ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan tultuaan ulkoministeriksi: "Serbit on saatava polvilleen".

Kalifaattia rakentavat Bosnian muslimit ja USA:n natsi-diasporan rahoittamat kroaatit olivat Jugoslavian hajottamisessa Yhdysvaltojen ja EU-Saksan liittolaisia. He auttoivat NATO:a pommittamaan "oikeita" kohteita ja tuhoamaan koko Jugoslavian infrastruktuurin.

Jugoslavian hajottamisen jälkeen USA otti pommittamalla haltuunsa Serbian maakunnan Kosovon ja rakensi sinne jättimäisen Bondsteelin sotilastukikohdan. Ei äänestämällä tapahtunutta veretöntä tapahtumaa, kuten Krimin liittyminen Venäjään - ei. Pommituksia pommitusten jälkeen keskitysleirien entisille asukkaille leirien entisten vartijoiden ohjatessa pommit oikeisiin paikkoihin.

Nyt kaikki Jugoslavian jäännösmaat ovatkin USA:n johtaman NATO:n jäseniä Serbiaa lukuunottamatta. Bosnia on täysin USA:n määräysvallassa.

USA pitää koko Eurooppaa sotilasleirinään. 

ETYJ:n loppuasiakirjassa todetaan, että jokainen kansakunta ansaitsee turvallisuuden sotilaallisia hyökkäyksiä vastaan eikä kenenkään turvallisuus saa uhata toisen valtion turvallisuutta.

Venäjä on yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi ilmaissut huolensa siitä, että USA:n ohjauksessa olevat lähinaapurit eivät ota huomioon Venäjän turvallisuutta.

Suomi ei näe mitään arvosteltavaa omassa toiminnassaan vaikka vuosittain järjestetään massiivisia kymmenien maiden yhteisiä sotaharjoituksia, joissa harjoitellaan sotaa Venäjää vastaan. Suomi ei näe ongelmaa omassa asenteessaan tai median asenteessa Venäjää kohtaan.

Kun serbejä kutsutaan kretiineiksi, kun Eestin entinen presidentti kutsuu venäläisiä apinoiksi tai kun Suomen valtamediassa toimittajat valehtelevat säännönmukaisesti johtaen kansalaisia harhaan, kaikki on kunnossa?

Eestin ex-presidentti Ilves ei kutsuessaan venäläisiä apinoiksi muista, että Eestin ja Euroopan historiassa oli aika, jolloin juutalaisia, serbejä, kommunisteja ja muita vähemmistöjä luokiteltiin ali-ihmisiksi juuri tällaisilla epiteeteillä. Eesti julistettiin toisen maailmansodan aikana Europan ensimmäiseksi täysin juutalaisista vapaaksi maaksi, kun siellä tapettiin kaikki juutalaiset. Tällä hetkelläkään Eestin venäläiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa maan EU-jäsenyydestä huolimatta.

Kuuluminen Yhdysvaltojen ainutlaatuisten maiden piiriin NATO-jäsenyyden ja monien muiden sopimusten kautta Eesti ja Suomi katsovat olevansa ylemmyydentunteessaan oikeutettuja uhkaamaan Venäjän turvallisuutta. Ne voivat panna täytäntöön Yhdysvaltojen ulkoministeriön v. 2000 Bratislavan kokouksessa tekemän päätöksen laajentaa NATO:n vaikutuspiiri Baltiasta Ukrainan Odessaan ja estää Venäjän pääsy Itämerelle kuten natsi-liittolaisuuden aikana v. 1941 kesällä, jolloin natsi-Eesti ja natsi-liittolainen Suomi miinoittivat Suomenlahden niin, että Tallinnasta Leningradiin (Pietariin) pakenevista siviileistä ja sotilaista 16 000 kuoli.

Jokainen normaali kansalainen käsittää, että Venäjän turvallisuuden takaaminen on yhtä tärkeätä kuin Suomen oman turvallisuuden takaaminen. Vain tuo asenne voi olla ystävyyden rakentamisen pohjana.

Osallistuminen Yhdysvaltojen kesken jääneeseen toiseen maailmansotaan, sen sotateollisuuden ja ryöstömentaliteetin tukemiseen johtaa maamme umpikujaan ja oman inhimillisyytemme lopulliseen tuhoutumiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA, natsien ja Venäjän kulta, rasismi, ihmisarvon kieltäminen, Bush sr, Clinton, Biden, fasismin ja natsismin tukeminen

Suomen rauhanpolitiikka EUhun liittymisen jälkeen

Maanantai 25.10.2021 klo 12.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

SUOMEN RAUHANPOLITIIKKA EUhun LIITTYMISEN JÄLKEEN

puhe YK:n päivänä Lapin rauhanpuolustajien rauhanmarssin jälkeen järjestämässä tilaisuudessa


Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen rauhanpolitiikka päättyi 27.1.1982 Suomen tasavallanpresidentti Urho Kekkosen jäädessä sairauslomalle ja saman vuoden syksyllä luopuessa virastaan sairauden vuoksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen, YYA sopimuksen ystävyydestä ja yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa ja sopinut asevarustelun rajoituksista ja sitoutunut olemaan tuomasta ydinaseita Suomen maaperälle.

Kolmekymmentäluvun kokemukset tiiviistä yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa sekä Mannerheimin johtaman sotilaskomitean valta Suomen politiikassa oli johtanut siihen, että presidentti Kekkonen suhtautui armeijaan etäisesti ja kirkkoon vielä etäisemmin.

Suomen pääomapiirien vallankäyttö Suomen sisällissodassa ja liittoutuminen Saksan kanssa työväen lyömiseksi ja Suomen liittämiseksi Saksan keisarikuntaan oli vähitellen johtanut pysyvään asennemuutokseen myös Kekkosen mielessä.

Presidentti Kekkonen piti oikeistolaista kokoomuspuoluetta vaarana Suomen rauhanpolitiikalle.

Presidentiksi Kekkosen jälkeen tullut Mauno Koivisto nimitti vuoden 1987 vaalien jälkeen Suomeen hallituksen kokoomuksen Harri Holkerin johdolla. Muina puolueina olivat sdp, rkp ja maaseudun puolue. Tämän hallituksen aikana valmisteltiin Suomen liittymistä tiiviimmin läntiseen Eurooppaan.

Suomen pääomapiirit oletettavasti kokivat myönteisenä sen, että European Round Table of Industrialists, Euroopan teollisuuspiirien yhteenliittymä, valmisteli tulevan Euroopan Unionin peruskirjan artiklat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi vuonna 1987 varoituksen antamista minulle salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa. Olin nimittäin kertonut ruotsalaisen Round Table of Industrialists järjestön puheenjohtajan, Volvon pääjohtaja Per Gyllenhammarin, istuvan myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman aseteollisuusyrityksen hallituksessa. Päättelin aseteollisuuden etujen tulevan liian ratkaiseviksi tulevan EU:n toiminnassa.


Tämä arvioni on osoittautunut oikeaksi.

Aseteollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja muun sotilaallisen toiminnan on osoitettu olevan maapallon pahin saastuttaja. Ovatko Suomen tai muiden EU-maiden poliitikot nostaneet tämän hälyttävän seikan ilmastonmuutoksen torjunnan pääkohteeksi? Eivät. Sotateollisuuden ympärillä on tässä suhteessa täysi hiljaisuus.

Euroopan ollessa 1990-luvulla myllerrysten kourissa Suomen valtiolliset toimijat katsoivat kansainvälispoliittisen tilanteen mahdollistavan Suomelle livahtamisen Länsi-Euroopan syliin. Presidentti Koivisto myöntyi irrottautumiseen Pariisin rauhansopimuksesta. RKP:n puolustusministeri Elisabeth Rehn nosti asekätkijät ja Lotta Svärd-järjestön uuteen kukoistukseen. Äärimmäisestä taloudellisesta hätätilasta huolimatta hallitus tilasi Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät. 1930-luvun ilmapiiri oli palannut.

YYA-sopimus sovittiin purettavaksi ja korvattavaksi ystävyyteen perustuvalla Suomen ja Venäjän välisellä rajasopimuksella.

MITÄ SUOMEN POLIITIKKOJEN MIELESSÄ LIIKKUU?

Olen työskennellyt 25 vuotta, elämäni tärkeimmät vuodet psykoottisten, mieleltään hajonneiden ihmisten parissa. Kanssakäyminen on mahdollista vain äärimmäisen aitouden ja tunneherkkyyden varassa. Psykoottinen ihminen tunnistaa aitouden ja tulee kanssakäymiseen vain tuota aitouden siltaa pitkin.

Sama pätee lapsiin. Vain aito vuorovaikutus ja lapsen kuuntelu tekee mahdolliseksi sen, että hän kasvaa inhimilliseksi ihmiseksi.

Miten meille suomalaisille käy toistuvasti niin, että johtajamme valitsevat meille inhimillisyyden sijaan väkivaltaan, aseisiin ja vallankäyttöön perustuvat puitteet.

Sisällissotaan jouduttiin kesällä 1917 itsenäisyyden taanneen valtalain vastustajien salaisten neuvottelujen ja niitä seuranneen eduskunnan hajottamisen kautta. Keisarillisen Saksan yhteyteen pyrkineet voimat saivat yliotteen, perustivat porvarillisen armeijan tammikuussa 1918 ja yhteistyössä Saksan armeijan kanssa murskasivat demokratiaa ja nykypäivänä itsestään selviä oikeuksia vaatineet työläisjoukot.

Siten voidaan sanoa, että asiat päätettiin kulisseissa.

Presidentti Ståhlberg esti kenraali Mannerheimia saamasta itselleen suojeluskunnista yksityistä armeijaa eikä Mannerheim onnistunut heimosotien avulla tuhoamaan neuvostovaltiota. Hän ei tohtinut ryhtyä lapualaisten päälliköksi vaan toimi Suomen saksalaissuuntauksen virrassa yhteistyössä Göringin kanssa perehtyen Hitlerin menetelmiin. Suomen demokratia purettiin jopa Saksaan verrattuna etuajassa. Saksan armeijan kenraalit juhlivat Mannerheimin rinnalla ”Vapaussodan voittoa” vuotuisissa kekkereissä joissa ”Alte kameraden”-laulu raikui.

Toisinajattelijoiden vangitsemiset ja teloitukset olivat 1930 luvulla todellisuutta. Talvisotaan lähdettiin, rinta rottingilla olihan Hitler luvannut, että hän sallii ruotsalaisten auttaa suomalaisia sodassa Neuvostoliittoa vastaan, vaikka itse ei vielä Molotov-Ribbentropin sopimuksen johdosta pysty auttamaan. Italialaisten fasistien apu Suomen armeijalle talvisodan aikana oli myöskin saanut Italian ulkoministeri Cianon mukaan Hitlerin siunauksen. Pohjoismaiden johtajat taputtivat lokakuussa 1939 yhteisessä päämiesten neuvottelussa Suomen hallitusta selkään: kyllä sota tulee hyvin menemään.

Suomen Saksa-suuntautuneelle eliitille toisen maailmansodan jälkeinen aselepo ja Pariisin rauhansopimus oli järkytys. Fasististen järjestöjen lakkautus ja demokraattiset oikeudet kaikille olivat ennenkuulumattomat sodan alusaikaan verrattuna.

Presidentti Urho Kekkosen aika oli jatkuvaa ponnistelua rauhan ja hyvien suhteiden ylläpitämiseksi erityisesti Neuvostoliittoon.

YK:n jäsenyys, 1970 -80-lukujen työväenjärjestöt ja -sanomalehdet, YK:n päivän rauhanmarssit ja puhetilaisuudet ylläpitivät perheissä ja kouluissa demokratian ja rauhan kunnioitusta.

Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bushin George Sorosin ja nk talousgurujen yhdessä Neuvostoliiton uusien oligarkkien ja Jeltsinin kanssa suorittama presidentti Gorbatsovin vallasta syökseminen ja kansallisvarallisuuden ryöstö romahduttivat Neuvostoliiton.

Neuvostoliiton merkitys kansainvälisen rauhan ja kehittyvien maiden tukijana väistyi. Samaan aikaan mureni Saksan demokraattinen tasavalta, joka johti Saksojen yhdistymiseen.

Näiden sosialististen maiden tuhoutuminen johtui pitkälti läntisen valtamedian vaikutuksen voimistumisesta, läntisen taloudellisen vallan suuresta merkityksestä sekä siitä että sosialistisissa maissa ihmisten olisi tullut henkisesti kyetä ylittämään kulutusyhteiskunnan synnyttämät tarpeet ja korvata ne solidaarisuuden tuomalla tyydytyksellä. Missään Euroopan sosialistisessa maassa johtajat ja politrukit eivät näyttäneet esimerkkiä vaatimattomuudesta hyveenä.

Saksojen yhdistyminen aiheutti liittokansleri Kohlille tarpeen lähteä ryöstöretkelle Jugoslaviaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat halusivat sotilaallisen sillanpääaseman Balkanille.

Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni olivat muotoutumassa. Liittokansleri Kohl, Angela Merkel hänen ministerinään ylipuhuivat vastustelevat EU-jäsenkandidaatit Jugoslavian hajottamisen puolelle Maastrichtin kokouksessa v.1992. Hajottamisen lähtölaukaus oli Kroatian itsenäisyyden tunnustaminen hetkellä, jolloin Kroatia oli säätänyt serbivastaisen rasistisen perustuslain, piti sotilaallisesti hallussaan vain 1/3 Jugoslavian liittotasavallan Kroatian alueesta. Tämä kansainvälisten lakien ja Jugoslavian perustuslain vastaisuus ei mietityttänyt.

Kohl ajoi USA:n presidentiksi tulleen Bill Clintonin, Osama bin Ladenin ja Yhdysvaltojen kroaatti- ja natsidiasporan rahoittamana Jugoslavian hajottamisen myrskyn lailla. Yhdysvallat ja CIA olivat aloittaneet fasistien ja muslimiveljeskunnan tukemisen jo 1950- luvun alkupuolella, diasporan antaessa sivustatukea.

Aseita hankittiin DDR:n ylijäämäasevarastoista sekä Osama bin Ladenin lentorahdilla Lähi-idästä. On liikuttavaa suomalaisten näkökulmasta, kun Suomen EU-jäsenyyden pääneuvottelija Pertti Salolainen kehui saaneensa Kohlin ja ulkoministeri Klaus Kinkelin avulla Suomelle aseita samasta DDR:n varastosta.

Klaus Kinkel totesi heti ulkoministeriksi tultuaan että ”serbit on saatava polvilleen.” Olivathan he jo olleet polvillaan toisen maailmansodan aikana, jolloin Saksan liittolaisilla, natsi -kroaateilla, muslimit apulaisinaan oli keskitysleirit serbeille. Muun muassa Jugoslavian presidentti Milosevicin vaimon äiti oli kuollut keksitysleirillä.

Yhdysvaltalainen senaattori Joe Biden totesi serbien oleva ”kretiinejä”, vajaa -älyisiä. Siis natsi -ajan tapaan epäihmisiä.

Mitä suomalaiset tiesivät Balkanin kansoista. Mitä suomalaiset käsittivät tapahtuvan ympärillään Euroopassa, johon he suin päin syöksyivät. Oliko niin, että vanha intuitio siitä, että natsien kanssa on hyvä olla liitossa, oli ottanut vallan. Mitä muuta serbien kohtelu oli kuin natsismia.

Suomen poliitikot vaikenivat tosiasioista Jugoslavian hajottamisen alkuaikoina 1992-95. Asioista, joista Yhdysvallat halusi vaiettavan, vaiettiin. Presidentti Clintonin tilaamat lavastukset tiedotettiin tosina.
Suomalaiset eivät tienneet yhdysvaltalaiskenraaleiden johtavan muslimiarmeijan taisteluita Sarajevossa.
Suomalaiset eivät tienneet että Sarajevon toriräjäytykset lavastettiin serbien tekemäksi. Niiden muslimien suorittamien räjäytysten seurauksena muslimiarmeija tilasi muutaman tunnin sisällä NATO-pommitukset serbien niskaan koska todellisten syyllisten paljastamiseen kului päiviä ja viikkoja. Suomalaiset eivät tienneet Yhdysvaltalaiskenraalien harjoittavan kroaattiarmeijaa suorittamaan serbien kansanmurhaa Kroatian Krajinassa.

Liittolaisuus Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa oli tuolloin kuten nytkin totuutta tärkeämpää.

Presidentti Clinton oli tilannut vuonna 1993 Bosnian muslimipuolueelta 5000 ruumista Srebrenicasta. Jokainen voi Youtubesta nähdä videon, jossa muslimipuolueen edustajat kokouksessaan ihmettelevät, mistä ruumiit saataisiin ja kuka niitä haluaa. Clintonin mukaan, jos sellainen määrä ilmoitettaisiin, NATO voisi ryhtyä pommittamaan serbejä.

Muslimien hyökkäyksissä Srebrenicaa ympäröivin serbikyliin vuosina 1992-93 kuoli yli 2000 siviiliä askareissaan. Bosnian serbikenraali Mladic ilmoitti, että näin ei voi jatkua. Srebrenicaa ei ollut lupauksista huolimatta demilitarisoitu vaan sieltä käsin muslimiarmeija ja jihadistit (Osama bin Ladenin presidentti Izetbegovicin pyynnöstä toimittamat taistelijat) tekivät brutaaleja hyökkäyksiä rauhallisiin kyliin. He videoivat itse niitä ja näyttivät länsilehtimiehille ylpeinä. Yhtäkään näistä videoista ei esitetty ICTY-tuomioistuimessa, jonka NATO-maat pystyttivät serbejä tuomitsemaan.

Kenraali Mladic otti Srebrenican haltuunsa heinäkuussa 1995 käytännössä ilman vastarintaa. Rauhallisten neuvottelujen jälkeen sovittiin järjestettäväksi bussikuljetus niille, jotka haluavat laskea aseensa ja lähteä kaupungista. Jokaiseen bussiin oli Mladicin määräyksellä tultava YK-sotilas turvaksi.

Aseita laskemaan haluttomat tuhannet Srebrenican muslimiarmeijan ja siviilien joukot lähtivät kulkemaan metsien ja miinakenttien läpi 60km päässä olevaan Tuzlan kaupunkiin, jossa oli Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Matkan varrella käytiin lukuisia taisteluita. Osa serbitaistelijoista olivat niitä, joiden kotikyliin oli aikaisemmin hyökätty, osa muslimitaistelijoista oli niitä, jotka olivat hyökänneet ja polttaneet serbikyliä.

Sarajevossa muslimijoukkoja johti yhdysvaltalainen kenraali John Galvin.

Parin viikon päästä Tuzlassa olevat yhdysvaltalaiset tiedottajat väittivät Srebrenicassa tulleen teloitetuksi 8000 muslimimiestä ja poikaa vaikka siitä ei ollut mitään todisteita. Väite oli 60km päässä tapahtumapaikalta tehty tarkoitushakuinen päätelmä. Punainen risti oli ilmoittanut tuhansien ihmisten olevan kadoksissa omaisiltaan. Tätä punaisen ristin ilmoitusta ja Srebrenican joukkomurha -lavastusta käytettiin harhautuksena. YK:n sotilastarkkailijoiden mukaan näytti siltä, että Srebrenicaa koskevalla sensaatiomaisella uutisella haluttiin peittää samaan aikaan , elokuun taitteessa Kroatian puolella, 350 km päässä Tuzlasta tapahtuva serbien kansanmurha.

Ennen toista maailmansotaa Kroatian alueella asui 2, 5 – 3 miljoonaa serbiä. Heidän määränsä oli laskenut n. 750 000:een vuoteen 1990 mennessä.

Yhdistetyt kroaatti- ja albaanijoukot olivat 10 kk harjoittelun jälkeen lähdössä ajamaan kaikki satoja vuosia Kroatiassa asuneiden serbisukujen edustajat ulos Kroatiasta. Kroatian presidentti Tudjman vaati puheessaan 31.7.1995, että serbien on kadottava Kroatiasta. ”Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta.”

Karkotustaistelun nimi oli Operaatio myrsky. 250 000 serbiä ajettiin maasta tuhansien kuollessa matkalla pommeihin ja tykkituleen. Tämän operaation oli harjoittanut yhdysvaltalaiset kenraalit. Yhdysvalloissa tätä taistelua kutsutaan ”hienoimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan.”

Srebrenican lavastusta sekä Sarajevon Markale-torin räjähdys -provokaatiota käytettiin perusteluna serbeihin kohdistetuille NATO-pommituksilla.

Suomalaiset Elisabeth Rehn ja Helena Ranta esiintyivät useissa Yle:n dokumenteissa ja uutisissa valittaen muslimien kohtaloa. Kertaakaan ei heidän suustaan kuullut sitä mitä Bosniassa todella tapahtui. Kertaakaan he eivät maininneet olleensa kalifaatin rakentamisessa auttaneen Osama bin Ladenin puolella. He ovat ainoastaan vahvistaneet Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita; lavastuksia, harhaanjohtavia tietoja, tunnepitoisia dokumenttielokuvia ja historiaan jääviä Wikipedia -tietoja.

Nykyisin Srebrenican joukkomurhan kieltäminen on julistettu laittomaksi Bosniassa. Siten tieteellisyys on myös tullut kielletyksi. Sama koskee myöhemmän Kosovon Racakin taistelun tosiasioiden kertomista. Kosovossa asuva serbikansanedustaja Ivan Todosijevic tuomittiin hiljan 2 vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän taistelusta.

Daytonin rauhansopimuksessa Bosniaan määrättiin eräänlainen siirtomaaherra hoitamaan presidentin virkaa ja alue jaettiin muslimien ja kroaattien osaan sekä serbeille kuuluvaan Republika Srpskaan. Daytonin sopimuksesta livetään EU:n NATO-maiden ja Yhdysvaltojen toimesta vähä vähältä. YK:n päätösvaltaa yritetään siirtää EU:n NATO-maille. Serbitasavallan oikeuksia pyritään vähä vähältä kaventamaan.


Suomen liityttyä EU:hun alkoi Kosovon irrottaminen Serbiasta. Suomen hallituksella ja presidentti Ahtisaarella on merkittävä rooli tässä prosessissa.

Suomen liittyessä EU:hun Bosnian sota oli lopuillaan. CIA jatkoi Kosovon albaanien sotilaskoulutusta Albanian puolella Serbian rajan tuntumassa. Saksa ja Osama bin Laden rahoittivat vielä vuoteen 1998 terroristeiksi kutsuttujen Kosovon albaanien koulutuksen mm Turkissa.

Vuosien 1998-99 taitteessa sissien nimitys muuttui Yhdysvaltojen ulkoministeriön puheenparressa vapaustaistelijoiksi.

Kymmenen vuoden aikana 1990-luvun alusta lähtien Serbian maakunnan Kosovon albaanien enemmistö ei ollut halunnut osallistua monipuoluevaaleihin. He halusivat suoralla toiminnalla, ajoittain väkivalloin muodostaa oman valtion, toteuttaa oman vain albaaneille tarkoitetun koulujärjestelmän, terveydenhuollon jne. Albaanit kieltäytyivät myös toimimasta valtion viroissa tai valtion yrityksissä. Suoritustasoltaan nämä ”omat” laitokset eivät olleet tasoltaan Jugoslavian valtion tai kansainvälisen toiminnan tasolla.

Kehityksen seurauksena albaaniväestö luonnollisesti köyhtyi. Myös albaanien suorittamat väkivallanteot poliiseja, serbisiviilejä ja serbien kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja kohtaan lisääntyivät. Jugoslavian hajottamista tavoittelevat USA ja EU sekä valtamedia kuitenkin ihastelivat ja rohkaisivat tätä suoraa toimintaa.

Jugoslavian hallitus ja niin kutsuttu kansainvälinen yhteisö kuitenkin pyrki rauhoittamaan tilannetta ETYJ:n tarkkailijoiden avulla vuosina 1998-99. Nämä tarkkailijat seurasivat ja arvostelivat kuitenkin vain sitä noudattaako Jugoslavian armeija sopimuksia, sissien saadessa toimia kuten halusivat.

Yhdysvaltojen ETYJ:n tarkkailijat olivat enimmäkseen myös CIA:n palveluksessa. He antoivat satellitti-puhelimensa sissien käyttöön ja useilla sissipäälliköillä oli NATO n päällikön Wesley Clarkin suora puhelinnumero käytössään serbien niskaan suunnattavien pommitusten ohjailua varten. Albaanisissit toimivat omaa etua ajaessaan NATOn suorina yhteistyökumppaneina.

Jugoslavian hajottaminen oli käytännössä Euroopan ja Yhdysvaltojn kansalaisille suunnattu näytelmä, jossa USA:n NATO:n ja erityisesti Saksan tavoitteet esiteltiin hyvinä ja humaaneina ja holokaustin uhreille serbeille oli varattuna Hitlerin rooli.

Yhdysvaltojen tosiasiallinen tavoite oli koko Balkanin sotilaallinen miehitys. Bosnian NATO-miehitys oli jo toteutettu ja Yhdysvallat oli pienintä yksityiskohtaa myöten päättämässä kaikesta mitä maassa tapahtui.

Rambuillet’in neuvottelut keväällä 1999 oli kutsuttu koolle, jotta Jugoslavian hallitus ja kapinalliset albaanit voisivat sopia rauhanomaisesta kehityksestä. Tavoite oli kuitenkin näennäinen. USA liittoutui neuvottelussa, jota se yksinvaltiaasti myös hallinnoi, Kosovon väkivaltaista Drenican mafia -järjestöä johtaneen Hashim Thacin kanssa jättäen neuvotteluja ja rauhaa kannattavan Ibrahim Rugovan syrjään. Yhdysvallat ei halunnut rauhanomaista kehitystä. Se halusi NATO-miehityksen.

Rambuillet’in neuvottelut päättyivät salaisena pidetyn b-asiakirjan tuomiseen neuvottelupöytään. Tämä b-liite edellytti koko Jugoslavian NATO-miehitystä. Mikä valtio tällaiseen voisi suostua?

Asuin vuonna 1999 Brysselissä ja päivälehtenäni oli De Morgen, flaaminkielinen, maan toiseksi suurin sanomalehti. Lehti harrasti tutkivaa journalismia. Lehdessä oli painettuna Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin puhe parlamentissa kokonaisuudessaan. Sen lisäksi lehti, suurena poikkeuksena länsilehtien joukossa julkaisi myös Rambuilletin neuvottelujen b-liitteen.

Minulle kävi aivan selväksi, että mikään valtio ei voisi hyväksyä tuota neuvottelusopimuksen b-liitettä. De Morgen artikkeli oli käänteentekevä epäilykseni heräämisessä koko Jugoslavian hajottamisen todellisuutta ja siitä tiedottamista kohtaan.

Ymmärsin, että Yhdysvallat haluaa pommittaa Jugoslavian polvilleen kuten Saksan ulkoministeri Kinkel oli jo virkaan astuessaan ilmoittanut.

SUOMEN EPÄINHIMILLINEN TOIMINTA


Ennen Rambuillet’ia yhdysvaltalainen ETYJ:n Kosovo-joukkojen päällikkö William Walker oli lavastanut joukkoteurastuksen Racakin kylään. Tämän lavastuksen seurauksena kaikkien NATO- maiden hallitukset olivat joukolla sitä mieltä, että vain pommitukset voivat ratkaista tilanteen.

Tosiasiassa Racak oli siviileistä tyhjennetty albaanikylä Kosovossa, joka oli muodostunut juoksuhaudoilla varustetuksi sissien tukikohdaksi, josta käsin suoritettiin hyökkäyksiä ja tapettiin serbipoliiseja.

Jugoslavian hallitus ilmoitti tyhjentävänsä poliisivoimin kylän ja ottavansa aseet haltuunsa. Hallitus oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle ja AP:n televisioryhmä kuvasi päivän taistelut. ETYJ tarkkailijat seurasivat tapahtumia kylää ympäröivillä kukkuloilla.

Taistelujen jälkeen Jugoslavian oikeusviranomaiset, mm tutkintatuomari, eivät kyenneet selvittämään kuinka moni poliisi tai sissi oli kuollut koska rinteiltä alettiin heti ampua tutkintatuomarin alkaessa kavuta rinteelle.

Lehtimiehet haastattelivat ihmisiä kylän torilla ja totesivat iltapäivällä tilanteen rauhoittuneen.

Seuraavana päivänä tutkintatuomarin seurueineen palatessa tutkimaan tilannetta, ETYJ:n amerikkalainen puheenjohtaja William Walker oli jo paikalla suuren lehtimiesjoukon saattelemana. Hän oli vienyt toimittajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Siinä hän päivitteli, että ei ole koskaan nähnyt tällaista teurastusta: ”päitä katkottu”, uhrit pakotettu polvistumaan kuopan reunalle, ammuttu niskalaukauksella, jotkut yrittäneet ryömiä kuopasta. Hän viestitti eri NATO-maiden hallituksille ennen kuulumattomasta joukkomurhasta.

Koska oli viikonloppu eikä paikalla olleiden toimittajien raportit olleet vielä julkisuudessa, tämä Walkerin välittämä selostus tuli NATO-maiden hallitusten toimenpiteiden pohjaksi.

Vasta parin päivän kuluttua ranskalaiset lehtimiehet ja TV yksikkö raportoivat mitä todella oli tapahtunut. Sillä ei ollut merkitystä. Oikea tieto hukkui valhevyöryn alle.

Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tutkimaan ruumiit ja selvittämään tieteellisesti, miten henkilöt ovat kuolleet.

Oikeuslääkärit totesivat, että ketään ei ollut teloitettu, ketään ei ollut ammuttu läheltä, puhumattakaan että päitä olisi katkottu. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita.

Suomen ja Saksan hallitukset halusivat salata oikeuslääkäreiden tutkimustulokset. He halusivat antaa Clintonin toteuttaa pommitukset.

Suomen ulkoministeriö oli valinnut Helena Rannan, hammaslääkärin, oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajaksi. Olisi kuvitellut, että hän olisi kertonut tiedotustilaisuuksissa mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Mutta ei. Hän puhui sen, minkä Saksan ulkoministeriön edustaja edellytti hänen puhuvan.

Ranta kuvaili, että tapahtuma on ”rikos ihmisyyttä vastaan” kun siinä kuoli niin monta yhtä aikaa. Hän ei kertaakaan paljastanut sitä, mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Hän kekseliäästi pohdiskeli julkisesti harmitellen, ettei ollut tutkinut ruumiiden kynnenaluksia, olisiko niissä merkkejä ryömimisestä ulos kuopasta, ikään kuin tuon tutkiminen kuuluisi hammaslääkärin toimenkuvaan.

Presidentti Clinton viittasi Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen siihen, kuinka ihmisiä, jopa lapsia oli raahattu kodeistaan, päät leikattu irti ja ammuttu kuoppaan niskalaukauksella. New York Times ja Washington Post vihjaisivat, että tutkimustuloksia ei ehkä koskaan julkaista ”niiden arkaluonteisuuden vuoksi”.

Oikeuslääkäreiden tutkimusryhmän keskeisin asiantuntija, kansainvälisesti tunnettu professori Antti Penttilä, joka oli mukana suorittamassa tutkimuksia, oli pöyristynyt ulkoministeriön käytöksestä ja tietojen salaamisesta ja siten todellisuuden muuttamisesta.

Hän ei pystynyt estämään pommituksia, mutta hän sai työtovereidensa kanssa tutkimustulokset julkaistuiksi kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä, kaksi vuotta myöhemmin.

Presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen, varapääministeri Sauli Niinistö ja ulkoministeri Tarja Halonen loivat toisen konkreettisen paalun Suomen irrottautumisessa rauhan politiikasta.

Irtisanoutuminen Pariisin rauhansopimuksesta, YYA-sopimuksen purkaminen, fasististen järjestöjen kunnianpalautus ja hävittäjähankinnat olivat ensimmäinen konkreettinen paalu.

Liittoutumattoman, hyvinvointivaltio Jugoslavian hajottamisessa Suomella oli merkittävä rooli.

Liittokansleri Kohl oli kutsunut Suomen valtiovarainministeri Sauli Niinistön EDU:n puheenjohtajaksi 1998. Niinistön omien sanojen mukaan järjestön keskeisin tehtävä on kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Presidentti Martti Ahtisaari oli kutsuttu rauhanneuvottelijaksi pommitusten päättämiseksi kesäkuussa 1999. Hän uhkasi Jugoslavian presidenttiä mattopommituksilla, joissa kuolisi 0,5 miljoonaa ihmistä, ellei Jugoslavia suostuisi rauhaan.

Rauhanneuvottelujen tulos vahvistettiin YK:n päätöslauselmalla 1244, jonka mukaan vain Kosovon alueelle, ei koko Jugoslaviaan tulee NATO-miehitys ja Kosovo säilyy Serbian maakuntana.

Pommitusten jälkeen Kosovoon syntyi täydellinen anarkia. Yhdysvallat alkoi rakentaa jättimäistä Bondsteel-sotilastukikohtaa alueelle, joka siis on Serbian maakunta. NATO- joukkojen läsnäolosta huolimatta albaaniväestö aloitti serbisiviileihin kohdistetut pogromit. Ortodoksikirkkoja ja luostareita poltettiin albaanien juhliessa ympärillä.

Kosovon tilapäisenä päämiehenä toimi YK:n pääsihteerin erityisedustaja. Tämän toimesta alkoi serbiomaisuuden konfiskointi kuten toisen maailmansodan fasistisessa Kroatiassa.

Martti Ahtisaari johti työryhmää, jonka tehtävänä oli Kosovon tulevan aseman selvittäminen. Ryhmän jäsenten käsityksen mukaan Ahtisaarella oli mielessään ainoastaan Kosovon itsenäisyys.

Kysehän oli Yhdysvaltojen tavoitteen toteuttamisesta. Laiton jättimäinen sotilastukikohta vieraan valtion alueella tarvitsi laillisen maapohjan. Ahtisaari halusi antaa apuaan. 7 vuoden neuvottelujen jälkeen Ahtisaari meni hakemaan YK:lta tukea itsenäistymiselle. Turvallisuusneuvoston jäsenten enemmistö niin pysyvät kuin vaihtuvat jäsenet eivät hyväksyneet Ahtisaaren ehdotusta.

Sen jälkeen Ahtisaari sai Kosovon harjoitteluparlamentin jäsenet äänestämään itsenäisyyden puolesta. International Court of Justice katsoi henkilöiden äänestäneen yksityishenkilöinä koska YK:n alaisen harjoitteluparlamentin äänestäminen olisi ollut laiton.

Presidentti Ahtisaaren myötä Suomen ulkopolitiikka ja kansainvälinen toiminta on muuttunut yhä absurdimmaksi. Kosovon albaanien suoran toiminnan tukeminen Yhdysvaltojen eduksi ei ole rauhanpolitiikkaa. Tästä politiikasta kuitenkin Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2021 Kosovon nykyisessä väliaikaisessa parlamentissa toiminut serbi -kansanedustaja Ivan Todosijevic sai kahden vuoden vankeustuomion totuuden kertomisesta Racakista. Hän oli Jugoslavian pommitusten alkamisen 20-vuotis muistotilaisuudessa sanonut Racakin joukkosurman olleen lavastus.

Suomen hallitus tietää, että William Walkerin näytelmä oli todellakin lavastus. Nyt Suomen hallituksella olisi tilaisuus paljastaa, miten Racakin taistelun uhrit kuolivat ja pelastaa kansanedustaja Todosijevic vankilalta.

Yhdysvaltojen ETYJ:n joukkojen johtajalle Walkerille on pystytetty vuonna 2017 patsas Racakin kylään. Paljastustilaisuudessa hän kertoi, kuinka hän oli alusta lähtien sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan.

Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan on pystytetty presidentti Bill Clintonin patsas.

Kosovon itsenäistämisprosessin ohella Suomi lähti Afganistanin sotaan 2002. Minkälainen valmistelu eduskunnassa tehtiin ennen sotaan lähtöä ei ole tiedossani. Presidentti Halonen, joka oli ulkoministeri Jugoslavian pommitusten aikaan, on suhtautunut Afganistanin sotatoimiin julkisuudessa hyväksyvästi.

Sota on siis muodostunut Suomen kansainvälisessä politiikassa uudeksi työvälineeksi.

Ihmisten tappaminen ei herätä kauhua eikä aiheuta tunnontuskia.

Sotateollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja sotien merkitys ilmastonmuutoksessa on tuhoisin kaikista yksittäisistä asioista. Suomen poliitikot katsovat tämän asian yhteydessä muualle.

Yhä enemmän on alkanut näyttää siltä, että armeija ja tasavallan presidentti johtavat ulkopolitiikkaa. Ahtisaari ja Niinistö ovat merkittävimmät suunnan muuttajat toki Halosen rinnalla.

De Morgen sanomalehden kaltaista faktojen kertojaa ei enää ole. Suomen kansan oletetaan uppoutuvan TV-viihteen pariin ja lopettavan ajattelun.

Tämän seurauksena presidentti Niinistön kaudella Suomi on ottanut hurjan harppauksen kohti tiedottomuutta. NATOn isäntämaasopimuksen solmiminen ilman eduskuntakäsittelyä kertoo karun tilanteen jo lähteneen käsistä.

Kataisen /Stubbin hallituksen valmistelema ja Sipilän hallituksen toteuttama toimittajien ja virkamiesten propagandakoulutus Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on muuttanut faktapohjaisen tiedonvälityksen lopullisesti propagandaksi.

Presidentin ja puolustusministerin toki armeijan ja NATO-maiden kanssa tiiviissä yhteistyössä sopimat 60 erillistä sotilaallista yhteistyösopimusta ovat sitoneet Suomen kansan sormista varpaisiin saakka täydelliseen avuttomuuden tilaan. Venäjä-vastaisuutta on rakennettu tukehtumiseen saakka.

Alexander Stubb väitti v. 2008 Venäjän hyökänneen Georgiaan totuuden vastaisesti. Suomen hallitus vaikenee USA:n ja eräiden EU-maiden kouluttamista tarkka-ampujista ja väkivaltaisen vallankaappauksen tapahtumista Ukrainassa kevättalvella 2014 kiinnittäen vain huomiota siihen, että Venäjä otti vastaan Krimin autonomisen alueen anomuksen päästä Venäjän yhteyteen, turvaan väkivaltaisilta natsi-joukoilta, jotka olivat osoittaneet tapansa vallankaappausviikkojen aikana laillista hallitusta tukeneita Krimin asukkaita kohtaan.

LUOPUMINEN KANSAINVÄLISISTÄ LAEISTA JA YK:n peruskirjasta


Ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoitti Venäjän vierailunsa aikana hiljattain, että Suomi kuuluu sopimusvaraiseen demokraattisten maiden yhteisöön. Tämä yhteisö on Yhdysvaltojen ja EU:n uusi doktriini Venäjää vastaan.

Sitä edelsi vuoden 2000 Bratislavan kokous, jossa Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, mikäli ne estävät sen tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on mm NATO:n vaikutusvallan laajentaminen Baltiasta Ukrainan Odessaan ja Venäjän pääsyn estäminen Itämerelle.

Viime YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2021 YK:n peruskirjan ystävämaat pitivät kokouksen huomattuaan, että monet näistä ”sopimusvaraisen” yhteistyön kannattajista eivät piittaa peruskirjan tai kansainvälisten lakien määräyksistä.

Suomi ei ollut peruskirjan ystävien kokouksessa eikä Suomi viime vuosikymmenten aikana ole kuten edellä mainitsemistani seikoista voi päätellä, erityisemmin piitannut siitä mitä YK:n peruskirja tai kansainväliset lait sanovat.

YK:n peruskirjan ystävien kokoukseen osallistuivat Algeria, Angola, Valko-Venäjä, Bolivia, Kambodza, Kiina, Kuuba, Korean demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Iran, Laos, Nicaragua, Palestiina, Venäjä, St Vincent ja Grenada, Syyria ja Venezuela, useimmat maita, joita ”sopimusvaraisen demokraattisten valtioiden yhteisö” katsoo pitkin nenänvarttaan ja joiden sisäisiin asioihin ne katsovat oikeudekseen puuttua.

Vaikuttaa siltä, että Suomi ajelehtii ilman rauhaa ja demokratiaa tavoittelevaa peräsintä. Kekkosen ajan kokeneille kansalaisille tämä tuntuu katastrofilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Sauli Niinistö, Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Paavo Lipponen, julmuuksien lavastukset, totuuden puhumisesta rankaiseminen, USAn kenraalit, NATO, Bill Clinton, Helmut Kohl, Klaus Kinkel, Osama bin Laden

Serbia ja sotarikokset

Torstai 10.6.2021 klo 14.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mahtaako joskus tulla aika, jolloin Helsingin Sanomat katuu ja pyytää anteeksi tämän päivän, 10.6.2021, pääkirjoitustaan, jonka se on otsikoinut "Serbian on kohdattava sotarikoksensa".

Sodan aloittaminen on sotarikoksista pahin.

NATO:n päällystakiksi perustetun Euroopan unionin perustavassa kokouksessa vuonna 1992 Maastrichtissa Saksan liittokansleri Helmut Kohl ehdotti Jugoslavian liittovaltion hajottamista tunnustamalla Kroatia, Jugoslavian liittovaltion osa, itsenäiseksi. Kroatia piti hallussaan 1/3 osaa maa-alastaan ja oli selvää, että tuo Jugoslavian perustuslain vastainen päätös johtaisi sotaan.

Toisen maailmansodan aikana fasistisella Kroatialla oli laki, jonka perusteella serbit oli siirrettävä keskitysleireihin. Leirejä oli 17 ja niistä suurin oli Jasenovac. Serbien omaisuus oli myös laillista konfiskoida.

Kroaatit olivat fanaattisen katolisia, serbit vuorostaan ortodokseja. Katoliset papit olivat useiden keskitysleirien johtajia. Bosnian muslimit olivat liittoutuneet natsi-Saksan kanssa.

Sodan jälkeen katolinen kirkko auttoi natsien ja fasistien paossa fasistisen Espanjan kautta ulkomaille, Etelä-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Yhdysvallat käytti valtansa laajentamiseksi 1980-luvulta lähtien fasisteja ja natseja apunaan. Yhdysvaltojen ja Kanadan natsit rahoittivat serbivastaista propagandakampanjaa Ruder-Finn markkinointitoimiston avulla.

Serbian valtion ja Jugoslavian liittovaltion perustuslaeissa kaikki etniset ryhmät (12) olivat keskenään tasa-arvoisia. Monipuoluevaalien jälkeen ja Yhdysvaltojen ja Saksan vaikutuksen voimistuessa Kroatia sai presidentiksi serbien holokaustin kieltäjän Franjo Tudjmanin. Serbeihin kohdistuneen uuden kansanmurhan jälkeen Kroatian Krajinassa elokuussa 1995 serbien omaisuuden konfiskointi tuli jälleen lailliseksi.

Keskustelin vieraillessani Euroopan parlamentissa Slovenian entisen ulkoministerin kanssa. Hän totesi 250 000 serbin ajamisen kotiseudultaan Kroatian Krajinasta pommien ja tykkitulen avulla tuhansien kuollessa matkalla kohti Bosnian rajaa olevan kansanmurha. Yhdysvaltalaiset kenraalit olivat kouluttaneet kroaatti-sotilaita Operaatio myrskyksi kutsuttuun taisteluun. Kroaattikenraalit kulkevat vapaina ja istuvat korkeissa viroissa Kroatiassa.

Bosniassa vaalituloksen manipuloinnin jälkeen presidentiksi tuli Alja Izetbegovic, joka jo v. 1970 oli julkaissut Islamilaisen julistuksen. Siinä hän asetti tavoitteeksi Bosnian islamilaisen kalifaatin, jossa "paras serbi on kuollut serbi". 

CIA:n kellonsoittaja Robert Baer on kirjoissaan kertonut, kuinka hän sai miljoonia dollareita käyttöönsä kärjistääkseen Jugoslavian eri kansanryhmien välejä, jotta rikkinäiset pienvaltiot noudattaisivat Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteiden kautta ylikansallisen pääoman tavoitteita.

Koska serbit eivät halunneet perustuslain vastaisia toimia liittovaltion hajottamiseksi, USAn ja Saksan propaganda otti serbit päävihollisikseen.

Helsingin Sanomat esittää tänään, että Saksa on oppinut miten menneisyyden kanssa pitää elää ja on sitä mieltä, että serbien olisi otettava syyllisyys sotarikoksista itselleen.

Helsingin Sanomien viesti ei valitettavasti perustu totuuteen.

Saksa ei ole oppinut elämään menneisyytensä kanssa. Se ei ole myöntänyt, että Jugoslavian partisaanit ajoivat natsi-Saksan maasta toisen maailmansodan päätteeksi. Saksa ei ole pyytänyt anteeksi serbien holokaustia. Saksa ei ole tietävinään sitä, että se yhdessä Yhdysvaltojen kanssa alkoi toteuttaa Adolf Hitlerin ajasta muistuttavaa laajentumispolitiikkaa 1990-luvun taitteessa.

Kommunismin kitkeminen Yhdysvalloista ja Kauko-Idästä ei riittänyt. Myös Euroopassa oli tuhottava sotilaallisesti liittoutumaton kommunistijohtoinen sosialistinen hyvinvointivaltio, joka kansantulolla mitattuna oli maailman 24.paras.

Saksa varusti voimistuvan natsi-ideologian vallassa olevaa Kroatiaa yhdessä Kanadan ja USA:n natsi-diasporan kanssa. Tämän diasporan joukosta valikoitui jopa Kroatian uusi puolustusministeri.

Kenraali Ratko Mladic joutui selvittämään tilanetta Kroatian laitonta itsenäisyysjulistusta seuranneessa konfliktissa. Saksan aseistamat Kroatian asejoukot olivat piirittäneet Jugoslavian liittovaltion sotilasparakin, katkaisseet veden ja sähkön. Miten muuten kuin pakottamalla liittoarmeijan avulla laittomat asejoukot vapauttamaan piiriteyt sotilaat tilanne olisi selvinnyt?

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kuvaan yksityiskohtaisesti, miten valheellisella historiankirjoituksella on aiheutettu se, että suuri osa suomalaisista on joutunut alttiiksi ylikansalliselle propagandalle historiatietojen puutteen vuoksi. Ja minkälainen henkilö kenraali Mladic on, mitä hän teki ja mitä ei tehnyt.

Edellisessä blogissani kuvaan Tianmenin "verilöylynä" tunnetun tapahtuman kulkua sekä yli 30 vuotta jatkunutta CIA:n ja NATO:n hybridikeskuksen propagandaa asiassa. Ei ole ihme, että tarina kenraali Mladicista ja Srebrenicasta jatkuu propagandan nuottien mukaan.

Teoksessani Lupa olla julma kuvaan Srebrenicassa majaa pitäneen Osama bin Ladenin jihadisteilla vahvistetun muslimiarmeijan ryöstöretkiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin 1992-93. Kylien poltot, kenraali Naer Oricin johdolla, kaulojen katkomiset ja päiden iskemiset aidan seipäisiin olivat arkipäivää.

Jokainen hyökkäys kyliin on minuutti minuutilta kuvattu tieteellisellä tarkkuudella tiiliskiven paksuisessa teoksessa. Yhdysvaltojen ulkoministeri Madlene Albright kielsi mediaa raportoimasta näitä tuhotöitä. Usein muslimi-hyökkääjät ottivat myös itse videoita kauhuteoistaan, ja varsinkin kenraali Oric näytti niitä mielellään lehtimiehille.

Kuten arvaatte, Srebrenica ei ollut YKn suojeluksesa vaikka propaganda niin väittää. Jopa YKn helikoptereilla tuotiin muslimiarmeijalle lisää aseita.

Alija Izetbegovic oli kutsunut Osama bin Ladenin avustuksella 10 000 jihadistitaistelijaa Bosniaan. Hän otti joukot vastaan arabiankielisella rukouksella. Sarajevo oli muslimiarmeijan hallussa, vaikka valtaosa kiinteistöistä oli serbiomistuksessa. Sarajevosta ammuttiin kohti Bosnian serbiarmeijaa, mutta media kertoi vain serbiarmeijan vastahyökkäyksistä. Sarajevon vankilat olivat keskitysleirejä serbeille. Kuvaan kirjassani muslimien tekemiä joukkomurhia talo talolta.

Helsingin Sanomien ylistämä Saksa vaati alusta lähtien talouspakotteiden asettamista serbeille, mutta ei kroaateille, vaikka nämä tunkeutuivat Bosnian puolelle. Serbia ja Bosnian serbien talous romahti ja NATO-maiden USA/Saksa vaikutteinen propaganda aiheutti sen, että myös YK- ja NATO-sotilaista tuli serbivastaisia.

Miksi kenraali Ratko Mladic piti saada syytettyjen penkille?

Kannattaa lukea kirjastani minkälainen henkilö hän on. Syvällinen, inhimillinen ja oikeudentuntoinen henkilö, joka kunnioittaa yhtä paljon omaa kansaansa kuin muita etnisiä ryhmiä. Hän on ainoa kenraaleista, joka toistuvasti viittaa lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Hänen saavuttuaan Srebrenicaan ilman vastarintaa heinäkuun alussa 1995 hän piti neuvottelun kaupungin asukkaiden edustajien ja YKn kenraali Karremansin kanssa. Neuvottelut on videoitu ja nähtävissä Youtubessa. Hän totesi jokaisen, joka laskee aseensa olevan turvassa. Kukin asukas saa valita jääkö kaupunkiin vai haluaako lähteä muualle. Ne jotka haluavat lähteä, saavat serbien järjestämillä busseilla kuljetuksen ja YK maksaa polttoaineen. Mladic vaati jokaiseen bussiin YK-sotilaan turvamieheksi.Mladic nousi itse joihinkin busseihin ja kysyi onko kaikki hyvin.

Mladic määräsi omat sotilaansa antamaan muona-annoksensa 2 vrk ajan paikalle kokoontuneille siviileille koska ruokatarvikkeista oli pulaa.

Mladic itse lähti Belgradiin Serbiaan, jossa hän osallistui häihin.

Ne muslimisotilaat ja siviilit, jotka olivat osallistuneet serbikyölien ryöstöihin ja tappaneet julmalla tavalla niiden asukkaita, lähtivät kävellen kohti 60 km:n päässä olevaa Tuzlaa, jossa oli Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Matkan aikana he joutuivat taisteluihin serbijoukkojen kanssa.

8 000 muslimimiehen ja -pojan sijaan ICTY on löytänyt alle 2000 ruumista. Heistä on lääketeiteellisten ruumiinavausten perusteella voitu yksityiskohtaisesti havaita, mihin he ovat kuolleet, Kuka on kuollut miinakentän läpi kulkiessaan miinaan, kuka tykin ammuksen haavoittamana tai käsiaseen luodista. Noin neljän sadan on päätelty tulleen teloitetuksi.

Joka vuosi Sarajevon Potocarin hautausmaalle järjestetään kuitenkin näyttävä saattue, jossa kannetaan uusia uhrien arkkuja, joissa ehkä on yksi luu, ehkä toisen maailmansodan aikainen maasta kaivettu pääkallo. Pääasia on, että propagandan mukainen näytelmä jatkuu. Rangaistuksen välttäneet kenraalit, kuten Naser Oric johtaa itkevin äitien surukulkuetta.

Kenraali Mladicin oikeudenkäynnin loppunäytökseen oli myös tuotu itkeviä äiteja. Yle esitti faktojen sijasta näiden itkevien muslimiäitien (NATO-liittolaisten) haastatteluja.

Ainakaan Suomen valtamedia ei kertonut, että vetoomustuomioistuimen päätuomari sambialainen Prisca Matimba Nyambe oli päätöksestä eri mieltä eikä yhtynyt Jamaicalaisen, Zimbabwelaisen, Ugandalaisen ja Marokkolaisen tuomarin tuomioon. Olisi ollut mielenkiintoista tietää hänen perustelunsa.

NATO-tuomioistuin (NATO kertoi rahoittaneensa sen) ICTY:ssä tapahtui tuiki usein, että NATO-maiden syyttäjät, todistajat ja tuomarit tuomitsivat kuten tiesivät NATO-maiden haluavan. Muussa tapauksessa, kuten joskus harvoin tapahtui, väärin syyttänyt tai tuominnut ei saanut enää uudistettua virkaansa.

NATOn tärkeä liittolainen Osama bin Laden murhattiin näyttävästi presidentti Obaman toimesta. Heti sen jälkeen Obama soitti Bill Clintonille. Yhteistyön todistaja on hävinnyt.

Katsotaan nyt, jos niin kauan elän, tuomitsisiko Yhdysvallat ja sen liittolaiset Saksa ja valtamedia oman toimintatapansa kaikessa karmeudessaan.

Saksan ja Ranskan johto ovat pyytäneet näyttävästi, seppeleenlaskuin anteeksi 100 vuoden takaista siirtomaa-aikaansa Afrikan maissa. Kestääkö nyt uudet 100 vuotta, jotta totuus värivallankumousten äärimmäisestä väkivallasta tunnustetaan ja syyttömiltä kuten kenraali Ratko Mladicilta ja hänen maanmiehiltään pyydetään anteeksi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuomari Nyambe, Helsingin Sanomat, kenraali Ratko Mladic, Jugoslavian hajottaminen, Clinton, Albright, Kohl, Merkel, serbien toinen holokausti

UKRAINA,KROATIA JA OPERAATIO MYRSKY

Sunnuntai 11.4.2021 klo 13.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

UKRAINA, KROATIA JA OPERAATIO MYRSKY

Aseteollisuuden tarpeita täyttämään perustetun Euroopan unionin perustavassa kokouksessa Maastrictissa päätettiin Jugoslavian hajottamisen aloittavan sodan alkulaukauksista. Saksan edustaja liitokansleri Helmut Kohl, jonka hallituksessa istui myös nuori Angela Merkel, vaati EU:ta päättämään Jugoslavian osavaltion Kroatian itsenäistämisestä. Tuon Jugoslavian perustuslain vastaisen päätöksen tiedettiin merkitsevän sotaa. 

Saksa oli varustanut Kroatian asejoukkoja Itä-Saksan ylijäämävarastoista. Presidentiksi oli CIA:n  runsaan rahoituksen avulla saatu serbien ja juutalaisten holokaustin kieltäjä Franjo Tudjman.

Jugoslavia oli holokaustin uhrien serbien ja heidän pyöveleittensä, katolisten pappien ja fasististen kroaattien yhdessä muodostama liittovaltio. Nostamalla näiden ryhmien väliset  ristiriidat jälleen keskiöön, USA/CIA pystyi kärjistämään maan kansalaisten tuntoja.

Yhdysvallat oli ottanut vastaan katolisen kirkon avulla oikeudenkäyntejä paenneet natsit. Nämä muodostivat merkittävän diasporan, jonka osa palasi itsenäistymisen jälkeen Kroatiaan. Muun muassa puolustusministeriksi valittiin Kanadasta palannut natsi.

Itsenäistymisen jälkeen Kroatia sääti rasistisen, serbejä ja muita vähemmistöjä syrjivän perustuslain. Jo henkilötunnuksen numeroista saattoi päätellä, kuka oli kuka. Sotilaat pukeutuivat fasistisen Kroatian aikaisiin mustiin univormuihin, lippu muistutti fasistisen Kroatian lippua. Natsisankareiden maineenpalautus alkoi. Natsiaikaiset laulut raikuivat.

Serbit pantiin polvilleen. Toisen maailmansodan aikaa muistuttava vaino alkoi jälleen. EU-maiden ja USA:n avulla vain serbeille asetettiin talouspakotteet. Kroaatit saivat tunkeutua Bosniaan, heidän toimiaan ei rajoitettu. Natsien liittolaisina toimineiden ja nyt uudestaan serbien vainon aloittaneiden Bosnian muslimien provokaatioita seurasivat NATO: n pommitukset serbien niskaan. 

Yhdysvaltalaiset kenraalit toimivat natsi- ja muslimijoukkojen johtajina ja kouluttajina. Bosnian Sarajevossa taisteluita johti kenraali John Galvin. Amerikkalaisia ja saksalaisia aseita virtasi kaikkialle. 

Yhdysvaltalaisten kenraalien järjestö MPRI alkoi kouluttaa kroaatteja tyhjentämään maa kokonaan serbeistä. Kymmenen kuukauden koulutuksen jälkeen elokuussa 1995 alkoi Operaatio Myrsky. Yhden ainoan viikonlopun aikana 250 000 serbiä ajettiin pommien ja tykkitulen saattelemana Kroatian Krajinasta, jossa serbisuvut olivat asuneet keskiajalta lähtien. Tuhansia kuoli.

Yhdysvaltojen ja Saksan liittolainen Franjo Tudjman huusi sotilas- ja poliittiselle johdolle Brionissa 31.7.1995 pitämässään puheessa: ”Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta.”

Toisen maailmansodan aikaiset fasistisen Kroatian 17 keskitysleiriä eivät olleet onnistuneet tuhoamaan serbejä ja juutalaisia. Nyt siis uusi yritys.

NATO-maiden rahoittama ICTY-tuomioistuin ei havainnut tapahtumien johtajissa mitään arvosteltavaa. Eivät Yhdysvaltojen ja NATO-maiden johtajat ”ole syyllisiä mihinkään”. 

 

Sama tapahtui Ukrainassa. Ukrainalaiset natsit ja osa tataareista olivat olleet Hitlerin liittolaisia. Yhdysvaltojen talousmiehet olivat tukeneet Hitlerin aseistamista. Presidentti Rooseveltin demokratia oli lyhytaikainen. Jo 1950-luvulla Eisenhowerin presidenttikaudella Yhdysvallat alkoi tukea Ukrainan natseja ja Espanjan fasisteja yhdessä katolisen kirkon kanssa.

Ukrainaa lähdettiin liittämään NATO:on EU:n lähentymissopimuksen kautta. Rutiköyhä Ukraina oli tuhansin taloudellisin sidoksin yhteydessä Venäjään. Yhdysvallat ja EU olivat valmiit katkaisemaan siteet tarjoamatta mitään taloudellista turvaa, ainoastaan lisää menoja sekä velvollisuuden lisätä asevarustelua jotta maa täyttäisi EU/NATO:n kriteerit.

Samalla tavoin kuin Jugoslaviassa USA/CIA antoi miljardeja rahaa Ukrainan sisäisten vastakkainasettelujen kärjistämiseen. Jo vuosikymmenten ajan tukea saaneet natsit puolueineen lisäsivät vaatimuksiaan aikaisemmin kiellettyjen natsisankareiden kunnian palauttamiseksi. 

Yhdysvaltojen entinen presidentti Bill Clinton vaimoineen ja koko Euroopan ylikansallisia tavoitteita ajava kerma kokoontui suureellisesti syyskuussa 2013 Krimin Jaltalle juhlimaan tulevaa Ukrainan liittymistä EU:hun ja NATO:on.

Sama presidentti Clinton johti Jugoslavian laittomia pommituksia, hänen kenraalinsa johtivat Operaatio Myrskyä, hänen NATO-jalkaväkenään toimi Osama bin Ladenin jihadisteja, jotka katkoivat serbien kauloja niin Bosniassa kuin Kosovossa. Hän rakennutti laittoman jättimäisen sotilastukikohtansa Serbian alueelle Kosovoon. Hän keksi Srebrenica-myytin 8 000 tapetusta muslimista peittääkseen tällä propagandalla todellisen kansanmurhan, jonka Operaatio Myrsky aiheutti.

Nykyinen Yhdysvaltojen presidentti Biden kutsui 1990-luvulla serbejä kretiineiksi, älykääpiöiksi. Hän oli Obaman varapresidentti ja Ukrainan eräänlainen USA:n suurvisiiri Yhdysvaltojen alettua käyttää korkeinta valtaa maassa. He valitsivat väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen Jatsenjukin pääministeriksi, yhdysvaltalaisen valtiovarainministerin, vaihtoivat yleisen syyttäjän mieleisekseen jne..

 

Jokaisella ylikansallista pääomanvaltaa ja aseteollisuutta tukevalla EU-johtajalla oli Ukrainan vallankaappauksessa osansa. Vallankaappaushallitus julisti ”terrorisminvastaisen sodan” sitä Itä-Ukrainan väestöä kohtaan, joka ei alistunut vallankaappaushallituksen mieli- ja väkivaltaan. Demokratiaa ja laillisia vaaleja kannattava osa ukrainalaisista julistettiin siis terroristeiksi.

Jo kesällä 2014 Yhdysvaltojen silloinen Obaman hallituksen puolustusministeri johti taisteluja Itä-Ukrainan väestöä vastaan. Lienee johdonmukaista ajatella, että muussakin mielessä Yhdysvaltojen politiikka jatkaa katolisten demokraattipresidenttien logiikkaa, kun valta taas on oikeissa käsissä.

Ennen vallankaappausta Venäjä tarjosi köyhälle Ukrainalle monia tukia mutta erityisesti 13 miljardin dollarin lainaa. Kiina tarjosi myös syksyllä 2013 lainaa 8 miljardia dollaria. Köyhälle huonosti hoidetulle maalle taloudellinen tuki ja kauppa olisivat olleet pelastus.

Yhdysvallat on ratkaissut tukensa Ukrainalle voimapolitiikan keinoin. Yhä syvemmälle köyhyyteen vajonnut maa on saanut runsaasti USA:n aseteollisuuden tuotteita. Yhdysvaltojen johtama NATO on myös luvannut sotilaallista apua ja sen läsnäolo on kasvanut. Taloudelliseen kurjuuteen sen sijaan ei ole löytynyt apua. GMO-viljelyn ja liuskekaasutuotannon hankkeita kyllä, joista molemmat ovat terveydelle vaarallisina rajoitettuja monissa länsimaissa.

Itä-Ukrainan tilanteen ratkaisu on esitetty Minsk I ja II sopimuksissa. Presidentti Macron ja liittokansleri Merkel esittivät viikko sitten yhteisen julkilausuman, jota Suomen valtamedia ei ole tohtinut esitellä. Siinä kaksikko esittää Ukrainan hallitukselle paluuta Minskin sopimuksen täytäntöönpanoon, mitä Poroshenkon tai Zelenskyn hallitukset eivät ole edes alkaneet toteuttamaan. Macron ja Merkel eivät sanallakaan esitä vaatimuksia Venäjälle tai Itä-Ukrainan asukkaille. Suomen presidentti Niinistö ei ole osoittanut tietävänsä Macronin ja Merkelin yhteisestä julkilausumasta.

 

Jääkö Euroopan aseteollisuutta palveleva unioni odottamaan uutta Operaatio Myrskyä, yhdysvaltalaisten kenraalien ja NATO:n kouluttamaa ja johtamaa ukrainalaisarmeijaa ajamaan demokratiaa ja laillisia vaaleja kannattavat, venäjän kieltä puhuvat ukrainalaiset rajan toiselle puolelle kuten serbit ajettiin kotiseudultaan Kroatiasta. Venäjä on tehty lähes laittomaksi kieleksi Ukrainassa, jossa käytännössä jokainen osaa venäjää. Venäjän opiskelu ja venäjän käyttö julkisessa keskustelussa on kielletty jopa tehty rangaistavaksi. Toisen maailmansodan aikaisia muistomerkkejä tuhotaan Ukrainassa samaan aikaan kun natsien kunniaksi nimetään katuja ja toreja.

Presidentti Trumpin aikainen puolustusministeri Mattis kehui Kroatian puolustusministerin tavatessaan, kuinka paljon hän kunnioittaa Kroatian armeijan saavutusta Operaatio Myrskyssä. Mattisin mielestä Operaatio Myrsky on hienoin taistelu sitten toisen maailmansodan. Hän kertoi tuon taistelun kuuluvan kaikkien Yhdysvaltojen sotilasakatemioiden koulutusohjelmaan.

Onko nyt siis odotettavissa, että viime vuosien aikana yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla Operaatio Myrskyn mallin mukaan harjoitettu entistä iskuvalmiimpi ja ideologisesti taisteluhalukkaampi Ukrainan hallituksen armeija on valmis tyhjentämään Donbass Kroatian Krajinan esimerkin mukaisesti? Ideologinen natsismiin perustuva tausta on identtinen. Ihmisarvon ja demokratian kunnioittaminen on jo kadonnut. Jos verrataan Baltian maihin, Euroopan unioni ei ole sielläkään ollut kiinnostunut vähemmistöjen ihmisoikeuksista. Tuskin Ukrainassakaan. 

Jo Bratislavan kokouksessaan vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö asetti tavoitteekseen luopumisen kansainvälisistä laeista. Tavoitteiksi tulivat myös NATO:n laajentaminen Baltiasta Odessaan sekä Venäjän pääsyn estäminen Itämerelle. Meidän suomalaisten tehtäväksi on jäänyt myötäillä tätä Yhdysvaltojen politiikkaa, kutsuen sitä hämäävästi demokraattisten maiden yhteistyöksi. Sen puitteissa propagandan levittämisen lisäksi tehtäväksemme on asetettu juuri tuo Venäjän pääsyn Itämerelle estäminen. Lisää miinalaivoja on jo tilattu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bill Clinton, Ukraina, Kroatia, Operaatio Myrsky, MPRI, Donbassin tyhjentäminen?, rasismi, natsismi, aseteollisuus,

Saksa ei epäröi kävellä YK:n päätösten yli

Perjantai 11.9.2020 klo 13.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksa toimii yhä häikäilemättömämmin oletettujen omien etujensa turvaamiseksi.

Suoritettuaan Jugoslavian hajottamisen ja sen jälkiseurausten yhteydessä paitsi suurimman osan alueen infrastruktuurin haltuunotosta,se auttoi toimeenpanemaan oheistoimintana serbien toisen holokaustin.

 YK:n vuoden 1999 päätöslauselmalla 1244 todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta, mutta erilaisin laittomin menetelmin Kosovo julistettiin hieman yli sadan Kosovon albaani- yksityishenkilön toimesta itsenäiseksi, minkä itsenäisyyden oikeusvaltioperiaatetta noudattamaan julistautuneet useat EU-maat, myös Suomi tunnustivat.

Yllämainittuun menettelyyn päädyttiin kun YK:n turvallisuusneuvosto, ei vain pysyvät jäsenet, vaan kaikkien jäsenten enemmistö vastusti Kosovon itsenäiseksi julistamista ja YK:n entisen päätöksen 1244 muuttamista.

Serbeille oli asetettu 1990-luvulla hirviömäiset talouspakotteet. Ei natsidiasporan yhdessä Saksan kanssa rahoittamille kroaattiasejoukoille, joiden annettiin suorittaa Kroatian Krajinassa serbien kansanmurha ja lopullisen karkottamisen kotiseuduiltaan, ei liioin Osama bin Ladenin ja presidentti Clintonin tukemille Bosnian muslimeille tai Kosovon etnisesti puhdasta albaani-Kosovoa vaativille NATO: ja erityisesti Saksan tukemille KLA-terroristeille.

Paitsi Krajinaa, serbit ajettiin ulos tai murhattiin myös useista kylistä Bosniassa mutta myös Serbiaan kuuluvasta Kosovosta.

Saksa osallistui kansainvälisiä lakeja rikkoviin valtioiden rajojen mielivaltaisiin muutoksiin.

Serbia pudotettiin kansantulossa mitattuna maailmantilaston sijalta 24 kehitysmaaluokkaan.

Eikä tässä kaikki. Näytelmä jatkuu.

Oikeusvaltioperiaatetta noudattavat EU-maat ovat yhdessä NATO-joukkojen kanssa sallineen serbien kansanmurhan jatkumisen Kosovossa. Terrorin ja mafian avulla EU-maat ja erityisesti yhdysvaltalaiset NATO-joukot ovat taanneet sen, että serbit joko menettävät henkensä tai joutuvat maanpakoon.

Kiristämällä taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti nurkkaan ajettua Serbiaa, Yhdysvallat ja Saksa - Jugoslavian sodan päätekijät, yrittävät pakottaa sen tunnustamaan maakuntansa Kosovon itsenäisyyden koska Yhdysvallat, Saksan ja NATO:n myötävaikutuksella, rakensi laittomasti alueelle jättimäisen Yhdysvaltojen sotilastukikohdan heti pommitusten päätyttyä 1999. EU-maa Espanja ei ole tunnustanut, eikä aio tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä.

Venäjä on edellyttänyt Kosovon kysymystä käsiteltävän YK:ssa, jossa sitä koskevat päätökset on kytketty sodan lopettamisen ehtoihin.

Saksa on edelleen yksinapaisen USA:n maailmanvallan kannattaja ja alisteinen sille.

Yhdysvallat yritti vetää välistä ja neuvotella Serbian ja sen maakunnan Kosovon väleistä ikäänkuin USA:lla olisi siihen mandaatti. Kosovon presidentti mafiapäällikkö Hashim Thaci ei voinut osallistua neuvotteluun, koska hänet haastettiin vihdoin oikeuteen. Häntä sijaisti neuvottelussa pääministeri. Serbian presidentti Alexandar Vucic joutui osaksi Yhdysvaltojen peliä ja lupasi siirtää Serbian lähetystön Jerusalemiin.

Serbi-kansa kytkeytyy holokaustin uhrina juutalaisten samanlaiseen kohtaloon. Se ei kuitenkaan edellytä mitään kytkentää Israelin valtioon tai sen poliittisiin toivomuksiin.Kaiken kaikkiaan neuvottelun oli tarkoitus edistää presidentti Trumpin vaalikampanjaa.

Heti Yhdysvaltojen tapaamisen jälkeen tuli EU:n/Saksan vuoro osallistua peliin. Serbian edellytettiin tekevän EU:n vaatimia ratkaisuja suhteessa Kosovoon. Saksa voi kiristää Serbiaa EU:n lähentymisprosessin avulla sekä taloudellisesti.

Siis kun YK:n laillinen reitti ei tuota Saksan ja Yhdysvaltojen haluamaa Serbian tunnustamaa itsenäistä mafiavaltio Kosovoa, josta serbit on joko tapettu tai ajettu ulos, Serbialle tulee velvollisuus toteuttaakseen EU:n lähentymisehtoja suorittaa laiton itsemurha tai amputaatio.

Laiton näytelmä jatkuu: Ortodoksisten slaavien keskinäinen puolustusyhteistyö ei kelpaa Saksalle/EU:lle. EU vaati Serbiaa jäämään pois Venäjän, Valko-Venäjän ja Serbian yhteisestä sotaharjoituksesta Valko-Venäjällä.

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel sanoi toimittajille heti ulkoministeriksi tultuaan 1992: "serbit on saatava polvilleen!" EU/Saksalla on monia kiristysruuveja pommitetuille taloudelliseen kaaokseen ajetuille holokaustin uhreille, jotka ovat ei enää fasisti-kroaattien ja saksalaisten keskitysleireissä, mutta sietämättömässä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa.

Saksan ja koko yksinapaisen maailman keskeiseksi vastustajaksi on muodostunut Venäjä.

Jo EU:n kokema värivallankumouksen tappio Ukrainassa pakotti Saksan myös siellä luopumaan kansainvälisten lakien tai totuuden puolustamisesta. Sen sijaan Venäjän mustamaalaamiseen ja presidentti Putinin demonisointiin keskitettiin voimia. Markkinointitoimisto Hill&Knowlton palkattiin Putinin demonisointiin.

Saksa on tottunut provokaatioihin ja valheisiin. Jo Jugoslavian pommitusten mahdollistamiseen tarvittin Racakin kylän provokaatio ja yhdessä Suomen kanssa tapahtumien peittely. 

Venäjän demonisoimiseksi tarvittiin tuore Navalny-provokaatio, koska Kosovon tunnustamisessa Venäjä, joka edellyttää YK:n päätöstä on kantona kaskessa. 

Myös Navalny-provokaatiossa Suomen presidentti antoi apuaan. Hän täytti tehtävänsä vaatimalla Navalnyn siirtoa Saksaan, tilanteessa, jossa häntä jo hyvää tarkoittaen siirrettiin sinne. Toisen kerran presidentti Niinistö "kauhisteli" myrkkyä ja sen vaarallisuutta tietämättä onko mahdollinen"myrkky" tullut Navalnyyn Saksassa vai Venäjällä. Kauhistelun sijaan hän olisi voinut vain todeta toivovansa mahdollisimman hyvää yhteistyötä venäläisten ja saksalaisten asiantuntijoiden kesken.

Poliittista peliä kuvannee myös ehdotukset kansainvälisen kemiallisten aseiden valvontaa suorittavan järjestön osallistumisesta Navalny-tutkimuksiin, kun kaikki tietävät järjestön osoittautuneen poliittisesti epäluotettavaksi esimerkiksi Syyrian kaasuiskututkimuksissaan.

Saksan epäluotettavuutta osoittaa myös se kuinka helposti se ottaa kiristysvälineeksi taloudellisesti merkittävän kaasuputkihankkeen.

Pitkän elinikäni aikana, 79v, olen surulla seurannut Suomen ja Saksan negatiivista keskinäisriippuvuutta. Yhteistyössä Saksan kanssa Suomen edellytetään olevan valmis luopumaan totuudesta, demokratista ja kansainvälisestä oikeudesta. Luotan eniten Saksan oikeuslaitokseen, sen perustuslakituomioistuimeen sekä riippumattomuuteen poliittisesta propagandasta. Myös Jugoslavian hajottamisen aikana Saksan oikeuslaitos teki päätöksiä, jotka osoittivat poliittisten toimijoiden propagandan onttouden.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksa, Serbia, Kosovo, Clinton, Osama bin Laden, natsidiaspora, holokaustin uusi tuleminen

Kaksi tietoisuuden tasoa

Tiistai 23.6.2020 klo 16.14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kaksi tietoisuuden tasoa


Olen psykiatri. Siksi mietin tietoisuuden tasoja myös kansainväliseen politiikkaan liittyen.

Katsoin Hillary Clintonin elämäkertadokumenttia ihastuneena. Se tarjosi kuvan vilpittömästä, demokratiaan pyrkivästä, ahkerasta ja naisasiaa ajavasta ihmisestä.

Ulkoministerinä hän vieraili yli sadassa valtiossa ja tunsi surua Yhdysvaltojen suurlähettilään tultua tapetuksi Libyassa.

Dokumentti päättyi kyyneliin Donald Trumpin voittaessa toiset presidentinvaalit, joihin Clinton osallistui. Ensimmäiset voitti Barack Obama, joka kuitenkin heti valituksi tultuaan nosti Hillaryn ulkoministerikseen.

Mutta, mutta, mutta. Dokumentin haastatellut olivat lähes kokonaan Clintonin vaalityöryhmän jäseniä.

Hillary Clintonin toinen todellisuus puuttui. Ei kerrottu, miten tuo demokraattista terveysuudistushanketta johtanut henkilö muuttui ihmishengistä ja tuhosta piittaamattomaksi sotahaukaksi ulkoministeriksi tultuaan?

Suru Yhdysvaltojen Libyan suurlähettilään kuolemasta ei yltänyt Libyan lapsiin, yhteiskuntaan eikä maan johtajaan Muammar Gaddafiin. Päinvastoin.

Ensi töikseen ulkoministeri Clinton Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Obaman ohjauksessa otti yhteyttä Iso-Britanniaan ja Ranskaan saadakseen liittolaiset mukaan pommittamaan Libyaa. Dokumentista puuttui video Gaddafin teloitusta kolkosti juhlineesta Clintonista: ”Me tulimme, me näimme, hän kuoli hah, hah, haa”. Päinvastoin kuin USA:ssa Libyassa oli Gaddafin aikana ilmainen terveydenhuolto, koulutus yliopistotasolle saakka sekä valtiolta saatu ensimmäinen asunto nuorille pareille.

Yhdysvallat halusi Libyan haltuunottoyritykseen mukaan Lähi-Idän maita. Obaman henkilökohtaiseksi yhteistyökumppaniksi valitsema Qatarin emiiri rahoitti jihadisteja, joita Yhdysvallat on käyttänyt jalkaväkenään myös Afganistanissa, Bosniassa, Kosovossa ja Syyriassa. Qatarin palkkaamat ja aseistamat jihadistit kuitenkin tappoivat myös Yhdysvaltojen suurlähettilään. Nuo joukot terrorisoivat nyt Libyaa niin kuin ne terrorisoivat kaikissa maissa mihin heidän on annettu juurtua.

Suomen presidentti Sauli Niinistö on myös paljastanut todelliset kasvonsa.

Hän on antanut itsestään kuvan demokratiaa edistävänä ja isänmaallisena presidenttinä. Hän on kuitenkin antanut armeijan edustajien ohjata Suomea yhä syvemmälle NATO:n uumeniin.

Niinistö on kuvannut Suomen ja omia suhteitaan naapurimaahan Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin hyviksi.

Yhdysvaltojen presidentti Trumpin edellinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton on kirjassaan kuvannut Niinistön ja Trumpin tapaamista Helsingissä kaksi vuotta sitten.

Niinistö on luonnehtinut Putinia Trumpille kuin esinettä, ei subjektina vaan objektina. Niinistö on katsonut, että presidentti Putinille ei saa antaa periksi. Niinistö on kuvaillut Putinia älykkääksi ja että jos osoittaa arvostavansa tätä, asennoituminen muuttuu paremmaksi.

Niinistön mukaan Putin on kuin kasakka, joka ottaa sen, mitä on irrotettavissa. Niinistön suhtautumista Suomen liittymiseen NATO: on, Bolton on kuvannut tyypillisen suomalaisen epäselväksi.

Kasakka-vertausta Niinistö on käyttänyt myös kotimaisissa yhteyksissä. Vertauksen on oletettu liittyvän Krimin niemimaahan, jonka itsenäistymistä ja sen jälkeen liittymistä Venäjään Putin tuki sotilaallisella läsnäololla, jossa ei käytetty väkivaltaa.

Presidentti Niinistön toinen todellisuuden taso liittyy hänen käyttäytymiseensä Putinin ja Suomen kansan selän takana. Samalla tavalla kuin Clintonin kohdalla media vaikenee Niinistön sotaisuudesta ja epärehellisyydestä. Media vaikenee myös hänen ennenkuulumattoman röyhkeästä yrityksestään analysoida Yhdysvaltojen presidentille Putinia, ilmeisesti vaieta Suomen kansan NATO-vastaisuudesta sekä Krimin kohtalon todellisuudesta.

Jos presidentti Niinistö olisi ollut rehellinen, hän olisi kuvannut Krimin itsenäistymisen lännen suorittaman Ukrainan vallankaappauksen viitekehyksessä. ”Kasakka” ei ottanut mitään, vaan palautti Krimin asukkaille heidän toivomansa olotilan osana Venäjää, johon niemimaa on kuulunut jo 1800-luvulta ja Neuvostoliiton hajottamisesta alkaen pyrkinyt takaisin Venäjän yhteyteen.

Presidentti Obaman johtama ja usean EU-maan johtajan tukema laillisesti valitun presidentin väkivaltainen syökseminen vallasta Ukrainan liittämiseksi kansan tahdon vastaisesti NATO: on EU:n lähentymissopimuksen kylkiäisenä ei voi olla presidentti Niinistölle tuntematon asia – olihan EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina suomalainen Olli Rehn.

Ei voine olla Niinistölle vieras asia myöskään Yhdysvaltojen toimiminen eräänlaisena Ukrainan siirtomaaisäntänä presidentti Trumpin kilpailijan Joe Bidenin ollessa maan tosiasiallinen johtaja.

Joudun usein miettimään, miten tuntevasta lapsesta muovautuu valehteleva ja väkivaltainen aikuinen, joka kieltää näiden ominaisuuksien läsnäolon itsessään. Hillary Clintonin avustajat uskoivat ihailunsa kohteen hyvyyteen, Niinistön tukijat samoin.

Usein vain pakko aiheuttaa pysähdyksen ja uudelleen arvion. Vain sota pysäytti Suomen johtajien natsistisen Suur-Suomi hankkeen. Mikä pysäyttää Clintonin tyyppisten johtajien operaatiot ja projektit, joiden raunioilla ovat mm. Vietnam, Korea, Indonesia, Chile, Jugoslavia, Afganistan, Libya, Syyria, Venezuela ja Nicaragua.

Onko NATO-liittolaisuus uusi Suomen johtajien pysäyttämätön suurhanke?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suur-Suomi, NATO, Hillary Clinton, Sauli Niinistö, Bolton, demokratia,

KATUVATKO NYKYAJAN HIMMLERIT RIKOKSIAAN?

Torstai 26.3.2020 klo 19.44 - Pirkko Tureinen-Saari

Helsingin Sanomat oli otsikoinut Jukka Petäjän arvion Frankelin ja Manvelin teoksen "Heinrich Himmler – SS:n ja Gestapon päällikkö" suomennoksesta "Himmler ei katunut rikoksiaan".

Entä nykyajan Himmlerit? Katuvatko he?

Tällä viikolla on kulunut 21 vuotta Jugoslavian pommituksista. Niissä pommituksen kohteina olivat toisen maailmansodan holokaustista selvinneet serbit, joille monikansallinen ja monikulttuurinen Jugoslavia oli muodostanut turvan traumaattisten kokemusten jälkeen.

Holokaustin aikana natsi-Saksa ja fasistinen Kroatia yhdessä natsihin liittyneiden albaanien kanssa oli perustanut 17 keskitysleiriä ortodoksisten serbien lopulliseksi tuhoamiseksi. Suomi oli tunnustanut fasistisen Kroatian.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja olen kuvannut kuinka systemaattinen ja suunniteltu vuosien 1990 - 2000 Jugoslavian hajottaminen ja lopulta tuhoaminen oli. Yhdysvaltojen presidentit George H.W.Bush sekä Bill Clinton yhdessä Saksan, EU:n johtomaan kanssa johtivat Balkanin haltuunottoa. Menetelminä olivat lainojen yht'äkkinen irtisanominen, talouspakotteet ja natsidiasporaan ja jihadistien rekrytointiin tukeutuminen.

Edellisessä blogissani kuvasin suomalaisten ja saksalaisten yhdessä suorittamaa Suomenlahden miinoitusta kesäkuussa 1941.Sen tarkoituksena oli estää toisen maailmansodan aikana virolaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden ja siviilien pakeneminen Tallinnasta, jota Saksan armeija piiritti. Miinoitusten seurauksena pakoon pyrkivien laivat törmäsivät miinoihin, upposivat, ja 15 000 siviiliä ja sotilasta menehtyi.

Jugoslavian pommituksia edelsi Yhdysvaltojen johtaman NATO:n uhkaukset pommitusten aloittamisesta, ellei Jugoslavia alistuisi koko valtion NATO-miehitykseen kuten Bsnian kohdalla oli tapahtunut.

Hitlerin tavoitteena oli ollut saksalaisten elintilan laajentaminen ja mahdollisimman suurien alueiden sotilaallinen valtaaminen. Yhdysvaltojen pääomapiirit rahoittivat Hitlerin varustautumista.

21 vuotta sitten, samat pääomapiirit presidenttien Bush ja Clinton välityksellä pyrkivät tavoitteisiinsa yhdessä Saksan kanssa. Liittokanslerit Kohl ja Schröder toimivat USA:n kanssa yhteistyössä käyttäen NATO:a työvälineenä.

Toisen maailmansodan aikainen Göbbelsin propaganda, jolla juutalaiset ja serbit demonisoitiin, korvattiin natsi- ja albaanidiasporan rahoittamalla Ruder- Finn-markkinointitoimiston mainoskampanjalla.

Suomi auttoi meren miinoituksessa 1941. Jugoslavian tuhoamista Suomi auttoi edistämällä pommitusten aloittamisen edellytyksiä.

Jugoslavian liittovaltio oli pyytänyt suomalaisia oikeuslääkäreitä tutkimaan Racakin kylässä tapahtuneen taistelun uhrien kuolinsyytä. Tämä tapahtui sen jälkeen kun ETYJ:n tarkkailijoiden yhdysvaltalainen puheenjohtaja William Walker oli väittänyt, että kyseessä ei ollut taistelu vaan 45 ihmisen teloitus ja kaulojen katkaisu.

Suomalaiset oikeuslääkärit totesivat tutkimuksissaan, että kuolleet olivat taistelussa kaatuneita. Yhtä lukuuottamatta kenenkään ampumahaavat eivät olleet läheltä ammuttuja. Tutkimustulokset kuitenkin salattiin Suomen ulkoministeriön toimesta yhteistyössä Saksan ulkoministeriön kanssa. Lisäksi Suomen tiedottajana asian yhteydessä toimi hammaslääkäri Helenä Ranta, jolla ei ole ammattipätevyyttä kuolinsyyn tutkimisessa.

Presidentti Clinton käytti ETYJ:n tarkkailijoiden puheenjohtajan William Walkerin väitettä ja Helena Rannan tiedotustilaisuuden sisältöä perusteena näkemykselleen, että kyseessä oli hirvittävä lasten ja aikuisten teurastus sekä määräsi pommitukset aloitettavaksi.

Pommitusten jälkeen YK päätti päätöslauselmalla 1244 että Kosovo pysyy Serbian maakuntana, mutta sinne pystytetään tilapäinen YK:n hallinto sekä NATO-miehitys. Vain päiviä pommitusten päättymisestä tähän Serbian maakuntaan ryhdyttiin rakentamaan valtavaa Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa. Keskiajalle ulottuva serbikulttuuri tuhottiin albaanien toimesta, jotka olivat toimineet viimeisen vuoden ajan NATO:n liittolaisina - eräänlaisena NATO:n jalkaväkenä. Kulttuurin tuhoamiseksi albaanit polttivat tai räjäyttivät 150 ortodoksista kirkkoa ja luostaria. Serbiyritykset yksityistettiin ilman, että serbit pääsivät paikan päälle valvomaan omaisuuttaan. Albaanit ottivat serbien talot ja huoneistot haltuunsa sekä tappoivat ja pelottelivat kylien serbiasukkaita niin, että elinkeinojen harjoittaminen kävi mahdottomaksi. Huume- ja elnkauppa rehottivat. Kosovo julistettiin laittomasti itsenäiseksi ja presidenttinä toimi Euroopan neuvoston valtuuttaman raportoijan, senaattori Dick Martyn mukaan Albaani-mafian väkivaltaisimman Drenica -ryhmän johtaja Hashim Thaci.

16 vuotta myöhemmin "itsenäiseksi" julistetun Serbian maakunnan Kosovon Racakin kylässä paljastettiin vuoden 1999 pommitusten mahdollistajan William Walkerin patsas Kosovon presidentti Hashim Thacin läsnäollessa. William Walker totesi kiitospuheessaan, että hän on alusta pitäen kannattanut Kosovon ja Albanian yhdistämistä yhdeksi muslimivaltioksi.

Mitä YK:lle on tapahtunut? YK:n hallinnon alaisena ja NATO-miehityksen vallitessa on siis toteutettu Kosovon alueen serbien kansanmurha. Se mitä natsit eivät saaneet aikaan, toteutetaan nyt YK:n valvonnassa.

Syyrian sodan aikana on voitu havaita vastaavaa. Saksalaisen tutkimuslaitoksen huomattava johtaja Volker Perthes ja Yhdysvaltojen entinen Libanonin suurlähettiläs Jeffrey Feldman suunnittelivat Syyrian hajottamista ja kansallisvarallisuuden ottamista suurpääoman haltuun muslimiveljeskunnan avulla, joka toimi Hitlerin liittolaisena toisen maailmansodan aikana. Feldman ja Perthes esittelivät suunnitelmansa vuonna 2008 Bilderberg-ryhmässä, jossa presidentti Obama oli paikalla.

Nyt samat hajottamisen ja tuhon suunnittelijat on nostettu korkeisiin YK:n virkoihin, käytännössä ratkaiseviin asemiin lähelle pääsihteeriä ja Syyrian "ongelman" ratkaisun suunnittelua.Kuinka objektiivisina ja kansainvälisten lakien mukaisena heidän toimintaansa voidaan pitää.Sekulaarisen Syyrian hallinnon siirtäminen ulkopuolisten USA:n ja EU-maiden voimin muslimiveljeskunnan haltuun jälleen eri jihadistiryhmiä hyväksikäyttäen vaikuttaa YK:n periaatteiden vanstaiselta.

Ukrainan vallankaappauksen valmistelu ja sen jälkitoimet vastasivat Jugoslavian ja Syyrian tapahtumia.

Katuvatko nämä nykyajan Himmlerit – Bush, Clinton, Blair, Hollande, Schröder, Bild, Albright, Stoltenberg, Trump kumppaneineen valtaviin rikoksiin ja tuhoihin johtaneita päätöksiään eli tekojaan. Kansainväliset lait on heidän toimestaan heitetty roskakoriin. Näyttää siltä, että kaiken, joka sopii heille on oltava laki meille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansanmurha, Himmler, Clinton, Blair, YK, Kosovo, Syyria

Kansanmurha keskellä EU-Eurooppaa

Lauantai 4.1.2020 klo 17.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Serbit ovat joutuneet juutalaisten kanssa holokaustin mahdollistavan demonisoinnin kohteeksi toisen maailmansodan aikana.

Päinvastoin kuin juutalaiset, serbit joutuivat demonisoinnin kohteeksi uudestaan 1990-luvulla, jolloin demonisoinnin avulla heidän ihmisarvonsa pyrittiin kieltämään, jotta heidän valtionsa hajottaminen ja lopulta haltuunotto Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten kanssa kävisi mahdolliseksi.

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel 1992: "Serbit on saatava polvilleen"

Iso-Britannian ex pääministeri Margaret Thatcher 1994: "Pysäyttäkää serbit. Välittömästi."

Paavi Johannes Paavali II: "Pommittakaa serbejä."

Ranskan presidentti Jacques Chirac:"Serbit ovat kansa, jolla ei ole lakia eikä uskontoa".

Lawrence Egleburger, USA:n entinen ulkoministeri: "Serbit eivät ole kovin fiksuja...serbilapset eivät tule enää nauramaan."

Saksan liittokansleri Helmut Kohl 1998:" Antakaa serbien vajota omaan lemuunsa."

Iso-Britannian pääministeri Tony Blair 1999:"Sota serbejä vastaan ei ole vain sotilaallinen konfliksti. Se on taistelu hyvän ja pahan välillä, barbarismin ja sivilisaation välillä."

Joe Biden, USA:n senaattori, 1992 "Serbit ovat jälkeenjääneitä,aggressiivisia, raiskaajia,lapsenmurhaajia ja teurastajia."

Kesällä 1993 Jugoslavian lähettiläs Dragomir Djokic lähetti YK:n pääsihteerille osoitetun muistion, jossa kuvataan Bratunacin, Skelaninnja Srebrenican alueilla Bosniassa serbeihin kohdistuneita sotarikoksia huhtikuun 1992 ja huhtikuun 1993 välisenä aikana, aikana, jolloin EU:n yleviä demokraattisia tavoitteita oltiin rakentamassa.

Eräänä todistajana on Gvozdenija Matic, Vidojen tytär Sikiricin kylästä, Bratunacin kunnasta, kansallisuudeltaan serbi, ammatti kotirouva, syntynyt 1938.

"Joulukuun 14 päivänä 1992 olin kotonaniSikiricissä kun ammunta alkoi noin kello 5.55 aamulla. Nukuin yläkerrassa, juoksin portaita alas keittiöön, minne mieheni seurasi minua. Desimir on maanviljelijä ja olemme eläneet koko elämämme tässä kylässä. Saavuttuani keittiöön sytytin valon, jolloin luoti, joka näytti tulevan Loznicka Rijekasta päin, iskeytyi ikkunan läpi osuen keittiön hellaan. Desimir ja minä juoksimme ulos."

"Jouduimme ankaran tulituksen kohteiksi ja näimme ison joukon muslimeja hyppäävän pensasaidan yli pihalle. Niitä on täytynyt olla sata. Joukossa oli sekä siviiliasuisia että univormuun. pukeutuneita aseistautuneita henkilöitä. Joukossa oli myös naisia ja nuorukaisia, joilla oli mukanaan säkkejä ryöstötavaroita varten."

"Se osa Sikiriciä, jossa asuimme oli pääasiassa serbien asuttama. Muslimien joukossa oli aseettomia henkilöitä suuret selkäreput mukanaan. Juoksin sikalaan, kun taas mieheni juoksi toiselle puolelle taloa, jossa hänet ammuttiin kuoliaaksi."

"Piileskelin possujen takana. Kun he tappoivat minun Desimirini, kuulin heidän sanovan:'Nuku vanha mies, nuku!' Samaan aikaan mieheni sisar, Bozana Ostojic nimeltään, pysytteli talossamme. Hän ei pystynyt pakenemaan, sillä juuri kun hän oli lähdössä juoksemaan, muslimit tappoivat hänet. Hän kuoli keittiön pöydän alle. Sieltä me hänet löysimme."

"Piileskellessäni sikalassa sinne saapui nuori tumma muslimimies, noin 25 vuoden ikäinen, jolla oli yllään värillinen univormu. En tiennyt kuka hän oli. Minut nähdessään hän käski minun mennä matalaksi ja kysyi, olisiko minulla jauhoja. Kerroinhänelle, että meillä oli talossa runsaasti kaikkea ja kehotin häntä ottamaan, mutta säästämään henkeni. Hänen perässään tuli toinen muslimimies tavallisiss vaatteissa. Hänet tunnistin Brezovicasta kotoisin olevaksi Residiksi. Hänellä oli reppu selässään. Hän ei nähnyt minua koska olin piilossa. Kun nuo kaksi lähtivät kiipesin kattoparruille, jotta minua ei löydettäisi."

"Myöhemmin ainakin sata heistä tunkeutui sikalaani katselemaan ympärilleen. Mutta pysyttelin siellä missä olin ainakin kello yhdeksään illalla. Kello kuuden aikaan neljä muslimia ilmestyi paikalle mukaan luettuna se nuori mies, joka oli nähnyt minut aamulla. Kuulin hänen selostavan muille, että hän oli löytänyt minut sieltä, mutta että nyt olin mennyt pois. Toinen joukosta sanoi: 'Olen odottanut täällä kaksi tuntia, hän ei ole voinut häipyä huomaamattani.'Vähän myöhemmin toiset neljä tai viisi miestä saapui teurastamaan. He ottivat seitsemän sikaa, tappoivat ne, paloittelivat, pakkasivat ja häipyivät. Kuulin yhden heistä sanovan muille:'Edo tai Medo, en ole varma kumpi, sinä tiedät miten sika teurastetaan.' Hän vastasi, että hän ei ollut koskaan teurastanut sikaa. Luulen, että he tarkoittivat Edoa, Osmacista Srebrenican kunnasta, joka oli asettunut Sikiriciin pari vuotta takaperin."

"Olin vielä piilopaikassani, kun noin 7.30 samat ihmiset, jotka teurastivat siat, sytyttivät molemmat talot ja molemmat tallit tuleen vieden lehmäni ja hevoseni mukanaan. Niiden muslimien joukossa, jotka polttivat kylämme maan tasalle ja tappoivat serbit, tunnistin ainakin Alia Ibricin Piricistä, hän oli tavallisissa vaatteissa eikä kantanut asetta, Bjadrudin Begzadicin Piricistä värikkäässä univormussa, Mehon Bajaricista ja hänen kaksi tytärtään ja Esma Kivericin, opettajan Srebrenicasta, jonka kuulin sanovan selkeästi:'Menkää ovelta ovelle, odottakaa niitä ja tappakaa ne, ja kun olette tappaneet, kerätkää ryöstösaalis."

"Näin Alija Ibricin ottavan sisältä kanisterin brandya, vähän lihaa ja istahtavan kuistille sanoem:'Jos olisit nyt elossa Desimir, joisimme sinun maljasi, koska brandysi on niin hyvää.' Näin Alijan murtautuvan juustolaan. Kuulin myös, että Bjelovacista kotoisin oleva Rzesid Sinanovic oli tappanut pienestä Jovanovicin kylästä kotoisin olevan. Milos Jovanovicin."

"Tunnistin muslimien joukossa Jusufin nuorimman pojan ja miniän, sitten vielä Mehon ja hänen kaksi tytärtään, Meho on kotoisin Bajricista, sitten vielä Rukin tyttären, joka on Jusufin miniä. Joukossa oli vielä Mirsa, Edon veli Osmacista. Juuri Osmacista kotoisin olevat Edo ja Mirso tappoivat Desimirin ja hänen sisarensa, koska juuri he hyppäsivät ensimmäisinä pensasaidan yli."

"Noin kello yhdeksän aikaan illalla serbien armeijan kuljetusauto tuli Loznican sillalle, jolloin kuulin muslimien sanovan:'Häivytään täältä. He ovat tulleet Bratunacista ja voivat piirittää meidät ja tappaa'. Piilouduin erääseen vajaan samalla kun kuusi muslimia tuli kantaen serbitaloista keräämäänsä saalista. He pakenivat tietäen, että serbiarmeija oli ehkä kuullut, että he olivat tappaneet niin monia siviilejä, ryöstäneet heidän talonsa ja polttaneet heidän kylänsä maan tasalle."

"Sitten menin mäkeä alas kohti Bjelovacia. Kiivetessäni piikkilanka-aidan yli astuin pimeässä ruumiin päälle. Kuulin seuraavana päivänä, että Grozda ja hänen poikansa Zlatan olivat kuolleet siellä. Zlatan oli käsityöläinen. Olin paikalla, kun Loznicasta kotoisin olevat Boza Todorovic ja Novac Vuksic kannettiin kuljetusajoneuvosta ja kuinka he molemmat kuolivat siinä, kun me odottelimme venettä viemään meitä toiselle puolelle jokea Ljubovijaan Serbiaan saamaan hoitoa. Paikalla oli runsaasti haavoittuneita odottamassa kuljetusta. Myös minä pääsin veneellä Serbiaan."

Tuona päivänä Sikiricissä tapettiin kylän 20 serbiasukasta ja kaikki kylän 201 serbiasukkaan kodit tuhottiin ja karja ryöstettiin. Hyökkääjinä olivat Bosnian muslimiarmeija ja siihen kuuluvia kylän muslimiasukkaita.

Vuoden aikana tuhottiin 81 serbikylää yllämainitulla tavalla. Lähes 3000 siviiliuhrin nimilistat syntymä- ja kuolinaikoineen ovat julkista tietoa.

Sen sijaan serbiarmeijan kulkiessa 50 muslimikylän läpi samoilla alueilla yhtäkään siviiliä ei tapettu. 

Naser Oric niminen muslimikenraali johti usein ryöstäretkiä. Retket videoitiin ja näitä videoita Oric näytti mielellään kehuskellen länsimaisille lehtimiehille. Päiden katkomiset ja tulenloimussa hoilotus olivat hänelle ylpeyden aihe. Häntä ei koskaan tuomittu sotarikoksista.

Muslimiarmeija oli presidentti Bill Clintonin liittolainen. Serbit sen sijaan, jotka eivät kannataneet Jugoslavian laitonta ja perustuslain vastaista hajottamista olivat hänen vihollisiaan niin sotilaallisesti kuin propagandassa.

Bill Clinton aseisti ja rahoitti niin kroaatti- kuin muslimiarmeijaa serbien kansanmurhassa. Osama bin Laden oli yhteistyössä Clintonin kanssa. Bosniaan kuljetettiin 10 000 jihadistin armeija Afganistanista ja Lähi-Idästä. Clintonin tullessa valtaan, hänen ulkoministerinsä Madlene Albright sai aikaan täydellisen informaatiosulun serbisiviilien kärsimyksistä.

Yhdysvaltojen armeijan eläkeellä olevat kenraalit johtivat serbien etnistä puhdistamista ja joukkomurhaa Kroatian Krajinasta. Heidän liittolaistaan kroaattikenraali Gotovinaa ei myöskään tuomittu sotarikoksista.

Sarajevossa, Bosniassa operaatioita johti myös yhdysvaltalainen kenraali John Galvin ja Yhdysvaltojen NATO-koneet toimivat muslimien ilmavoimina.

Hyvä ystävämme , jo edesmennyt sveitsiläinen psykoanalyytikko Arno Gruen sanoi useiden valtiojohtajien olevan psykopaatteja. Mitä muuta voi sanoa suunnitelmallisesta kansanryhmän demonisoinnista ja joukkomurhasta, jossa natseille tyypilliset luonnehdinnat ovat vallalla.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bill Clinton, serbien kansanmurha, etninen puhdistus, Srebrenica, muslimi-terrori,

Islamilainen kalifaatti

Sunnuntai 1.9.2019 klo 17.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomissa ilmestyi tänään laaja katsaus suomalaisiin ISIS-in piirissä toimiviin naisiin ja heidän tarinoihinsa. Ohessa mainittiin ISIS:in hirmuteot kaulojen katkaisuineen. Suomalaisnainen ilmoitti haluavansa asua tulevaisuudessakin kalifaatissa.

Missä oli Helsingin Sanomat silloin kun Bosnian presidentti Izetbegovic rakensi kalifaattiaan ja hänen apunaan (Meyssanin mukaan 90 000) jihadistia taisteli perustuslakiaan ja sekulaarista valtiotaan puolustavia serbejä vastaan.

Izetbegovic oli jo 1980 kirjoittanut islamilaisen julistuksen, jonka mukaan paras serbi oli kuollut serbi.

Julistuksesta otettiin uusia painoksia 1990-luvulla. Tuntemattoman voiman avulla Izetbegovicista tuli presidentti vaikka hän ei voittanut vaaleja.

Helsingin Sanomat ei kertonut siitä kuinka serbien kauloja katkaistiin aivan kuten toisen maailmansodan aikana. Päinvastoin, lehti kertoi muslimien olevan uhreja.

Yhdysvaltojen ja Saksan intresseissä oli NATO:n laajeneminen Bosniaan ja Serbiaan ja talouden infrastruktuurin haltuunotto. Ranska ja Iso-Britannia toimivat jihadistien ja Kosovossa albaani-terroristien liittolaisina.Saksalaiset kouluttivat Turkissa KLA:n albaanitaistelijoita.

Jihadistit ovat olleet liberaalille lännelle käyttökelpoisia palkkasotureita jo toisesta maailmansodasta, mutta erityisesti Afganistanin sodasta lähtien.

Helsingin Sanomien ja Yle:n puolitotuuksiin perustuva tiedonvälitys yrittää pelastaa "liberaaleja globaaleja arvoja" edustavan USA:n sekä entisen liittolaisensa Saksan sekä muut EU:hun kuuluvat entiset siirtomaavallat.

Syyriassa on "lännen" hyvin suunnitteleman konfliktin alusta lähtien monet EU-maat olleet sekaantuneina - erityisesti Ranskan ja Iso-Britannian tiedustelu CIA:n tukemana. Heinäkuun 12.päivänä 2012 lähetetyt 40 000 jihadistin palkkasoturiarmeija oli toisinto siitä mitä Bosniassa tapahtui.

Kun Bosnian sota alkoi, presidentti Clintonille ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelille tuli oivallus: projisoidaan kaikki paha serbeihin, jotka ovat tiukimmin ryöstömme esteinä. Päätettiin perustaa ICTY, poliittinen tuomioistuin serbien "sotarikoksia" tutkimaan. Kinkel totesi toimittajille: "Serbit on saatava polvilleen".

Tämä projektio toimi sodan aikana Yhdysvaltojen ja Kanadan kroaatti ja albaani -natsi-diasporan rahoituksella markkinointitoimisto Ruder-Finnin ja sitä myötäilevän valtamedian toimesta.

ICTY:n yksipuoliset toimet tarjosivat jatkon tuolle sodanaikaiselle propagandalle.

ICTY:n lopettamisen jälkeen on "lännen demokratioiden" toimesta tuotettu dokumentteja ja elokuvia, joissa on jatkettu serbi-paha, muslimi-uhri kerrontaa. Jopa elokuvassa No man's land serbiuhrit kuvataan muslimeina ja teloittajat serbeinä. Elokuva käytti aitoa sotamateriaalia missä tapettujen serbien traktorit ja pakolaissaattueet esittivätkin muslimeja pakosalla.

Syyriassa sama toistuu. Sekulaarinen hallinto ja melkoisen suosion omaava presidentti Bashar al Assad on kuvattu hirviöinä ja "lännen demokratiat" vaativat sotarikostuomioistuimen perustamista hallinnon hirmutekojen tuomitsemiseksi.

Sen sijaan USA, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, jotka ovat kainaloitaan myöten uponneet sotaan rahoittaen ja aseistaen jihadisteja, esiintyvät pyhimyksinä. He ovat ampuneet itse suunnittelemiensa provokaatioiden jälkeen ohjuksia "rangaistukseksi rikolliselle hallinnolle".

Media esittää näytelmää, jossa on hyvin suunniteltu käsikirjoitus. Tunnetta pitää olla. Kuluttajan katse pitää suunnata oikeaan suuntaan. Todelliset rikolliset on puettava enkelin kaapuun ja kärsivät ja väärinkohdellut on upotettava kaivoon. Orwellin viitoittamalla tiellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Al-Hol, Syyria, Bosnia, Kinkel, Clinton, Izetbegovic

Politiikka ohittaa tieteen myös Suomessa

Keskiviikko 4.4.2018 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälisessä politiikassa ohitetaan tieteelliset faktat ja korvataan mielivallalla. 

Viime päivinä on nähty kuinka poliittinen tarkoituksenmukaisuus on ohittanut tieteen Salisburyn myrkytysjupakassa.Myrkkyä ja myrkyn lähdettä tutkimaan kykenevän laboratorion tuloksia ei ole haluttu odottaa, vaan syyllinen on haluttu julistaa välittömästi.

Vastaava tapahtui USA:n ja sen littolaisten lähtiessä Irakin sotaan väittäen Saddam Husseinilla olevan joukkotuhoaseita huolimatta ruotsalaisen Hans Blixin, tiedemiehen, päinvastaisista väitteistä.

Sitä ennen, vuonna 1999 presidentti Bill Clinton aloitti NATO-liittolaisineen serbien, holokaustin uhrien, pommitukset Jugoslaviassa,väittäen serbien suorittaneen Racakin kylässä joukkomurhan. Suomalaiset oikeuslääkärit olivat tutkineet ruumiit ja todenneet henkilöiden kuolleen kylässä tapahtuneessa KLA-terroristien ja sebipoliisien välisessä taistelussa. Joten väite joukkomurhasta oli provokaatio.

Racakin tapauksessa tapahtuman todellisen taustan tiesi presidentti Ahtisaari. Suomen ja Saksan ulkopoliittiset johtohenkilöt tiesivät, että joukkomurha ei ollut totta, mutta he estivät kansainvälistä yhteisöä saamasta oikeata tietoa. Saksa NATO-maana halusi pommittaa saadakseen taloudellista hyötyä ja tukeakseen Yhdysvaltojen sotilaspoliittisia ja valtapoliittisia pyrkimyksiä.

Salisburyn myrkytyksen valheellinen propaganda on johtanut Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin demonisoimiseen kaikkialla joukkoviestimissä. Jopa Britannian lastenohjelmissa spekuloidaan presidentti Putinin kielteisillä luonteenpiirteillä kuvaten hänet syylliseksi myrkytykseen.

Porton Dawn laboratorio on ilmoittanut, että se ei voi päätellä myrkyn lähdettä. Siitä huolimatta ulkoministeri Boris Johnson on Saksan televisiossa aikaisemmin ilmoitanut Porton Dawnin päinvastoin tietävän sen. Siis myös Salisburyn tapauksessa tiedemiehet vaiennetaan.

Syyrian kaasuiskuissa metodi on sama. Tiedemiehet ovat tutkimuksissaan, esimerkiksi MIT-yliopisto, että kaasuiskut Ghoutassa olivat kapinallisten tekemiä. Siitä huolimatta vuodesta toiseen USA ja NATO-maat Suomen media mukaan luettuna väittävät iskujen olevan Syyrian hallituksen tekemiä. Kun Ghouta on nyt vapautettu ja sieltä on löydetty kapinallisten jäljiltä lukuisia kaasunvalmistuslaboratorioita, NATO-hallitukset ja media vaikenevat.

NATO-maiden hallitukset, Suomen hallitus mukaan luettuna, eivät ymmärrä, että psykologisesti näin on mahdotonta jatkaa. Yhä suurempi osa kansalaisista ei ole enää poliitikkojen ja itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvan joukkotiedotuksen varassa.

Vaikka pommittajia palkitaan Nobel-palkinnoilla, erilaisilla EU:n rauhanpalkinnoilla ja patsailla, aika on muuttumassa. Vaaditaan tieteellisiä todisteita ja uskottavia päätelmiä kansalaisten vakuuttamiseksi. Vaikka toistaiseksi protesti on ollut reaktiivista, ehkä populistisesti kutsuttua,muutos on tulossa. Sotarikolliset eivät enää kauaa jatka presidentteinä ja pääministereinä)(Clinton, Bush, Blair, Netanjahu,Thaci,) 

Suurin osa ihmisistä sisimmässään ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin. Kaupallinen mielten manipunoinnin valta tule tiensä päähän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salisbury, Racak, UK, Suomi, Niinistö, Ahtisaari, May, Clinton

Aseveljet ja tunneveljet

Lauantai 11.11.2017 klo 19.26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin eilen Teema-kanavalta Bernhard Schlinkin Lukija-nimisen kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Olin lukenut kirjan sen ilmestyttyä ja nyt elokuvan tarkkuus ja moniulotteisuus jälleen saivat ihailun ja ihmetyksen aikaan.

Kirjan päähenkilöt ovat nuori poika ja lukutaidoton raitiovaunun rahastaja. Heillä on lyhyt suhde nuorukaisen ollessa 15 -vuotias. Suhteen ytimessä on se, että tapaamisten aikana poika lukee klassikkoja intensiivisesti kuuntelevalle rakastetulleen. Rakastettu katoaa.

Rahastaja olisi työteliäisyytensä vuoksi saanut ylennyksen, mutta ei voinut ottaa sitä lukutaidottomana vastaan. Sen sijaan hän haki työtä Siemensiltä ja joutui keskitysleirin vartijaksi.

Opiskellessaan lakia poika joutui seuraamaan keskitysleirin vartijoiden oikeudenkäyntejä. Kauhukseen hän havaitsi entisen rakastettunsa olevan yksi syytetyistä. Tuomari kysyi toistuvasti kaikilta syytetyiltä, tiesivätkö he mitä juutalaisille tapahtuisi sen jälkeen kun vartijat lähettivät heidät eteenpäin. Tähän kysymykseen nainen joutui vastaamaan, että oli lähetettävä, koska piti saada tilaa uusille. Nainen sai elinkautisen vankeustuomion.

Samaan aikaan kun katsoin elokuvaa, mielessäni liukui kuvia marsalkka Mannerheimin rasistisella periaatteella pystytetyistä keskitysleireistä Itä-Karjalassa. Siellä kymmenet erilaiset viranhaltijat näkivät päivittäin ihmisten kuolevan nälkään, tauteihin, pahoinpitelyihin ja raskaaseen työhön. Nämä yli 20 000 siviiliä, naisia, vanhuksia ja lapsia olivat joutuneet jättämään koteihinsa vuoden vilja- ja juurikasvarastot ja lähtemään jääkylmissä karjavaunuissa kohti Petroskoita.

Ketään ei haastettu oikeuteen vastaamaan kysymykseen: tiesittekö näiden vauvojen ja vanhusten kuolevan? Mitä teitte? Monet minua myöhemmin opettaneet professorit olivat tutkineet leirien olot ja havainneet ne hygieenisesti ala-arvoisiksi ja ravinnon täysin riittämättömäksi pitääkseen vangit hengissä. Pelkästään heinäkuussa 1942 500 ihmistä kuoli ja heitettiin nimettöminä yhteishautaan.

Saksalaiset ovat tuominneet juutalaisten kansanmurhaan osallistuneita. Kukaan ei tänä päivänä uskoisi saksalaisten ryhtyvän uudestaan kaasuttamaan juutalaisia. 

Juutalaisten ohella Euroopassa suoritettiin myös serbien kansanmurha. Saksan kanssa liitossa toimiva fasistinen Kroatia laati keväällä 1941 paitsi juutalaisten mutta myös serbien kansanmurhan mahdollistavan lain. Saksalaiset, kroaatit ja natsien kanssa liittoutuneet Bosnian muslimit kokosivat voimansa serbien tuhoamiseen. Keskitysleirejä perustettiin 17, joista suurin oli Jasenovac. Lapsi-serbeille oli oma keskitysleiri Sisakissa. Kroaateilla oli erityinen serbileikkuri, nahkahihnaan ranteeseen sidottava käyrä veitsi, jonka avulla serbi-uhrin kaula voitiin kätevästi ja nopeasti katkaista.

Sodan aluksi maaliskuussa 1941 Saksa pommitti Jugoslavian, nykyisen Serbian pääkaupunkia Belgradia. Yhden päivän aikana kuoli 17.000 asukasta.

Serbit, kroaatit ja sloveenit rakensivat sodan jälkeen yhteisen Jugoslavian liittovaltion turvaamaan kaikkien etnisten ryhmien tasaveroiset oikeudet. Serbejä asui niin Kroatian, Bosnian kuin Serbian alueella. Serbit kokivat Jugoslavian olevan heidän turvansa.

Välittömästi Saksojen yhdistymisen jälkeen ja Itä- Euroopan sosialismin kaaduttua Yhdysvallat ja Saksa alkoivat suunnitella Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti.  Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtyneet natsit ja albaanit lobbasivat Yhdysvaltojen kongressia ja siirtyivät takaisin Balkanille.

Balkanin hajottamissotien alettua monelle alueen asukkaalle tuli mieleen toisen maailmansodan aika. Samat natsi-vaatteet ja sama juutalais- ja serbivastainen propaganda.

Entinen fasistinen Kroatia itsenäistyi Saksan avulla. Bosnia sai NATO-miehityksen. Serbit eivät suostuneet alistumaan USA:n ja Saksan suunnitelmaan miehittää NATO:n avulla loputkin Jugoslaviasta. USA ja monet NATO-maat kouluttivat ja tukivat Albanian puolelta tulevia KLA:n terroristeja samalla tavalla kun ne olivat tukeneet Bosnian puolella kalifaattia rakentavia muslimeja. Serbi-poliisit ja armeija pyrkivät estämään heidän tihutyönsä serbejä ja serbien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä toimivia albaaneja vastaan.

Yhdysvallat halusi pommittamalla saada Balkanin haltuunsa. Se oli uhannut koko 1998-luvun tehdä niin. Bilderberg -ryhmä oli antanut vihreää valoa jo 1996. Britannian pääministeri Tony Blair ja Yhdysvaltain presidentti Clinton sopivat vuonna 1998 asiasta.

Racakin kylässä käytyä poliisien ja KLA-terroristien välistä taistelua käytettiin provokaationa pommitusten aloittamiselle. Taistelun uhrien väitettiin olevan raa'an joukkomurhan uhreja. Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään ruumiinavaukset ja tutkimaan olivatko uhrit taistelun vai teloituksen uhreja.

Jugoslavialaiset oikeuslääkärit ja suomalaiset tutkivat ruumiit yhdessä siten, että jugoslavialaisen avatessa suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen seurasi. Loppupäätelmät olivat samat. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita, mahdollisesti yhden kohdalla laukaus oli tullut melko läheltä.

Maailman lehdistö, YK, ETYJ, Euroopan maiden hallitukset olivat jo viikkojen ajan olleet propagandan kohteena. Kaikille oli uskoteltu, että kyseessä oli raaka joukkomurha. Ranskalainen TV-toimittaja ja sanomalehtilehtimies olivat olleet paikalla koko taistelupäivän. He olivat filmanneet koko päivän tapahtumat ja olleet paikalla myös illalla. Heidän tapahtumatietonsa olivat samat kuin Jugoslavialaisilla.TV-filmi ja lehtiartikkelit vahvistivat asian.

Suomalaisten oikeuslääkäreiden lausunto oli avainasemassa. Suomen ulkoministeriö oli asettanut oikeuslääkäriryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta päätellä mitään kuolinsyystä tai tapahtumista, jotka johtavat kuolemaan. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät oikeuslääkäriryhmän raportin julkistamisen ja kielsivät lääkäreitä allekirjoittamasta yhdessä jugoslavialaisten kanssa lausuntoa, jossa he olivat yksimielisiä.

Helena Ranta piti tiedotustilaisuuden, jossa hän johti tiedotusvälineitä harhaan. Sen sijaan, että hän olisi sanonut mitä lääkärit olivat löytäneet, hän alkoi kutsua tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan" "koska siinä kuoli niin monta henkilöa".

Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota käytettiin juutalaisiin kohdistuneesta holokaustista, koska mitään vastaavaa ei ollut aikaisemmin tapahtunut ja tapahtuma haluttiin nimetä. Nyt siis Helena Ranta kutsui poliisien ja terroristien välistä taistelua "rikokseksi ihmisyyttä vastaan". 

Lopullisessa tiedotustilaisuudessa Helena Ranta käytti Saksan ulkoministerön opettamia lauseita. Hän ei kertonut sitä, minkä hänen työtoverinsa, oikeuslääkärit olivat tieteellisesti todenneet tapahtuneeksi.

Amerikkalaiset lehdet ja presidentti Clinton käyttivät Helena Rannan mahdolliseksi tekemiä näkökohtia perusteena pommitusten aloittamiselle. Oikeuslääkärit, tiedemiehet joutuivat vaikenemaan. Vasta kaksi vuotta pommitusten jälkeen he julkaisivat tutkimustulokset tieteellisessä lehdessä, mutta Suomen maine luotettavana tieteellisesti ja objektiivisesti tutkimustuloksiaan kansainväliseen käyttöön antavana maana oli tuhoutunut. Vika ei ollut lääkäreiden vaan poliittiselle painostukselle alistuneen Helena Rannan.

Saksa siis pommitti, nyt yhdessä muiden NATO-maiden kanssa, toisen maailmansodan natsi-holokaustin uhreja jälleen. Kukaan ei voisi kuvitella Saksan pommittavan Tel Avivia. Jugoslaviasta jäljelle jäänyt Serbia pommitettiin maan tasalle. Köyhdytetyt uraanipommit, ohjukset tuhosivat yötä päivää Tonavan yli vieviä rautatie- ja maantiesiltoja, petrokemian laitoksia autotehtaita, satoja kouluja, TV-aseman, sairaaloita. Koskaan ei ole aikaansaatu vastaavaa ekokatasrofia. Myrkyt valuivat myös Tonavaan.

Bosnian sodan aikana Saksan ulkoministeri Kinkel sanoi "Serbit on saatava polvilleen". Propagandan halukkaasti uskonut Joschka Fischer vuorostaan totesi 1999, ettei ole kuullut mitään niin hirveätä kuin mitä Racakissa tapahtui. Hän lietsoi pommitusintoa. Saksa pommitti vastoin omaa perustuslakiaan.

Suomi otti mallia keskitysleireihinsä Saksasta. Valkoinen Suomi oli rakentanut keskitysleirit jo sisällissodan aikana ja tuomitsi tuolloin punaisia valkoisten pidättäminä, valkoisten syyttäminä, valkoisten tuomitsemina porvarillisen tynkäeduskunnan säätämillä laeilla.

Vielä viime viikkoina olen kuullut kaupungihallitusten evänneen punaisten hautamuistomerkkeihin vainajien nimien kaivertamisen. Toisaalla kirkko on estänyt samoin satojen punaisten vainajien nimen kirjoittamisen hautamuistomerkkeihin. 

Mistä tämä tunneköyhyys on peräisin? Samalla tavoin kun Siemens tuskin joutui paljoakaan kärsimään keskitysleirien pidostaan ei myöskään Mannerheim joutunut vastuuseen omista sotarikoksistaan tai vankileirin sadistiset vartijat kuolevista vangeistaan. Hyytävintä on se, että ruotsinkieliset suomalaiset ovat äänestäneet Mannerheimin toiseksi arvostetuimmaksi ruotsinsuomalaiseksi Tove Janssonin jälkeen. Samoin se, että rankaisemattomuuden periaatetta nauttivaan NATOon liittyminen on saanut ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaan kannatuksen.

Mistä tämä suomalaisten ja saksalaisten tunneköyhyys on peräisin? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Clinton, Suomi, Saksa, keskitysleirit, tunneköyhyys, juutalaiset, serbit, kreikkalaiset

Suomen media, poliittinen johto ja natsismi

Perjantai 18.8.2017 klo 11.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media on herännyt USA:n natsismin kauhisteluun. Miksi nyt?

Suomen media ei herännyt silloin kun Fasistisen Kroatian ja Saksan natsit laativat lait, joilla juutalaiset ja serbit saatiin tappaa 1941.

Kun Yhdysvaltojen ja Saksan suurvaltapoliittiset edut edellyttivät serbienemmistöisen Jugoslavian haltuunottoa ja hajottamista, serbien tappaminen ja juutalaisten vaino tuli vuonna 1991 jälleen ajankohtaiseksi.

Yhdysvalloista ja Kanadasta turvapaikan saaneet toisen maailmansodan aikaiset natsit ja heidän jälkeläisensä palasivat tuolloin Balkanille. Kroatiaan laadittiin rasistinen perustuslaki ja presidentti Bill Clinton järjesti Kroatian natseille ja Bosnian jihadisti-presidentti Izetbegovicille aseapua yhdessä Osama bin Ladenin kanssa.Kroatian puolustusministeriksi oli nimitetty Kanadasta palannut natsi Gojko Suzak.

Saksa hyötyi natsien tukemisesta. Se sai sodan jälkeen haltuunsa Kroatian hotellit, vakuutuslaitokset, pankit. Clintonin USA saavutti sotilaspoliittiset tavoitteet Bosnian miehityksellä ja myöhemmin Jugoslavian pommituksilla.

Suomen media vaikeni kaikesta tästä ja suomalaiset diplomaatit edistivät Saksan ja USA:n pyrkimyksiä. Oltiinhan pääsemässä kaikkien niiden pöytien alle, joissa asioista päätetään (Paavo Haavikko).

Demokraatti-presidentti Obama Clintoneiden tuella edisti Saksan kanssa Ukrainan vallankaappausta, josta Suomessa ei saa puhua. Vallankaappaus tapahtui yhteistyössä Ukrainan natsien kanssa ja kaappauksen jälkeen parlamentin seinustat koristeltiinkin natsilipuin.

Nyt suomalaiseen doktriiniin kuluu se, että Ukrainan vallankaappaushallituksen julistama sota omia maanmiehiään vastaan onkin julistettava Venäjän sodaksi Ukrainaa vastaan(aivan kuten Alexander Stubb ulkoministerin suulla väitti Venäjän aloittaneen Georgian sodan). Aseistettujen natsijoukkojen saadessa aseita Yhdysvalloista he ovat kiihdyttäneet Itä-Ukrainan eristämistä muusta maasta. Aikaisemmin toiminut kivihiilentuonti Itä-Ukrainasta on lopetettu koska natsit ovat katkaisseet rautatieyhteydet. Nyt kivihiiltä tuodaan Yhdysvalloista.

Ukrainan hallitus ei natsien pelossa pysty tekemään mitään juutalaisten ja kommunistien vainolle eikä millään tavalla edistämään Minskin sopimuksen toteuttamista. Se antaakin aiheen Suomen medialle syyttää Venäjää siitä, että sopimuksen täytäntöönpano ei toteudu.

Jokaisen EU-maan on Suomen tavoin papukaijamaisesti toistettava Saksan ja USA:n edellyttämää doktriinia Jugoslaviasta ja Ukrainasta. 

Yhdysvaltojen demokraattipresidentit, myös Nobelin rauhanpalkinolla palkittu Obama, ovat tehneet kaikkensa Venäjän ja presidentti Putinin eristämiseksi. Kun presidentti Trump kehtasi vaalikampanjansa aikana toivoa parempia suhteita natsit sodassa voittaneeseen Venäjään, hän on saanut koko hallintokautensa ajan kokea yhdysvaltalaisen ja suomalaisen valtamedia raivon. Suomessa pinnalle ovat nousseet Akateemisen Karjala-seuran asenteet, jotka vallitsivat 1939.

Trumpin ensimmäistä puolivuotiskautta ovat hallinneet vaaleissa hävinneen rahamaailman tukemat väkivaltaiset mielenosoitukset. Uuden hallinnon opetusministeri ei päässyt pitämään puhettaan vaan joutui luikkimaan takaovesta turvamiesten saattamana.

Viime päivinä Trump on yrittänyt olla objektiivinen ja tuoda puoli vuotta kestänyttä väkivaltaa päivänvaloon - turhaan. Objektiivisuus vain lisää valtamedian raivoa. Sen seurauksena Trumpia pidetään natsien tukijana kun tukijoita ovat itse asiassa Bill Clinton ja Obama - konkreettisesti.

USA:n valtamedia toimii samoin kuin suomalainen. Syytä jotakuta muuta omista virheistäsi, ellei se auta, lisää vain vauhtia. Miten USA:n natsismista voitaisiin syyttää Venäjää - siinäpä pulma.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: natsismin hyväksyminen, USA, Ukraina, Kroatia, Clinton, Obama, Trump

Elämmekö inkvisition aikaa?

Perjantai 14.7.2017 klo 12.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Läntisen valtamedian suosikkitunnukseksi on kohonnut totuuden jälkeinen aika ja valemediat. Näillä termeillä pyritään kuvaamaan todellisuus sellaisena, että aikaisempi mediatodellisuus olisi ollut totta ja vasta nyt mm. verkkomedioiden aikana olisi siirrytty totuuden jälkeiseen aikaan.

Srebrenica- myytti, tarina 8000 serbien tappamasta muslimi-miehestä ja -pojasta Srebrenican kaupungissa Bosniassa on saanut ikonisen roolin. Tapahtumaa edellytetään USA:n ja NATO-EU:n toimesta kutsuttavan kansanmurhaksi.

Srebrenica- myytti kuten vastaavat Markala-torin räjäytykset, leipäjono-pommit, Racakin "joukkomurha", Goutan kaasuiskut ja muut Syyrian "hallituksen kaasuiskut" ovat osa provokaatioiden jatkumoa, jolla taloudellista ja sotilaallista valtaansa laajentamaan pyrkivät USA ja Eurooppa- Saksa etunenässä ovat pyrkineet median avulla levittämään kauhua tavallisiin kansalaisiin. Provokaatioiden laajamittaisella disinformaatiolla on päästy ylläpitämään käsitystä oikeassa olevasta, demokratiaa edistämään pyrkivästä USA:sta ja EU:sta.

Eläkkeelle jääneet UNPROFORin eräät totuutta rakastavat kenraalit ovat julkaisseet muistelmansa kuten portugalilainen Martins Branco. Hän toimi UNPROFORIN varajohtajana Zagrebissa 1994 - 1996. Jo varhain hän kyseenalaisti Srebrenica-myytin, mutta viimein eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti muistelmansa.

Srebrenica-myytti rakennettiin jo ennen kuin tiedettiin mitä kaupungissa oli tapahtunut Bosnian serbi-armeijan laskeutuessa kukkuloilta kaupunkiin kohtaamatta käytännössä minkäänlaista vastarintaa kalifaattia rakentavan muslimiarmeijan taholta. Yhdysvallat tarvitsi huomion kiinnittämistä pois omien kenraaliensa kouluttamasta kroaattiarmeijasta, joka pari viikkoa myöhemmin ajoi 250.000 serbiä pommitusten ja tykkitulen saattelemana Kroatian alueella olevalta kotiseudultaan.

Balkanilla sijaistevan Jugoslavian hajottaminen oli USA:n eri presidenttien pitkäaikainen suunnitelma. Kannoksi kaskessa osoittautuivat serbit. Toisessa maailmansodassa fasistinen, Suomenkin tunnustama Kroatia oli säätänyt lain serbien kansanmurhasta. Nämä keskitysleireissä kohtalonsa kohdanneet serbit eivät halunneet uudestaan alistua joukkotuhon kohteeksi, mitä demokraattisen ja eri etnisiä ryhmiä tasa-arvoisesti kohtelevan Jugoslavian hajottaminen sodalla merkitsi.

Bill Clinton, Yhdysvaltojen presidentti, todistetusti aseisti ja rahoitti Kroatiaan 1990-luvulla palanneita neo-natseja ja kalifaattia Balkanille vaativia muslimeja. 2/3 aseista ja tuesta meni kroaateille ja 1/3 muslimi-presidentti Izetbegovicille.

Bill Clintonin rooli kulminoitui Belgradin NATO-pommituksiin ja totaalisen ympäristötuhon aiheuttamiseen Serbiaan ja Montenegroon, yhdessä Tony Blairin kanssa.

Yhdysvallat koki Saksan saaneen Slovenian ja Kroatian infrastruktuuri haltuunsa. Se halusi itse Bosnian ja vähintäänkin Serbian Kosovon sotilaalliseen hallintaansa. Jälleenrakennus loi mahdollisuuksia monille yhdysvaltalaisille yrityksille, joista osa oli hyvin lähellä Clintonia.

Miksi nykytodellisuus muistuttaa inkvisitiota?

Jugoslavian väkivaltaisen haltuunoton jälkeen USA:lle, Britannialle ja Saksalle on langennut tehtäväksi muuttaa propagandan avulla todellisuus sellaiseksi, että syyllisiä kaaokseen ovatkin maatan puolustaneet serbikenraalit.

Srebrenican tapahtumista on jo riittävästi tietoja ja todisteita, jotka osoittavat, että mitään kansanmurhaa ei tapahtunut. Kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan kuinka monta teloitettua on osoitettu olleen, kuinka monta henkilöä kaatui taisteluissa 60km:n matkalla Srebrenicasta Tuzlaan, ja mikä oli kuolinsyy. Kuinka monta serbi-siviiliä kalifaattia rakentava osin Lähi-Idästä koottu, kauloja katkova muslimi-armeija oli Srebrenicasta käsin (joka siis ei ollut demilitarisoitu) tappanut.

Faktoista huolimatta, inkvisition tyyliin, jokaista joka katsoo, että Srebrenica-myytti ei pidä paikkaansa, on rangaistava. USA edellytti Serbian parlamentin säätävän lain, jonka mukaan Srebrenica-kansanmurhamyytin kieltäminen on rangaistavaa.

Nyt Iso-Britannia tukee Clintonia ja Saksan ulkopoliittista johtoa vaatimalla YK:n turvaneuvostoa julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen kielletyksi.

Marcus Papadopulos tapasi Britannian työväenpuolueen puheenjohtajan Jeremy Corbynin pizzalla. Seuraavana päivänä Britanian tabloidit repivät otsikoita tyyliin "Corbyn on tavannut Srebrenican kansanmurhan kieltäjän, Assadin tukijan pizzalla"! 

Miksi totuus on vaarallista? Tony Blairin Irakin sotaan liittyviä sotarikoksia tutkitaan Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ei ole kuin hyppäys siihen, että myös hänen yhdessä Clintonin kanssa suorittama Jugoslavian tuho tulisi tutkittavaksi. Eläkkeelle pääsevät, moraalinsa säilyttäneet upseerit saattavat tukea jo tietonsa antaneita CIA:n entisiä agentteja kuten Robet Baeria, jotka kirjoissaan ovat kuvanneet mitä Balkanilla todella tapahtui 1990-luvulla.

Yhdysvaltojen valtamedian, jota Suomen media kuuliaisesti myötäilee, ongelmaksi on muodostunut se, että totuuden jälkeiseksi ajaksi väitetty aika onkin totuuden paljastumisen aika. Clintonien mafian kaltainen valta mediaan on muuttunut kouristuksenomaiseksi. 

Bill Clinton henkilökohtaisesti rahoitti juuri niitä jihadisteja, joista eräät lensivät myös WTC-torneihin New Yorkissa. Mohamed Atta oli yksi näistä. Osama bin Laden ja Clinton rahoittivat ja aseistivat samoja joukkoja. Ei ole siksi ihme, että Hillary Clinton oli pyörtyä 9/11 muistotilaisuudessa presidentinvaalikampanjan aikana. Jos samaan aikaan tiedostaa miehensä ja omankin osuutensa tähän tuhoon, on aika voida pahoin.

Clinton-säätiön rahoitus on myös mielenkiintoinen. Vuonna 2015 Ukraina oli sen suurin lahjoittaja. Ottaen huomioon, että molemmat Clintonit osallistuivat Jaltalla syyskuussa 2013 suureen EU-vaikuttajien ja Yhdysvaltojen kerman Ukrainan haltuunottoa käsittelevään euforiseen kokoukseen (The Economist), Hillary Clintonin, oletetun tulevan presidentin osuus Ukrainan tapahtumien taustapelissä ei ole vähäinen.

Suomen mediaa seuraamalla ei tiedä Suomen ja Saksan ulkoministeriöiden osuutta Racakin tapahtumien peittelyssä, jolloin totuuden peittäminen teki mahdolliseksi pommitusten aloittamisen.Emme myöskään tiedä Suomen osuutta Kosovon "itsenäistämisessä", Ukrainan EU-lähentymissopimuksen epäonnistuneessa läpiviemisessä tai Kreikan kriisin hoitamisessa. Suomen media palvelee Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n valtapoliittisia tavoitteita, joilla ei ole mitään tekemistä demokratian tai kansanvallan kanssa.

Suomen nykyinen hallitus on kiihtyvään tahtiin purkamassa kansanvaltaista demokratiaa ja perustuslaillisuutta. Se toimii siirtomaaisäntänsä kuuliaisena palvelijana. Totuus on muodostumassa yhtä vaaralliseksi kuin inkvisition aikana. Tuolloin ihmiset epätoivoissaan pelkäsivät inkvisition vallan olevan ikuinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Clintonilainen valtamedia, valemedia, Srebrenica, Corbyn, Papadopoulos,

Näin demokratia tuhotaan ja korvataan pääoman vallalla

Tiistai 13.12.2016 klo 14.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näin demokratia tuhotaan ja korvataan pääoman vallalla

 

Jugoslavian hajottaminen on eurooppalaisen itsenäisen valtion tuhoamisen laboratorio. Hajottamisen välineeksi tarvittiin Nixonin suorittama talouden sääntelyn lopettaminen. Siihen tarvittiin Reaganin CIA:n rinnalle perustettu NED, National Endowment for Democracy vaikuttamisrahasto, jolla voitiin korruptoida poliitikkoja ja perustaa ”ihmisoikeus-järjestöjä” ym kansalaisjärjestöjä, joiden naamion takana oli hallitusvallan vaihtamiseen vaikuttaminen. Siihen tarvittiin taloudellisia kiristysruuveja. Jugoslavian lainojen yht’äkkinen irtisanominen ja hajottamisen lähdettyä liikkeelle, talouspakotteiden asettaminen Jugoslavian hallitukselle, joka puolusti kansainvälisiä lakeja, omaa perustuslakiaan ja kansalaisten tasa-arvoisia oikeuksia.

Euroopan Unionin perustaminen ja pääoman etujen ajaminen demokratian kustannuksella ajoittuvat yhteen. Maastrichtin kokouksen yhteydessä Saksa taivutteli muut EU-maat Jugoslavian hajottamisen kannalle. Muistamme myös Saksan sosialidemokraattien ideologisen jakolinjan ajoittuvan juuri samoihin aikoihin. Kun Oscar Lafontaine, SDP:n puheenjohtaja ajoi demokratiaa, jonka koettiin olevan Round Tablen jäsenten taloudellisten etujen vastaista, hänelle ilmoitettiin, että suuryritykset siirtyvät pois Euroopasta mikäli hän jatkaa linjallaan. Lafontaine hävisi ja pääoma voitti.

Jugoslavia olisi ollut mahdollista jakaa pieniin valtioihin. Perustuslaki olisi antanut siihen edellytykset. Se olisi kuitenkin edellyttänyt neuvotteluja ja mm rajoista sopimista. Pääomapiirit ovat aina kiireisiä. Olisi ollut vaarana, että neuvotteluihin olisi kulunut aikaa ja ratkaistavana olisi ollut monia demokratian toteutumisen edellyttämiä kysymyksiä.

Toisen maailmansodan aikana ongelmat ratkaistiin kansanmurhalla. Fasistinen Kroatia, liittolaisenaan SS-muslimijoukot saivat toimintansa tueksi lain, jolla säädettiin serbien kansanmurhasta. Murhaaminen aloitettiin välittömästi keväällä 1941. Saksalaiset ja fasisti-kroaatit muslimi-liittolaisineen toimivat tehokkaasti. Yhdysvaltojen pääomapiirit tukivat fasisteja.

1990-luvun alussa kansanmurhaa ei voinut säädyllisyyden nimissä julistaa. Toimintatapa pyrittiin rakentamaan siten, että kulissit peittäisivät toiminnan sisällön. Kroatian neo-fasistien tavoitteena oli rasistisen perustuslain säätämisen jälkeen puhdistaa Kroatia ja Hetzeg-Bosna eli Bosnian kroaattialue serbeistä.

Kroaatit saivat Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin avulla solmittua kroaattien ja Bosnian muslimien liittoutuman serbejä vastaan. Bosnian muslimien johtaja oli jo 1970-luvulla laatinut suunnitelman islamilaisen kalifaatin rakentamiseksi Bosniasta aina Albaniaan saakka ja siitä eteenpäin. Suunnitelma oli nimeltään islamilainen julistus, jossa serbien tuhoaminen joko tappamalla, pakottamalla uskonnon vaihtamiseen tai varustaminen toisen luokan ihmisoikeuksilla oli tavoitteena.

Jugoslavian hajottamisessa Yhdysvallat liittolaisineen rikkoi kaikkia mahdollisia kansainvälisiä lakeja, YK:n peruskirjaa, NATO:n perussopimusta , Helsingin sopimuksia ja Yhdysvaltojen kohdalla myös omaa perustuslakiaan.

Yhdysvaltojen presidentti Clinton henkilökohtaisesti toimi aseiden hankkijana kroaateille ja muslimeille. Muslimiarmeijan vahvistukseksi hankittiin Lähi-Idästä ja Afganistanista jihadisteja, jotka taistelivat Yhdysvaltalaisten kenraalien (eläkeläisten) johdolla ja jotka Izetbegovic, Bosnian kalifaattia rakentava presidentti siunasi osaksi omaa armeijaansa. Yhdysvaltojen NATO- joukot toimivat muslimien ilmavoimina. Yhdysvaltalaisten kenraalien antaman 10 kk koulutuksen avulla Kroatian armeija suoritti 250.000 serbin etnisen puhdistuksen Kroatiasta, keskiajalta peräisin olevilta asuinsijoiltaan.

Yhdysvaltojen pääomapiirien tavoitteena ja niitä palvelevan presidentti Clintonin avulla oli tarkoituksena miehittää koko se osa Balkania, joka ei täysin alistuisi pääoman komentoon kuten Slovenian ja Kroatian uskottiin tekevän. Serbien itsenäisyys ja demokraattisten ihmisoikeuksien taju oli suurimpana esteenä.

Yhdysvallat esti 5 vuotta kestäneen sodan aikana kaikki rauhansopimukset, jotka olisivat rajoittaneet sen lopullista päämäärää Balkanin haltuunotosta.

Yhdysvaltojen ja EU:n pääomapiirien tavoitteiden toteuttaminen vaati valtavan määrän tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä. Niiden aiheuttaman kauhun peittämiseksi tarvittiin suuri määrä propagandaa ja lahjontaa. Perustuslakiaan ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia puolustavat pääasiassa serbit oli demonisoitava. Toisen maailmansodan ja meneillään olevan sodan kansanmurhan uhrit oli nimettävä aggressoreiksi ja heidän johtajansa Hitlereiksi.

Yhdysvalloissa toimivat neo-fasismia tukevat kroaatit ja albaanit toimivat kongressin ja senaatin jäsenten lobbareina ja korruptoijina. Samat tahot palkkasivat markkinointitoimisto Ruder-Finnin levittämään toimittajaverkostoihin tavoitteenmukaista propagandaa.

Serbien etninen puhdistus ja tuhansien tappaminen karkotusmatkan aikana pyrittiin peittämään nostamalla niin kutsuttu Srebrenica-myytti etualalle. Yhdysvallat ja sen perustama ja rahoittama Jugoslavia tribunaali alkoi väittää serbien suorittaneen Srebrenicassa asuneiden muslimien kansanmurhan/ etnisen puhdistuksen. Mitään tosiasioita tuon väitteen tueksi ei ole löydettävissä. Srebrenican valtaus tapahtui väkivallatta. Aseensa laskeneet muslimit saivat joko jäädä tai lähteä. Lähteville YK järjesti bussien polttoaineen, joilla asukkaat pääsivät haluamiinsa kohteisiin. Serbikenraali Mladicin neuvotteluista YK:joukkojen komentaja Karremansin ja muslimiväestön edustajien kanssa on You-tubessa nähtävissä video ”Fontana-hotellin neuvotteut”.

Yhdysvaltojen ja NATO:n liittolaisina toimivat muslimit ja albaanit suorittivat monia ihmisuhreja vaatineita häikäilemättömiä provokaatioita. Näistä syytettiin serbejä ja koska tapahtumat palvelivat myös ”kansainvälisen yhteisön” etuja. Kansainvälinen yhteisö halusi uskoa mitä propaganda näistä provokaatioista sanoi ja alkoi pommittaa ”rangaistukseksi” serbejä, joiden väitettiin olevan tekojen takana.

Kymmenen vuotta kestänyt akuutti konflikti päättyi vasta jäljelle jääneen Serbian ja Montenegron muodostaman Jugoslavian liittovaltion laittomiin pommituksiin. Jugoslavian serbit haluttiin saattaa polvilleen kuten toisen maailmansodan aikana. Kansainvälinen yhteisö tuki Albaniasta Serbian Kosovoon tunkeutuvia albaaniterroristeja, koska he palvelivat kansainvälistä yhteisöä sen pääomapiirien pyrkiessä saamaan haltuunsa kaiken mitä Jugoslaviasta vielä oli ryöstettävissä.

Jugoslavian hajottamisen lopputuloksena Yhdysvallat ja EU saivat kaksi NATO:n ja EU:n kuuliaista täysjäsentä Slovenian ja Kroatian. Yhdysvallat miehitti siirtomaa- alusmaan asemaan joutuneen täysin epäitsenäisen Bosnian. EU ja Yhdysvallat miehittivät Serbiaan kuuluvan Kosovon. Yhdysvallat alkoi välittömästi pommitustensa lakattua rakentaa Serbian maaperälle valtavaa Bondsteel - sotilastukikohtaa. Serbit puhdistettiin myös Kosovosta. Serbian alueella oli 800.000 pakolaista Kroatian Krajinasta, Slavoniasta ja Kosovosta. Maltilliset serbien kanssa yhdessä sopuisasti eläneet albaanit joutuivat myös pakenemaan Serbiaan albaaniterroristien väkivaltaa.

Köyhtyneen jäljellejääneen Serbian infrastruktuuri otettiin haltuun. Tiedotusvälineet ovat ylikansallisessa omistuksessa, joten serbit kuulevat ja näkevät päivittäin läntisen tulkinnan itsestään. Pommitettujen autotehtaiden, tupakkatehtaiden, öljyjalostamojen, sairaaloiden, koulujen, siltojen, teiden, kirkkojen luostareiden jälleenrakennukseen tarvittavat lainat siirtävät omistuksen ylikansallisille yhtiöille, pankeille ja vakuutuslaitoksille.

Serbia on EU-maiden piirittämä. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden seurauksena Serbia ei voi viedä tuotteitaan Venäjälle EU-maiden läpi. Serbian parlamentin on painostuksen alla ollut ensin pyydettävä anteeksi Bosnian Srebrenican ”kansanmurhaa”. Sittemmin parlamentin on ollut säädettävä kansanmurhan kieltämisen kriminalisoiva laki, jonka seurauksena henkilö, joka kieltää Srebrenican ”kansanmurhan” voidaan tuomita viideksi vuodeksi vankeuteen.

Tieteellisesti ja jopa kansanmurhan määritelmän mukaan Srebrenicassa ei ole voinut tapahtua kansanmurhaa. Siten totuus on muutettava valheeksi ja valhe totuudeksi. Totuuden sanomisesta voi seurata vankeusrangaistus/kotiaresti kuten Galileo Galileille, joka yleisen uskomukseen vastaisesti oletti maapallon kuuluvan aurinkokeskeiseen järjestelmään kykenemättä todistamaan sitä..

Pääoman valta edellyttää kansalaisten mielen manipulointia totaalisella tavalla. Lähestymme keskiaikaisen inkvisition ja noitavainojen aikoja. Pääoman edun noudattamisen on oltava uskonnon kaltainen, jota yksilö ei saa kyseenalaistaa.

Euroopan unioni ei edistä demokratiaa – päinvastoin.

Seuraava mielenkiintoinen pääoman vallan laboratorio on ollut Ukraina. Itä-Euroopan maiden EU:hun liittämisen ensisijainen tarkoitus on ollut sotilaspoliittinen. Jo lähentymissopimus-vaiheessa ensimmäiset artiklat edellyttävät sitoutumista yhteiseen puolustukseen = yhteistyöhön NATO: n kanssa. Toinen tavoite on halvan työvoiman liikkuvuus pitkään jäseninä olleisiin maihin, jolloin näiden maiden kansalaisten palkkoja ja työehtoja voidaan heikentää ulkomaisen työvoiman virratessa maahan. Tuoreena esimerkkinä on viisumivapaus Ukrainalle ja Georgialle.

Totta kai Euroopan komissio ja Yhdysvallat tiesivät Ukrainan talouden, ihmissuhteiden ja kulttuurin tiiviin nivoutumisen Venäjään. Ne tiesivät Ukrainan korruptoituneisuuden. Feodaaliherroja muistuttavat oligarkit omine armeijoineen pitävät valtaa kansan kärsiessä. Ääniä ostetaan niin valtakunnallisisssa vaaleissa kuin parlamentin äänestyksissä Presidentti Janukovic oli yhtä länsimielinen kuin muutkin oligarkit, mutta viisaasti näki, että Ukrainalla ei ollut tuossa vaiheessa, vuonna 2013 taloudellisia edellytyksiä liittyä EU:n lähentymissopimukseen.

Mutta pääomapiireillä oli kiire. Syyskuussa 2013 oligarkki Pintchuk oli kutsunut Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomapiirien kerman Jaltalle pitämään Ukrainan haltuunottoa ennakoivaa laajaa kokousta. (The Economist). Suuren euforian vallassa molemmat Clintonit , Bill ja Hillary jälleen, mutta myös Janukovic, Poroshenko, Monti, Yhdysvaltojen entinen valtiovarainministeri ja Venäjän yksityistämisprojekteja paimentanut Lawrence Summers olivat mukana suunnittelemassa vallan haltuunottoa. Keinoja kaihtamaton kyynisyys oli vallalla kuten Jugoslavian hajottamisessa.

Suunnitelmiin kuului GMO-maatalouden aloittaminen, johon miljardööri Soros halusi sijoittaa. Liuskekaasutuotanto oli myös suunnitelmissa, josta Summers piti alustuksen. Kaiken onnistumisen edellytyksen eräs osatekijä oli TTIP:n voimaansaattaminen, jolla pääoman valta olisi naulattu kumoamaan valtioiden vallan.

Otpor-järjestö, joka Popovin johdolla ensimmäisessä projektissaan auttoi kaatamaan Milosevicin, valmisteli myös Ukrainassa vilpittömiä asioiden tilaan tyytymättömiä nuoria osoittamaan mieltään Janukovicia ja silloista hallintoa vastaan. Otpor tekee yhteistyötä Stratforin kanssa. Mielenosoittajien huolto tapahtui avoimesti mm USA:n lähetystöstä käsin. USA:n poliitikot, apulaisulkoministeri Victoria Nuland, monet EU-poliitikot näyttäytyivät Maidanilla. Ruokahuolto, lääkintähuolto ym toimivat suunnitelmallisesti. Maidanin mielenosoitusten jatkuttua pitkään ja muodostuttua väkivaltaisiksi, Klitscko, Jatsenjuk, Poroshenko asettuivat johtoon. Klitschko oli saksalaisen Konrad Adenauer säätiön rahoittama, Jatsenjuk oli USA:n varapresidentti Bidenin mukaan ”heidän miehiään”.

Väkivaltainen vallankaappaus johti laittoman hallituksen pystyttämiseen. Henkensä puolesta pelkäävä presidentti pakeni maasta. Soihtukulkueet, fasistiset tunnukset parlamentin seinuksilla ja tuhopoltot, joissa kymmeniä laillisen hallituksen kannattajia menetti henkensä, synnyttivät pelon ilmapiirin. Laittomuuksia ei tutkittu eikä syyllisiä ole saatettu vastuuseen.

Tynkäparlamentti kielsi venäjänkielen aseman virallisena kielenä. Itä-Ukrainan asukkaat valtasivat hallintorakennuksia protestoidakseen laittoman hallituksen ja laittomaksi muuttuneen eduskunnan päätöksiä. Laiton hallitus julisti itä- ukrainalaisia vastaan sodan, jota se kutsui terrorisminvastaiseksi sodaksi. Sodan aloittaminen on Nürnbergin tuomioistuimen mukaan kaikkein pahin sotarikos. Sodan lisäksi Ukrainan laiton hallitus lopetti eläkkeidenmaksun itä- ukrainalaisille. Se lopetti koululaitoksen, sosiaalituet, pankkilaitoksen ja kaiken sen, minkä varassa ihmiset voivat elää.

Yhdysvallat ja EU:n keskeiset ulkoministerit suorittivat/ sallivat yhteistyössä eräiden Ukrainan johtajien kanssa vallankaappauksen, joka rikkoi kansainvälisiä lakeja. Vallankaappaus rikkoi myös ulkoministereiden ja presidentti Janukovicin sopimusta kriisin rauhanomaisesta ratkaisemisesta.

Vallankaappauksen sallimisen lisäksi ja sen jälkeen monet EU:n NATO-maat ja Yhdysvallat ovat toimittaneet aseita, miehiä, neuvonantajia ja tarvikkeita Ukrainan armeijalle. Yhdysvaltojen kongressi on myöntänyt varoja neo-fasistiselle Azovin pataljoonalle. Yhdysvaltojen kongressi julisti myös sodan Venäjälle helmikuussa 2015 ilmoittaen, että presidentti Obaman ei sotimaan ryhtyessään tarvitse enää tässä asiassa kääntyä kongressin puoleen.

Vallankaappaus tapahtui Sotshin talviolympialaisten aikaan. Venäjä otti haltuunsa varotoimena Krimin niemimaan pelastaen siellä asuvat väkivallalta. Niemimaa liittyi kansanäänestyksellä Venäjään. Suuri osa ukrainalaisia sotilaita siirtyi Venäjän puolelle. Sevastopolin elintärkeä venäläinen sotilastukikohta säilyi venäläisillä kuten vuosikymmenien aikana tätä ennen. Laukaustakaan ei ammuttu.

Yhdysvallat edellytti talouspakotteiden asettamista Venäjälle, perustellen sitä kansainvälisten lakien rikkomisella ja taivutteli EU:n liittymään niihin. Vallankaappausta ja sodan aloittamista niin sanottu läntinen kansainvälinen yhteisö ei kriminalisoinut. Eestin ulkoministerin mukaan mielenosoittajia ja turvallisuuspoliiseja ampuneet olivat vallankaappauksen suorittajien joukosta. Tapauksia ei ole tutkittu eikä murhaajia ole saatettu vastuuseen.

Yhdysvaltojen varapresidentin poika Hunter Biden nimitettiin suurimman Ukrainan energiayhtiön hallitukseen Puolan entisen presidentin Kwasniewskin rinnalla. Ukrainan hallitukseen nimitettiin yhdysvaltalainen valtiovarainministeri, liettualainen talousministeri, georgialainen sosiaali- ja terveysministeri eli Ukrainan ylikansallinen haltuunotto tapahtui ripeästi.

Propaganda Ukrainan ympärillä on massiivista. Jugoslavian kohdalla syntipukiksi loihdittiin perustuslakia ja kansainvälisiä lakeja puolustaneet serbit. Laitonta vallankaappausta vastustanut ja neo-fasistisen väkivallan haittavaikutuksia lievittänyt Venäjä nostettiin Ukrainan tilanteessa syntipukiksi. Rasistisen syrjinnän ja väkivallan kohteeksi joutuneet itä- ukrainalaiset toivoivat Venäjältä apua. Miljoona pakolaista siirtyi Venäjälle.

Uusliberaaliin vallankäyttöön sitoutunut EU ei ole täysin sovittautunut sotaa ja väkivaltaa käyttävään toimintamalliin. Korruptiolla voidaan yksittäisten poliitikkojen omaatuntoa kyllä hiljentää, mutta ei täysin. Toisen maailmansodan aikaisen natsismin omaksuneet sotajoukot ovat hyvä apuväline käytettäväksi, mutta vaaleilla valitut länsi- eurooppalaiset poliitikot eivät halua samaistua heihin täysin.

Suomi on ottanut kuuliaisen uusliberaalin politiikan lakeijan roolin. Jugoslavian pommitusten aloittamisen syynä käytettiin Racakin kylän provokaatiota. Serbipoliisien ja albaaniterroristien välinen taistelu kuvattiin yhdysvaltalaisen diplomaatin avulla siviilien joukkoteloituksena. Uhrien oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset tehtiin kansainvälisesti tunnetun suomalaisen oikeuslääkärityöryhmän toimesta. Samanaikaisesti ja suomalaisten rinnalla avauksia tekivät jugoslavialainen ja valkovenäläinen työryhmä. Kaikki ryhmät päätyivät samaan tulokseen.

Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät suomalaista työryhmää antamasta loppulausuntoa, joka olisi vahvistanut jugoslavialaisen loppulausunnon. Kuolinsyytutkimuksen tehnyttä professorin johtamaa työryhmää ei päästetty ääneen. Ulkoministeriö oli nimennyt ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkärin, Helena Rannan, jolla ei ole pätevyyttä kuolinsyyn määrittämiseen.

Poliittinen johto pani sanat Helena Rannan suuhun, joilla hän ilmaisi kyseessä olleen ”rikos ihmisyyttä vastaan” ”koska niin monta ihmistä oli kuollut samaan aikaan”! Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota Nürnbergin sotarikostuomioistuin käytti holokaustista. Siis siviileistä tyhjän terroristitukikohdan puhdistaminen muuttui Suomen ulkoministeriön määräyksestä ”rikokseksi ihmisyyttä vastaan”, jonka tapahtuman terroristit myöhemmin itse myönsivät olleen provokaation kuten niin moni tapahtuma myös Bosnian sodassa.

Kylän lähellä asuva vanhus oli ilmoittanut varovaisesti tapahtumista kyselleelle KFOR- in sotilaalle kuulleensa taistelun jälkeisenä yönä kuorma-auton äänen. Osa ruumiista oli ilmeisesti yöllä tuotu kuoppaan, josta ne yhdysvaltalaisen William Walkerin johdolla seuraavana päivänä ”löydettiin”.

Suomalaisten salailu loukkasi oikeuslääkäreiden tieteellistä kunniaa. He joutuivat sivusta seuraamaan kuinka presidentti Clinton käytti Helena Rannan epämääräisiä lausuntoja Racakista pommitusten aloittamiseen. Vain muutama päivä Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen pommit Jugoslavian siviilien niskaan alkoivat pudota.

Ulkoministeriö julisti suomalaiset tutkimustulokset salaisiksi. Tällä salailulla oli suuri merkitys myös presidentti Milosevicin oikeudenkäynnissä, jossa Helena Ranta kävi todistamassa saksalaisdiplomaattien ohjauksessa toistaen kryptisiä luonnehdintojaan kun ei voinut puhua totta.

Oikeuslääkärit eivät voineet loputtomiin vaieta. He julkaisivat 2 vuotta tapahtumien jälkeen tutkimustuloksensa oikeuslääketieteellisessä kansainvälisessä julkaisussa. Katkeroituminen ei kuitenkaan hellittänyt.

Ukrainan kohdalla voinee päätellä, että sekä laajentumiskomissaarina että talouskomissaarina ja komission varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn on ollut täysin perillä maan tilanteesta. Ukrainan uusliberalistinen pakotetusti nopeutettu lähentymishanke on johtanut sotaan ja väkivaltaan. Kuten todettu länsi- eurooppalaiset poliitikot pesevät kätensä tekojensa seurauksista ja jättävät kaaokseen joutuneen toimenpiteittensä kohteen syöksykierteeseen.

Uusliberalistinen väkivaltaan rauhan ja yhteistyön sijaan perustuva uskonto on pakottanut niin Suomen kuin Serbian liittymään kansan tahdon vastaisesti NATO: n isäntämaasopimukseen. Suomalainen kaartin pataljoona auttoi osana Venäjän armeijaa Serbian itsenäistymään 1878. Nyt molemmat maat ovat faktisesti menettäneet itsenäisyytensä. Kiristykseen ja väkivaltaan perustuva EU käy mahdottomaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Rehn, Helena Ranta, ulkoministeriö, uusliberalismi, väkivalta, Jugoslavia, Ukraina, Clinton,

Trumpin voitto myös läntisen sivilisaation voitto

Torstai 10.11.2016 klo 11.44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltalainen tuttavani, joka toimii tulevan presidentti Trumpin ulkopolitiikan neuvonantajatyöryhmässä totesi:"It is not only victory for America but also for the western civilization. Expect that the love affair with jihadists will come to an end". "Tämä ei ole ainoastaan voitto Amerikalle vaan voitto läntiselle sivilisaatiolle. Odotettavissa on, että rakkaussuhde jihadistien kanssa tulee loppumaan."

Sekä vaaliväittelyissään että valintaansa seuranneessa ensimmäisessä puheessaan Trump on osoittanut haluaan toimia ulkopolitiikassaan yhteistyön voimistamiseksi maapallon yhteistyötä haluavien kansojen kanssa sekä konfliktien välttämiseksi.

On ollut traagista seurata kuinka valtamedian harhaanjohtama nuorten kalifornialaisten joukko on rauhanlippuja heilutellen osoittanut mieltään Trumpin valintaa vastaan. Samoin Suomen sotaa lietsova media on välttänyt Trumpin rauhantahtoisten puheiden selostamisen ja päinvastoin pelotellut Suomen kansaa "turvattomuuden lisääntymisellä" Itämerellä ja "Venäjän uhan" kasvusta.

Valtamedia Yhdysvalloissa ja Suomessa on täysin vaiennut Clintonin perheen jihadistiyhteyksistä. Jugoslavian hajottamiseksi Bill Clinton tuki sekä Kroatian että Bosnian presidenttejä aselasteilla, joista CIA:kin pidettiin ulkona. Clinton ja hänen Kroatian suurlähettiläänsä Galbraith hoitivat toimitukset.(George Szamuely:Bombs for Peace)

Izetbegovicin joukkoihin kuului 10.000 lähinnä Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettua jihadistia, jotka osallistuivat Izetbegovicin Islamilaisen kalifaatin rakentamiseen.

Bill Clinton alkoi tukea myös vuodesta 1998 lähtien Albaniasta Kosovoon tunkeutuvia albaaniterroristeja tarkoituksenaan miehittää jäljellejäänyt Jugoslavia. Kun Jugoslavia ei tähän suostunut, USA pääsi Clintonin johdolla päämääräänsä pommittamalla Jugoslavian siviilikohteita maaliskuusta kesäkuuhun 1999. Vastarinnan seurauksena vain Serbiaan kuuluva Kosovo miehitettiin ja sinne rakennettiin valtava Yhdysvaltojen sotilastukikohta Bondsteel heti pommitusten loputtua.

Suomen media ja ulkopoliittinen eliitti ovat tukeneet Yhdysvaltojen toimia. Presidentti Ahtisaari ja oikeushammaslääkäri Ranta yhdessä ulkoministeriön virkamiesten kanssa myötävaikuttivat siihen, että presidentti Clinton sai tekosyyn aloittaa pommitukset maaliskuun lopulla 1999.

Ulkoministeri Hillary Clinton jatkoi yhdessä presidentti Obaman kanssa yhteistyötä jihadistien kanssa. Syyrian sodan ja siviilien kärsimyksen jatkuminen vuosikausia on johtunut Yhdysvaltojen ja EU:n tuesta jihadisteille. Syyrian nk. kapinallisista, kuten Bosnian muslimeista aikoinaan, on tehty marttyyreita, joita auttamaan jihadistien on helppo houkutella nuoria miehiä eri Euroopan maista ja Yhdysvalloista. Donald Trump on vaaliväittelyssään kritisoinut Hillary Clintonia Syyrian terroristien tukemisesta.

Hillary Clinton pyörtyi WTC-tornien tuhon muistojuhlassa syyskuussa 2016. Hänen aviomiehensä tukemat ja Bosniassa aseistamat yksilöt olivat suorittamssa näitä iskuja, Muhamed Atta yhtenä heistä. Jos kyynisen poliitikon kuoren alla on vähänkään inhimillisyyttä, tilaisuudessa on täytynyt syntyä voimakas ristiriitainen tunnelataus. "Omat terroristit" suorittivat nuo tuhoisat iskut.

Yhdysvaltojen rahamaailma, aseteollisuus, terroristeja tukeva Saudi-Arabia ja koko valtamedia 99- prosenttisesti tukivat vaaleissa Hillary Clintonia. Suomen media matki tuota Venäjä-vastaista militaristista, milloin minkäkin maan pommituksilla uhkailevaa ehdokasta. Joukkopsykoosi oli valmis III:een maailmansotaan, ydinasenappeja jo hamuiltiin.

Miten tästä peruutetaan takaisin? Suomen median ja poliittisen eliitin vauhtisokeus on mieliinpainuvaa. Unohdetaan rauhannobelisti Obaman 7 käynnissä olevaa sotaa. Unohdetaan rauhannobelisti Ahtisaaren NATO-into. Unohdetaan se, että EU ei ole rauhanprojekti vaan uudenlaista siirtomaavaltaa rakentava hirviö, jonka piilossa olevat tavoitteet ja toimintatavat siunataan vaikenevassa mediassa.

Onko rauhaa ja yhteistyötä tavoitteleva USA:n presidentti turvallisuusuhka NATO-Euroopalle? Totutut viholliskuvat olisi murrettava ja todellinen EU:n luonne paljastettava. Kykeneekö Suomen ja EU:n mukavaa sotaretoriikkaa ja hallituksenvaihdoksia suunnitteleva ja toteuttava politiikka lakeijoineen ottamaan yhteistyön, demokratian ja rauhanvaihteen käyttöönsä?

Suomen poliittinen eliitti ja media näyttävät olevan syvällä oman NATO-hehkutuksensa itsetyytyväisessä todellisuudessa. Euroopan maista Saksa ja Iso-Britannia osallistuvat USA:n toteuttamiin lennokkimurhiin välttämättöminä yhteistyökumppaneina. Suomalaiset poliitikot eivät ole käsitelleet osallistumistaan Jugoslavian tuhoamiseen ja edelleen jatkuvaan Serbian kiristämiseen NATO-EU:n vasalleina.

Olisiko niin, että 100 vuotta jatkunut sotapropaganda olisi purettava ja todellisuus Suomen historiasta rakennettava uudelleen, jotta aito ihmisyys ja kyky arvioida todellisuutta sellaisena kuin se on, tulisi mahdolliseksi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trumpin voitto, läntisen sivilisaation voitto, jihadisti-yhteistyö, Clinton

Tony Blair, Jugoslavian ja Irakin pommitukset ja läntiset arvot

Perjantai 8.7.2016 klo 18.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Britannia on kunnioitettavasti tutkinut ja tuonut esiin Irakin sodan rikollisen luonteen. Tuolloisen pääministeri Blairin roolia pidetään erityisen tuomittavana. Suomen media ei aikaisemmin ollut pitänyt sotaa mitenkään tuomittavana. Sen sijaan moni toimittaja raportoi sodasta ylpeänä yhdysvaltalaisen panssarivaunun istuimelta käsin.

Ennen sodan alkamista nousin silloisesta kodistani Barcelonaan vievään junaan, joka oli täynnä Irakin sodan vastaiseen mielenosoitukseen menijöitä. Juna oli täynnä. Istuimme sylikkäin ja vierekkäin kuin sillit suolassa. Väliasemille jäi väkeä koska tilaa olisi ollut vain vaunujen katoilla. Yli miljoona mielenosoittajaa täytti kapungin kadut. Vielä paluumatkalla väkeä matkusti päinvastaiseen suuntaan päästäkseen osoittamaan mieltään vaikka ilta jo hämärtyi.

Jokainen tiesi Irakin mahdollisia joukkotuhoaseita tutkivan komitean ruotsalaisen puheenjohtajan Blixin todenneen, että aseita ei ole eikä niiden olemassaolo ole todennäköistäkään. Hän oli ehdottomasti sotaa vastaan. Espanjalaiset olivat pöyristyneitä sodan mahdollisuudesta Silti Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska lähtivät pommittamaan jo 10v talouspakotteista kärsinyttä maata. Puoli miljoonaa lasta oli jo kuollut hoidettavissa oleviin tauteihin. Kansa kärsi.

Sota oli rikollinen. Tony Blair oli osallistunut jo v. 1999 rikolliseen Jugoslavian pommittamiseen yhdessä USA:n presidentti Bill Clintonin ja useiden NATO-maiden kanssa. NATO-maa Saksa oli lähtemällä pommittamaan rikkonut myös omaa perustuslakiaan. Presidentti Clintonin ja Saksan tavoitteena oli sotilaallinen ja taloudellinen laajentuminen Balkanille. Sotien seurauksena Saksa sai Kroatian ja Slovenian infrastruktuurin hallintaansa, Yhdysvallat vuorostaan miehitti Bosnian ja Kosovon saaden siten rakennettua Serbian maaperälle valtavan sotilastukikohdan, Bondsteelin.

Clinton oli tukenut kalifaattia rakentavia, Bosniassa taistelevia Afganistanista ja Saudi-Arabiasta tulleita jihadisteja sekä Kosovoon tunkeutuneita albaaniterroristeja. Nämä edesauttoivat Yhdysvaltojen tavoitteiden toteuttamista samalla tavalla kuin Yhdysvaltojen tukema taleban Afganistanissa tai Al-Nusra, ISIS ja FSA Syyriassa.Youtube-video Sarajevo Ricochet valottaa erinomaisesti minkälaiset Clintonin ja jihadistien suhteet olivat Jugoslavian sotien aikana ja millaisia kaulankatkojia nämä yhteistyökumppanit olivat.

Paradoksaalisesti Blairin rikokset paljastetaan samaan aikaan kun Bill Clinton pyrkii vaimonsa rinnalla uudelleen valtaan Valkoiseen taloon.

Suomen median mukaan nämä kaksi herraa - Bill Clinton ja Tony Blair - edustavat "läntisiä arvoja", joita meidän tulisi seurata heidän johtamansa NATO:n yhteistyökumppaneina. Saksalainen Aachenin kaupungin Kaarle Suuren rauhanpalkinto on varmemmaksi vakuudeksi myönnetty Blgradin pommitusten tiimellyksessä vuonna1999 Tony Blairille ja seuraavana vuonna 2000 Bill Clintonille.

Presidentti Obama vuorostaan palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla jo ennenkuin tiedettiin hänen lukuisista lennokkisotaretkistään, sotilasvallankaappausten tukemisesta (Burkina-Faso), sotilastukikohtien määrän lisäämisestä sekä vihan ja väkivallan lietsomisesta paitsi Euroopan alueella myös Aasiassa.

Liittokansleri Angela Merkel vuorostaan esiintyy sovittelijan roolissa vaikka haluaakin ylläpitää ja tukea Yhdysvaltojen ja länsimedian lännen rikoksia peittelevää näytelmää. Die Linke-puolueen Sahra Wagenknecht piti liittopäivillä eilen erinomaisen liittokanslerin toimia kritisoivan puheen, erityisesti tämän suhtautumisesta Venäjään.

Liittokansleri Kohlin entinen neuvonantaja ja korkea virkamies Willy Wimmer kertoi keväällä, Youtubessakin nähtävänä olevassa esitelmässään, Bratislavassa v. 2000 pidetystä Yhdysvaltojen edustajien ja useiden Keski- ja Itä-Euroopan päämiesten välisestä kokouksesta. Siellä Yhdysvaltojen edustaja avoimesti selosti pyrkimyksestä Euroopan uuteen kahtiajakoon linjalla Riika-Odessa. Kuulin Wimmerin kertovan nauhalla, että USA:n edustajat olisivat sanoneet länteen jäävän osan olevan "meidän" eli USA:n. Wimmerin mukaan Ukrainan kriisi on näiden pyrkimysten loppuvaihe.

Entisen NATO-komentaja Breedlovin sähköpostikirjeenvaihdon paljastuminen osoittaa presidentti Obaman ja Yhdysvaltojen eri virkamiesten ja joukkojen osuuden Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa ellei joku jo tähän mennessä olisi selvillä kaappauksen tapahtumista. Tosin Yle:n toimittaja Jyrki Saarikoski asiantuntijana esiintyessään väittää alentuvasti presidentti Putinin Kultarannassa esittämien tietojen olevan "vain" Venäjän väitteitä. Suomen mediaa ja ulkopoliittista johtoa on mahdotonta järjellä ymmärtää.

Mielestäni täytyy olla selvää, että presidentti Niinistö tietää ja media tietää saman kuin presidentti Putinkin Yhdysvaltojen väkivaltaan pohjautuvasta politiikasta, joka on paitsi sotilaallista väkivaltaa myös taloudellista- ja mediavaltaa. Presidentti Niinistö tietää EU:n ja NATO:n roolin niin Jugoslavian hajottamisessa, Irakin sodassa kuin Syyrian ja Ukrainan kriiseissä. Liittoutuminen sotarikollisten kanssa ja hyvää tarkoittavan Venäjän leimaaminen uhkaksi on absurdia. Kuinka suomalaiset aikuiset voivat opettaa lapset pois koulukiusaamisesta kun aikuiset itse käyttäytyvät kuin rikolliset, jotka eivät puhu totta ja jotka syyttävät syyttömiä ja palkitsevat syyllisiä.

Suomalainen rauhan-Nobelkin liittyy Jugoslavian laittomiin pommituksiin ja varsin kyseenalaisiin ansioihin siihen liittyen.

Läntiset arvot tarkoittavat rikosten sallimista silloin kuin niitä itse tekee eikä mistään löydy voimaa niitä ennalta ehkäisemään. Rauha ja ystävyys eivät näytä kuuluvan asevarusteluun turvautuvaan Eurooppaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Blair, Bush, Clinton, Jugoslavian ja Irakin pommitukset, sotarikokset, läntiset arvot

Pommittiko Saksa Serbiaa turhaan?

Maanantai 24.11.2014 klo 10.46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pommittiko Saksa Serbiaa turhaan? Kysymys nousee mieleeni seuratessani Angela Merkelin viimeaikaisia serbivihamielisiä kannanottoja. Saksa ja EU edellyttävät Serbian liittyvän Venäjän vastaiseen pakoterintamaan.

USA:n sotajoukot ovat miehittäneet Saksaa toisesta maailmansodasta alkaen. Saksa on siten luonnollisella tavalla ja itsestään selvästi USA:n liittolainen.Maassa on edelleen 40.000 Yhdysvaltojen sotilasta.

Yhdysvaltojen huolellisesti suunnittelemassa Jugoslavian hajottamisessa, Saksa oli sen lähin liittolainen. Venäjä vuorostaan auttoi turkkilaisten karkottamisessa Balkanilta ja Serbian itsenäistymisessä 1878. Suomen kaarti oli osa Venäjän armeijaa ja sen tunnusmarssi on "Kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa..."

Serbit ovat johdonmukaisesti olleet vapauden ja demokratian kannattajia. Natsi-Saksan uhatessa ja vaarana ollessa, että Jugoslavia liittoutuisi Hitlerin kanssa, serbit järjestivät Belgradissa mielenosoituksen, jonka tunnuslauseena oli "parempi haudassa kuin orjana!" ja osoittivat siten voimakkaan vastarintansa liittolaisuutta vastaan. Saksa julistikin sodan Serbialle ja pommitti maan raunioiksi, tappoi systemaattisessa kansanmurhassa liittolaistensa ustasha kroaattien ja muslimien avulla mm Jasenovacin keskitysleirissä satojatuhansia serbejä.

Sodan jälkeenkin Serbien turvana oli Jugoslavian liittovaltio, sosialistinen markkinatalous, joka oli sotilaallisesti liittoutumaton ja jossa kaikilla kansanryhmillä oli tasa-arvoiset oikeudet. USA halusi sotilaallisen ja taloudellisen laajenemisensa vuoksi jalansijan Balkanille, Jugoslaviaan. Tukemalla fasistisia voimia Kroatian alueella ja islamilaista kalifaattia perustavia voimia Bosniassa, USA ja Saksa pyrkivät hallituksenvaihdosten ja itsenäisyyden tunnustamisten avulla hajottamaan liittovaltiota tukevat serbit vähemmistöiksi jokaisessa muussa synnytetyssä valtiossa paitsi Serbiassa.

Serbien puolustaessa perustuslakia ja laillisuutta, USA ja Saksa käyttivät voimaa, manipulaatiota ja toisen maailmansodan perua olevia traumoja, jotka olivat käsittelemättöminä kansanryhmien väleissä. Presidentti Clinton ja Saksan ulkoministeri Kinkel keksivät kuinka serbivastaisen propagandan ja pommitusten lisäksi, serbit voidaan murskata myös perustamalla oma oikeusistuin ICTY tuomitsemaan serbien "rikoksia".

EU:ta ei häirinnyt se, että kroaatit laativat fasistisen presidentti Tudjimanin johdolla perustuslain, jossa Kroatia julistettiin kroaattien maaksi. Tänä päivänä ihmetellään kun Israelin hallitus esittää lakia, jossa Israel julistettaisiin juutalaisten valtioksi. Kroatian diskriminoiva perustuslaki ja 250.000 serbin ajaminen ikiaikaisilta asuinsijoiltaan Krajinasta, nyky-Kroatian alueelta ovat edelleen voimassa ja Kroatia on EU:n jäsen.Serbit eivät ole voineet palata koteihinsa.

Prosessissä oli tärkeintä se, että USA sai miehittää Bosnian ja Kosovon ja Saksa sai taloudellisen hyödyn Kroatian ja Slovenian infrastruktuurista.

Kun Serbia ei suostunut Rambuilletin sopimuksen kakkospöytäkirjan edellyttämään rajoituksettomaan NATO:n miehitykseen ja maan haltuunottoon USA:n ja Saksan pääomapiireille, pommit alkoivat pudota. USA ja Saksa pommittivat sydämensä kyllyydestä siviilikohteita; autotehtaita, tupakkatehtaita, sairaaloita, kouluja, energialaitoksia köyhdytettyä  uraania sisältävillä pommeilla, joiden terveysvaikutukset vaikuttavat satoja vuosia senkin jälkeen kun rakennukset ja tehtaat on haltuunotettu ja korjattu uusien ylikansallisten omistajien toimesta.

Saksa on siirtynyt demokratian ja humanismin vaihtoehdosta aseellisen- ja taloudellisen vallankäytön todellisuuteen koska teollisuuspiirit edellyttävät ihmisten identiteetin muuttuvan itsekkääksi kuluttajaksi. Vastuu kanssaihmisestä, henkisyys, syvällisyys ja aito demokratia, jossa ihminen pystyy tunnistamaan totuuden tunteisiin perustuvalla tietoisuudella on tehtävä toimintakyvyttömäksi.

Ukrainassa USA ja Saksa EU:n johtajana toistavat voimapolitiikkaa demokratian sijaan. Ukrainan perustuslakia rikkomalla ja väkivaltaisten kommandojen avulla hyväksyttiin laiton hallitus ja laiton presidentti, jotka aloittivat sodan niitä kansalaisia vastaan, jotka edellyttivät demokratian koskevan myös venäjää puhuvia Itä-Ukrainalaisia.Silmittömällä propagandalla valkoinen muutettiin mustaksi ja demokratiaa vaativia alettiin klassiseen USA:n tyyliin nimittää terroristeiksi.

Monessa liemessä keitetty USA:n Henry Kissinger syyttää Der Spiegelissa länttä virheellisestä toiminnasta Ukrainassa.

Demokratiaa ja neuvotteluja kannattavan Venäjän presidentin, ulkoministerin ja YK-suurlähettilään puheenvuorot ovat sivistyneitä, kypsiä ja kestävät historian valoa.

Onko Merkelin Serbiaa kohtaan suuntaama painostus ja uhkailu merkki siitä, että Saksan tavoittelemat taloudelliset edut Serbiassa eivät toteudu täysimittaisesti, jos Serbia päättää jatkaa yhteistyötä luonnollisen ystävämaan Venäjän kanssa.

On mielenkiintoita nähdä onko serbialaisten ja yleensä eurooppalaisten enemmistön mielet ajautuneet jo vieraantumisen puolelle. Vieraantunut yksilö ei pysty tunnistamaan oikeudenmukaisuutta omalla tietoisuudellaan. Hän saattaa myydä tietoisuutensa illuusiolle. Propaganda saattaa peittää alleen ylikansallisen aseteollisuuden ja rikkaan 1%:n vallankäytön. Joutuvatko serbit myymään itsenäisen ajattelunsa ja vapaudentahtonsa EU:n ja NATO:n luomalle illuusiolle "paremmasta elämästä". Suomen media yrittää kaikkensa rauhan, yhteisvastuun ja ystävyyden muuttamiseksi vihaksi, väkivallaksi ja ahdistukseksi.

 Serbiassa synnytettiin Otporin avulla ensimmäinen "värivallankumous"-hallituksenvaihdos yli 10v sitten. Georgiassa, Ukrainassa ja Bosniassa niin USA:n "demokratiaprojektit" NED ja CIA sekä mm Saksan Konrad Adenauer säätiö, ovat tehneet kaikkensa demokratia-illuusion luomiseksi, jotta kuluttajaihmiset suostuisivat ylikansallisten yritysten itsekkäiksi kuluttajaihmisiksi. Luopuisivat yhteisöllisyydestä,, yhteisvastuusta ja mikä tärkeintä itsensä arvostamisesta itsenäisenä ajattelijana.

Onko Saksa kyllästynyt siihen, että pommit eivät riittäneet opettamaan serbejä? Nyt painostusvaihde päälle ja uhkaus siitä, että EU-onnelaksi maalattu väkivaltaan ja valheisiin turvautuva laajenemishakuinen järjestelmä ei ottaisikaan jäsenekseen.

Brief English summary: Does Germany feel it bombed Serbia invain. Serbia did not fall into the hands of US -Germany duo inspite of Germany bombing the country both in the II World war and 1990s.US did not reach the military occupation planned in the Rambuillet 2  Germany did not, like in Croatia, get enough infrastructure in spite of bombing car factory, hospitals, schools, energy installations etc with depleated uranium ammunition gathering more and more civilian casualties in additon to those dead in bombings.Now Germany wants Serbia to cut its friendly ties with Russia,(as a conditon to its EU-membership) country who gave Serbia independence in 1878 together with a batallion of Finish soldiers.US-EU is putting pressure on Serbia and Finland to cut the traditionally friendly ties with Russia ultimate aim being the membership in NATO and unquestioned alliance with the US world power.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Merkel, Jugoslavian pommitukset, Germany bombing the Serbs invain?, Serbia, Saksa, Kinkel, Clinton, ICTY, EU:n liittymisehdot

Kroatia ja Ukraina

Perjantai 27.6.2014 klo 17.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Edellisessä tekstissäni totesin kuinka Ukrainan kriisi on suunniteltu palvelemaan Yhdysvaltojen geopoliittisia ja sen harvainvallan talouspoliittisia etuja. Sitä edelsi viimeisten kymmenen vuoden aikana Ukrainassa lisääntynyt toisen maailmansodan aikaisten fasistien maineenpalautus ja patsaiden pystyttäminen heille. USA:n tarkoituksena on presidentti Obaman sanoin muuttaa Venäjä hylkiövaltioksi vahingoittamalla sen taloutta ja lopettamalla keskustelut presidentti Putinin kanssa. Ukrainan liittäminen EU:hun Venäjän ja Ukrainan taloudellisia ja geopoliittisia etuja vahingoittaen täsmennettiin Jaltan kokouksessa syyskuussa 2013. Fasismin voittamiseksi kaikkensa uhrannut Venäjä on siis jälleen fasismin tukijoiden synnyttämän uhan alla.

USA suoritti Kiovassa hallituksenvaihdoksen. EU katsoi sivussa. Parlamentissa vähemmistönä olevien voimien mielivallan sekä mielenosoittajien fasistisen osan fyysisen pakottamisen seurauksena oli laiton hallitus. Parlamentissa seinille ripustettiin fasistisia banderolleja, vaadittiin venäjänkielisten oikeuksien rajoituksia sekä uhattiin itä-ukrainalaisia väkivallalla, jonkalaista Maidanilla oli jo nähty. Valtaan saatettu hallitus ja laiton presidentti turvautuivat sotavoimiin tukahduttaakseen Itä-Ukrainan, Kiovan  hallitusta vastustavien voimien vastarinnan.Itä-ukrainalaiset nousivat vastarintaan taatakseen tasaveroiset kansalliset, kielelliset, uskonnolliset ja poliittiset oikeutensa.

Hallitus tukeutui välittömästi USA:n sotilaalliseen- ja tiedusteluapuun. Kukaan eurooppalainen tuskin osasi kuvitella laittomankaan hallituksen ryhtyvän ampumaan omia kansalaisiaan. Käsittääkseni lähes ainoa selitys sille on yhdysvaltalainen työnohjaus.

Viime vaihe on ollut se, että Itä-Ukrainan demokraattisia oikeuksiaan puolustavat siviilit ovat joutuneet pakenemaan sankoin joukoin, tämän päivän uutisten mukaan 100.000 aikuista lapsineen on paennut Venäjälle.

Tilanne muistuttaa yhdysvaltalaisten kenraalien ohjaamaa ja Kroatian armeijan suorittamaa 250.000 ortodoksi-serbin karkoitusta nyky-Kroatian Krajinan alueelta elokuussa 1995. "Operation storm" oli USA:n huolellisesti suunnittelema osa huolellisesti suunniteltua Jugoslavian hajoittamista. Etninen puhdistus oli pysyvä. 1600-luvulta peräisin oleva serbiasutus poistettiin yhden ainoan viikonlopun aikana.Tuhansia serbejä kuoli pommituksiin pakomatkalla.

Osa serbeistä oli kokenut jo toisen maailmansodan aikana saman, kun Hitlerin valtaan saattama fasistinen Kroatian nukkevaltio, alkoi huhtikuun 1941 alussa serbien tappamisen. Kroaatit julistettiin arjalaisiksi ja serbit tapettaviksi epäihmisiksi. Kroaatti "ustasha" järjestön jäsenet tunkeutuivat kyliin, kokosivat serbit ortodoksi- kirkkkoihinsa ja polttivat sinne. Pelkästään kesäkuun 1941 aikana oli tapettu 100.000 serbiä. Jasenovacin keskitysleirissä tapettiin 700.000 serbiä. Teloitettu serbi saatettiin nostaa kaupan ikkunan eteen "Ihmislihaa"-kyltillä varustettuna.

 Ukrainassa ja v.1995 Kroatiassa on viiltävän samaa se, että Jaltan kokoukseen syyskuussa 2013, jossa Ukrainan kohtalon suuntaviivat yhdysvaltalaisten johdolla määriteltiin, läsnä oli myös presidentti Clinton ja entinen ulkoministeri Hillary Clinton. Juuri Bill Clinton vastasi yhdessä saksalaisten kanssa laittomista asetoimituksista Kroatiaan ja Bosniaan. Juuri hän onnitteli vahvan fasistisen taustan omaavaa presidentti Tudjimania "Operation stormin" onnistuneesta suorittamisesta. Juuri hän vastasi jälleen "epäihmisiksi" merkittyjen serbien pommituksista Bosniassa ja Serbiassa.

Mikäli presidentti Poroshenko siirtyy vaihtoehtoon B sotatoimissaan itä-ukrainalaisia vastaan, saamme ehkä ukrainalaisen "Operation stormin", jossa venäjänkieliset fasismin voittamiseen osallistuneet veteraanitkin saavat paeta rajan taakse Venäjälle. Poroshenko oli mukana Jaltan kokouksessa ja on siten sitoutunut Yhdysvaltojen suunnitelmiin Venäjän ja Ukrainan suhteen.Siten Poroshenko ei voi tehdä muuta kuin sen mikä palvelee Yhdysvaltojen sotilas- ja talouspoliittisia etuja. Ne eivät ole samat kuin ukrainalaisten edut.Ukrainalaiset tulevat kokemaan syvemmän romahduksen kuin Kreikka konsanaan. Se on tragedia, joka on elettävä Yhdysvaltojen yhden prosentin tarpeiden tyydyttämiseksi. Prosessi tulee nostamaan fasististen voimien valtaa Ukrainassa.

USA on synnyttänyt terrorismin Afganistaniin tukemalla aseellisesti Taleban-kapinallisia 1980-luvulla sekä tukenut ääri-islamilaisia aseellisesti Bosniassa ja Lähi-Idässä. Se on murskannut sekulaariset Syyrian ja Irakin nostaakseen valtaan toisiaan vastaan taistelevat uskonnolliset ryhmät. Nyt se jatkaa fasistien tukemista kuten konservatiiviset yritysjohtajat tekivät 1930-luvulla tukiessaan Hitleriä tuhotakseen Venäjän. Kun USA:ta ja EU:ta johtavat taloudelliset intressit, rauha ja  ihmishenki ovat toissijaisia asioita.

Yhteiskunnat muuttuvat yhä väkivaltaisemmiksi. Tätä heijastelee myös Suomen henkinen ilmapiiri. Median väkivalta, propaganda ja syvällisyyden puute on tilalle leimallista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poroshenko, Clinton, etninen puhdistus, Kroatia, Ukraina, fasismi, vähemmistön maanpako ja tappaminen, propaganda

USA ja oligarkit heiluttavat tahtipuikkoa Ukrainassa

Torstai 12.6.2014 klo 18.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuten Jugoslavian suunnitelmallisessa hajoittamisessa myös Ukrainan tahallaan aiheutetussa "kriisissä" tahtipuikkoa heiluttaa Yhdysvallat. Sitä motivoi pyrkimys tuhota Venäjä nykymuodossaan. 

Vuoden 2013 syyskuussa ukrainalainen oligarkki Victor Pinchuk kutsui kokoon Jaltalle kansainvälistä eliittiä päättämään Euroopan ja Ukrainan tulevaisuudesta tosiaikaisesti. Kutsuttuja osanottajia olivat Hillary ja Bill Clinton, entinen CIA:n johtaja kenraali David Petraeus, entinen US valtiovarainministeri Lawrence Summers, entinen Maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schröder, Dominique Strauss-Kahn, Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich ja Petro Poroshenko sekä entinen US energiaministeri Bill Richardson, joka oli puhumassa "liuskekaasuvallankumouksesta."

Keskustelun keskiössä oli "Syvällinen ja totaalinen vapaakauppasopimus Ukrainan ja EU:n välillä ja näköala Ukrainan sitoutumiselle länteen". Ainoa kriittinen puheenvuoro kokouksen yleisessä euforiassa tuli presidentti Putinin neuvonantajalta Sergei Glazyevilta,joka ei niinkään puhunut kokouksen pyrkimysten suositeltavuudesta vaan sen lähestymistavan vaikutuksista Ukrainaan. Kauppasopimus vaikuttaisi jo konkurssitilassa olevan, lainalla elävän Ukrainan talouteen epäedullisesti. Samoin kasvava länsimainen tuonti johtaisi vajeen syvenemiseen.

Diane Johnstonen mukaan Forbes raportoi kokouksesta päätelmän: "Venäjän arvio on paljon lähempänä totuutta kuin Brysselin ja Kiovan euforia". Glazyev totesi myös, että Itä-Ukrainan venäjänkielinen väestö saattaisi reagoida Venäjä-siteiden katkaisuun ja mm lontoolainen The Times totesi Venäjän olevan perusteltua tukea heitä.

Länsimaat päättivät vastoin parempaa tietoaan toimia niinkuin halusivat ja syyttää sitten Venäjää kaikesta, jos jokin menisi pieleen. Janukovich pelkäsi toimia euforiassa sovittujen nuottien mukaan käsittäen valinnan epärealistisuuden ja toivoen Venäjältä Ukrainaa armahtavampaa taloudellista tarjousta, niinkuin kävikin. Tämä ei kuitenkaan linjansa päättäneelle USA-EU:lle sopinut vaan ne turvautuivat kansalaisten perustellusta ahdistuksesta liikkeellelähteneiden mielenosoitusten muuttumiseen, USA:n edustajien provosoimana, väkivaltaisiksi. Tuon väkivallan avulla USA ja EU pystyttivät laittoman hallituksen, joka vuorostaan on pyytänyt aseellista ja kommando-apua, nyt ikäänkuin laillisena hallituksena, USA:lta.

Vaikka Ukraina ei ole NATO-maa se voi pyytää Yhdysvaltojen ja eri NATO-maiden joukkoja oman armeijansa avuksi, jota armeijan ja tiedustelupalvelun sihteeristöä johtaa äärioikeisto. Ukrainassa järjestetään heinäkuussa suuret NATO-sotaharjoitukset, onhan Ukraina senaattori Mc Cainin mukaan nyt tärkein NATO-kumppanimaa, vaikka sitä johtaa USA:n valitsema nukkehallitus. USA:n valitsema siksi, että USA:n EU ulkoministeri Victoria Nuland totesi "Yatshin" olevan heidän miehensä kun taas Klitschko oli Saksan miehiä.

Kun tarkastelee Jaltan kokouksen osanottajia ja heidän rooliaan Jugoslavian hajotussodissa ja sitä seuranneessa saaliinjaossa, Ukrainan kohdalla kokee "jälleen kokemisen" elämyksen.Jugoslaviassa länsimedia löysi helposti syntipukikseen serbit. Todelliset syylliset, USA:n, presidentti Clintonin, NATO-maista keskeisesti Saksan, propaganda kääri pumpuliin. Serbit puolustivat Jugoslaviaa ja etnistä tasaveroisuutta ja omaa perustuslakiaan, USA:n ja "kansainvälisen yhteisön" rikkoessa kaikkia mahdollisia kansainvälisiä lakeja. Länsipropaganda, suomalainen tiedotus mukaanluettuna toistaa väsyksiin saakka tuota samaa serbivastaista materiaalia.

Ukrainan kohdalla USA ja EU rikkoivat kansainvälisiä lakeja syrjäyttämällä laillisesti valitun presidentin ja pystyttämällä laittoman hallituksen Ukrainan perustuslain vastaisesti. Yhdysvallat ja EU olivat ensin rikkoneet kansainvälisiä lakeja.Tämän seurauksena sekä itsepuolustukseksi, että puolustaakseen Krimin asukkaita Maidanin väkivaltaisten joukkojen uhkaavaa aseellista väkivaltaa vastaan, Venäjä rikkoi myös kansainvälisiä lakeja liittämällä Krimin Venäjään. Krimin asukkaat saivat  mahdollisuuden äänestää siitä, mihin maahan he haluavat kuulua. Täysin laillisen äänestyksen jälkeen Venäjä liitti asukkaiden pyynnöstä Krimin Venäjään.

Ukrainan laittomasti pystytetty hallitus on turvautunut väkivaltaan. Jo Maidanilla se, mikäli Viron ulkoministeriä on uskominen, turvautui tarkka-ampujiin. Tuo hallitus ei toistaiseksi ole tuntenut muita kuin väkivaltaisia keinoja, uhkauksia, pommituksia ja tuhopolttoja. Odessassa kuoli useita kommunistisen puolueen kaupunginvaltuutettuja. Kiovassa puolueen toimisto ja puheenjohtajan koti poltettiin. Tätä ehkä pidetään historiallisesti luonnollisena. Myös Syyrian parlamentissa on arabisosialisteja valtaenemmistö samoin jopa useita kommunistisia puolueita. Siis Yhdysvaltojen luonnollisia vihollisia ja "lainsuojattomia".

Jaltan kokouksen osanottajat osasivat odottaa, että Venäjä reagoisi, lännen synnyttämään tilanteeseen. Kaikki EU:n ja USA:n toimet Ukrainassa ovat Venäjän turvallisuuden kannalta merkittäviä. Nyt ei olekaan kysymys siitä mikä maa on toiminut inhimillisesti tai ihmisten turvallisuutta ajatellen vaan siitä, miten Yhdysvallat saa ajettua globaalia valtapolitiikkaansa Ukrainassa.

Vietnam, Kamputsea, Laos, Indonesia, Etelä-Amerikan sotilashallitukset,Irak, Palestiina, Somalia, Afganistan, Mali, Etelä-Sudan, Jemen, Libya, Jugoslavia, Ukraina, Yhdysvaltojen sotilaallisen vallan ja sitä tukevien maiden synnyttämät verivanat valuvat maasta toiseen, kaiken kattava nettivakoilu vie mielentasapainon. SILTI SYYTETÄÄN KAIKESTA VENÄJÄÄ!! Suomen media ainakin osaa sen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukrainan kriisin todelliset taustahahmot, USA-Venäjä ja kansainväliset lait, Jaltan kokous 2013, Ukraina, Jugoslavia, USA:n valta Ukrainassa, Clintonit, Poroshenko,

Kuoleman kauppiaat vauhdissa - NATO hinnalla millä hyvänsä

Torstai 15.5.2014 klo 19.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sosialismin kaaduttua -mikä oli suurin maailmanpoliittinen katstrofi- ei Putinin keksimänä vaan Maailman terveysjärjestön määrittelemänä. Kaatumisen aiheuttamat sosiaaliset ja terveydelliset ihmisuhrit sekä odotettavissa olevan eliniän lasku tappoivat kymmeniä miljoonia.

Yhdysvaltojen aseteollisuus näki, The Nationin William Greiderin mukaan, tilaisuutensa koittaneen.Se perusti komitean " US Committee to Expand NATO" tarkoituksenaan levittää NATO-jäsenyys entisiin Itä-Euroopan sosialistisiin maihin. Puheenjohtajaksi valittiin Lockheedin strategisen suunnittelun johtaja Bruce Jackson. 1996 ja 1998 välillä kuusi suurinta aseteollisuusjättiä käytti, New York Timesin mukaan, 51 miljoonaa kongressin ja yleisen mielipiteen lobbaamiseen, tukijoinaan etnisiä itä-eurooppalaisia.

Bill Clinton aloitti projektin ja sai aseteollisuuden hurraamaan. Yhdysvallat antoi aseellista "Marshall-apua"; lainoja ja takuita maille, joilla ei olisi ollut mitenkään varaa hankkia kalliita yhdysvaltalaisia aseita toimivien entisten aseidensa tilalle, kunhan maat vain liittyivät NATOon.

Eräs kongressin edustaja uskoutui New York Timesille "olemme valmiit antamaan vaikka laivaston Unkariin" vaikka sillä ei ole edes yhteyttä mereen, kunhan maa vain liittyy NATOon.

Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät vaikka ei vielä Ukraina. Puola halusi 48 Lockheedin F-16 hävittäjiä, ja 5 Hercules kuljetuskonetta. Romania halusi korvata MIGit amerikkalaisilla hävittäjilla. Bulgarian puolustusministeri havitteli F-16 ostoksia.

Ukrainan kohdalla senaattorien Mc Cainin ja kumppaneiden mielestä ei ole ongelmaa. He määrittelevät Ukrainan pääasialliseksi ei-NATO kumppanimaaksi. 100 miljoonaa on myönnetty sotilaalliseen apuun, hyökkäysvaunujen ja lentokoneide torjuntaohjuksiin. Rahapula ei haittaa, USA lainaa.

Osa Suomen poliitikoista ei nykyisessä Venäjän presidenttiin ja venäläisiin kohdistuvassa keskiluokkaisessa rasismissaan huomaa, että nykyisenkaltainen suhtautuminen Venäjään on tuttua historiasta. Tarkkailija jääkin kysymään pettääkö Suomi Venäjän vai päinvastoin?

1930-luvun lopulla Suomessa vallitseva oikeistolainen, jyrkän venäläisvastainen ilmapiiri ja rodullinen ylemmyydentunne sai hallituksen kokemaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa tarpeettomiksi. Saksan salainen lupaus tuesta ja Hitlerin ilmoitus siitä, että Saksa ei estä Ruotsia antamasta sotilaallista apua Suomelle sodan syttyessä, ohjasi myös Mannerheimin sodan puolelle.

Syyskuun 14 päivänä 1939 Akateeminen Karjalaseura julisti:"Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin".

Nämä akateemisen henkisen sivistyneistön asenteet tulevat väistämättä mieleen kun seuraa verovaroin kustannetun Yle:n Vaaliohjelmia, uutisia, "Uutisvuotoja", puhumattakaan Helsingin Sanomien tekstejä tai Sanoman esimerkiksi "Hyvät ja huonot uutiset" viihdeohjelmia. Keskiluokkainen rasimi venäläisiä ja venäläisten johtajia kohtaan on jälleen täällä. Poliittisen hyväksynnän menolle antavat hautalat, arhinmäet ja ne, jotka ajattelevat, että sota on jotenkin parempi vaihtoehto kuin ystävyys ja rauha. Sodan voittaminen USA:n johdolla NATOon liittyen on taatusti tuhoisampi kuin se rauhanaika, jota on eletty 70 vuotta.

Venäjän syyttäminen oman epärehellisyyden tuottamista seurauksista Ukrainassa edellyttää onnistuakseen yhä kattavampaa propagandaa. Laittoman hallituksen pystyttäminen Ukrainaan aseiden uhan alla oli lähtöpiste, josta myös Venäjän toimet ovat seurausta. Niiden itä-ukrainalaisten, jotka eivät hyväksy laitonta hallitusta, nimittäminen venäjä-mielisiksi, terroristeiksi tai kapinallisiksi on propagandaa varsinaisen laittoman hallituksen väärän vallan peittelemiseksi. Laiton pääministeri sopii USA:n ja CIA:n ja EU:n kanssa asioista ukrainalaisten puolesta, mihin hänellä ei ole laillista mandaattia.

Venäjän epäluotettavuuden nimeäminen perustaksi Länsi-Euroopan myös Suomen varustelumäärärahojen nostolle ei ole perusteltua muuta kuin aseteollisuuden näkökulmasta. Yhdysvallat, EU ja mukana myös Suomi ovat epäluotettavia ja epädemokraattisia. Valheen ylläpitäminen edellyttää sotapropagandaa, josta Suomella on valitettavia sisäpoliittisia kokemuksia.

Brief English summary:

Considering Russia to be responsible for the unrest in Ukraine benefits only the military contractors mainly in the US. Basis for the unrest is the illegal government in Ukraine which now supported by the US government, CIA and EU tries through propaganda and the army destroy even the idea of democracy. For Finland the main problem is that the global military power and aggressor the US is leading NATO- Europe. The Finnish media is following the anglo-american propaganda and trying to push very forcefully our country towards NATO. Hopefully the Finns have learned from history to rely on good and friendly relations with its nearist neighbour, Russia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeistonNATO-hurma, puolustusvoimat, Ukraina-tekosyy, 1930-luvun asenteet, military contractors, USA:n aseteollisuus, Clinton, Itä-Euroopan aseistaminen, Venäjä-tekosyy

Vanhemmat kirjoitukset »