Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Pääseekö Niinistö eturiviin?

Torstai 26.1.2023 klo 17.42 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvallat ja Saksa ovat liittoutuneet natsien kanssa merkittävästi Jugoslavian hajottamissodista lähtien. Yhdysvaltojen ja Kanadan natsi-diaspora rahoitti paitsi sotaa myös sotapropagandaa.

Seuraava Saksan ja USA:n yhteishanke oli Syyrian vallankaappausyritys. Yhdysvaltojen entinen Libanonin suurlähettiläs Jeffrey Feltman ja saksalaisen tutkimuslaitoksen johtaja Volker Perthes esittelivät kaappauksen suuntaviivat Bilderberg- ryhmässä, presidentti Obaman läsnäollessa v. 2008.

Venäjän ryhdyttyä tukemaan Syyrian sekulaarista hallitusta v. 2015 kaappaus meni kiville. Yhdysvallat ja EU, Saksan johdolla, asettivat totaaliset talouspakotteet, joilla Syyrian jälleenrakennus on käymässä mahdottomaksi. USA jatkaa Syyrian öljyn varastamista sotilaidensa vartioimana. Syyrialaiset kärsivät ravinnon ja polttoaineen pulasta

Yhdysvallat ja EU ehtivät muun ohella horjuttamaan Ukrainaa pois yhteistyöstä Venäjän kanssa koko 2000 -luvun ajan. Väkivaltainen vallankaappaus yhteistyössä natsi -joukkioiden kanssa suoritettiin helmikuussa 2014, mitä seurasi USA:n asettama laiton hallitus ja vaaleilla valitun presidentin ajo maanpakoon.

Ukraina siirtyi kokonaan USA:n valtapiiriin. USA:n varapresidentti Biden vieraili usein Ukrainan parlamentissa antamassa ohjeita. Hän kertoi puhuneensa pääministeriksi valitsemansa Yatsenjukin kanssa puhelimessa enemmän kuin vaimonsa kanssa.

Ukrainan natseilla on keskeinen määräysvalta siihen, miten maata hallitaan. Uuden hallituksen aikana venäjän kielen asema muutettiin. Se ei ollut enää virallinen kieli ja venäjän puhuminen kiellettiin julkisella paikalla. Ukrainan historiankirjoitus muutettiin heijastamaan natsi -myönteisyyttä. Hitlerin liittolainen Stepan Bandera korotettiin jalustalle. Koululaisten historiankirjat, tuhannet maan kadut ja paikannimet muutettiin pyyhkimään pois yhteydet Venäjään ja Venäjän kulttuuriin. Venäjänkieliset tiedotusvälineet lakkautettiin.

Laiton hallitus ja laittomaksi muuttunut eduskunta julistivat ”terrorismin vastaisen sodan” Itä-Ukrainan pääasiassa venäjänkieliselle väestölle, joka ei halunnut alistua vallankaappauksen alaisen hallituksen valtaan. Krim itsenäistyi ja Donbassin alue julistautui autonomiseksi. Sitä seurasi ennen näkemätön väkivalta, joka muuttui muistuttamaan kansanmurhaa. 

 

                                                      ***

Vallankaappauksella maasta ajettu Ukrainan presidentti olisi ollut valmis Saksan, Puolan ja Ranskan ulkoministereiden ohella sopimaan seuraavien vaalien aikaistamisesta ja Euroopan unioniin lähentymissopimuksen tulevasta ratifioinnista. Sopimus heitettiin roskakoriin.

Seuraavaksi Donbass oli valmis Saksan, Ranskan ja Venäjän tukemana sopimaan Kiovan hallituksen kanssa rauhanomaisesta ratkaisusta autonomisena osana Ukrainaa. Sopimusta kutsuttiin Minskin sopimukseksi.

Ukrainan presidentti Poroshenko, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande neuvottelivat ketunhäntä kainalossa. He eivät halunneetkaan rauhanomaista sopimusta vaan sotaa. He halusivat käyttää aikaa siihen, että USA:n johtama sotilasliitto NATO kouluttaisi ukrainalaiset käymään sotaa Venäjää vastaan heikentääkseen sitä. 

Jo presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvallat oli julistanut Venäjän vihollisekseen. Kongressi antoi presidentille luvan aloittaa sota ”tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen”.

Kaikki osapuolet tiesivät, että natsijoukoilla oli valta painostaa Ukrainan presidenttiä ja että natsit olivat osa Ukrainan laillista armeijaa järjestäytyen eri osastoiksi, jotka kukin kantoivat omaa natsi -historiaansa ja viettivät juhlapäiviään. Stepan Banderan syntymäpäivää 1.1. vietetään soihtukulkuein suurkaupunkien kaduilla.

 

                                                          ***

 

70 vuotta on kulunut toisesta maailmansodasta, jolloin Saksan natsi -armeija liittolaisineen taisteli Ukrainan natsien rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Suomi kuului näihin liittolaisiin.

Tammikuussa 2023 Saksa on ilmoittanut antavansa panssarivaunuja Ukrainalle sotaan Venäjää vastaan, joka taistelee Ukrainan de-natsifioimiseksi ja Itä-Ukrainan kansanmurhan lopettamiseksi.

Suomi on ilmoittanut antavansa uuden 11/12 asepaketin ja mahdollisesti myös hyökkäysvaunuja.  Suomen hallitus ja presidentti eivät tunnusta taistelevansa kansanmurhan onnistumiseksi, vaan naamioivat puheen ”Ukrainan demokratian puolustamiseksi” ja Venäjän-vastaiseksi taisteluksi. Natsien olemassaoloa tai toisinajattelijoiden murhaamiseksi laadittuja listoja Suomen hallitus ei tunnusta tuntevansa.

 

                                                       ***

 

Suomen presidentti ja pääministeri ovat joutuneet kilpailuun siitä kuka on paras natsien tukija. Suomi ja Eesti miinoittivat toisen maailmansodan aikana Suomenlahden estääkseen natseja vastaan taistelevan Neuvostoliiton merenkulun. 16 000 Tallinnasta Leningradiin laivoilla Saksan natseja pakenevaa menehtyi noihin miinoihin.

Viime päivinä Eestin ulkoministeri on esittänyt, että Suomenlahti suljetaan yhteistyössä Suomen kanssa. NATO:n miinalaivat harjoittelivat jo Suomen vesialueilla. Venäjä on kutsunut suurlähettiläänsä Eestistä. Saman teki Eesti vastavuoroisesti. Suomen tasavallan presidentti keräsi pisteet ensimmäisenä jättämällä Venäjän suurlähettilään kutsumatta itsenäisyyspäivän juhliin. Muutama päivä sitten Suomen presidentti keräsi natsipisteitä vierailemalla Kiovassa naureskelemalla julkisesti Putin-pilakuvalle

Yhdysvaltojen ulkoministeriö piti v. 2000 kokouksen Bratislavassa. Siellä päätettiin levittää NATO-alue Baltiasta (johon Suomen katsotaan kuuluvan) Ukrainan Odessaan. Sen lisäksi Yhdysvallat päätti ryhtyä hankkeeseen estää Venäjän pääsy Itämerelle.

Nyt USA on ottanut Ukrainan haltuun eräänlaiseksi siirtomaakseen, kouluttanut NATO:n avulla ja Saksan Merkelin ja Ranskan presidenttien suosiollisella avustuksella Ukrainalle NATO-kelpoisen armeijan. Tuon armeijan lähtiessä helmikuussa 2022 hyökkäämään tarkoituksenaan saada päätökseen Itä-Ukrainan kansanmurha ja valloittaa Donbassin alue Ukrainan hallituksen valtaan, Venäjän mitta tuli täyteen.

Donbassin väestö julistautui itsenäiseksi ja kutsui Venäjän armeijan apuun. Itä-Ukrainan asukkaiden oma armeija liittoutui Venäjän armeijan kanssa yhteistoimintaan puolustamaan kotimaataan.

 

                                                            ***

 

Yhdysvallat ja Ukraina ovat saaneet natseihin tukeutuvan armeijansa avuksi varustuksia Saksalta. Saksa on tutussa puuhassa palauttamassa nyky -poliitikkojen isien ja isovanhempien haavetta voitosta Venäjästä.

Eestiläisillä ja suomalaisilla on kilpailu siitä, kuka parhaiten palvelee Ukrainan presidentti Zelenskya ja hänen isäntäänsä Yhdysvaltoja.

Ranska, Ruotsi ja Norja ovat erikoisessa seurassa. Ranska ja Norja olivat natsi-Saksan miehittämiä ja kärsivät siitä, mutta nyt eivät ole huomaavinaan natsien rikoksista kärsivien Donbassin asukkaiden hätää. Suomalaisille natsi -liittolaisuus on tuttua ja poliitikkomme keräävät pisteitä Ukrainan avusta mielellään ja ilman vaikeuksia.

 

 

                                                             ***

 

Kun tuntee Vietnamin, Irakin, Libyan, Syyrian ja Afganistanin kauhut Yhdysvaltojen armeijan ja sen liittolaisten uhreina ei ole vaikeata asettua natsismin uhrien puolelle tässäkään tapauksessa. Venäjällä on valtava taakka puolustaa maailmaa fasismilta ja natsismilta. YK:n viimeisimmässä äänestyksessä EU-maat olivat jo natsismin ja fasismin ihannoinnin puolella. Maapallon maiden enemmistö ei ole.

 

 

                                                         ***

 

Presidentti Niinistö kilpailee kaikkien niiden kanssa, jotka Ukrainaa miellyttäen tietävät miellyttävänsä Yhdysvaltoja. Jokainen teko tuottaa pisteitä, joiden runsaus pussissa oikeuttaa ensi vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä Banderan kunniaksi vietettävän soihtukulkueen kärkeen Kiovassa. 

Eturiviin rynnii tietenkin presidentti Biden. Häntä taluttaa Britannian sen hetkinen pääministeri. Liittokansleri Scholtz lienee toisessa rivissä, rinnallaan Emmanuel Macron ja Puolan presidentti Duda. Bidenin rinnalle asettunee kunniavieraana Angela Merkel ja Francois Hollande, ehkä Petro Poroshenkokin. Viimeksi mainitun vierelle päässee Sauli Niinistö.

 

Jos Venäjä voittaa sodan, kuten uskon, marssi peruutetaan. Musiikkina soitetaan jotakin kuolematonta venäläis-ukrainalaisen säveltäjän teosta.

 

                                                   

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukrainan historia, Venäjä, natsismi Euroopassa, natsismin ilmentymä Suomessa, Merkel, Hollande, Poroshenko, tankit, Minsk, Sauli Niinistö,

KANSALLISSOSIALISMIAKO SANNA MARIN TAVOITTELEE?

Lauantai 31.12.2022 klo 14.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen pääministeri toivoo Suomen kansan ajatusten olevan Ukrainassa.

Menneen vuoden aikana hän on usein toistanut Suomen voittaneen kaikki sotansa. Hän on kuvannut Ukrainan asian olevan Suomenkin asia. Lisäksi hän on uskonut ja vaatinut, että Venäjä ei voita sotaa, jota pääministeri kutsuu ”provosoimattomaksi, julmaksi hyökkäyssodaksi”.

Lähdetäänpä alusta:

Suomi hävisi toisen maailmansodan liittoutuessaan natsi-Saksan kanssa. Suomi tunnusti myös fasistisen Kroatian, jonka keskitysleirit olivat Saksankin leirejä julmempia. Fasistisessa Kroatiassa ortodoksiset serbit suljettiin leireihin tai poltettiin elävältä ortodoksisiin kirkkoihinsa elleivät suostuneet kääntymään katolisuuteen.

Suomi oli Pariisin rauhansopimuksesta neuvoteltaessa ansionsa mukaan häpeäpaalussa muiden liittolaistensa kanssa. Sen sijaan että pääministeri Marin osoittaisi myötätuntoa fasistien kynsiin joutuneita serbejä tai Mannerheimin suunnittelemiin ja toteuttamiin Itä-Karjalan keskitysleireihin pakolla kuljetettuja venäjää puhuvia Karjalan asukkaita kohtaan, hän kääntää asiat päälaelleen. ”Suomi voitti!”

 

                                                   ***

 

Sama toistuu Ukrainan kohdalla.

Yhdysvaltojen vuonna 2014 yhteistyössä Ukrainan natsien kanssa suorittamasta vallankaappauksesta lähtien natsismi on voittanut alaa Ukrainassa. Natsien vaikutuksen alainen Kiovan hallitus julisti sodan Itä-Ukrainan pääasiassa venäjänkieliselle väestölle. Miksi? Itä-Ukrainan väestö ei halunnut alistua Yhdysvaltojen nimittämän nukkehallituksen alaisuuteen vaan vaati demokratiaa.

Välittömästi vallankaappauksen jälkeen Kiovan hallitus ja eduskunta julistivat venäjän kielen kielletyksi. Miljoonilta ihmisiltä kiellettiin äidinkielensä puhuminen kodin ulkopuolella. Vähitellen venäjänkieliset sanomalehdet ja TV-asemat lakkautettiin.

Länsi-Ukrainassa vallitseva kansallismielinen yhteiskuntakäsitys tuli ainoaksi hyväksytyksi ajatustavaksi. Siihen kuului toisen maailmansodan aikaisten natsijohtajien ihannointi. Heidän mukaansa nimettiin urheiluhalleja ja tuhansien katujen ja aukioiden nimet muutettiin.

 

 

                                                     ***

Keväällä 2014 yli 100 ihmishenkeä vaatineen vallankaappauksen syyllisten etsiminen tehtiin laittomaksi. 2.5. 2014 lähes 100 demokratiaa vaatinutta kaupunkilaista suljettiin natsien toimesta Odessan ammattiyhdistysten taloon, joka poltettiin, ovet suljettiin ja ihmisten pako palavasta rakennuksesta estettiin. Syyllisten etsimistä ei ole aloitettukaan.

Natsien vaikutuspiirissä oleva Kiovan hallitus osallistui Minskin rauhansopimuksen laadintaan, jotta Donbassin pääasiassa venäjän kielisen Itä-Ukrainan alueelle voitaisiin rakentaa autonomia, jonka puitteissa kaksi kulttuuria voisi elää rinnakkain.

Minskin sopimuksen laatimiseen osallistuivat Ranskan presidentti Francois Hollande ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. He ovat kuitenkin nyt paljastaneet, että Minskin sopimusta ei ollut aiottukaan panna täytäntöön vaan tarkoituksena oli järjestää Ukrainalle aikaa yhdessä USA:n ja NATO:n kanssa suorittaa aseellista entistä parempaa varustautumista Venäjää vastaan.

Minskin sopimuksen asteittaisen täytäntöönpanon viimeiseksi askeleeksi oli tarkoitettu Ukrainan itärajan palauttaminen Ukrainan hallituksen alaisuuteen sen ollessa sisällissodasta lähtien Donbassin omien aseellisten joukkojen hallinnassa. 

Presidentti Petro Poroshenkon hyväksyi kuitenkin tuon Minskin sopimuksen viimeisen askeleen vuonna 2018 laiksi, mikä merkitsi YK:n hyväksymän Minskin sopimuksen raukeamista. Donbassin väestölle ei jäänyt mitään neuvoteltavaa. Kiovan sota ja pommitukset jatkuivat herkeämättä.

 

                                                        ***

Länsi-Ukrainan nationalistien tavoitteena on ukrainisoida koko väestö. Ensimmäinen askel oli venäjän kielen aseman muutos vuonna 2014, venäjä ei ollut enää virallinen kieli. Vuonna 2017 kouluopetus venäjänkielellä kiellettiin. Venäjän kielen puhuminen julkisuudessa kiellettiin ja vähitellen kaikki venäjänkieliset painetut tekstit ja muu ilmaisu tulivat kielletyiksi.

Kaikki Ukrainan koulukirjat muutettiin myötäilemään myönteistä asennetta toisen maailmansodan aikaisiin natsien kanssa liittoutuneisiin johtajiin kuten Stepan Banderaan. Näiden johtajien syntymäpäiviä juhlistetaan soihtukulkuein.

Kaikki toisen maailmansodan voittaneen Neuvostoliiton kaatuneiden muistomerkit oli hävitettävä. Kaikki mikä muistuttaa Venäjän osuudesta Ukrainan kehityksessä on poistettava. Viime päivinä Odessan kaupungin perustaneen Katariina Suuren patsas on siirretty hautausmaan varastoon. 

Itä-Ukrainan Donbassin autonomian sijaan nationalistien tavoitteena oli alueen asukkaiden uudelleen kasvatus, omasta identiteetistä luopuminen ja nationalistisen ukrainalaisen identiteetin omaksuminen. Vasta uudelleen kasvatuksen tuotteena syntyvät ihmiset voisivat olla Ukrainan kansalaisia. Prosessi muistuttaa islamilaisessa kalifaatissa opin omaksuneiden kansalaisten ”uudelleen sosiaalistamista”, josta on kokemuksia esimerkiksi Ruotsista.

 

                                                  ***

Sanna Marin ja Sauli Niinistö puolisonsa Jenni Haukion kanssa ovat edistäneet Ukrainan kaltaista prosessia Suomessa. Uuden vuoden tervehdyksessään Sanna Marin kuvaa tänä vuonna maassamme tapahtuneita muutoksia positiivisen historiallisiksi – NATO-hakemus etunenässä.

Venäjä pyrkii operaatiollaan poistamaan maailmasta natsismin uhan. Samalla se joutuu taistelemaan natsismia tukevaa Yhdysvaltojen ja EU-NATO:n sotilaallista uhkaa vastaan. Marin toivoo siis natsismin ja rasismin voittoa.

Suomen media, Yle etunenässä, on toteuttanut kansan historiallisen muistin tuhoamista. Kuten pääministeri Marin, joka väittää Suomen voittaneen kaikki sotansa häpeällisen häviön sijaan, Yle yrittää tehdä suomalaisista Ukrainan natsien ihailijoita. Kuluneen vuoden aikana Yle ei ole pystynyt tuottamaan ainoatakaan keskustelua, jossa olisi historiallisen totuuden runko. Jos suomalaisten ei anneta surra väärällä puolella oloaan ja keskitysleirejään, kansa joutuu toistamaan virheitään. Se merkitsisi liittoutumista yhä fasistisemman Euroopan unionin kanssa, joka selviää julkisuudessa vain valehtelemalla siitä mitä maailmassa tapahtuu.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat ilmoittaneet YK:n äänestyksessä kannattavansa fasimin ja natsismin ihannointia. He haluavat korruptoituneen natsi-Ukrainan EU:n jäseneksi. Samaan aikaan Venäjä yrittää sotilaallisesti estää natseja tuhoamasta suurta osaa Ukrainan väestöstä ja toimia kaikkien maailman fasismin vastaisten maiden johtajana ja kannustajana.

Sanna Marin ja Sauli Niinistö ovat historian väärällä puolella.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sanna Marin ja kansallissosialismi, Ukraina, ukrainalaisten uudelleen kasvatus, Hollande, Merkel, venäjänkielen kieltäminen, Poroshenko, Venäjä, NATO, EU, toisen maailmansodan häviö, Sauli Niinistö, ortodoksinen uskonto

Vallankaappaus Ukrainassa ja Suomessa

Keskiviikko 25.1.2017 klo 11.12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan presidentti Poroshenko on vierailullaan Suomessa kertonut ihailevansa Mannerheimia ja verrannut Suomen Talvisotaa Ukrainan nykytilanteeseen. Eikä ihme! Neo-fasistinen ajattelu on noussut Ukrainan viralliseksi ajatteluksi ja maan johto haluaa kietoa niin monta maata kuin mahdollista ideologiansa piiriin.

Suomen media myötäilee tätä kehitystä. Tosin presidentti Trumpin valtaannousu on synnyttänyt lievää epäröintiä, voiko samalla "valheiden" linjalla jatkaa kuten ennenkin. Helsingin Sanomien Pekka Hakala kertoo lehdessään ensimmäistä kertaa jotakin Itä-Ukrainan arjesta. Syy- seuraussuhteista toki vaieten. Eihän lehti voi myöntää tietävänsä jotakin Yhdysvaltojen ja EU:n provosoimasta ja edesauttamasta väkivaltaisesta vallankaappauksesta, Itä-Ukrainan väestön kielellisten ja poliittisten oikeuksien poistamisesta, eläkkeiden ja sosiaalitukien maksamisen lopettamisesta jne.

Mediamme ei tunnusta tietävänsä sitä, että sodan julisti Kiovan laiton vallankaappaushalltus, kutsuen sotaansa terrorisminvastaiseksi sodaksi. Demokratiaa vaativien kansalaisten muilutukset, elävältäpolttamiset ja oikeudettomaksi jättämiset jätetään raportoimatta. Sitten kuin "avaruudesta" ilmestyvätkin Venäjän ruplat, eläkkeet, ruoka-apu. Mitä Helsingin Sanomat odottaa? Sitäkö, että itä-ukrainalaiset kuolisivat paitsi Kiovan tykkituleen, myös nälkään, janoon ja kylmyyteen. Valheet ja humanismin puute jylläävät.

Tässä tilanteessa presidentti Poroshenkon puheet vajoavat otollisiin suomalaisiin mieliin. Maagiset sanat Talvisota ja Mannerheim! Tiedotusvälineet ovat vuosisadan ajan valheillaan ja peittelyllään vaienneet Mannerheimin sotarikoksista, keskitysleireistä ja työväenluokan vainosta koko sisällissodan jälkeisen ajan niin kauan kun tämä eli. Vielä valikoitua totuutta esittävissä muistelmissaan Mannerheim sai vahvistettua tuota työväenluokkaa halventavaa asennettaan.

Suomessa, kuten nyt 2014 Ukrainassa, suoritettiin äärioikeiston vallankaappaus kesällä 1917. Vasemmistoenemmistöinen eduskunta, jonka puhemiehenä toimi Kullervo Manner, julisti Suomen itsenäiseksi Valtalain avulla 18.7.1917. Vähemmistöön jääneet äärioikeistolaiset kansanedustajat halusivat estää työväenvaltaan perustuvan itsenäisyyden sekä työväestön oikeuksien demokraattisen toteutumisen. He kääntyivät Venäjän porvarillisen väliaikaisen hallituksen puoleen, joka antoi eduskunnan hajotusmanifestin. Näille porvarillisille edustajille porvarillinen Venäjän alamaisuus oli enemmän heidän taloudellisten etujensa mukainen kuin itsenäisyys, jossa sosialidemokraateilla oli enemmistö.

Työväestö piti vallassa ollutta eduskuntaa laillisena. Porvaristo sen sijaan valmistautui uusiin väliaikaisen Venäjän halltuksen määräämiin vaaleihin muodostamalla vaaliliiton. Vasemmisto hävisi vaalit. Vaalit voittanut porvaristo muodosti puhtaasti porvarillisen senaatin eli hallituksen. Vasemmistoenemmistöisen eduskunnan aikana senaatissa oli herrasmiesmäisesti puolet sosialidemokraatteja ja puolet porvareita sosialidemokraattisen puheenjohtajan äänen ratkaistaessa ellei päätös ollut sopuisa.

Tämän puhtaasti porvarillisen senaatin toiminta yltyi mielivallaksi. Heti joulukuun 1917 itsenäisyysjulistuksen tunnustamisen jälkeen, 11.1.1918 porvarienemmistöinen eduskunta päätti suojeluskuntien muodostamisesta Suomen viralliseksi armeijaksi. Työväestön alistamiseen ei enää riittänyt juonittelulla synnytetty porvarienemmistöinen eduskunta sekä puhtaasti prvarillinen hallitus vaan lopullinen alistaminen suoritettiin porvarillisen armeijan avulla.

Maassa oli samaan aikaan työväenkaarteja ja suojeluskuntia. Yhdellä päätöksellä suojeluskunnat laillistettiin viralliseksi armeijaksi. Eduskunnan vasemmistolaiset edustajat olisivat halunneet armeijalle valvontaelimen, jossa olisi ollut yhtä paljon vasemmiston ja porvariston edustajia, jotta jollakin tasolla myös työväestön turvallisuus olisi taattu. Lain perusteellinen käsittely valiokunnissa ja kaikki oikeudenmukaisuutta lisäävät seikat estettiin porvarillisen enemmistön toimesta. Eduskuntakeskustelun päätteeksi edustaja Airola lausui " Minä ehdotan, että eduskunnan istunto lopetetaan niin, että porvaristo veisaisi `Syttynyt on sota julma`.

Porvarillisen luokka-armeijan luominen, nälkä, torpparien ja mäkitupalaisten oikeudeton asema, työväestön puuttuva vaikutusvalta kunnallisissa asioissa sekä se, että Mannerheim jätti noudattamatta senaatin sähkettä olla määräämättä liikekannallepanoa, olivat ratkaisevia subjektiivisia seikkoja sodan alkamiseen. ( yksityiskohdat teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja)

Sisällissodan jälkeen työläisiä tuomitsemaan perustettiin tuomioistuimia, joissa pidättäjät, syyttäjät, todistajat, tuomarit ja vanginvartijat olivat kaikki valkoisia. Valkoisten rikoksia ei tutkittu vaan heidät armahdettiin vuoden 1918 lopulla. Tämä kaikki jätti yhteiskuntaan mielivallan ja "laillisen" syrjinnän ilmapiirin työläisiä kohtaan. Vasemmistolaisten eduskuntaryhmien vangitsemiset, työväenjärjestöjen kieltämiset, tuhansien vangitsemiset paitsi välittömästi sisällissodan jälkeen myös 1930- ja 1940-luvulla koettiin valtaväestön taholla luonnollisina ilmiöinä. Sotapropaganda ja kirkko muovasivat ihmisten mieliä kuten valtamedia tänään.

Kirjassani kuvaan myös kuinka Suomen valmistautuminen Talvisotaan oli huolellista ja tapahtui yhteistyössä Saksan ja Ruotsin, mutta myös fasistisen Italian ja muidenkin länsimaiden kanssa, joiden tavoitteena oli Neuvostoliiton murskaaminen. Keskeiset lähteet ovat Ison-Britannian ja Saksan valtionarkistoista sekä Italian ulkoministerin päiväkirjat.

Ei ole ihme, että presidentti Poroshenko ihailee Talvisotaa ja Mannerheimia. Mannerheimhan halusi kitkeä juutalais-bolshevismin juurineen. Hänen koko elämänsä suuntana oli saattaa Venäjälle takaisin porvarivalta vaikka sitten Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä. Ukrainan neo-fasistit haluavat taistella demokratiaa vaativia venäjänkielisiä itä-ukrainalaisia ja venäläisiä vastaan yhdessä Yhdysvaltojen ja Saksan/EU:n kanssa ylläpitääkseen oligarkkien ja korruptoituneiden pääomapiirien valtaa.

Suomen pääomapiirien valta on aina pohjautunut liittolaisuuteen Saksan kanssa. 1918 Suomi antautui Saksan vasallivaltioksi porvarillisen tynkäeduskunnan (josta sosialidemokraattien osallistuminen oli estetty) toimesta 1918. Talvisota oli toisen maailmansodan esinäytös Saksan näkökulmasta. Toisen maailmansodan ja jatkosota-valloitussodan tavoitteena oli pelastaa läntinen kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä ja rakentaa Suur-Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa.

Hävityn sodan jälkeen Suomen porvarillisten pääomapiirien oli nöyrryttävä demokratiaan ja hyviin suhteisiin "arkkivihollisensa" Neuvostoliiton kanssa, joka ei 25 miljoonaa kansalaistaan menetettyäänkään vielä kaatunut. Tuohon Neuvostoliiton kaatumiseen tarvittiin paljon taloudellista saartoa, teknologiasaartoa, kaupan rajoitteita ym. Suomi hyödynsi bilateraalia kauppaa ja kukoisti.

Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui siitä huolimatta, että yli 70% kansalaisista äänesti sosialismin säilyttämisen puolesta. Hajoaminen ei tapahtunut demokraattisesti vaan läntisen kapitalismin vallalla. Ilmainen koulutus, terveydenhuolto, täystyöllisyys ja kohtuuhintainen asunto ja solidaarisuus hävisivät itsekkyydelle ja läntiselle varakkuuteen perustuvalle vapaudelle.

Suomen pääomapiirit kiiruhtivat hyödyntämään syntynyttä kansainvälistä tilannetta jälleen kiipeämällä tutun Saksan syliin. Round Table of Industrialists suuryrittäjät olivat suunnitelleet EU:n kapitalismin hyvinvoinnin takaajaksi. EU:lla oli Yhdysvaltojen suurpääomapiirien tuki. Sinne Suomen Saksa-suuntauksen perilliset myös halusivat. Työväenluokan alistamiseen eivät enää omat kotimaiset voimat riittäisi, tarvittiin EU:n jäsenyyden tukea vahvistetuna USA-kuorrutuksella.

Siitä huolimatta, että Saksa oli heti yhdistymisensä jälkeen sotapolulla Suomessa eivät mitkään hälytyskellot kilkattaneet. Jugoslavian hajotukseen Yhdysvaltojen rinnalla osallistunut Saksa tuntui Suomen poliittisesta eliitistä niin tutulta tukiessaan neo-fasisteja Kroatiassa. Saksa pommitti jälleen Belgradia kuten natsi-Saksa aikaisemmin. Suomikin halusi EU jäseneksi päästyään tukea Kroatian EU-jäsenyyttä olihan Suomi tunnustanut fasistisen Kroatiankin 1940-luvulla.

EU-jäsenyys oli Suomen pääomapiireille jälleen mahdollisuus porvarillisen komentonsa säilyttämiseen vaikka siinä itsenäisyys menikin. Oikeistolle porvarillisen Venäjän alamaisuus oli suotuisampi kuin Valta-lain tarjoama itsenäisyys, Saksan alamaisuus 1918 oli mieluisampi kuin itsenäisyys, natsi-Saksan avulla saavutettava Suur-Suomi ja Saksan valtakunnan osana oleminen oli oman vallan kannalta tärkeämpää kuin itsenäisyys ja nyt "kamalan" Kekkosvallan ja rauhanomaisen rinnakkainelon aika Neuostoliitto-Venäjän kanssa itsenäisenä kansainvälistäkin rauhaa tavoittelevana demokratiana saatiin vihdoin päättymään liittymällä EU:un.Nyt aikaisemmin piilossa ollut "ryssä-viha" on taas hovikelpoista. Talouspakotteet ovat eräänlainen esiliina.

Suomen poliittinen eliitti on silitellyt Ukrainan vallankaappaus-oligarkkeja 3 vuotta myötäkarvaan. Presidentti Poroshenkon yritys käyttää Mannerheimia, jonka sotarikoksia ja keskitysleirejä ei Suomessa ole käsitelty, oman sotapropagandansa välineenä käynee mahdottomaksi suomalaisten nuorten halutessa tietää enemmän Suomen historiasta. Talvisotamyyttikin avautuu kiinnostuneille nuorille vaikka perinteistä historiakäsitystä ylläpitävät säätiöt korruptoimiensa historioitsijoiden avulla yrittävät jatkaa tavoitteidensa mukaisten "historiateosten" painamista.

Suomalaiset nuoret irroittautuvat valtamedian otteesta eivätkä Helsingin Sanomien Pekka Hakalan jutut mene enään läpi Poroshenkon ja USA:n entisen varapresidentin Bidenin haluamalla tavalla. Jopa Suomen presidentti Niinistö puhui varovaisesti mahdollisuudesta pakotteiden purkamiseen. Minskin sopimuksen täytäntöönpano on yksinomaan presidentti Poroshenkon vastuulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Valtalaki, Ukrainan vallankaappaus, Poroshenko, Mannerheim, sota "terroristeja"vastaan

Sarkozy ja Niinistö

Sunnuntai 8.2.2015 klo 10.20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö on "kovien finanssipoliittisten pakotteiden kannalla, jos kapinallisten aluevaltaukset jatkuvat" kertoo Helsingin Sanomat."Näyttää siltä, ettei Putinilla ole selvää strategiaa, mutta päätavoitteena on pitää tilanne epävakaana". Mihin presidentti perustaa käsityksensä presidentti Putinista. Niinistö suhtautuu presidentti Putiniin objektina, ei subjektina.

Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy suhtautuu täysin toisin. Hän toteaa olevan ymärrettävää, että Krimin asukkaat halusivat jälleen yhdistymistä Venäjän kanssa, Ukrainassa tapahtuneen laittoman vallankaappauksen jälkeen. Hän tarkastelee rehellisesti kokonaisuutta, tapahtumien logiikkaa.

Georgian presidentti Sakashvilin aloitettua Georgian sodan, silloisen EU puheenjohtajamaan Suomen Alexander Stubb oli osa USA:n propagoimaa "Venäjä hyökkäsi"-jargonia, vaikka tosiasiassa Georgia aloitti sodan ampumalla tykeillä venäläisiä rauhanturvaajia.Stubb toimi arvovaltaisessa roolissaan omien ennakkoluulojensa pohjalta. Tätä propagandaa edistämään oli palkattu belgialainen mainostoimisto. Nicolas Sarkozy pelasti tilanteen Moskovassa käymillään neuvotteluilla ja kypsällä valtiomiesasenteella.

Presidentti Niinistö ei kiinnitä huomiota tapahtumien logiikkaan. Hän ei ainakaan tuo esille kantaansa presidentti Poroshenkon sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Presidentti Poroshenko on vastuussa siitä, että hän kohdistaa itä-ukrainalaisiin kollektiivisia rangaistuksia. Valtio on lopettanut kaikilta itä-ukrainalaisilta pankkiyhteydet. Eläkkeiden maksu on lopetettu. Siviilejä on pommitettu rypälepommeilla.

Liittokansleri Angela Merkel edustaa Yhdysvaltojen nimeämää tärkeintä Euroopan liittolaistaan, Saksaa. Saksan asenne on ymmärrettävissä siten, että Yhdysvalloissa on tällä hetkellä vallassa samat voimat, jotka aseistivat Hitleriä 1930-luvulla. Yhdysvaltojen asevoimiin perustuva maailmanvalta, kybersotineen, salaisine kidutusvankiloineen, salaisine tuomioistuineen, salaisine laittomine sotineen ja lennokkimurhineen on realiteetti. Saksan nykyjohto on realistinen. Saksa on ollut mukana Ukrainan väkivaltaisessa sitomisesssa "länteen" Yhdysvaltojen rinnalla. Merkel ei puhu itä-ukrainalaisten ihmisoikeuksista. Merkel ei tunne empatiaa venäläisten turvallisuustarpeita kohtaan. Saksalaiset sanovat juhlapuheissaan Auschwizin olevan jokaisen saksalaisen tunnolla, mutta eivät 25 miljoonan venäläisen tai miljoonan serbialaisen joiden uhrausten ansiosta maailma on ollut näihin päiviin saakka vapaa fasismista.

Saksa oli 1990-luvulla Jugoslavian hajottamisen pääarkkitehti yhdessä USA:n kanssa. Siten median ykkösvalhe siitä, että Venäjä olisi nyt ensimmäisenä toisen maailman sodan jälkeen siirtämässä kansainvälisiä rajoja ei pidä paikkaansa. Balkanilla rajoja siirrettiin mielivaltaisesti, vahvemman oikeudella Saksan ja USA:n toimesta.1993 -94 välillä Euroopan yhteisön ja YK:n pyrkiessä saamaan Kroatiassa ja Bosniassa aikaan rauhanomaisia ratkaisuja Saksa jatkoi asetoimituksia Kroatian nationalisteille ja Bosniaan kalifaattia rakentaville muslimeille.

Kansainvälisessä politiikassa on kaksi kerrosta. Julkisessa kerroksessa on vallalla näytelmä, jota kansalaiset saavat median avulla seurata. Syvällä realistisessa kerroksessa ovat taloudellisesti hyvinvoivat toisen maailmansodan aikaisten fasististen rikostensa peittelyn mestarit, jotka jakavat toinen toisilleen aseita. Heille inhimillisyys ja empatia on vierasta. Sen sijaan keskinäiset lojaliteetit ovat vahvoja. Latvia esti omien toisen maailmansodan aikaisten keskitysleirien näyttelyn avajaiset UNESCO:n päämajassa koska se katsoi sen voivan vahingoittaa mainettaan EU:n puheenjohtajamaana. Latvia onkin muiden Baltian maiden ja USA:n kanssa innolla tukemassa asetoimituksia Ukrainan nationalisteille.

USA:n harrastama fasistien ja jihadistien tukeminen omien valtapyrkimysten niin vaatiessa ei ole jäänyt seurauksitta. Kaksoistornien tuhoajissa oli Bosniassa taistelleita jihadisteja. Yhdysvalloissa ollaan nyt huolissaan Yhdysvaltojen bosnialaisista, jotka ovat rahoittaneet ja tukeneet Syyriassa taistelevia Al-Qaidan ja Al-Nusran jäseniä.

Presidentti Putinin julkisista puheista päätellen hän kannattaa yhteistyötä ja demokraattisia oikeuksia kaikille niin itä- kuin länsi-ukrainalaisille. Presidentti Poroshenkolla olisi valta neuvotella ja sopia tästä ilman aseita.

Balkanin jäljet pelottavat koska siellä Kroatian nationalistit säätivät perustuslain, joilla serbit muutettiin kakkosluokan kansalaisiksi, maa julistettiin kroaattien maaksi. Ukraina yritti samaa. Parlamentti halusi julistaa itä-ukrainalaiset toisen luokan kanslaisiksi. Oikeudenmukaisuus edellyttäisi pakotteita Ukrainalle, ei Venäjälle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poroshenkon sotarikokset, Sarkozy, Niinistö, Merkel, Obama, Krim ja Ukraina

Kroatia ja Ukraina

Perjantai 27.6.2014 klo 17.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Edellisessä tekstissäni totesin kuinka Ukrainan kriisi on suunniteltu palvelemaan Yhdysvaltojen geopoliittisia ja sen harvainvallan talouspoliittisia etuja. Sitä edelsi viimeisten kymmenen vuoden aikana Ukrainassa lisääntynyt toisen maailmansodan aikaisten fasistien maineenpalautus ja patsaiden pystyttäminen heille. USA:n tarkoituksena on presidentti Obaman sanoin muuttaa Venäjä hylkiövaltioksi vahingoittamalla sen taloutta ja lopettamalla keskustelut presidentti Putinin kanssa. Ukrainan liittäminen EU:hun Venäjän ja Ukrainan taloudellisia ja geopoliittisia etuja vahingoittaen täsmennettiin Jaltan kokouksessa syyskuussa 2013. Fasismin voittamiseksi kaikkensa uhrannut Venäjä on siis jälleen fasismin tukijoiden synnyttämän uhan alla.

USA suoritti Kiovassa hallituksenvaihdoksen. EU katsoi sivussa. Parlamentissa vähemmistönä olevien voimien mielivallan sekä mielenosoittajien fasistisen osan fyysisen pakottamisen seurauksena oli laiton hallitus. Parlamentissa seinille ripustettiin fasistisia banderolleja, vaadittiin venäjänkielisten oikeuksien rajoituksia sekä uhattiin itä-ukrainalaisia väkivallalla, jonkalaista Maidanilla oli jo nähty. Valtaan saatettu hallitus ja laiton presidentti turvautuivat sotavoimiin tukahduttaakseen Itä-Ukrainan, Kiovan  hallitusta vastustavien voimien vastarinnan.Itä-ukrainalaiset nousivat vastarintaan taatakseen tasaveroiset kansalliset, kielelliset, uskonnolliset ja poliittiset oikeutensa.

Hallitus tukeutui välittömästi USA:n sotilaalliseen- ja tiedusteluapuun. Kukaan eurooppalainen tuskin osasi kuvitella laittomankaan hallituksen ryhtyvän ampumaan omia kansalaisiaan. Käsittääkseni lähes ainoa selitys sille on yhdysvaltalainen työnohjaus.

Viime vaihe on ollut se, että Itä-Ukrainan demokraattisia oikeuksiaan puolustavat siviilit ovat joutuneet pakenemaan sankoin joukoin, tämän päivän uutisten mukaan 100.000 aikuista lapsineen on paennut Venäjälle.

Tilanne muistuttaa yhdysvaltalaisten kenraalien ohjaamaa ja Kroatian armeijan suorittamaa 250.000 ortodoksi-serbin karkoitusta nyky-Kroatian Krajinan alueelta elokuussa 1995. "Operation storm" oli USA:n huolellisesti suunnittelema osa huolellisesti suunniteltua Jugoslavian hajoittamista. Etninen puhdistus oli pysyvä. 1600-luvulta peräisin oleva serbiasutus poistettiin yhden ainoan viikonlopun aikana.Tuhansia serbejä kuoli pommituksiin pakomatkalla.

Osa serbeistä oli kokenut jo toisen maailmansodan aikana saman, kun Hitlerin valtaan saattama fasistinen Kroatian nukkevaltio, alkoi huhtikuun 1941 alussa serbien tappamisen. Kroaatit julistettiin arjalaisiksi ja serbit tapettaviksi epäihmisiksi. Kroaatti "ustasha" järjestön jäsenet tunkeutuivat kyliin, kokosivat serbit ortodoksi- kirkkkoihinsa ja polttivat sinne. Pelkästään kesäkuun 1941 aikana oli tapettu 100.000 serbiä. Jasenovacin keskitysleirissä tapettiin 700.000 serbiä. Teloitettu serbi saatettiin nostaa kaupan ikkunan eteen "Ihmislihaa"-kyltillä varustettuna.

 Ukrainassa ja v.1995 Kroatiassa on viiltävän samaa se, että Jaltan kokoukseen syyskuussa 2013, jossa Ukrainan kohtalon suuntaviivat yhdysvaltalaisten johdolla määriteltiin, läsnä oli myös presidentti Clinton ja entinen ulkoministeri Hillary Clinton. Juuri Bill Clinton vastasi yhdessä saksalaisten kanssa laittomista asetoimituksista Kroatiaan ja Bosniaan. Juuri hän onnitteli vahvan fasistisen taustan omaavaa presidentti Tudjimania "Operation stormin" onnistuneesta suorittamisesta. Juuri hän vastasi jälleen "epäihmisiksi" merkittyjen serbien pommituksista Bosniassa ja Serbiassa.

Mikäli presidentti Poroshenko siirtyy vaihtoehtoon B sotatoimissaan itä-ukrainalaisia vastaan, saamme ehkä ukrainalaisen "Operation stormin", jossa venäjänkieliset fasismin voittamiseen osallistuneet veteraanitkin saavat paeta rajan taakse Venäjälle. Poroshenko oli mukana Jaltan kokouksessa ja on siten sitoutunut Yhdysvaltojen suunnitelmiin Venäjän ja Ukrainan suhteen.Siten Poroshenko ei voi tehdä muuta kuin sen mikä palvelee Yhdysvaltojen sotilas- ja talouspoliittisia etuja. Ne eivät ole samat kuin ukrainalaisten edut.Ukrainalaiset tulevat kokemaan syvemmän romahduksen kuin Kreikka konsanaan. Se on tragedia, joka on elettävä Yhdysvaltojen yhden prosentin tarpeiden tyydyttämiseksi. Prosessi tulee nostamaan fasististen voimien valtaa Ukrainassa.

USA on synnyttänyt terrorismin Afganistaniin tukemalla aseellisesti Taleban-kapinallisia 1980-luvulla sekä tukenut ääri-islamilaisia aseellisesti Bosniassa ja Lähi-Idässä. Se on murskannut sekulaariset Syyrian ja Irakin nostaakseen valtaan toisiaan vastaan taistelevat uskonnolliset ryhmät. Nyt se jatkaa fasistien tukemista kuten konservatiiviset yritysjohtajat tekivät 1930-luvulla tukiessaan Hitleriä tuhotakseen Venäjän. Kun USA:ta ja EU:ta johtavat taloudelliset intressit, rauha ja  ihmishenki ovat toissijaisia asioita.

Yhteiskunnat muuttuvat yhä väkivaltaisemmiksi. Tätä heijastelee myös Suomen henkinen ilmapiiri. Median väkivalta, propaganda ja syvällisyyden puute on tilalle leimallista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poroshenko, Clinton, etninen puhdistus, Kroatia, Ukraina, fasismi, vähemmistön maanpako ja tappaminen, propaganda

USA ja oligarkit heiluttavat tahtipuikkoa Ukrainassa

Torstai 12.6.2014 klo 18.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuten Jugoslavian suunnitelmallisessa hajoittamisessa myös Ukrainan tahallaan aiheutetussa "kriisissä" tahtipuikkoa heiluttaa Yhdysvallat. Sitä motivoi pyrkimys tuhota Venäjä nykymuodossaan. 

Vuoden 2013 syyskuussa ukrainalainen oligarkki Victor Pinchuk kutsui kokoon Jaltalle kansainvälistä eliittiä päättämään Euroopan ja Ukrainan tulevaisuudesta tosiaikaisesti. Kutsuttuja osanottajia olivat Hillary ja Bill Clinton, entinen CIA:n johtaja kenraali David Petraeus, entinen US valtiovarainministeri Lawrence Summers, entinen Maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schröder, Dominique Strauss-Kahn, Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich ja Petro Poroshenko sekä entinen US energiaministeri Bill Richardson, joka oli puhumassa "liuskekaasuvallankumouksesta."

Keskustelun keskiössä oli "Syvällinen ja totaalinen vapaakauppasopimus Ukrainan ja EU:n välillä ja näköala Ukrainan sitoutumiselle länteen". Ainoa kriittinen puheenvuoro kokouksen yleisessä euforiassa tuli presidentti Putinin neuvonantajalta Sergei Glazyevilta,joka ei niinkään puhunut kokouksen pyrkimysten suositeltavuudesta vaan sen lähestymistavan vaikutuksista Ukrainaan. Kauppasopimus vaikuttaisi jo konkurssitilassa olevan, lainalla elävän Ukrainan talouteen epäedullisesti. Samoin kasvava länsimainen tuonti johtaisi vajeen syvenemiseen.

Diane Johnstonen mukaan Forbes raportoi kokouksesta päätelmän: "Venäjän arvio on paljon lähempänä totuutta kuin Brysselin ja Kiovan euforia". Glazyev totesi myös, että Itä-Ukrainan venäjänkielinen väestö saattaisi reagoida Venäjä-siteiden katkaisuun ja mm lontoolainen The Times totesi Venäjän olevan perusteltua tukea heitä.

Länsimaat päättivät vastoin parempaa tietoaan toimia niinkuin halusivat ja syyttää sitten Venäjää kaikesta, jos jokin menisi pieleen. Janukovich pelkäsi toimia euforiassa sovittujen nuottien mukaan käsittäen valinnan epärealistisuuden ja toivoen Venäjältä Ukrainaa armahtavampaa taloudellista tarjousta, niinkuin kävikin. Tämä ei kuitenkaan linjansa päättäneelle USA-EU:lle sopinut vaan ne turvautuivat kansalaisten perustellusta ahdistuksesta liikkeellelähteneiden mielenosoitusten muuttumiseen, USA:n edustajien provosoimana, väkivaltaisiksi. Tuon väkivallan avulla USA ja EU pystyttivät laittoman hallituksen, joka vuorostaan on pyytänyt aseellista ja kommando-apua, nyt ikäänkuin laillisena hallituksena, USA:lta.

Vaikka Ukraina ei ole NATO-maa se voi pyytää Yhdysvaltojen ja eri NATO-maiden joukkoja oman armeijansa avuksi, jota armeijan ja tiedustelupalvelun sihteeristöä johtaa äärioikeisto. Ukrainassa järjestetään heinäkuussa suuret NATO-sotaharjoitukset, onhan Ukraina senaattori Mc Cainin mukaan nyt tärkein NATO-kumppanimaa, vaikka sitä johtaa USA:n valitsema nukkehallitus. USA:n valitsema siksi, että USA:n EU ulkoministeri Victoria Nuland totesi "Yatshin" olevan heidän miehensä kun taas Klitschko oli Saksan miehiä.

Kun tarkastelee Jaltan kokouksen osanottajia ja heidän rooliaan Jugoslavian hajotussodissa ja sitä seuranneessa saaliinjaossa, Ukrainan kohdalla kokee "jälleen kokemisen" elämyksen.Jugoslaviassa länsimedia löysi helposti syntipukikseen serbit. Todelliset syylliset, USA:n, presidentti Clintonin, NATO-maista keskeisesti Saksan, propaganda kääri pumpuliin. Serbit puolustivat Jugoslaviaa ja etnistä tasaveroisuutta ja omaa perustuslakiaan, USA:n ja "kansainvälisen yhteisön" rikkoessa kaikkia mahdollisia kansainvälisiä lakeja. Länsipropaganda, suomalainen tiedotus mukaanluettuna toistaa väsyksiin saakka tuota samaa serbivastaista materiaalia.

Ukrainan kohdalla USA ja EU rikkoivat kansainvälisiä lakeja syrjäyttämällä laillisesti valitun presidentin ja pystyttämällä laittoman hallituksen Ukrainan perustuslain vastaisesti. Yhdysvallat ja EU olivat ensin rikkoneet kansainvälisiä lakeja.Tämän seurauksena sekä itsepuolustukseksi, että puolustaakseen Krimin asukkaita Maidanin väkivaltaisten joukkojen uhkaavaa aseellista väkivaltaa vastaan, Venäjä rikkoi myös kansainvälisiä lakeja liittämällä Krimin Venäjään. Krimin asukkaat saivat  mahdollisuuden äänestää siitä, mihin maahan he haluavat kuulua. Täysin laillisen äänestyksen jälkeen Venäjä liitti asukkaiden pyynnöstä Krimin Venäjään.

Ukrainan laittomasti pystytetty hallitus on turvautunut väkivaltaan. Jo Maidanilla se, mikäli Viron ulkoministeriä on uskominen, turvautui tarkka-ampujiin. Tuo hallitus ei toistaiseksi ole tuntenut muita kuin väkivaltaisia keinoja, uhkauksia, pommituksia ja tuhopolttoja. Odessassa kuoli useita kommunistisen puolueen kaupunginvaltuutettuja. Kiovassa puolueen toimisto ja puheenjohtajan koti poltettiin. Tätä ehkä pidetään historiallisesti luonnollisena. Myös Syyrian parlamentissa on arabisosialisteja valtaenemmistö samoin jopa useita kommunistisia puolueita. Siis Yhdysvaltojen luonnollisia vihollisia ja "lainsuojattomia".

Jaltan kokouksen osanottajat osasivat odottaa, että Venäjä reagoisi, lännen synnyttämään tilanteeseen. Kaikki EU:n ja USA:n toimet Ukrainassa ovat Venäjän turvallisuuden kannalta merkittäviä. Nyt ei olekaan kysymys siitä mikä maa on toiminut inhimillisesti tai ihmisten turvallisuutta ajatellen vaan siitä, miten Yhdysvallat saa ajettua globaalia valtapolitiikkaansa Ukrainassa.

Vietnam, Kamputsea, Laos, Indonesia, Etelä-Amerikan sotilashallitukset,Irak, Palestiina, Somalia, Afganistan, Mali, Etelä-Sudan, Jemen, Libya, Jugoslavia, Ukraina, Yhdysvaltojen sotilaallisen vallan ja sitä tukevien maiden synnyttämät verivanat valuvat maasta toiseen, kaiken kattava nettivakoilu vie mielentasapainon. SILTI SYYTETÄÄN KAIKESTA VENÄJÄÄ!! Suomen media ainakin osaa sen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukrainan kriisin todelliset taustahahmot, USA-Venäjä ja kansainväliset lait, Jaltan kokous 2013, Ukraina, Jugoslavia, USA:n valta Ukrainassa, Clintonit, Poroshenko,