Valtamedia on vaarallinen lapsille ja nuorille

Maanantai 8.4.2019 klo 14.08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lapsille ja nuorille opetetaan kotona ja koulussa oikeudenmukaisuutta. Lapsia kehotetaan lukemaan sanomalehtiä ja seuraamaan aikaansa. Yläasteella YK:n merkitys vakauden ja oikeudenmukaisuuden tuojana maailmaan tulee tutuksi.

Ristiriita opetettujen ihanteiden ja valtamedian kuvaaman kansainvälisten tapahtumien totuudenmukaisuuden välillä on räikeä. Valtamedia kuvaa tapahtumat arvovapaina prosesseina, joiden kytkökset YK:n periaatteisiin jäävät puuttumaan. Tapahtumien osanottajamaiden toimien laillisuuden kuvaus kansainvälisten lakien viitekehyksessä puuttuu täysin.

Tiedotusvälineistä Yle:n odottaisi käyttävän keskusteluohjelmissaan kansainvälisten lakien asiantuntijoita. Mutta ei. He käyttävät paikan päällä ehkä sattumalta olevia ihmisiä, jotka kuvailevat mitä ympärillään näkevät, mutta eivät tunne taustalla vaikuttavaa suurvaltojen peliä. 

Monet kriisit on sunniteltu Yhdysvaltojen Pentagonin uumenissa kuten kenraali Wesley Clark kuvasi: Me tulemme sotimaan seuraavaksi seuraavassa 7 maassa, luetellen Jugoslavian jälkeen Afganistanin, Irakin, Libyan, Syyrian, Iranin. Valloitettavissa ja ryöstettävissä maissa on yleensä öljyä tai muita arvokkaista raaka-aineita.

Ylikansallisen pääoman intressejä huomioon ottavan Bilderberg-säätiön kokouksissa saa esimakua tulevista tapahtumista. Jo 2010 luvun puolivälissä kokouksessa esiteltiin kuinka Syyria hajotetaan Jugoslavian tapaan: presidentti pakotetaan luopumaan virasta, perustuslaki kumotaan (herrat Perthes ja Feldman esittelivät asian kokouksessa).

Sitten Syyrian sodan aloittaminen näyteltiin mielenosoittajien ja diktatoorisen hallinnon eskaloituvana konfliktina. Osa tapahtumien osanottajista luuli asioiden olevan sitä, miltä niiden haluttiin näyttävän. Suunnittelijat olivat valmistelleet jokaisen seuraavan näytöksen sekä niihin osallistuvien jihadistijoukkojen rahoituksen.

Ketä tämä tilanne palvelee.

Se palvelee Yhdysvaltoja NATO-liittolaisineen, joiden toimintatapa perustuu lahjomiseen, taloudelliseen kiristykseen, sotilaalliseen voimaan ja propagandaan.

Viitaten edellisiin blogeihini, sen jälkeen kun Stubbin ja Sipilän hallitukset ovat valmistelleet ja pystyttäneet Suomeen valtiollisen media-sensuurin, koko valtamedia ja kustannustalot ovat yhdenmukaistaneet tiedonvälityksen NATO-yhteensopivaksi yhteistyössä NATO:n hybridikeskuksen kanssa.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan presidentti Mauno Koiviston vihaama NATO-propaganda on soluttautunut kaikkiin Suomen tiedostusvälineisiin ja kustantamoihin Yle:stä Helsingin Sanomiin ja Kansan Uutisiin.

Otan kaksi esimerkkiä viime päiviltä. Toinen on Helsingin Sanomien kuukausiliitteen laaja selostus Syyriasta ja toinen on Kansan Uutisten "20v sitten" Miljoonan murhenäytelmä Kosovossa- otsikolla varustettu uutispätkä.

Sami Sillanpään "Erkin eläkepäivät" -artikkeli Syyriasta on monipuolinen kuvaus Syyrian tapahtumista suomalaisen Syyriassa asuvan  Kettusen-pariskunnan silmin. Sillanpää on yleensä maltillinen raportoija. NATO-propaganda ei ole päällekäyvää ja moni asia on häivytetty rivien väleihin ja lyhyisiin toteamuksiin.

Kokonaisuus on yllämainitsemani arkikuvauksen kaltainen. Sodan aloitus ja diktaattorimainen hallitsija ovat propagandan perusasioita. Presidentti Assadin kuuluminen alawiitti-uskontoryhmään mainitaan, mutta ei sitä, että maa on sekulaarinen, eli maalla ei ole valtionuskontoa.Ehkä, kuten parlamentaarisissa maissa yleensä, kirjoittaja voisi mainita mitä puolueita Syyrian parlamentissa on edustettuina. Ne ovat poliittisia puolueita eikä uskontopuolueita.

Samoin perusasioina voisi mainita, että Syyriassa koulunkäynti ja terveydenhuolto ovat ilmaisia. Lisäksi 2000-luvulla Syyria otti vastaan 1,5 miljoonaa Yhdysvaltojen sodan Irakista ulos ajamaa pakolaista sen lisäksi, että sillä oli jo entuudestaan 0,5 miljoonaa Israelin ulosajamaa palestiinalais-pakolaista.

Sitten Sillanpää menee vahvasti propagandan puolelle. Hän kuvaa kuinka vuonna 2013 "Eräänä aamuyönä Itä-Ghoutassa ihmisiä tukehtui kouristellen. Uhreja saattoi olla yli tuhat, iso osa siviilejä. YK-tutkijoiden mukaan todisteet viittasivat Syyrian asevoimien sariinikaasuun, mutta Assadin hallinto kiisti syyllisyytensä".

Tosiasiassa YK-tutkijat olivat nopeasti paikalla ja Carla del Ponte sanoi jo aluksi epäilevänsä, että kaasuhyökkäys on kapinallisten tekemä. Eräs paikalla ollut silminnäkijä, nunna, lähetti samansuuntaisen raportin YK:hon. Tarkemmissa tutkimuksissa yhdysvaltalaisessa MIT-yliopistossa todettiin teknisten tutkimusten perusteella, että kaasuisku ei ollut voinut tulla hallituksen puolelta.

Suomen Yle:n edellinen uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen totesi Yle:n Venäjään liittyvien uutisten olevan aina tasapuolisia. Hän kertoi vaativansa, että jokaisen Venäjää koskevan uutisen perään uutisen lukijan on hökäistävä "Venäjä kiistää", siten uutisesta tulee objektiivinen!

Kansan Uutiset vuorostaan otsikoi: "Miljoonan murhenäytelmä Kosovossa". "Jugoslavian raa'at hajoamissodat huipentuivat kosovolaisten ahdinkoon ja NATO:n Jugoslaviaan kohdistamiin pommituksiin keväällä1999. Serbijoukkojen vainoissa yli miljoona Kosovon 1,8 miljoonasta asukkaasta oli pakolaisina tai kodittomina Kosovon rajojen sisäpuolella."

Ylläoleva on NATO-propagandaa puhtaimmillaan. Serbijoukot eivät vainonneet kosovolaisia. Heitä vainosivat KLA:n albaani mafia/terroristijoukot, jotka USA poisti terroristien listalta vasta 1998, kun se huomasi, että heistä saa NATO:n jalkaväen matkalla Jugoslavian sotilaalliseen haltuunottoon ja miehitykseen.

Koko 1990-luvun Kosovon albaanit pyrkivät rauhanomaisin keinon Rugovan johdolla muodostamaan etnisesti puhtaan albaanivallan Kosovoon.

Kosovo on kuulunut keskiajalta lähtien Serbiaan. Toisen maailmansodan aikana Kosovo oli fasistisen Italian miehittämä ja albaanit vainosivat serbejä, joita kerättiin keskitysleireihin ja tapettiin kuten myös fasistisessa Kroatiassa.

1990-luvulla albaanijohtajat estivät albaaneja osallistumasta valtiollisiin vaaleihin, joihin monikansallisen liittovaltion johto luonnollisesti toivoi väestön osallistuvan.Heitä myös kiellettiin työskentelemästä valtion viroissa kuten lääkäreinä, opettajina tai poliiseina. Työttömyys albaanien keskuudessa luonnollisesti nousi.

Albaaneja kiellettiin omien johtajien toimesta käyttämästä valtion terveydenhuoltopalveluja tai käymästä valtion rahoittamia kouluja. Sen sijaan heille perustettiin rinnakkainen melko heikkotasoinen koulujärjestelmä ja rinnakkainen terveydenhuoltojärjestelmä.

KLA-albaaniterroristijärjestö voimistui ja oli osa Albanian mafiaa. Muun muassa nykyinen Kosovon presidentti johti pahamaineista väkivaltaista Drenica-mafiaryhmää, joka syyllistyi elin- ja huumekauppaan.

Yhdysvallat ja muut keskeiset NATO-maat kouluttivat ja aseistivat KLA-joukkoja.Jugoslavian  liittovaltion poliisi pyrki lopettamaan terrori-iskut siviilejä kohtaan. Iskujen kohteina olivat serbipoliisit ja serbien kanssa hyvin toimeen tulevat albaanit.

Yhdysvallat ja NATO-maat olivat odottaneet mahdollisuutta vallata loputkin Jugoslaviasta. Kun Jugoslavian hallitus ei suostunut koko maan NATO-miehitykseen, NATO aloitti USA:n presidentin päätöksellä koko Jugoslavian laittomat pommitukset.

Kansan Uutisten kuvaamat pakolaisvirrat lähtivät liikkeelle pommitusten alettua. Asiasta on kuukausikohtaiset tilastot.

Pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa valtavaa sotilastukikohtaa Kosovoon, Serbian maalle, koska YK oli päätöksellään 1244 julistanut Kosovon olevan osa Serbiaa, ennen sen NATO-miehitystä ja sen aikana. NATO:n läsnollessa alkoivat serbien pogromit jälleen kuten toisen maailmansodan aikana. 150 ortodoksikirkkoa ja useita keskiajalta peräisin oleva luostareita poltettiin maan tasalle albaanien tanssiessa läpi yön ympärillä.Kymmeniä tuhansia serbien koteja poltettiin tai otettiin haltuun. Sadat tuhannet maltilliset albaanit ja serbit pakenivat Belgradiin tai asuvat edelleen tilapäiskonteissa.

Entisen Jugoslavian alueella elävät ovat kaikki Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten, myös EU:n,  vallanhalun uhreja. Toivottavasti tuo yksinapainen maailmanvalta lakeijoineen saadaan loppumaan.

Kuinka lapset ja nuoret voidaan päästää lukemaan tai katsomaan Suomen oikeistolaisen valtion sensuroimaa valtamediaa. Sensuurin ovat rakentaneet kokoomus, ultraliberaali keskusta ja siniset, joiden yhteistyö on koordinoitu USA/EU-NATO-hybridikeskuksen kanssa. Kansainvälisistä asioista raportoitaessa tuskin mikään on totta. On traagista todeta, että Kansan Uutiset on täysin integroitunut tuohon todellisuuteen.

Sensuroitu vastine ja ihmisoikeudet

Sunnuntai 1.11.2009 klo 9.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lähetin lokakuun Helsingin Sanomien kuukausiliitteen kunniaani loukkaavaan juttuun vastineen.Välivaiheiden jälkeen sain seuraavan kirjeen: "Olemme saaneet teiltä vastineen ja käyneet sen huolellisesti läpi toimittaja Minna Lindgrenin ja päätoimittaja Janne Virkkusen kanssa. Katsomme, että kuukausiliitteen kirjoituksen "Runoilijan kuolema" johdosta teille on syntynyt vastineoikeus.

Päätoimittaja Virkkunen ilmoittaa,että Helsingin Sanomat on valmis julkaisemaan vastineenne alla olevassa muodossa. Vastinettanne on lyhennetty poistamalla siitä kohtia, jotka eivät koske henkilökohtaisesti teitä tai eivät ole muutoin olennaisia tai perustuvat tulkintaan."

Siis kunniaa loukkaavan tekstin tehneet ja julkaisseet tahot arvioivat mikä loukatulle on olennaista tai perustuu tulkintaan.

Jotta kiinnostuneilla kansalaisilla olisi mahdollisuus tutustua alkuperäiseen vastineeseeni, kirjoitan sen tähän:

Lähetekirjeessä toimittaja Lauri Malkavaaralle totean muun muassa:

"On yleisestikin tunnettua, että olen tehnyt elämäntyöni ihmisen luovuuden, subjektiuden ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Olen noudattanut samoja periaatteita läheisen, rakkaan ystäväni akateemikko Paavo Haavikonkin suhteen."

VASTINE:

1. Nimeni on väärin. Se on Pirkko Turpeinen-Saari eikä Pirkko Turpeinen

2. Artikkelissa todetaan minun olevan nuorisopsykiatri ja siten kyseenalaistetaan kykyni "hoitaa" vanhusta. Olen myös aikuispsykiatri sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri jonka lisäksi minulla on päihdelääketieteen erityispätevyys. Toimintani ihmisoikeuksien puolesta näkyy muun muassa kirjoistani Inhimillinen kasvu ja yhteisö sekä Ahdingossa luova lapsi ja nuori. Sekä siitä, että olen toiminut Euroopan neuvoston kidutusta ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua tutkivan komitean psykiatrian asiantuntijana. Tässä yhteydessä lienee epäoleellista, vaikka artikkeli ne nimenomaan ansioikseni mainitsee, että olen ollut kansanedustaja tai, että olen ollut kolme kertaa naimisissa ja kirjoittanut kirjan Urho Kekkosesta.

3. Artikkelissa väitetään virheellisesti, että lääkäreillä ei ollut tietoa potilaan lääkityksistä. Helsingin kotisairaanhoidolla ja kaupungin sairaalalla on yhteiset tiedostot.

4. Artikkelissa väitetään virheellisesti, että olisin vaatinut akateemikon hoitoa koskevien asioiden alistamista itselleni. Näin en ole koskaan vaatinut. Pidin Helsingin kaupungin kotisairaanhoidon lääkäriä kokonaishoidon vastuullisena lääkärinä. Aivan muut tahot hankaloittivat yhteistyötä.

5. Artikkelissa väitetään virheellisesti, että vierailukieltoja ei ollut. Tosiasiassa Mehiläisen lääkäri edellytti Paavo Haavikon kirjallista tahdonilmaisua. Heikki Haavikko oli unohtanut omasta vieraslistastaan Ritva Haavikonkin. Kiellot oli laatinut aina vain yksi omainen, Heikki Haavikko vaikka artikkelissa viitataan monikkoon; perheeseen, omaisiin. Kielto oli voimassa kaikissa sairaaloissa vaikka lain potilaan oikeuksista kuudes pykälä edellyttää yhteistyötä potilashenkilön parhaaksi yhdessä omaisten ja läheisten kanssa.

6. Artikkelissa väitetään virheellisesti minun määränneen akateemikolle sopimatonta lääkettä. Väite on loukkaava. Olen toiminut psykiatrian alalla lääkärinä 35 vuotta eikä tätä ennen ole esitetty, että ammattitaitoni ja kokemukseni eivät riittäisi lääkevalintaan. Sen sijaan Heikki Haavikko esti Paavo Haavikkoa saamasta kyseisen, akateemikon kanssa ja hänen pyynnöstään sopimani yksittäisen lääkeannoksen.

7. Artikkelissa väitetään virheellisesti, että olisin pyytänyt lääkäriltä Paavo Haavikon potilastietoja. Miksi olisin pyytänyt Mehiläisestä potilastietoja kun tunsin Haavikon tilanteen? Sen sijaan todistettavasti tarjouduin antamaan tietoja.

8. Artikkelissa kerrotaan Paavo Haavikon Mehiläisessä allekirjoittamasta paperista, jossa hän katsoo itsellään olevan tekijänoikeus, jos Pirkko Turpeinen kirjoittaa hänen elämästään. Paavo Haavikko oli hyvin tarkka nimistä. Hän ei olisi kutsunut minua Pirkko Turpeiseksi vaan Pirkko Turpeinen-Saareksi, huolellisesti. Jos hän olisi luullut minun kirjoittavan itsestään kirjaa, olisi hän itsestään selvästi kysynyt asiaa suoraan minulta. Tapasimme tuona samana päivänä, lämpimän rakastavissa merkeissä, kun tuo paperi väitetään kirjoitetuksi. Heikki Haavikko uskotteli eristetylle isälleen myös minun kirjoittavan tästä kirjaa vaikka en ole sellaista koskaan harkinnut.

9. Artikkeli tekee groteskia parodiaa tragediasta liittyen juhannusaaton vierailuuni Paavo Haavikon luona. Vierailu tapahtuu johtavan ylilääkärin luvalla ja käyntini johtuu siitä, että Paavo Haavikolle merkittävämpi henkilö Mauno Saari, johon akateemikon suhde on hengentärkeä, on matkoilla. Vierailun lopulla akateemikon puoliso Ritva Haavikko ja Heikki Haavikko astuvat huoneeseen. Heikki saa raivokohtauksen, poistuu huoneesta ja palaa hetken kuluttua huutaen minun tulleen tervehdyskäynnille väittäen olevani hänen vaimonsa. Käytävällä huuto jatkuu eikä laannu vaikka asiakirjoista selviää, että olen paikalla ylilääkärin annettua Mauno Saarelle ja minulle luvan tapaamisiin, koska hänellekin Mauno Saaren merkitys henkisen yhteyden ylläpitäjänä on selvinnyt. Sanon olevani "ylilääkärin luvalla", en "ylilääkäri", niinkuin artikkelissa virheellisesti väitetään. Silminnäkijöitä ja korvin kuulijoita on kymmeniä. Heikki Haavikko jätti akateemikon ja Ritva Haavikon siihen käsitykseen, että olin tullut tapaamiseen luvatta hänen vaimonaan.

10. Artikkelissa ihmetellään miksi nuorisopsykiatri "hoitaa" vanhusta. Oli paikalla ihmisenä, en ammattini edustajana. Empatia ja myötäeläminen riittävät.

Seuraavana arkipäivänä Heikki Haavikko uhkasi kirjallisesti, juristinsa välityksellä, ylilääkäriä käräjäoikeudella mikäli hän sallii minun käydä tapaamassa akateemikko Haavikkoa.

                             ***

Tähän päättyy vastineeni, jota lehteen sitten "editoitiin" tarpeen mukaan.

Tragedian syvyyttä kuvaa se, että edellisenä päivänä Paavo Haavikko oli kaksin käsin käsistäni pitämällä pyytänyt, että kävisin joka päivä. Siten hän joutui asettamaan poikansa tahdon oman etunsa edelle. Luopumaan surutyöstä menettäessään kontaktin läheisiin ystäviinsä. Kahdelle luovalle kirjailijalle  Paavo Haavikolle ja Mauno Saarelle suruprosessin kieltäminen on ihmisoikeusrikos, jonka tunnistaa vain henkilöt jotka ovat kokeneet mitä tästä kieltämisestä seuraa.