Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Keitä Ukrainan EU:ta tukevat mielenosoittajat ovat?

Sunnuntai 15.12.2013 klo 11.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen parlamentaarisesti hallitun YLE:n uutistoimittaja Marja Manninen selostaa posket innosta hehkuen Kiovan mielenosoituksia.Leninin patsas kaatuu ja sitä hakataan kappaleiksi. Suomalainen poliittinen johtaja kehuu kuinka Ukrainassa ja Thaimaassa toteutuu näin demokratia!

EU:n ulkopoliittinen johtaja Catherine Ashton ei ole yhtä naivi. Ei myöskään Saksan hallitus eikä pääomapiirit Saksassa ja Yhdysvalloissa. He tavoittelevat samaa kuin Jugoslaviassa. Ukrainan 48 miljoonan asukkaan maa on saatava osaksi laajaa yhteismarkkinaa, jossa vallitsisivat pääoman lait.

Jugoslavian kaavaa on toteutettu irtisanomalla Ukrainalta IMF:n lainat. Irisanomisen verukkeena on se, että Ukrainan hallitus subventoi kansalaistensa energialaskuja. Ashton on uhannut Ukrainaa myös taloussaarrolla ellei se allekirjoita EU-sopimusta. Kun Jugoslavia ajettiin taloudelliseen kaaokseen 10v ohjelmalla, tiedettiin, että köyhyys ja epävarmuus nostaisivat liittovaltion kansoja vastakkainasetteluun. Ukrainan kohdalla 2v annos ahdinkoa vahvistettuna voimakkaalla EU-propagandalla on jakamassa maan kahtia. Kun Jugoslavian hajottamisessa Yhdysvaltojen National Endowment for Democracy kasvatusohjelma tuotti satoa, EU vuorostaan käyttää EU-Endowment for Democracy kuorrutusta.

Minkälaisia voimia EU nyt käyttää tavoitteidensa saavuttamiseen?

Jokainen, joka on lukenut toisen maailmansodan historiaa tai lukenut esimerkiksi Curzio Malaparten taidokkaan kirjan Kaputt, tietää, että Länsi Ukrainassa toimi kansallismielinen fasisti-puolue, jonka johdossa oli Stepan Bandera. Juutalaisia tapettiin kylmäverisesti ei ainoastaan Ukrainassa vaan heitä jahdattiin myös Puolan alueelle. Der Spiegelin kirjallisuuskriitikon Reich-Ranickin henki pelastui puolalaisen talonpojan piiloteltua häntä ja hänen vaimoaan kellarissaan. Länsi-Ukrainalaiset olivat Hitlerin halukkaita liittolaisia ja fasistisempia kuin fasistit itse. The New York Review of Booksissa ilmestyi laaja artikkeli aiheesta 2012.

Oranssin vallankumouksen presidentiksi nostama Justschenko pystytti patsaan Stepan Banderalle Lviviin, jossa oli laajimmat juutalaispogromit. Monet muutkin fasistit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet kunnianpalautuksen ja heidät on virallisesti nimetty Ukrainan sankareiksi.

Yksi mielenosoitusten keskeisitä voimista on Svoboda-Vapaus puolue, joka on äärioikeiston kattojärjestön jäsen kuten Jobbik Unkarissa ja Front Nacional Ranskassa. Svoboda on natsikollaboraattoreiden suora perillinen.

Julia Timoshenkon puolue oli vaaliliitossa Svobodan kanssa ja auttoi tämän saamaan merkittävän määrän edustajia parlamenttiin.

Mielenosoituksissa räväköitä puheita pitänyt, Saksassa asuva, myös oikeistolainen nyrkkeilijä Klitscko on Saksan hallitsevan puolueen Kristillisdemokraattien Kondrad Adenauer säätiön tukema poliitikko. Hänen tehtäväkseen on delegoitu pysyvän EU-myönteisen enemmistön saaminen Kiovaan. Klitscko vaati Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Victoria Nulandia ja republikaani senaattoria John Mc Cainia, heidän näyttäytyessään Kiovan torilla mielenosoittajien tukena,jakaen kakkuja ja pikkuleipiä, että Yhdysvaltojen tulee ryhtyä sanoista tekoihin. Klitschko vaati Ukrainaa asetettavaksi taloussaartoon! Siis köyhät köyhtykää, jotta pääsemme valtaan, niinkö?

Kaikkia EU-mielenosoitukseen osallistuvia puolueita yhdistää Venäjä-vastaisuus,jota EU tukee. NATO pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Ukrainassa yhteisillä sotaharjoituksilla vaikka myös Venäjällä on sotilastukikohta Sevastopolissa.

Mistä johtuu, että Suomen media ja jotkut poliittiset johtajat voivat kokea parlamentilta luottamuslauseen saaneen hallituksen ja vapailla vaaleilla valitun presidentin vallan kyseenalaistavan väkivaltaisen mielenosoituksen olevan demokratiaa Ukrainassa tai Thaimaassa?

Toisen maailmansodan aikana Suomi tunnusti fasistisen Kroatian.Pari vuotta sitten Suomi ajoi voimakkaasti Kroatian EU jäsenyyttä, maan, joka itsenäisyytensä ensi metreillä hyväksyi perustuslain, jolla ikiaikaisilla asuinsijoillaan Kroatiassa asuvat serbit, julistettiin toisen luokan kansalaisiksi ja menettämään monet siihenastiset tasaveroiset sosiaaliset oikeudet.

Onko meillä jokin pysyvä kyvyttömyys erottaa fasismia demokratiasta. Kun EU pyrkii ajamaan itsekkäitä suurpääoman taloudellisia ja sotilaallisia tavoitteita demokratian kustannuksella on sitten kysymys Ukrainan painostamisesta tai kauppaneuvotteluista USA:n kanssa, Suomi ajelehtii tietämättömyyden tai naiviuden merellä. Onko historiassamme tunnistamattomia, käsittelemättömiä asioita, joiden käsittelemättömyys johtaa kyvyttömyyteen tunnistaa mikä on syvästi oikeudenmukaista ja demokraattista ja mikä ei?

Mielestäni olemme huolestuttavilla vaarallisilla vesillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasistipatsaat, Länsi-Ukraina, juutalaisvainot, Stepan Bandera, Ashton, Konrad Adenauer-säätiö, Svoboda, Klitschko,