KYLMIÄ VÄREITÄ

Lauantai 13.6.2020 klo 14.12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat tarjosi tänään Saksan CDU:n puheenjohtajan ja puolustusministerinä toimivan Annegret Kramp-Karrenbauerin kolumnin ”Saksa on rakentamassa vahvempaa Eurooppaa.”

Kolumnia voi pitää aiemman Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin haastattelun kaksosena, siinä määrin se heijastelee Euroopan unionin ideologiaa.

Ryhdyin lukemaan kolumnia kiinnostuneena: Minkälaisia johtajia Saksassa nostetaan valtaan? Kramp-Karrenbauerin odotettiin olevan Angela Merkelin seuraaja liittokanslerina, mutta niin ei käynyt.

Kramp-Karrenbauer toistaa HS: ssa kaikki EU:n NATO-propagandasta tutut kliseet ”Kiinan lisääntyvistä vaatimuksista ja Venäjän yhä aggressiivisemmaksi muuttuvasta pullistelusta”. Mitään dialogia omista aggressiivisista teoista esimerkiksi Ukrainassa, joiden seurausta Venäjän ”pullistelu” saattaisi olla, ei näkynyt.

Kramp-Karrenbauerin mukaan Suomella ja Saksalla on molempia maita koskevia haasteita, joissa hän toivoo tilanteen tunnistamisen jälkeen siirryttävän konkreettisiin toimiin.

Kramp- Karrenbauer vaatii tiivistämään EU:n ja NATO:n välistä yhteistyötä entisestään.

Tekstissä kiitellään luottamusta suomalaisiin ystäviin: ”Olemme yhdessä edistäneet eurooppalaisia puolustusaloitteita, parantaneet Euroopan unionin ja NATO:n välistä yhteistyötä sekä perustaneet Helsinkiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen”.

”Tämä luottamukseen perustuva yhteistoiminta näkyy puolustusvoimissamme myös käytännön työssä: yhteisissä harjoituksissa, kuten tällä hetkellä Baltops 20 - meriharjoituksessa Itämerellä.”

”Sotilaamme toimivat rinta rinnan Malissa, itäisellä Välimerellä kuin Afganistanissakin.”.. ”Arvostan suuresti sitä, että Saksan ja Suomen puolustusvoimat voivat luottaa toisiinsa.”

”Pohjois- Euroopalla on erityinen strateginen merkitys, ja Saksa pysyy vakaasti pohjoiseurooppalaisten ystäviensä rinnalla.”

Vakuutettuaan yhteisiä arvoja ja intressejä Kramp-Karrenbauer päättää kolumninsa vetoomukseen rohkeudesta ja päättäväisyydestä. ”Näin voimme rakentaa Euroopasta jälleen vahvan.”

Kylmät väreet selkäpiissäni odotin vain ”Alte Kameraden”- laulun kajahdusta. Tähän lauluun päättyivät Saksan lähes jokavuotiset sotilasvierailut suomalaisten aseveljien luona 1930-luvulla sisällissodan voittoa juhlimassa.

Saksan armeijan komentaja Halder vieraili Suomessa talvisodan alla kesällä 1939. Kunniamerkkejä vaihdettiin juhlaillallisilla, kunniakomppaniat vastaanottivat kenraalin hänen saapuessaan seuraamaan Suomen armeijan sotaharjoituksia itärajan tuntumassa Perkjärvellä.

Jatkosodan alla Suomi laski miinat Suomenlahden poikki yhdessä Saksan armeijan kanssa tuhoten 16 000 Tallinnasta pakenevaa siviiliä ja sotilasta.

Kramp-Karrenbauer painottaa Pohjois-Euroopan strategista merkitystä. Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti omaksi ja NATO:n yhteiseksi strategiaksi v. 2000 Bratislavassa pidetyssä kokouksessa Venäjän pääsyn estämisen Itämerelle. NATO:n valtapiirin kuvattiin kulkevan Baltiasta Odessaan. Suomen rooliksi NATO:n ja Saksan yhteistyökumppanina jäänee tuo Venäjän eristäminen kuten se teki natsi-Saksan liittolaisena.

Kramp-Karrenbauerilla ei ole natsi-Saksan kanssa yhteisen Venäjä- viholliskuvan ohella mitään rakentavaa annettavaa. Saksa näyttää jatkavan ahneuteen ja vallankäyttöön perustuvaa strategiaansa oli sitten kyse Jugoslavian, Syyrian tai Ukrainan vallankaappauksista, natsien ja jihadistien kouluttamisesta ja aseistamisesta.

Saksa pyrkii Kramp-Karrenbauerin tekstistä päätellen sitomaan Suomen omaan ideologiseen valtapiiriinsä, joka perustuu propagandaan ja valheisiin. Osa Suomen valtaeliitistä saattaa olla taipuvainen sitoutumaan siihen. Göbbels onnistui siinä. Kuulen Kramp-Karrenbauerin tekstissä kaikuja tuolta aikakaudelta.