Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Helsingin Sanomien ja Ylen valehtelu ylittää punaisen viivan.

Torstai 15.4.2021 klo 13.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jonkinlaiseen tieteelliseen ajatteluun ja totuuteen tottuneet kansalaiset ovat jo ajat sitten luopuneet joko kokonaan lukemasta Helsingin Sanomia ja katsomasta Ylen uutisia tai katsoneet ainoastaan pysyäkseen selvillä valheiden määrästä.

Näiden tiedotusvälineiden propaganda johtuu siitä, että Suomen hallituksen ja median välillä on keskinäisriippuvuus. Mediaa säätelee valtion turvallisuuskeskuksen alainen Mediapooli, joka vuorostaan on tiiviissä yhteistyössä Helsingissä toimivan NATOn hybridikeskuksen kanssa.

Media säätelee sitä, kuka pääseen vaalipaneeleihin ja kenestä poliitikosta kirjoitetaan myönteisesti, kenestä kielteisesti. Poliitikoista harva uskaltaa puhua totta.

Tänään 15.4.2021 Helsingin Sanomien pääkirjoitus otsikoi: "Venäjä käyttää pelkoa aseena."

"Suomi ja muut Venäjän ympärillä ovat jälleen kerran tilanteessa, jossa arvuutellaan Kremlin motiiveja, kun Venäjä keskittää ennätyksellisiä määriä joukkoja Ukrainan rajalle."

"Asetelma ei lupaa hyvää. Sama nähtiin myös vuonna 2014. Silloin Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja aloitti Itä-Ukrainassa sodan."

Kuinka monta kertaa viimeisten seitsemän vuoden aikana olemme kuulleet nämä samat valheet Helsingin Sanomista sekä Ylestä. Tätä median tarinaa toistaa myös valtiojohtomme.

Emme ole kuulleet tasavallan presidentin tai vaihtuvien ulkoministerien kertovan mitkä maat aloittivat verisen vallankaappauksen Ukrainassa ja mitkä olivat näiden valtioiden tavoitteet. Mikään näistä maista ei ollut Venäjä.

Olemme nähneet valokuvia presidentti Niinistöstä ja vallankaappauksen ansiosta Ukrainan johtoon tulleesta presidentti Poroshenkosta väkivaltaisessa vallankaappauksessa Yhdysvaltojen ja eräiden Euroopan maiden kouluttamien tarkka-ampujien luoteihin kuolleidn muistomerkillä. Presidentti Niinistö ei ole kertonut Suomen kansalle tietävänsä ketkä vallankaappauksen suorittivat. Hän ei ole kertonut, että tarkka-ampujia tai heidän rahoittajiaan olisi saatettu vastuuseen.

Krimillä asuvat ovat venäläisiä. He halusivat ja haluavat kuulua Venäjään. Sevastopolin sotilastukikohta on aina ja systemaattisesti ollut Venäjän sotilastukikohta - myös sinä aikana kun Krim oli v.1952 liitetty hallinnollisella päätöksellä, Neuvostoliiton sisällä, ei kansanäänestyksellä, osaksi Ukrainaa. Tuolloin Sevastopolin alue oli vuokrattu Ukrainalta.

Me valistuneet kansalaiset tiedämme Ukrainan verisen vallankaappauksen olleen keskeisesti Yhdysvaltojen ja Saksan aikaansaama. Voimistuva natsi-asenne maassa sai aikaan sen, että vallankaappaushallitus (jonka ministereistä useat olivat ulkomaalaisia) julisti terrorisminvastaisen sodan pääosin venäjänkieliselle Itä-Ukrainalle, jonka asukkaat kannattivat demokraattisesti valittua presidentti Janukovicia ja demokraattisesti valittua eduskuntaa. Eräs "terrorisminvastaisen sodan" taistelun johtajista oli Yhdysvaltojen puolustusministeri.

Yhdysvaltalaiset kenraalit kouluttivat myös natsi-kroaatteja Kroatian "Operaatio Myrsky"taistelussa, jossa Kroatiassa asuva 250 000 asukkaan serbiväestö ajettiin Bosnian puolelle v. 1995 yhden viikonlopun aikana tuhansien menettäessä henkensä . Tätä taistelua opetetaan kaikissa Yhdysvaltojen sotilasakatemioissa "hienoimpana taisteluna sitten toisen maailmansodan".

Presidentti Obaman aikana ja tukemana muodostettu vallankaappaushallitus otti USA:n varapresidentti Bidenin neuvonantajakseen. Tämä esiintyi usein Kiovassa ja kertoi puhuneensa vuoden 2014 aikana puhelimessa enemmän Ukrainan pääministeriksi nostamansa Jatsenjukin kanssa kuin vaimonsa, nykyisen Valkoisen talon emännän kanssa.

Yhdysvallat on nyt tuonut tuhansia sotilaitaan valtameren yli eurooppalaiseen NATO:n sotaharjoitukseen, jossa tulee olemaan yhteensä 40 000 sotilasta, osa myös Suomen maaperällä. Useimmat näistä Eurooppalaisista NATO- sotilaista eivät harjoittele oman maansa puolustamista vaan hyökkäystä "yhteistä vihollista" Venäjää vastaan. Yhdysvallat on ollut aikeissa tuoda myös kaksi sota-alusta Mustalle merelle, Venäjän rannikon edustalle.

Presidentti Niinistö esitti elokuussa 2014, että Suomi voisi liittoutua suoraan Yhdysvaltojen kanssa sotilaallisesti, ei välttämättä NATOn kanssa. Kuukautta myöhemmin hän liitti Suomen NATOn isäntämaasopimukseen. Vuodesta 2015 lähtien hän on huolehtinut kymmenistä eri liittolaissopimuksista NATO-maiden kanssa.

Siitä huolimatta, että Ukrainassa on kyseessä sisällissota, Suomen presidentti, Yhdysvaltojen presidentin rinnalla, on huolissaan Venäjän sotaharjoituksista Venäjän omalla maaperällä myös lähellä Ukrainan rajaa. Hän kuitenkin tietää, että Ukrainan presidentti on julkistanut 23.3. 2021 ukaasin Krimin ja Itä-Ukrainan takaisinvaltaamiseksi. Siis uhannut Venäjää sodalla.

Presidentti Niinistö ja Suomen media tietävät, että Saksan, Ranskan, Venäjän ja Ukrainan kesken on neuvoteltu kaksi Minskin sopimusta, joiden pohjalta Itä-Ukrainan kriisi on ratkaistavissa. Yhdysvallat, väkivaltaisten toimintamallien primus-moottori maailmalla ei ole tukenut tuota rauhanomaista mallia vaan lupaa vuodesta toiseen vallankäyttöön ja väkivaltaan pohjautuvaa aseellista tukeaan Ukrainalle sekä NATO-jäsenyyttä.

Aseteollisuus on Yhdysvaltojen toimintaa ohjaava voima. Euroopan unioni liittyi tähän vuonna 1992 ja aloitti demokratiaksi kutsumansa toimintamallin Jugoslavian hajottamissodalla, jota tuhoa kesti yli 10 vuotta eikä se Kosovon osalta ole vieläkään päättynyt.

Helsingin Sanomat ja Yle toteuttivat myös Jugoslavian hajottamisen yhteydessä puhdasta NATO-propagandaa. Ukrainan sisällissodan yhteydessä tuo propaganda on muuttunut entistä säälittävämmäksi, sillä nykyisen nopean tiedonkulun aikana on saatavilla aineksia myös objektiviseen tieteellisetkin totuuden kriteerit täyttävään tiedonvälitykseen.

Paavo Väyrynen antoi blogissan 15.4.2021 pienen näkökulman Suomen asianosaisuuteen myös Ukrainan kriisissä. Hän kuvasi miten maan hallituksessa käsiteltiin Ukrainan lähentymissopimusta.

"EU:n itäisen kumppanuuden ohjelman aloitteentekijöinä olivat Baltian maat ja Ruotsi. Sen ilmiselvänä tavoitteena oli Venäjä eristäminen ja muiden entisten neuvostotasavaltojen vetäminen EU:n vaikutuspiiriin ja jopa sen jäsenyyteen."

"Itäisen kumppanuuden ohjelman osana EU:n ja Ukrainan välille neuvoteltiin assosiaatiosopimus. Sen synnyttämä sisäinen kiista johti vallankumoukseen ja sisällissotaan."

"Kun itäisen kumppanuuden ohjelmaa käsiteltiin Vanhasen II hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ehdotin, että Venäjä olisi otettava mukaan ainakin tarkkailijana.Ulkoministeri Stubbin vastustuksesta huolimatta teimme Matti Vanhasen johdolla ehdottamani päätöksen."

"Ulkoministeri ei kuitenkaan esittänyt meidän kantaamme EU:n ulkoministerineusoston kokouksessa."

"Suomikin on tästä syystä osavastuussa Ukrainan kriisin kärjistymisestä ja maan ajautumisesta sisällissotaan."

Paavo Väyrynen taitaa olla eräs harvoja Suomen poliitikoista, joka on uskaltanut puhua totta Ukrainan vallankaappauksesta.

Suomen hallitus oli valitettavasti myös Jugoslavian kohdalla kouriintuntuvasti asianosainen.Ukrainan kohdalla Suomen hallitus on viime vuosina tyytynyt vaikenemaan siitä mitkä ainekset muodostavat tämän sisällissodan, jossa Yhdysvallat, ei Venäjä, toimii kapellimestarina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, presidentti Niinistö, Ukraina, Venäjä, NATO, USA, NATO-propaganda, EU

NATO-yhteensopivat presidentinvaalikeskustelut

Lauantai 16.12.2017 klo 13.00 - Pirkko Turpeinen-Saari

MTV-3 vaalikeskustelun jälkeen vallitseva tunne oli järkytys. Onko tämä se tietoisuuden taso, jolla Suomessa keskustellaan ulkopolitiikasta?

Yle 1, suomalaisten verorahoilla maksettu uutisväline toi mukaan lisää aiheita, mutta muoto - NATO-yhteensopivuus säilyi. Toimittajien kysymykset ja tila, jonka he antoivat haastateltavien vastauksille, rajoittivat kokonaisuuden tukemaan USA:n johtaman NATO:n maailmankuvaa ja siihen liittyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Yle:n toimittajat määräsivät osallistujat vastaamaan kysymykseen, antaisivatko he Virolle sotilaallista apua, jos Venäjä hyökkäisi Viroon. Mikä kysymys!

Paneelin osllistujista presidentti Niinistöhän on jo tehnyt kysymyksen täysin turhaksi. Hän on solminut eduskunnan selän takana USA-johtoisen NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen, jonka perusteella USA/NATO voi rientää sotimaan Viron puolesta myös Suomen kautta vaikka ydinaseet mukanaan.

Toimittajat tietävät tämän. Siksipä katsojat ohjataan ajattelemaan, että kysymys on todellinen ja että Suomi todella voisi itse harkita sodan syttyessä Viron sotilaallista auttamista. Tämä on osa Ylen harrastamaa poliittista aivopesua.

Merja Kyllösen nostaessa isäntämaasopimuksen keskusteluun ja Väyrysen jatkaessa pontevasti aiheen erittelyä, toimittajat siirtyivät nopeasti toiseen aiheeseen Niinistöä suojellakseen.

Ainoa demokraattinen tapa suhtautua isäntämaasopimukseen on sen ottaminen perustuslailliseen käsittelyyn ja sen eduskunnan selän takana tapahtuneeseen solmimiseen osallistuneiden henkilöiden saattaminen edesvastuuseen.

Pressiklubi käsitteli 15.12. myös presidentinvaalitenttejä. Puheenjohtaja totesi, että osallistujat eivät ilmaisseet tunteita keskustelun aikana.

Kuinka osallistujat voisivat osoittaa eläytymistä tai tunteita, kun heidän edellytetään toistavan ulkoa opittua NATO-EU:n hyväksymää doktriinia. Yhdysvaltojen johtoasema maailmassa on tuon doktriinin mukaan ollut kyseenalaistamaton. Yhdysvaltojen viholliset ovat myös NATO-EU:n – siis myös Suomen vihollisia. USA:n terroristit ovat myös Suomen terroristeja ja USAn ystävä-terroristit ovat myös Suomen ystäviä.

Presidenttiehdokas Haavisto painotti erityisesti EU:ta rauhanprojektina korostaen kuinka EU on toiminut Balkanilla ansiokkaasti rauhan puolesta. Muistamme kuinka Haavisto vaelsi tiedotusvälineiden loisteessa Balkanin sodan jälkeen geiger-mittari kädessään tutkimassa radioaktiivisuutta. "Kaikki hyvin, mitään poikkeavaa ei ole havaittavissa."

Haavisto ei nähnyt ympärillään maailman mittavinta EU/USA/NATO -pommitusten aiheuttamaa eko-katastrofia. Tonavan sillat, öljyjalostamot, kemiantehtaat ja sähköverkot tahallaan ja systemaattisesti uraanipommeilla pommitettuina aiheuttivat pysyvän, tuhansia vuosia kestävän jäljen Bosnian, Serbian ja sen maakunnan Kosovon elinympäristöön.

USA ja rauhanjärjestö EU olivat vastuussa tahallisesta siviili-infrastrutuurin pommituksesta koska Jugoslavia ei alistunut USA:n Rambuilletissa vaatimaan koko Jugoslavian alueen (Serbia, Kosovo, Montenegro) USA/NATO-miehitykseen. Tämä korvautui pommitusten jälkeen laaditussa sopimusessa pelkän Kosovon alueen miehitykseen ja pommitusten jälkeen välittömästi alkaneeseen suurimman USA:n sotilastukikohdan Bondsteelin rakentamiseen Kosovoon, Serbian maille. 

Tämä USA:n ja NATO-EU:n albaaniterroristien avulla suorittaman vallankaappauksen legitimoi Nobel-palkittu Martti Ahtisaari, joka ohjasi Kosovon itsenäistymisneuvottelut USA:n haluamaan päätökseen.

4.12.2014 Yhdysvaltain kongressi julisti lähes yksimielisesti sodan Venäjää vastaan "Anti-Russian House Resolution 758". Siinä luetellaan kaikki USA:n provosoimat konfliktit Venäjän reuna-alueilla, mutta syytetään niistä Venäjää. Julistuksen taustajoukoissa olivat Strategic Culture-aikakausilehden mukaan Soros ja AIPAC, jälkimmäinen erityisesti siksi, että Venäjä häiritsee Israelin valtapyrkimyksiä Syyriassa. Soros taas kipuilee  Ukraina-hankkeiden osittaista myttyynmenoa.

Suomen media ei ole kiinnostunut faktoista. Sille riittää, mitä USA:n tiedotusvälineet ja uutistoimistot kertovat mielipiteenään. Näiden mielipiteiden toistamiseen tarvitaan kansalaisjärjestöjä ja poliitikkoja, jotka tarvitsevat rahoitusta. 

Jos verrataan USA:n aggressiivisuutta ja sotilastukikohtien laajenevaa verkostoa yli 130 valtiossa, Venäjällä ei ole mitään vastaavaa. USA:n suorittamat lennokkimurhat erityisesti Afrikassa edellyttävät Saksan kanssa tehtävää sotilasyhteityötä. Saksassa onkin toisesta maailmansodasta lähtien ollut vahva USA:n armeijan läsnäolo. Tällä hetkellä n. 38 000 sotilasta.

Afganistanin laittomassa (tietenkin) sodassa, joka on USA:n kauimmin kestänyt sota, on sotilaita monista EU-maista myös Suomesta. Irakin sodassa, johon EU-Tanska ja EU-Britannia innolla osallistuivat, USA:n johdolla tapettiin yli miljoona ihmistä. Ulkoministeri Ahlbrigin mukaan puolen miljoonan lapsen kuolema oli vain "due price", sopiva hinta. Libyan johtajan Gaddaffin murha ja maan tuhoaminen oli riemun aihe silloiselle ulkoministeri Hillary Clintonille.

Yhdysvallat oli todistettavasti sekaantunut Ukrainan väkivaltaiseen palkkamurhaaja-tarkka-ampujien suorittamaan veriseen vallankaappaukseen, jonka taustalla oli USA:n raha-eliitin pyrkimys päästä Ukrainan GMO-maanviljelyn ja liuskekaasutuotannon apajille (The Economist 2013). USA:n ja EU:n tukemat "vallankaappausjohtajat" löysivät paikkansa tulevassa Ukrainan hallinnossa.Poroshenko presidenttinä, Saksan rahoittama Klitsko Kiovan pormestarina, Jatsenjuk pääministerinä, jonka kanssa varapresidentti Biden puhui, kertomansa mukaan, puhelimessa enemmän kuin vaimonsa kanssa.

Yhdysvaltojen rinnalla NATO:n laajenemista edistänyt EU oli osavastuussa Ukrainan verisestä vallankaappauksesta. Suomen Olli Rehn, laajentumiskomissaarina ja myöhemmin talouskomissaarina ja EU-komission varapuheenjohtajana, on vastuussa siitä, että lähentymissopimuksen valmistelu oli puutteellista. Presidentti Janukovits, joka oli EU-myönteinen realisti, katsoi, että aikataulu oli liian kireä. Ukrainalla ei ollut varaa vielä solmia sopimusta.Tärkeämmäksi kuin ukrainalaisten edun ajaminen, tuli sotilaallisten artikloiden pikainen voimaan saattaminen jotta USA:n ja NATO:n joukkoja voidaan sijoittaa Venäjän rajalle Ukrainaan.

Vallankaappaushallitus julisti keväällä 2014 sodan itä-ukrainalaisille, jotka eivät hyväksyneet laitonta vallankaappausta ja venäjän kielen rajoituksia. Kiovan hallitus lopetti kaikki valtion tuet, koululaitoksen, eläkkeet ja pankkitoiminnan Donbassin alueelta. Valtaan tultuaan presidentti Poroshenko manasi televisiopuheessaan itäukrainalaiset kuolemaan kellareihinsa.

 Tarkka-ampujien vastuuseen saattamista Kiovan hallituksen toimesta ei ole edes yritetty toteuttaa. Natsien suorittama Odessan ammattiyhdistysten talon tuhopoltto ja joukkomurha on edelleen tutkimatta. Maassa vallitsee terrorin ja vastuuttomuuden ilmapiiri, jota korruptoitunut presidentti ei pysty natsien pelossa muuttamaan. Sen sijaan hän kuluttaa rahaa ja aikaa Yhdysvaltojen kongressinjäsenten lobbaamiseen saadakseen rahaa ja aseita.

USA:n pyrkimyksenä oli myös Venäjälle kuuluneen Krimin Sevastopolin laivastotukikodan haltuunotto. Neuvostoliiton ajoilta peräisin oleva tukikohta on keskeisen tärkeä Venäjän puolustukselle.

Venäjän suorittama Krimin rauhanomainen haltuunotto, jolla taattiin Krimin asukkaille mahdollisuus valita oma kohtalonsa, on kovin erilainen kuin USA:n suorittama Kosovon väkivaltainen haltuunotto ja valtavan sotilastukikohta Bondsteelin rakentaminen Serbiaan kuuluvalle maalle. Kosovosta on muodostunut mafia-valtio, jonka presidentti vasta askettäin vapautui Interpolin-listalta.

Yhdysvaltojen vallankäyttöön kuuluu asevoiman rinnalla myös talouspakotteet. Kuubaan kohdistettuja talouspakotteita on vaadittu kumottaviksi koko YK:n yleiskokouksen voimalla vuodesta toiseen. Maa, joka rikkoo pakotteita, ei voi käydä kauppaa USA:n kanssa. Siten pakotteet ovat muodostuneet totaalisiksi.

Ukrainan vallankaappaus ja NATO/EU:n lähentymissopimuksen ja niihin ensisijaisena kuuluvien  sotilaallisten artikloiden allekirjoitus tapahtuivat keväällä 2014 (ratifiointi viivästyi Hollannin epäröidessä). 

3.9. 2014 solmittiin Minskin sopimus.

4.9.2014 Suomi solmi isäntämaasopimuksen, joka sinetöi USA/NATO:n pääsyn hyökkäämään Venäjälle käyttäen Suomen satamia, lentokenttiä, tiestöä ja ilmatilaa läpikulkuun. Sotilaallista  yhteistyötä on lisätty kahdenvälisillä sopimuksilla NATO-Britannian, NATO-Saksan ja NATO:n johtomaan USAn kassa.

4.12.2014 Yhdysvaltain kongressi päätti sodanjulistuksesta Venäjälle. Pääsy Venäjälle Suomen ja Ukrainan kautta oli taattu. presidentin ei enää taritse kääntyä kongrassin puoleen aloittaessaan sodan. (Näin toimittiin Irakia koskevan kongressin samankaltaisen päätöksen pohjalta, jolloin George W. Bush aloitti sodan.)

Presidentti Niinistön aikana Suomi on militarisoitu paitsi sotilaallisten sopimusten avulla, myös kulttuurisesti, tiedonvälityksen ja sanavapauden alueella.

Presidentti Niinistö on suhtautunut varsin arrogantisti Venäjän edustajiin. Venäläisen kenraalin ojentaminen tämän puheenvuorojen sisällöstä ei kuulu diplomatiaan vaan pisteiden keruuseen osalta kansalaisista.

Venäjän edustajien pääsyn kieltäminen ETYK-juhliin vuonna 2015 ja saman aikainen Yhdysvaltojen laivaston vierailu Helsingissä ja laivaston orkesterin konsertti Suomenlinnan kirkossa on syvä kumarrus USAn suuntaan ja pyrkimys alleviivata Suomen liittolaisuutta niiden arvojen kanssa, joita USA edustaa.

Niinistön toiminta muistuttaa Mannerheimin toimintaa. Yhtä militaristisia ja selän takana toimivia molemmat. Mannerheim kutsui natsi-Saksan armeijan Suomeen presidentin ja eduskunnan selän takana elokuussa 1940. Suomen armeija oli osa natsi-Saksan armeijaa.

Niinistön toimenpiteiden johdosta Suomi on osa USA-johtoista armeijaa, jonka kaltaista aggressiivista maailmanvaltaa hamuavaa voimaa ei ole nähty sitten natsi-Saksan. Tätäkö me Suomen presidentiltä haluamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentinvaalikeskustelut, NATO, Venäjä, Niinistö, Haavisto, Väyrynen

Mannerheim ja presidentti Niinistö

Maanantai 9.10.2017 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mannerheimin toiminnan pohjavire oli militarismi ja antihumanismi. Suomessa toimiessaan hänen tavoitteekseen muodostui työväenluokan murskaaminen sekä Itä-Karjalan ja Leningradin valloittaminen johtamansa armeijan avulla ja valkoisen vallan palauttaminen Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon.

Saksalaiset tarjosivat Mannerheimille sisällissodan voittajan kruunun. Työväen miesten, naisten jopa lasten mielivaltaiset teloitukset sodan jo päätyttyä tulivat mahdollisiksi Mannerheimin päiväkäskyjen tulkintojen perusteella. Suomessa porvarillisen tynkäeduskunnan kansanedustajat saivat täysistunnossa tuossa ilmapiirissä heinäkuussa 1918 rauhassa pohdiskella mestaajien pestaamista koska teloittaminen ampumalla olisi liian hidasta. Ongelmaksi muodostui se, että ammatti ei olisi suosittu, joten kansanedustajat harkitsivat mustalaisten palkkaamista tehtävään.

Valtionhoitaja-aikanaan heti sisällissodan jälkeen vuonna 1919  – valkoisen armeijan rikosten tultua armahdetuiksi ja asiakirjojen tuhotuiksi –  Mannerheim tuki laittomien heimosoturijoukkojen taisteluita  Venäjän puolella. Ståhlbergin tultua presidentiksi sisäministeri Ritavuori lopetti retket ja sai maksaa siitä hengellään. Salamurhaaja tappoi hänet kotiovelle.

Seuraavina vuosina Mannerheim pyrki muodostamaan suojeluskunnista itselleen porvarillisen yksityisarmeijan. Sen presidentti Ståhlberg esti.

Mannerheim toimi pitkälti kulisseissa. Hänen seurassaan usein nähty oikeusministeri Åkesson pidätytti koko sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmän ja puolueen johtajat, kaikkiaan 200 ihmistä, valtiopetoksen valmistelusta 3. elokuuta 1923. Perusteita pidätyksille ei kuitenkaan löytynyt. 

Fasistisen lapuanliikkeen noustessa esiin sen johtajat halusivat nostaa Mannerheimin diktaattoriksi. Hanke epäonnistui. Presidentti Svinhufvud ei tohtinut tukea lapualaisia enempää, vaan tultuaan presidentiksi valitsi Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Se oli ollut lapuanliikkeen vaatimus.

Lapuanliikkeen aattetta jatkamaan synnytettiin isänmaallinen kansanliike IKL, joka yhteistyössä kokoomuspuolueen kanssa sai vaaleissa 1933 14 kansanedustajaa. Fasistista puoluetta pyrittiin turhaan lakkauttamaan. Vaikeus heijasteli fasistista asennetta, joka oli pesiytynyt sisällissodan jälkeen oikeuslaitokseen, akateemiseen sivistyneistöön, papistoon, lehdistöön ja yleiseen oikeustajuun.

1930-luvun puolivälistä lähtien Mannerheim ryhtyi opportunistiseen tyyliinsä tiivistämään suhteitaan Saksan johtoon ja asevoimiin. Hän käytti Saksaa ja suomalaisia sotilaita omien pyrkimystensä toteuttamisen välineinä.Tavoitteena oli vallan vaihtaminen Neuvostoliitossa ja Suur-Suomen muodostaminen.

Ennen talvisotaa Mannerheim pidätytti kaikki toisinajattelijat ja kommunisteiksi epäilemänsä henkilöt. Myytti talvisodan yhteishengestä synnytettiin peittämään kyynisen laskelmoinnin aiheuttamat ihmisuhrit ja aluemenetykset. Kuolema ylevöitettiin sankaruudeksi ja oikeutettu katkeruus oli työväestössä painettava jälleen kerran voimattomuuden ja alistumisen kuoreen.

Valtaa pitävien ryhmien oli kehitettävä strategia yhteishengen voimistamiseksi. Niinpä maahan luotiin Suomen Aseveljien Työjärjestö ja Vapaus Isänmaa Aseveljeys.( SAT ja VIA.) Järjestöt harjoitti propagandaa ja mielialojen hoitoa siviiliväestön keskuudessa välirauhan ja jatkosodan Suomessa vuosina 1940 - 1944. Niiden johdossa toimi joukko Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä esimerkiksi työmarkkinajärjestöistä, puolustusministeriöstäja valtiollisesta poliisista. Keskeisenä tehtävänä oli talvisodan synnyttämän kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. ( Lähde mm. Karoliina Vuopalan opinnäytetyö.)

Liittoutuminen Saksan armeijan kanssa Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 oli Mannerheimin oma salainen hanke, joka hän teki presidentti Kallion selän takana. Eduskunta sai tietää asiasta vasta, kun saksalaiset joukot olivat jo Lapissa.

Joka kylään ulottuvien SAT/VIA – organisaatioiden avulla Suomen kansan todellisuudentaju muovatiin myötäilemään militaristista ja fasistista asennetta. Toisinajattelijoiden vangitsemiset olivat arkipäiväisiä ja sisällissodan oikeuskäytäntöjen aiheuttamat kansalaisoikeuksien menetykset ja työväenluokan osattomuus oli koettava hyväksyttävänä.

Ulkopolitiikassa fasistisen Kroatian tunnustaminen ja serbien ja juutalaisten holokausti, joka Kroatiassa oli sinetöity lainsäädännöllä, ei näyttänyt vaikuttavan Suomen ilmapiiriin mitenkään. Ehkä siksi serbien kokema holokausti on ollut helppo unohtaa NATO/EUn pommittaessa heitä uudestaan 1995 ja 1999.

Presidentti Urho Kekkosen lämmin persoonallisuus, myötäeläminen alistettuja kohtaan ja rauhantahtoisuus loivat hänen presidenttikaudestaan rauhan kauden suomalaisten elämässä. Hän varoitti militarismista eikä halunnut  muun muassa siksi kokoomusta Suomen hallituksiin.Liittoutumattomuus ja puolueettomuus olivat hänelle tärkeitä. Hän piti Palestiinan-kysymyksen ratkaisua mittarina. Hän sanoi, että vasta kun palestiinalaiset saavat oikeutta, voi maailmassa vallita rauha.

Kekkosen jälkeen ja erityisesti EU:hun liittymisen jälkeen tilanne on jyrkästi muuttunut. Karuinta muutos kielteiseen on ollut Sauli Niinistön presidenttikaudella. 

Suomen valtamedia ilmoittautui päätoimittajiensa suilla jo yli 10 vuotta sitten NATO:on liittymisen tukijaksi. NATO:n johtavan maan Yhdysvaltojen yli 130 sotilastukikohtaa ja jatkuvat sodat, joihin se sitoo toiset NATOon kuuluvat maat, ei mediassamme herätä kritiikkiä. NATO:n Jugoslaviassa suorittamat laittomat pommitukset ja sen nauttima rankaisemattomuus  eivät kohota kenenkään kulmakarvoja.

Massiivisella propagandalla musta muutetaan valkoiseksi ja valkoinen mustaksi.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdista Srebrenican "kansanmurha"-väite antaa esimerkin valtapolitiikasta, johon Suomi osallistuu USA:n ja Saksan lakeijana. Srebrenican kansanmurhaväitettä, jonka mukaan 7000 muslimipoikaa ja miestä tapettiin, tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunutta todellista serbien joukkomurhaa ja 250.000 serbin karkotusta kotiseudultaan Kroatian Krajinasta. Serbien karkotus oli yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla tapahtunut kroatialaisten asemiesten operaatio Myrsky (Operation Storm).

Tapahtumien yksityiskohdat olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. (Kirjan voi tilata Into-kustantamosta.)

Propagandan ylläpidon vuoksi Srebrenica-myytti on pidettävä elossa. Tämä tapahtuu monin dokumentein, valedokumentein ja uhriksi leimattujen haastatteluin. Suomalaiset Elisabeth Rehnistä, Helena Rantaan ja Pekka Haavistoon ovat sitoutuneet ylläpitämään myyttiä.

Srebrenica on rinnastettu 6 miljonan juutalaisen holokaustiin. (Jugoslavia-tribunaalin oikeuslääkeopillisissa ruumiinavauksissa on todettu Srebrenican "kansanmurhan" yhteydessä n. 400 henkilön tulleen teloitetuiksi.) Serbien holokaustissa uhreja oli vähemmän kuin juutalaisten kokemassa. Unohtamalla serbit unohdetaan myös se, että he olivat rakentaneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen. Tuon demokraattisen ja humanismia korostavan valtion tuhoamista NATO:n uraanipommeilla ei ole kriminalisoitu mutta puolustaneet serbit on.

 Euroopan parlamentissa, Bosniassa ja Serbiassa on pakkosäädetty lakeja joilla  kriminalisoidaan Srebrenican "kansanmurhan" kieltäminen. Jotta sellainen laki voidaan säätää, on tietenkin ensin "myönnettävä" että kansanmurha on totta. Sen jälkeen on säädettävä laki, että kansanmurhan kieltäminen on rikollista.

Jugoslaviaa laittomasti pommittanut Iso-Britannia on vaatinut YK:ta julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen rikolliseksi. Tämä kuvaa NATO-maiden röyhkeyttä.

EU:n taloudellisesta tuesta riippuvaiset maat on ollut helppo ostaa propagandan taakse. Jugoslaviaa pommittaneen Ison-Britannian pääministeri ja  sotarikoksista syytetty Tony Blair on ollut Serbian nyky-hallituksen neuvonantajana EU:n lähentymisessä. Kiristämällä Serbiaa taloudellisesti ja estämällä normaali kauppa Serbian ja Venäjän välillä myös serbejä on painostettu säätämään laki, joka kriminalisoi Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Vasta sitten NATO/EU suhtautuisi serbeihin myötämielisesti. Siis maata laittomasti pommittanut entinen pääministeri saisi laatia ehdot.

Tämän asteinen propaganda on massiivisempaa kuin Suomessa vallinnut VIA/SAT propaganda. Kyvyttömyys omaksua sen edellyttämä maailmankuva (Srebrenican "kansanmurha") johtaa vankilaan samoin kuin Suomessa aikanaa toisinajattelijat raahattiin vankiloihin ja keskitysleireille.

Presidentti Niinistö on käyttänyt hyväkseen tätä USA:n vaikutuksesta Euroopassa vallitsevaa  laittomuuden ilmapiiriä. Kyse ei ole äärioikeistolaisista pikkuryhmistä vaan militaristisen oikeiston hegemoniasta EU:ssa – samanlaisesta ilmapiiristä, joka vallitsi Suomessa ja Euroopassa laajemmin 1940-luvulla.

Suomessa rasistinen venäjä-viha on ollut vallitsevaa. Välillä se on ollut pinnan alla, mutta nyt EU:n militarisoitumisen myötä se on saanut pulputa erityisesti Yle:ssä, valtamediassa ja varsinkin kulttuuripiireissä. Kulttuuriväki ja kansanedustajat näyttävät omaksuneen kaiken sen mikä palvelee USA/NATO:n etuja.

Tässä NATO:a ja EU:ta koskevassa rankaisemattomuuden ilmapiirissä presidentti Niinistö yhdessä Stubbin ja Sipilän hallitusten kanssa on rakentanut Suomeen uuden SAT/VIA- propaganda -ja vakoilujärjestelmän.

Stubbin hallituksen ulkoministeri Tuomiojan ja puolustusministeri Haglundin kanssa kenraali Lindbergin allekirjoituksella vahvistettiin NATOn isäntämaa-sopimus. Se mahdollistaa USA/NATO:n toimimaan Suomessa sille tyypillisellä rankaisemattomuuden periaatteella.

USA:n kongressi valtuutti keväällä 2015, puoli vuotta ennen isäntämaasopimuksen allekirjoittamista, Yhdysvaltojen presidentin ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta uudelleen kääntyä kongressin puoleen. Tästä sodanjulistuksesta tietäen Niinistön Suomi allekirjoitti sotilaallisen rajoittamattoman yhteistyösopimuksen täydentäen katastrofia vielä kahdenvälisillä sotilaallisilla yhteistyösopimuksilla USAn ja NATO-Iso- Britannian ja Yhdysvaltojen miehittämän NATO-Saksan kanssa.

Näiden Venäjää vastaan rakennettujen sopimusten lisäksi Suomi on Sipilän hallituksen ja presidentti Niinistön tuella tarjoutunut maksamaan Venäjää vastaan toimivan USA/NATO hybridikeskuksen toiminnan Suomen maaperällä, jossa kuin silmänlumeeksi on Ruotsi mukana. Keskusta koskeva laki meni läpihuutojuttuna eduskunnassa.

Monikansalliset sotaharjoitukset maassamme ja Suomen armeijan osallistuminen Venäjää vastaan suunnattuihin sotaharjoituksiin milloin missäkin, ovat paitsi ylettömän kallista, myös kaikkea muuta kuin maailmanrauhaa rakentavaa toimintaa.

Suomen ilmapiiriä on muokattu militarismia ihailevaksi ja Yhdysvaltojen yksinapaista maailmaa tukevaksi EUhun liittymisestä lähtien. Presidentti Ahtisaari oli aktiivinen USA:n sotadoktriinien toteuttaja ja NATO:n kannattaja. Presidentti Halonen kykeni YK-puheessaan kutsumaan Irakin sotaa laittomaksi, mutta muuten keskittyi muuhun kuin valtapolitiikkaan. Vasta presidentti Niinistö edustaa puhdasta militarismia, josta Kekkonen varoitti. Niinistö tukee EU:n militarisoitumisen vahvistamista ja propagandalla kansalaisten mieliin syötettyä Venäjä-kuvaa.

Niinistön suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on röyhkeätä. Paras esimerkki on ETYK:in juhlakokous vuonna 2015. Suomi esti, ETYK:in idean luojan ja Kekkosen tässä asiassa yhteistyökumppanin, Venäjän pääsyn Suomeen juhlakokoukseen. Sen sijaan se salli Yhdysvaltojen laivastovierailun Helsingin satamaan samaan aikaan ja laivaston orkesterin konsertin Suomenlinnan kirkossa.

Negatiivisen suhtautumisensa Venäjään hän ohjaa sännönmukaisesti EU:hun. En minä, mutta EU. Niinistön käyttäytyminen vahvistaa median propagandaa. Niinistö ja media pelaavat erinomaisesti yhteen.

Yle:n Docventures -ohjelman juontaja kehoitti katsojia ryhtymään trollijahtiin. Paljastamaan Venäjän trolleiksi epäilemiään henkilöitä. Erkki Tuomioja istui vaieten vieressä. Stubbin hallitus  päätti lähettää 100 henkilöä Harvardin yliopistoon opiskelemaan Venäjän oletettua hybridivaikuttamista. Toisin sanoen toimimaan VIA/SAT- propagandan ja mielipiteisiin vaikuttamisen menetelmien mukaisesti.

Niinistö vertautuu Mannerheimiin siinä, että militarismi on sekä keino että tavoite.

Presidenttien Ståhlberg ja Kekkonen oikeudentunto ja selkeä lämpö kanssaihmisiä kohtaan ja pyrkimys rauhaan näyttäytyy tällä hetkellä selkeimmin Paavo Väyrysessä. Hänen kansainvälisen uransa rinnalla hän on kotitilallaan Pohjanrannassa johtanut syrjäytyneiden lasten nuorisokotia. Esitelmöidessäni siellä syrjäytymisuhasta ja luovasta kasvusta en voinut olla huomaamatta sitä lämpöä, joka henkilökunnan ja Paavo Väyrysen ja nuorten välillä vallitsi. Väyrynen oli läsnäoleva ja läheinen kanssaihmisilleen.

Tarvitsemme lämpimän, oikeudentuntoisen presidentin, emme fraaseja toistelevaa yhdysvaltalaisen sotilasvallan ja hyvin toimeentulevien etujen puolustajaa. 

Mannerheim toimi kulisseissa ja toimet tehtiin myös piilossa eduskunnalta. Niinistön presidenttikaudella eduskunta on ohitettu keskeisten itsenäisyyttämme rapauttaneiden asioiden valmistelusta. Herääkin kysymys, elämmekö Mannerheimin haaveilemassa mutta Niinistön toteuttamassa diktatuurissa, jossa media, erityisestí Yle ja eduskunta ovat tulleet niin aivopestyiksi, että eivät itse sitä edes huomaa. Sallimme hybridisodan omia kansalaisiamme vastaan. Totuuden tavoittelu on jälleen tullut kielletyksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väyrynen, presidentti Niinistö, Tuomioja, militarismi, sensuuri, propaganda, kokoomus, demarit, trollijahti

Kaksi todellisuutta: Suomen media ja realiteetit

Torstai 23.10.2014 klo 11.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Keväällä 2014 Paavo Väyrynen totesi Ukrainaan liittyen Suomen median olevan anglo-amerikkalaista propagandaa.

Palasin viime yönä Balkanilta, Bosniasta ja Serbiasta. Sain lahjaksi Bosniassa laaditun kirjan yhdysvaltalaisten yrityksestä saada aikaan värivallankumous tuossa "siirtomaassaan". Bosniaahan voi todella kutsua Yhdysvaltojen siirtomaaksi. Suunnitellun taloudellisen kurjistamisen, propagandan, sodan ja pommitusten jälkeen Yhdysvaltojen vallan stabiloiminen on ollut työlästä tuossa itsepäisten ja vapautta rakastavien ihmisten maassa. Huolimatta siirtomaaisännästä,high commisionerista, "kansainvälisen yhteisön" vallan takaamasta oikeusjärjestelmästä ja yhteiskunnan destabiloinnista pääoman hyväksi, kaikki ei ole mennyt suunnitellusti.

Palatessani suomalaiseen, sukellusvenejahdin hallitsemaan uutisvirtaan, en psykiatrina voi sanoa muuta kuin että todellisuus on vaihtunut propagandaan.

Tilaamani yhdysvaltalainen The Nation-lehti, joka on ilmestynyt 1800-luvulta asti, kirjoittaa päätoimittajan tapaamisesta Edward Snowdenin kanssa Moskovassa. Snowdenin paljastama jokaiseen yksilöön ja yhteisöön kohdistuvan vakoilun maailma, on aivan muuta kuin se, johon Suomen media haluaa huomion kohdistettavan. Samoin presidentti Obaman hyväksymä kidutus sivuutetaan.

Monet Etelä-Amerikan maat ovat rajoittaneet tai kieltäneet NED:in (Yhdysvaltojen CIA:n pehmeämmän version) toiminnan maassaan estääkseen epädemokraattiset, USA:n pääomapiirien tavoitteita palvelevat hallituksen vaihdokset omissa maissaan. Suomen media kritisoi näitä pyrkimyksiä. Siten se tahtoen tai tahtomattaan tulee rinnastaneeksi Yhdysvaltojen pääomapiirien valtapyrkimykset ja demokratian. Suomalaiset tiedotusvälineet ja eräät kulttuuripiirit haluasivat USA:n vallan ja moraalin myös Venäjälle. He pahastuvat siitä, että venäläiset haluavat itse päättää omasta todellisuudestaan. Eihän se sovi!

Yhdysvaltojen strategia on sama kaikissa kohteissa, on se sitten Jugoslavia, Georgia, Ukraina, Bosnia, Serbia tai Venäjä: ensin talous kuralle, NED osoittamaan oikeaa suuntaa. Ellei se riitä, väkivaltaa peliin joko pommien tai väkivaltaisten, siihen koulutettujen mielenosoittajien/kommandojen avulla. Asialle ja korruptiolle alttiit yhteistyöhenkilöt ja massiivinen propaganda, jolla todellisuus peitetään. Siinä koko keitos.

Nyt koko Eurooppa on alttiina Yhdysvaltojen aiheuttaman pankkikriisin seurauksien vuoksi. Eurooppa, jonka talous on kuralla, on hyvä maaperä manipuloinnille. Demokratian vastaiset kauppasopimukset kuten TTIP ja NATO:n vallan kasvattaminen sujuvat entistä helpommin. USA:n keksimille Venäjään kohdistuville talouspakotteilla on Kuuban saarto hyvänä esimerkkinä. Pahuuden valta on uskomaton.

Eurooppa pannaan hoitamaan USA:n laittomien sotien seuraukset. Seistessäni turvatarkastuksessa lentokentillä ärsyynnyn siitä, että "sota terrorismia" vastaan on Yhdysvaltojen aiheuttama ja minun on pakkko alistua tähän. Afganistanin talebanien, Syyrian jihadistien, Bosnian jihadistien tukeminen on johtanut pakolaisten vyöryyn Eurooppaan ja Euroopan sisällä. Miljoonat Syyrian pakolaiset ovat USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ylemmyyden, arroganssin ja ahneuden tulosta. Liittoutumattoman Syyrian sekulaarinen hallitus on saatava vaihdetuksi. USA:lle ja Israelille kriittinen maa on saatava murskattua.

EU seuraa Yhdysvaltojen valtapolitiikkaa. Kysyin Belgradilaisen hotellin vastaanoton nuorilta hyvinkoulutetuilta työntekijöiltä ovatko serbialaiset valmiita luovuttamaan Serbian maakunnan Kosovon Yhdysvalloille, jos EU pitää tätä ehtona Serbian jäseneksi pääsylle. Nuoret ymmärsivät heti, miksi kysyin näin (Kosovohan on yhdysvaltalaisen valtavan sotilastukikohdan maapohja ja siksi globaalin vallan näkökulmasta välttämätön "itsenäisenä") ja sanoivat ponnekkaasti, että ei.

Etelä- Amerikan sosialismia ja kansanvaltaa kehittävät maat luottavat aitoon demokratiaan. Ehkä demokratian toivoa ei vielä ole kokonaan menetetty. Ehkä joku edistyksellinen totuutta rakastava johtaja jää murhaamatta. Patrice Lumumba ja upea Burkina-Fason Thomas Sankara (joka mm kieltäytyi IMF-yhteistyöstä) tapettiin.

BRICS yhteistyö Venäjän, Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan ja Brasilian kesken antaa toivoa. Ehkä juuri siksi läntinen- ja Suomen media niin vihaa Venäjää. Se ei suostu palvelemaan ensisijaisesti USA:n 1%:n rikkaimmiston etuja. Vakoilun ja sotilaallisen vallan siirtomaaisännät USA,Kanada,Australia, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia hiovat aseitaan.

Brief English summary: The western media is trying to paint those countries which do not obey the interests of the US and EU 1%, as a threat to world peace as president Obama did in his UN speech. Russia together with other BRICS countries + those South-American countries which are restricting the influence of US NED(national endowment for democracy) in order to inhibit the US imposed color revolutions are the propaganda targets.

In Bosnia, where the US--EU colonial policies are concrete and the US is trying to influence the elections, locals have written a book of the US colour revolutions.It shows that the strategy is the same in Jugoslavia, Georgia, Ukraine,Russia, Bosnia, Serbia or Hong Kong. The interests of the US gain new power in economically retarded Europe. It is easier to persuade undemocratic TTIP negotiations through propaganda.

Unfortunately the Finnish media and politics is unaware about what they are writing and doing. The Anglo-American propaganda is  unfortunately the only available.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: propaganda, EU:n talouskriisi ja USA:n valta, , Venäjä, Russia, colour revolutions, Balkan, Suomalainen media, todelliset uhkat, Paavo Väyrynen, värivallankumoukset, NED, solidaarisuus

Venäjän ja USA:n arvomaailma

Perjantai 19.9.2014 klo 11.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n uutis- ja ajankohtaistoimituksella on oma Venäjävastainen, propagandistinen ideologia.18.9.A-studio oli hyvä esimerkki. Keskustelijoina olivat Tuomioja, Väyrynen, Kanerva ja Hautala. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan katselijoille olisi ollut mahdollista välittää tosiasioita, joita maan parhaat kansainvälisissä neuvotteluissa läsnäolleet poliitikot olisivat voineet antaa.

Mutta ei. Toimittajan taustavoimilla oli oma agenda. Taustoituksella ja filminpätkillä tarjottiin Venäjä-vastainen agenda ja läsnä oli Venäjä-vastaisuuden johtaja, Heidi Hautala. Keskustelussa kävi ilmi, että EU:n jäsenmaat eivät ole yksimielisiä. Miksi olisivat? Jokainen totuutta etsivä katsoja olisi halunnut kuulla Tuomiojalta, näistä erilaisuuksista. Kanerva totesi käyneensä hiljattain Moskovassa neuvotteluja, joiden ilmapiiristä hänellä oli sanottavaa. Kuuntelu, tiedon välittäminen, yhdessä pohtiminen ei ollut toimittajan ohjelmassa. Sen sijaan hän keskeytti puhujat juuri kun olisi saatu murunen asiantuntijoiden käsityksiä.

Haastateltavat olettivat Venäjän kääntyvän pois läntisestä arvomaailmasta ja siirtyvän euraasialaiseen arvomaailmaan.Oli se euraasialaisuus mitä tahansa, olisi se varmaan jotakin alempiarvoista. Poliitikot ja asiantuntijat katsovat oikeudekseen käsitellä Venäjää objektina, ei subjektina. "Mitä Venäjälle olisi tehtävä"-tyyliin. Psykiatrina näkisin, että parasta politiikkaa olisi kysyä venäläisiltä itseltään. Milloin Yle on antanut ulkoministeri Lavroville tai presidentti Putinille puheenvuoron.Yle:n tapana on ollut tarjoilla katsojille virke sieltä toinen täältä ja sen jälkeen antaa "ulkopoliittiselle asiantuntijalle" Marja Manniselle tai muulle toimittajalle oikeus, hieman alentuvasti, esittää tulkinta siitä mitä Lavrov tai Putin tarkoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajakunta kyllä tietää paremmin.

Yle antaa runsaasti tilaa eläkkeelläoleville syystä tai toisesta syrjään joutuneille, Yhdysvaltojen palvelukseen siirtyneille venäläisille tutkijoille, oligarkeille tai poliitikoille.

Aamulla 19.9. saan sähköpostiini Yhdysvaltojen demokraattien, Barack Obama mukaanluettuna, sähköposteja, joissa pyydetään lahjoitusta demokraattien vaalikampanjaan koska republikaaneja rahoittava miljardööri on juuri antanut miljardiluokan lahjoituksen republikaanien loanheittoon presidentti Obamaa vastaan.

Samana aamuna Yle:n klo 10 uutiset antavat runsaasti tilaa Virossa luennoineelle yhdysvaltalaista ajatushautomoa edustavalle venäläiselle, joka antaa neuvoja suomalaisille.

Olemme itse yhä syvemmällä yhdysvaltojen republikaanihaukkojen arvomaailmassa, jossa ristiriidat ratkaistaan asein, ei neuvottelemalla. Presidentti Obama on liukumassa yhä kauemmas aiemmista periaatteistaan. Hän on lähdössä sotimaan ISIS:tä vastaan vaikka itse hyvin tietää Yhdysvaltojen synnyttäneen jihadisti-liikkeen rahoittamalla heitä. Ensin 1980-luvulla Afganistanissa, sen jälkeen 1990-luvulla Bosniassa ja Kosovossa, 2000-luvulla uudestaan Afganistanissa, Somaliassa, Jemenissä, Libyassa ja viimeiset 3 vuotta Syyriassa. Yle:n Ulkolinja ei voi vaikuttaa dokumenttiensa sisältöön ja juuri siksi katsojat saavat joskus objektiivistakin tietoa. Viikko sitten nähtiin dokumentti Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Tanskan laittomasta hyökkäyssodasta Irakiin 2003. Yhdysvaltojen johdon ja armeijan touhu ja tuho oli käsittämätöntä ottaen huomioon miljoona irakilaista uhria.

Käsityksekseni Venäjän arvomaailmasta on tullut se, että sen jälkeen kun se on vuosikymmenten ajan tukenut demokratiaa, rotusorron vastaista toimintaa ja vapautusliikkeitä niin Etelä-Amerikassa kuin Afrikassa, se jatkaa samalla tiellä. Sen sijaan Yhdysvallat, joka tuki rotusortoa Etelä-Afrikassa ja tukee edelleen mm palestiinalaisten sortoa, ylläpitää rotusortoa omassa maassaan, on militarisoinut kansalliset poliisivoimat ja ylläpitää maapallon laajuista netti- ja puhelinvakoilua, tappaa lennokeilla henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta missä tahansa haluamassaan valtiossa voidakseen kontrolloida koko maapalloa, katsoo edustavansa muita korkeampia arvoja.Se on kuitenkin aloittanut, viime aikoinakin,  laittomia sotia (Bosnia,Jugoslavia,Afganistan,Irak,Syyria), mikä Nürnbergin oikeusistuimen mukaan on pahin sotarikos. Montako yhdysvaltalaista on tuomittu sotarikoksista tai onko Yhdysvalloille asetettu talouspakotteita? Malesialainen ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi George.W.Bushin ja hänen avustajansa sotarikoksista, mutta sillä ei ole arvovaltaa, koska se ei ole lännen rahoittama, kuten Haagissa sijaitsevat tribunaalit.

Käsittääkseni Venäjä vastustaa tätä Yhdysvaltojen arroganssia, jonka tukemiseen Suomikin on vajonnut yhä syvemmälle, lojaliteetista EU:n USA:ta myötäileviä maita kohtaan. Ellei Suomi itse myönnä EU:n virheitä Ukrainassa, joihin on ollut osallisena, ellei näitä virheitä käsitellä, Suomi joutuu mukautumaan epädemokraattisiin, jopa fasistisiin käytäntöihin. Elleivät suomalaiset tiedä USA:n pyrkimyksiä Ukrainan ja Euroopan infrastruktuurin suhteen. Elleivät suomalaiset myönnä EU:n säädösten syntyneen Euroopan suurimpien teollisuusjättien pyöreän pöydän piirustusten tuloksena, eikä jonakin rauhanprojektina, Suomi jatkaa itsepetostaan eikä voi ainakaan kehua edustavansa joitakin yleviä arvoja, kun todellinen arvopohja on osallistuminen puhtaaseen ylikansalliseen ahneuteen toivoen siitä olevan hitusen hyötyä itsellekin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuomioja, Kanerva, Hautala, Väyrynen, ISIS, Euroopan teollisuusjättien pyöreä pöytä, Venäjän arvomaailma, USA:n arvomaailma, Yle:n propaganda, historiattomuus,

Lännen median ja poliitikkojen joukkopsykoosi

Keskiviikko 9.4.2014 klo 11.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhtenäinen "lännen" anglo-amerikkalainen media- ja poliittinen propaganda on huipussaan. Todellisuuden vääristymä näyttää psykiatrin silmissä psykoosilta. Paavo Väyrynen totesi hiljattain Pressiklubi-ohjelmassa anglo-amerikkalaisen propagandan vallan, johon läsnä olleet toimittajakeskustelijat reagoivat todeten median informaation olevan tasapuolista. Toimittajien todellisuus heijastaa vallitsevaa propagandailmapiiriä, jota he pitävät totena.

Media kutsuu Putinia diktaattoriksi, valtapoliitikoksi, Hitleriksi jne. EU- poliitikot kieltäytyvät muistamasta, että Ukraina - EU sopimus oli myös sotilaspoliittinen. EU-poliitikot kieltäytyvät muistamasta, että demokraattinen Saksan, Ranskan ja Puolan ulkoministereiden allekirjoittama Ukrainan kehittämissopimus heitettiin asemiesten toiminnan seurauksena roskiin ja valtaan hyväksyttiin täysin epädemokraattinen hallitus, joka hyväksyi laillista hallitusta edustavien parlamentaarikkojen vainon niin, että puolet kansanedustajista joutuu pelkäämään turvallisuutensa puolesta. Sihteeristön, joka vastaa armeijasta, poliisista ja turvallisuusjoukoista, puheenjohtajana on nyt äärioikeistolainen henkilö, joka edustaa Maidanin väkivaltaa. Äärioikeistolaiset piirittivät korkeimman oikeuden rakennusta, koska he halusivat laillisen hallituksen kannattajat ulos kaikista viroista.Tämä sihteeristö tekee jälkikäteistutkimusta tarkka-ampujien uhreista.

Julian Assange totesi viime viikolla Austinissa pidetyssä kokouksessa, videoyhteyden avulla, kuinka Venäjän suorittama Krimin haltuunotto kansanäänestyksen jälkeen on herättänyt puheita laittomasta annexoinnista, liittämisestä itseensä. Kukaan ei hänen mukaansa puhu Yhdysvaltojen NSA:n avulla suorittamasta kaikkien maailman asukkaiden laittomasta haltuunotosta, joka altistaa jokaisen maapallon kansalaisen Yhdysvaltojen valtaan. Paikkatiedot, missä olet, mitä puhut, kenen kanssa puhut, mitä katsot netistä jne. Sen lisäksi tulee sotilaallinen valta - suurin osa maapalloa on Yhdysvaltojen suoran sotilaallisen vallan alaisena. Sen lisäksi, eikä vähämerkityksisempänä on taloudellinen valta. Yhdysvallat voi todeta missä tahansa YK:n äänestyksessä itsestään taloudellisesti riippuvaisille maille, että äänestät niinkuin me haluamme tai menetät taloudellisen tuen, sotilastukikohdan tms haluamasi. Käytännössä taloudellinen valta merkitsee paitsi suoraa Yhdysvaltojen hallituksen valtaa, mutta myös Wall Streetin eli ylikansallisten sijoittajien valtaa.

Lontoon City ja Saksan taloudelliset vallankäyttäjät ovat samanlaisia ja samansuuntaisia vallankäyttäjiä, joiden valta ei ole demokraattista valtaa vaan tässä vaiheessa ensisijaisesti taloudellista mielivaltaa.

Yhdysvallat voi yhdistämällä paikannusta ja lennäkkejä tappaa kenet tahansa haluamansa henkilön, missä tahansa. Lennäkkimurhat ovat lisääntyneet presidentti Obaman presidenttikausilla merkittävästi. Se saattaa Obaman muiden Yhdysvaltojen presidenttien joukkoon, jotka ovat kansainvälisten lakien perusteella sotarikollisia.

Yhdysvaltojen murhaaman, Yhdysvaltojen kansalaisen, Anwar Al- Awlakin perheenjäsenet nostivat syytteen Yhdysvaltojen hallitusta vastaan murhasta, jossa lennäkillä tapettiin paitsi Anwar, myös kahta viikkoa  myöhemmin hänen 16v poikansa, joka grillasi ulkona kavereidensa kanssa Jemenissä. Asiaa käsittelevä tuomari hylkäsi syytteen ja totesi, että murha ei ole perustuslain vastainen. Perustuslaki takaa henkilökohtaisen turvallisuden ja koskemattomuuden. Tuomari totesi, että lennäkkiä ei ole tarkoitettu pidättämään eikä saattamaan tutkittavaksi vaan lennäkki on tappamista varten. Siten teko ei ollut laiton.

Yhdysvaltalaisia virkamiehiä, kenraaleita tai presidenttejä ei myöskään voi haastaa kansainvälisiin tuomioistuimiin. Kongressi on säätänyt, presidentti Bushin hyväksymän lain, niin kutsutun "Haagin lain", jossa jokainen mahdollisesti Haagissa pidätettynä oleva haetaan sieltä sotavoimin pois.

Lännen mediat palvelevat Yhdysvaltojen ja ylikansallisten sijoittajien valtaa sekä tietoisten intressien, mutta myös tiedostamattoman sopeutumisen seurauksena. Kaikki kansalaiset eivät ole yhtä sopeutuneita. Saksan anglo-amerikkalaista propagandaa levittävät suurimmat sanomalehdet ja radio- ja TV-asemat ovat saaneet säkkikaupalla lukijapalautetta, jossa saksalaiset sanovat tiedonvälityksen muistuttavan toisen maailmansodan aikaista natsipropagandaa.

Neuvostoliitto - Venäjä tuki itsenäisyysliikkeita ja demokratiaa. Samoin se tuki apartheidin lopettamista. Yhdysvallat sen sijaan edesauttoi Nelson Mandelan pidättämisessä ja apartheidin ylläpitämisessä. Olihan rotusorto silloin ja vielä nyt yhdysvaltalaista arkipäivää. Tuolloin läntinen media oli yhtä sokea. Kuitenkin ajattelevia kansalaisia oli enemmän. Suomessa ammattiyhdistysliike tuki rotusorron kumoamista aloittamalla AKT etunenässä taloussaarron, joka viimein lopetti rotusorron. Maailma oli sittenkin demokraattisempi. Palestiinalaiset ovat istuneet keskitysleirissään vuosikymmeet, ilman että "demokraattinen" EU olisi tehnyt mitään ratkaisevaa heidän hyväkseen.

Münchenin puheessaan presidentti Putin ensi kertaa nosti päätään todeten asiat niinkuin ne todellisuudessa ovat. Alistuminen tuohon Yhdysvaltojen johtamaan mielettömyyteen on ohi. Harvoin olen lukenut niin tasapainoista ja kypsää  analyysiä Yhdysvalloista, joka julkaistiin New York Timesissa Putinin lukijakirjeenä.

Yhdysvaltojen demokratiana propagoima ylikansallisen pääoman valta ei enää mene läpi Venäjällä. Yhdysvaltojen propagandalähetysten ja Yhdysvaltojen Moskovan lähetystön suorittama Venäjän "opposition" tukeminen ei enää jatku entiselllään. Oppositiona on esiintynyt samat Navalnyt ja Pussy Riotit vuodesta toiseen. Läntinen media, erityisesti suomalainen, unohtaa, että Navalnyn haastatteleminen Venäjän asioissa on sama kuin haastattelisi Itsenäisyyspuolueen tai Eläkeläisten puolueen edustajaa Suomen asioissa ainoana asiantuntijana.

Putin ja hänen laillaan ajattelevat ovat oikeutettuja pitämään huolta maansa suvereniteetista ja omasta prosessien tajustaan. Jos EU ja USA eivät ole rehellisiä, ei Venäjänkään tarvitse olla. Tilanne on valitettava, mutta loputtomiin ei kannata kääntää toistakin poskea hakattavaksi. USA ja sitä myötäilevä EU käyttävät puhdasta valtapolitiikkaa "demokratia"- naamarin takana. Olisi hyvä jos rehellisyys alkaisi vaikka Suomen poliitikoista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: median ja poliitikkojen joukkopsykoosi, Paavo Väyrynen, Ukraina, anglo-amerikkalainen propaganda, USA:n sotarikolliset, Putinin Münchenin puhe, valtapoliittinen todellisuus, todellisuuden hämärtyminen, Assange, Krimin haltuunotto,

Falski, falskimpi, Niinistö

Keskiviikko 28.12.2011 klo 12.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme nähneet Niinistön Suomella töissä, "työväenpresidenttinä", valotanssijana, 630 euron lounaskutsujen isäntänä, Asemanlasten Walkerskahvilan kulisseissa, yli miljoonan euron vaalikassan haltijana, NATO-kiemurtelijana.

Mitä nämä tyhjät eleet ja kummallisuudet ovat? Ei kokoomus ja Niinistö eikä hänen kokoomuksen- tiedottaja- puolisonsa aja Suomen etuja. Facebookissa esilletuotu "valotanssi" kahdeksan tunnin sähkökatkon loppumiseksi ei osoita suurta eläytymistä kymmenientuhansien kanssaihmisten asemaan, jotka ovat vuorokausia ilman sähköä ja myrskyntuhojen kourissa.

Mitä Niinistö on tehnyt Asemanlasten, tai muiden vähäosaisten  hyväksi muuta kuin käyttänyt heidän Walkers-kahvilaansa vaalikampanjan kulisseina. Kalliit Niinistö-cafet ja 500 euron kultapinssit osoittavat Niinistön taustalla olevan lähinnä peruskokoomuslaisia tai niitä, jotka eivät häntä tunne. Aarno Laitinen toteaa kolumnissaan, että Niinistöä äänestävät ne, jotka häntä eivät tunne ja äänestämättä jättävät ne jotka tuntevat.

Niinistön vastaehdokas Paavo Väyrynen on osoittanut työssään ulkoministerinä kansainvälistä vastuuta ihmiskunnan tulevaisuudesta - teoilla eikä vain puheilla.Hän on perustanut kauan sitten Keminmaan nuorisokodin ja toimii koko alueen useiden nuorisokotien laadun kehittämiseen keskittyvän Pohjankodit- yhdistyksen puheenjohtajana.

Miksi minä kannatan Väyrystä enkä suin surmin Niinistöä? Väyrynen on toinen keskustalainen, jota elämäni aikana äänestän.Ensimmäinen oli Urho Kekkonen. Heissä on samaa uskottavuutta Suomen kannalta, yli puoluerajojen. Se puuttuu Niinistöstä.

Olen työskennellyt koko elämäni luovuuden, aitouden ja luovan vuorovaikutuksen edistäjänä. Vuosia sitten, kun kuulin Paavo Väyrysen työstä vaikeuksiin joutuneiden nuorten auttamiseksi, otin häneen yhteyttä ja vaihdoimme ajatuksia. Hänen työnsä on kunnioitettavaa ja todellista, ei suinkaan vaalityötä.

Erääksi mielilausahduksekseni on muodostunut 1700-luvun runoilijan lentävä lause: me synnymme aitoina ja kuolemme kopioina. Paavo Väyrynen on pystynyt torjumaan vieraantumisen vaaran ja säilyttämään aitouden.

Meidän on valittava falskiuden ja aitouden välillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: epäaitous, aitous, imagonrakennus, Niinistö, Väyrynen

YLE:n likasankojournalismi presidentinvaaleissa

Lauantai 3.12.2011 klo 22.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n häikäilemättömän väkivaltainen journalismi yhtä presidenttiehdokasta, Paavo Väyrystä, kohtaan puistattaa. Menneellä viikolla uutisissa näytettiin sellainen leike, Paavo Väyrysen pitkästä puheenvuorosta, joka sai Väyrysen kannan näyttämään päinvastaiselta kuin se on NATO:n suhteen.

Kahdessa perättäisessä Broadcastersin Uutisvuoto-ohjelmassa on neljä kertaa tölväisty "vitsin varjolla" Paavo Väyrystä. Tänään 3.12. yksi tölväisy aloitettiin " narsistinakin pidetty PaavoV.....". 

Kun katsoja oli aamupäivällä nähnyt asiantuntevan, aidon, hyvällä itsetunnolla varustetun Paavo Väyrysen pitkässä haastattelussa, jossa käytiin läpi oleellisia tärkeitä asioita asiallisesti ja hienosti eritellen ei voi käsittää mistä Broadcastersin käsikirjoittajan likasanko, minkä sisällöstä YLE kai kuitenkin vastaa,pulppuaa.

Narsisti valehtelee, manipuloi, muuttaa mielipiteitään, käyttää valtaa. Psykiatri ei näe Väyrysessä tällaisia narsistisia piirteitä. Päinvastoin Väyrynen on ollut vuosikymmeniä linjallaan, missä linjassa ulkopolitiikka ja Suomen puolueettomuus ovat olleet keskeisiä. Se, että Väyrynen on ollut oikeassa, tuntuu ärsyttävän monia.

Niinistön miljoonabudjetissa on varaa vastamainontaan, jos Yle- suuntaisi pientäkin kritiikkiä hänen suuntaansa. 

Yle-uutiset ja Uutisvuoto löytävät kritisoitavaa muiden maiden vaalikamppailun demokraattisuudesta. Malkaa on vaikea löytää omasta silmästä kun presidenttiehdokkaiden ihmisoikeuksista ja tasapuolisesta kohtelusta on kyse.

Voin henkilökohtaisesti pahoin ihmisoikeusloukkauksista koskivat ne sitten palestiinalaisia, maahanmuuttajia tai vaikkapa lapsia. Nyt voin pahoin Ylen systemaattisista ihmisoikeusloukkauksista yhtä presidenttiehdokasta kohtaan. Näin siis toimii parlamentaarisesti hallittu YLE.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uutisvuoto, yle-uutiset, likasankojournalismi, vääristely, Väyrynen

Helsingin Sanomat vetää mattoa myös Kataisen johtajuuden alta

Lauantai 27.8.2011 klo 10.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat hämmentää Suomen politiikkaa raivoisalla voimalla. Etusivulla on kuva hämmentyneestä pääministeri Kataisesta, joka saadaan näyttämään ikäänkuin syyttämässä Urpilaista siitä, että vakuusasian yksityiskohtia ei tunnettu jokaisessa EU: n jäsenmaassa. Otsikko on kuitenkin Hesarin oma. Seuraavan sivun haastattelutekstissä Katainen korostaa yhtenäisyyttä ja hallituspuolueiden keskinäistä sopua.

Tosiasiassa Hesari itse on hämmentänyt EU-maita oikein toimittajien joukkovoimalla. Tilanne  on kuin alakoulun pihalla, jossa yksi sanoo, että "annatkos ton tehdä sulle noin" ja vetäytyy itse nurkan taakse katsomaan kun kaverukset käyvät toistensa kimppuun.

Hesarin pyrkimyksenä näyttää olevan demokratian pilkkaaminen ja pääomasijoittajien vallan ikuisuuden takaaminen. Olisihan kauhistus, jos muutkin EU-maat alkaisivat kyseenalaistaa tätä huhujen ja sijoittajien yksipuolista vallankäyttöä.Kun EU:n huippukokouksen jälkeen oli sovittu, että Suomi ja Kreikka keskenään sopivat vakuusasian, toimivat Suomi ja Kreikka täysin sovitulla tavalla. Jos Hesari on Hollannilta kaivanut kielteisen mielipiteen, voi siihen todeta, että neuvotteluillahan piti olla kiire, jotta markkinat eivät hermostu!Suomi ja Kreikka toimivat ripeästi. Angela Merkelillä on omat sisäpoliittiset vaikeutensa.

Espanjalaista sivistynyttä El Pais lehteä tulee todella ikävä.

Pilkalliset esitykset Paavo Väyrysestä Unto Hämäläisen artikkelina ja ehdottomuudeksi leimattu SDP:n käyttäytyminen Marko Junkkarin kynästä heijastelevat HeSa:n ideologiaa.Mikä vika Paavo Väyrysessä on? Jopa Sanoma Oy:n Ilta Sanomat kehui keväällä kokonaisella aukeamalla kuinka oikeaan Paavo Väyrynen on jo vuosikymmen sitten osunut ennakoidessaan tulevaa kehitystä. Helsingin Sanomien vaikeneminen NATO:sta, joka lienee oleellisempi tekijä presidentinvaaleissa kuin EU-asiat on ilmaisevaa. Ei kai ole Paavo Väyrysen vika, että viisas Urho Kekkonen katsoi hänen olevan presidenttiainesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, pääministeri, Paavo Väyrynen, hämmennys