Koululaiset kuriin, kuulostaa tutulta!

Maanantai 11.6.2012 klo 11.22 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuri ja järjestys, silläkö mutkikkaat asiat hoidetaan koulussa? Jälki-istuntoa, haravointia, koulun ja vanhempien yhdessä suunnittelemia rangaistuksia esittävät opetusalan järjestöt ja Vanhempainliitto.

Jos lapset tappelevat, tutki vanhempien parisuhdetta, kehoitti psykiatrian kouluttajamme Veikko Tähkä 1960-luvulla. Aikuisten vointi ja kodin ilmapiiri vaikuttavat ratkaisevasti lasten vointiin. Koulussaoloaikana vuorostaan koulun ilmapiiri vaikuttaa siihen miten lapset käyttäytyvät. Opettajiin vaikuttaa koulu työyhteisönä.

Pakkokeinot ja rangaistusten keksiminen tuntuu olevan yllämainituille tahoille ensimmäinen mieleen tuleva asia. Pakkokeinojen toteuttamiseen vaaditaan lainsäädäntöä, jonka aikaansaamiseksi kyseiset järjestöt ovat lähestyneet opetusministeriä. 

Pakkokeinoja tepsivämpiä keinoja kuulee silloin tällöin viranomaisten sijaan viisailta opettajilta itseltään. Opettajat ovat alkaneet järjestää keskustelupiirejä omalle luokalleen. Näistä "tunnetunneista" on tullut oppilaille kaivattu henkireikä, jossa voidaan puhua kaikesta, mikä huolestuttaa tai muuten painaa mieltä.

Alkoholismi, perinnöllinen kansansairautemme, joka on syy n.15 000 lapsen huostaanottoon, on jätetty hoitamatta. Lapset jätetään heitteille. Miten lapsen kokema vuosien kärsimys vastaanotetaan silloin kun se alkaa heijastua lapsen omana piittaamattomana käyttäytymisenä koulussa.

Entä narsistiset minulle kaikki, heti aina oikeassa olevat vanhemmat, joiden piittaamattomuus ja valehtelu heijastuu lapsiin.

Erilaisten kiusaamisenpoisto- kikkailujen sijaan tarvitaan syvällistä, pitkäjänteistä kouluilmapiirin kehittämistä. Koulu toimii joka tapauksessa yhteisönä. On tärkeätä, että tuo yhteisö rakentaa lapsen ihmisarvoa ihmisenä eikä painota sitä mitä lapsesta pitäisi tulla. Opettajien tulisi olla selvillä omasta persoonastaan;kuka minä olen, jotta voi antaa lapselle mahdollisuuden kehittyä näkemään kuka hän on.

Opettajien ja vanhempien yhdessä suunnittelemien lapselle vapaa-ajalle annettujen rangaistusten sijaan kotiin tulisi lähettää sosiaalityöntekijä tutkimaan, myös lapsen parhaaksi, minkälaista tukea kodissa tarvitaan, jotta nuoren ei tarvitse purkaa ahdistustaan koulussa. Täällä menetelmällä Helsingin Myllypuron ostoskeskuksen näpistelyprojektissa päästiin ongelmia poistaviin lopputuloksiin.

On turha syyllistää koululaisia koulun, perheiden ja yhteiskunnan hoitamattomista ongelmista. Oppilas kokee syihin puuttumattomat rangaistukset perustellusti epäoikeudenmukaisina. Sen seurauksena uhmakkuus vain kasvaa. Miettikää järjestöt, millä keinoin saatte nuorista ulos kaiken sen itkun ja surun, mikä koululaisten sisään on kertynyt.