Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Vanhusten kaltoinkohtelu

Perjantai 19.2.2010 klo 14.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Aulikki Kananoja kiinnitti tänään 19.2.2010 Demarin syntymäpäivähaastattelussaan huomiota yhteisössämme vaiettuun vanhusten kaltoinkohteluun kotiympäristössä. Hän toteaa miten "valitettavan usein taloudellinen hyväksikäyttäjä tai fyysinen kaltoinkohtelija on lähin omainen. Vanhukset joutuvat elämään vuosia pelon vallassa. Ikäihmiset eivät halua pyytää apua, koska häpeävät tilannetta".

Samaan aikaan eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kiinnittää huomiota laitoshoidon puutteisiin.

Oman kokemukseni mukaan kotona tapahtuva vallankäyttö on moninverroin haavoittavampaa kuin laitoshoidon epäkohdat. Laitokset ovat julkista tilaa, jossa hoitajat joutuvat tekemään työtä keskinäisen kontrollin ja omaisten havaintojen kohteena. Kodin yksinäisyydessä kaltoinkohtelu saattaa täyttää kidutuksen tunnusmerkit. Vanhus saattaa henkisestä täysivaltaisuudestaan huolimatta menettää kaiken itsenäisyyden ja ihmisoikeudet. Liikunnan rajoitukset ja näön heikkeneminen saattavat johtaa lähiomaisen mielivaltaan.

Posti saatetaan kontrolloida, ystävien käynnit estää, puhelinnumerot piilottaa, tiliotteet pimittää ja luoda valheilla todellisuus, joka johtaa vanhuksen turvallisuudentunteen menettämiseen ja hajoittaa vanhuksen mielen.

Monasti vanhus tuntee syyllisyyttä siitä, että ei ole antanut kyseiselle lähiomaiselle riittävästi aikaansa silloin kun tämä oli lapsi. Syyllisyytensä vuoksi hän saattaa alistua omaisen vallankäyttöön ja ikäänkuin ymmärtää sen taustoja uhraten itsensä ja oman hyvinvointinsa.

Kananoja toimii puheenjohtajana Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksessä, joka tekee moniammatillista työtä vanhusten auttamiseksi. Mukana ovat kotipalvelu, sosiaalitoimi ja poliisi. 

Usein käytännön vaikeudeksi nouseekin juuri se kenen puoleen kääntyä havaitessaan esimerkiksi narsistisen, ulospäin huolehtivaa lähiomaista näyttelevän, omaisen kohtelevan vanhusta kaltoin. Tavallisimmin kidutus jatkuu hautaan saakka jopa sen jälkeen vanhuksen muiston ja toiveiden vähättelyn muodossa.

Aulikki Kananoja kuvaa kaltoin kohdeltuja vanhuksia auttavien menetelmien olevan vielä kehitteillä ja toivoo toiminnan laajenevan koko maahan. Sitä odotellessa tärkeätä on nostaa ongelma yleiseen tietoisuuteen ja laatia käytännön ohjeet miten kansalaisen tulee toimia havaitessaan vanhuksen kaltoinkohtelua. Koti ei ole läheskään kaikille turvallinen paikka.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aulikki Kananoja, Riitta-Leena Paunio, kotiväkivalta