Pelastetaan islantilaiset

Lauantai 9.1.2010 klo 11.20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pohdimme aamukahvipöydässä kuinka islantilaiset voitaisiin pelastaa ja kuinka puheenjohtajamaa Espanjan tavoitetta kansalaisten Euroopasta myös voitaisiin siinä ohessa edistää.

Islantilaiset ovat olleet Pohjoismaiden neuvostossa perheenjäseniä kuten muutkin pohjoismaat. Islannin kansalaiset ovat syyttömiä pankkiiriensa väärinkäytöksiin. Pohjoismaiden veljesmaat tai EU voisi helposti päästää islantilaiset tukalasta ja kohtuuttomasta tilanteesta.

Selviytyäkseen hallituksensa ja Alankomaiden ja Ison-Britannian välillä tehdystä sopimuksesta, jokaisen islantilaisen, vauvat mukaan luettuna tulisi maksaa 12.500 euroa. Valtion budjetista 4 miljardia euroa.

Jos pohjoismaiden kansalaiset, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Norja yhdessä maksaisivat tuon summan, merkitsisi se kunkin kansalaisen vastuulle noin 150 euroa vastaavaa määrää verorahoja. Pohjoismaiden tulisi edellyttää myös sellaisen lainsäädännön kehittämistä, jonka seurauksena vastaavaa ei enää voisi tapahtua. Pohjoismaat yksin eivät siihen pysty, mutta lainsäädännön kehittämisen suunnittelu ja toteuttamismekanismien kehittäminen olisi aloitettava välittömästi.

Mikäli EU ottaisi vastatakseen tulevien jäsentensä, islantilaisten auttamisen, koituisi kullekin yli 500 miljoonan asukkaan eurooppalaiselle vastattavaa n. 8 euroa. Se olisi naurettavan pieni summa. Sen lisäksi Euroopan unionin olisi mahdollista kehittää kattavampia pankkitoiminnan kehittämislakeja kuin mitä Pohjoismaat yksin voivat tehdä.

Islantilaiset vastustavat terveellä maalaisjärjellä täysin kohtuuttomia riskisijoittamiseen perustuvan pankkitoiminnan seurauksia. Osa islantilaisista on toki itsekin yrittänyt hyötyä omista riskisijoituksistaan ja siten elänyt täysin rinnoin kuplatodellisuudessa kuten moni muukin. Näille kansalaisille todellisuus on nyt asettanut rajat toiminnalle. Silti suuri osa on katastrofiin syyttömiä.

Islantilaisten pelastaminen olisi alku sellaiselle kansalaisten Euroopalle, jossa eläytyminen ja yhteisvastuu voimistuvat ja kyynisyys, oman edun tavoittelu ja nationalismi heikkenevät.