Perustuslakivaliokunnan oikea päätös

Keskiviikko 28.4.2021 klo 12.06 - Pirkko Turpeinen-Saari

Perustuslakivaliokunta tuli niukasti edes jollakin tavoin perustuslakia noudattavaan päätökseen. Olin odottanut että edes Saksan perustuslakituomioistuin olisi tehnyt vastaavan kielteisen päätöksen elpymispaketin suhteen. Saksan tuomioistuin on sentään juridinen oikeusistuin eikä poliitikoista koostuva konklaavi.

Suomessa on harvoja valtiosääntöasiantuntijoita. Tai sitten useimmat vaikenevat. Keskeisenä asiantuntijana elpymispaketin suhteen esiteltiin oikeustieteen tohtori Allan Rosasia, joka jo alkumetreillä, lehtitietojen mukaan, totesi elpymispaketin olevan sopusoinnussa perustuslakimme kanssa.

Onko Allan Rosas rippumaton juristi? Hän on toiminut vuosina 1995-2001 Euroopan komission oikeudellisena pääneuvonantajana ja EU:n oikeudellisen yksikön varapääjohtajana. Sen jälkeen hän toimi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarina vuosina 2002–2019.

Curriculumista päätellen hän on hiusmartoaan myöten EU:n valtaintressien vartijana.

Oikeudellisena pääneuvonantajana toimiessaan en havainnut hänen ainakaan julkisuudessa arvostelevan holokaustin uhrien serbien pommituksia ja 10 vuotta kestäneitä talouspakotteita. En myöskään havainnut oikeudellsilta neuvonantajilta mitään kritiikkiä sille, että Yhdysvallat rakensi laittomasti jättimäisen sotilastukokohdan Serbian maaperälle, joka YK:n päätöksellä kuului Serbialle.

NATO-miehityksen avulla muodostettu Kosovon mafia-valtio, jossa, tosin NATO:n liittolaisina toimineet albaaniterroristit, saivat muodostaa alueen poliisitoimen ja myöhemmin armeijan ei herättänyt oikeudellisia toimenpiteitä Euroopan komission tai Eurooppaneuvoston taholta. Serbiasukkaiden jatkuva kansanmurha ei herättänyt oikeudellista omaatuntoa.

Yhdysvaltojen Serbiaan kuuluvan Kosovon maaperälle rakennettu jättimäinen laiton sotilastukikohta sekä USA:n sotilaallisesti miehittämän EU-Saksan taloudelliset intressit näyttävät ratkaisevan sen mitä on oikeus ja oikeudenmukaisuus.

Tuon oikeustajun mukaan Kosovon terroristi-armeija on saanut Yhdysvalloilta tähän mennessä 200 humvee sotilasajoneuvoa ja lisää varusteita tulee. Presidentti Ahtisaaren johdolla laittomasti itsenäiseksi julistettu Kosovo on suoraan Yhdysvalloista riippuvainen sotilasleiri, joka toimii 68 000 (presidentti Trumpin ilmoitus) Saksaan sijoitetun yhdysvaltalaissotilaan sivustatukena.Kosovossa tehtävänä on varmistaa CIA:lle tärkeät huume- ja elinkaupan reitit.

Yhdysvallat edellyttää Euroopan maiden sijoittavan lisääntyvästi sotilasvarusteluun. Jos tuo rahamäärä sijoitettaisiin ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ei elpymispakettia tarvittaisi. Sotilaallinen toiminta on tutkitusti suurin uhka ilmastolle.

Senaattori Dick Marty tutki Euroopan neuvoston valtuuttaman Kosovon mafiaa.Hän luovutti raporttinsa jo 10 vuotta sitten Euroopan neuvostolle, joka hyväksyi sen. Vaikka hän paljasti Drenica-mafia-ryhmän johtajien toimet ja sotarikokset, vaikka EU:n EULEX laillisuusvalvontaprojektia toteutettiin Kosovossa, mitään ei EU-tasolla tapahtunut. Vasta vuonna 2020 mafia-pomo, yksi sadoista, Kosovon presidentti Thaci haastettiin oikeuteen.

Dick Martyn käsitys EU-komission toimista ja Euroopan parlamentista on lohduton. Hän katsoo Euroopan johtajien puhuvan ihmisoikeuksista sunnuntaina ja rikkovan niitä maanantaina.

Samaan käsitykseen saattaa päätyä myös perustuslaillisuuden toteutumisesta. Jos laki on taloudellisen mielivallan esteenä, laki saa väistyä.

Elpymisrahasto ja oikeusvaltioperiaate

Torstai 9.7.2020 klo 16.49 - Pirkko TurpeinenSaari

Suomalaiset poliitikot esiintyvät mielellään oikeusvaltioperiaatteen esitaistelijoina.

EU:n elpymisväline on saanut kritiikkiä muun muassa Saksan perustuslakituomioistuimelta, joka pitää sitä EU:n perussopimuksen vastaisena.

Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on myös esittänyt kritiikkiä EU:n neuvoston oikeuspalvelun antaman lausunnon pitämistä oikeutuksena hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Professori Leino-Sandberg, aivan oikein, toteaa Helsingin Sanomien mielipide -osastossa 7.7.2020 neuvoston olevan poliittista päätöksentekoa ja niiden luovia tulkintoja puolustava yksikkö.

Euroopan unioni ei ole demokratiaa edistävä, kansainvälisiä lakeja myötäilevä yksikkö. Se on päinvastoin sen suurimpien ja merkittävimpien jäsenvaltioiden etuja ajava elin, joiden tahdosta sopimuksia sovelletaan luovasti tulkiten.

Jugoslavia pommitettiin Saksan johdolla kansainväliset lait syrjään siirtäen, koska Yhdysvallat halusi strategisesti merkittävästä alueesta jalansijan itselleen. Sen lisäksi Saksa, vähemmässä määrin Ranska ja Iso-Britannia halusivat infrastruktuurin omistukseensa.

Pankkikriisissä Saksan ja Ranskan pankit pelastettiin niin kutsuttujen Kreikan lainojen avulla. Siitä prosessista Yannis Varoufakiksen teos ”Adults in the Room” antaa karun kuvan. Kreikan vuoden 2015 valtiovarainministeri Varoufakis sai kokea, mitä sääntöjen luova soveltaminen merkitsee, kun hän ei itse päässyt käsiksi oman ministeriönsä tietokoneohjelmiin nk. troikan satapäisen virkamieskunnan miehittäessä ministeriön.

Euroopan unionin piti tehdä suunnitelma Ukrainan lähentymissopimukseksi. Sen sijaan keskeiset EU-maat rahoittivat ukrainalaisia poliitikkoja suorittamaan väkivaltaisen vallankaappauksen maassaan, jotta lähentymissopimus tehtäisiin välittömästi, eikä silloin, kun Ukraina olisi siihen valmis. Ohessa suoritettiin massiivinen NATO:n läsnäolon voimistaminen.

Suomen oikeuskansleri Pöysti tukee elpymisrahastoa. Ennen virkaan valitsemistaan hän johti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kokoomuksen tavoitteisiin. Hallituksen virkaan esittämä perustuslakiasioiden ja kansainvälisen lainsäädännön tuntija sivuutettiin viranhaussa. Olisin odottanut oikeuskanslerin joko pysyvän vaiti tai ainakin erittelevän puhtaasti elvytysrahastoa puoltavan kantansa valtiosääntöoikeudellisesti.

Perustuslakivaliokunta on oikeassa ilmaistessaan varautuneisuutensa elpymisvälinettä kohtaan. Kun viitekehyksenä ei ole oikeusvaltioperiaate vaan pelkästään sopusointu omien varsin tilaustyönä tehtyjen perussopimusten kanssa, lienee paikallaan tukea edes niitä.

Mikä mikä perustuslaillisuus?

Keskiviikko 21.6.2017 klo 10.48 - PirkkoTurpeinen-Saari

Suomessa ei ole juridiselta pohjalta toimivaa perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan meillä on poliittinen, oikeistoenemmistöinen perustuslakivaliokunta tulkitsemassa lakien perustuslainmukaisuutta.

Helsingin Sanomat kuvaa tänään kokoomus-puolueen ongelmia sen pyrkiessä ajamaan läpi asiantuntijoiden kyseenalaistamaa "valinnan vapautta" sote-lakeihin.

Helsingin Sanomien mukaan kokoomuksen "Zyskowiczilla on kolme päivää aikaa vakuuttaa muut valiokunnan jäsenet siitä, ettei perustuslaillisia esteitä ole."

" Kokoomuksessa harmitellaan ettei puolue aikoinaan ottanut vastaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikkaa. Vahva kokoomuspuheenjohtaja olisi ehkä voinut vaikuttaa jollain tavalla valinnanvapaudesta käytävään keskusteluun."

"Vielä huhtikuussa pääministeri Sipilä (kesk) vakuutti, että soten valinnanvapauden perustuslailliset huolet on jo ratkaistu." "HS tietojen mukaan Sipilän väite perustui sosiaali- ja terveysministeriössä käytyihin keskusteluihin."

Kukapa muu kuin soten projektijohtaja Tuomas Pöysti kumppaneineen näitä keskusteluja käy sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on "käynyt valinnanvapauden ongelmia läpi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina käyttämien oikeustieteen professoreiden kanssa".

"Ilmeisesti esitettyjä varaumia ei ole kuitenkaan haluttu ottaa lakiesityksessä huomioon, koska professorien näkemät perustuslailliset ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään."

Nyt kokoomus yrittää siis lisätä painetta perustuslakivaliokuntaan, jotta laki taipuisi kokoomuksen mieleiseksi.

Tuomas Pöystin rooli on mielenkiintoinen. Hän toimii ylikansallisten pääomapiirien toiveiden mukaisen sote-uudistuksen vauhdittajana. Pyrkiikö hän vaikuttamaan oikeusoppineisiin ministeriön keskusteluissa?

Kokoomuksen ja uusliberaalia keskustaa edustavien ministerien johtama hallitus ja kokoomuksesta peräisin oleva tasavallan presidentti ovat nimittäneet Tuomas Pöystin, ohi ministeriön alkuperäisen ehdotuksen oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi lainvalvojaksi.

Oikeuskansleriksi nimitetty henkilö ei näe estettä sille, että hän pyrkii oikeusoppineiden arvostelusta huolimatta kirjoituttamaan lain haluamaansa tai taustavaikuttajiensa haluamaan muotoon ehkä uskoen, että kokoomus Ben Zyskowicz'in avulla saa painostettua perustuslakivaliokunnan ruotuun.

Otettuaan vastaan oikeuskanslerin viran vuoden 2018 alussa on hän lakien perustuslaillisuuden ylin valvoja. Tasavallan presidentin esittelyissä hänen ratkaisujansa valvovat hänen virkaan nimittäjänsä, virkaan esittänyt hallitus ja sote-lakiin valinnanvapautta vaatinut ministeriryhmä.

Yli puolen vuoden ajan Suomi on ilman oikeuskansleria. Tuleva, virkaan jo nimitetty oikeuskansleri, valmistelee myöhemmin arvioitavakseen tulevaa lakia pyrkien vaikuttamaan sen läpimenoon.

Kuinka kauan kansa sietää tällaisen hallituksen ja hallintotavan menetelmiä? Hallitusfarssi oli vain yksi esimerkki tyylilajista, jossa "kaikki kelpaa, kunhan on silmälle siisti". Sote- lain valmistelu on jo kuinka mones esimerkki demokratian ja perustuslaillisuuden toimimattomuudesta tämän hallituksen aikana.

Juridiselta pohjalta toimiva perustuslakituomioistuin, poliittisista riskeistä huolimatta, olisi arvovaltaisempi toimintaympäristö nyt näkemämme arvottoman näytelmän sijaan.