Elokuvatarkastamon lopetus

Tiistai 30.3.2010 klo 12.22 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimin kymmenen vuotta Valtion elokuvalautakunnan psykiatrian asiantuntijana. Tunnen kaupallisuuden ja mielen suojelun välisen taistelun varsin hyvin. Karkeat kaupalliset intressit pyrkivät alentamaan vertatirskuvien ja väkivaltaa vyöryvien elokuvien ikärajoja.Oli jatkuvaa henkien taistelua saada edes jossain määrin myönteisiä ratkaisuja lasten ja nuorten etujen puolesta.

Yli 47.000 lasta ja nuorta on erityisopetuksen piirissä. Levottomuuden, keskittymiskyvyttömyyden, oppimisvaikeuksien ja masennuksen kanssa painivien lasten toivotaan selviävän koulusta henkilökohtaisemman ja psykologista oivallusta keskimääräistä enemmän sisältävän opetuksen avulla.

Kysymys ei kuitenkaan ole vain koulusta selviämisestä vaan suuresta kärsimyksestä, jota elämä on näihin nuoriin keskittänyt. Suuren osan käyttäytymistä kutsutaan epäsosiaalisuudeksi. Kärsivää epäsosiaalisuutta. Nämä nuoret ovat alttiimpia lyhytjännitteisyydessään viihdyttämään itseään käsiin sattuvalla väkivaltaviihteellä.

Nyt valmistellaan lakia, jonka seurauksena elokuvia ei enää tarkastettaisi vaan ongelma poistuisi lasten mediakasvatuksella. Kuka uskoo, että mediakasvatuksen seurauksena nuori pystyy DVD:n kannesta päättelemään onko tuote hänelle sopiva?Televisiokuuluttaja varmaan kertoo ikärajan sijasta oman arvelunsa ohjelman sopivuudesta mikäli sitä enään katsotaan tarvittavankaan.

Kyse on puhtaasta kaupallisesta intressistä. Elokuvatarkastuksen lopettamisella saadaan sisään "vapaasti" vyöryvää väkivaltaa, jonka kaupallinen hyödyntäminen kasvattaa epäsosiaalisen mielenlaadun omaavien aikuisten pankkitilejä.

Epäsosiaaliset aikuiset kiinnittävät huomionsa peilikuvansa sijasta avuttomiin, keinottomiin epäsosiaalisesti käyttäytyviin nuoriin. Nuoret päätyvät pian vankilaan mutta epäsosiaaliset aikuiset muuttavat oman epäsosiaalisen toimintatapansa laeiksi, elleivät ne jo ole sitä. Verojen kierto, optiot, veroparatiisit - nehän ovat jo laillisia. Nyt empatian ja toisista ihmisistä välittämisen turruttava video- ja elokuvaväkivalta tehdään entistä saatavammaksi ennakkotarkastuksen lopettamisen seurauksena. Empatian puute normalisoidaan. Laillisuus on kunkinhetkisessä eduskunnassa vallitsevan oikeustajun taso. Yhä enemmän eduskunnan päätökset ylittävät humaaniin ajatteluun liittyvät periaatteet. "Suomi veroparatiisiksi"! ja elokuvatarkastuksen lopettaminen ovat vain eräitä esimerkkejä tässä väkivallan ja eriarvoisuuden lisääntymisen kierteessä.