Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

SUOMI - ITSENÄISYYDESTÄ SIIRTOMAAKSI

Torstai 6.4.2023 klo 15.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Maailma on muutoksessa. Entiset Afrikan siirtomaat nostavat päänsä ja erityisesti Burkina-Fasossa ja Malissa kansalaiset ajavat entisen siirtomaaisäntänsä, Ranskan ulos maasta.

Suomi sen sijaan vajosi musiikin tahdissa ja lippujen liehuessa takaisin alistetun siirtomaan rooliin – ylpeänä.

Burkina-Faso on minulle läheinen koska seurasin 1980-luvulla sen nuoren presidentin Thomas Sankaran työtä maansa demokratian rakentamiseksi ja vapaaksi siirtomaaisäntä Ranskan ja Yhdysvaltojen painostuksesta.

Sankara kehitti hyvinvointivaltiota. Naisten koulutus ja tasa-arvo olivat tärkeitä. Vaatimaton presidentti tyytyi 500 euron kuukausipalkkaan, eikä halunnut omien kuviensa sijoittamista laitosten seinille. Koko Afrikan etu, kuten Libyan johtaja Gaddafillekin, oli hänelle ensisijaista. Hän ei suostunut ottamaan maaperälleen Yhdysvaltojen aseellisia joukkoja.

Kuten tavallista Yhdysvallat halusi sotilasvaltansa käsittävän Afrikan ja myös Burkina-Fason. Yhdysvaltojen ja Ranskan tiedustelupalvelut murhauttivat presidentti Sankaran. Itse murhan suoritti Yhdysvaltojen presidentiksi teon jälkeen nostama Campaore, joka toimi tehtävässä kuuliaisesti 27 vuotta kunnes lähti maanpakoon. Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen ja Ranskan kanssa tuli itsestäänselvyydeksi.

 

                                                       ***

 

Afrikan maat haluavat toimia itsenäisesti sellaisten maiden kanssa, jotka kunnioittavat niiden itsenäisyyttä, niiden traditioita ja sisäisiin asioihin puuttumattomuutta sekä kansainvälisiä lakeja.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto sen sijaan ilmoitti kaksi vuotta sitten palatessaan neuvotteluista Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa, että Suomi kuuluu sopimusvaraista järjestystä kannattaviin demokraattisiin maihin. Ei enää siis kansainvälisiä lakeja noudattaviin.

Yhdysvallat oli jo heti Jugoslavian laittomien pommitusten jälkeen ilmoittanut Bratislavan kansainvälisessä kokouksessa v. 2000, että se luopuu kansainvälisten lakien noudattamisesta, mikäli ne eivät toteuta Yhdysvaltojen etua.

Suomi on nyt  pitkän valmistelun jälkeen liittoutunut Yhdysvaltojen johtamaan maailmanjärjestykseen, joka ei noudata toiminnassaan kansainvälisiä lakeja eikä siten myöskään  YK:n peruskirjaa.

YK:ssa on vuosittain otettu kantaa natsismin ja fasismin vastustamiseen. Natsismia ja fasismia pidetään uhkana ihmiskunnalle ja perustavaa laatua oleville ihmisoikeuksille. Yhdysvallat ja Ukraina ovat  vuodesta toiseen äänestäneet natsismin ja fasismin vastustamista vastaan. Onhan Ukraina ensimmäinen valtio Euroopassa sitten v. 1945, joka on omaksunut natsismille tyypillisen valtiorakenteen. Yhdysvallat on tukenut natsismia ihailevia voimia Ukrainassa.

Vuoden 2022 YK -äänestyksessä koko Euroopan unioni ilmaisi äänestyksessä, että se ei enää vastusta fasismia ja natsismia. Äänestys oli linjassa sen kanssa, että Euroopan unionin maat ovat ryhtyneet aseistamaan Ukrainaa sen sisällissodassa venäjänkielisiä kansalaisiaan vastaan. Venäjä vuorostaan oli tullut YK:n periaatteita noudattaen estämään Kiovan natsi -hallinnon suorittaman kansanmurhan.

Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat muodostaneet tiiviin sensuurin Ukrainan tapahtumia koskevien totuuden mukaisten tietojen levittämistä vastaan.

 

                                                      ***

Suomen talouden ja oikeiston eliitti on pyrkinyt liittämään Suomen siirtomaavaltaa kannattavien maiden leiriin. Ensin maantieteelliseen ja taloudelliseen liittoon Euroopan unioniin ja euroon. Koska Yhdysvalloilla ja Euroopalla ei ole hallinnollisia yhteistyökeinoja omien ylimitoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hallinnollisilla keinoilla, ne turvautuvat aseelliseen uhkailuun ja vallankäyttöön.

Samaan aikaan kun Afrikan entiset siirtomaat pyrkivät luottamaan Venäjään ja Kiinaan tasaveroisen yhteistyön ja kansainvälisten lakien pohjalta, Suomi on päätynyt mukautumaan NATOn avulla Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimusvaraiseen yhteistyöhön ja aseelliseen vallankäyttöön. Tässä vaiheessa se on edellyttänyt suomalaisten verovarojen sijoittamista Yhdysvaltojen ylläpitämään sotaan Ukrainassa.

Venäjä taistelee Ukrainassa kaikkien ukrainalaisten tasa-arvoisen kohtelun puolesta vapaana natsismin ihailusta, mielivallasta ja terrorismista. Suomi on sitoutunut taistelemaan natsien puolella ja on NATO:n jäseneksi päästyään, entistä syvemmin sidottu inhimillisyyden vastaiseen toimintaan.

Burkina-Fason tapaan Suomi voisi olla historian oikealla puolella. Suomi voisi olla osa uutta silkkitietä meritse, maanteitse ja rautateitse. Suomi voisi kukoistaa pyrkimyksessään rauhaan ja yhteistyöhön myös lähimmän naapurinsa Venäjän kanssa, josta sillä on 80v kokemukset. Suomi voisi palata aikaan, jolloin lapsilla ja nuorilla oli turvallinen olo. Vain Suomi voi päättää omasta ratkaisustaan ja kohtalostaan.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäinen Suomi, siirtomaa-Suomi, NATO, kansainvälinen laki, sopimusvarainen oikeus, Burkina-Faso, USA, Ranska, YK, fasismin ja natsismin vastainen työ, Venäjä, Ukraina, silkkitie,