Entä juutalaisten Puhdistus?

Sunnuntai 22.4.2012 klo 11.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sofi Oksasen Puhdistus-tuotanolla on ollut voimakas vaikutus. Puhdistus kuvaa Viron uhrina, johon uhriuteen historiaa tuntemattomat suomalaiset eläytyvät voimakkaasti. Sofi Oksanen kuvaa musta-valkoisen todellisuutensa aukottoman johdonmukaisesti kylmän sodan ja Suomen sisällissodan voittajien retoriikan mukaisesti.

Puhdistuksen tapahtumat alkavat ajankohdasta, jolloin Viron juutalaiset, kommunistit ja neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyötä tehneet ja kiinnisaadut oli tapettu. Muualta euroopasta junalasteittain tuodut juutalaiset olivat kaivaneet omat hautansa ja ammuttu niihin. Viro oli julistettu juutalaisista vapaaksi maaksi. Oksasen Puhdistus-tuotannossa näistä tapahtumista ei näy jälkeäkään.

Historian kulku on prosessi, jossa edeltävät seikat vaikuttavat tuleviin. Historian ja ihmisyyden ymmärtäminen edellyttävät pohjakseen totuutta. Taide muuttuu propagandaksi ellei totuus ihmisestä ole sen ytimenä.Propagandakin vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin, mutta se ei lisää ymmärrystä. Siksi propagandistinen taide voi johtaa fasismiin, josta näemme voimistuvia trendejä Euroopassa.

Sofi Oksanen on osunut aikakautemme markkinarakoon.Viron todellisen historiankulun selvittämisen lykkääminen auttaa Suomea lykkäämään oman historiansa objektiivista tarkastelua. Siksi Suomi tarrautuu Oksasen tuotantoon. Nyt kun siihen on liitetty Neuvostoliiton vankileirien saaristo, suomalaiset huokaavat helpotuksesta. Stalinin ja hänen salaisen poliisinsa rikokset asetetaan yhtäläisyysmerkkeihin kommunismin kanssa. Siten totuudenvastaisella yhtäläisyysmerkillä voidaan rinnastaa fasismi ja kommunismi.

Ylipäällikkö C.G.Mannerheim määrääsi 1941 jaottelemaan Suomen miehittämän Itä-Karjalan asukkaat kansalliseen ja  "epä-kansalliseen" väestöön.Venäjänkielinen "epä-kansallinen" osa suljettiin keskitysleireihin. Epä-kansallisia oli 46 295 henkilöä. Vuonna 1942 kuolleisuus leireillä oli 500-600 henkilöä kuukaudessa. Kun Mannerheimin ansioihin lisätään "Ammutaan paikalla"-päiväkäsky sisällissodan ajalta, olisi Suomen kirjallisuudella ja filmiteollisuudella runsaasti aiheita julmuuksien kuvaamiseen omassa maassamme.

Monissa suomalaisissa seminaareissa ihmetellään kuinka Venäjällä edellen on ihmisiä, jotka ihailevat Stalinia tai Serbiassa niitä, jotka ihailevat Mladicia. Nämä ihmettelijät kävelevät kuitenkin itsestään selvästi tyytyväisinä Mannerheimin ratsastajapatsaan ohi joka päivä.

Sofi Oksanen ja Viron kansan tällä hetkellä hallitusvallassa oleva väestö tekevät Suomen kansalle karhunpalveluksen antamalla lisäaikaa omien hirmutekojen kieltämiseen. Suomalaiset projisioivat omat ihmisoikeuspuuttensa ja ongelmansa Venäjälle, Kiinaan, Tsetseniaan, Tiibetiin,Syyriaan, jotta tunne omasta hyveellisyydestä voisi jatkua.

Sanoma-WSOY:n raskas paino

Torstai 26.3.2009 klo 10.19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield arvelee (HeSa 26.3.), että Viron esilläolevaan historiantulkintaan kriittisesti suhtautuvien asenteen taustalla on tiedostamatonta häpeää. Häpeää siitä, että ei ole riittävästi ollut tukemassa Viroa sen vaikeuksissa.

Antti Blåfield ei suostu avaamaan toista silmäänsä. Hän ei ehkä halua, tai ei käsitä, että historialliset tahtumat ovat prosesseja. Yksi teko johtaa toiseen.

Suomalaiset olivat suunnitelleet Itä-Karjalan miehityksessä keskitysleireiltä hengissä selvinneiden, rodultaan ei-suomalaisten, siis "ei-kansallisten" eli venäläisten siirtämistä "muualle". Keskitysleirejä perusteltiin turvallisuudella. Venäläiset naiset, lapset ja vanhukset muodostivat leirien suunnittelijoiden mukaan turvallisuusuhan suomalaisille. Tällainen lajittelu, käytännöllisyys ja muualle siirtäminen tuntuivat luonnollisilta ja perustuivat suomalaiseen rotuoppiin. Sodan päättyminen suomalaisten tappioon esti nuo toimenpiteet. (Hyytiä: Itä-Karjala;helmi Suomen maakuntien joukossa)

Suomessa oli sekä natsismin kannattajia että vastustajia.

Myös Viro oli kahtiajakautunut. Virossa natsismi saattoi olla valta-asemassa. Natsit otettiin vastaan kukkasin. Samaan aikaanTallinnasta evakuoituja siviileitä kuljettavia laivoja tuhoutui suomalaisten miinoihin ja saksalaisten pommeihin tuhansine ihmisineen. Se ei ehkä aiheuttanut natsimielisissä suurta surua.

Kommunisteja ja juutalaisia, myös naisia ja pikkulapsia teloitettiin joukkohautojen reunoilla. Viron julistettiin juutalaisista vapaaksi alueeksi. 

Miksi sodan jälkeen väestösiirrot toteutuivat Virossa, mutta eivät Suomessa vaikka ideologioissa oli paljon yhtäläisyyksiä? Se johtui sodan lopputuloksesta. Neuvostoliitto oli menettänyt miljoonia ihmisiä natsi-Saksan hyökkäyssodan ja terrorin seurauksena.(Kannattaa lukea Curtzio Malaparten Kaput-kirja jos haluaa ymmärtää tunnelmaa natsi-Saksan vallan alla.) Tämä kokemus oli neuvostoliittolaisille traumaattinen.

Ehkä Neuvostoliitto koki natsisympatioita omanneet virolaiset turvallisuusuhkaksi siinä missä suomalaiset venäläisensä.

Yli-innokkuus virolaisen valikoidun historian osan jakamiseen saattaa johtua suomalaisen eliitin syyllisyydentunteesta sen vuoksi, että se itse rotuopillisine asenteineen on päässyt luikahtamaan kuin koira veräjästä tarvitsematta muuttaa asenteita, tarvitsematta surra traagisia virheitään ja väkivaltaa heikommassa asemassa olevia kohtaan.

Stalinin hirveitä rikoksia ei tarvitse sekoittaa keitokseen, jossa ovat käsiteltävinä pienten, demokratioina itseään pitävien kansojen historialliset prosessit. Kukin maa vastaa omista valinnoistaan, mutta niistä seuranneista tragedioista ei pääse eroon niitä tiedostamatta. Vasta tiedostaminen, nöyrtyminen ja sureminen palauttaa ihmisyyden.

 

EU ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta

Maanantai 19.1.2009 klo 13.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mikään EU- maista ei ole ilmaissut varauksetonta tukeaan palestiinalaisten ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Tätä olen ihmetellyt yhdessä juutalaisten ulkomailla asuvien ystävieni kanssa.

Jokainen kansainvälistä politiikka tunteva toimija tuntee Palestiinaa ja Israelia koskevat YK:n päätökset. Jokainen tuntee mitä merkitsee demokratia, miehitys, vastarinta miehittäjää vastaan jne. Jokainen tietää mitkä ovat demokratian kriteerit.

Yhdysvallat ja Israel ovat näkyvissä olevan lähi-historian ajan sortaneet ihmisoikeuksia sekä omassa maassaan että ulkomailla. Rotusorto, apartheid, sotilaallisen voiman käyttö avuttomia alistettuja kansoja ja heidän puolustajiaan vastaan yhdistää näitä valtioita.

Valheet, taloudellinen vallankäyttö ja kansainvälisten tuomioistuinten yläpuolelle asettuminen yhdistävät molempia. Miksi Euroopan unioni Suomi mukaan luettuna säestää tätä duettoa?! Miksi miehittäjän, Israelin, suorittama Gazan ghetton pommittaminen ja 450 lapsen tappaminen ei herätä poliittisissa johtajissa edes sanoissa Israelin tuomitsemista. Psykiatrina yhdistän tämän tunneköyhyyden vieraantumiseen kyvystä tuntea ja eläytyä toisen asemaan valtapolitiikan ja kunkin EU-maan taloudellisten etujen suhteessa Yhdysvaltoihin määrätessä toiminnan sisällön.

Israelin toimien tuomitseminen "suhteettomasta" voimakäytöstä ja Hamasin tuomitseminen rakettien ampumisesta tarjoaa itse asiassa hyväksynnän Israelin toimille pitämällä molempia tahoja yhtä syyllisinä.Rikoksiahan ovat miehitys, saarto, nälkiinnyttäminen ja tauteihin tappaminen jo ennen näitä juuri nähtyjä hirveitä Israelin sotarikoksia.

On helppohintaista nimetä palestiinalaisten oikeuksien puolustajat terroristeiksi, jolloin heidän kanssaan ei myöskään EU:n mielestä tarvitse neuvotella. Sen jälkeen Israel voi jatkaa laittomien siirtokuntien rakentamista palestiinalaisten maille, palestiinalaisten verovarojen, veden ja kaasun varastamista, laittoman muurin rakentamista, joka erottaa palestiinalaiskyliä toisistaan. Toisin sanoen toimia niinkuin Yhdysvallat Irakissa ja muissa aiemmissa toimissaan Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Käyttäytyä kuin keskiaikaiset kuninkaat ryöstäen ja tappaen. Israelin sotilaiden jäljet Gazassa ovat pöyristyttäviä.

Lue lisää »