Sanna Marin on vaarallinen suomalaiselle yhteiskunnalle

Sunnuntai 29.5.2022 klo 13.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

   Sanna Marinin täydellinen piittaamattomuus historiallisista tosiasioista niin kansainvälisissä suhteissa kuin Suomen asioissa on saanut hänet esiintymään natsismin tukijana myös aseellisesti. Jos ongelma johtuu siitä, että hän ei tunne edes Suomen historiaa, asia on entistä huolestuttavampi.

Sanna Marin on väittänyt Suomen voittaneen sodan. Tähän hän on lisännyt uskovansa myös Ukrainan voittavan sodan, mihin voittamiseen Marinin hallitus on antanut kansainvälisten normien vastaisesti aseellista apua. Marin väittää Ukrainan olevan demokratia, joka puolustaa Eurooppaa.

Tosiasiassa Ukraina on Euroopan korruptoitunein maa, jossa maan toinen virallinen kieli, venäjänkieli lakkautettiin, oppositio lopetettiin, ja jossa vallankaappauksen jälkeen puolustetaan vain Yhdysvaltojen ja sen virkamiesten sukulaisten taloudellisia etuja. Kaikki Ukrainasta länteen syötettävä tieto on markkinointitoimistoissa suunniteltua propagandaa, jonka tarkoituksena on esittää vallankaappauksen jälkeinen hallitus ja sen toiminta ruusunpunaisin värein.

Ukrainassa on käyty 8 vuoden ajan sisällissotaa. Yhdysvaltojen tarkka-ampujien ja natsien avulla suorittaman vallankaappauksen jälkeen Ukrainan jäljelle jääneen puhdistetun eduskunnan puhemies julisti sodan itä-ukrainalaisia vastaan, jotka eivät hyväksyneet vallankaappausta vaan vaativat demokratiaa. Itä-Ukrainan Donbass julistautui autonomiseksi alueeksi, kuten jo entuudestaan autonominen Krim, joka myöhemmin äänesti autonomiansa itsenäisyydeksi ja anoi kansanäänestyksen jälkeen liittymistä Venäjään.

Sanna Marin ei tunnusta tosiasioita. Hänen ei ole tarvinnut eritellä, kumman osapuolen voittoa hän toivoo ja ennustaa. Suomi ei ole voittanut yhtäkään sotaansa, siksi emme voi tietää, mikä Suomen voitto sodassa hänellä on mielessään hänen toivoessaan samanlaista voittoa ukrainalaisille.

Valkoinen osapuoli pitänee Suomen v. 1918 sisällissodan lopputulosta voittona. Valkoisen osapuolen sotarikokset armahdettiin ja punaisista osa tapettiin heti sodan päätyttyä. Loput työnnettiin keskitysleireihin. Ehkä tämä on Marinin tarkoittama voitto.

Rauhansopimukset ja kansainväliset lait ovat kuitenkin tosiasioita, joita jokaisen valtiomiehen/naisen luulisi kunnioittavan.

Suomi toimi toisessa maailmansodassa natsi-Saksan liittolaisena. Suomi pystytti miehittämäänsä Itä-Karjalaan keskitysleirejä venäjää äidinkielenään puhuville Itä-Karjalan asukkaille, samoin suomalaisille, jotka kannattivat Suomen ja Neuvostoliiton välistä ystävyyttä. Näillä rauhaa ja ystävyyttä kannattavilla suomalaisilla ei ollut myöskään mahdollisuutta äänestää vaaleissa.

Yhdysvaltojen asettama Ukrainan hallinto, erityisesti sen natsi -osio, on käyttäytynyt kuten Suomen hitleriläinen hallinto 1940-luvulla. Itä- Ukrainan alueita on pommitettu, pidätyskeskuksia on rakennettu, vankeja on kidutettu mitä julmimmalla tavalla. Itä-ukrainalaiset eivät ole voineet osallistua vaaleihin eikä Saksan ja Ranskan takaamaa autonomiaa edellyttävää Minskin sopimusta ole pantu täytäntöön entisten siirtomaavaltojen Saksan ja Ranskan laahatessa jalkojaan.

Samaan aikaan kun Sanna Marinin hallitus on kääntynyt yhä militaristisemmalle uralle, Pariisin rauhansopimuksessa kielletyt fasistiset järjestöt ovat saaneet tuulta siipiensä alle. Lotta Svärd- järjestö on saanut tasavallan presidentin puolisosta uuden suojelijan, aseellisia ”siviilipuolustusjärjestöjä”, uusia suojeluskuntia, ollaan perustamassa puolustusministeri Antti Kaikkosen lupaaman pika-lainsäädännön avulla.

1930 -40 luvuilla saksalaiset sotalaivojen vierailut olivat vuosittaisia tapahtumia. ”Vapaussodan” yhteiset juhlat saksalaisten sotilaiden ja juomalaulujen kera nostattivat valkoisen Suomen itsetuntoa. Suomenlahti miinoitettiin yhdessä v 1941 – 16000 ihmistä menetti niissä henkensä.

 80 vuotta myöhemmin NATO-maiden sotalaivojen lipuminen Helsingin satamaan tänä viikonloppuna vahvistaa Sanna Marinin hallituksen NATO-näytelmää.

Vaatimus ”kaikkien siteiden katkaisemisesta Venäjään” on Sanna Marinin huikein harhalaukaus. Paitsi että se on typeryydessään uskomaton, se on epärealistinen. Samaa yritettiin Hitlerin kanssa. Hitler lupasi Suomelle Suur-Suomen ja Pietarin, kunhan Saksa ensin tuhoaa sen. Tosin Hitler oletti Suomen haluavan pysyä osana Saksaa. Yhdysvaltojen osavaltioksiko Marin nyt tähtää.

 Olen monesti todennut, että EU perustettiin palvelemaan Yhdysvaltojen sotateollisuutta. Yhdysvallat on suunnitellut Neuvostoliiton ja Venäjän tuhoamista jo Trumannin presidenttikaudesta lähtien. Aseellinen väkivalta, miljoonien ja taas miljoonien viattomien ihmisten tappaminen öljyn, vallan ja sotilastukikohtien saamiseksi on ollut Yhdysvaltojen ikiaikainen toimintatapa. Yksinapainen Yhdysvaltojen johtama maapallo ei vain ole enää ihmiskunnan enemmistön näkökulmasta kannatettava.

 Ukrainan haltuunotto, sen aseistaminen ja varustaminen sotaan Venäjää vastaan on Yhdysvaltojen hanke. Yhdysvallat on käyttänyt muuallakin hankkeissaan fasisteja, natseja ja jihadisteja työkaluinaan. Nyt eteläisen Ukrainan Mariupolin kaupungin Azovstalin terästehtaan bunkkereista on antautunut Venäjän armeijalle Azovin natsipataljoonan sotilaiden ohella useita NATO-upseereita. Kanadan armeijan ylipäällikoksi joulukuussa 2021 valittu kenraali on yksi heistä.

Syyrian ja Venäjän armeijoiden suorittaman Syyrian Aleppon vapauttamisen yhteydessä NATO-maiden rahoittamista ja jihadisteille rakentamista sementtitunneleista kapusi myös useiden NATO-maiden upseereita. Propagandan voimaa kuvaa se, että Helsingin evankelisluterilainen kirkko soitti tuolloin hädän merkkinä kirkonkelloja ja jihadistien puolella toimineista ”valkokypäristä” kertovat ”dokumentit”saivat elokuvapalkintoja.

 

                                                                   ***

 Miksi emme ole kuulleet Sanna Marinin kannanottoja 8 vuoden sisällissodan kauhujen lopettamiseksi. Miksi hän kauhistuu vasta nyt kun EU-maiden demokraattisten maiden johtajat ovat väistäneet vastuutaan ja Venäjä on joutunut ottamaan aloitteen käsiinsä sotilaallisesti.

Pelkkä Donbassin haltuunotto ei luonnollisestikaan riitä, jos Yhdysvaltojen aseita ja sota -biologisia laboratorioita on levitetty ympäri Ukrainaa. Ennen valintaansa rauhaa lupaillut presidentti Zelensky petti lupauksensa jo muutamassa viikossa. Yhdysvallat ja natsi -joukot, joiden tavoitteena on Venäjän tuhoaminen ja venäjänkielisten tappaminen, eivät lopeta hankettaan, jos sotilaallinen infrastruktuuri pysyy vahingoittumattomana.

Olisiko Hitlerin Saksan voittamiseen riittänyt jokin osavoitto? Venäjällä on kokemusta natsismin kauhuista eikä se kauhu ole poistunut mihinkään.

 

                                                                    ***

 

 Natsismi ja sen symbolina viha natsismin keskeistä voittajaa Venäjää vastaan on voimistumassa. Helmut Kohl oli koulutettu Hitlerin armeijaan. Hänen kauttaan syntyy jatkumo natsi-Saksaan. Jugoslavian hajottaminen tapahtui Kohlin EU-Saksan aloitteesta. Siitä alkoi toisen maailmansodan revanssi. Ensin serbit ja nyt venäläiset. Kohl liittoutui USA:n natsidiasporan ja Kroatian natsien kanssa serbejä vastaan.

 Euroopassa Britannia pyrkii keräämään kokoon samalla tavalla ajattelevia maita yhteiseen ponnistukseen Venäjää vastaan. Nämä maat olisivat Eesti, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina ja Iso-Britannia. Sanna Marinin Suomi sopisi joukkoon. Kaikissa näissä maissa vaalitaan natsihenkisten järjestöjen historiaa. Kaikissa näissä maissa russofobia on levinnyt kulovalkean lailla. 

 Muutama viikko sitten Puolassa toisen maailmansodan päättymisen voitonpäivänä 9.5. kauhakuormaajat poistivat sankarihautamuistomerkille tuodut kukkakimppuvuoret kuljettaen ne kaatopaikalle. Kun ihmiset palasivat tuoden uusia kukkakimppuja muistomerkille, joka on myös hautamuistomerkki, kauhakuormaaja palasi ja kippasi kukat jälleen jäteastioihin.

 Baltian maissa voitonpäivän muistaminen oli myös kielletty. Siitä huolimatta, että maat ovat EU:n jäseniä, niillä on erikoisoikeus syrjiä venäjänkielisiä kansalaisiaan.

 Suomessa jopa Suomi-Venäjä-seura kehotti olemaan juhlimatta voitonpäivää.

 Venäjän armeijan vapautettua Ukrainan Donbassin kaupunkeja niissä saatettiin ensimmäistä kertaa 8 vuoteen viettää voitonpäivää, nauttia kulkueista, musiikista ja vapaudesta puhua omaa äidinkieltään. Vahinko, että Sanna Marin ei juuri tuolloin vieraillut Ukrainassa. Sen sijaan hän halusi vierailla Kiovassa tukemassa natsiosapuolta, vahvistaa Yhdysvaltojen markkinoimaa todellisuutta ja luvata lisää aseita ”voittoon saakka”!