NYT PITÄÄ TOIMIA NOPEASTI

Perjantai 4.9.2020 klo 13.12 - Pirkko Turpeinen-Saari

NYT PITÄÄ TOIMIA NOPEASTI

 

 

Provokatiivisesta toiminnastaan tunnettu venäläinen poliitikko Aleksei Navalny on viime viikkoina ollut EU:n NATO-siiven apuna.

Navalnyn äkillinen sairastuminen ja hänen venäläisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa toiminta yhteistyössä länsimedian kanssa on ollut aukotonta ja vaikuttanut hyvin ennalta suunnitellulta.

Potilas kuljetettiin tahallisesti lääkkeillä aiheutetussa koomassa hoitoon ja tutkimuksiin Saksaan. Tutkimustulosten julkistamisen sijaan Saksan liittokansleri Merkel antoi poliittisen lausunnon, jossa hän vaati Venäjää vastuuseen Navalnyn myrkytyksen selvittämiseksi, antamatta mitään viitteitä yhteistyöstä Saksan ja Venäjän kesken.

Venäjän johdon luottamus saksalaisten toimijoiden vilpittömyyteen on kokenut kovan kolauksen.

Tänään Suomen johtava päivälehti Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa: ”EU:n on suoristettava rivinsä Venäjää vastaan.” Kuka olisi osannut odottaa lehdeltä tällaista röyhkeyttä.

Sisäsivuilla lehti kuvailee EU:n eri elimiä edustavien poliitikkojen, osin nimettömien, kommentteja Navalnysta ja Venäjän vastuusta. Tyypillistä on se, että kaikilla toimielimillä on kiire saada aikaan päätöksiä ennen kuin tosiasiat tulevat häiritsemään.

Nimettömien ”diplomaattilähteiden mukaan EU:n yhteisen julkilausuman teksti laadittiin hyvin nopeasti. Sen sanamuodot piti hyväksyä jokaisen EU-maan pääkaupungissa torstai-illan aikana.”

Mieleeni tulee etsimättä Saksan liittokansleri Merkelin edeltäjät Adolf Hitler ja Helmuth Kohl, vähemmän ideologisena esimerkkinä Gerhard Schröder. Jokaiselle näistä Saksan elintilan laajentaminen oli keskeistä tehtiin  se sitten propagandan, pommitusten tai talouspakotteiden avulla.

Lehden mukaan nimetön EU-virkamies toteaa:”Nyt kannattaa seurata Saksan toimia. Merkelin äänenpainot olivat eilen todella kovia.”

”Saksa haluaa reagoida asiaan EU:n yhteistoimien lisäksi sotilasliitto NATO:n yhteisellä äänellä”, lehti toteaa.

Hakematta mieleeni tulee liittokansleri Kohlin aloitteellisuus Jugoslavian hajottamisen suhteen sekä holokaustin uhrien serbien demonisointi edellytyksenä hajottamista puolustavien voimien työlle. Saksojen yhdistymisen tuottama taloudellinen vaje haluttiin täyttää serbien selkänahkasta.

Kohl, Clintonit, kroaattifasistit ja paikalle kutsutut kalifaatia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin jihadistit suorittivat Navalnyn nyt esittämän provokaation kaltaisia toimia.

Yhteistoiminnassa rahoittajiensa (Clinton ja Osama bin Laden) Izetbegovicin muslimit suorittivat provokaatioita räjähteillä. Muutamassa tunnissa tieto ”serbien suorittamasta iskusta” kiiri lännen valtakeskuksiin. Tutkimatta NATO:n laivueet suorittivat pommitusiskut serbikohteisiin. Jälkeenpäin muslimit myönsivät suorittaneensa iskut.

Racakin kylästä käsin Kosovon terroristiarmeija oli suorittanut murhaiskuja, jotka kohdistuivat poliiseihin sekä maltillisiin albaaneihin. Jugoslavian poliisi oli ilmoittanut ETYJ:ille ja tiedotusvälineille, että se tyhjentää kyseisen albaanitaistelijoiden juoksuhaudoin varustetun tukikohdan. Poliisin päästyä paikalle vuorilta alkoi kuulua konekiväärien rätinää ja taistelua kesti myöhään iltapäivään saakka.

Päivän tapahtumat kuvattiin AP:n TV:n toimesta. Ranskalaiset toimittajat seurasivat tapahtumia koko päivän. 

Tapahtumapäivä oli perjantai. Jo lauantaina NATO-maiden hallitukset käsittelivät tapahtumia joukkomurhana ja teloituksena. Päitä leikattu irti, kuulasuihkulla teloitettu kuopan reunalla viattomia siviileitä myös lapsia.

Vasta maanantaina ja tiistaina ranskalaislehdet kertoivat totuuden. YK ja NATO-maiden hallitukset olivat tapahtumien kulusta yksimielisiä. Jugoslavia ymmärtää vain pommituksia. Silminnäkijöiden totuus unohdettiin.

Pommitusten aloittamisella oli kiire.

Jo maaliskuun 24. päivänä pommitukset alkoivat. Suomalaiset auttoivat Saksaa kuten toisen maailmansodan aikana. Suomen ulkoministeriö esti suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimusraportin julkistamisen. Siten Yhdysvaltojen presidentti Clinton saattoi julistaa Racakin kylän ”teloitukset, päiden irti leikkaamiset ja lasten murhat” sopivaksi aluksi hirviömäisille pommituksille.

Läheiseni tapasi Kuko-Idän matkallaan hollantilaisen liikennelentäjän. Tämä oli kertonut toimineensa sinä NATO:n lentäjänä, joka oli ampunut ohjuksen Belgradin valtion TV-asemaan. Hän kertoi tehneensä ensin havaintolennon, jossa paljastui, että rakennuksessa oli työntekijöitä ja parkkipaikalla autoja. Sitä seurasi uusi lähestyminen ja hän onnistui tuhoamaan ohjuksellaan rakennuksen ja tappamaan 16 työntekijää ja haavoittamaan useita. 

Samana yönä NATO ampui ohjuksen presidentti Milosevicin kaupunkiasuntoon, joka liittouman mukaan oli myös laillinen kohde.

Kenellekään ei ole tähän päivään mennessä esitetty objektiivisia tieteellisiä todisteita Navalnyn tilasta. Pidetäänkö häntä poliittisista syistä edelleen koomassa? Vertaavatko Saksa ja Venäjä hänestä otettuja veri- ja kudosnäytteitä? Mikään ei viittaa yhteistyöhaluun Saksan taholta.

Tiedotustilaisuuteen Saksassa oli otettu myös Ruotsin pääministeri Löven. Presidentti Niinistö on osallistunut vaatimusten esittämiseen Venäjälle. Miksi Saksa haluaa nyt näiden NATO:n kumppanimaiden esittelyä?

Myös useiden EU:n NATO-maiden ja USA:n suorittamassa Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa Suomi ja Ruotsi ovat antaneet auliisti apuaan. – Ei totuuden etsimisessä, vaan sen peittelyssä. 

Jaltalla ennakkoon syyskuussa 2013 pidetyissä Ukrainan valtausjuhlissa oli paikalla Bill ja Hillary Clintonin ja EU-kerman lisäksi myös aina värivallankumousten tai NATO-hankkeiden mahdollistajana toimiva Carl Bild.

Kuten Hitler, myös Saksa hänen jälkeensä on tarvinnut elintilan laajentamisessa Ruotsin ja Suomen apua. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on toiminut paitsi Jugoslavian hajotuksen edellytyksenä olevan, Mauno Koiviston vihaaman NATO:n serbivastaisen propagandan levittäjänä. Nyt lehti hänen johdollaan ja mitä ilmeisimmin presidenttimme hiljaisella hyväksynnällä on siirtynyt totaaliseen propagandasotaan Venäjää vastaan.

”Navalnyn myrkyttäminen muistuttaa siitä, millainen maa Venäjä on. Se on väkivaltaan, alistamiseen ja voimaan uskova valtio, joka on aina valmis raukkamaisiin tekoihin.” Samoja sanoja käytettiin serbejä vastaan 1990-luvulta lähtien. Natsit ja fasistit eivät saaneet venäläisiä eikä serbejä hengiltä. Nyt on uuden yrityksen vuoro.

Nyt on toimittava äkkiä!

 

 

 

 

Kaius Niemi ja serbivastainen propaganda

Maanantai 2.12.2019 klo 13.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen tutkinut 10 vuoden ajan Jugoslavian hajottamisen suurvaltapoliittisia kysymyksiä sekä sodan tapahtumien viestinnän ongelmia. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on osoittautunut uskollisimmaksi serbivastaisen näkökulman välittäjäksi.

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti  teokseen Toisenlainen totuus Kosovosta esipuheen jossa totesi: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen...serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan".

Kosovo on keskiaikaisen Serbian kuningaskunnan sydän ja osa jokaisen serbin identiteettiä.

Toisen maailmansodan aikana Kosovon albaanit liittoutuivat fasistisen Italian miehityksen aikana, miehittäjien sekä Kroatian itsenäisen fasistivaltion ustasa-natsien ja heihin liittyneiden muslimien kanssa serbejä vastaan sulkien nämä keskitysleireille yhdessä juutalaisten kanssa.

Italian vetäytymisen jälkeen alue tuli natsi-Saksan alaisuuteen, jolloin serbien ja juutalaisten asema pysyi samana vuoteen 1944, jolloin partisaanit vapauttivat keskitysleirit.

Serbiaan kuuluu kaksi autonomista aluetta, Kosovo ja Vojvodina. Kahdestatoista etnisestä ryhmästä albaanit ovat Kosovossa enemmistönä.

Kosovon albaanijohto kielsi albaaneja osallistumasta Serbiassa järjestettyihin monipuoluevaaleihin vuonna 1990. Ne albaanit, jotka elivät valtion perustuslain mukaisesti, osallistuivat äänestyksiin, koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon jne., joutuivat oman etnisen ryhmänsä vainon kohteeksi.

Suoran toiminnan ja lisääntyvän väkivallan avulla Kosovon albaanijohto pyrki tavoitteeseensa, etnisesti puhtaaseen Kosovon valtioon. Se julistautui itsenäiseksi ja valitsi Kosovolle albaanipresidentin. 

Albaanit eivät johtonsa painostuksesta saaneet osallistua valtion järjestämään koululaitokseen, terveydenhuoltoon, valtion yritysten työtehtäviin opettajina, lääkäreinä tai sairaanhoitajina. Työttömyys kasvoi. Albaanijohto järjesti rinnakkaisen puhtaasti albaani-koululaitoksen, terveydenhuollon jne, jotka luonnollisesti eivät olleet yhtä korkeatasoisia kuin Serbian valtion rahoittamat laitokset.

Muutoinkin Kosovo oli Jugoslavian liittovaltion aikana ollut kaikkein kehittymättömin alue ja joutunut turvautumaan liitovaltion taloudelliseen tukeen. Tätä taakkaa Slovenia, Kroatia, Montenegro, Bosnia ja Makedonia eivät enää halunneet kannatella.

Tilanne kärjistyi 1990-luvun puolivälissä. Köyhyys ja takapajuisuus aiheuttivat levottomuuksia. Rauhanomaista suoraa toimintaa edustava albaanijohto ei saanut enää riittävästi tukea vaan ulkomailla toimivat väkivaltaa lietsovat johtajat saivat lisääntyvää kannatusta.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian liittovaltion hajotuksen edettyä Bosnia-Hertsegovinan NATO-miehitykseen, katseet kääntyivät jäljellä olevaan Jugoslaviaan, Serbiaan ja Montenegroon.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Kosovon miehitys ja sotilastukikohdan rakentaminen alueelle.

Vuoden 1998 aikana Kosovon väkivaltaan toimintansa sitonut KLA (Kosovo liberation army) muuttui USA:n ulkoministeriön tiedotuksessa terroristi-järjestöstä vapautusarmeijaksi, jota Saksa ja USA NATO-maiden etunenässä koulutti, aseisti ja rahoitti.

Liittoutumattoman, ketään uhkaamattoman, YK:n perustajavaltion Jugoslavian presidentti Milosevic ei halunnut taipua koko Jugoslavian NATO-miehitykseen Rambuillet sopimuksen B-liitteen edellyttämällä tavalla.

KLA:n ja serbipoliisien välinen taistelu Racakin -kylässä lavastettiin joukkomurhaksi ja teloitukseksi. Suomalaiset oikeuslääkärit totesivat tutkimuksissaan, että uhrit olivat kuolleet taistelussa eikä ketään yhtä lukuunottamatta ollut ammuttu läheltä, Suomen ulkoministeriö esti tutkimustulosten julkistamisen mikä antoi USA:n ja Saksan ulkopoliittisille johdoille vapaat kädet aloittaa pommitukset "hirvittävän" joukkomurhan perusteella, jossa silminnäkijöiden ja TV-kameroiden dokumenttien vastaisesti väitettiin päitä leikatun irti ja lapsia ja naisia raahatun ulos kodeistaan, vaikka kylä oli asumaton KLA:n tukikohta.

Tänään Helsingin Sanomat kuvailee "Joulukalenteri"- osiossa Kaius Niemen kirjoituksessa kuinka "sotilasliitto NATO:n hävittäjät moukaroivat Jugoslaviaa, jotta etnisiä puhdistuksia tehneet serbien asevoimat vetäytyisivät Kosovon maakunnasta".

Niemi jatkaa:"Serbijoukot karkottivat lähes 850 000 albaania naapurimaihin muutamassa kuukaudessa."

Historialliset tosiasiat osoittavat, että serbit kaikin voimin toivoivat, että albaanit osallistuisivat normaalilla tavalla demokraattisten äänestysten voimin koko Serbian valtion hallintoon. Samoin tutkimukset osoittavat, että niin serbit kuin albaanit pakenivat Kosovosta pommitusten vuoksi, ei karkotusten vuoksi. Osa albaaneista pakeni Belgradiin, Serbian pääkaupunkiin.

Kaius Niemi siirtyy kertomaan Kosovossa sijaitsevasta kylästä, jossa hän referoi huhupuheisiin tietonsa perustaen albaanien joukkomurhasta Velika Krusassa. Hän kuvaa tunteikkaasti kuukausia tapahtuman jälkeen alueella vallitsevasta ruumiiden löyhkästä.

Kaius Niemen matkaan on tullut ilmatorjuntaohjuksen hylsy, joka hänestä osoittaa kuinka "järeillä aseilla sotavoimat olivat tuhonneet kylää"

Samana päivänä Yhdysvaltojen Tomahawk-ohjukset tuhoavat tusinoittain kouluja, sairaaloita ja korvaamattomia historiallisia luostareita. Pristinassa tuhotaan koulu ja markkinapaikka. Zastavassa Kragujevacissa tuhotaan autotehdas. Työntekijät ja heidän perheenjäsenensä muodostivat ihmisketjun sen jälkeen kun tusinoittain siviileja oli kuollut ja satoja haavoittunut. Juuri tuolloin ensimäiset albaanipakolaiset saapuivat Albaniaan.

Olisikohan Kaius Niemen ilmatorjuntaohjus kuitenkin suunnattu kohti ympäri vuorokauden Jugoslaviaa moukaroivia hävittäjiä ja ohjuksia eikä jotakin kylää vastaan.

Kaius Niemi päättää muistelunsa siihen, että kyseisen Velika Krusan-kylän tapausta käsiteltiin Jugoslavia-tribunaalissa, presidentti Milosevicin oikeudenkäynnin yhteydessä.

Niemi korostaa, että presidentti Milosevic oli ensimmäinen sotarikoksista syytetty virassa ollut valtionpäämies. Hän kuvaa kuinka Milosevic kuoli vankisellissä kesken oikeusprosessin vuonna 2006.

Kaius Niemi unohtaa kertoa, että Milosevic julistettiin syyttömäksi.

Olenkin kutsunut Haagin Jugoslavia-tribunaalia ja sen vankilaa Scheveningeniä, Jasenovac 2:si, Euroopan toiseksi suurimman keskitysleirin mukaan. Jugoslavia tribunaali oli NATO-maiden rahoittama "voittajien" oikeus, jonka vankiselleissä serbien kohtelu muistutti keskitysleirien olosuhteita.

Milosevic'in vaimon äiti oli kuollut natsi-Saksan keskitysleirillä siksi, että hän oli serbi ja vastusti natseja. Näin serbien vaino jatkuu sukupolvesta toiseen. Se kertoo jotakin ajastamme.

Helsingin Sanomat ja kaupallistettu rasismi

Lauantai 3.8.2019 klo 16.18 - Pirkko Turpeinen-aari

Vähän surettaa ja säälittää lukea Helsingin Sanomien toistuvia väännöksiä Jugoslavian hajottamiseen liittyvistä tapahtumista. Toistamalla valheita ja puolitotuuksia lehti ja sen päätoimittaja uskovat kykenevänsä lyömään tietämättömimpienkin suomalaisten päähän haluamansa totuuden.

Tänään lauantaina kuukausiliite ampuu USA/CIA/NATO-linnoituksestaan kaupalliseen käyttöön tarkoitetun tarinan Bosnian serbien presidentistä Radovan Karadzicistä, "kansanmurhaajasta" ja "pahasta tohtorista".

En ole perehtynyt tähän henkilöön, mutta olen tarkoin perehtynyt Yhdysvaltojen ja Saksan, Iso-Britannian ja Ranskan tukemana suorittamaan Jugoslavian liittovaltion hajottamiseen oman vallanhalunsa ja ahneutensa tyydyttämiseksi.

Sen lisäksi olen perehtynyt artikkelin mainitsemaan "Srebrenican joukkomurhan arkkitehtiin" kenraali Ratko Mladiciin.

Jugoslavian hyvinvointivaltion, joka oli 24. sijalla maailman valtioden vertailussa, tuhoaminen eli sodan aiheuttaminen on pahin mahdollinen sotarikos. Liittovaltion jäännösvaltiot, jokainen vajosi sodan ja talouspakotteiden seurauksena kehitysmaiden luokkaan.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on kunnostautunut lehtimiehenä ja kirjailijana välittämään NATO-propagandan edellyttämää maailmankuvaa suomalaisille. Toisen maailmansodan holokaustin uhrien eli serbien demonisoinnissa ja terroristien valkopesussa hän on yhteistyöteoksellaan Helena Ranta, Ihmisen jälki (Kirjapaja 2008)osoittanut kykynsä erinomaisesti.

Nyt kuukausiliitteen "Paha tohtori"- otsikoidussa laajassa artikkelissa lehden toimittaja Pekka Vahvanen ei petä päätoimittajaansa.

Olen kuvannut tietellisten lähteitten ja tutkimusteni tuloksia teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista korjata Vahvasen tarkoitushakuisia ja paikkansa pitämättömiä väitteitä.

Pieninä anekdootteina kannattanee mainita, että artikkeli vähättelee serbiuhrien määrää niin toisen maailmansodan kuin viimeisten hajottamissotien yhtedessä. Toisen maailmansodan aikana fasistisessa Kroatiassa oli 17 keskitysleiriä serbeille, juutalaisille j romaneille. Lehti väittää kroaattifasistien ja muslimien tappaneen yhdessä saksalaisten natsien kanssa kanssa keskitysleireillään 300 000-500 000 serbiä kun pelkästää Auscwitzin jälkeen toiseksi suurimmassa keskitysleirissä Jasenovacissa tapettiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan 750 000 serbiä. Serbivankien kuolleisus natsien keskitysleireillä oli keskimääräistä korkeampi.

Artikkeli mainitsee kroaattikenraali Ante Gotovinan vapauttavan tuomion ICTY:ssä vaikka tämä "vastasi vuonna 1995 toteutetusta operaatio Myrskystä, jossa noin 200 000 serbiä ajettiin kodeistaan ja satoja tapettiin". Miksi näin? 

Operaatio Myrsky oli yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttama ja johtama operaatio, jossa 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykistötulen avulla Kroatiasta, synnyinseuduiltaan Krajinasta Bosnian puolelle ja tuhansia tapettiin. Miksi lehti muuttaa tuhannet sadoiksi?

USA:n puolustusministeri Mattis kehui hiljattain kuinka Operaatio myrsky oli toisen maailmansodan jälkeen menestyksekkäin sotilasoperaatio ja kuinka sitä opetetaan kaikissa USA:n sotilasakatemioissa. Helsingin Sanomat mainitsee, että operaatiota kroaattina johtanut kenraali Gotovina vapautettiin koska "Yhdysvallat oli painostanut lopettamaan Gotovinan tapauksen tutkimisen. Kroatia oli sodan aikana Yhdysvaltain liittolainen".

Myös Saksa aseisti Kroatiaa. Presidentti Clinton ja Osama bin Laden aseistivat yhdessä kroaatteja ja muslimeja Bosnian sodassa. Clinton ositti 2/3 osaa kroaateille ja 1/3 osan kalifaattia rakentavalle Izetbegovicille.

ICTY oli poliittinen tuomioistuin ja jää sellaisena historiaan.

Miksi Srebrenicaan liittyneet tapahtumat ovat niin tärkeitä? ICTY löysi alle 2000 ruumista, joista valtaosa oli Srebrenican ja Tuzlan kaupunkien välisessä maastossa tapahtuneissa taistelussa kaatuneita.

Muslimijoukkojen komentaja ilmoitti 2 viikkoa Srebrenican joutumisesta serbien käsiin, että hän kokoaa Tuzlassa Srebrenicassa toimineen divisioonan uudestaan. Toisin sanoen jos niin monta asekuntoista miestä, kuin Yhdysvallat tuolloin väitti, olisi teloitettu, ei divisioonaa olisi voitu koota. Se myöskin osoittaa, että Srebrenica ei ollut demilitarisoitu vyöhke, vaan siellä oli koko sodan ajan ollut väestöä terrorisoimassa divisioona, joista osa oli Lähi-Idästä tuotettuja jihadisteja.

Kenraali Mladic'in johtama serbiarmeija otti Srebrenican haltuunsa voidakseen lopettaa läheisiin serbikyliin tehdyt muslimien terrori-iskut. 

Srebrenican haltuunotto tapahtui 12. 7. 1995 kun operaatio Myrsky tapahtui 3 viikkoa myöhemmin.

Jotta USA saisi huomion kiinnitettyä pois operaatio Myrkystä, se halusi sensaatiomaisia uutisia Srebrenicasta. Näin päättelivät jo YK-n sotilastarkkailijat, jotka halusivat informoida tiedotusvälineitä operaatio Myrskystä.

USA harhautti maailmaa heinäkuun lopulla väittämällä 8000 henkilön tulleen teloitetuksi Srebrenicassa. Luku 8000 oli oikea, mutta se oli ihmismäärä, jonka Punainen risti oli ilmoittanut sodan kaaoksessa omaisiltaan vielä kadoksissa olevina henkilöinä.

Helsingin sanomien artikkeli kuvaa muiden kuin serbien kokeneen Jugoslavian presidentti Milosevicin olleen serbien puolella. Tosiasiassa Jugoslavian presidenttiys kiersi eri ryhmien edustajien kesken. Jugoslavian hajotessa presidenttinä oli kroaatti.

Artikkeli kuvaa kuinka Karadzic "päästi toimittajat vierailemaan serbien ylläpitämällä Omarskan vankileirillä, koska luuli, ettei siellä ollut mitään peiteltävää. Pian kansainvälisten medioiden kuvat luurangonlaihoista keskitysleirivangeista järkyttivät koko Eurooppaa."

Helsingin Sanomat tietää vuorenvarmasti, että tuo kuva oli väärennetty. Kuvaaja oli itse piikkilangan takana ja "vangit" istuivat vapaina nurmikolla. Kroattien ja muslimien palkkaama Ruder-Finn markkinointitoimisto levitti propagandaa NATO-maiden rinnalla menestyksekkäästi  myös tämän kuvan avulla.

USA:n presidentti Clintonin ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelin keksintö perustaa ICTY- tuomioistuin tutkimaan ja tuomitsemaan "serbien sotarikoksia" on toiminut kaikki nämä vuodet erinomaisena serbivastaisen propagandan vahvistajana. Jo virkaan tullessaan Kinkel totesi lehtimiehille "serbit on saatava polvilleen".

Tuomioistuin keksi itse lait ja käytännöt. Sodan voittajat, NATO-maat suorittivat pidätykset, valitsivat syyttäjät ja tuomarit ja todistajina käytettiin sodan liittolaisia. Tällä periaatteella oikeudenkäytössä ei voinut tulla yllätyksiä. Syylliset valittiin ensin, heidät pidätettiin ja kuljetettiin Haagiin. Istuntoja mainostettiin maailman pahimpien sotarikollisten esittelyinä, joita turisti saattoi lasiseinäisissä saleissa seurata kuin eläintarhan tai sirkuksen näytäntöjä.

Jos haluaa tutustua perustuslakeihin ja laillisuuteen Jugoslaviassa ja Jugoslavian jäännösvaltioissa voi todeta, että Jugoslaviassa ja Serbiassa kaikki kansalaiset etnisyydestä riippumatta ovat tasa-arvoisia.Näin ei ole kaikissa muissa valtioissa huolimatta EU-jäsenyydestä.

Helsingin Sanomien satu Balkanilta

Sunnuntai 20.1.2019 klo 15.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi julistaa 22.12.2018 lehdessään kuinka "Faktapohjaisessa journalismissa ei ole sijaa kompromisseille".

17.1.2019 Otsikolla "Trumpin katse nyt Kosovoon", toimittajat Tommi Hannulan ja Jussi Niemeläisen faktat ovat hukassa.

Tekijät toteavat, että "Kosovo irtautui Serbiasta käytännössä vuosina 1998–1999 käydyn sodan myötä ja julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä vaan pitää tätä virallisesti maakuntanaan."

Kosovo ei irtautunut Serbiasta. Yhdysvallat ja EU:n NATO–maat halusivat hajottaa liittoutumattoman Jugoslavian ja miehittää sen sotilaallisesti. Hajottamissotien loppuvaiheessa Serbia (tuolloin Jugoslavia) ei halunut antautua koko Jugoslavian NATO-miehitykseen. Sen seurauksena USA ja NATO-EU aloittivat lähes 3 kk kestäneet pommitukset, siviilikohteet mukaanluettuna. Bosnia-Hertsegovina oli jo NATO:n miehittämä ja USA/EU:n hallinnon alainen.

USA ja EU:n NATO-maat tukivat Kosovon albaaniterroristeja niin aseeellisesti kuin taloudellisesti. Terroristiarmeijan KLA:n johtaja oli samalla myös äärimmäisen väkivaltaisena tunnettu Drenica-ryhmän albaani-mafiajohtaja Hashim Thaci, joka tavoitteli etnisesti puhdasta albaani-Kosovoa.

Pommitukset päättyivät YK:n päätöslauselmaan 1244, jossa päätetään Kosovon kuuluvan Serbiaan. Kosovoon päätettiin sijoittaa tilapäinen YK/NATO- miehityshallinto. Päätöslauselmaa ei ole peruutettu YK:ssa. Miksi sitten Serbia tunnustaisi itselleen kuuluvan alueen itsenäisyyden.

Helsingin Sanomat kirjoittaa: "YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä tukee asiassa Serbiaa, mikä käytännössä estää Kosovon YK-jäsenyyden."

Tosiasiassa Suomen presidentti Ahtisaari valmisteli Kosovon itsenäisyysjulistusasiakirjan, mutta YK:n turvallisuusneuvosto ei hyväksynyt sitä eikä Kosovon itsenäisyyttä. YK:n turvallisuusneuvoston kaikkien jäsenmaiden enemmistö ei hyväksynyt Ahtisaaren ehdotusta eikä siis pelkästään pysyvä jäsen Venäjä.

Kosovon itsenäisyysjulistus on riidanalainen. Kansinvälinen rikostuomioistuin ICJ totesi kansojen saavan julistautua itsenäiseksi. Julistaa kyllä saa. Lisäksi ICJ edellytti Kosovon YK-hallinnon alaisen parlamenttia muistuttavan joukon äänestäneen itsenäisyydestä yksityishenkilöinä! Muuten näet joukko olisi rikkonut YK:n päätöstä 1244.

HS lainaa vielä Yhdysvaltojen haukkoja edustavan Atlantic Council' in asiantuntijaa Daniel Vajdich'ia "Yhdysvaltojen strategisissa intresseissä on selvittää kiista, jolla Venäjä kiristää Serbiaa alistumaan sen tahtoon ja pitää Balkania alati epävakaana."

Lehti unohtaa mainita faktat. Yhdysvallat ja NATO/EU painostivat liittoutumatonta Jugoslaviaa alistumaan sotilaallisella väkivallalla ja talouspakotteilla tahtoonsa vuosina 1991-1999. Heti viimeisten pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa jättimäistä sotilastukikohtaa Bondsteeliä Serbiaan kuuluvaan Kosovoon.

Presidentti Ahtisaari auttoi kaikin mahdollisin keinoin Yhdysvaltoja ja NATO:a saavuttamaan tavoitteensa. NATO:n hybridikeskuksen sijoituttua Helsinkiin, koko Suomen media, Helsingin Sanomat etunenässä jatkavat 1990-luvulla aloitettua NATO-propagandaa, josta presidentti Koivisto aikoinaan mainitsi tuskastuvansa. 

Sota Jugoslaviaa vastaan rikkoi YK:n peruskirjaa artikla 2, joka kieltää voimankäytön itsenäistä valtiota vastaan, joka ei ole käyttäytynyt hyökkäävästi muita valtioita kohtaan.

Sota rikkoi myös NATO:n peruskirjaa, joka määrittelee NATO:n puolustusliitoksi

Sota rikkoi USA:n perustuslakia

Sota rikkoi kansainvälistä lakia koska pommituksissa käytettiin uraani- ja rypälepommeja

Sota rikkoi Wienin konventiota niin Rambuillet'in neuvottelussa kuin myös Ahtisaaren neuvotellessa pommitusten lopettamisesta. Sopimus kieltää pakotuksen ja voimankäytön.

Sota rikkoi Saksan perustuslakia.

Mielenkiintoisin yksityiskohta on Bondsteelin sotilastukikohta. Onko muilla kuin Yhdysvalloilla otsaa rakentaa sotilastukikohta YK:n hallinnon alaisena olevaan Serbialle kuuluvaan maakuntaan. Tosin presidentti Ahtisaari kiiruhti laillistamaan tilanteen julistuttamalla alueen "itsenäiseksi" kun pommitusten päättymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta.

NATO-propaganda ei ole vain propagandaa, vaan se on myös tekoja. Propagandan seurauksena uhkaillaan sotilaallisesti, asetetaan talouspakotteita, rikotaan kansainvälisiä lakeja.

Propaganda nostaa ihailun kohteeksi henkilöitä, jotka palvelevat NATO-propagandan avulla tehtäviä tekoja. Suomessa näitä vaikuttavia henkilöitä ovat Martti Ahtisaari, Elisabeth Rehn, Helena Ranta ja Pekka Haavisto. Kaiki he ovat julkisuudessa vuodesta toiseen vahvistaneet median propagandaa esiintymällä asiantuntijoina, joiden asiantuntijuus ohjaa ainoastaan propagandan voimistumiseen.

Tutustuin Espanjassa asuessani NATO:n eläkkeelle jääneeseen tiedottajaan. Pitkien keskustelujen aikana totesimme olevamme sama mieltä Kosovon tapahtumista. Kysyin häneltä kummissani, miksi sitten valehtelit? Hän vastasi. "Katsos minulla on kaksi poikaa, joiden opskelut yksityisissä yliopistoissa maksavat. En voinut muuta kuin puhua, sitä mitä minulta odotettiin."

Niinpä! Ahtisaari sai palkinnoksi Nobelin, Rehn, Ranta ja Haavisto ovat NATO-julkisuuden kunnioitettuja jäseniä.Haavisto muisti todeta kun häneltä kysyttiin kemiallisen tehtaan tuhon merkitystä terveydelle:"Kai ne tehtaat olivat heikossa kunnossa jo ennen pommituksia!" siten uhrit olivat itse syyllisiä kohtaloonsa.Propagandaa suoltavat toimittajat kirjoittava usein pakon edessä. Muuten on edessä karkotus Siperiaan.

"Punatähteä seuraa verivana"

Sunnuntai 23.9.2018 klo 15.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Serbien kansanmurha tapahtui 1941 -45 fasististen kroaattien, Bosnian muslimien, Kosovon albaanien, katolisen kirkon ja natsi-Saksan toimesta. Pelkästään fasistisen Kroatian alueella oli 17 keskitysleiriä, joista Jasenovac oli suurin ja kooltaan toiseksi suurin Euroopassa. Keskitysleirien johtajina ja hirmutekojen suorittajina oli myös katolisia pappeja. Kroatian hallituksessa oli jäseninä sekä kroaatteja että muslimeja ja katolisen kirkon piispa. Hallitus johti kansanmurhaa säätämällä heti sodan alussa ortodoksisten serbien murhaamisen sallivan lain.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan tuon ajan sekä sitä 45 vuotta myöhemmin seuranneen toisen serbien holokaustin, jota johtivat Yhdysvallat ja yhdistynyt Saksa Nato-armeijan kanssa. NATO: n jalkaväkenä toimivat kroaatit, Bosnian muslimit sekä Kosovon albaanit.

Jo presidentti Reaganin aikana 1980-luvulla USA loi puitteet sosialististen maiden, Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottamiselle sekä haltuunotolle. Varsinaisesti toimeen ryhdyttiin presidentti George H.W. Bushin aikana ja haltuunotto saatiin päätökseen presidentti Clintonin aikana.

Yksityiskohtiin voi tutustua muun muassa F.William Engdahlin teoksessa Manifest Destiny, jossa kuvataan muun muassa Neuvostoliiton/Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstö presidentti Bushin aikana ja häntä henkilökohtaisesti hyödyttäen.

Jugoslavian hajottamisessa käytettiin sekä taloudellista kiristystä että asevoimaa. Itä-Saksan asevarastoista kuljetettiin aseita kroaateille, jotka erityisesti Saksan tuella hyökkäsivät Jugoslavian liittoarmeijan asevelvollisia vastaan Kroatiassa. Saksa painosti muut EC- maat hyväksymään Kroatian ennenaikaisen itsenäistymisen Maastrichtin kokouksessa, jolloin paradoksaalista kyllä EC:n jäsenmaat menettivät kansallisen itsenäisyytensä. Kroatiassa keskiajalta saakka asuneilta serbisuvuilta vietiin Kroatian uudessa perustuslaissa tasa-arvoinen kansalaisuus. Lopulta 250 000 serbiä puhdistettiin etnisesti Kroatiasta yhden viikonlopun aikana. Tuhansia tapettiin.

Jugoslavian hajottamisessa Saksa pyrki saamaan haltuunsa Jugoslavian infrastruktuurin- pankit, vakuutuslaitokset, median ja hotellit. Yhdysvallat vuorostaan halusi miehittää Jugoslavian sotilaallisesti saadakseen Balkanille jalansijan, hallitakseen öljyn-, huumeiden- ja elinkaupan kuljetusreittejä.

Katolinen kirkko oli taannut natseille pakoreitit toisen maailmansodan päättyessä. Nämä päätyivät Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Kanadaan ja Etelä-Amerikkaan. He perustivat  kroaattien ja albaanidiasporan rahoittamia voimakkaita lobbausryhmiä, jotka vaikuttivat Yhdysvaltojen kongressiin. Lisäksi runsaalla rahoituksella synnytettiin Ruder-Finn markkinointitoimiston avulla kattava ja tehokas serbivastainen propaganda, jossa holokaustin uhrit maalattiin rikollisiksi.

Serbit vastustivat Jugoslavian hajottamista, sillä keskitysleirien kauhut ja niiden uhrit suvussa muistuttivat yhtenäisyyden ja yhteistyön tärkeydestä. Serbit olivat Jugoslavian liittovaltiossa enemmistönä, mutta Serbiaa lukuunottamatta muissa osavaltioissa vähemmistönä.

Yhdysvallat kiristi taloudellisesti siten, että irtisanottuaan yhtenä yönä kaikki Jugoslavian liittovaltion lainat, se lupasi antaa lainaa vain osavaltioille. Ehtona oli että ne järjestäisivät vaalit, joissa enemmistöksi tulisi Yhdysvaltojen hyväksymät puolueet mutta Jugoslavian liittovaltio ei saisi järjestää vaaleja!

Kiristyksen ja propagandan avulla kaikissa osavatioissa järjestetyissä vaaleissa Yhdysvallat sai tahtomansa voimat valtaan. Kroatiassa valtaan tuli holokaustin kieltäjä Franjo Tudjman, joka vaati serbien etnistä puhdistamista Kroatiasta.

Yhdysvaltojen, Saksan ja muiden NATO-maiden jalkaväkenä toimivat kroaattisotilaat, jotka esiintyivät samoissa natsiajan mustissa asuissa kuin toisen maailmansodan aikana. Kroaatit tunkeutuivat taistelemaan Jugoslavian liittoarmeijaa ja myöhemmin serbejä vastaan Bosnian puolelle.

Bosnian muslimien johtaja presidentti Izetbegovic kutsui maahan 10.000 jihadistitaistelijaa Lähi-Idästä ja Afganistanista. Nämä katkoivat serbien päitä ja lähettivät niitä rahoittajilleen Saudi-Arabiaan.He myös videoivat ja kuvasivat kaulojen katkaisuorgioitaan. Kroaatit ja muslimijoukot yhdistivät presidentti Clintonin kehoituksesta voimansa serbejä vastan.

Yhdysvaltojen tavoittelema sotilaallinen miehitys onnistui Bosniassa ja Kosovossa. Kosovon miehitys edellytti massiivisia Jugoslavian pommituksia 1999. Seuranneen Nato-miehityksen aikana serbien holokausti on jatkunut. Kosovon albaanit ovat NATO:n estämättä jatkaneet serbien vainoa ja karkotuksia.

Helsingin Sanomat otsikoi tänään 23.9.2018 "Punatähteä seuraa verivana" kuvatessaan serbialaista jalkapallojoukkuetta ja jalkapallon maailmaa. Lehti kertoo kuinka "Punainen tähti tuo jalkapallon mestarien liigaan kannattajajoukon, jonka erikoisalaa oli vielä 25 vuotta sitten pikemminkin kansanmurha kuin oman seuran kannustaminen."

Objektiivisesti historiaa, myös lähihistoriaa tarkastelevat tietävät Jugoslavian liittovaltion/Serbian olleen vuodesta 1992 lähtien hirviömäisten talouspakotteiden kohteena. Diabetekseen kuoltiin lääkkeiden puutteessa, sydäntahdistimia kaivettiin haudatuista ruumiista, syöpäpotilaat kuolivat ilman kipulääkkeitä. Yhdysvaltojen ja erityisesti Saksan asettamat talouspakotteet liittovaltion murskaamiseksi ja haltuunottamiseksi aiheuttivat kansalle tragedian. Inflaatio muuttui mittaamattomaksi, koulutetut ihmiset muuttivat pois, rikollinen liiketoiminta kukoisti ja omankädenoikeus muuttui luonnolliseksi. Rikolliset asuivat luksusasunnoissa ja NATO-propaganda vääristi todellisuuden serbien näkökulmasta tuntemattomaksi harhaksi.

Srebrenican kansanmurhaväite on eräs kohtuuttomimmista tarinoista. USA:n johtaman kroaattiarmeijan suorittama serbien kansanmurha ja etninen puhdistus Kroatian Krajinasta 3 viikkoa sen jälkeen kun serbit ottivat Srebrenican haltuunsa oli pimitettävä läntiseltä yleisöltä. YK sotilastarkkailijat päättelivät että Srebrenican nostaminen myyttisiin mittasuhteisiin auttaisi Yhdysvaltoja ja NATO-maita serbien kansanmurhan salaamisessa. Massiivisella propagandalla se onnistui.

Propagandan lisäksi tarvittiin ICTY-tuomioistuin, jossa tuomarit ovat Yhdysvaltojen ja NATO-maiden valitsemia ja palkkaamia, todistajat ovat NATO-kenraaleita tai NATO:n jalkamiehiä, kroaatteja tai muslimeja.

Tuo kaikki ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan jatkuvasti Helsingin Sanomien kaltaista "verivana"-demagogiaa. Arkanin kaltainen psykopaatti nostetaan keskiöön ja Yhdysvaltojen psykopaatin lailla toimivien presidenttien ja ulkoministereiden ahneuteen pohjautuvat toimet pommituksineen ja kansakuntien tuhoamisineen painetaan villaisella.

Jugoslavian hajottamisen kaltaiset talouspakotteet, jihadistien ja natsien käyttö USA:n ja muiden NATO-maiden ahneuden tyydyttämiseen jatkuu Syyriassa ja Ukrainassa. Tuho on saatettu loppuun Irakissa ja Libyassa.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kysyykö Helsingin Sanomat kohta vierailulle tulevalta presidentti Obamalta, montako sotaa hän aloitti? Tuleeko Hesari kysymään montako lennokkimurhaa Obama valtuutti jokaviikkoisissa valtuutuskokouksissaan. Oliko Ukrainan vallankaappaus vaivan arvoinen? Minkälainen verivana jää Nobel-palkitun presidentin jälkeen Yhdysvalloissa ja Suomessa?

Sanomalehtien lisäksi propaganda tarvitsee kirjallisuutta. Jugoslavian pommitukset määrännyt presidentti Clinton on kunnostautunut kirjoittamalla kirjan Bosniasta. Suomalaisessa dekkarikirjallisuudessa myyvät vain teokset, jossa ideologia on sama kuin Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomien päätoimittaja on kirjoittanut serbejä demonisoivan kirjan, jossa hän on osoittanut lojaaliutensa NATO-maille. Elokuvateollisuus tulee varmasti antamaan sivustatukea.

Hesari on sulkenut jalkapallomaailman propagandansa syliin tänään. Mikä onkaan vuorossa huomenna? 

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda turbovaihteelle

Lauantai 3.3.2018 klo 12.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat ilmoittaa itse olevansa laatujournalismin esikuva. Mitä se tarkoittaa? Se järjestää seminaareja, joissa sopivat alustajat tukevat tätä kuvaa.

Maaliskuun 1. päivän numero osoittaa mitä se ainakaan ei ole. Tuon numeron Itä-Ghoutan tilannetta kuvaavat kaksi aukemaa lähes sivun kokoisine värikuvineen olivat kuin suoraan hybridisodan ja propagandan oppikirjasta. 

Tekstin lomaan oli kyllä otettu otteita Lähi-Idän tutkijoiden mielipiteistä ja kannanotoista, mutta niiden ei annettu häiritä lehden aggressiivista propagandaa.

Artikkelin pääviestinä oli pyrkimys saada lukija samaistumaan lehden kuvaamaan tilanteeseen Ghoutassa. Lehti helpotti samaistumista vertaamalla aluetta Helsinkiin ja piirsi karttaa kuinka Itä-Ghouta kooltaan vertautuu tiettyihin Helsingin osiin.

Kuvissa esiintyi potilaita happinaamarit kasvoillaan. Tuon tyyppisiä kuvia on totuttu näkemään kaasuiskun uhreista. Siis mielikuva aukeamaa katsellessa on valmis.

Ensimmäisen vuonna 2013 Itä-Ghoutassa tapahtuneen kaasuiskun jälkeen todettiin jo samana päivänä, asiaa varta vasten tarkastamaan tulleen Carla del Ponten toimesta, että isku oli todennäköisesti kapinallisten suorittama. Paikalla silminnäkijänä ollut nunna todisti samaa ja lähetti tietonsa YK:lle. Perusteellinen tieteellinen tutkimus asiasta tehtiin MIT-yliopistossa Yhdysvalloissa, jonka tutkimukset vahvistivat tiedon: Isku ei ollut voinut tulla Syyrian hallituksen puolelta.

Tuosta tiedosta huolimatta länsipropaganda syytti iskusta Syyrian hallitusta. Jotta tällainen perusteeton syyttely ei jatkuisi, Venäjä ehdotti, että Syyria luopuisi kaikista kemiallisista aseistaan kansainvälisessä valvonnassa, minkä se tekikin. Tämän jälkeen kemiallisia aseita on ollut vain terroristeilla. Kaikesta tästä huolimatta Helsingin Sanomat jatkaa artikkelista toiseen  mielikuvan levittämistä, että Syyrian hallitus olisi kaasuiskujen takana. Yhdessäkään tapauksessa näin ei ole todistettu olevan.

Helsingin Sanomat esitti 1.3. artikkelissaan, että Syyria saisi tukea Pohjois-Koreasta. Lehti viittasi YK:sta New York Times'lle vuodettuun raporttiin, jossa todettiin Pohjois-Koreasta saadun happoa kestäviä laattoja, venttilejä ja lämpömittareita. 

Valistunut lukija kysyy mihin muuhun näitä välineitä voitaisiin käyttää kuin kemiallisten aseiden valmistukseen? Miksi Syyrian hallitus haluaisi valmistaa kemiallisia aseita, kun sillä on  yhteistyösuhde Venäjän kanssa, joka ei hyväksy kemiallisten aseiden käyttöä. 

Laatujournalisti kysyisi, miksi YK vuotaa näin kyseenalaisia tietoja New York Timesille, joka niin monta kertaa aikaisemmin on tuottanut artikkeleita, jotka ovat toimineet provokaationa Yhdysvaltojen suorittamille pommituksille tai muille harkitsemattomille teoille.

Laatulehti muistaisi ja kertoisi, että YK:n poliittisen osaston päälliköksi ja apulaispääsihteeriksi on tullut valituksi Jeffrey Feldman, joka on vuodesta 2001 lähtien suunnitellut yhdessä saksalaisen tutkimuskeskuksen johtajan Volker Perthesin kanssa Syyrian hajottamista ja hallituksen vaihdosta. Jo presidentti Bushin aikana yhdysvaltalainen Feldman esitti Bilderberg- ryhmässä, Condoleezza Ricen vieressä istuen, tilanteen "päivä hallituksen kaatamisen jälkeen", luetellen toimia mitkä tulisi saada aikaan.

Kuinka uskottava Syyria-neuvottelija tällainen virkamies on? Onko "vuotaja" juuri Feldman.Vuodon tarkoituksena oli heittää varjo Syyrian hallituksen toimintatapoihin, hämärin perustein.

Tästä Pohjois-Korean laitetoimituksiin liittyvästä artikkelista lehti sanoo, että YK ei ehkä koskaan tule paljastamaan kokonaan sen sisältöä. Samalla tavalla Washington Post ja New York Times ennustivat maaliskuussa 1999, että suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimusta koskien Racakin kylän taistelua/joukkomurhaa ei ehkä koskaan tulla antamaan julkisuuteen. Toisin sanoen provokaatioksi osoittautunut toiminta julistetaan salaiseksi, jotta se ei paljastuisi. Sen sijaan USA liittolaisineen voisi kiihdyttää aggressiivista toimintaansa, Racakin jälkeen Jugoslavian pommituksia.

1.3.2018 numero varmistaa, että propagandaa vahvistetaan vielä muutamalla ikonilla. Jukka Huusko kysyy, muutoin asiallisessa, kolumnissaan: "Onko edessä uusi Srebrenica vai Raqqa?"

Srebrenica on hyödyllisessä uusiokäytössä. Lääketieteelliset tosiasiat siitä, että Srebrenica ei ollut 8000 muslimimiehen ja -pojan teloitus, puhumattakaan muslimien kansanmurhasta, eivät ole tavoittaneet Helsingin Sanomia. Yhdysvallat käytti Srebrenica-myyttiä peittääkseen todellisen serbien kansanmurhan yhdysvaltalaisten kenraalien johtamassa Operaatio myrskyssä elokuussa 1995. Kyseessä oli toinen serbien kansanmurha. Ensimmäinen oli 1941-45.Molemmissa jihadisti-muslimit olivat natsien apureita.

Raqqa vuorostaan oli kansainvälisten lakien vastaisesti Syyrian alueella toimivan, Yhdysvaltojen liittolaisineen suorittama pommitusoperaatio, jossa kokonainen kaupunki tuhottiin Yhdysvaltojen synnyttämän ISIS-terroristijärjestön karkottamiseksi.

Jukka Huusko toteaa, että neuvotteluratkaisu olisi paras myös Damaskokselle. Lukija kysyykin, miksi päätoimittaja Kaius Niemi ei ole antanut kirjoittaa Sotshin rauhanprosessista. Yhtäkään artikkelia ei ole näkynyt siitä, minkälaista aseidenriisumis-, armahdus- ja jälleenrakennusneuvotteluja Itä-Ghoutaan on suunniteltu.

Minua laatulehden lukijana kiinnostaa myös se, miksi yhtäkään Syyrian hallituksen edustajan haastattelua ei ole näkynyt? Mikä on suvereenin hallituksen käsitys tilanteesta ja päämääristä? Tosin se, että lehti toimii yksipuolisesti, ei hämmästytä, sillä se on linjassa kahden viimeisen Suomen valtioneuvoston  ja myös YK:n asenteen kanssa.

YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja (Kuwait) antoi Syyrian lähettiläälle 4 minuuttia aikaa selvittää tilanetta Syyriassa. Sama kohtalo oli Irakin lähettiläällä kun hänen piti selostaa Irakin tilannetta.

Kun Suomen YK-liitto järjesti heti sodan alettua vuonna 2011 seminaarin Syyriasta, Syyriaa edusti Free Syrian Army, joka nykyisin liitetään Al-nusra-terroristi-järjestöön kuuluvaksi.Yhdysvallat tukee sitä, joten Suomen tuolloinen ulkoministerikään ei kummastellut Syyrian hallituksen edustajan puuttumista seminaarissa.

Häkellyttävintä Helsingin Sanomien artikkelissa on se, että lehti jättää mainitsematta ketkä rahoittavat ja tukevat Itä-Ghoutan terroristeja. Eivät ohjukset ja hienoihin univormuihin pukeutuneet miehet sinne rahatta ja omin päin tule. ItäGhoutan aluetta hallitsevat useat eri ryhmittymät, joista lähinnä Free Syrian Armya tukee Yhdysvallat ja äärimuslimeja Saudi-Arabia, jonka uskonnolliset johtajat julistivat jo heti 2011 pyhän sodan Syyrian hallitusta vastaan.

Kuten albaaniterroristeja Jugoslavian hajotuksen yhteydessä, myös Itä-Ghoutan terroristeja avustavat Ranskan ja Ison-Britannian tiedustelupalvelut, paikan päällä.

Saudi-Arabia ja Israel rahoittavat lähes kattavasti kaikkia Yhdysvaltojen itärannikon ulkopolitiikan ajatushautomoita. Israelilla ei ole rauhansopimusta Syyrian kanssa, vaan se miehittää Syyrian Golania ja tärkeitä vesilähteitä. Saudi-Arabia tukee ääriuskonnollista kalifaatin rakentamista nykyisen sekulaarisen Syyrian sijaan.

Helsingin Sanomien ja koko läntisen valtamedian tiedot perustuvat Lontoon liitosalueella asuvan yhden miehen tietotoimisto SOHR:n, (Syrian observatory for human rights,) terroristeilta saamiin tietoihin.

Jo 2000–luvun alussa entinen NATO-komentaja kenraali Wesley Clark ilmoitti näkemästään suunnitelmasta, jonka mukaan Yhdysvallat tuhoaa niin kutsutut "roistovaltiot" Lähi-Idästä. Tuo tuhokampanja on käsitellyt miljoonien hengen vaatineet Irakin, Libyan, Syyrian ja Jemenin sodat. Irak pommitettiin 10 vuoden lentokieltojakson ja myöhemmin sodan aikana uraani- ja fosforipommeilla, joiden ansiosta esimerkiksi Fallujassa Irakissa syntyy edelleen epämuodostuneita lapsia. Köyhdytetty uraani säilyy maaperässä ja ihmisissä tuhansia vuosia.

Tuholaistoiminta jatkuu. Tosiasiat ovat yhdentekeviä kun tarkoituksena on tuhota. Kaikki, jotka pyrkivät estämään tuholaistoimintaa ovat häiriöksi ja heidät tulee demonisoida. Tätä demonisointia varten ovat markkinointitoimistot, jotka on koulutettu propagandaan. Suomen kaksi viimeistä valtioneuvostoa ovat lähettäneet Yhdysvaltoihin 100 suomalaista toimijaa opiskelemaan hybridisotaa näitä häiritseviä tuholaistoimintaa vastustavia valtioita, kuten Venäjää vastaan.

Suomen laatumediat, valtioneuvosto ja USA/NATO-EU hybridikeskus toimivat kaikki Venäjän demonisoimiseksi ja oman tuholaistoiminnan puolustamiseksi. Yhdysvaltojen kautta maapallon levitetyt sotilastukikohdat, kybervakoilu 1960-luvulta (Echelon satelliitti ja NASA) lähtien ja mielivaltaiset talouspakotteet ovat saaneet Suomen varauksettoman tuen. 

Suomi on luopunut kannattamasta äänestyslipuin toteutettavia muutoksia Syyriassa. Sen sijaan se on tukenut Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kumppanina tarkoin ennalta suunniteltua aseellista väkivaltaa terroristeja hyväksikäyttäen. Pakolaisten muuttovirrat on omaksuttu hyväksyttävinä oheistuotteina kun väkivaltaa ei haluta pysäyttää.

Eikö laatumedian luulisi kyseenalaistavan vallitsevaa menoa tai ainakin kirjoittavan myös muihin lähteisiin kuin SOHR:iin perustuen. Siinä mielessä Jukka Huusko osoitti poikkeuksellista taitoa kirjoittaessaan myös omista, asiakokonaisuuden huomioonottavista kokemuksistaan.

Milloin luemme laatulehdestä Yhdysvaltojen sotilastukikohdista maailmalla, ydinaseista Euroopassa, sotilatukikohdista Kosovossa, Saksassa ja muualla Euroopassa?

Vaiettujen asioiden määrä on niin suuri, että ennen sitä kutsuttiin sensuuriksi. Nyt laatumediaksi.

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda kiihtyy

Tiistai 27.2.2018 klo 13.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehden ja Uuden Suomen emeritus- päätoimittaja Mauno Saari totesi vuosi sitten facebook-päivityksessään Suomen median olevan osa lännen propagandakoneistoa.Vain hieman yleistäen voi sanoa, että se nielee läntisen informaation, ilmiselvät valeuutisetkin, pureksimatta.Lähdekritiikki puuttuu.

Tänään 27.2.2018 Helsingin Sanomat, jonka päätoimittaja on Kaius Niemi, otsikoi pääkirjoituksensä "Syyrian hallitus ei kaihda sotarikoksia". Jo aikaisemmin Kaius Niemi on paljastanut valmiutensa palvella lännen propagandaa esimerkiksi Jugoslavian hajottamissodista uutisoitaessa. Propagandan edellyttämä rasistinen suhtautuminen holokaustin uhreihin, serbeihin, on paljaimmillaan hänen Helena Ranta-teoksessaan "Ihmisen jälki". Nyt vastaavan kohtelun saavat Syyrian hallitus ja venäläiset.

Pääkirjoitus lataa: " Mikään vastaus ei muuta sitä, että pommitukset, jotka tuhoavat muun muassa sairaaloita kapinallisten hallussa olevalla alueella, täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit"."Se että alueella on myös terroristiryhmiä, ei tee sairaaloita sotilaskohteiksi".

Pääkirjoitus maalaa yksityiskohtia Syyrian historiasta pahuuden valtakuntana, joka vaiennsi  opposition.

"Syyrian hallituksen ja Venäjän kannalta Aleppon oleellisin opetus oli, että kapinallisten vastarinta murskattiin eikä siviiliväestöön kohdistuneesta verilöylystä seurannut tekijöille erityistä haittaa. Harva enää muistelee, miten ilmeisesti venäläiset pommikoneet pysäyttivät kuljetukset Aleppoon tuhoamalla 35 YK:n avustustarvikkeita kuljettanutta kuorma-autoa kaupungin laidalle 20. syyskuuta 2016."

"Syyrian hallituksen ja Venäjän selvänä tavoitteena on kukistaa kapinallisalueet pääkaupungin Damaskoksen ympäristössä keinoja kaihtamatta."..."Venäjä osoitti jonkin verran tietoisuutta Syyrian sodan aiheuttamasta mainehaitasta".

Helsingin Sanomat on välttänyt huolellisesti kuvaamasta Syyriaa yhteiskuntana sekä entisten siirtomaavaltojen ja Yhdysvaltojen geopoliittisia intressejä alueella. Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan vakavin sotarikos on sodan aloittaminen. Helsingin Sanomat välttää visusti mainitsemasta sitä, mitkä kaikki EU-maat ovat osallisina Syyrian sodassa ja siten aloittaneet oman sotansa. Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Belgia muun muassa ovat paitsi aktiivisesti pommittamassa, myös ideoimassa Syyriaan hallituksenvaihdosta. Yhdysvallat ja Saksa ovat ujuttaneet YK:n hallintoon keskeisiin Syyriaan liittyviin tehtäviin henkilöitä, jotka jo vuodesta 2001 lähtien ovat suunnitelleet Syyrian uusjakoa. (Thierry Meissan Voltairenet.org)

Syyria on sekulaarinen liittoutumaton maa. Henkilökortissa ei lue mitä uskontoa henkilö tunnustaa. Syyrialaiset ovat hyvin koulutettuja ja maassa on ilmainen terveydenhuolto ja koulutus. Helsingin Sanomat ei ole kertonut lukijoilleen, että Syyria oli sodan alkamiseen saakka vuoteen 2011 mennessä ottanut vastaan eniten pakolaisia ja tarjonnut heille samat oikeudet kuin omille kansalaisilleen. Yhdysvaltojen vakavia sotarikoksia sisältänyt sota Irakissa oli ajanut 1,5 miljoonaa irakilaista pakolaisiksi Syyriaan. Samoin 0,5 miljoonaa palestiinalaista oli saanut turvapaikan maassa.

Pari vuotta maassa vallinnut kuivuus oli ajanut asukkaita maalta kaupunkeihin. Uudet olosuhteet ja köyhyys loivat tyytymättömyyttä, joka alkoi purkautua hallitukseen. Tätä tyytymättömyyttä tuki lännen ja Israelin halu hajottaa maa ja vaihtaa hallitus. Syyria oli ja on edelleen virallisesti sodassa Israelin kanssa Israelin miehittäessä Syyrian Golania. Konfliktin alusta lähtien Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat aseistaneet ja kouluttaneet hallituksen vaihdokseen tähtääviä ryhmiä kuten Free Syrian Armya, joka enenevästi muistuttaa muita terroristijärjestöjä.

Syyrian hallitus on kutsunut tuekseen Venäjän, jonka pyrkimyksiä rauhaan ja sovintoon Syyriassa Helsingin Sanomat on jättänyt raportoimatta. Jos Helsingin Sanomat olisi raportoinut laajoista rauhaan pyrkivistä yhteistyökokouksista Astanassa ja Sotshissa, lukijat pystyisivät suhteuttamaan tapahtumia kokonaisuuteen.

Lukuisat alueelliset tulitauot, aseiden luovutukset, armahdukset aseiden luovutuksen jälkeen ja jälleenrakunneksen alkaminen tietyillä alueilla on antanut näköalaa tulevaisuuteen. Helsingin Sanomien propagandan alkulähteet eivät halua rauhanprosessia vaan haluavat ainakin vaikeuttaa sitä, elleivät saa aikaan hallituksenvaihdosta.

Syyrian tilanne on monien alueellisten konfliktien tilkkutäkki. Helsingin Sanomien erityisen vihanpurkauksen kohteena ovat Damaskoksen läheiset alueet, jotka pitäisi ilmeisesti jättää terroristien haltuun. Niistä ammuttujen ohjusiskujen seurauksena 10.000 henkilöä on kuollut Damaskoksesa. Itä-Goutan lisäksi Yarmoukin alue on tärkeä.

Yarmouk on suurin palestiinalaisten pakolaisten asuttama alue. Palestiinalaiset jakautuivat hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Koko sodan ajan kaupunginosa on ollut eri ryhmien taistelujen ja valloitusten kohteena. Tavalliset siviilit ovat olleet uhreja ruoan ja puhtaan juomaveden puutteen seurauksena. Hallituksen vastustajat ovat vuosien aikana liittoutuneet yhä jyrkempien terroristiryhmien kanssa ISIS in tunkeutuessa kaupunginosaan. ISIS valtasi muun muassa alueen sairaalan, mikä tekee tyhjäksi HeSa:n pääkirjoituksen väitteen sairaalan pommituksen muodostumisesta yksiselitteisesti sotarikokseksi. Nykyisen tiedonvälityksen aikana tieto siitä, mikä katu ja mikä rakennus on minkin ryhmän hallussa, on helposti saatavilla.

Muistan Libanonin sodan aikana 1980-luvulla Afganistanissa tapaamani libanonilaisen henkilön kuvauksen siitä, kuinka hän yöaikaan toimi talojen katoilla eri ryhmien välisenä neuvottelijana taistelujen keskellä.

Itä-Goutassa suoritetut kaasuisku-provokaatiot ovat olleet lännen propagandan käyttövoimana. Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkimusten pohjalta oli mahdotonta, että iskut olisivat olleet Syyrian hallituksen tekemiä. Tutkimukset kestivät lähes 2 vuotta. Koko sen ajan propagandaa Syyrian hallitusta vastaan kiihdytettiin. Jo Bosnian sodassa terroristit oppivat, että provokaatiota täytyy seurata niin massiivinen propaganda, että lännen vastaisku saadaan aikaan mieluummin tuntien sisällä, ennen kuin mitään tutkimuksia ehditään suorittaa totuuden paljastamiseksi.

Tämä resepti toimi kun presidentti Trump, tai hänen tyttärensä, saatiin tunnereaktion valtaan kaasu-provokaation seurauksena, jota ei saanut tutkia. Ohjukset laukaistiin Syyriaan pelkän terroristien ilmoituksen perusteella. Syyria-asioissa kompromentoitunut YK toimi terroristeja tukevien USA:n ja EU-maiden toiveiden mukaan tuomiten kaasuiskun Syyrian hallituksen tekemäksi ilman tutkimuksia.

Propaganda on saanut aikaan hirveyksiä maailmanhistoriassa.Hitlerin propaganda eskaloitui vähitellen.Se kietoi kansan mielen valtaansa, niin, että saksalaiset saatiin hyväksymään juutalaisten, serbien, kommunistien ja mustalaisten vaino perusteltuna itsestäänselvyytenä. Nykyisin mainostoimistot levittävät propagandaa maksajien laskuun. Bosnian sodan ja laajemmin Jugoslavian hajottamisen propagandaa toteutti albaanidiasporan ja kroaattien laskuun yhdysvaltalainen Ruder-Finn mainostoimisto. Russofobista ja Putin-vastaista propagandaa vuorostaan levitti Hill&Knowlton. Viimeksi mainittu markkinointiyhtiö osoitti propagandan kehitystä uudelle tasolle kun sen johtaja oli Ukraina-propagandan yhteydessä myös asianosainen. Markkinointitoimiston varajohtaja oli USA-Ukraina kaupallisen neuvoston jäsen ja siten hyötyi paitsi markkinoinnista, myös itse markkinoitavan toiminnan, Ukrainan siirtymisen USA:n vaikutuspiiriin, hyödyistä.

Jugoslavian hajottamisen taustalla olleet Saksa ja Yhdysvallat toteuttivat joko suoraan tai välillisesti toisen serbien kansanmurhan. Ensimmäinen oli 1941 -45 holokausti, jolloin fasistinen Kroatia (yhdessä natsi-Saksan kanssa toimien) sääti lain serbien ja juutalaisten kansanmurhasta.

Toinen kansanmurha alkoi Saksan masinoimalla Kroatian ennenaikaisella itsenäisyysjulistuksella, mitä seurasi elokuussa 1995 serbien karkotus Kroatiasta yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttaman ja johtaman Kroatian armeijan avulla. 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykkitulella ulos Kroatian Krajinasta ja tuhansia tapettiin. Länsi-Slavoniassa 1500 serbiä tapettiin lähellä Jasenovacia. Naisia ja lapsia kuoli 500, YK:n tulitaukorajojen äärellä. Kuvaavaa on, että serbit näkivät kuinka kroaateilla oli samat mustat natsipaidat kuin toisen maailmansodan aikana. Jasenovac oli juuri se keskitys/tuhoamisleiri, jossa Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan tapettiin 700.000 serbiä.

Muistaako länsipropaganda näitä kansanmurhia? Propaganda edellyttää, että sitä toistetaan eri muodoissaan. Jugoslavian hajottamissodista propagandaksi on pyhitetty Srebrenican kansanmurha. Tuo kansanmurha keksittiin peittämään kroaattien ja Yhdysvaltojen suorittamaa serbien todellista kansanmurhaa. Lääketieteellisissä Jugoslaviatribunaalin ruumiinavauksissa on todettu mahdollisia serbien tai heidän palkkasotureidensa tekemiä muslimien teloituksia Srebrenican lähistöllä olleen n.400. Propaganda väittää niitä olleen 8000. "Kansanmurhan" kohteet saivat vapaasti lähteä aseet laskettuaan Srebrenicasta tai jäädä sinne. Lähteville järjestettiin serbien toimesta bussikuljetus ja YK järjesti bensiinit. Tällainen on propagandistinen kansanmurha.

Propagandaa on jatkuvasti vahvistettava erilaisin rituaalein. Srebrenican kohdalla milloin EU-parlamentin, milloin Serbian parlamentin on päätettävä laista, joka kriminalisoi "Srebrenican kansanmurhan" kieltämisen.Totuuden puhuminen on kriminalisoitu. Serbia ei voi lähentyä EU-jäsenyyttä tai käydä kauppaa tai toimia haluamallaan tavalla jos se haluaa, että kansalaiset voivat puhua totta.

Kansalaisten pakottaminen omaksumaan propagandan mukainen tieto on henkistä terroria. Herkimmille totuuden vastainen propaganda aiheuttaa mielen hajoamisen.

Olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja tarkasti, mitä Srebrenicassa tapahtui. Racak-kylän provokaatio on samaa länsipropagandan aineistoa, jonka traagisena, mutta tarkoitettuna seurauksena olivat Jugoslavian pommitukset.

Mukautuminen läntisen propagandan levittäjäksi on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Näimme hiljattain erinomaisen psykologisen elokuvan Talvivaara-sagasta. Siinä aluehallintoviraston tunteva jäsen hetkeksi arveli kykenevänsä sopeutumaan korruption ja valheiden läpitunkemaan prosessiin taloudellisen riippuvuutensa johdosta. Henkinen kantti kuitenkin riitti irroittautumaan ja valitsemaan totuuden sekä oman mielentasapainon säilyttämisen vieraantumisen sijaan.