Pahuus ja terveydenhuolto

Tiistai 18.11.2008 klo 11.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomessa vaietaan järjestelmien pahuudesta. Suomalaista terveydenhuoltoa vaivaa byrokratia ja piittaamattomuus.Pahuus heijastetaan mieluummin yksilössä olevaksi synnynnäiseksi pahuudeksi.

Suomalaisen terveydenhuollon pahuuden eräs ilmentymä on psykiatristen potilaiden, herkkien ihmisten, kohtelu. Harvassa maassa käytetään niin paljon pakottamista, pakolla sitomista ( lepositeisiin asettamista- "lepositeet" mikä sana?)kuin meillä. Kun Suomen lääkärilehti julkaisi Suomen alueittaiset erot liittyen leposide-eristysten määrään se jätti häveliäästi mainitsematta alueet nimeltä.

Psykiatrisen hoitoyhteisön voisi kehittää luovaksi humaaniksi yhteisöksi. Tästä minulla on kokemusta. Sen humaanin yhteisön voi myös muutamassa vuodessa tuhota. Senkin olen nähnyt tapahtuvan.

Edellisessä kirjoituksessani mainitsemani humaani Birminghamin sairaala on poikkeus brittiläisessäkin maailmassa, mutta se on mahdollinen.Työilmapiirin kehittäminen edellyttää syvää humanismin kokemusta ja sen laajentamista yhteisöön.Kehittäminen vaatii aikaa ja yhteisön jokaisen jäsenen hyväksymistä ja henkisen kasvun vaalimista.

Kun hoitavan henkilön merkityksellisyys kiteytyy siihen, että hän vaatii potilasta ottamaan jonotusnumeron tyhjässä odotussalissa ei liene ihme, että tavallinen kansalainen haluaa yksityistä palvelua  siis ainakin toivoa muutoksesta, jonka avulla siintäisi hitunen ihmisarvoa.