Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto


 

Hyvää itsenäisyyspäivää 18.7.!

Tiistai 18.7.2017 klo 11:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen eduskunta julisti Suomen eduskunnan korkeimman vallan haltijaksi ja itsenäiseksi 18.7. 1917. Eduskunta oli sosialidemokraattienemmistöinen, puhemiehenään sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Kullervo Manner.

Päätöstä tuki 136 edustajaa ja 55 vastusti sitä. 

Eduskunta oli päättänyt ensimmäisessä käsittelyssä myös kunnallislain (osalla kansasta ei ollut kunnallista äänioikeutta) ja kahdeksantuntisesta työpäivästä. Yleisen kunnallisen äänioikeuden ikäraja laskettiin 20 vuoteen. Päätökseksi tulemiseen olisi edellytetty toista ja kolmatta eduskunnan käsittelyä.

Itsenäisyyspäätöksen jälkeen riemu eduskunnassa oli valtava. Edustaja Lucina Hagman ehdotti puhemiehelle, että yhdyttäisiin kolminkertaiseen eläköön-huutoon vapaalle Suomelle, ja että myös yleisö voisi siihen yhtyä. Eduskunnan jäsenet ja lehteriyleisö yhtyivät eläköön-huutoon voimakkaasti.

Demokratian ja kansalaisoikeuksien voimistuminen ei tyydyttänyt äänestyksessä häviölle jääneiden porvarillisten edustajien toiveita. He ryhtyivät toimimaan. Ernst Nevanlinna otti yhteyttä ministerivaltiosihteeri Carl Enckeliin Pietariin. Pienen porvariryhmän painostuksesta, mutta myös ilmeisesti omasta vakaumuksestaan tämä halusi pysäyttää demokratisoitumis- ja itsenäistymisprosessin Suomessa. Enckell taivutti Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottamaan Suomen eduskunnan, siitä huolimatta, että eduskunta oli juuri julistautunut riippumattomaksi Venäjästä. Tämä toimi täytti porvarillisen vallankaappauksen tunnusmerkit.

Eduskunta oli päättänyt, että se ei enää alista päätöstä Venäjän hallitukselle, vaan antaa sen ainoastaan tiedoksi. Enckell ja Venäjän väliaikainen hallitus eivät tästä piitanneet vaan Venäjän hallitus lisäsi sotajoukkojen määrää Helsingissä ja lopuksi sinetöi Heimolan (eduskunnan) ulko-ovet.

Osa sosialidemokraateista piti hajotettua eduskuntaa laillisena, joten uusiin vaaleihin valmistautuminen oli kaksijakoista. Porvarilliset puolueet muodostivat vaaliliitot ja saivatkin kaadettua eduskunnan sosialidemokraattisen enemmistön.

Tällainen mielivaltainen toiminta maassa, jossa suuri osa kansaa kärsi epäoikeudenmukaista, lähes feodaalista kohtelua, mutta myös nälkää, oli omiaan voimistamaan vastakkainasettelua.

Syksy 1917 oli Suomessa kaoottinen. Maalaisliiton alkiolaisen siiven avulla vallankaappaus ei johtanut monarkistiseen hallintoon vaan päätyi siihen, kuten valtalaissa, että eduskunta oli Suomessa korkeimman vallan haltija. 

Odotettiin mahdollista saksalaisten maihinnousua. Venäjällä bolsevikit ottivat vallan ja solmivat aselevon Brest-Litovskissa. Nyt porvarienemmistöinen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen, mutta välittömästi alkoivat eduskunnassa myös kiireiset valmistelut suojeluskunnista muodostettavan porvarillisen armeijan perustamiseksi 11.1.1918.

Venäjä ilmoitti, että se ei tule puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, vaan vetää kaikki joukkonsa niin pian kuin on mahdollista, jäiden lähdettyä. Tästä huolimatta Mannerheim alkoi omavaltaisesti riisua venäläisiä aseista väittäen suomalaisille nyt taisteltavan venäläisiä vastaan. Tosiasiassa tavoitteena oli Itä-Karjalan valtaus. Suomalaiset työläiset rinnastettiin bolsevikkeihin ja Mannerheim aloitti heidän tappamisensa. "Ammutaan paikalla" oli kuuluisa päiväkäsky, joka mahdollisti suomalaisten työläisten joukkomurhan ja keräämisen vuosikausiksi vankileireille.

Valtalain ja Suomen itsenäisyyden kohtalo, pienen porvarillisen vähemmistöryhmän toimesta tulee väkisinkin mieleen tämän päivän eduskunnan asemaa ja valtaa tarkastellessa. Suomi liitettiin NATO:n isäntämaasopimukseen porvarillisen presidentin ja hänen kanssaan yhteistyössä toimivan muutaman ministerin avulla. Sopimusta ei ollut eduskunnan saatavilla eikä sitä edes ollut käännetty suomeksi. Ruotsissa edellytettiin eduskuntakäsittelyä vastaavassa tilanteessa.

Sote-lakia yritetään ajaa läpi perustuslain vastaisin sisällöin presidentin valitessa oikeuskansleriksi perustuslakiasiantuntijan sijasta henkilön, joka on valmistellut ja esitellyt hallitukselle tämän perustuslain vastaisia pykäliä sisältävän lakiehdotuksen. Virassaan oikeuskanslerin odotetaan käsittelevän omien lakipykäliensä lainmukaisuutta kokoomuspuolueen ja kokoomuspresidentin edellyttämällä tavalla.

Vallankäytössään Suomen porvaristo on tukeutunut ylikansallisiin vaikuttajiin. Sata vuotta sitten ensimmäisen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin porvarillista Venäjää ja Venäjän armeijaa pitämään kurissa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaativia suomalaisia työläisiä. Kun porvarillinen suojeluskunta-armeija talvella 1918 yhdessä Saksan armeijan kanssa löi sisällissodassa/ kapinassa Suomen työläiset, sanottiin demokratian voittaneen kun tosiasiassa laittomuus, vankileirit, teloitukset, porvarillinen tykäeduskunta ja Saksan miehitys vallitsivat.

Sata vuotta myöhemmin porvarilliset voimat ja ylikansallisten yritysten lobbarit ovat ottaneet tuekseen rankaisemattomuuden periaatteesta nauttivan USA- ja Saksa-johtoisen NATO-armeijan. Päämääränä on huolehtia, että porvarillinen NATO-propaganda ja -media kuvaavat ylikansallisen laittomuuden laillisuudeksi ja Suomen "hyvinvoinnin" edellytykseksi. Ylikansallisella medialla on rahaeliitin tuki. Se joutuu toimimaan sen ehdoilla, mutta myös sen hyväksi. Ylikansalliset, miljoonia uhreja vaativat sodat ovat median leipää, eivät rauha ja demokratia. Tavalla tai toisella itsenäinen ajattelu on saatava häviämään. Ihmisten suojelu väkivallalta on saatava näyttämään tuomittavalta silloin, kun mainostoimistot niin edellyttävät. Oikeudenmukaisuus, ilmainen terveydenhuolto, koulutus ja uskonnonvapaus on tuomittava, silloin kun niitä ylläpitävät maat toimivat NATO-maiden taloudellisia etuja vastaan.

Ylikansallinen Suomi on muttunut isäntiensä kaltaiseksi. NATO ja Sote purkavat oikeusturvaa, mutta vallanpitäjät haluavat näin olevan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen itsenäisyysjulistus 18.7.1917, sisällissodan siemenet, porvarillinen vallankaappaus, presidentti Niinistö

Elämmekö inkvisition aikaa?

Perjantai 14.7.2017 klo 12:02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Läntisen valtamedian suosikkitunnukseksi on kohonnut totuuden jälkeinen aika ja valemediat. Näillä termeillä pyritään kuvaamaan todellisuus sellaisena, että aikaisempi mediatodellisuus olisi ollut totta ja vasta nyt mm. verkkomedioiden aikana olisi siirrytty totuuden jälkeiseen aikaan.

Srebrenica- myytti, tarina 8000 serbien tappamasta muslimi-miehestä ja -pojasta Srebrenican kaupungissa Bosniassa on saanut ikonisen roolin. Tapahtumaa edellytetään USA:n ja NATO-EU:n toimesta kutsuttavan kansanmurhaksi.

Srebrenica- myytti kuten vastaavat Markala-torin räjäytykset, leipäjono-pommit, Racakin "joukkomurha", Goutan kaasuiskut ja muut Syyrian "hallituksen kaasuiskut" ovat osa provokaatioiden jatkumoa, jolla taloudellista ja sotilaallista valtaansa laajentamaan pyrkivät USA ja Eurooppa- Saksa etunenässä ovat pyrkineet median avulla levittämään kauhua tavallisiin kansalaisiin. Provokaatioiden laajamittaisella disinformaatiolla on päästy ylläpitämään käsitystä oikeassa olevasta, demokratiaa edistämään pyrkivästä USA:sta ja EU:sta.

Eläkkeelle jääneet UNPROFORin eräät totuutta rakastavat kenraalit ovat julkaisseet muistelmansa kuten portugalilainen Martins Branco. Hän toimi UNPROFORIN varajohtajana Zagrebissa 1994 - 1996. Jo varhain hän kyseenalaisti Srebrenica-myytin, mutta viimein eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti muistelmansa.

Srebrenica-myytti rakennettiin jo ennen kuin tiedettiin mitä kaupungissa oli tapahtunut Bosnian serbi-armeijan laskeutuessa kukkuloilta kaupunkiin kohtaamatta käytännössä minkäänlaista vastarintaa kalifaattia rakentavan muslimiarmeijan taholta. Yhdysvallat tarvitsi huomion kiinnittämistä pois omien kenraaliensa kouluttamasta kroaattiarmeijasta, joka pari viikkoa myöhemmin ajoi 250.000 serbiä pommitusten ja tykkitulen saattelemana Kroatian alueella olevalta kotiseudultaan.

Balkanilla sijaistevan Jugoslavian hajottaminen oli USA:n eri presidenttien pitkäaikainen suunnitelma. Kannoksi kaskessa osoittautuivat serbit. Toisessa maailmansodassa fasistinen, Suomenkin tunnustama Kroatia oli säätänyt lain serbien kansanmurhasta. Nämä keskitysleireissä kohtalonsa kohdanneet serbit eivät halunneet uudestaan alistua joukkotuhon kohteeksi, mitä demokraattisen ja eri etnisiä ryhmiä tasa-arvoisesti kohtelevan Jugoslavian hajottaminen sodalla merkitsi.

Bill Clinton, Yhdysvaltojen presidentti, todistetusti aseisti ja rahoitti Kroatiaan 1990-luvulla palanneita neo-natseja ja kalifaattia Balkanille vaativia muslimeja. 2/3 aseista ja tuesta meni kroaateille ja 1/3 muslimi-presidentti Izetbegovicille.

Bill Clintonin rooli kulminoitui Belgradin NATO-pommituksiin ja totaalisen ympäristötuhon aiheuttamiseen Serbiaan ja Montenegroon, yhdessä Tony Blairin kanssa.

Yhdysvallat koki Saksan saaneen Slovenian ja Kroatian infrastruktuuri haltuunsa. Se halusi itse Bosnian ja vähintäänkin Serbian Kosovon sotilaalliseen hallintaansa. Jälleenrakennus loi mahdollisuuksia monille yhdysvaltalaisille yrityksille, joista osa oli hyvin lähellä Clintonia.

Miksi nykytodellisuus muistuttaa inkvisitiota?

Jugoslavian väkivaltaisen haltuunoton jälkeen USA:lle, Britannialle ja Saksalle on langennut tehtäväksi muuttaa propagandan avulla todellisuus sellaiseksi, että syyllisiä kaaokseen ovatkin maatan puolustaneet serbikenraalit.

Srebrenican tapahtumista on jo riittävästi tietoja ja todisteita, jotka osoittavat, että mitään kansanmurhaa ei tapahtunut. Kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan kuinka monta teloitettua on osoitettu olleen, kuinka monta henkilöä kaatui taisteluissa 60km:n matkalla Srebrenicasta Tuzlaan, ja mikä oli kuolinsyy. Kuinka monta serbi-siviiliä kalifaattia rakentava osin Lähi-Idästä koottu, kauloja katkova muslimi-armeija oli Srebrenicasta käsin (joka siis ei ollut demilitarisoitu) tappanut.

Faktoista huolimatta, inkvisition tyyliin, jokaista joka katsoo, että Srebrenica-myytti ei pidä paikkaansa, on rangaistava. USA edellytti Serbian parlamentin säätävän lain, jonka mukaan Srebrenica-kansanmurhamyytin kieltäminen on rangaistavaa.

Nyt Iso-Britannia tukee Clintonia ja Saksan ulkopoliittista johtoa vaatimalla YK:n turvaneuvostoa julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen kielletyksi.

Marcus Papadopulos tapasi Britannian työväenpuolueen puheenjohtajan Jeremy Corbynin pizzalla. Seuraavana päivänä Britanian tabloidit repivät otsikoita tyyliin "Corbyn on tavannut Srebrenican kansanmurhan kieltäjän, Assadin tukijan pizzalla"! 

Miksi totuus on vaarallista? Tony Blairin Irakin sotaan liittyviä sotarikoksia tutkitaan Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ei ole kuin hyppäys siihen, että myös hänen yhdessä Clintonin kanssa suorittama Jugoslavian tuho tulisi tutkittavaksi. Eläkkeelle pääsevät, moraalinsa säilyttäneet upseerit saattavat tukea jo tietonsa antaneita CIA:n entisiä agentteja kuten Robet Baeria, jotka kirjoissaan ovat kuvanneet mitä Balkanilla todella tapahtui 1990-luvulla.

Yhdysvaltojen valtamedian, jota Suomen media kuuliaisesti myötäilee, ongelmaksi on muodostunut se, että totuuden jälkeiseksi ajaksi väitetty aika onkin totuuden paljastumisen aika. Clintonien mafian kaltainen valta mediaan on muuttunut kouristuksenomaiseksi. 

Bill Clinton henkilökohtaisesti rahoitti juuri niitä jihadisteja, joista eräät lensivät myös WTC-torneihin New Yorkissa. Mohamed Atta oli yksi näistä. Osama bin Laden ja Clinton rahoittivat ja aseistivat samoja joukkoja. Ei ole siksi ihme, että Hillary Clinton oli pyörtyä 9/11 muistotilaisuudessa presidentinvaalikampanjan aikana. Jos samaan aikaan tiedostaa miehensä ja omankin osuutensa tähän tuhoon, on aika voida pahoin.

Clinton-säätiön rahoitus on myös mielenkiintoinen. Vuonna 2015 Ukraina oli sen suurin lahjoittaja. Ottaen huomioon, että molemmat Clintonit osallistuivat Jaltalla syyskuussa 2013 suureen EU-vaikuttajien ja Yhdysvaltojen kerman Ukrainan haltuunottoa käsittelevään euforiseen kokoukseen (The Economist), Hillary Clintonin, oletetun tulevan presidentin osuus Ukrainan tapahtumien taustapelissä ei ole vähäinen.

Suomen mediaa seuraamalla ei tiedä Suomen ja Saksan ulkoministeriöiden osuutta Racakin tapahtumien peittelyssä, jolloin totuuden peittäminen teki mahdolliseksi pommitusten aloittamisen.Emme myöskään tiedä Suomen osuutta Kosovon "itsenäistämisessä", Ukrainan EU-lähentymissopimuksen epäonnistuneessa läpiviemisessä tai Kreikan kriisin hoitamisessa. Suomen media palvelee Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n valtapoliittisia tavoitteita, joilla ei ole mitään tekemistä demokratian tai kansanvallan kanssa.

Suomen nykyinen hallitus on kiihtyvään tahtiin purkamassa kansanvaltaista demokratiaa ja perustuslaillisuutta. Se toimii siirtomaaisäntänsä kuuliaisena palvelijana. Totuus on muodostumassa yhtä vaaralliseksi kuin inkvisition aikana. Tuolloin ihmiset epätoivoissaan pelkäsivät inkvisition vallan olevan ikuinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Clintonilainen valtamedia, valemedia, Srebrenica, Corbyn, Papadopoulos,

Yle:n ja HeSa:n kesäpropagandaa

Keskiviikko 28.6.2017 klo 10:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien USA:n kirjeenvaihtaja Laura Saarikosken uutisoinnin on ilmeisesti myötäiltävä USA:n sotapropagandaa ehtona toimipaikassa pysymiselle. Mikään ei erota tämän päivän uutista "Obama tiesi Venäjän operaatiosta" propagandasta. Saarikosken tekstit ovat sotaisan Obaman puolustuspuheenvuoroja kauttaaltaan. Sivistynyt lennokkimurhaaja ja terroristien tukija saa Saarikosken hyväksynnän.

Menemättä tarkempaan Saarikosken tekstien totuudenvastaisuuteen otan vain joitakin esimerkkejä."Obama ei antanut Ukrainalle aseita" ei pidä paikkaansa. Kongressi päätti antaa aseita nimenomaan fasistiselle Azovin pataljoonalle, muutamaa kuukautta aiemmin kieltäydyttyään siitä. Lisäksi Obama on myöntänyt USA.n osallistuneen Ukrainan vallankaappaukseen ja CIA:lla oli oma kerroksensa Ukarainan sisäministeriössä.

Ukrainan haltuunottoa oli valmisteltu USA/EU vaikuttajien kokouksessa Jaltalla mm. molempien Clintonien läsnäollessa syyskuussa 2013 oligarkki Pintchukin koolle kutsumassa kokouksessa, jonka osallistujaluetteloa en tässä kertaa enempää. 

Ukrainan haltuunotto, jossa Suomen Olli Rehn EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina oli vaikuttamassa varsin kielteisesti, olisi syytä raportoida suomalaisille yksityiskohtaisesti.

Saarikosken propaganda liittyy myös Syyriaan. Hän toteaa:" Kun Syyrian diktaattori Bashar al-Assad ylitti Obaman asettaman rajan ja käytti kemiallisia aseita, Obama ei tehnyt mitään, koska se olisi voinut vain pahentaa tilannetta." Tosiasiassa MIT, eräs maailman arvostetuimmista yliopistoista on tutkimuksissaan osoittanut, että kaasuisku ei voinut tulla hallituksen hallussa olevalta alueelta. Sen totesi jo tapahtuma aikaan Carla del Ponte, joka johti asiaa tutkivaa työryhmää.

Näiden valheiksi todettujen väitteiden jatkuva toistaminen ei muuta niitä totuuksiksi. Sen sijaan ne alentavat entisestään HeSa:n uskottavuutta.

Kesän alettua myös Yle jatkaa melko avuttomalta tuntuvaa Kokoomus/NATO-propagandaansa. Venäjän hävittäjien lentoa kansainvälisessä ilmatilassa kritisoidaan ja katsotaan, että näitä normaaleja lentoja on syytä käydä tunnistamassa. Miksi? Yle:n raportoinnin mukaan Venäjän saartaminen, sen oikeuksien kyseenalaistaminen kuten USA ja EU tekevät on myöskin Suomen hyväksyttävä toimintamalli. USA:n ja NATO:n ja aseteollisuuden edun mukaiset kauhukuvat Venäjän milloin mistäkin aikeista halutaan uutisoida, jotta suomalaiset peloissaan vaatisivat lisää kalliita hävittäjiä. Itsenäinen ajattelu halutaan estää pelon ja painostuksen vallatessa alaa.

Laura Saarikoskelle ja muille valtamedian propagandisteille suosittelisin Broadwaylla esitettävää Orwell 1984 näytelmää. Se kertoo dystopiasta, jossa kriittinen ajattelu on kielletty totalitaarisen hallinnon alla. Yhdysvaltojen sotilaallinen ja taloudellinen mielivaltaan perustuva maailmanjärjestys valtamedian lakeijoineen on juuri tällainen totalitarismi. Fasistien ja terroristien käyttäminen ehdottoman vallan saavuttamiseksi on muuttunut arkipäiväiseksi. Suunnitelmalliset Syyrian ja  Jugoslavian murskaamiset USA ja Saksa etunenässä ovat karuja esimerkkejä siitä mihin suomalaisina EU:n tahdottomina jäseninä olemme alistuneet. Syyria-esimerkin voi luke blogistani otsikolla "Arrogantit Saksa ja USA nyt Syyrian kimpussa" 29.1.2016.Jugoslavian suunnitellun hajottamisen vuorostaan teoksestani "Lahtari, Punikki ja Teurastaja".

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA, Venäjä, Laura Saarikoski, Yle-uutiset, Itämeren turvallisuus, Orwellin 1984

Mikä mikä perustuslaillisuus?

Keskiviikko 21.6.2017 klo 10:48 - PirkkoTurpeinen-Saari

Suomessa ei ole juridiselta pohjalta toimivaa perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan meillä on poliittinen, oikeistoenemmistöinen perustuslakivaliokunta tulkitsemassa lakien perustuslainmukaisuutta.

Helsingin Sanomat kuvaa tänään kokoomus-puolueen ongelmia sen pyrkiessä ajamaan läpi asiantuntijoiden kyseenalaistamaa "valinnan vapautta" sote-lakeihin.

Helsingin Sanomien mukaan kokoomuksen "Zyskowiczilla on kolme päivää aikaa vakuuttaa muut valiokunnan jäsenet siitä, ettei perustuslaillisia esteitä ole."

" Kokoomuksessa harmitellaan ettei puolue aikoinaan ottanut vastaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikkaa. Vahva kokoomuspuheenjohtaja olisi ehkä voinut vaikuttaa jollain tavalla valinnanvapaudesta käytävään keskusteluun."

"Vielä huhtikuussa pääministeri Sipilä (kesk) vakuutti, että soten valinnanvapauden perustuslailliset huolet on jo ratkaistu." "HS tietojen mukaan Sipilän väite perustui sosiaali- ja terveysministeriössä käytyihin keskusteluihin."

Kukapa muu kuin soten projektijohtaja Tuomas Pöysti kumppaneineen näitä keskusteluja käy sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on "käynyt valinnanvapauden ongelmia läpi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina käyttämien oikeustieteen professoreiden kanssa".

"Ilmeisesti esitettyjä varaumia ei ole kuitenkaan haluttu ottaa lakiesityksessä huomioon, koska professorien näkemät perustuslailliset ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään."

Nyt kokoomus yrittää siis lisätä painetta perustuslakivaliokuntaan, jotta laki taipuisi kokoomuksen mieleiseksi.

Tuomas Pöystin rooli on mielenkiintoinen. Hän toimii ylikansallisten pääomapiirien toiveiden mukaisen sote-uudistuksen vauhdittajana. Pyrkiikö hän vaikuttamaan oikeusoppineisiin ministeriön keskusteluissa?

Kokoomuksen ja uusliberaalia keskustaa edustavien ministerien johtama hallitus ja kokoomuksesta peräisin oleva tasavallan presidentti ovat nimittäneet Tuomas Pöystin, ohi ministeriön alkuperäisen ehdotuksen oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi lainvalvojaksi.

Oikeuskansleriksi nimitetty henkilö ei näe estettä sille, että hän pyrkii oikeusoppineiden arvostelusta huolimatta kirjoituttamaan lain haluamaansa tai taustavaikuttajiensa haluamaan muotoon ehkä uskoen, että kokoomus Ben Zyskowicz'in avulla saa painostettua perustuslakivaliokunnan ruotuun.

Otettuaan vastaan oikeuskanslerin viran vuoden 2018 alussa on hän lakien perustuslaillisuuden ylin valvoja. Tasavallan presidentin esittelyissä hänen ratkaisujansa valvovat hänen virkaan nimittäjänsä, virkaan esittänyt hallitus ja sote-lakiin valinnanvapautta vaatinut ministeriryhmä.

Yli puolen vuoden ajan Suomi on ilman oikeuskansleria. Tuleva, virkaan jo nimitetty oikeuskansleri, valmistelee myöhemmin arvioitavakseen tulevaa lakia pyrkien vaikuttamaan sen läpimenoon.

Kuinka kauan kansa sietää tällaisen hallituksen ja hallintotavan menetelmiä? Hallitusfarssi oli vain yksi esimerkki tyylilajista, jossa "kaikki kelpaa, kunhan on silmälle siisti". Sote- lain valmistelu on jo kuinka mones esimerkki demokratian ja perustuslaillisuuden toimimattomuudesta tämän hallituksen aikana.

Juridiselta pohjalta toimiva perustuslakituomioistuin, poliittisista riskeistä huolimatta, olisi arvovaltaisempi toimintaympäristö nyt näkemämme arvottoman näytelmän sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, perustuslakivaliokunta, Tuomas Pöysti, valinnanvapaus, Ben Zyskowicz, sote,

Sipilän, Orpon ja Halla-ahon arvot

Tiistai 13.6.2017 klo 11:37 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on herännyt mielenkiintoiseen arvokeskusteluun. Pääministeri Sipilä ja kokoomuksen valtiovarainministeri Orpo katsovat pitkin nenänvarttaan uutta perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. He leimaavat Halla-ahon jyrkän ja halventavia ilmaisuja sisältävän maahanmuuttovastaisuuden rasismiksi, minkä seurauksena tämän henkilön johtamaa puoluetta ei voi pitää hallituksessa.

Katsotaanpa minkälaisia Sipilän ja Orpon arvot ovat. Asetetaan maahanmuuttaja-sanan tilalle suomalaiset työttömät ja köyhät tai vaikkapa ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti ihmisten oikeudenmukaista kohtelua ajavat henkilöt.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja Sipilä ja Orpo eivät paljastaneet puolueittensa aikeita peruuttaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja militarisoida Suomen ulkopolitiikka ja kansainväliset suhteet.

Nyt kokoomuksen ja Sipilän edustaman keskustan kärkihankkeina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöittäminen ja yksityistäminen kansainvälisten pääomasijoittajien saalistuskentäksi. Kansainvälisten normien mukaan erinomaisia tuloksia tuottava nykyinen terveydenhuollon organisaatio suunnitellaan purettavaksi ja korvattavaksi hypyllä suureen tuntemattomaan, jossa ainoa varma asia on se, että ahneus ja taloudellisen hyödyn tavoittelu terveyshyötyjen sijaan voittaa.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edellyttävät puolueet ovat katsoneet perusterveydenhuollon vahvistamisen ja nykyisten organisaatioiden johtamisen laadun parantamisen luovan mahdollisuudet edullisen ja oikeudenmukaisesti kansalaisia palvelevan terveydenhuollon kehittämiseen.

Kokoomus on "valinnan vapaus" termillä harhauttanut kansalaiset luulemaan, että termi merkitsisi samaa kuin auton valinta - Audi tai BMW. Kokoomus ei kerro, että yksityisiin lääkärikeskuksiin hankitut kalliit laitteet ja henkilökunta edellyttävät käyttöä. Kalliita turhia - hienolta ja vapaalta vaikuttavia - tutkimuksia silmät hämmästyksestä pyöreänä käyttävä asiakas ei tiedä, että tutkimukset maksavat. Tähän mennessä terveydenhuoltoon varatut rahat eivät riitä kattamaan "valinnanvapautta". Sen sijaan tarvitaan asiakasmaksuja. Terveydenhuolto ei olekaan enää ilmaista, vaan karkaa köyhien ulottuvilta. 

Kokoomuksen ja Sipilän keskustan arvomaailma hyväksyy Euroopan militarisoimisen hyvien naapuruussuhteiden rakentamisen sijaan. Ne hyväksyvät sodat taloudellisten voittojen saamisen välineenä. Sodat edellyttävät rasismia sotien kohteena olevia kansoja tai kansakuntien johtajia kohtaan. Johtajat ja heitä tukevat ryhmät on demonisoitava, jotta saadaan "moraalinen" oikeutus ryöstöretkeen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hyökkääjien saama taloudellinen hyöty.

Millä tavalla Belgradin laittomat pommitukset vuonna 1999 erosivat "kristalliyöstä"? Kristalliyössä natsit demonisoivat juutalaiset, tuhosivat heidän omaisuutensa ja vaativat juutalaiset maksamaan korvaukset. Natsit pitivät oikeana juutalaisten, serbien ja kommunistien tuhoamista ja heidän omaisuutensa konfiskoimista.

Jugoslavian valtion hajottaminen 1990-luvulla suoritettiin USA:n ja Saksan toimesta suunnitelmallisesti tarkoituksena ottaa Balkan haltuun, tuhon jälkeen ostaa infrastruktuuri halvalla ja siirtää USA:n ja Saksan pääomapiirien omistukseen. Päämäärään pääsemiseksi valtion perustuslakia ja demokratiaan suojelevat serbit oli jälleen demonisoitava. Läntisen valtamedian ja kansainvälisten poliittisten apurien avulla, mutta kansan hirvittävien kärsimysten jälkeen, suunnitelman katsottiin onnistuneen. Nobelin palkintoja jaettiin kaikille  suunnitelmaan osallistuneille tahoille. EU:lle, Ahtisaarelle, Lääkärit ilman rajoja -järjestölle (jonka puheenjotaja paistatteli päivää valokuvissa albaaniterroristien kanssa).

Jotta Nobelin palkintojen oikea osoite ja serbien pahuuden julistamisen oikeutus olisi pysyvä tarvitaan sotapropagandan jatkamista. Balkanilta EU-NATO ja Yhdysvallat siirtyivät töihin Irakiin, Georgiaan, Libyaan, Syyriaan, Ukrainaan ja moniin Afrikan maihin, joista ei viitsitä edes tiedottaa. Jokainen NATO-EU:n sota esitellään valtamediassa oikeutettuna, hyvän voittona pahasta.

Sotapropagandan seuraava vaihe on uhrien itseruoskinta. NATO-EU edellyttää, että pahaksi julistetut demonisoidut ryhmät ja valtiot myöntävät pahuutensa. Vasta tuon myöntämisen jälkeen investointeja tulee ja rahahanat aukeavat. Hyvänä esimerkkinä on Bosnian Srebrenican kansanmurha-myytti, joka on USA:n ja NATO-EU:n propagandan kantava voima.

USA ja NATO-EU ovat omalla kustannuksellaan pystyttäneet ihmisoikeustuomioistuimen Haagiin, jossa niiden itsensä palkkaamat tuomarit jakavat tuomioita. Perustuslakinsa ja kansainvälisten lakien mukaisesti maataan hajottamiselta puolustaneet kenraalit ovat syytettyinä. Kansainvälisten lakien perusteella laittomiin pommituksiin osallistuneet NATO- maiden kenraalit eivät ole syytettyjen penkillä. Arabimaista tuotettuja terroristeja rahoittaneet USA ja Kroatian neo-natseja aseistanut ja tukenut Saksa eivät ole syytettyjen penkillä.

Lukuisissa tutkimuksissa on todistettu, että mitään kansanmurhaa ei tapahtunut. Ei ole 8000 teloitettua muslimi-miestä ja poikaa. Siitä huolimatta Euroopan parlamentti edellyttää, että kukaan ei saa kieltää tuota myyttiä. Jopa Serbian parlamentin on ollut säädettävä laki, joka kieltää Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Siis julistaa USA:n ja NATO:n sotapropagandan edellyttävän serbien demonisoinnin olevan totta. Muuten Serbiaan ei tule investointeja, se ei voi liittyä EUhun ja sen on irrottauduttava ystävyydestä Venäjän kanssa.

Sipilän keskustapuolue ja kokoomus jakavat NATO-EU:n arvot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Laittomat NATO-pommitukset milloin missäkin maassa, terroristien tukeminen (Afganistanissa, Libyassa, Syyriassa, Ukrainassa) omien taloudellisten tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi sopivat viralliselle Suomelle, niin hallitukselle kuin medialle.

Kuinka erilaiset Halla-Ahon arvot itse asiassa ovat näiden kansainväliset sodat ja militarismin hyväksyvien puolueiden arvoista? Halla-Aho näyttää vastustavan sotien seurauksena maahan tuotettavia pakolaisia. Saksassa pakolaisten odotetaan luovan mahdollisuuden vielä puolalaisia ja ukrainalaisiakin siirtotyöläisiä edullisemmalle työvoimalle, jota saadaan miljoonan hädänalaisen pakolaisen reservistä.

EU rakennettiin Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomapiirien toiveiden mukaiseksi. Eriarvoisuuden kasvu, halpatyövoima ja terrorismi ovat seurausta ja hinta saaduista voitoista. Halla-Ahon sanavalinnat ovat vastenmielisiä, mutta ovatko arvot loppujen lopuksi epäinhimillisemmät kuin Sipilällä, Orpolla ja EU:n päättäjillä ylipäänsä?

Päätelköön jokainen itse!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, perussuomalaiset, Sipilä, Orpo, Halla-aho, arvot, maahanmuuttajat, köyhien ihmisoikeudet, militarismi

Sotarikollinen sankarina - Suomen kansan historian raskas taakka

Perjantai 2.6.2017 klo 18:24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen tutkinut luovaa vuorovaikutusta koko elämäni ja kirjoittanut aiheesta kirjoja. Inhimillinen kasvu ja yhteisö sekä Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun ovat tärkeimmät.

Jotta ihminen voi tuntea, minkälaisessa yhteiskunnassa hän elää hänen tulee tuntea itsensä. Kyky eläytyä toisten tilanteeseen paljastaa olosuhteet, joiden seurauksena omat ja tuon kanssaihmisen mahdollisuudet elää ja selvitä paljastuvat. Mahdollisuus vaikuttaa omiin olosuhteisiin ja oikeudenmukaisuuden tunnistaminen asuinyhteisössä, valtiossa ja maailmassa vaikuttavat yksilön yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen todellisuudentajuun.

Valitettavan usein, jo varhaislapsuudesta lähtien lapselle opetetaan mitä hänen tulee ajatella, sen sijaan, että hän voisi eläytymällä itse arvoida miltä asiat tuntuvat. Lapsi opii tottelemaan, jotta aikuiset osoittaisivat hyväksyvänsä lapsen, joka on täysin heistä riippuvainen.

Suomen sisällissota vuonna 1918, jossa nälän ja epäoikeudenmukaisen kohtelun alainen työväki joutui taistelemaan oikeuksistaan, jakoi kansan. Sodassa suojeluskunnista muodostettu porvarillisen hallituksen armeija yhdessä Saksan armeijan kanssa kukisti kapinaan nousseet työläiset.

Maan hallitus valitsi valkoisen armeijan johtoon Carl Gustaf Emil Mannerheimin, jolta puuttui lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien eläytymiskyky ja oikeudentunto.

Hän oli tunettu ilkeydestä, valehtelusta, väkivaltaisuudesta veljeään ja koulutovereitaan kohtaan. Hänet erotettiin valmistavasta koulusta tappeluiden ja ikkunoiden rikkomisen takia. Hänet erotettiin kadettikoulusta valehtelun, koevilpin, röyhkeyden ja tovereiden pahoipitelyn takia. Hän mielisteli ihmisiä, joilta hän halusi jotakin, kuten rahaa sukulaisilta.

Opiskelu Pietarissa tyssäsi siihen, että hän ei läpäissyt sotilasakatemian pääsykokeissa. Komean ulkomuodon ja suhteiden avulla hän eteni kuitenkin urallaan. Hän meni naimisiin varakkaan pietarilaisen naisen kanssa, mutta tuhlasi tämän omaisuuden muutamassa vuodessa ja pari erosi. Hänet oli määrätty maksamaan vaimolleen ja kahdelle tyttärelleen elatusapua. Hän kuitenkin luonteelleen tyypillisesti mitään ilmoittamatta puolitti sen eikä vastannut vaimonsa kysymyksiin ennenkuin vaimo joutui kääntymään yhteisen ystävän puoleen, jotta tämän kautta saisi vastauksen. Vaimo joutui kulkemaan Pariisissa koko talven pelkkä kumisadetakki päällään kun ei ollut pystynyt lunastamaan ulsteriaan räätäliltä.

Sisällissodan päiväkäskyssä hän muun muassa vannoo valloittavansa Venäjän Karjalan. Hän antaa myös "ammutaan paikalla"- käskyn, jonka tulkittiin sallivan mielivaltaiset teloitukset. Hänen itserakkautensa ylitti kaiken. Viipurissa valkoiset olivat koonneet kodeistaan parisataa venäjää puhuvaa siviiliä, kuljettaneet heidät kulkueena kaupungin läpi ja teloittaneet. Mannerheim suhtautui tähän raakaan joukkomurhaan piittaamattomasti ja vakavaan luonnehäiriöön viittaavalla asenteella.

Sisällissodan jälkeen Saksan miehitys kesti vain vuoden 1918 loppuun. Saksan keisarikunnan romahdettua Suomi joutui suuntautumaan vähemmän saksalaiseen hallintoon. Valtionhoitaja Svinhufvud ei voinut jatkaa tehtävässä liian saksalaissuuntautuneena. Vankiloissa oli kymmeniätuhansia työläisvankeja. Mannerheimilla ei ollut saksalaisystävyyden painolastia, joten hänen katsotiin sopivan valtiohoitajaksi.Valintaa ennen oli kuitenkin laadittava armahduslaki, jossa valkoisten mm. Mannerheimin rikokset mitätöitiin. 

Valtionhoitaja Mannerheim toimi jälleen laeista ja oikeudesta piittaamatta. Hän salli heimosotureiden hyökätä Venäjän Karjalaan tavoitteenaan Pietarin valloitus ja valkoisen vallan palauttaminen Venäjälle.

Kesällä 1919 K.J.Ståhlberg tuli valituksi ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi. Mannerheimin hävisi vaalin. Ståhlberg ei hyväksynyt heimosotaretkiä. Hänestä tuli oikeudentuntonsa ja määrätietoisuutensa vuoksi Mannerheimin tärkein vihollinen. Ståhlberg esti Mannerheimia muodostamasta suojeluskunnista omaa yksityistä armeijaansa.

Vaikka Manerheimilla ei ollut viralista asemaa, hän pelasi täysillä verkostojensa avulla kulisseissa. Hän oli oikeusministeri Åkesonin hyvä ystävä. Åkesonin käskystä etsivä keskuspoliisi pidätti 3.elokuuta 1923 Suomen Työväenpuolueen johtajat ja koko eduskuntaryhmän kaikkiaan yli 200 ihmistä. Mitään todisteita valtiopetoksellisesta toiminnasta ei löytynyt.

Myöhemmin 1930 Lapuanliikeen liepeillä toimivat Kai Donner, Rudolf Walden, Petter Forström muut vanhat aktivistit pyrkivät nostamaan Mannerheimin diktaattoriksi. Mannerheim antoi 30. syyskuuta julkilausuman: "Minä toivon, että jokainen, joka muistaa vuoden 1918, on antava tukensa näille epäitsekkäille isänmaallisille pyrinnöille, jotka Lapuan liikkeen vaikutuksesta ovat päässeet julkiseen elämäämme vaikuttamaan."

Svinhufvud oli kutsunut, heti presidentiksi tultuaan,  Mannerheimin uudistetun puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Tiivis yhteistyö saksalaisten kanssa jatkui koko 1930-luvun. Herman Göring, Gestapon perustaja, oli aloittanut toisinajattelijoiden vangitsemiset ja heidän toimittamisensa keskitysleireihin. Göring kertoi Mannerheimille 1934 Saksan tulevista suunnitelmista. Hänelle kerrottin myös tulevasta sodasta. Mannerheimille ilmeisesti annettiin lupaus siitä, että Saksa antaisi aseapua Suomelle, jos Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen.

Talvisodan alla Mannerheim oli myös määrännyt kaikkien poliittisesti epäluotetavien henkilöiden vangisemisesta. 1930 luvulta vuoteen 1944 Suomessa vangittiin poliittisista syistä 4500 ihmistä. Pelkästään lokakuussa 1939 Valtiollinen poliisi vangitsi 272 ihmistä.

Talvisodassa Mannerheimin strategiana oli Leningradin ja Karjalan valtaus - ei Suomen puolustus. Hän pyrki varmistamaan Ruotsin ja Saksan tuen sotahankkeelle nk. "Pohjoismaisen yhteistyön" nimen alla. 

Mannerheim liittoutui Saksan kanssa sotaan Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 presidentti Kallion selän takana. Seraavana päivänä hän sopi asiasta pääministeri Rytin kanssa. Ulkopolitiikasta vastaava presidentti sai tiedon asiasta vasta kymmenen päivää myöhemmin. Tiedon saatuaan presidentti Kallio sai järkytyksestä halvauskohtauksen. Hallituksen enemmistö sai tietää asiasta vasta 24.9.1940 Eduskunnalle ulkoministeri Witting kertoi asian vasta , kun saksalaiset olivat olleet maassa jo viikon.

Hitler oli tiedustellut suomalaisilta rajatoivomuksista. Yksi tiedustelun kohteista oli Mannerheim. Jos Neuvostoliitto tuhoutuisi täydellisesti rajan tulisi kulkea Äänisjärven itäpuolta Jäämereen.

Jatkosodan alkaessa heinäkuussa 1941 Mannerheim viittasi jälleen "Vapaussotaan 1918" ja kutsui suomalaisia "pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan" Suomen ja Itä-Karjalan vapauttamiseksi. Siten myös jatkosota oli talvisodan ohella valloitussota.

Mannerheim toimi valloitetun Neuvostoiiton Itä-Karjalan yksinomaisena johtajana. Hän johti niin sotilas- kuin siviilihallintoa koko miehityksen ajan 1941 - kesään 1944.

Mannerheim antoi heinäkuun 8. päivänä, jo ennen kuin Suomen armeija lähti liikkeelle, käskyn, jossa määrättiin Itä-Karjalasta vallattavien alueiden väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin. Tarkoituksena oli Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan. Kansallinen karjalan kieltä puhuva väestö sai vihreän oleskeluluvan ja epäkansalliseen, venäjänkieliseen väestöön kuuluvat saivat punaisen oleskeluluvan. Kansallista väestöä oli 37 601 ja epäkasallista 49 295.

Miehitetty Itä-Karjala oli sotilashallinnon alainen, ja sen johtoon määrättiin suoraan päämajan alainen sotilashallintoesikunta. Ylipäällikön antamalla julistuksella 8.7.1941 kaikki rikokset sotatoimialueella määrättiin käsiteltäviksi sotatoimiyhtymien kenttäoikeuksissa.

Keskitysleireissä oli yhteensä 23 984 vangittua. Rakennuksia ympäröivät piikkilanka ja vartiotornit. Keskitysleireille sijoitetut olivat pääasiassa naisia, lapsia ja vanhuksia. Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942, jolloin se oli 400-500 henkilöä kuukaudessa. Kaikkiaan kuolleisuus Itä-Karjalan leireillä oli vuoden 1942 aikana 3516.

Puolustusvoimien hygieenikon T.W.Wartiovaaran mukaan juomaveden laatu todettiin bakteriologisissa tutkimuksissa ala-arvoiseksi. Samoin käymälät. Tarjottu ruoka oli ala-arvoista eikä siitä voinut saada riittävää määrää ravintoa. Tarttuvat taudit, nälkä ja rangaistuksina annetut pahoinpitelyt johtivat kuolemiin.

Paitsi Itä-Karjalan leirejä Mannerheimin ylipäällikkyydessä myös suomalaiset toisinajattelijat joutuivat vastaavanlaisille keskitysleireille tai asepalvelusta suorittamattomina etulinjaan tai miinanraivaajiksi. 

Venäläisten sotavankien kohtelu oli omaa luokkaansa. Maailman tilastoissa on harvoja maita, joiden sotavankileireillä olisi menehtyneitä enemmän kuin Mannerheimin alaisilla leireillä. Lisäksi sotavangit luokiteltiin eri ryhmiin joista osa luovutettiin saksalaisille tietoisina siitä, että he joutuisivat välittömästi teloitetuiksi.

Mannerheimista sanotaan, että hän ei ollut natsi. Nimityksellä ei ole merkitystä sillä häntä ajoi voimakas ylemmyydentunne ja tunneköyhyys. Hän oli rasisti. Hänen vihollisiaan olivat juutalaisbolsevikit, joiden kitkeminen juurineen oli hänen tavoitteensa.

Mannerheimin johdolla suomalaisiin iskostettiin Suur-Suomi aatetta ja venäläisvihaa, jotka antoivat sotapropagandan mukaan oikeutuksen äärimmäiseen epäinhimillisyyteen ja sotarikoksiin. Mannerheim ei joutunut Nürnbergin sotarikostuomioistuimeen eikä suomalaiseen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin. Hän lähti Stalinin luvalla pois maasta lomalle Portugaliin samaan aikaan kun hänen alaisensa olivat syytettyinä sodasta vastuullisina tai asekätkennästä.

Mannerheim ei tuntenut rahtuakaan empatiaa lähimpiään, syytetyksi ja tuomituiksi joutuneita  upseereita kohtaan. Lojaliteettia hän tunsi muun muassa saksalaista kenraali Erfurthia kohtaan, mikä ilmeni vierailukäynnilla tämän luona sodan runtelemassa Saksassa.

Hänet oli valittu presidentiksi siksi, että hänen johdollaan suomalaiset voisivat alistua rauhaan kesällä 1944. Hän oli johtanut Suomen valloitussotaan, nyt hän oli ainoa henkilö, joka auktoriteetillaan voisi johtaa suomalaiset ulos siitä loukosta johon hän oli kansan johtanut.

Suomessa on ollut vaikutusvaltaisia poliittisia piirejä, jotka ovat käyttäneet Mannerheimista muodostettua sankarikuvaa omien tavoitteidensa apuna. Mannerheim ei astunut ulos aatelissäädyn luomasta kuplasta koskaan. Hän ei ymmärtänyt demokratiaa eikä ollut kiinnostunut ihmisoikeuksista. Hänelle sisällissodan punaiset olivat roistoja ja huligaaneja, joiden elämä ja kärsimykset olivat hänelle yhdentekeviä. Vielä viimeisinä elinpäivinäänkin hän oli sitä mieltä, että punaisten saamat rangaistukset olivat liian lieviä.

Tämä Mannerheimin asenne on antanut tukea valkoisen Suomen historiankirjoitukselle ja valkoiselle sankaritarustolle. Se on tukenut oikeiston hegemoniaa ja estänyt punaisen osapuolen kohtelun ja oikeudettomuuden tuoman kärsimyksen käsittelyn maassamme.

Olen pyrkinyt kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja tuomaan yllä kuvaamiani seikkoja esiin perusteellisesti ja lähdeviitteillä varustettuna jotta kansalaisina voisitte kanssani miettiä, miten on mahdollista, että selkeästi sotarikoksiin syyllistynyt Mannerheim on nostettu suomalaiseksi sankarihahmoksi. Miksi lapsille opetetaan ulkoa, ilman, että he tietävät minkälainen henkilö Mannerheim oli, ihailemaan häntä?

Tässä on se vaara, että suomalaiset, jotka eivät havaitse Mannerheimin julmuutta, eivät havaitse myöskään Euroopan maissa nousevia julmia liikehdintöjä, joissa on sama rasistinen pohjavire kuin mikä Mannerheimilla oli. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheimin keskitysleirit, Mannerheim, sotarikokset, rikosten peittely, empatian puute, sotapropaganda

Natsi-Saksa ja Natsi-Suomi ovat jälleen täällä

Torstai 25.5.2017 klo 11:10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen aloitti uuden natsismia muistuttavan aikakauden. Saksa ei aikaillut alkaessaan hamuta taloudellista hyötyä Yhdysvaltojen vanavedessä.

Yhdysvallat oli jo presidentti Reaganin aikana alkanut järjestelmällisen suunnitelman Jugoslavian hajottamiseksi ja Balkanin sotilaalliseksi valloittamiseksi. Se tarvitsi suunnitelman toimeenpanoon ikiaikaisen liittolaisensa Saksan tukea.

Yhdysvaltojen oikeistolaiset pääomapiirit olivat jo 1930-luvulla tukeneet Hitlerin aseistamista tämän suunnitellessa hyökkäystään Neuvostoliittoa vastaan ja laajempaa maailmanvalloitusta. Pääomapiirit pitivät maailmansotaa välttämättömänä USA:n talouslaman ratkaisemiseksi aseteollisuuden avulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan paenneet natsit keräsivät albaani-diasporan rinnalla rahaa tukeakseen Jugoslavian hajotusta. Toisen maailmansodan aikaiset natsi-liittolaiset Kroatia ja Saksa löysivät jälleen toisensa. ItäSaksan entisistä asevarastoista kuljetettiin aseita väkivaltaisesti Jugoslaviasta itsenäistymään pyrkivään Kroatiaan.

Saksa vaati EUta hyväksymään Kroatian itsenäisyyden 1992 siitä huolimatta, että maa oli ensimmäisten monipuoluevaalien jälkeen säätänyt rasistisen perustuslain, jossa aikaisemmin tasa-arvoiset serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi. Sen lisäksi mitkään muutkaan itsenäistymisen edellytykset eivät olleet voimassa. On hyvä muistaa, että toisen maailmansodan aikana Saksa oli tukenut fasistisen Kroatian muodostumista. Kroatia sääti tuolloin lain, joka teki mahdolliseksi serbien kansanmurhan. Niin saksalaiset kuin kroaatit tappoivat yhteensä yli miljoona serbiä vain siksi, että he olivat serbejä.

Väkivaltaisesti, USA:n ja EU:n tuella suoritettujen Slovenian, Kroatian ja Bosnian itsenäistymisjulistusten ja tunnustamisten jälkeen seurasi uusi serbien kansanmurha, jossa Saksan rooli oli ratkaiseva.

Yhdysvallat aseisti kroaatteja ja Bosnian muslimeja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. Saksa tuki kroaatti-armeijan hyökkäystä Bosnian puolelle nujertamaan serbien vastarintaa. Kun Britannia olisi halunnut asettaa talouspakotteet Kroatialle tämän tunkeutumisen johdosta, Saksa esti sen.

Saksan sosialidemokraattisessa puolueessa tapahtui merkittävä muutos, joka vaikutti koko Euroopan tilanteeseen. Suuri osa Euroopan sosialidemokraattisista puolueista omaksui opportunistisen Britannian labourin johtajan Tony Blairin kolmannen linjan. Blair liittoutui Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa Jugoslavian serbien lopullisessa murskaamisessa.

Tunnetun kaavan mukaan USA ja NATO-EU leimasivat propagandassaan serbien vaaleilla valitun johtajan Milosevicin Hitleriksi samoin kuin myöhemmin Saddam Husseinin, Gaddafin, Assadin jne. jotta sotilaallinen hyökkäys saataisiin oikeutetuksi.

Bosnian serbien ja Serbian serbien puolustaessa perustuslaillisia oikeuksiaan USA:n ja EU:n tukemia jihadisteja ja albaaniterroristeja vastaan heidät demonisoitiin. Muslimi-kalifaattia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin tukena Sarajevossa oli yhdysvaltalainen kenraali John Galvin. Kroaattien ajaessa 250.000 serbiasukasta Kroatian Krajinasta, kroatian joukkoja oli kymmenen kuukauden ajan valmentanut yhdysvaltalaisten kenraaleiden MPRI organisaatio.

Sosialidemokraattisten EU-johtajien peruste sotatoimilleen oli "humanitaarinen interventio". Bill Clintonin ja Tony Blairin johdolla NATO ryhtyi haltuunottosuunnitelmansa mukaan pommittamaan Jugoslavian hajotuksesta jäljelle jäänyttä osaa Serbian ja Montenegron muodostamaa Jugoslaviaa. Tavoitteena oli aikaisemmin toteutuneen Bosnian NATO-miehityksen lisäksi toteuttaa Kosovon miehitys ja myöhempi haltuunotto. Tämän saavuttamiseksi USA ja monet NATO-maat rahoittivat ja ohjasivat albaaniterroristien KLA-järjestöä, joka oli kunnostautunut elin- ja huumekaupassa ja joidenjohtaja oli Interpolin etsintäkuulutettujen listalla. KLA:n avulla lietsottiin sieppauksia ja murhia. Kun poliisi puuttui toimintaan syntyi "humanitaarinen ongelma".

Saksan sosialidemokraattien moraalinen kriisi kulminoitui tähän pommitukseen. Oscar Lafontaine, entinen puolueen puheenjohtaja ja ministeri, erosi hallituksesta vain pari päivää ennen pommitusten alkamista. Saksa osallistui perustuslakinsa vastaisesti pommituksiin. Huonoa omaatuntoa kuvaa se, että se keskeytti pommitukset vuorokauden ajaksi, joka oli toisen maailmansodan aikaisen Belgradin pommituksen vuosipäivä. Tuossa pommtuksessa kuoli yhden päivän aikana 20.000 belgradilaista.

Saksa hyötyi Jugoslavian hajottamisesta taloudellisesti. Se on ostanut halvalla erityisesti Kroatian, mutta myös Serbian infrastruktuurin. Kroatian pankit, vakuutuslitokset, hotellit jne ovat saksalaisomstuksessa. Myös serbit kuulevat uutisiaan saksalaisomisteisesta mediasta. Tony Blair toimii Serbian pääministerin neuvonantajana maan taivuttamiseksi ylikansallisen pääoman toimenpideohjelmaan.

Saksa on yhdistymisellään "ansainnut" natsirikosten unohduksen. Ei ole enää Neuvostoliittoa eikä DDRää muistuttamassa siitä kouriintuntuvasti.

Entä Suomi sitten. EUun liittymisen jälkeen Suomi on kokenut saman natsiajan unohduksen.  Heti 1990-luvun alussa puolustusministeri Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian mikäli se koskaan oli hävinnytkään. Natsimielisinä kielletyt suojeluskunnat ja lotat nousivat uuteen arvoon samaan aikaan kun sisällissodan hävinneen osapuolen kunnia edelleen odottaa palautustaan. Marsalkka Mannerheimin rooli rasististen suomalaisten Itä-Karjalan keskitysleirien suunnittelijana, pystyttäjänä ja hallinnoijana painetaan villaisella.

Saksan johtaman EU:n uusi rooli antaa myös Suomelle mahdollisuuden toteuttaa osuuttaan uuden militarismiin pohjautuvan maailmanvalloituksen rattaana. Kokoomuspuolue on ottanut ohjat niin ulko- kuin sisäpolitiikassa. Rauhaan ja yhteistyöhön uskonut presidentti Kekkonen piti kokoomusta vaarallisena Suomelle.

Suomen politiikassa tapahtui käänne Martti Ahtisaaren tultua valituksi presidentiksi. Hän edusti Yhdysvaltojen ja NATOn myötäilyyn perustuvaa "humanitaarista interventio"-politiikkaa. Hänen tuellaan sosialidemokraattinen puolueen moraali mureni. Mauno Koivisto oli selkeästi NATOa vastaan ja halusi hyvät suhteet Venäjään. Ahtisaari oli päinvastainen.

1930-luvulla sosialidemokraattinen puolue oli vastaavassa tilanteessa. Väinö Tannerin edustama osa tuki sotapropagandaa ja kehotti työväestöä liittymään suojeluskuntiin, järjestöön, joka vain pari vuosikymmentä aikaisemmin oli teloittanut työväestöä tuhatmäärin.

Natsi-Saksan juutalaiset on korvattu venäläisillä. Militarismin voimistamiseksi tarvitaan vihollinen ja se on muovattu venäläisten rooliksi. Natsi-Saksan suurin uhrauksin voittanut moraaliltaan ylivertainen kansa on leimattu halveksittavaksi joukoksi. Serbit olivat myös kansa, joka omalla taistelullaan voitti natsi-kroaatit ja saksalaiset toisen maailmansodan aikana.

Tämä uusi "juutalaisten" joukko, venäläiset ja serbit, on saatu aikaan voimakkaalla propagandalla. Suomessa propagandaa hoitavat Helsingin Sanomat, Yle, Otava ja WSOY.

Yle on oikeistohallitusten vallassa ja todistettavasti lobbaukselle alttiina. Helsingin Sanomien historia pohjautuu sotavankitoimiston johtajaan Eljas Erkkoon, joka ennen talvisotaa ulko/puolustusministerinä neuvotteli Saksan ja Ison-Britannian sotilasjohdon sekä Pohjolan päämiesten ja ulkoministerien kanssa siitä, että Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ei Suomen toimesta estettäisi.

Otava kustansi Mannerheimia ihannoivat muistelmat, jotka kirjoitti Ranskan ja USA:n tiedustelupalvelussa työskennellyt päämajan tiedustelu-upseeri Aladar Paasonen.

WSOY:n historiaan liittyy Valtiollisen poliisin johdossa toiminut Eino Suolahti, jota jyrkkyytensä johdosta kutsuttiin Eino veriseksi. Hän oli IKL:n fasistisen isänmaallisen kansanliikkeen perustajia, Uuden Suomen johtokunnan jäsen ja sotien jälkeen hänen poikansa Eino E.Suolahti oli WSOY:n kirjallinen johtaja. Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien organisoija Heinrich Himmler vietti kesäisiä päiviä heidän huvilallaan.

Suomen media ja kustannustoiminta on merkittäviltä osin muovautunut EU:n edellyttämän uuden rasistisen natsiajan edistäjäksi. Venäläiset, uudet juutalaiset, ovat ilman todisteita syylliset milloin mihinkin keksittyyn epäkohtaan. Siten Suomen mediasta ja kirjallisuudesta on turha etsiä totuudenmukaista kuvaa Balkanin tilanteesta, Ukrainan vallankaappauksesta tai Syyrian konfliktista.

Natsiaikaa muistuttava joukkopsykoosi on valmis. Näen mielessäni käsivarret kohoamassa USA:n ja Saksan pääomapiirien vallan edellyttämmään ojoon ylös oikealle.

Tämä valta edellyttää sotia ja niiden aiheuttamaa kansainvaellusta. Tämän vaelluksen uhrit otetaan vauraaseen Eurooppaan, mutta heille maksetaan mitätöntä palkkaa. Sotien aiheuttama jihadismi otetaan vastaan pääomien tarpeiden sivutuotteena. Terroritekojen perusteella poliisien ja armeijoiden miesvahvuutta kasvatetaan. Näillä miesvahvuuksilla saadaan myös reiluja työoloja vaativat kansalaiset kuriin. Kyynelkaasulla, pampuilla pomminvarmoilla miehistönkuljetusajoneuvoilla.

Saksan ja Ruotsin hallitukset vaativat kansalaisia sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Uuteen Saksaan, uuteen Ruotsiin. Se ei ole ainoastaan monikulttuurisuutta vaan sotien ja väkivallan hyväksymistä, armeijoiden läsnäoloa kaduilla ja lentokentillä. Uusi uljas aikausi on edessämme. Unohtakaamme empatia ja moraali. Pääoman tarpeet ovat omiamme tärkeämmät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: natsi-Saksa, natsi-Suomi, Euroopan sosialidemokratia, Lafontaine, EU-jihadistit

Tämä hallitus on katastrofi.

Lauantai 13.5.2017 klo 10:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tämä hallitus toteuttaa kokonaisvaltaisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaventavaa politiikkaa. Tällä hallituksella ei ole kansan mandaattia toiminnalleen. Eduskuntavaalien alla kokoomus ja keskusta, puhumattakaan perussuomalaisista eivät sanallakaan vihjaisseet ryhtyvänsä nykyisenkaltaiseen ylikansallisen pääoman etuja palvelevaan politiikkaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jolla terveys- ja sosiaalipalvelut alistetaan markkinoille ei ole valmisteltu minkäänlaisessa laajassa komiteassa, jossa maan kaikki poliittiset suuntaukset ja asiantuntijat olisivat olleet edustettuina. Tuo katastrofaalinen "uudistus" on valmisteltu kokoomuksen puoluetoimistossa ja sitä lähellä olevissa ryhmissä.

Kokoomuksen tavoitteena on saada laajat terveysmarkkinat, joissa pääasiana ovat taloudelliset voitot. Alkuperäisenä uudistuksentarpeena olisi ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltäehkäisyä.

Vuosikymmenten ajan resursseja on kohdennettu erikoissairaanhoitoon. Pääministerinä ollessaan Matti Vanhanen totesi erikoissairaanhoitoon saadun 15.000 uutta virkaa mutta perusterveydenhuoltoon ei yhtäkään.

Lääkäriliitto ei nähdäkseni ole myöskään tehnyt kaikkeaan tilanteen korjaamiseksi. Viimeisten vuosikymmenten ajan lääkäriliitto on kaventanut roolinsa palkkapolitiikkaan. Rahanahneus on osittain korvannut eettisyyden. Lääkärit ottavat nykyisin palkkansa suureksi osaksi pääomatuloina, jolloin verotus kevenee palkkatyöläisiin nähden.

Ollessani 1972 - 77 Suomen lääkäriliiton hallituksen jäsen kirjoitin käsikirjoituksen Lääkärin ammattia esittelevään opetuselokuvaan, jonka ohjaajana toimi tunnetu Felix Forsman. Elokuva painotti lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä ja nimenomaan perusterveydenhuollon roolia.

Kymmenen vuotta myöhemin luin lehdestä kuinka lääkäriliitto halusi  tehdä uudenlaisen elokuvan. Sen piti tuoda lääkärinammattiin vauhtia ja sankaruutta, jotta pojat entistä enemmän hakeutuisivat alalle. Siinä tuli esitellä vaativia leikkauksia ja yksilösuorituksia.

Nykyisin on yhä vaikeampaa saada työlleen sitoutuneita lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Ongelma on tässä pähkinänkuoressa.

Keskustan ministeri Bernerin järjetön ja arrogantti liikennekaari sai tuoreeltaan täystyrmäyksen. Sitä pyritään edistämään pienin askelin, joista "taksiuudistus" on alkupaloina. Turvallinen, kohtuuhintainen taksinkäyttö pyritään korvaamaan mielivaltaisella hinnoittelulla, josta on voinut kokea esimerkkejä Tukholmassa matkustaessaan.

Ministeri Bernerin mielivaltainen toimintatapa on näkynyt hänen muissakin toimissaan. Arroganssi, jolla hän puuttui Finnavian ratkaisuihin oli häkellyttävää.

Pari päivää sitten Yle:n A-studiossa käsiteltiin työvoimapoliittisia uudistuksia. Tunnin keskustelussa paljastui katastrofaalinen tilanne työvoimatoimistoissa. Työntekijöitä on aivan liian vähän. Tätä puutetta hallitus paikkaa yksityisten yritysten palveluilla, mikä vain hajottaa kokonaisuutta. Hallitus näkee ongelman ratkaisuna sen, että työttömät tekevät turhauttavia ja tuloksettomia työhakemuksia sen sijaan, että vastuullisia työvoimatoimiston työntekijöitä lisäämällä loisi edellytykset kunkin työttömän yksilölisten tarpeiden huomioonottamiseen. Ohjelma paljasti ammottavan kuilun hallituksen toimien ja aiheen kaipaamien menettelytapojen uudistamisen välillä.

Keskustan ajama maakuntauudistus on esimerkki resurssien uusjaosta, jolla lisätään massiivisesti byrokratiaa päinvastaisista väitteistä huolimatta. Maakunnallisten ja yksityisten palvelujen sekasotkujen säätely on maakunnan virkailijoiden vastuulla. Samaan aikaan kun  yksityiset yritykset keskittyvät voittojen keräämiseen, maakunnat uhraavat verovaroja järjettömien lyhytjänteisten kilpailutusten pyörittämiseen, joiden kriteerit eivät pidä. 

Kilpailutuksen voittanut järjestelmä laskee kilpailun voitettuaan tasoaan, delegoi toimintaa pätemättömille alihankkijoille ja kartuttaa voittojaan viis välittämättä alkuperäisistä lupauksistaan.

Hallintarekisteriseikkailu on eräs tämän arrogantin hallituksen hankkeista.Ylikansallisen pääoman valtaa palvelevalla lailla avataan yksi lauta Suomelle tyypillisestä yhteisvastuun yhteiskunnan veneestä, jonka aiheuttamalla vuodolla pikkuhiljaa upotetaan koko vene.

Tämä katastrofihallitus ei piittaa luonnosta. Terrafame- seikkailun seurauksena saastutetaan pohjavettä muiden tähän asti jo aiheutettujen peruuttamattomien luonnontuhojen lisäksi. Ely-keskukset eivät täytä tehtäviään. Laillisuus näyttää saavan väistyä silloin kun pääoman vallan säilyttämisestä on kyse.

Miten tämä kaikki on mahdollista? Miten on mahdollista, että kaiken tuhon keskellä kokoomuksen ja keskustan kannatus on korkealla?

Kaikki perustuu valehteluun.

Kokoomuksen jäsenet puolueen puheenjohtaja Orpon johdolla kiertävät Suomea kertomassa kuinka pääomapiirejä palveleva valinnanvapaus on itse asiassa yhtä merkittävä uudistus kuin naisten äänioikeus Suomessa! Siis demokratiaa lisännyt äänioikeuden saavuttaminen on sama kuin feodaaliherrojen vallan kasvattaminen agraarisessa Suomessa. Jokainen, joka seuraa Väinö Linnan "Täällä Pohjantähden alla" elokuvaa sunnuntaisin TV:stä voi jo havaita, että maanomistajilla oli aikamoinen valta torppareihin ja mäkitupalaisiin nähden. Nyt Orpo käyttää mielikuvaa demokratian lisäämisestä perustellakseen demokratian vähentämistä.

Hallintarekisterin suhteen Sipilä ja Orpo käyttävät suoraa hämäystä ja valehtelua.Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä. Veroasiantuntijat, jopa eduskunnan perussuomalaiset poliisi-kansanedustajat huomaavat, että lakiehdotus edistää rikollisuutta, veronkiertoa ja korruptiota.

Pääoman valtaa ylläpitävä militarismi on hiipinyt tukemaan katastrofihallituksen toimintaa. Salassa eduskunnalta ja Suomen kansalta maamme liitettiin jo edellisen hallituksen toimesta NATO:n isäntämaasopimukseen. Sen perusteella Suomi ei pysty/kehtaa kieltäytyä Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolosta Suomessa, milloin minkäkinlaisessa harjoituksessa. Suomeen perustettu USA/NATO/EU -kybervalvontakeskus on Yhdysvaltojen katsannossa merkki sotilaallisesta läsnäolosta Suomessa.

Suomi jatkaa osallistumista klassiseen Venäjän saartamiseen kuten 1930-luvulla. Saksa/Viro/Ruotsi-yhteistyö ovat suunnattuja Venäjää vastaan. Juuri talvisodan alla Saksa ja Pohjoismaat vakuuttivat Suomelle sen kyllä pärjäävän tulevassa sodassa. Hitler oli luvannut, että Saksa ei hyökkää Ruotsin selkään jos se tulevassa sodassa auttaa Suomea.Hitler ei nähnyt esteitä myöskään sille, että Saksan aseiden lisäksi fasistinen Italia tarjoaa miehistö- ja aseapua, erityisesti lentäjiä, Suomen talvisodan alla. (ulkoministeri Cianon päiväkirjat kirjassa Lahtari, Punikki ja Teurastaja).

Suomessa pääoman valta on aina vahvistettu armeijan avulla. Porvarillisen Venäjän armeija, Suomen valkoinen armeija, keisarillisen Saksan armeija, natsi-Saksan armeija ja nyt ylikansallinen NATO-armeija pitävät huolen siitä, että kukaan ei kyseenalaista pääoman valtaa.

Miten tämä valehtelu ei paljastu kansalaisille?

Jos katsotaan ketkä käyttävät vaaleissa eniten rahaa ja vaikutusvaltaa, vastaus on kokoomus. Kuka käytti presidentinvaaleissa eniten rahaa? Kokoomus. Kuka omistaa median? Pääoman valtaa tukevat kokoomus ja keskusta. Ketkä johtavat Yle:ä? Kokoomus. Toissa vaalien alla Kehittyvien maakuntien Suomi ilmoitti pystyttävänsä rahalla Suomeen porvarihalltuksen. Sehän onnistui!

Jos rahalla mainostetan valhetta totuudeksi riittävän monta kertaa, tavallinen kasalainen ei tiedä mikä on totta. Tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuutta eikä asiantuntemusta selvittää, mikä on totta. Siitä seuraa apatia ja neuvottomuus. Ne kansalaiset, jotka kannattavat pääoman valtaa ja hyötyvät itsekin siitä, äänestävät kokoomusta, joka lupaa lisätä tämän ryhmän omaa etua. 

Tilanteemme muistuttaa aikaa sata vuotta sitten, jolloin köyhällä kansalla ei ollut äänioikeutta eikä vaikutusvaltaa. Köyhä palvelija saatettiin myydä talon mukana kuten huonekalutkin. Huolimatta nykyisin valtavasta tiedon määrästä, kansalaisilla ei ole nykyisin perustavaa määrää tietoa pystyäkseen kumoamaan pääoman vallan. Kansalaiset uskovat valinnanvapauden muuttavan heidät samanlaisiksi kuin kokoomuksen varakkaat äänestäjät. Huonekalusta rikkaaksi talolliseksi.

Ihmisen terveyspalveluiden kolme pääpilaria ovat päivystysluonteisuus, hoidon jatkuvuus sekä empaattisuus/terapeuttisuus. Kokoomuksen valinnanvapaus- valhe ei toteuta mitään näistä. Jopa yhdysvaltalainen Jeremy Sachs varoittaa suomalaisia SOTE-seikkailusta. Hänen mukaansa markkinat eivät sovellu terveyspalveluihin.

Markkinahenkisyys sulkee pois empatian.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sipilän hallitus, Orpo, ylikansallisen pääoman valta, Sote, hallintarekisteri, taksit, militarismi, salattu ulkopolitiikka

Teloituskolikkoskandaali ja historiallinen totuus

Torstai 27.4.2017 klo 10:40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Keskustelu Suomi 100-juhlarahan ympärillä osoittaa kuinka voimakkaan tunnepitoisesta asiasta on kysymys. Maamme poliittinen eliitti ja virallista kanonisoitua historiantutkimusta edustavat historioitsijat ovat julistaneet juhlarahassa esitetun teloituskuvan sisällissodan symbolina mauttomaksi.

Keskustelu on käännetty kuvan mahdolliseen aitouteen kun pääaiheen olisi luullut olevan siinä, mikä vaikutus teloituksilla on ollut koko Suomen kansaan - niin teloitettujen sukuihin ja ystäviin kuin teloittajiin.

Entinen ulkoministeri ja historioitsijoitamme julkisuudessa edustava Erkki Tuomioja on suivaantunut siitä, "ettei Suomessa vieläkään osata käsitellä sisällissodan tapahtumia kokonaisvaltaisesti". Hän kehuu poliitikoita kuinka "onneksi meillä näyttää poliittisella tasolla olleen varsin selvä yhteisymmärrys, kuinka typerää ja sopimatonta tuollainen oli", hän toteaa Ilta-Sanomissa 26.4. 2017.

Tuomioja toteaa myös, että "historioitsijoiden kesken ei ole enää mitään avoimia konflikteja tai riitoja."

Olen ymmärtänyt asian toisin. On historioitsijoita kuten Heikki Ylikangas ja Juhani Suomi, jotka ovat joutuneet monenlaisen syrjinnän kohteeksi pyrkiessään kyseenalaistamaan hyväksyttyjä totuuksia. Ylikangas on jopa todennut, että Suomessa tutkija ei saa apurahoja mikäli tutkimusaihe pyrkii murtamaan vallitsevia eliitin hyväksymiä tabuja.

Olen kirjoittanut näkemyksistäni viimeisessä teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja. Tuon esiin uusia tietoja. Sen lisäksi kuvaan sitä kuinka Suomen hallitukset toinen toisensa jälkeen toistavat historian virheitä juuri siksi, että kansakuntana emme ole tiedostaneet emmekä käsitelleet juuri niitä kipukohtia, joita kolikossa pyrittiin käsittelemään.

Tämän teokseni Erkki Tuomioja pyrki mitätöimään blogissaan varsin pinnallisilla ja kyynisillä argumenteilla, mikä todistaa, että jokin kirjassani häntäkin kosketti.

Myös Unto Kiiskisen vastailmestynyt teos Kesän 1918 muistot nostaa myötäelämisen tunteet pintaan. Kiiskinen kuvaa arkisin kääntein uhrien ja heidän perheidensä kohtaloita.

Vaikka valtaeliitti olisi hyväksynyt vallitsevan historiallisen "totuuden", se ei riitä.

Psykiatrina tiedän, että aihepiiri ei ole loppuunkäsitelty. Olen hoitanut lukuisia potilaita, joiden  taustalla edelleen vaikuttavat sisällissodan traumat. Eräs potilaani oli myös sveitsiläisen psykoanalyytikon hoidossa. Jo viiden tapaamiskerran jälkeen hän totesi minulle, että potilaani "taustalla on teidän sisällissotanne".

Kymmenen vuotta sitten istuin katsomassa Ville Suhosen venäläisten sotavankien julmaa kohtelua käsittelevää "Jäämarssi"- dokumenttia pimeässä katsomossa. Naapuri-istuimella istuva nainen alkoi itkeä ja kiedoin käsivarteni hänen ympärilleen. Elokuvan päätyttyä kysyin häneltä mikä hänelle tuli. Hän kertoi olevansa työläisperheen lapsi, joka erotettiin sisällissodan jälkeen perheestään uudelleenkasvatettavaksi Pohjanmaalle. Hän tapasi äitinsä uudelleen vasta 50-vuotiaana.Julmuus koskettihäntä.

Vaikka valtatodellisuutta edustavat historioitsijat olisivat sopineet siitä, mikä Suomen sisällissodan todellisuus on, syrjään sysätyt kansalaiset, teloitettujen omaiset ja keskitysleireillä nälkään nääntyneiden veljet, sisaret, äidit ja lapset eivät ole saaneet tunteellisesti kokea omaa ihmisyyttään palautetuksi.

Kenraali Mannerheimin päiväkäskyt ja hänen epäinhimillinen asenteensa teki mahdolliseksi brutaalin teloituskulttuurin ja oikeusjärjestelmän täydellisen romahduksen.

Kuvaan kirjassani sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan, vielä kesällä 1917 Suomen itsenäiseksi julistaneen eduskunnan puhemiehen ja myöhemmin kansanvaltuuskunnan puheenjohtajan Kullervo Mannerin kahden veljen kohtalon valkoisten teloittajien käsissä sodan jo päätyttyä. Nämä veljet eivät olleet osallisia sisällissotaan. Toinen, lainopin ylioppilas, opetti työväentalolla voimistelua eikä toinen ollut missään tekemisissä punaisten kanssa, mutta oli kansanvaltuuskunnan puheenjohtajan veli. Toinen selvisi juuri ja juuri hengissä Suomenlinnan vankileiriltä valkoisen työnantajansa avulla, toinen ammuttiin tienvarteen kolmen muun kiinniotetun kanssa.

Teloitettavaksi haettiin sodan jo päätyttyä työväelle myötämielisä henkilöitä sekä luottamustehtävissä olleita, työväen piirissä kunnioitettuja kansalaisia. Joukkoteloitukset tapahtuivat hiekkakuoppien reunoilla, joihin kuoppiin ruumiit myös haudattiin. Suot olivat myös suosittuja teloituspaikkoja. 

Kyyninen juhlakolikkojen analysoija toteaa  ikäänkuin osoituksena valokuvan epäaitoudesta, että teloitettavista osalla on kravatit kaulassa. Ajan hengestä tiedetään, että luottamustehtäviä suorittavat työläiset pukeutuivat pukuun ja kravattiin. Teloitettavat haettiin tehtäviensä parista kuka mistäkin. Eivät teloituskuvat kuvanneet aina vankileireillä viruneita punaisia vaan myös kodeistaan paikalle raahattuja miehiä ja naisia.

Teloitettujen suvut eivät ole saaneet välttävääkään myötäelämistä saksalaisten avulla työväestön murskanneilta valkoisilta voittajilta, jotka voittajat ja teloittajat armahdettiin 1918 syksyllä.

Mitä olisi sanottava siitä, että vasta 1980-luvulla Tammisaaren keskitysleirillä tapetut saivat nimensä kaiverrettuna muistopaateen. Aivan äsken paateen on lisätty 300 uutta nimeä.

Mitä olisi sanottava siitä, että teloitetut haudattiin kirkon hautausmaiden ulkopuolelle häpeään. Näille joukkohaudoille on vähä vähältä saatu muistomerkkejä. Kirkon maillekin pystytetyt muistomerkit ovat syrjinnän kohteena. Mitä olisi sanottava siitä, että Vantaan Hiekkaharjussa on 400 punaisen hauta, mutta tapettujen nimien kaivertamiseen ei ole saatu lupaa? Minulle on kerrottu, että kirkko vastustaa.

Unto Kiiskisen kirja kertoo useasta kirkon miehestä, joka on tokaissut "rikkaruohojen" olevan syytä tulla kitketyiksi. Vaikka historioitsijat sanovat, että Suomen sisällissota on loppuun käsitelty, ei se tunteellisesti ole vielä alkanutkaan. Kirkkojen seinissä riippuvat edelleen Mannerheimin päiväkäskyt, jotka muistuttavat jokaiselle ajasta, jolloin valtio, kirkko ja mielivalta olivat yhtä.

Koska sisällissota on tunteellisesti käsittelemättä, valtiovalta voi jatkaa hallitsemistaan kansalle ulkoaopetetun historiatarinan pohjalta. Kesällä 1917 Venäjän porvarillinen armeija takasi äärioikeiston vallankaappauksen ja itsenäisyyden murskaamisen vasemmistoenemistöisen eduskunnan hajottamisella.

Kesällä 1918 pääoman ja oikeiston valta keskitysleireineen tuli turvattua Saksan armeijan avulla. Toisen maailmansodan aikana pääoma oli Saksan ja Hitlerin puolella mikä tuki Suomen sotaponnistuksia Venäjää vastaan osana Saksan suurta suunnitelmaa.

Nyt Suomen oikeistohallitukset palvelevat ylikansallisen pääoman valtaa ylikansallisen NATO:n sotajoukon avulla. Viime kädessä pääoman ja NATO:n tavoitteena on demokratiaa ja itsenäistä ajattelua tukevan kansanosan kurissapitäminen kuten 100 vuotta sitten.

Ei ihme, että ylikansallista vallankäyttöä puolustavat historioitsijat haluavat vaientaa tarkkanäköiset hyvän oikeudentunnon omaavat ammattiveljensä. Globaali historiatietoisuus halutaan pimittää koska globaali pääomanvalta voisi vaarantua. Propaganda ei ole täysin hiljentänyt tuntevia taiteilijoita. Voisiko sisällissotaa paremmin yhdellä kuvalla kuvata kuin mitä Ilkka Suppanen kolikossaan on ilmentänyt?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erkki Tuomioja, juhlakolikkoskandaali, sisällissodan teloitukset, historiantajun puute

Yle ja oikeuslaitos flirttailevat natsismin kanssa

Lauantai 22.4.2017 klo 11:25 - Pirkko Turpeinen-Saari

1930-luvulla Suomessa vallitsi myötämielinen suhtautuminen Saksaan ja natsismiin. Sisäministeri Urho Kekkosen yritykset vuodesta 1938 lähtien lakkauttaa fasistisena pitämänsä järjestö, IKL, tyssäsivät oikeuslaitoksen ja lehdistön heijastelemaan kansalaismielipiteeseen. Eduskunta päätti lakkauttamisesta, lehdistö nosti metelin ja raastuvanoikeus kumosi päätöksen äänestyksellä. Myöhemmin korkein oikeus vahvisti raastuvanoikeuden päätöksen.

Tämä Suomessa vallinnut ilmapiiri loi Mannerheimille tilaisuuden paitsi toimittaa tuhannet toisinajattelijat kaltereiden taakse tai teloitettaviksi, myös miehittää Neuvostoliiton Itä-Karjala, jakaa sen väestö rasistisin perustein "kansallisiin" ja "ei-kansallisiin" väestöyhmiin ja sulkea "ei-kansalliset" naiset, vanhukset ja lapset keskitysleireihin. 23.984 siviiliä virui leireillä kuollen nälkään, tauteihin ja epäinhimilliseen työntekoon. Menehtyneitä oli pelkästtä 1942 kesällä 500-600 henkilöä kuukaudessa.

Eilen 21.4.2017 saimme kokea kaksi tapahtumaa, jotka palauttavat mieliin sen, että kehitys on menossa hyvää vauhtia 1930-luvun suuntaan. Toinen tapahtuma oli käsittämätön oikeuden päätös ja toinen Yle:n natsismia vähättelevä, itse asiassa sitä markkinoiva Perjantai- niminen ohjelma.

Jyväskylässä tapahtunut neo-natsien väkivaltainen mielenosoitus painettiin oikeudessa lähes villaisella. Mielenosoittajat olivat hyökkännet ihmisten kimppuun, kaataneet maahan, potkineet päähän ja estäneet poliisia pääsemästä pelastamaan uhreja. Väkivaltaiset henkilöt saivat lieviä ehdollisia tuomioita.

Perjantai-ohjelmaan vuorostaan oli otettu perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat Sampo Terho ja Jussi Halla-aho. Heitä täydensi Suomen sisu uusnatsijärjestön edustaja. Suomen sisu sai esitellä itseään pehmeässä valossa. Hätkähdyttävin oli Sampo Terhon leikittelevä, kepeä puheenvuoro Suomen jatkosodan aikaisesta Itä-Karjalan miehityksestä.

Terho piti miehitystä pikkujuttuna, eivätkä Perjantain toimittajat mitenkään pyrkineet/kyenneet valottamaan Suomen toimien rikollista luonnetta.

Miehitetty Itä-Karjala oli Mannerheimin luomus. Hän oli päiväkäskyllän määrännyt rasistisista toimista alueella. Alue oli sotilashallinnon alainen ja sen johtoon määrättiin suoraan päämajan alainen sotilashallintoesikunta. Kaikki rikokset sotatoimialueella määrättiin käsiteltäviksi sotatoimiyhtymien kenttäoikeuksissa.

Flirttailu natsismilla ei onnistu vastaavalla tavalla esimerkiksi Saksassa. Mies päätyi vankilaan natsitatuoinnin perusteella, joka oli näkyvillä uimahallissa käynnin yhteydessa joitakin tunteja.

Suomen oikeuslaitos ja media näyttävät löytäneen toisensa 1930-luvun malliin. Mannerheimia ja Saksan roolia sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa ihannoivat teokset myyvät hyvin. Satavuotisen Suomen itsenäisyysjuhla saa valkoisen Suomen militaristisen kuorrutuksen. Pahaa aavistamaton nuoriso ja nuoret aikuiset ovat altis kohde tälle mediavyörytykselle. Sota ja rasismi myyvät hyvin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suomalaiset keskitysleirit, Yle:n Perjantai-ohjelma, Sampo Terho, natsismin ihailu, Suomen sisu, oikeuslaitos

Hybridikeskus rohkaissut Yle:n siirtymään puhtaaseen sotapropagandaan

Perjantai 14.4.2017 klo 11:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

USA:n ja NATO:n hybridikeskuksen perustaminen Suomeen näyttää rohkaisseen Yleä siirtymään alkeellisestikin totuuteen pohjaavasta tiedonvälityksestä paljaaseen sotapropagandaan.

"Damaskoksen despootti"- ohjelma piirsi Syyrian presidentti Bashar al Assadista ja hänen johtamastaan Syyriasta kuvan, joka muistutti Linnanmäen huvipuistossa aikanaan nähtyjen väärentävien peilien muodostamia kuvia. Esitys oli traagisuudessaankin huvittava. Vääristelyt ja puolitotuudet korvasivat tapahtumien todelliset kulut.

"Dokumentti" alkaa dramaattisesti Libanonin pääministerin Haririn murhasta autopommilla. Syyrian taakseen jättänyt aiempi syyrialainen vaikuttaja kertoo kuinka Assad oli pari päivää aikaisemmin sanonut, että Hariri ei ole Syyrian ystävä. Tämä lause jää leijumaan ikäänkuin todisteena sille, että Assad oli teon takana.

Historiasta muistamme, että välittömästi murhan jälkeen Ranska alkoi syyttää siitä Assadia. Suurvaltapoliittisiin toimiin ryhdyttiin heti ilman tutkimuksia, kuten aina ennenkin. Jos tutkittaisiin, asiat muuttuisivat liian monimutkaisiksi. 

Perusteellisissa tutkimuksissa ei löydetty mitään näyttöä al Assadin osuudesta murhaan. Sen sijaan vuosia kestäneet tutkimukset johtivat Libanonin sisäpoliittisiin motiiveihin. Silti "dokumentti" jätti Assadin syyllisyyden leijumaan ikäänkuin todisteena seuraaville yhtä toteen näyttämättömille hirmuteoille.

Jutun haastateltavat olivat mielenkiintoisia. Assadin neuvonantaja ja Assad itse saivat avata pienet ikkunat omaan todellisuuteensa. Pääosan saivat Syyrian aseellista oppositiota tukevat Yhdysvallat ja Ranska, entinen siirtomaaherra. Filmissä esiintyvät entiset syyrialaiset poliitikot, jotka kaikki asuvat ulkomailla.

Turkkilaiset kansanedustajat ovat todistaneet kuinka Turkki on ostanut ISIS:in Syyriasta varastamaa oljyä. Ilmakuvissa on nähty tankkiautojen vievän sitä Turkin rajan yli. Nyt nähty juttu kertoo kuitenkin Syyrian hallinnon jollakin merkillisellä keikauksella olevankin ISIS:in öljykauppojen hyötyjä ja ISIS:in tukija.

Senaattori Mc Cain on nähty neuvottelemassa ISIS:in edustajien kanssa Syyriassa. Obaman hallinto rahoitti julkisesti ja salaisesti useita aseellisia kapinallisryhmiä. Trumpin hallinto vuorostaan lopetti näiden rahoittamisen. Viime viikolla nähtiin FSA:n al Nusra-terrorijärjestöön liittyvän kapinallisryhmän edustajan puhe videolta, jossa hän uhkasi länsimaita elleivät nämä jatkaisi heidän rahoittamistaan ja aseistamistaan. Hän pyrki kiristämään USA:ta sillä, että hän paljastaisi kuka kemiallisten aseiden iskujen takana todellisuudessa on.

Damaskoksen Goutan alueella suoritettu kaasuisku esitettiin Damaskoksen despootti "dokumentissa" Syyrian hallituksen tekemänä. Tosiasiat puhuvat muuta. Heti iskun jälkeen v. 2013 asiaa tutkimaan lähetetty YK:n ryöryhmä tunnetun diplomaatin Carla del Ponten johdolla piti heti tuoreeltaan iskun todennäköisimpänä suorittajana kapinallisia. Luultavasti presidentti Obama tiesi asian oikean laidan ja esti ohjushyökkäyksen vaikka "dokumentissakin" nähdään kuinka Ranskan ulkoministeri Fabius on täpinöissään päästäkseen käyttämään siirtomaajohtajan valtaansa Syyria vastaan. Obama aiheutti pettymyksen. Myöhemmin MIT Massachusets Institute of Technology on myös todistanut, että Syyrian hallitus ei ollut teknisesti voinut olla iskun suorittaja.

Assad "dokumentti" on dokumentti häikäilemättömästä valehtelusta. Se jatkaa Goutaan liittyvää valhetta, koska se hyödyttää Yhdysvaltoja, Ranskaa ja NATO:a.

Venäjän aloitteesta asiassa päädyttiin rakentavaan päätökseen - Syyrian kemialliset aseet vietiin varmuuden vuoksi pois maasta tuhottaviksi.

Yle:n "dokumentti" jatkaa kuin mitään tutkimuksia ei olisi tehtykään. Propagandistinen syyllinen kaasuiskuihin on Syyrian hallitus. Dokumentti esittelee kaasuiskussa kuolleiden ruumiita tunteisiin vetoavasti osoituksena Assadin hirmuhallinnosta.

Samanlaisia kuvia viikko sitten esitteli USA:n YK-edustaja Nikki Haley osoittaakseen mihin kaikkeen Trumpin eläimeksi luonnehtima Assad on valmis. Viimeinen kaasuisku oli yhtä todennäköisesti kapinallisten tekemä kuin edellisetkin. Suomen presidentti oli kuitenkin valmis jo seuraavana päivänä osoittamaan syyttävän sormensa kohti Assadia. Miksi? Siksikö, että syyttävä sormi siinä tapauksessa osoittaisi myös Venäjään Syyrian valtion suojelijaan?

"Dokumentti" unohti kertoa minkälainen maa Syyria on. Keskustelin Syyrian ulkomisterin  kanssa vuonna 1985. Hänen maailmanpolitiikan tilan kuvauksestaan kävi ilmeiseksi, että Syyria ei kannata imperialismia, eli suurvaltojen yksinvaltaa. Sehän tietenkin on USA:n ja liittolaisten mielestä sietämätöntä. Syyria on liittoutumaton ja kannattaa kansalaisten mahdollisiman tasaveroisia oikeuksia.Syyria on sekulaarinen eikä korosta minkään uskonnollisen suuntauksen valtaa. Henkilötodistuksessa ei ole merkintää uskontokunnasta. Valtio takaa terveydenhuollon ja koulutuksen kaikille, myös pakolaisille. Tästä taloudellisesta vastuusta huolimatta suurvallat ovat arroganssissaan asettaneet Syyrialle talouspakotteet "sodan vuoksi".

Israel miehittää edelleen Syyrialle kuuluvia Golanin kukkuloita ja makeanveden lähteitä. Israel uhkaa läsnäolollaan Syyriaa ja suorittaa ohjusiskuja tuon tuosta, ilman että kansainvälinen yhteisö piittaisi näistä kansainvälisen oikeuden loukkauksista.

Yhdysvaltojen ja NATO:n barbaarisen Irakin sodan yhteydessä Syyria joutui tarjoamaan turvan 1,5 miljoonalle pakolaiselle sen lisäksi, että maa oli tarjonnut turvapaikan jo 0,5 miljoonalle palestiinalaiselle. Syyria ei saanut mitään ulkopuolista taloudellista apua tuohon taakkaansa.

Irakin sodan velloessa Bushin ulkoministeri Condoleezza Rice kirjoitti 2008 New York Timesissa kuinka Syyriaan on saatava hallituksen vaihdos. Tutkiessani Jugoslavian hajottamiseen liittyviä USA:n lakeja, saatoin todeta Syyrian esiintyneen hajotuksen kohteena jo 1980-luvulla.

Assad-"dokumentti" unohtaa Syyrian hallituksen ja Venäjän roolin sodan lopettamisessa. Syyrian hallituksessa on sovittelusta vastaava ministeri. Hänen tehtävänään on johtaa toimia, joilla kapinalliset voivat aseista luovuttuaan saada armahduksen ja integroitua jälleen normaaliin yhteiskuntaan. Monin paikallisin tulitaukosopimuksin ja neuvotteluin halltus on pyrkinyt vähä vähältä lisäämään tätä toimintaa.

Tämän myönteisen prosessin ollessa täydessä vauhdissa kaasuisku ja USA:n ohjusisku keskeyttivät sen. Tuntui kuin hallituksen vaihdokseen alunperin pyrkineet USA, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia olisivat pettyneet siihen, että Syyrian hallitus Venäjän tuella olisi luomassa edellytyksen rauhanprosessiin ja siihen, että asukkaat voisivat vähitellen palata vapautetuille alueille ja koteihinsa. Siten aseellisen hallituksen vaihdoksen kannattajilla oli motiivi tuohon iskuun, hallituksella ei.

Yle:lle moisen "dokumentin" esittäminen on mahdollista vain nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Sotapropaganda korvaa totuuden. Suomen presidentti hyväksyy NATO:n ja USA:n lisääntyvän läsnäolon Suomessa niin sotaharjoituksina ilmassa kuin valtamediassa. Sini- punahallituksen trollijahtiin valmistanut koulutus Harvardissa Yhdysvalloissa on tehnyt propagandasta hyväksyttävän ja itse asiassa ainoan vaihtoehdon toimittajille.

Sotapropagandalla sotilaallisella toiminnalla vahvistettuna on meillä jo satavuotiset perinteet. Kun Suomen ensimmäinen itsenäisyysjulistus kesällä 1917 tuhottiin ja eduskunta hajotettiin, Venäjän porvarillinen hallitus lisäsi armeijan läsnäoloa Helsingissä. Kesällä 1918 Saksan armeija vuorostaan takasi sen, että työläiset pysyivät keskitysleireissään valkoisten juhliessa "demokratian" voittoa. Talvisodan alla toisinajattelijat olivat vankilassa Mannerheimin määräyksestä ja sotapropagandaa varten oli jokaiseen kylään ja torppaan saakka ulottuva vakoilu/ mielipiteenhallintaorganisaatio. Hitler oli luvannut, että Saksa ei hyökkää Ruotsin selkään, jos se auttaa Suomea tulevassa talvisodassa. Venäjän porvarillinen armeija, Saksan armeija ja nyt Yhdysvallat NATO-liittolaisineen ja hybridiuhkatoimistoineen takaavat sen, että suomalaiset saavat valtamediasta vain pääoman vallalle suotuisaa tietoa. 

Sadassa vuodessa ei mikään ole muuttunut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hybridikeskus, Yle:n sotapropaganda, Syyria, USA, Ranska, Bashar al Assad

Syyrian sota - Jugoslavian hajotuksen kopio

Perjantai 7.4.2017 klo 10:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Syyrian "kaasuisku"-provokaatio on kopio muista jihadistien ja terroristien suorittamista provokaatioista, jotka ovat palvelleet USA:n ja entisten siirtomaavaltioiden vaikutusvallan laajentamisen etuja. Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vapautunut osallistumaan näihin valloitusretkiin oppipoikana.

Suurvallat, Suomen kohdalla erityisesti Saksa palkitsevat kuuliaista oppilasta taloudellisesti ja sotavoimalla. Eilisessä puheenjohtajien vaalikeskustelussa pääministeri Sipilä kehui sijoituksia nyt tulevan. Onhan SOS-hallitus myymässä Suomea polkuhintaan vastapalvelukseksi globaalin pääoman vallan suosiosta.

Ylikansallisen pääoman hallussa oleva läntinen valtamedia kauhisteli Syyrian sodan keskivaiheilla jihdistien suorittamia kaulojen katkaisuja, mikä ei estänyt USA:ta liittolaisineen rahoittamasta ja aseistamasta näitä. Se ei myöskään Bosnian sodan aikana paheksunut Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettujen taistelijoiden suorittamia kaulojen katkaisuja, koska teloitetut olivat serbejä, joille valtio ja perustuslaki olivat puolustamisen arvoisia.

Bosnian presidentti Izetbegovic oli julistanut perustavansa islamilaisen kalifaatin Balkanille. Hänen laatimaansa Islamilaista julistusta oli levitetty vuodesta 1970. Jugoslavian oikeusjärjestelmä piti hänen toimintaansa valtiopetoksena ja tuomitsi hänet vankilaan. Tämä ei estänyt USA:n presidentti Clintonia liittoutumasta hänen kanssaan 20v myöhemmin, jolloin Izetbegovic oli lännen avustuksella valittu presidentiksi vaikka ei vaaleja voittanutkaan.

Bosnian sodassa Yhdysvallat toimi Izetbegovicin ilmavoimina. Hedelmätori- ja leipäjono räjäytykset toimivat provokaationa, joissa syyttävä sormi osoitettiin serbeihin ja vain tunteja Izetbegovicin joukkojen suorittaman provokaation jälkeen NATO-sai käskyn pommittaa uraanipommeilla Bosnian serbejä.

Kosovon sodan kohdalla 1999 Racakin kylän taistelu kuvattiin teloituksena ja teurastuksena kuten nyt Syyrian "kaasuiskut", jotka molemmat, sekä Goutan että nyt Idlibin maakunnassa tapahtuneet provokaatiot toimivat yllykkeenä NATO-maiden pommituksille. Asioista perillä olevat tietävät, että Jugoslavian hajotus suunniteltiin 1980-luvulta lähtien USA:n ja Saksan yhteisenä projektina. (Kuvaan asian kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä)Samoin Syyrian hajotusta on valmisteltu vuodesta 2001 lähtien myös Yhdysvaltojen ja Saksan projektina. Toki Lähi-Idän entiset siirtomaavallat Iso-Britannia ja Ranska tukevat hanketta.

Suomalaisuus muuttuu yhä vastenmielisemmäksi, mitä paremmin tutustuu Suomen julkisuuteen nostettujen kansainvälisten toimijoiden Martti Ahtisaaren, Elisabeth Rehnin, Helena Rannan ja Pekka Haaviston käyttäytymiseen USA:n ja Saksan palvelijoina.

Suomen ulkoministeriö ja valtamedia ovat systemaattisesti asettuneet Syyrian hajottamaan pyrkivien USA:n ja NATO-maiden jihadistipalkkasotureiden puolelle. USA:n johtavat turvallisuusasiantuntijat ovat todistaneet senaatille, että Syyriassa heidän palkkasotureissaan on vain yhden käden sormilla laskettava määrä maltillisia henkilöitä.

Suomen valtamedia on nostanut ainoaksi tietolähteekseen al qaidaan liitetyn yhden miehen tietotoimiston Syrian observatory for human rights. Koko länsimedia, joka edustaa presidentti Obaman ja NATO:n tavoitteita Syyriassa käyttää samaa lähdettä, minkä vuoksi Suomen media voi viitata läntisiin lähteisiin halutessaan harhauttaa suomalaisia. Kuinka kauan suomalainen lelukuljettaja Adham saikaan esitellä käsityksiään suomalaisessa julkisudessa ex ulkomisteri Tuomiojan rinnalla.

Olin läsnä ensimmäisessä laajassa Suomen YK-liiton järjestämässä Syyria-seminaarissa, jossa puhuivat ulkoministerimme lisäksi Free Syrian Armyn (joka liitettään al-qaidaan) edustaja. Ketään ei vaivannut se, että paikalla ei ollut Syyrian hallituksen edustajaa. Siis YK-liiton tilaisuus ja näin vino. Suomen media ei ole tähän päivään mennessä kuvannut minkälainen valtio Syyria on. Minkälaista tuholaistoimintaa USA liittolaisineen on sen varalle suunnitellut.

Olen kuvannut tammikuun 2016 blogissani Thierry Meyssaniin viitaten saksalaisen Volker Perthesin ja yhdysvaltaltojen Libanonin suurlähettilään suunnitelman Syyrian jaosta. Samat henkilöt ovat esitelleet hankettaan Bilderberg -ryhmän kokouksessa. Prosessissa Saksa on vähätellyt muslimiveljeskunnan militanttisuutta aivan kuten presidentti Clinton vähätteli Izetbegovicin jihadismia.

Toisin sanoen kauloja voi katkoa, kaasuiskuja ja joukkosurmia voi tehdä, kunhan media saa ne osoitettua hallitusten (Jugoslavian, Syyrian) tekemiksi, jotta suurvallat pääsevät taloudellisiin ja valtapoliittisiin tavoitteisiinsa.

Sotatoimien laannuttuakin on osoittautunut tärkeäksi, että propagandaa jatketaan hellittämättä, sillä globaalin vallan haltuunotto on vielä kesken. Jugoslavian kohdalla laillisuuden puolustaja serbit on asetettu syytteeseen NATO.maiden tuomioistuimessa. Sama hanke on tekeillä "Assadin sotarikosten" tuomitsemiseksi. Suomalainen Elisabeth Rehn on kunnostautunut serbien "hirmutekojen" maineen ylläpitäjänä sen sijaan, että hän kertoisi objektiivisen totuuden. Jokainen halukas voi katsoa dokumenttifilmin "Weight of Chains" tai Sarajevo Ricochet, jossa tapahtumien kulku ja poliittiset taustat paljastuvat. Ne katsottuaan voi verrata Elisabeth Rehnin tarinoita dokumentteihin.

Syyrian sodan NATO-propaganda on voimissaan. Al-Qaidan länsirahoitteinen Valkokypärät on saanut oman propagandaelokuvansa, joka voitti Hollywoodin Obama-huumassa Oscarin. Obaman USA on kansainvälisten lakien vastaisesti liittolaisineen tunkeutunut Syyrian valtion alueelle kuten Turkkikin. Mitä talouspakotteita YK on asettanut näille valtioille? Mitä kaupan rajoitteita näille valtioille vaaditaan. USA:n lentokoneet tappoivat 62 Syyrian armeijan sotilasta yhdellä iskulla. Verratkaa tätä verettömään Krimin siirtymiseen autonomisesta Ukrainan alueesta äänestyksellä Venäjään.

Suomi on mukana tässä kansainvälisessä tragediassa oppipojan roolissa. Militarismi on korvannut rauhan ja ystävyyden. Aseellinen "kumppanuus" on nykyajan ystävyyttä. Luotettavuus on osoitettava niin hallituksessa, eduskunnassa kuin mediassa. Kiltisti kerjäävälle koiralle heitetään luu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaasuprovokaatiot, Ahtisaari, Tuomioja, Elisabeth Rehn, Syyrian sota, jihadismi, Jugoslavian hajotus, Suomi jihadistien tukijana

Kaikki hallitukset valehtelevat

Lauantai 25.3.2017 klo 11:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle tarjosi menneellä viikolla kaksi positiivista yllätystä. Yle femmalle piilotetun Oliver Stonen tuottaman dokumentin "All governments lie", joka oli suomennettu laimeaksi "Totuus pelissä", sekä Teemalla hienosti ohjatun Anna Kareninan.

Osallistuin vuonna 1986 Kabulissa AAPSO:n järjestämään demokraattista tiedonvälitystä koskevaan seminaariin. Paikallisten toimijoiden tuottamat uutiset omasta elinympäristöstään painottuivat tärkeämmiksi kuin suurten tietotoimistojen tai TV-kanavien paikalle toimittamien reporttereiden tulkinnat tapahtumista.

Viimeaikaiset tiedot sotateollisuuden ja CIA:n merkityksestä toimittajien korruptoijina antavat kuvan siitä kuinka todellisuuttamme muovataan yhä vieraantuneempaan suuntaan.

Palattuani Afganistanista ei mennyt kauaakaan, kun seisoin puhumassa eduskunnan portailla. USA:n hallitus oli juuri yrittänyt tappaa Libyan johtajan Muammar Gaddafin ohjuksella. Tapahtuma olisi ollut vain yksi murha monien muiden johtajien murhien joukossa. Gaddafi ei kuitenkaan kuollut. Ainoastaan hänen adoptiolapsensa menehtyi iskussa. Vastustin puheessani USA:n toimia.

"Totuus pelissä"-dokumentissa esiteltiin hienoa yhdysvaltalaista "Democracy now"- kanavaa, jonka katsojista valtaosa seuraa sitä netissä. Tapasin kanavan perustajan Amy Goodmanin pari vuotta sitten WILPF:in Women's International League for Peace and Freedomin 100v -juhlakongressissa Haagissa. Hän haastatteli esitelmöitsijöita pienessä huoneessa kodikkaan tunnelman vallitessa. Hän on vaatimaton, sitkeä ja uskomattoman rehellinen nainen. Hän tuli pidätetyksi vuosi sitten South-Dakota Pipelinea vastustavan mielenosoituksen yhteydessä.

"Totuus pelissä"-dokumentti paljasti yksittäisten tutkivien journalistien sitkeyden heidän paljastaessaan Yhdysvaltojen hallitusten, virkamiesten ja presidenttien valheita. Näitä rohkeita toimittajia ei ole paljon. Tunnemme heidät lähes kaikki.( Glenn Greenwald, Jeremy Scachill jne.) Snowden dokumentti ja Oliver Stonen elokuva NSA:n maapallon kattavasta vakoilusta sekä Scachillin toimittama Dirty Wars-elokuva Yhdysvaltojen armeijan rikoksista ja lennokkimurhista Afganistanissa, Somaliassa ja Jemenissä ovat tunnetuimpia tämän aiheen valaisuja. 

Yhdysvaltalainen valtamedia vaikenee ja luo näin edellytykset hallitusten valheiden jatkumiselle. Viime vuoden presidentinvaalien ydin oli demokraatti-puolueen sisäinen valtataistelu. Totuutta ja demokratiaa kannattavien kansalaisten suosikki Bernie Sanders syrjäytettiin ja syvältä korruptoitunut Hillary Clinton haluttiin nostaa ehdokkaaksi. Puolueen rikollinen tai ainakin epäeettinen toiminta paljastettiin sähköpostivuodolla. Sen sijaan että pelin paljastuminen olisi johtanut demokraatti-puolueen sisäiseen tutkintaan ja asian selvittelyyn, puolue otti turhautumisen ja vihan kohteeksi Venäjän - sopivan kohteen Yhdysvaltain aseteollisuuden kannalta. Wall-street ja aseteollisuus ovat olleet Clintonien merkittäviä rahoittajia.

Demokraatti-puolueen ratkaisu on johtanut kiihtyvään 1950-luvun Mc Carthyismia muistuttavaan russofobiaan Yhdysvaltojen valtamediassa. Kaunopuheinen presidentti Obama on seitsemästä sodastaan, lennokkimurhistaan ja toisinajattelijoiden vainosta huolimatta myös Suomen valtamedian kyseenalaistamaton auktoriteetti. Ukrainan sodan taustavaikuttajana ja neo-natsi Azovin pataljoonan rahoittajana Obama ei kantanut julkisuudessa vastuutaan vain antoi varapresidentti Bidenin hallinnoida Ukrainaa kuin siirtomaata. Hän käytti Ukrainaa Venäjä-suhteiden pilaamisen mahdollistajana.

Miksi Anna Karenina on tärkeä? Luova ajattelu on totuuden ja tietoisuuden löytämisen avain. Itsenäisyys syntyy kyvystä oivaltaa ja muuttua. Ulkoaopitut "totuudet" johtavat auktoriteettiuskoisuuteen ja mekaaniseen ajatteluun ja turvallisuuden hakemiseen opetuksesta eikä oivalluksista.

Yritin omalta osaltani auttaa koulutuksessa olevia nuorisopsykiatreja omaksumaan viitekehystään kaunokirjallisuuden, elokuvan ja muun taiteen avulla. Kaunokirjallisuudesta keskusteltaessa ei ole yhtä teoriaa, joka pitäisi omaksua vaan jokainen keskusteluun osallistuja voi pelkäämättä kuvata kuinka hän on kokenut kirjan tapahtumat ja ihmiskohtalot.

Psykiatrian opiskelusta voi tulla yhteinen matka eikä tietyn opinkappaleen omaksuminen.

Tutkivat journalistit, joita luettelen yllä, ovat myös yhteisellä matkalla. Heille on kehittynyt kyky kyseenalaistaa sotiin, vakoiluun ja hallitusten ja median väärään vallankäyttöön perustuvia toimia. Heille inhimillisyys ja rehellisyys on muodostunut keskeiseksi arvoksi elämässä. He eivät pelkää toisinajattelustaan seuraavaa syrjintää, mahdollista vankeutta tai työpaikan menetystä.

Amy Goodmanin pidätys mielenosoituksen yhteydessä osoittaa mihin totuuteen pyrkiminen voi johtaa. Eräät kellonsoittajat ovat päätyneet vankilaan. Meillä Suomessa valtamedia on hanakka kuvaamaan epäkohtia ja toisinajattelua Venäjällä. Rehellinen Suomen vaihtoehtoisessa mediassa esitettävä tieto leimataan "valemediaksi". Onko Suomen valtamedia edelleen tasaarinaikaisessa kuosissa? Pelätään majesteettirikosta, jos kuvataan asioita monipuolisesti ja myös toisen silmän avaten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tiedustelupalvelut ja media, Amy Goodman, Democracy Now, hallitusten valheet, demokraattinen tiedonvälitys

Pääministeri Sipilä ja eurooppalaiset arvot

Torstai 9.3.2017 klo 10:57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Säälin ja myötähäpeän vallassa luin pääministeri Sipilän Vieraskynä-artikkelia 3.3.2017 Helsingin Sanomista. Katsoin tiedostoista milloin päministerimme on syntynyt. Olisiko siinä selitys sille, että hän ei nuoruutensa vuoksi olisi selvillä esimerkiksi Saksan roolista Jugoslavian hajottamissodissa.Hänen kliseinen käsityksensä eurooppalaisista arvoista ei selity iällä. Jugoslavian pommitusten aikana hän oli kypsässä keski-iässä.

Saksa hyökkäsi Jugoslavian kuningaskuntaa vastaan jo keväällä 1941 Suomen valmistautuessa hyökkäämään Neuvostoliittoon yhdessä Saksan kanssa. Belgradin pommitukset alkoivat 6.4.1941. Niissä kuoli 20 000 ihmistä yhden päivän aikana.

Saksalaiset suorittivat serbien kansanmurhan yhdessä liittolaisensa fasistisen Kroatian kanssa.Kroaattien johtaja Ante Pavelic antoi 30.4.1941 julistuksen, jossa kroaattien julistettiin olevan arjalaisia. Serbien teloitukset alkoivat samaan aikaan, sillä Pavelic oli julistanut serbien vainoamisen mahdollistavat lait.

Sekä saksalaiset että kroaatit perustivat keskitysleirejä serbeille ja juutalaisille. Pelkästään massiivisessa Jasenovacin keskitysleirissä tapettin 700 000 serbiä. Saksalaisten sotavankileireissäkin serbit saivat erityiskohtelun. Kuolleisuus oli 60%.

Suomi tunnusti fasistisen Kroatian.

Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun taitteessa poisti tarpeen surra natsiaikojen kauhuja. Natsien puolella taistelleet ja natsi-ideologian omaksuneet saivat kokea voitonriemua - vihdoinkin. Pieni murto-osa natsiajan rikollisista tuli tuomituksi ja kohtalainen joukko pakeni turvaan Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Etelä-Amerikkaan ja Iso-Britanniaan. Muut jäivät virkoihinsa ja toimiinsa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sama tapahtui Suomessa 1918 kansanmurhan jälkeen. Touko-kesäkuun 1918 teloittajat jätettiin rankaisematta ja he saivat jatkaa yhteiskunnallista herruuttaan ja sortoaan toisen maailmansodan loppuun saakka. Neuvostoliiton hajoaminen nosti jälleen kukoistukseensa järjestöt, jotka oli sodan jälkeen kielletty fasistisina.

Natsit ja heidän jälkeläisensä palasivat jälleen Eurooppaan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa heidän muodostamansa lobbausjärjestöt vaikuttivat päättäjiin Jugoslavian hajottamiseksi. Yhdysvallat oli jo Reaganin ajoista lähtien tehnyt päätöksiä sosialististen valtioiden hallitusten vaihdoksista. CIA sai miljoonia dollareita nationalismin ja kansanryhmien vastakkainsettelun kärjistämiseksi muun muassa Jugoslaviassa. CIA:n entinen agentti Robert Baer on kirjoittanut  tästä useita teoksia.

Jugoslavian hajoittamisen keskiössä oli revanssi serbejä vastaan. Serbit olivat toisen maailmansodan ja kansanmurhan jälkeen nousseet Jugoslavian liittovaltion johtavaksi voimaksi ja perustuslaillisuuden takaajiksi.

Saksan intressissä oli Jugoslavian hajoittaminen yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Se edellytti serbien demonisointia ja murskaamista. Toisen maailmansodan kansanmurhan uhrit oli nyt tuhottava lopullisesti.

Voisimmeko kuvitella Saksaa hyökkäämässä Tel Aviviin perusteenaan juutalaisten saaminen polvilleen?

Bosnian sodan aikana Saksan ulkoministeriksi tullut entinen salaisen poliisin johtaja Klaus Kinkel julisti suurelle toimittajajoukolle: "Serbit on saatava polvilleen."

Vuoden 1999 maaliskuussa Jugoslavia kieltäytyi suostumasta Rambuillet'in sopimuksen B-liitteen edellyttämään koko maan NATO-miehitykseen ja koko infrastruktuurin alistamiseen NATO:lle.

Yhdysvallat ja muut NATO-maat olivat kouluttaneet ja tukeneet Albaniasta käsin operoivia albaaniterroristeja saadakseen toteutettua tavoitteensa Jugoslavian haltuunotosta. Voimakkaalla media-propagandalla terroristit (joiden pääelinkeinoja olivat huume- ja elinkauppa) kuvattiin uhreina, joita Jugoslavian armeija vainosi. Presidentti Clinton muiden NATO-maiden johtajien kanssa odotti tilaisuutta aloittaa pommitukset.

Suomi kiiruhti toisen maailmansodan aikaisen kumppaninsa avuksi. Yhdysvallat käytti Racakin kylässä tapahtunutta taistelua Jugoslavian poliisivoimien ja KLA:n terroristien välillä provokaationa pommitusten aloittamiseksi. Silminnäkijätodistuksista (AFP videoi koko päivän taistelut) huolimatta taistelun albaaniuhrien väitettiin tulleen julmalla tavalla teloitetuiksi.

Suomalainen oikeuslääketieteellinen ryhmä totesi että kyseessä eivät olisi olleet teloitukset. Jugoslavialainen oikeuslääketieteellinen ryhmä avasi ruumiit yhdessä suomalaisten ja valko-venäläisten oikeuslääkäreiden kanssa. Kaikki oikeuslääkärit olivat samaa mieltä tuloksista. 

Saksan ulkoministeriö ja Suomen ulkoministeriö estivät suomalaisia oikeuslääkäreitä allekirjoittamasta tulosta. Suomen oikeuslääketieteellisen ryhmän puheenjohtajaksi ulkoministeriö oli - kummallista kyllä - valinnut oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jonka kapasiteettiin ei kuulu kuolinsyyn tutkiminen. Hän kuitenkin allekirjoituksen sijaan julisti tapahtuman olleen " rikos ihmisyyttä vastaan" kun siinä kuoli niin paljon ihmisiä!

Toisin sanoen oikeuslääkäreiden tieteellinen etiikka ohitettiin ja puheenjohtaja muutettiin Saksan ja saksalaisten vasallin Suomen politrukiksi. Kansainvälinen media, presidentti Clinton, pääministeri Blair ja Saksa saivat syyn pommitusten aloittamiseen perusteenaan " kaamea teloitus, jossa uhrit pakotettiin ojaan, kaulat katkottiin, ehkä jotkut suorastaan yrittivät ryömiä ojasta pakoon"

Saksan ulkoministeriksi tullut Joschka Fischer totesi Berliner Zeitungin haastattelussa Racakin olevan hänen kohdallaan käännekohta ja sodan olevan ainoa ratkaisu.

Nyt Saksa pääsi pommittamaan serbit lopullisesti polvilleen, mikä ei toisen maailmansodan kansanmurhassa ollut onnistunut.

USA:n ja Saksan johdolla NATO suoritti 35 000 pommituslentoa, laukaisi 3000 ohjusta ja pudotti 10 000 pommia. Ekokatastrofi oli pahin sitten Vietnamin sodan. Käytössä olivat uraanipommit ja pommitusten kohteet olivat kemiantehtaita, öljyjalostamoja ja polttoainevarastoja. Saasteet levisivät jokiin, joista moni elinkeino oli riippuvainen. Ydinfyysikko Vojin Joksimovic,  toteaa kirjassaan Kosovo Crisis; foreign policy mismanagement, että kyseessä oli suunnitelmallinen ja harkittu ihmisen elinympäristön tuhoaminen.

6.4.1999 Saksa piti hienotunteisuussyistä Belgradin pommituksissa tauon sillä tuo päivä oli toisen maailmansodan Belgradin pommitusten vuosipäivä.

Suomalaisten rooli ei loppunut Racakin kylän tapahtumiin. Presidentti Ahtisaari osallistui neuvotteluihin pommitusten lopettamiseksi. Hän uhkasi presidentti Milosevicia Belgradin mattopommituksilla, joissa viikossa syntyisi 500.000 uhria, ellei Milosevic alistu Kosovon miehitykseen. 

Neuvottelu palveli Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita. Päivänä, jolloin pommitukset lakkasivat,yhdysvaltalaisten palkkaamat albaanit aloittivat suurimman amerikkalaisen sotilastukikohdan rakentamisen sitten Vietnamin sodan. USA alkoi rakentaa tuota jättitukikohtaa Serbian maille. Myöhemmin presidentti Ahtisaaren neuvotteluavulla Kosovo siirrettiin pois Serbiasta kyseenalaisen itsenäistymisprosessin seurauksena. Eihän sotilastukikohta Bondsteel voinut pysyvästi sijaita Serbiassa. Maapala oli itsenäistettävä.

Samaan aikaan NATO-joukkojen valvovan silmän alla albaaniterroristit  jatkoivat keskiaikaisten ortodoksisten luostareiden ja kirkkojen tuhoamista, jotta serbien keskiaikainen perintö katoaisi alueelta.

Eurooppalaisten arvojen osoituksena Saksa Yhdysvaltojen vasallina auttoi sitä saavuttamaan sotilaallisen määräysvallan Balkanilla. Bosnian ja Kosovon USA-NATO -miehitys takasi tämän. Saksan ei tarvinnut miehittää Balkania sotilaallisesti. Kroatia teki sen Saksan puolesta. Saksalla on nyt infrastruktuurimiehitys Sloveniassa ja Kroatiassa. Serbia ja Montenegro ovat nöyrtymässä USA-NATO:n globaaliin hegemoniaan.

Suomi on käpertynyt Saksan syliin ja vasalliksi kuten aina ennenkin. Suomen pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja sai tästä palkinnoksi korkean saksalaisen kunniamerkin.

EU:n arvojen ylläpitäminen edellyttää militarismia kuten ylläolevasta voi päätellä. Suomen ja Saksan johtaman EU:n polku on sama. Ilman Saksaa Yhdysvallat ei voisi vakoilla kattavasti. Ilman Saksaa lennokkimurhat eivät voisi toteutua Afrikassa. Militarismi edellyttää vihollista, joksi Yhdysvallat ja Saksa ovat sopineet Venäjän.

Kuten 1930-luvulla Suomen militaristinen Venäjä-vastainen yhteenliittymä halkesi keskeltä sosialidemokraattista puoluetta. Tanner kehotti työläisiä liittymään teloittajia edustaviin suojeluskuntiin. Toisinajattelijat vangittiin, osa teloitettiin.

Sinipuna-hallitus lähetti taannoin 100 suomalaista ideologiseen oppiin Venäjän kyberuhkaa vastaan Yhdysvaltoihin vaikka tiedetään, että maailman johtava kyberuhka on  Yhdysvallat. Viime päivinä on luettu, että jokainen valtioneuvoston jäsen istuessaan Samsung- televisionsa äärellä- on se sitten auki tai kiinni- on USA:n tarkkailun alla. 

Eurooppalaisista arvoista puhuessaan pääministeri Sipilän olisi syytä kertoa, mitä hän eurooppalaisilla arvoilla tarkoittaa. Pääministerin puoluetoveri Olli Rehn on toteuttanut Saksalaisten pankkien arvoja Kreikassa ja USA:n ja Saksan taloudellisia hegemonistisia tavoitteita Ukrainassa. Viimeksimainitussakin on turvauduttu aseisiin kuten Jugoslaviassa.

Onko demokratialla vielä mahdollisuus? Vai onko ahneus ja militarismi valtauskontomme?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahtisaari, kansanmurhat, Sipilä, eurooppalaiset arvot, EU:n rauhanprojekti

Toisen maailmansodan hävinneiden revanssi

Torstai 23.2.2017 klo 11:11 - Pirkko Turpeinen-Saari

1930- luvulla yhdysvaltalaiset pääomapiirit tukivat Hitlerin aseistamista. Marraskuun 23. päivänä San Fansiscossa pidetyssä kokouksessa Hitleriä edustivat von Tippelskirch ja von Killinger. Senaattori Vanderberg lausui käsityksenään, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tulisi pyrkiä tukemaan Hitleriä yhteisessä taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Yhdysvaltalaiset piirit tukivat vastakkaisiakin tahoja toivoen aseteollisuuden nostavan maata lamasta.

Tuo suurpääoma hävisi ideologisen sodan, joka päättyi Neuvostoliiton voittoon natsismista ja fasismista.

Sosialismi ei kuitenkaan selvinnyt kansainvälisen globaalin kapitalismin ja asevarustelun paineessa, vaan se oli joutunut puolustuskannalle. Autoritaarinen hallinto esti sosialististen yhteiskuntien kehittymisen kohti demokraattista sosialismia, joka olisi luonut edellytykset kilpailukykyiselle yhteiskuntajärjestelmälle.

Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen aloitti välittömästi uuden aikakauden, jossa toisen maailmansodan hävinneet voimat kokosivat itsensä. Euroopan pääomapiirit yhdistivät voimansa Yhdysvaltojen pääomapiirien kanssa jatkuvan sodan logiikan ympärille.

Jugoslavian hajottaminen oli tuon yhteistyön konkreettinen lähtölaukaus. Iso-Britannian työväenpuolueen "kolmas tie "- doktriinin keulaan asettui Tony Blair. Hän yhdisti voimansa Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa. Heidän "humaanin sodan" periaatteensa pyyhki olemattomiin suvereenien valtioiden olemassaolon oikeudet. Sen sijaan uusliberaali ajattelu, jossa pääoman etu nostettiin kansalaisten sosiaalisten oikeuksien yläpuolelle, nousi keskiöön.

Työväenpuolueiden siirtyminen uusliberalismin kannattajiksi tapahtui niin Saksassa kuin Iso-Britanniassa. Uusliberalismi tarvitsee aseellista voimaa. Saksan sosialidemokraattien demokraattisen osan hävittyä Lafontainen mukana myös Saksa alkoi vahvasti tukea militarismin avulla pönkitettyä uusliberalismia.Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo tuki tätä kehitystä.

EU rakennettiin militarismiin tukeutuvan suurpääoman laatimien suuntaviivojen mukaan.

Jugoslavian hajottamisessa "humaanin sodan" kannattajat liittoutuivat Kroatiaan palanneiden natsien ja heidän jälkeläistensä kanssa. SS-joukoissa taistelleet muslimit Bosniassa ja albaaniterroristit Kosovossa saivat uuden roolin kolmannen tien tukijoina.

Toisen maailmansodan hävinnyt natsi-Saksa pommitti yhdistymisensä jälkeen, perustuslakiaan rikkoen, jälleen Belgradia ja serbejä kuten toisessa maailmansodassa. Ympärysvaltoihin kuuluneet Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia osallistuivat NATO-maina entisten natsien/fasistien (Saksa/Italia) kanssa pommituksiin.

Yhdysvallat vaati nimenomaan Serbian siviilikohteiden pommittamista, mikä luonnollisesti loi edellytykset uusliberaalien voimien mahdollisuuksille ottaa haltuunsa serbien infrastruktuuri.

Työväenpuolueiden ja sosialidemokraattien siirtyminen uusliberalismin ja militarismin kannattajiksi on ollut avain jatkuvan sodan logiikan jatkamiselle ja Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten aseteollisuuden kukoistukselle. Työväenpuolueiden suunnanmuutos on auttanut yhdistämään toisen maailmansodan häviäjät ja voittajat yhteiseen rintamaan kansanvaltaa vastaan.

Valtamedia on samaistunut tähän aivan näihin asti vallineeseen doktriiniin.

Yhdysvaltojen ja Saksan suorittama Ukrainan haltuunotto on erinomainen esimerkki siitä piittaamattomuudesta, millä uusliberalismin omaksuneet hallitukset suhtautuvat kansakuntien identiteettiin ja kehitykseen.

Kaikesta puheesta huolimatta toiseen maailmansotaan johtaneiden tapahtumien historia on edelleen käsittelemättä, myös Suomessa. Siksi Suomen poliitikot ja media ovat täysin ymmällä siitä mitä maailmassa nyt tapahtuu. 

Suomalaiset historioitsijat eivät ole kyenneet kertomaan kanslaisillemme kuinka tiiviit Mannerheimin ja Suomen suhteet olivat Saksaan 1930-luvulla. Hitleriltä oli kysytty salliiko hän Ruotsin antavan tukea Suomelle sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Fasistisen Italian ulkoministeri Ciano pari päivää talvisodan aloittamisen jälkeen lupaa Suomelle lisää lentokoneita ja saa tuolloin kuulla Saksan niitä Suomelle jo toimittaneen Puolan sotasaaliista. Ei voi päätellä muuta kuin että Suomen sotilasjohdolla on ollut toimivat suhteet myös fasistiseen Italiaan.

Suomessa oikeistososialidemokraattien ja muun oikeiston omaksuma militarismilla vahvistettu uusliberalismi on vaikuttanut myös median omaksumaan viestinnän sisältöön. Historia toistaa itseään kammottavalla tavalla. 

Yhdysvaltojen kaikkein oikeistolaisimmat pääomapiirit ja jatkuvan sodan logiikkaa toteuttavat clintonilaiset demokraatit ovat ajaneet samaa militarismilla pönkitettyä uusliberalismia kuin mitä Suomessakin pyritään toteuttamaan. Myös Yhdysvalloissa media on tukenut tätä linjaa, jossa 1930-luvun pääomapiirien politiikka on lyönyt kättä niiden kanssa, jotka 1930-luvulla vielä katsoivat mahdolliseksi taistella natsismia ja fasismia vastaan. Nyt nämä ismit nähdään yhteistyökumppaneina omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

"Humaanin sodan" naamion takana tuhotaan Jugoslavia, Irak,Syyria, Libya, Jemen, Ukraina jne. Lennokkimurhien ja suvereenien valtioiden tuhoamisen doktriinista vaietaan. Blairit, Obamat, Clintonit ja monet suomalaiset poliitikot kuvaavat itsensä humanisteina, joille ensisijasen tärkeä poliittinen kysymys on se, että saavatko transsukupuoliset omat vessat vai mitä vessaa he voivat käyttää. Jokaiselle tärkeät kysymykset aborttioikeudesta, syrjimättömyydestä jne nostetaan verukkeeksi saada murhata miljoonia ihmisiä hallituksenvaihdossodissa, tukea jihadisteja ja terroristeja silloin kuin ne edistävät hallituksenvaihdoksia uusliberalismille mieleisiksi.

Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi mursi kaikkien olettaman jatkuvan sodan logiikan status quon. Jatkuvan sodan logiikan ja toisen maailmansodan pääomapiirien ja fasistien revanssi tuli yhdessä yössä kyseenalaistetuksi. Presidentti Trump lupasi aloittaa sodan jihadisteja vastaan, joita Obama ja kulisseissa monet entiset siirtomaat/NATO-maat ovat tukeneet. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut ovat luonnollisesti olleet tässä mukana. Siten ei ole ihme, että Obama ja Clinton ovat nostattaneet yhdessä uusliberalismista hyötyneen Soroksen kanssa kansanliikkeen Trumpia vastaan.Perustellusti demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavat kansalaiset on saatu liikkeelle näyttämällä humanismin naamiota, mutta piilottamalla jatkuvan sodan ja uusliberalismin aiheuttaman tuhon ja kärsimyksen, jota nuoret eivät tietenkään kannattaisi, jos tietäisivät sen olemassaolosta. Valtamedia ei tuota ristiriitaa tule koskaan paljastamaan. Tiedustelupalvelut tullenevat tekemään kaikkensa, jotta kulissien takainen likainen toiminta ei paljastuisi nykyhallinnolle riippumatta siitä mihin tuo hallinto tulee suuntautumaan. Russofobia, joka on toiminut tähän astisena Yhdysvaltojen hallinnon käyttövoimana on menettänyt keskeisen merkityksensä. Kuinka käynee Suomessa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasismin/natsismin häviön häpeä, pääomapiirien häviö, jatkuvan sodan logiikka, humanitaarisen intervention falskius

Voiko aktiivipoliitikko olla myös objektiivinen historiantutkija

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin puolustusministeri Jussi Niinistön Tammisunnuntain juhlassa pitämän puheen. Jussi Niinistö on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Yllätykseni oli melkoinen kun hän puheessaan kuvasi Suomen sisällisodan vapaussotana venäläisiä vastaan. Hän kertoi Paul Gerichin tulosta pohjalaisten talonpoikien luo sodan alla ja referoi tämän puhetta.

On tunnettua, että Mannerheim pystyi usein ajamaan kaksilla rattailla. Joillekin ryhmille hän sanoi taisteltavan venäläisiä vastaan toisille käytävän sotaa suomalaisia roistojoukkoja vastaan. Mannerheimin julkilausuma, jonka hän julkaisutti Wasabladetissa 5.2.1918, oli kirjoitettu sekä venäjäksi että ruotsiksi. Siinä hän korostaa, että suomalaiset eivät taistele venäläisiä vastaan ja antoi uskoa, että hän arvostaa venäläisiä sotilaita, joiden hän toivoo antavan suomalaisten hoitaa omat asiansa keskenään.

Luin kirjaani Lahtari, Punikki ja Teurastaja varten myös Jussi Niinistön kirjan Isontalon Antti. Niinistö luo teokseen hyvin lämpimän myötäelävän ilmapiirin, joka tekee lukemisesta miellyttävän.Lukija pystyy tuntemaan empatiaa päähenkilöä kohtaan. Sen ei silti pitäisi antaa aihetta hyväksyä tämän poliittisia suorastaan fasistisia yhteiskunnallisia tavoitteita.

Historialliset tapahtumat kerrotaan yleensä tuoreeltaan vallan ja voittajien näkökulmasta. Salaisiksi julistetut asiakirjat ja muut tiedot paljastuvat vasta vuosikymmenten kuluttua. Tuona aikana kuitenkin historia on kirjoitettu tuosta voittajien näkökulmasta ja se tieto on iskostettu nuorison ja aikuisväestönkin tajuntaan totuutena, jota on vaikeata muuttaa esimerkiksi 50 vuotta myöhemmin.

Välittömästi sisällissodan jälkeen voittajien tavoitteena oli samaistaa työläiset venäläisiin ja iskostaa suomalaisten mieliin sota vapaussotana. Ohessa tuli tarkoituksenmukaiseksi lietsoa vihaa venäläisiä kohtaan. Sitä lietsontaa suorittamaan perustettiin "Vihan veljet"- järjestö, joka on toiminut 1920-luvulta lähtien. 

Rasistinen suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on viime vuosikymmeninä noussut jälleen hovikelpoiseksi. Samaan aikaan kun kaikkinainen muu syrjintä maahanmuuttajia, homoja, transsukupuolisia ja vammaisia kohtaan on torjuttu, russofobia kukoistaa.

Poliittisen johdon rasismi on peitettyä. Se kääritään EU-paperiin. "Emme voi suhtautua tasa-arvoisesti venäläisiin, koska EU on määrännyt talouspakotteet ja vierailukiellot." EU- määräyksien perusteita ja totuudenmukaisuutta ei kyseenalaisteta. Tasavallan presidentti kutsuu maahan juuri sellaisten maiden päämiehiä, joilta tiedotustilaisuudessa saadaan russofoobisia kommentteja, jolloin presidentin ei itse tarvitse tuoda julki rasistista asennettaan.

Puolustusministeri Niinistö on nostanut esiin Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisten epäluotettavuuden asepalveluksen suorittajina ja armeijan virkoihin valittaessa. Siten koko kaksoiskansalaisten joukko demonisoidaan. Tämä syrjintä puetaan rationaaliseen viittaan - kelpoisuusehtoihin. Tämä asenne vastaa "Vihan veljien" tavoitetta demonisoida kaikki venäläiset.

Herää kysymys, voiko ministeri Niinistö opettaessaan Helsingin Yliopistossa ja Sotakorkeakoulussa olla objektiivinen historioitsija? Suomen sisällissodan valkoinen osapuoli armahdettiin sotarikoksistaan ja kaikki raskauttavat asiakirjat poltettiin. Sama asiakirjojen tuhoaminen teki vaikeaksi tutkia objektiivisesti marsalkka Mannerheimin sotarikoksia.

Sitten tuo toinen historian tutkija, Erkki Tuomioja.

Tuoreemmat sotatapahtumat - Bosnian sota ja Jugoslavian NATO-pommituksethan ovat myös saaneet voittajien tulkinnan historiassa. Suomen liittyminen EU:un juuri sodan aikana aiheutti sen, että Suomi näytti ottavan vielä voimakkaamman voittajien näkemyksen kuin voittajat itse.

Noiden sotavuosien aikana Suomen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja Tarja Halonen. Myös Erkki Tuomioja oli valtioneuvoston jäsen. Tuomioja on perustanut järjestön "Historiantutkijat ilman rajoja" ja identifioituu voimakkaasti tutkijan rooliisa. Hän on arvioinut Bosnian sotaa käsittelevää yllämainittua teostani. Hän katsoo, että googlaamisestaan huolimatta hän ei ole löytänyt mitään mikä muuttaisi hänen käsitystään Srebrenican tapahtumista.

Srebrenica on ollut Yhdysvaltojen propagandan keskeinen kohde. "8000 serbien teloittamaa muslimipoikaa ja miestä" on muodostunut kyseenalaistamattomaksi dogmiksi. Ihmisen kuolintavan määritys on kuitenkin lääketieteellinen ruumiinavaus. Olen lääkäri ja katson lääketieteellisen tieteen olevan tiedettä siinä missä historiatiedekin on. Srebrenican lääketieteellisissä ruumiinavauksissa on löydetty 400 teloitettua ja alle 2000 sotatoimissa kuollutta kaikkiaan. Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin tehdyissä muslimijoukkojen suorittamissa tapporetkissä surmattiin 3000 siviiliä, joista useiden päät iskettiin aidanseipäisiin ja kodit poltettiin. Naser Oric, joka johti serbikyliin hyökänneitä muslimijoukkoja, julistettiin Haagin tribunaalissa syyttömäksi. Serbikenraalit ovat saanet kymmenien vuosien vankeustuomioita.

Jos Tuomioja ei löydä omaa käsitystään tukevia tietoja googlaamalla, miksi hän ei hyväksy lääketieteellisiä todisteita, jotka tarjoan? Hän osoittaa arviossaan hyväksyvänsä myös ICTY:n eli Haagin tribunaalin toiminnan. Osoitan kuitenkin, että hyväksyessään tribunaalin toiminnan hän tulee hyväksyneeksi samanlaisen rikostutkimuksen ja rangaistusten täytäntöönpanon kuin mikä vallitsi Suomen sisällissodan jälkeen. Valkoiset voittajat toimivat pidättäjinä, syyttäjinä, todistajina, tuomareina, teloittajina ja keskitysleirin vartijoina. Bosnian ja Jugoslavian pommitusten tuomiokäytännössä NATO-sotilaat toimivat pidättäjinä, pidätysselleihin saattajina, muslimit ja NATO-upseerit toimivat todistajina,  amerikkalaisten ja kanadalaisten maksamat juristit toimivat tuomareina. Oikeuskäytäntö poikkeaa täysin normaalista oikeuskäytännöstä. Tuomioistuimeen tuodut on julistettu etukäteen syyllisiksi ja heidän odotetaan osoittavan syyttömyytensä.

Jos kaikki suomalaiset historiantutkijat omaksuvat Yhdysvaltojen ja NATO-maiden edellyttämän totuuden myös historiatieteellisesti päteväksi, olemme päätyneet samaan kuin 100 vuotta sitten. Feodaalista omistamiseen perustuvaa valtaa puolustavat suomalaiset ja saksalaiset olivat sankareita kuten ylikansallista pääoman valtaa levittävät NATO- maat USA:n ja Saksan johdolla. Demokratiaa ja tasaveroisia ihmisoikeuksia puolustavat työläiset ja tasaveroisia ihmisoikeuksia puolustavat serbit ovat vuorostaan konnia. Niinkö?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: voittajien historia, historiatiede, poliitikon historiakäsitys, Jussi Niinistö, Sauli Niinistö, Erkki Tuomioja

Vallankaappaus Ukrainassa ja Suomessa

Keskiviikko 25.1.2017 klo 11:12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan presidentti Poroshenko on vierailullaan Suomessa kertonut ihailevansa Mannerheimia ja verrannut Suomen Talvisotaa Ukrainan nykytilanteeseen. Eikä ihme! Neo-fasistinen ajattelu on noussut Ukrainan viralliseksi ajatteluksi ja maan johto haluaa kietoa niin monta maata kuin mahdollista ideologiansa piiriin.

Suomen media myötäilee tätä kehitystä. Tosin presidentti Trumpin valtaannousu on synnyttänyt lievää epäröintiä, voiko samalla "valheiden" linjalla jatkaa kuten ennenkin. Helsingin Sanomien Pekka Hakala kertoo lehdessään ensimmäistä kertaa jotakin Itä-Ukrainan arjesta. Syy- seuraussuhteista toki vaieten. Eihän lehti voi myöntää tietävänsä jotakin Yhdysvaltojen ja EU:n provosoimasta ja edesauttamasta väkivaltaisesta vallankaappauksesta, Itä-Ukrainan väestön kielellisten ja poliittisten oikeuksien poistamisesta, eläkkeiden ja sosiaalitukien maksamisen lopettamisesta jne.

Mediamme ei tunnusta tietävänsä sitä, että sodan julisti Kiovan laiton vallankaappaushalltus, kutsuen sotaansa terrorisminvastaiseksi sodaksi. Demokratiaa vaativien kansalaisten muilutukset, elävältäpolttamiset ja oikeudettomaksi jättämiset jätetään raportoimatta. Sitten kuin "avaruudesta" ilmestyvätkin Venäjän ruplat, eläkkeet, ruoka-apu. Mitä Helsingin Sanomat odottaa? Sitäkö, että itä-ukrainalaiset kuolisivat paitsi Kiovan tykkituleen, myös nälkään, janoon ja kylmyyteen. Valheet ja humanismin puute jylläävät.

Tässä tilanteessa presidentti Poroshenkon puheet vajoavat otollisiin suomalaisiin mieliin. Maagiset sanat Talvisota ja Mannerheim! Tiedotusvälineet ovat vuosisadan ajan valheillaan ja peittelyllään vaienneet Mannerheimin sotarikoksista, keskitysleireistä ja työväenluokan vainosta koko sisällissodan jälkeisen ajan niin kauan kun tämä eli. Vielä valikoitua totuutta esittävissä muistelmissaan Mannerheim sai vahvistettua tuota työväenluokkaa halventavaa asennettaan.

Suomessa, kuten nyt 2014 Ukrainassa, suoritettiin äärioikeiston vallankaappaus kesällä 1917. Vasemmistoenemmistöinen eduskunta, jonka puhemiehenä toimi Kullervo Manner, julisti Suomen itsenäiseksi Valtalain avulla 18.7.1917. Vähemmistöön jääneet äärioikeistolaiset kansanedustajat halusivat estää työväenvaltaan perustuvan itsenäisyyden sekä työväestön oikeuksien demokraattisen toteutumisen. He kääntyivät Venäjän porvarillisen väliaikaisen hallituksen puoleen, joka antoi eduskunnan hajotusmanifestin. Näille porvarillisille edustajille porvarillinen Venäjän alamaisuus oli enemmän heidän taloudellisten etujensa mukainen kuin itsenäisyys, jossa sosialidemokraateilla oli enemmistö.

Työväestö piti vallassa ollutta eduskuntaa laillisena. Porvaristo sen sijaan valmistautui uusiin väliaikaisen Venäjän halltuksen määräämiin vaaleihin muodostamalla vaaliliiton. Vasemmisto hävisi vaalit. Vaalit voittanut porvaristo muodosti puhtaasti porvarillisen senaatin eli hallituksen. Vasemmistoenemmistöisen eduskunnan aikana senaatissa oli herrasmiesmäisesti puolet sosialidemokraatteja ja puolet porvareita sosialidemokraattisen puheenjohtajan äänen ratkaistaessa ellei päätös ollut sopuisa.

Tämän puhtaasti porvarillisen senaatin toiminta yltyi mielivallaksi. Heti joulukuun 1917 itsenäisyysjulistuksen tunnustamisen jälkeen, 11.1.1918 porvarienemmistöinen eduskunta päätti suojeluskuntien muodostamisesta Suomen viralliseksi armeijaksi. Työväestön alistamiseen ei enää riittänyt juonittelulla synnytetty porvarienemmistöinen eduskunta sekä puhtaasti prvarillinen hallitus vaan lopullinen alistaminen suoritettiin porvarillisen armeijan avulla.

Maassa oli samaan aikaan työväenkaarteja ja suojeluskuntia. Yhdellä päätöksellä suojeluskunnat laillistettiin viralliseksi armeijaksi. Eduskunnan vasemmistolaiset edustajat olisivat halunneet armeijalle valvontaelimen, jossa olisi ollut yhtä paljon vasemmiston ja porvariston edustajia, jotta jollakin tasolla myös työväestön turvallisuus olisi taattu. Lain perusteellinen käsittely valiokunnissa ja kaikki oikeudenmukaisuutta lisäävät seikat estettiin porvarillisen enemmistön toimesta. Eduskuntakeskustelun päätteeksi edustaja Airola lausui " Minä ehdotan, että eduskunnan istunto lopetetaan niin, että porvaristo veisaisi `Syttynyt on sota julma`.

Porvarillisen luokka-armeijan luominen, nälkä, torpparien ja mäkitupalaisten oikeudeton asema, työväestön puuttuva vaikutusvalta kunnallisissa asioissa sekä se, että Mannerheim jätti noudattamatta senaatin sähkettä olla määräämättä liikekannallepanoa, olivat ratkaisevia subjektiivisia seikkoja sodan alkamiseen. ( yksityiskohdat teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja)

Sisällissodan jälkeen työläisiä tuomitsemaan perustettiin tuomioistuimia, joissa pidättäjät, syyttäjät, todistajat, tuomarit ja vanginvartijat olivat kaikki valkoisia. Valkoisten rikoksia ei tutkittu vaan heidät armahdettiin vuoden 1918 lopulla. Tämä kaikki jätti yhteiskuntaan mielivallan ja "laillisen" syrjinnän ilmapiirin työläisiä kohtaan. Vasemmistolaisten eduskuntaryhmien vangitsemiset, työväenjärjestöjen kieltämiset, tuhansien vangitsemiset paitsi välittömästi sisällissodan jälkeen myös 1930- ja 1940-luvulla koettiin valtaväestön taholla luonnollisina ilmiöinä. Sotapropaganda ja kirkko muovasivat ihmisten mieliä kuten valtamedia tänään.

Kirjassani kuvaan myös kuinka Suomen valmistautuminen Talvisotaan oli huolellista ja tapahtui yhteistyössä Saksan ja Ruotsin, mutta myös fasistisen Italian ja muidenkin länsimaiden kanssa, joiden tavoitteena oli Neuvostoliiton murskaaminen. Keskeiset lähteet ovat Ison-Britannian ja Saksan valtionarkistoista sekä Italian ulkoministerin päiväkirjat.

Ei ole ihme, että presidentti Poroshenko ihailee Talvisotaa ja Mannerheimia. Mannerheimhan halusi kitkeä juutalais-bolshevismin juurineen. Hänen koko elämänsä suuntana oli saattaa Venäjälle takaisin porvarivalta vaikka sitten Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä. Ukrainan neo-fasistit haluavat taistella demokratiaa vaativia venäjänkielisiä itä-ukrainalaisia ja venäläisiä vastaan yhdessä Yhdysvaltojen ja Saksan/EU:n kanssa ylläpitääkseen oligarkkien ja korruptoituneiden pääomapiirien valtaa.

Suomen pääomapiirien valta on aina pohjautunut liittolaisuuteen Saksan kanssa. 1918 Suomi antautui Saksan vasallivaltioksi porvarillisen tynkäeduskunnan (josta sosialidemokraattien osallistuminen oli estetty) toimesta 1918. Talvisota oli toisen maailmansodan esinäytös Saksan näkökulmasta. Toisen maailmansodan ja jatkosota-valloitussodan tavoitteena oli pelastaa läntinen kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä ja rakentaa Suur-Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa.

Hävityn sodan jälkeen Suomen porvarillisten pääomapiirien oli nöyrryttävä demokratiaan ja hyviin suhteisiin "arkkivihollisensa" Neuvostoliiton kanssa, joka ei 25 miljoonaa kansalaistaan menetettyäänkään vielä kaatunut. Tuohon Neuvostoliiton kaatumiseen tarvittiin paljon taloudellista saartoa, teknologiasaartoa, kaupan rajoitteita ym. Suomi hyödynsi bilateraalia kauppaa ja kukoisti.

Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui siitä huolimatta, että yli 70% kansalaisista äänesti sosialismin säilyttämisen puolesta. Hajoaminen ei tapahtunut demokraattisesti vaan läntisen kapitalismin vallalla. Ilmainen koulutus, terveydenhuolto, täystyöllisyys ja kohtuuhintainen asunto ja solidaarisuus hävisivät itsekkyydelle ja läntiselle varakkuuteen perustuvalle vapaudelle.

Suomen pääomapiirit kiiruhtivat hyödyntämään syntynyttä kansainvälistä tilannetta jälleen kiipeämällä tutun Saksan syliin. Round Table of Industrialists suuryrittäjät olivat suunnitelleet EU:n kapitalismin hyvinvoinnin takaajaksi. EU:lla oli Yhdysvaltojen suurpääomapiirien tuki. Sinne Suomen Saksa-suuntauksen perilliset myös halusivat. Työväenluokan alistamiseen eivät enää omat kotimaiset voimat riittäisi, tarvittiin EU:n jäsenyyden tukea vahvistetuna USA-kuorrutuksella.

Siitä huolimatta, että Saksa oli heti yhdistymisensä jälkeen sotapolulla Suomessa eivät mitkään hälytyskellot kilkattaneet. Jugoslavian hajotukseen Yhdysvaltojen rinnalla osallistunut Saksa tuntui Suomen poliittisesta eliitistä niin tutulta tukiessaan neo-fasisteja Kroatiassa. Saksa pommitti jälleen Belgradia kuten natsi-Saksa aikaisemmin. Suomikin halusi EU jäseneksi päästyään tukea Kroatian EU-jäsenyyttä olihan Suomi tunnustanut fasistisen Kroatiankin 1940-luvulla.

EU-jäsenyys oli Suomen pääomapiireille jälleen mahdollisuus porvarillisen komentonsa säilyttämiseen vaikka siinä itsenäisyys menikin. Oikeistolle porvarillisen Venäjän alamaisuus oli suotuisampi kuin Valta-lain tarjoama itsenäisyys, Saksan alamaisuus 1918 oli mieluisampi kuin itsenäisyys, natsi-Saksan avulla saavutettava Suur-Suomi ja Saksan valtakunnan osana oleminen oli oman vallan kannalta tärkeämpää kuin itsenäisyys ja nyt "kamalan" Kekkosvallan ja rauhanomaisen rinnakkainelon aika Neuostoliitto-Venäjän kanssa itsenäisenä kansainvälistäkin rauhaa tavoittelevana demokratiana saatiin vihdoin päättymään liittymällä EU:un.Nyt aikaisemmin piilossa ollut "ryssä-viha" on taas hovikelpoista. Talouspakotteet ovat eräänlainen esiliina.

Suomen poliittinen eliitti on silitellyt Ukrainan vallankaappaus-oligarkkeja 3 vuotta myötäkarvaan. Presidentti Poroshenkon yritys käyttää Mannerheimia, jonka sotarikoksia ja keskitysleirejä ei Suomessa ole käsitelty, oman sotapropagandansa välineenä käynee mahdottomaksi suomalaisten nuorten halutessa tietää enemmän Suomen historiasta. Talvisotamyyttikin avautuu kiinnostuneille nuorille vaikka perinteistä historiakäsitystä ylläpitävät säätiöt korruptoimiensa historioitsijoiden avulla yrittävät jatkaa tavoitteidensa mukaisten "historiateosten" painamista.

Suomalaiset nuoret irroittautuvat valtamedian otteesta eivätkä Helsingin Sanomien Pekka Hakalan jutut mene enään läpi Poroshenkon ja USA:n entisen varapresidentin Bidenin haluamalla tavalla. Jopa Suomen presidentti Niinistö puhui varovaisesti mahdollisuudesta pakotteiden purkamiseen. Minskin sopimuksen täytäntöönpano on yksinomaan presidentti Poroshenkon vastuulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Valtalaki, Ukrainan vallankaappaus, Poroshenko, Mannerheim, sota "terroristeja"vastaan

Valheen estetisointi - aivopesun kolmas aste

Lauantai 14.1.2017 klo 11:29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Pekka Torvinen kirjoittaa Lauantaiesseen otsikolla "Kuinka Trumpin ja Putinin valheisiin pitää vastata".Hän kirjoittaa Camusta laajasti referoiden kuinka totalitaristisia ideologioita ja johtajia vastaan taistelu on loputonta taistelua valheita vastaan.

Kirjoittaja viittaa Kari Huhdan ennen joulua ilmestyneeseen tekstiin, jossa tämä sanoo, että "meidät on valehdeltu tainnoksiin".

Kari Huhta tunnetaan ideologisena NATO:n ja Yhdysvaltojen sotilasmahdin ihailijana ja kannattajana. Hänen teksteissään eivät näy Yhdysvaltojen sotien ja lennokkimurhien siviiliuhrit. Eivät NSA:n Prisma-ohjelman vakoilu, joka ulottuu jokaisen maapallon asukkaan sähköposteihin, puheluihin ja nettihakuihin. Sen sijaan Venäjä-pelon lietsomisessa hän on luotettava, Hesarin linjalla oleva, työpaikkansa ehdottomasti pitävä toimittaja.

Suomen valtamedia on amerikkalaisempi kuin amerikkalainen media. Yhdysvaltojen valtamedia oli USA:n presidentinvaaleissa yksimielisesti Hillary Clintonin takana yhdessä tiedustelupalvelujen, aseteollisuuden ja Wall Streetin rahamaailman kanssa. Häntä tukivat ja rahoittivat Saudi Arabia, Ukraina, miljardööri Soros, EU ja monet muut. Hillary Clintonin taustavoimat syrjäyttivät sosialistisen, nuorten ja intellektuellien kannattaman Bernie Sandersin epärehellisellä tavalla.Suomen valtamedia tiedotti koko vaalikamppailun ajan Yhdysvaltojen valtamedian mukaisesti.

Kun Wikileaks paljasti demokraattipuolueen epärehellisen toiminnan ja Sandersin syrjimisen, media alkoi väittää Venäjän hakkeroineen demokraattien sähköposteja. Itse asia, Clintonien ja demokraattien epärehellinen toiminta sivuutettiin. Suomen media välitti jokaisen yhdysvaltalaismedian vainoharhaisen uutisen Venäjästä, mutta ei sitä, että mitään faktoja väitteen tueksi ei ole olemassa. Se tuli julki, mutta media vaikeni eikä korjannut aiempia uutisiaan.

Presidentiksi valitun Donald Trumpin suurin "virhe" on ollut se, että hän kautta vaalikampanjansa sekä valituksi tultuaan on ollut sitä mieltä, että olisi hyvä jos Yhdysvallat tulisi hyvin toimeen Venäjän kanssa. Hillary Clinton ja presidentti Obama sen sijaan ovat katkaisseet kaikki mahdollisuudet liennytykseen ja päinvastoin julistaneet eristävänsä Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin.

Toinen suuri "virhe" on ollut se, että Trump on halunnut katkaista TTP ja TTIP kauppasopimusneuvottelut. Vaikka tiedetään, että nämä kauppasopimukset aiheuttaisivat valtioille suuren riskin joutua suuryhtiöiden kiristämiksi ja oikeuteen haastamiksi, ei EU, Suomen eduskunta eikä Suomen ammattiyhdistysliike ole olleet ongelmasta huolissaan vaan ovat kannattaneet kauppasopimuksia. Valveutuneet kansalaiset ovat Trumpin kanssa samaa mieltä, ehkä eri perustein. Jos valtio alkaisi olla huolissaan aseiden käytön aiheuttamista "haitoista" ihmishenkien menetyksinä, aseteollisuus voisi haastaa valtion oikeuteen sen alkaessa rajoittaa asehankintoja ihmisille vaarallisina tuotteina!Puhumattakaan GMO-tuotteista, luontoa vahingoittavasta särötyksestä tai muusta teollisesta toiminnasta, esimerkiksi kaivosteollisuudesta.

Yhdysvaltojen tilannetta on voinut seurata Venäjä-tutkimuksen professorin (Princeton ja NY univ.) Steven Cohenin viikottaisissa keskusteluissa John Batchelor showssa. Hänen erinomaiset tietonsa yhdysvaltalaisesta todellisuudesta, Mc Carthyismin aikaa muistuttavan Venäjä-paranoian alkamisesta ja sen vaikutuksesta mediaan, kongressiin ja senaattiin valaisevat kehitystä sekä sitä miten ja miksi nykytilanteeseen on jouduttu.

Yhdysvaltojen aseteollisuuden tukemat "haukat" senaattori Mc Cain etunenässä pyrkivät kuvaamaan Venäjän ja sen pyrkimykset tuon paranoian värittämin lasein. Sotateollisuus ja tiedustelupalvelut hallitsevat sitä miten Yhdysvallat suhtautuu ulkomaailmaan.Liike-elämän ahneutta tyydytetään väkivaltaisen laajenenmisen ideologian avulla. Kun Yhdysvallat valtaa aggressiivisesti maapallon alueita sotilatukikohdillaan, se projisioi toimintansa Venäjän ominaisuudeksi, vaikka tämä pitää tukikohtansa pääosin oman maansa rajojen sisällä.

EUun liittymisestä ja pääomaliikkeiden vapauttamisesta lähtien Suomen valtaapitävät ovat omaksuneet Yhdysvaltojen sotateollisuutta tukevan linjan myös ulkopolitiikassaan. Aseteollisuuden kukoistus edellyttää viholliskuvia ja Yhdysvaltojen valitsema Venäjä sopii myös suomalaisille. Suomen päämediat ilmoittivat jo 2000-luvun alkupuolella kannattavansa Suomen liittymistä NATO:on. 

Ulkopolitiikan vaihdos Venäjä-myönteisestä sotaisaan Venäjä-vastaisuuteen ei ole ilmaista. Uskottava Venäjä- vihamielisyys on todistettava. EU:un liittyminen ei riittänyt, median yhdysvaltalaistuminen ei riittänyt, tarvittiin aseostoja, sitoutumista yhteiseen sotimiseen yhteensopivien aseiden ja yhteiskäytön toimenpitein. Tarvittiin itsenäisyydestä luopuminen NATO:n isäntämaasopimuksen avulla, joka tekee maassamme vierailevista NATO-sotilaista rankaisemattomia. Kuten kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan, heidän arroganssinsa voi olla uskomatonta.

Sinipunahallitus määräsi uskottavuuttaan parantaakseen 100 suomalaista oppimaan Venäjä- vastaista propagandaa otsikolla Venäjä ja kyberturvallisuus. Yhdysvalloista ja EU:sta opittu doktriini oli siirrettävä suomalaisten toimittajien ja virkamiesten ainoaksi hyväksyttäväksi ajattelutavaksi. Vähäinenkin toisinajattelu on syrjäytetty ja Yle:n A-studiot muistuttavat jo liturgiaa. Tylsyyttä, jossa jokainen kysymys ja vastaus on ennalta selvä. Tämä jos mikä on totalitarismia.

Totuutta ja faktoja kaipaava kansalainen näkee, että Hesarin ja Kari Huhdan valhe ja totuus eivät välttämättä ole samoja kuin oma valhe ja totuus. Siten Kari Huhdan valheen estetisointi on vastuutonta. Venäjä ei muutu Suomen viholliseksi vaikka Clintonin taustajoukot niin vaatisivat. Jos presidentti Trump etsii yhteistyötä Venäjän kanssa, suomalaisilla on syytä huoahtaa helpotuksesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aivopesu, Kari Huhta, Helsingin Sanomat, valheen markkinat, Trump, Putin

UUSLIBERAALI MENO PROSTITUOI SUOMEN

Torstai 29.12.2016 klo 13:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Venäläisten ja suuren osan suomalaisistakin rakastama kuoro menehtyi lento-onnettomuudessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tiettävästi soittanut naapurimaan presidentille surunvalittelu- tai myötäelämissoittoa. Olin järkyttynyt. Aloin miettiä muitakin merkkejä, mitkä ilmentävät välittömyyden, empatian ja lämmön katoamista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Uusliberaali pääoman vallan ehdoilla toimiva politiikka on saanut kohta kahdenkymmenen vuoden ajan vallata suomalaisten mielet. Kunkin kansalaisen maksukykyyn perustuva verotus ja sen pohjalta rakennettu yhteinen Suomi on korvautunut hyväosaisten suojelulla heikompiosaisten kustannuksella. Lama-Suomea nostetaan hetteiköstä köyhien ja sairaiden kustannuksella. Varakkaat on vapautettu talkoista ja heidän odotetaan osallistuvan mielihalujensa mukaisesti.

Kuka olisi voinut kuvitella vielä kaksikymmentä vuotta sitten, että kaikkia lapsia tasaveroisesti kohteleva subjektiivinen päivähoito-oikeus purettaisiin ilman, että purkamista käsiteltäisiin perustuslain rikkomuksena? Työttömien lapset on asetettu, kunnasta tosin riippuen, tilanteeseen, jossa he joutuvat eriarvoisen kohtelun alaiseksi päivähoidon arjessa. Työttömyyden aiheuttaman stressin lisäksi perheet joutuvat kohtaamaan lapseen kohdistuvan eriarvoisen kohtelun paineen.

Sipilän hallitus aikoo maakuntauudistuksella pakottaa kaikki kunnat toimimaan uusliberaalin politiikkansa mukaisesti. Ylikansallisesti omistetut yritykset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen varjolla tilaisuuden hyötyä verovaroin maksetuista palveluista. Erityisesti vähävaraisten suomalaisten rovot siirtyvät kasvattamaan veroparatiiseihin piilotettuja osinkotuloja. Suurituloiset suomalaiset ovat omilla veronkiertojärjestelyillään ja tulojensa muuttamisella pääomatuloiksi tilaisuudessa välttyä vähävaraisten kohtalolta.

Verovarojen näin vähentyessä kansalaiset joutuvat nykyisestä poiketen maksamaan terveyspalveluista niitä käyttäessään. "Ilmainen", verovaroin maksettu terveydenhuolto katoaa ja korvautuu järjestelmällä, jossa hoitoonpääsyn ratkaisee maksukyky. Yksityistetyt terveys- ja sosiaalipalvelut tarjoavat korkeatasoisia hoitojaan maksukykyisille koti- ja ulkomaisille tarvitsijoille. Palveluiden tarjoajista tulee voittoa tahkoavia tehtaita, joista sosiaalisuus on kaukana.

Yksityiset "terveystalot" ovat jo ajoissa varautuneet ja sopineet kokoomuksen ja uusliberaalin keskustapuolueen kanssa marssijärjestyksestä. Uusia upeita yksityisiä palvelulaitoksia on perustettu eri puolille Suomea. Ne on varustettu kalliilla tutkimusvälineillä, jotka vielä toimivat tyhjäkäynnillä, mutta lupaus paremmasta on jo ovella. Tyhjnä kumisevat käytävät halutaan täyttää verovaroin maksetuilla asiakaskäynneillä. Työterveyshuoltokin ollaan säilyttämässä nykytasollaan, joten terveet työssäkäyvät aikuiset saavat kaikki tarpeelliset ja "varmuuden vuoksi" tehdyt nopeat tutkimukset kuten tähänkin asti.

Uusliberaali koulutuksen uudistus kerjäämiseen pohjautuvalla yliopistouudistuksella ja siirtämällä tutkijat tekemään konttoritöitä ei nosta Suomen tutkimuksen tasoa. Helsingin yliopiston kirjastotalon miljoonaremontin jälkeen tutkijat havaitsevat ainutlaatuisen kirjaston supistaneen aukioloaikojaan naurettavan lyhyiksi koska ei ole varaa palkata työntekijöitä.

Median keskityttyä uusliberaalin omistuksen ja ajattelun kantavaksi voimaksi sen perustavaa laatua oleva rooli vallan vahtikoirana on romuttunut. Verovaroilla rahoitettu Yle on muuttunut kapean hallitusvallan ja uusliberaalin ajattelutavan tukijaksi. Maan hallituksen asioiden valmistelu voi tapahtua salassa. Kansalaiset heräsivät yhtenä aamuna siihen, että Suomi oli liitetty NATO: n isäntämaasopimukseen. Mitään perustuslain edellyttämää eduskuntakäsittelyä ei tapahtunut. Presidentti Niinistö, ulkoministeri Tuomioja ja puolustusvoimien komentaja olivat paikalla paperin allekirjoitustilaisuudessa. Kukaan heistä ei myönnä olevansa NATO:n kannattaja. Jotenkin vain asiat tapahtuivat.

Ulkopolitiikka on uusliberaalien käsissä muuttunut käsittämättömäksi USA:n myötäilyksi. Maailman konfliktit kuten Ukraina, Syyria ja Jemen kuvataan Pentagonin ohjeistuksen mukaisina. Niin kauan kun USA:n valtamedia ei kyseenalaista hallintonsa ja sotateollisuuden toimintatapoja, suomalainen mediakaan ei kyseenalaista. Itse asiassa suomalainen valtamedia on amerikkalaisempaa kuin amerikkalaiset itse. New York Times on hiljattain kirjoittanut Ukrainan presidentti Janukovicin olleen oikeassa kun hän ei syksyllä 2013 ollut vielä valmis liittymään EU:n lähentymissopimukseen sen kalleuden vuoksi. Odotamme jännityksellä milloin Suomen ulkopoliittinen johto ja media alkavat puhua Ukrainan tapahtumista totuudenmukaisesti.

On erikoista, että EU:n laajentumis/talouskomissaari ja komission varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn ei kanna vastuuta Ukrainan johdattamisesta kriisiin epärealististen ja liian nopeatahtisten lähentymisneuvotteluje ansiosta. EU, Yhdysvallat ja CIA olivat yhteistyössä hankkeessa, joka destabilisoi Ukrainan. On erikoista, että Suomen ulkoministeriö ja suomalainen komissaari ovat niin ulkona tapahtumista kuin mitä he näyttivät ja näyttävät edelleen olevan. Vaikeneva ex- komissaari on kuitenkin palkittu pyöröoven mukaisella viralla Suomen pankissa.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinta ontuu. Suomi näyttää itsensä sankarillisena osana uusliberaalia länttä. Metsät, maantiet, vedet, kaivokset, terveydenhuolto, puolustus - kaikki ovat kaupan. Suomen maaperä, satamat ja lentokentät on annettu korvauksetta Yhdysvaltojen johtaman NATO:n käyttöön. Suomen armeija on muuttunut eräänlaiseksi Yhdysvaltojen palkka-armeijaksi, jonka palkkaa USA:n ei itse tarvitse maksaa. NATO:n sotilaita eivät koske Suomen lait eivätkä he joudu vastuuseen teoistaan Suomen maaperällä.

Suomi haluaa antaa itsestään kuvan myös sotien marttyyrina. Suomi sai itsenäisyytensä kuitenkin eduskunnan päätöksellä ja Neuvosto-Venäjän johtajan Leninin tunnustamana. Siitä huolimatta Suomi juhlii itsenäisyyttään talvisotanostalgialla ja jo kolmannella Tuntematon sotilas-elokuvalla. Suomi ei kanna vastuuta omasta sotauhostaan eikä osuudestaan talvisodan valmisteluihin Suur-Suomihengessä. Suomi ei myöskään kanna vastuuta keskitysleireistään, joista mieluiten vaietaan kokonaan.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa juhlitaan myös valkoisella nostalgialla. Mannerheim- myytti saa jälleen keskeisen aseman ovatha uusliberaalin poliittisen vallan takana juuri samat puolueet ja tahot, jotka esiintyvät sisällissodan voittajina, heimo-sotaretkien ja Lapuan-liikkeen kannattajina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusliberaali Suomi, Sipilä, Olli Rehn, SOTE, ulkopolitiikka, yksityistäminen

Näin demokratia tuhotaan ja korvataan pääoman vallalla

Tiistai 13.12.2016 klo 14:58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näin demokratia tuhotaan ja korvataan pääoman vallalla

 

Jugoslavian hajottaminen on eurooppalaisen itsenäisen valtion tuhoamisen laboratorio. Hajottamisen välineeksi tarvittiin Nixonin suorittama talouden sääntelyn lopettaminen. Siihen tarvittiin Reaganin CIA:n rinnalle perustettu NED, National Endowment for Democracy vaikuttamisrahasto, jolla voitiin korruptoida poliitikkoja ja perustaa ”ihmisoikeus-järjestöjä” ym kansalaisjärjestöjä, joiden naamion takana oli hallitusvallan vaihtamiseen vaikuttaminen. Siihen tarvittiin taloudellisia kiristysruuveja. Jugoslavian lainojen yht’äkkinen irtisanominen ja hajottamisen lähdettyä liikkeelle, talouspakotteiden asettaminen Jugoslavian hallitukselle, joka puolusti kansainvälisiä lakeja, omaa perustuslakiaan ja kansalaisten tasa-arvoisia oikeuksia.

Euroopan Unionin perustaminen ja pääoman etujen ajaminen demokratian kustannuksella ajoittuvat yhteen. Maastrichtin kokouksen yhteydessä Saksa taivutteli muut EU-maat Jugoslavian hajottamisen kannalle. Muistamme myös Saksan sosialidemokraattien ideologisen jakolinjan ajoittuvan juuri samoihin aikoihin. Kun Oscar Lafontaine, SDP:n puheenjohtaja ajoi demokratiaa, jonka koettiin olevan Round Tablen jäsenten taloudellisten etujen vastaista, hänelle ilmoitettiin, että suuryritykset siirtyvät pois Euroopasta mikäli hän jatkaa linjallaan. Lafontaine hävisi ja pääoma voitti.

Jugoslavia olisi ollut mahdollista jakaa pieniin valtioihin. Perustuslaki olisi antanut siihen edellytykset. Se olisi kuitenkin edellyttänyt neuvotteluja ja mm rajoista sopimista. Pääomapiirit ovat aina kiireisiä. Olisi ollut vaarana, että neuvotteluihin olisi kulunut aikaa ja ratkaistavana olisi ollut monia demokratian toteutumisen edellyttämiä kysymyksiä.

Toisen maailmansodan aikana ongelmat ratkaistiin kansanmurhalla. Fasistinen Kroatia, liittolaisenaan SS-muslimijoukot saivat toimintansa tueksi lain, jolla säädettiin serbien kansanmurhasta. Murhaaminen aloitettiin välittömästi keväällä 1941. Saksalaiset ja fasisti-kroaatit muslimi-liittolaisineen toimivat tehokkaasti. Yhdysvaltojen pääomapiirit tukivat fasisteja.

1990-luvun alussa kansanmurhaa ei voinut säädyllisyyden nimissä julistaa. Toimintatapa pyrittiin rakentamaan siten, että kulissit peittäisivät toiminnan sisällön. Kroatian neo-fasistien tavoitteena oli rasistisen perustuslain säätämisen jälkeen puhdistaa Kroatia ja Hetzeg-Bosna eli Bosnian kroaattialue serbeistä.

Kroaatit saivat Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin avulla solmittua kroaattien ja Bosnian muslimien liittoutuman serbejä vastaan. Bosnian muslimien johtaja oli jo 1970-luvulla laatinut suunnitelman islamilaisen kalifaatin rakentamiseksi Bosniasta aina Albaniaan saakka ja siitä eteenpäin. Suunnitelma oli nimeltään islamilainen julistus, jossa serbien tuhoaminen joko tappamalla, pakottamalla uskonnon vaihtamiseen tai varustaminen toisen luokan ihmisoikeuksilla oli tavoitteena.

Jugoslavian hajottamisessa Yhdysvallat liittolaisineen rikkoi kaikkia mahdollisia kansainvälisiä lakeja, YK:n peruskirjaa, NATO:n perussopimusta , Helsingin sopimuksia ja Yhdysvaltojen kohdalla myös omaa perustuslakiaan.

Yhdysvaltojen presidentti Clinton henkilökohtaisesti toimi aseiden hankkijana kroaateille ja muslimeille. Muslimiarmeijan vahvistukseksi hankittiin Lähi-Idästä ja Afganistanista jihadisteja, jotka taistelivat Yhdysvaltalaisten kenraalien (eläkeläisten) johdolla ja jotka Izetbegovic, Bosnian kalifaattia rakentava presidentti siunasi osaksi omaa armeijaansa. Yhdysvaltojen NATO- joukot toimivat muslimien ilmavoimina. Yhdysvaltalaisten kenraalien antaman 10 kk koulutuksen avulla Kroatian armeija suoritti 250.000 serbin etnisen puhdistuksen Kroatiasta, keskiajalta peräisin olevilta asuinsijoiltaan.

Yhdysvaltojen pääomapiirien tavoitteena ja niitä palvelevan presidentti Clintonin avulla oli tarkoituksena miehittää koko se osa Balkania, joka ei täysin alistuisi pääoman komentoon kuten Slovenian ja Kroatian uskottiin tekevän. Serbien itsenäisyys ja demokraattisten ihmisoikeuksien taju oli suurimpana esteenä.

Yhdysvallat esti 5 vuotta kestäneen sodan aikana kaikki rauhansopimukset, jotka olisivat rajoittaneet sen lopullista päämäärää Balkanin haltuunotosta.

Yhdysvaltojen ja EU:n pääomapiirien tavoitteiden toteuttaminen vaati valtavan määrän tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä. Niiden aiheuttaman kauhun peittämiseksi tarvittiin suuri määrä propagandaa ja lahjontaa. Perustuslakiaan ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia puolustavat pääasiassa serbit oli demonisoitava. Toisen maailmansodan ja meneillään olevan sodan kansanmurhan uhrit oli nimettävä aggressoreiksi ja heidän johtajansa Hitlereiksi.

Yhdysvalloissa toimivat neo-fasismia tukevat kroaatit ja albaanit toimivat kongressin ja senaatin jäsenten lobbareina ja korruptoijina. Samat tahot palkkasivat markkinointitoimisto Ruder-Finnin levittämään toimittajaverkostoihin tavoitteenmukaista propagandaa.

Serbien etninen puhdistus ja tuhansien tappaminen karkotusmatkan aikana pyrittiin peittämään nostamalla niin kutsuttu Srebrenica-myytti etualalle. Yhdysvallat ja sen perustama ja rahoittama Jugoslavia tribunaali alkoi väittää serbien suorittaneen Srebrenicassa asuneiden muslimien kansanmurhan/ etnisen puhdistuksen. Mitään tosiasioita tuon väitteen tueksi ei ole löydettävissä. Srebrenican valtaus tapahtui väkivallatta. Aseensa laskeneet muslimit saivat joko jäädä tai lähteä. Lähteville YK järjesti bussien polttoaineen, joilla asukkaat pääsivät haluamiinsa kohteisiin. Serbikenraali Mladicin neuvotteluista YK:joukkojen komentaja Karremansin ja muslimiväestön edustajien kanssa on You-tubessa nähtävissä video ”Fontana-hotellin neuvotteut”.

Yhdysvaltojen ja NATO:n liittolaisina toimivat muslimit ja albaanit suorittivat monia ihmisuhreja vaatineita häikäilemättömiä provokaatioita. Näistä syytettiin serbejä ja koska tapahtumat palvelivat myös ”kansainvälisen yhteisön” etuja. Kansainvälinen yhteisö halusi uskoa mitä propaganda näistä provokaatioista sanoi ja alkoi pommittaa ”rangaistukseksi” serbejä, joiden väitettiin olevan tekojen takana.

Kymmenen vuotta kestänyt akuutti konflikti päättyi vasta jäljelle jääneen Serbian ja Montenegron muodostaman Jugoslavian liittovaltion laittomiin pommituksiin. Jugoslavian serbit haluttiin saattaa polvilleen kuten toisen maailmansodan aikana. Kansainvälinen yhteisö tuki Albaniasta Serbian Kosovoon tunkeutuvia albaaniterroristeja, koska he palvelivat kansainvälistä yhteisöä sen pääomapiirien pyrkiessä saamaan haltuunsa kaiken mitä Jugoslaviasta vielä oli ryöstettävissä.

Jugoslavian hajottamisen lopputuloksena Yhdysvallat ja EU saivat kaksi NATO:n ja EU:n kuuliaista täysjäsentä Slovenian ja Kroatian. Yhdysvallat miehitti siirtomaa- alusmaan asemaan joutuneen täysin epäitsenäisen Bosnian. EU ja Yhdysvallat miehittivät Serbiaan kuuluvan Kosovon. Yhdysvallat alkoi välittömästi pommitustensa lakattua rakentaa Serbian maaperälle valtavaa Bondsteel - sotilastukikohtaa. Serbit puhdistettiin myös Kosovosta. Serbian alueella oli 800.000 pakolaista Kroatian Krajinasta, Slavoniasta ja Kosovosta. Maltilliset serbien kanssa yhdessä sopuisasti eläneet albaanit joutuivat myös pakenemaan Serbiaan albaaniterroristien väkivaltaa.

Köyhtyneen jäljellejääneen Serbian infrastruktuuri otettiin haltuun. Tiedotusvälineet ovat ylikansallisessa omistuksessa, joten serbit kuulevat ja näkevät päivittäin läntisen tulkinnan itsestään. Pommitettujen autotehtaiden, tupakkatehtaiden, öljyjalostamojen, sairaaloiden, koulujen, siltojen, teiden, kirkkojen luostareiden jälleenrakennukseen tarvittavat lainat siirtävät omistuksen ylikansallisille yhtiöille, pankeille ja vakuutuslaitoksille.

Serbia on EU-maiden piirittämä. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden seurauksena Serbia ei voi viedä tuotteitaan Venäjälle EU-maiden läpi. Serbian parlamentin on painostuksen alla ollut ensin pyydettävä anteeksi Bosnian Srebrenican ”kansanmurhaa”. Sittemmin parlamentin on ollut säädettävä kansanmurhan kieltämisen kriminalisoiva laki, jonka seurauksena henkilö, joka kieltää Srebrenican ”kansanmurhan” voidaan tuomita viideksi vuodeksi vankeuteen.

Tieteellisesti ja jopa kansanmurhan määritelmän mukaan Srebrenicassa ei ole voinut tapahtua kansanmurhaa. Siten totuus on muutettava valheeksi ja valhe totuudeksi. Totuuden sanomisesta voi seurata vankeusrangaistus/kotiaresti kuten Galileo Galileille, joka yleisen uskomukseen vastaisesti oletti maapallon kuuluvan aurinkokeskeiseen järjestelmään kykenemättä todistamaan sitä..

Pääoman valta edellyttää kansalaisten mielen manipulointia totaalisella tavalla. Lähestymme keskiaikaisen inkvisition ja noitavainojen aikoja. Pääoman edun noudattamisen on oltava uskonnon kaltainen, jota yksilö ei saa kyseenalaistaa.

Euroopan unioni ei edistä demokratiaa – päinvastoin.

Seuraava mielenkiintoinen pääoman vallan laboratorio on ollut Ukraina. Itä-Euroopan maiden EU:hun liittämisen ensisijainen tarkoitus on ollut sotilaspoliittinen. Jo lähentymissopimus-vaiheessa ensimmäiset artiklat edellyttävät sitoutumista yhteiseen puolustukseen = yhteistyöhön NATO: n kanssa. Toinen tavoite on halvan työvoiman liikkuvuus pitkään jäseninä olleisiin maihin, jolloin näiden maiden kansalaisten palkkoja ja työehtoja voidaan heikentää ulkomaisen työvoiman virratessa maahan. Tuoreena esimerkkinä on viisumivapaus Ukrainalle ja Georgialle.

Totta kai Euroopan komissio ja Yhdysvallat tiesivät Ukrainan talouden, ihmissuhteiden ja kulttuurin tiiviin nivoutumisen Venäjään. Ne tiesivät Ukrainan korruptoituneisuuden. Feodaaliherroja muistuttavat oligarkit omine armeijoineen pitävät valtaa kansan kärsiessä. Ääniä ostetaan niin valtakunnallisisssa vaaleissa kuin parlamentin äänestyksissä Presidentti Janukovic oli yhtä länsimielinen kuin muutkin oligarkit, mutta viisaasti näki, että Ukrainalla ei ollut tuossa vaiheessa, vuonna 2013 taloudellisia edellytyksiä liittyä EU:n lähentymissopimukseen.

Mutta pääomapiireillä oli kiire. Syyskuussa 2013 oligarkki Pintchuk oli kutsunut Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomapiirien kerman Jaltalle pitämään Ukrainan haltuunottoa ennakoivaa laajaa kokousta. (The Economist). Suuren euforian vallassa molemmat Clintonit , Bill ja Hillary jälleen, mutta myös Janukovic, Poroshenko, Monti, Yhdysvaltojen entinen valtiovarainministeri ja Venäjän yksityistämisprojekteja paimentanut Lawrence Summers olivat mukana suunnittelemassa vallan haltuunottoa. Keinoja kaihtamaton kyynisyys oli vallalla kuten Jugoslavian hajottamisessa.

Suunnitelmiin kuului GMO-maatalouden aloittaminen, johon miljardööri Soros halusi sijoittaa. Liuskekaasutuotanto oli myös suunnitelmissa, josta Summers piti alustuksen. Kaiken onnistumisen edellytyksen eräs osatekijä oli TTIP:n voimaansaattaminen, jolla pääoman valta olisi naulattu kumoamaan valtioiden vallan.

Otpor-järjestö, joka Popovin johdolla ensimmäisessä projektissaan auttoi kaatamaan Milosevicin, valmisteli myös Ukrainassa vilpittömiä asioiden tilaan tyytymättömiä nuoria osoittamaan mieltään Janukovicia ja silloista hallintoa vastaan. Otpor tekee yhteistyötä Stratforin kanssa. Mielenosoittajien huolto tapahtui avoimesti mm USA:n lähetystöstä käsin. USA:n poliitikot, apulaisulkoministeri Victoria Nuland, monet EU-poliitikot näyttäytyivät Maidanilla. Ruokahuolto, lääkintähuolto ym toimivat suunnitelmallisesti. Maidanin mielenosoitusten jatkuttua pitkään ja muodostuttua väkivaltaisiksi, Klitscko, Jatsenjuk, Poroshenko asettuivat johtoon. Klitschko oli saksalaisen Konrad Adenauer säätiön rahoittama, Jatsenjuk oli USA:n varapresidentti Bidenin mukaan ”heidän miehiään”.

Väkivaltainen vallankaappaus johti laittoman hallituksen pystyttämiseen. Henkensä puolesta pelkäävä presidentti pakeni maasta. Soihtukulkueet, fasistiset tunnukset parlamentin seinuksilla ja tuhopoltot, joissa kymmeniä laillisen hallituksen kannattajia menetti henkensä, synnyttivät pelon ilmapiirin. Laittomuuksia ei tutkittu eikä syyllisiä ole saatettu vastuuseen.

Tynkäparlamentti kielsi venäjänkielen aseman virallisena kielenä. Itä-Ukrainan asukkaat valtasivat hallintorakennuksia protestoidakseen laittoman hallituksen ja laittomaksi muuttuneen eduskunnan päätöksiä. Laiton hallitus julisti itä- ukrainalaisia vastaan sodan, jota se kutsui terrorisminvastaiseksi sodaksi. Sodan aloittaminen on Nürnbergin tuomioistuimen mukaan kaikkein pahin sotarikos. Sodan lisäksi Ukrainan laiton hallitus lopetti eläkkeidenmaksun itä- ukrainalaisille. Se lopetti koululaitoksen, sosiaalituet, pankkilaitoksen ja kaiken sen, minkä varassa ihmiset voivat elää.

Yhdysvallat ja EU:n keskeiset ulkoministerit suorittivat/ sallivat yhteistyössä eräiden Ukrainan johtajien kanssa vallankaappauksen, joka rikkoi kansainvälisiä lakeja. Vallankaappaus rikkoi myös ulkoministereiden ja presidentti Janukovicin sopimusta kriisin rauhanomaisesta ratkaisemisesta.

Vallankaappauksen sallimisen lisäksi ja sen jälkeen monet EU:n NATO-maat ja Yhdysvallat ovat toimittaneet aseita, miehiä, neuvonantajia ja tarvikkeita Ukrainan armeijalle. Yhdysvaltojen kongressi on myöntänyt varoja neo-fasistiselle Azovin pataljoonalle. Yhdysvaltojen kongressi julisti myös sodan Venäjälle helmikuussa 2015 ilmoittaen, että presidentti Obaman ei sotimaan ryhtyessään tarvitse enää tässä asiassa kääntyä kongressin puoleen.

Vallankaappaus tapahtui Sotshin talviolympialaisten aikaan. Venäjä otti haltuunsa varotoimena Krimin niemimaan pelastaen siellä asuvat väkivallalta. Niemimaa liittyi kansanäänestyksellä Venäjään. Suuri osa ukrainalaisia sotilaita siirtyi Venäjän puolelle. Sevastopolin elintärkeä venäläinen sotilastukikohta säilyi venäläisillä kuten vuosikymmenien aikana tätä ennen. Laukaustakaan ei ammuttu.

Yhdysvallat edellytti talouspakotteiden asettamista Venäjälle, perustellen sitä kansainvälisten lakien rikkomisella ja taivutteli EU:n liittymään niihin. Vallankaappausta ja sodan aloittamista niin sanottu läntinen kansainvälinen yhteisö ei kriminalisoinut. Eestin ulkoministerin mukaan mielenosoittajia ja turvallisuuspoliiseja ampuneet olivat vallankaappauksen suorittajien joukosta. Tapauksia ei ole tutkittu eikä murhaajia ole saatettu vastuuseen.

Yhdysvaltojen varapresidentin poika Hunter Biden nimitettiin suurimman Ukrainan energiayhtiön hallitukseen Puolan entisen presidentin Kwasniewskin rinnalla. Ukrainan hallitukseen nimitettiin yhdysvaltalainen valtiovarainministeri, liettualainen talousministeri, georgialainen sosiaali- ja terveysministeri eli Ukrainan ylikansallinen haltuunotto tapahtui ripeästi.

Propaganda Ukrainan ympärillä on massiivista. Jugoslavian kohdalla syntipukiksi loihdittiin perustuslakia ja kansainvälisiä lakeja puolustaneet serbit. Laitonta vallankaappausta vastustanut ja neo-fasistisen väkivallan haittavaikutuksia lievittänyt Venäjä nostettiin Ukrainan tilanteessa syntipukiksi. Rasistisen syrjinnän ja väkivallan kohteeksi joutuneet itä- ukrainalaiset toivoivat Venäjältä apua. Miljoona pakolaista siirtyi Venäjälle.

Uusliberaaliin vallankäyttöön sitoutunut EU ei ole täysin sovittautunut sotaa ja väkivaltaa käyttävään toimintamalliin. Korruptiolla voidaan yksittäisten poliitikkojen omaatuntoa kyllä hiljentää, mutta ei täysin. Toisen maailmansodan aikaisen natsismin omaksuneet sotajoukot ovat hyvä apuväline käytettäväksi, mutta vaaleilla valitut länsi- eurooppalaiset poliitikot eivät halua samaistua heihin täysin.

Suomi on ottanut kuuliaisen uusliberaalin politiikan lakeijan roolin. Jugoslavian pommitusten aloittamisen syynä käytettiin Racakin kylän provokaatiota. Serbipoliisien ja albaaniterroristien välinen taistelu kuvattiin yhdysvaltalaisen diplomaatin avulla siviilien joukkoteloituksena. Uhrien oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset tehtiin kansainvälisesti tunnetun suomalaisen oikeuslääkärityöryhmän toimesta. Samanaikaisesti ja suomalaisten rinnalla avauksia tekivät jugoslavialainen ja valkovenäläinen työryhmä. Kaikki ryhmät päätyivät samaan tulokseen.

Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät suomalaista työryhmää antamasta loppulausuntoa, joka olisi vahvistanut jugoslavialaisen loppulausunnon. Kuolinsyytutkimuksen tehnyttä professorin johtamaa työryhmää ei päästetty ääneen. Ulkoministeriö oli nimennyt ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkärin, Helena Rannan, jolla ei ole pätevyyttä kuolinsyyn määrittämiseen.

Poliittinen johto pani sanat Helena Rannan suuhun, joilla hän ilmaisi kyseessä olleen ”rikos ihmisyyttä vastaan” ”koska niin monta ihmistä oli kuollut samaan aikaan”! Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota Nürnbergin sotarikostuomioistuin käytti holokaustista. Siis siviileistä tyhjän terroristitukikohdan puhdistaminen muuttui Suomen ulkoministeriön määräyksestä ”rikokseksi ihmisyyttä vastaan”, jonka tapahtuman terroristit myöhemmin itse myönsivät olleen provokaation kuten niin moni tapahtuma myös Bosnian sodassa.

Kylän lähellä asuva vanhus oli ilmoittanut varovaisesti tapahtumista kyselleelle KFOR- in sotilaalle kuulleensa taistelun jälkeisenä yönä kuorma-auton äänen. Osa ruumiista oli ilmeisesti yöllä tuotu kuoppaan, josta ne yhdysvaltalaisen William Walkerin johdolla seuraavana päivänä ”löydettiin”.

Suomalaisten salailu loukkasi oikeuslääkäreiden tieteellistä kunniaa. He joutuivat sivusta seuraamaan kuinka presidentti Clinton käytti Helena Rannan epämääräisiä lausuntoja Racakista pommitusten aloittamiseen. Vain muutama päivä Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen pommit Jugoslavian siviilien niskaan alkoivat pudota.

Ulkoministeriö julisti suomalaiset tutkimustulokset salaisiksi. Tällä salailulla oli suuri merkitys myös presidentti Milosevicin oikeudenkäynnissä, jossa Helena Ranta kävi todistamassa saksalaisdiplomaattien ohjauksessa toistaen kryptisiä luonnehdintojaan kun ei voinut puhua totta.

Oikeuslääkärit eivät voineet loputtomiin vaieta. He julkaisivat 2 vuotta tapahtumien jälkeen tutkimustuloksensa oikeuslääketieteellisessä kansainvälisessä julkaisussa. Katkeroituminen ei kuitenkaan hellittänyt.

Ukrainan kohdalla voinee päätellä, että sekä laajentumiskomissaarina että talouskomissaarina ja komission varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn on ollut täysin perillä maan tilanteesta. Ukrainan uusliberalistinen pakotetusti nopeutettu lähentymishanke on johtanut sotaan ja väkivaltaan. Kuten todettu länsi- eurooppalaiset poliitikot pesevät kätensä tekojensa seurauksista ja jättävät kaaokseen joutuneen toimenpiteittensä kohteen syöksykierteeseen.

Uusliberalistinen väkivaltaan rauhan ja yhteistyön sijaan perustuva uskonto on pakottanut niin Suomen kuin Serbian liittymään kansan tahdon vastaisesti NATO: n isäntämaasopimukseen. Suomalainen kaartin pataljoona auttoi osana Venäjän armeijaa Serbian itsenäistymään 1878. Nyt molemmat maat ovat faktisesti menettäneet itsenäisyytensä. Kiristykseen ja väkivaltaan perustuva EU käy mahdottomaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Rehn, Helena Ranta, ulkoministeriö, uusliberalismi, väkivalta, Jugoslavia, Ukraina, Clinton,

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta. (02.06.2008)
Olen tuonut esille ajatuksiani kirjoissa ja julkaisuissa usean kymmenen vuoden aikana. Nyt avattujen kotisivujeni avulla toivon voivan pohtia ääneen uudella tavalla..

28.07.2014  Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassa
01.07.2008  Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssa
25.06.2008  Ahtisaari,Kosovo ja Espanja