Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto


 

Ei totta edes toinen puoli

Maanantai 29.11.2021 klo 13:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään 29.11.2021 Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa:Venäjä voisi sotia Ukrainasta.

Mitään perusteluja tälle väitteelleen lehti ei esitä. Sen sijaan se antoi lukijoilleen paikkansapitämättömän selostuksen Ukrainan sisällissodan tapahtumista.

Lehti kirjoittaa: "Ukrainassa alkoi loppuvuodesta 2013 mielenosoitusliike, kun silloinen presidentti Victor Janukovyts oli päättänyt hylätä pitkään neuvotellun ja Venäjän vastustaman assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa."

"Mielenosoitukset laajenivat pian koskemaan muitakin asioita. Ne päättyivät alkuvuodesta 2014 Janukovytsin pakoon. Ukrainan johdosta tuli aiempaa länsimielisempi. Otteensa menettänyt Venäjä vastasi valtaamalla Krimin ja aloittamalla sotatoimet itäisessä Ukrainassa, jossa virallisesti sotivat Ukrainan armeija ja niin sanotut kansantasavallat."

"Sota Itä-Ukrainassa jatkuu yhä. Venäjälle se on ollut ennen muuta keino vaikuttaa Ukrainaan, jolla on sodan vuoksi kyljessään avohaava."

Lehti kertoo presidentti Putinin julkaisseen kirjoituksen, jossa "hän esitteli omat käsityksensä Ukrainan historiasta, kehityksestä ja suhteesta Venäjään. Väitteet olivat monin osin räikeän virheellisiä, mutta samalla paljastivat Putinin ajattelua."

Jos lähdemme analysoimaan ainoastaan Ukrainan vallankaappauksen prosessia ja jätämme lehden arviot presidentti Putinin syvällisestä analyysista Ukrainan ja Venäjän historiasta kommentoimatta, päädymme seuraavaan:

Ensinnäkin Yhdysvallat on ylpeillyt Victoria Nulandin suulla maansa sijoittaneen 5 miljardia dollaria Ukrainan vallanvaihdokseen. Jo syyskuussa 2013 entinen presidentti Bill Clinton ulkoministerinä toimineen vaimonsa Hillaryn, EU:n valtiomiesten mm Italian Mario Montin ja Ruotsin Carl Bildin, Yhdysvaltojen talousgurujen Larry Summersin, George Sorosin ja muiden värivallankumous-toimijoiden kanssa piti The Economist- lehden mukaan Ukrainan tulevan vallankumouksen voitonjuhlat Krimin Jaltalla.

Läsnäolleet jakoivat jo saalista. Kuka ottaisi särötyksen ohjelmaansa, josta Larry Summers puhui. George Soros lupasi 1 miljardin GMO-viljelyyn. Hill&Knowlton markkinointiyhtiölle annettiin tehtäväksi presidentti Putinin demonisointi lännen medioissa.

Vuonna 2015 WILPFin (Women's International League for Peace and Freedom) 100v -juhlakokouksessa Haagissa, jossa olin läsnä, saksalainen tutkimuslaitoksen johtaja Sabine Schiffer kertoi paitsi tästä presidentti Putinin demonisointikampanjasta, myös siitä, että Hill&Knowltonin johtohenkilö hyötyi itse tästä värivallankumouksesta taloudellisesti. Toisin sanoem markkinointiyhtiö ei enää pelkästään tee työtä käskettyä, vaan on itse taloudellinen edunsaaja kaappauksessa.

Helsingin Sanomien väite, että Janukovich hylkäsi EU:n lähentymissopimuksen, ei pidä paikkaansa. Janukovich halusi lykätä sitä, koska se tulisi syvässä velkakuilussa olevalle maalle kalliiksi. Lisäksi kokonaan käsittelemättä olivat ne monet taloudelliset sidokset ja tullivapaa kaupankäynti Venäjän ja Ukrainan välillä, jotka olivat hyödyttäneet maata.

Yhdysvallat oli sijoittanut 5 miljardia vallankaappauksen toteuttamiseen ja tarkka-ampujien kouluttamiseen. IMF ei ollut antamassa lainaa, mutta Venäjä lupasi 13 miljardia ja Kiina 8 miljardia, jotta Ukraina selviäisi pahimman talouskriisin yli.

Ukrainalaisten kansalaismielipide oli myös kielteinen NATO:n suhteen. Tunnetusti jo lähentymissopimuksessa on sitouduttava EU:n yhteiseen sotilaalliseen puolustukseen, mikä tarkoittaa NATOa.

Helsingin Sanomien kuvaus mielenosoitusten päättymisestä presidentti Janukovichin pakoon on lievästi sanoen uskomaton.

Mielenosoitukset päättyivät joukkoteurastukseen ja presidentti joutui pakenemaan henkensä edestä helikopterilla, kun samaan aikaan hänen oletettua autosaattuettaan vastaan hyökättiin

Yhdysvaltojen ja eräiden EU-maiden rahoittamat ja kouluttamat tarkka-ampujat tappoivat mielenosoituksissa kymmenittäin ihmisiä niin mielenosoittajia kuin poliiseja. Jälkeenpäin on osoittautunut, että Georgian entinen presidentti Saakshvili oli eräs tarkka-ampujien organisoijista ja ampujat olivat pääasiassa georgialaisia.

Joukkoteurastuksesta on tehty tieteellinen 70-sivuinen tutkimus, jota analysoin vuoden 2014 blogeissani, jotka löytyvät blogin arkistosta.

Tässä vallankaappauksessa, kuten Jugoslavian sodassa, Yhdysvallat ja Saksa tukivat natseja, jotka olivat väkivallan takana. Natsijoukkiot ja heitä Ukrainan parlamentissa tukevat puolueet olivat jo mielenosoitusten aikana hyökänneet Krimiltä kotoisin olevia rauhallisia mielenosoittajia vastaan tuhoten heidän bussejaan ja suunnaten sadistista väkivaltaa matkustajia kohtaan.

Kammottavin natsien teko oli toukokuun 2. päivänä suoritettu Odessan ammattiyhdistysten talon tuhopoltto, jossa sisällä olevat väkivaltaa paenneet ihmiset paloivat elävältä.

Vastoin Helsingin Sanomien väitettä Venäjä ei valloittanut Krimiä eikä aloittanut sotaa Itä-Ukrainassa.

Krim oli autonominen alue, joka oli jo 1990-luvun alusta lähtien halunnut palata Venäjän yhteyteen, johon se on histriallisesti kuulunut. Natsien väkivaltaa kauhistuneet ja laillisen presidentin kaatamista vastustaneet Krimin asukkaat päättivät äänestää itsenäisyydestä ja irrottautumisesta Ukrainan vallasta. Itsenäistymisen jälkeen Krimin asukkaat anoivat päästä liittymään osaksi Venäjää, osana turvallisuuttaan.

Vastoin Helsingin Sanomien tekstiä Venäjä ei aloittanut Itä-Ukrainan sotaa vaan sen aloitti Ukrainan oma vallankaappaushallitus kutsuen sitä "terrorimin vastaiseksi sodaksi". Itä-ukrainalaiset eivät hyväksyneet vallankaappausta vaan kannattivat laillisia vaaleja ja laillisesti valittua presidentti Janukovichia.

EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Cathrine Ashton myönsi vuonna 2014 nauhoitetussa keskustelussaan Eestin ulkoministerin kanssa, että tarkka-ampujat olivat "meikäläisiä" eli USA:n ja EU:n rahoittamia ja kouluttamia toimijoita. Israelilainen Haaretz -lehti kertoi osan tarkka-ampujista olleen Israelissa koulutettuja.

On todella vaikea uskoa kuinka syvälle Suomen ulkopoliittinen johto ja valtamedia Yle ja Helsingin Sanomat eturivissä ovat vajonneet Yhdysvaltojen ja suurten EU:n jäsenmaiden valetodellisuuden kannattajiksi.

Saksa ja Ranska olivat neuvottelemassa mielenosoitusten rauhanomaisesta lopettamisesta Maidanilla, mutta eivät katsoneet perään, kun sopimus heitettiin roskakoriin. Samat valtiot olivat mukana allekirjoittamassa Minsk II-sopimusta, jossa on yhdessä sovitut askelmerkit autonomian rakentamiseksi Itä-Ukrainan alueille. Ukrainan hallitus ei ole ottanut askeltakaan toimeenpanon suuntaan eivätkä Saksa ja Ranska ole tehneet elettäkään Ukrainan hallituksen painostamiseksi.

Ukrainassa suoritettiin siis laiton vallankaappaus EU:n ja USA:n tukemana. Vallankaappauksen jälkeen pystytettiin kaappauksen rahoittajien toimesta hallitus, jossa suuri osa ministereistä oli Ukrainan perustuslain vastaisesti valittuja ulkomaiden kansalaisia. Valtiovarainministeri oli yhdysvaltalainen. 

Vallankaappauksen jälkeinen aika on ollut Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kehityksessä entistä synkempi kehittyen kohti mielivaltaa ja todellisuuden vääristämistä erityisesti suhteessa Venäjään ja Kiinaan.

Koska laitonta on kutsuttava lailliseksi ja epädemokraattista demokraattiseksi, Yhdysvallat on keksinyt kutsua YK:n peruskirjasta ja kansainvälisistä laeista piittaamatonta toimintatapaa  "sopimusvaraiseksi demokraattisten valtioiden toimintatavaksi".

Suomen ulkopoliittinen johto on liittynyt innolla tämän uudenlaisen sopimusvaraisen demokrattisen yhteisön jäseneksi. Koska Ukrainan vallankaappaus on esitettävä Venäjän syynä, Helsingin Sanomat osoittaa tämänpäiväisessä pääkirjoituksessaan olevansa vankkumaton uuden sopimusvaraisen demokraattisen yhteisön jäsen ja olevansa oikeutettu jakamaan tätä orwellilaista todellisuutta myös suomalaisten lasten mieliin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Orwell, Helsingin Sanomien Ukraina-pääkirjoitus, Putinin puhe, 2014 vallankaappauksen taustavoimat, Janukovich, uusi demokratia, sopimusvarainen demokratia,

Yle ja Bosnian sota

Torstai 25.11.2021 klo 12:25 - Pirkko Turpeinen-Saari

Minkään mitä Yle esittää ei pitäisi enää yllättää, mutta Areenasta eilen katsomani "Miksi Bosnia ei halua sotaa" yllätti.

Bosnian sisällissota alkoi siitä kun USA kehotti Bosnian muslimipresidentti Izetbegovicia vetämään allekirjoituksensa kolmen etnisen ryhmän sopimuksesta jakaa alue kunkin ryhmän autonomisiin alueisiin rauhanomaisesti.

Sota alkoi Islamilaisen julistuksen kirjoittaneen Izetbegovicin joukkojen tappaessa serbialaisen hääseurueen ja sen jälkeen tuhotessa yli 100  liittovaltion armeijan Bosniasta vetäytyvää alokasta.

Sisällissota käytiin serbien, kroaattien ja muslimijoukkojen kesken.

Toisen maailmansodan aikana fasistiset kroaatit ja heidän liittolaisensa muslimit laativat serbien etnisen vainon mahdollistavat lait. Serbejä tapettiin kyläkunnittain ja kiinnisaadut suljettiin 17 keskitysleiriin.

Toisen maailmansodan päättyessä serbipartisaanit yhdessä kroaattipartisaanien kanssa vapauttivat keskitysleirit ja Belgradin jo ennen puna-armeijan saapumista.

Serbikylien hautausmaat ovat täynnä toisen maailmansodan pogromeissa kuolleita sukulaisia.

Verratkaamme Suomen sisällissotaa, jota vertaan Bosnian sotaan myös kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja.

Milloin demokratiaa ja tasa-arvoa vaatineet Suomen sisällissodan punaiset saivat itselleen normaalit ihmisoikeudet?

Se tapahtui vasta toisen maailmansodan rauhansopimuksen jälkeen Neuvostoliiton voitettua natsiarmeijat. Vasta vuonna 1945 Suomessa järjestettiin vaalit, joissa myös keskitysleireistä vapautuneilla punaisilla, keskellä natsismia, demokratiaa ajaneilla kansalaisilla, niin naisilla kuin miehillä oli äänioikeus.

Suomen sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa Suomi oli liittoutuneena Saksan kanssa, kuten nyt Yhdysvaltojen miehittämän Saksan kanssa.

Bosnian sodassa muslimit tavoittelivat islamilaista kalifaattia, jossa "paras serbi on kuollut serbi". Yhdysvaltojen presidentti Clintonin ehdotuksesta kroaatit liittoutuivat vanhojen natsiliittolaistensa muslimien kanssa, jälleen serbejä vastaan.

Kuten toisessa maailmansodassa, vuoden 1992-93 välillä Srebrenican ympärillä serbikylissä alkoivat pogromit joissa Srebrenicasta käsin toimivat jihadisti- ja muslimiarmeijat hyökkäsivät serbikyliin tappaen, kauloja katkoen, ryöstäen karjan ja polttaen lopuksi talot ja talousrakennukset suuren riemun vallitessa. Kuvaan tätä kirjassani Lupa olla julma.

Yhdysvaltojen armeijan kenraalit johtivat ja kouluttivat muslimijoukkoja ja kroaattijoukkoja myös Kroatian puolella. Yhdysvaltojen tavoitteena oli sotilaallisen sillanpääaseman ja ylikansalliselle pääomalle myönteisen hallinnon aikaansaaminen myös Bosniaan.

Ylikansallinen Yhdysvaltojen tavoitteita toteuttava tiedonvälitys oli Hitlerin Göbbelsin aikaakin kokonaisvaltaisempaa.

Holokaustin uhrit ja liittovaltion hajottamista vastustavat serbit leimattiin Hitlereiksi. Osama bin Ladenin ja Yhdysvaltojen ja EU-Saksan tukemat jihadistit ja natsit olivat sen sijaan tiedonvälityksessä uhreja.

Eilen katsomani Ylen "nuorille aikuisille"suunnattu aapiskirjamainen dokumentti toteutti tätä tavoitetta horjumatta hetkeksikään totuuden puolelle.

USAn haluamat lavastukset toimivat koko Bosnian sodan ajan serbeihin kohdistuvien pommitusten mahdollistajina. Markale torin räjähdykset Sarajevossa ja Srebrenican joukkomurha myytti toimivat hyvin. Srebrenica-tarulla peitettiin samaan aikaan Kroatian puolella amerikkalaiskenraalien harjoittama serbien joukkomurha Operaatio Myrsky, jossa 250 000 serbiä ajettiin kotiseuduiltaan Kroatian Krajinasta tuhansien kuollessa matkalla kohti Bosnian rajaa.

Bosnian sodasta on kulunut 30 vuotta. Suomen sisällissodan punaisten uhrien inhimillisyyden palautus kesti 27 vuotta. 

Eilen näkemäni Ylen ohjelma osoittaa, että humanismi ja objektiivisuus ovat vielä kaukana. Serbit esitettiin hirviöinä ja Republika Srpskan johtaja poliittisena pelurina. 

Serbian sisäistä jakautumista kuvattiin sillä, että Bosnian serbikenraali Mladicia esittävä muraali oli vandalismin kohteena.

Dokumentin tekijöille ei ollut tullut mieleen, että Serbiassa on sukupolvi, joka on elännyt Yhdysvaltojen ja Saksan julmien talouspakotteiden kohteena yli 10 vuotta, jona aikana maan kansantuote putosi sijalta 24 maapallon tilastoissa kehitysmaaluokkaan.Taloudellinen hyvinvointi solidaarisuutta tärkeämpänä kehittyi järkyttävien kokemusten kautta.

Myös Serbiassa on niitä, jotka hyötyvät USA-mielisestä kenraali Mladicin demonisoimisesta. Siitä, millainen kenraali Mladic todellisuudessa on, voi lukea myös kirjastani Lahtari, Punikki ja Teurastaja.

Serbia oli ensimmäinen maa, jossa Yhdysvaltojen ulkoministeriön, CIAn ja Soroksen rahoittamana synnytettiin ensimmäinen värivallankumousmuotti Srda Popov-nimisen aktivistin toimesta. Kuvaan tuon mekanismin kirjassani Lupa olla julma.

Srda Popovin apuun on turvauduttu, Tunisiassa, Egyptissä,Syyriassa, Ukrainassa ja Valkovenäjällä.

Ylen Bosnia-ohjelman tekijöitä ei paina se, että tarina on kuin suoraan CIA:n ja Yhdysvaltojen ulkomisteriön ohjekirjasta. Miksi Ylen toimittajat toimivat johdonmukaisesti aina samalla tavalla.

Tutustuin Espanjassa asuessani NATO:n eläkkeelle jääneeseen tiedottajaan. Totesimme olevamme Jugoslavian hajottamissodista yhtä mieltä. Lopuksi kysyin häneltä: "Miksi sitten valehtelit?" "Katsos, minulla on kaksi yksityistä yliopistoa käyvää poikaa. Heidän kouluttamisensa on kallista!"

Yle:n toimittajien on myös hankittava elantonsa. Siksi maksamme siitä, että meille valehdellaan, lapsia ja nuoria aikuisia manipuloidaan. Harvardin CIA:n propagandakoulutukseen Sipilän hallituksen lähettämät toimittajat ja virkamiehet tekevät työtä käskettyä ja kutsuvat sitä faktapohjaiseksi tiedottamiseksi.

Jokainen toimittaja uskoakseni sisimmässään tietää mitä humanismi on. Kun epäinhimillisyys on nostettu toimintamalliksi Suomessa varsinkin kansainvälisissä suhteissa, lähestymme fasismia, jonka hyväksyminen ja jonka kanssa liittoutuminen on ollut suomalaiselle eliitille tuttua. Neuvostoliitto pelasti meidät natsismista ja fasismista.

Vain Venäjä näyttää mahtavan jotain Yhdysvaltojen ja EU:n valheiden, pommitusten ja talouspakotteiden toimintamallille. Yhdysvaltoja hallitsevat Pentagon ja CIA ei kongressi ja senaatti presidentistä puhumattakaan. Liittoutuminen jihadistien ja natsien kanssa on USA:lle sen tunneköyhyydessä vain käytännöllinen kysymys. Kroatia, Bosnia,Kosovo, Irak, Syyria, Ukraina ja Baltia.. jäljet pelottavat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle:Bosnian sodasta nuorille aikuisille, holokaustin uhrit serbit syyllisinä, Pentagon, CIA, USA, Saksa, Mladic, Milosevic, Srda Popov, värivallankumous strategia Serbiassa

Helsingin sanomat löysi jyvän

Lauantai 20.11.2021 klo 16:04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Hannu Pesonen, minulle tuntematon toimittaja, on laatinut Helsingin Sanomille 18.11.2021 artikkelin Yhdysvaltojen asevoimien mammuttimaisista päästöistä, joita ei käsitelty Kioton, Pariisin tai Glasgowin ilmastokokouksessa. 

Tuo artikkeli kannattaa jokaisen lukea ja säästää, koska se sisältää niin paljon tieteellistä faktatietoa eri armeijoiden hiilijalanjäljestä.

Helsingin Sanomilla on jo kauan ollut erityinen "ilmastoasioiden toimittaja". Kuinka tämä Yhdysvaltojen pimennossa pitämä saastemäärä ei ole tälle toimittajalle valjennut.

Olen useissä blogeissani ja kirjoituksissani muun muassa Britannian Kuninkaallisen maantieteellisen seuran julkaisuihin viitaten, tuonut asian esille ja viitannut World Beyond War-järjestön aineistoihin, joita ilmastokokouksissa ei ole hyödynnetty.Suosittelen tämän järjestön sivuilla esiteltyjä Youtube -videoita asiasta.

Helsingin Sanomat julkaisee noin kerran 10 vuodessa todella merkittävän artikkelin, jossa paljastetaan suurvaltojen vallankäyttöä sellaisena kuin se on.

Tämän artikkelin kuvitus on kuitenkin tyypillistä Helsingin Sanomia.Kuvat vaikuttavat usein enemmän kuin tekstit.

Ensimmäinen kuva on Moskovasta, jossa vietetään Saksaa vastaan käydyn sodan voittoa vuosittain. Kuvassa on raskasta armeijan kalustoa. Mikä on Venäjän armeijan osuus maailman puolustusmenoista? Se on 3,1 prosenttia.

Toinen kuva on Israelin ilmavoimien F-35 hävittäjillä suoritetusta harjoituksesta, jossa oli mukana lentokoneita Ranskasta, Saksasta, Kreikasta, Intiasta, Italiasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Artikkeli krtoo F-35 hävittäjän kuluttavan 60% enemmän lentopetroolia kuin F-16 hävittäjät, jotka ne Norjan ilmavoimissa korvaavat.

Kaikkiaan  52  F-35 hävittäjän hankinta kuomoaa kaikki Norjan puolustusvoimien tähänastiset ilmastotoimet ja kasvattaa asevoimien päästöjä ainakin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, artikkelissa referoidut ympäristöjärjestöt toteavat.

Jos vuorostaan Yhdysvaltojen armeija olisi valtio, pelkästään sen polttoainekulutus veisi sen maailman maiden listalla 47. suurimmaksi kasvihuonepäästöjen aiheuttajaksi, toteavat brittitutkijat.

Yhdysvaltojen asevoimien toiminnasta ei  lehdessä ole kuvaa. Silti Yhdysvaltojen asevoimat on suurin yksittäinen kasvihuonepäästöjen lähde maailmassa. Se tuottaa enemmän päästöjä kuin 140 maailman pienintä valtiota yhteensä.

Yhdysvaltojen aseteollisuus on politiikan yläpuolella oleva toimija, todellinen vallankäyttäjä. Kun vuoden 1997 Kioton ilmastokokouksen pöytäkirjaan ei Yhdysvaltojen vaatimuksesta sisältynyt asevoimien ja sotilastukikohtien päästöjä, Yhdysvaltojn "ilmastolähettläs" John Kerry kehui päätöstä "mahtavaksi saavutukseksi".

Yhdysvalloilla on tunnetusti yli 750 sotilastukikohtaa yli 80 valtiossa sekä 173 000 sotilasta yli 150 valtiossa.

Helsingin Sanomat ansaitsee onnittelut tämän artikkelin julkaisemisesta - tosin Glasgowin kokouksen jälkeen.

Edellisestä merkittävästä Helsingin Sanomien artikkelista onkin kulunut jo lähes 10 vuotta. Lehti julkaisi nimittäin Jugoslavia tribunaalia ICTY:tä koskevan Jussi Konttisen artikkelin, jossa osoitettiin tuon NATO-oikeusistuimen poliittisuus erinomaisin esimerkein.

Nuo satunnaiset Helsingin Sanomien faktapohjaiset artikkelit hukkuvat kuitenkin Yhdysvaltoja ja NATOa mielistelevien juttujen suohon, joissa Heikki Aittokoski, Pekka Hakala ja Pekka Mykkänen kertaavat ja toistavat sitä mitä lukijoiden halutaan muistavan ja uskovan.

USAn ja EUn NATO-maiden haluama todellisuus, lavastukset, diktaattorit, uhrit ja raiskaajat on aika ajoin pantava oikeaan järjestykseen jotta ei unohdu kuka on hyvä ja Yhdysvaltojen asiaa ajava ryhmä ja kuka on diktaattori tai Hitler eli tuhottava henkilö tai kansanosa.

Loppupäätelmänä todettakoon, että toivottavasti Suomen eduskunnan jäsenet, jotka vielä eivät ole tienneet missä maailman suurimmat saastuttajat ovat, lukisivat tämän suomenkielisen artikkelin huolellisesti.

Sen jälkeen olisi mahdollista päätellä, onko päiväkotilasten jauhelihakastike se suurin maapallon saasteongelma. Onko syytä nostaa yksittäisen ihmisen ruokavalio syyllistämisen aiheeksi kun samaan aikaan sotateollisuus porskuttaa. Helsingin kaupunki voisi ratkaisuissaan osoittaa edes lievää suhteellisuudentajua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valeuutiset, sotavoimien saasteet, ilmastopolitiikka, Pentagonin fossiilisten polttoaineiden kulutus, lasten jauhelihakastike,

EU ja absurdi huumori

Tiistai 16.11.2021 klo 14:19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen aina pitänyt absurdista huumorista: Jänis meni leipäkauppaan. "saako olla tummaa vai vaaleata leipää"? kysyy myyjä. "Ei sillä ole väliä, minulla on polkupyörä"vastaa jänis!

Viime viikkoina en ole voinut ratkaista katsonko absurdia näytelmää vai vakavasti otettavaa poliittista toimintaa EUssa.

Sotilasteollisuutta palveleva EU näyttää näkevän kaikissa haasteissa sopivimman ratkaisun olevan väkivalta eri muodoissaan joko pommit tai talouspakotteet.

Perustamiskokouksessa EU aloitti ensimmäisen sotansa, Jugoslavian hajottamisen.

Sitä seurasivat hyökkäykset Afganistaniin, Irakiin, Libyaan ja Syyriaan. Kaikki nämä sodat valmisteltiin yhteistyössä luonnonvaroja ryöstämään tottuneen Yhdysvaltojen kanssa. Kansainvälisistä laeista oli luovuttu jo 1990-luvulla. Tuo luopuminen vahvistettiin Bratislavassa v. 2000.

Useita näistä sodista luonnehdittiin "värivallankumouksiksi" eli pyrkimyksiksi luoda ylikansallisia yrityksiä palveleva sosiaalinen alusta ja kansakunta, jossa luonnonvarat siirtyisivät ylikansalliseen omistukseen.

Sodat aiheuttivat miljoonien kuoleman, pelkästää Irakissa puoli miljoonaa lasta kuoli. Yhdysvaltojen ulkoministeri Madlene Albright kutsui tätä "sopivaksi" hinnaksi. Fosforipommien ja muiden kemiallisten aineiden vaikutuksesta Irakissa edelleen syntyy epämuodostuneita lapsia ja maassa vallitsee puute ja poliittinen epävakaus.

Tämä mielivalta ja tuho on synnyttänyt ennennäkemättömän pakolaisuuden tuhotuilta alueilta kohti Eurooppaa ja Euroopan unionia.

Viimeisin EUn tähdittämä näytelmä on nähty Valko-Venäjän ja EU-Puolan rajalla tuhansien pakolaisten pyrkiessä EUn puolelle, lähinnä Saksaan.

Viimeisten vuosien aikana Yhdysvallat ja EU ovat yrittäneet saada aikaan Yhdysvaltoja ja NATOa palvelevat värivallankumoukset Ukrainaan vuosina 2013 - ja Valkovenäjälle kahden viime vuoden aikana.

Ukrainan väkivaltainen, useita ihmishenkiä vaatinut, USAn ja EUn natsien kanssa yhteistyössä tekemä vallankaappaus jäi keskitiehen ja on yhä ratkaisematta vaikka yhteinen neuvottelutulos on olemassa, Minsk II.

Valkovenäjän kaappaus yritettiin naamioida kansannousuksi, mutta toimintamallien ja rekvisiitan mukaan jäljet johtivat USA:n ja Britannian tiedustelupalvelujen sylttytehtaalle, muun EUn myös Suomen presidentin antaessa sivustatukea.

Euroopan unionin kyky demokraattisiin käytäntöihin pommien ja mielivallan sijaan on kadonnut täysin. Suomen media on Harvardin yliopiston propagandakoulutuksen sumentamana omaksunut täysin USAn ja Britannian tiedustelupalvelujen propagandaopit.

Nyt ryhmä Irakin sotien vaurioittamia pakolaisia on lähtenyt yrittämään Valko-Venäjän kautta EU-Puolan rajalle päästäkseen johonkin EU-maahan turvaan.

Puola lähti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian rinnalla ensimmäisenä pommittamaan Irakia maaliskuussa 2003, vaikka ruotsalainen kemiallisten aseiden asiantuntija Hans Blix oli moneen kertaan sanonut, että Irakissa ei ole kemiallisia aseita.

Miten Puola ja EU kohtelevat näitä pakolaisia?

Humanitaarisen avun ja empatian sijaan Puolan valtio ja EU kohtelevat näitä ihmisiä epäihmisinä. EUsta eronnut ja Yhdysvaltojen rinnalla Irakia pommittamaan lähtenyt Britannia on lähettänyt armeijansa paikalle. Puola on rakentanut piikkilanka esteitä, häikäissyt pakolaisia valonheittäjillä, estänyt toimittajia ja avustusjärjestöjä pääsemästä paikalle.

Jotta farssi ja absurdius olisi täydellinen, Suomen eduskunnan jäsenet erityisesti kokoomuksen edustaja Mykkänen on ehdottanut aidan rakentamista myös Suomen itärajalle, vaikka 30 000 pakolaista tuli v. 2015 Suomeen ruotsalisilla busseilla kuljetettuna länsirajan yli.

Euroopan unionin syyttävä sormi kohdistetaan Valkovenäjään ja Venäjään, joilla ei ole mitään tekemistä Irakin tai Libyan sotien kanssa. Pakotteita on annettu omien epäonnistuneiden värivallankumousten seurauksena. Nyt EU on lisännyt Valkovenäjän pakotteitaan eikä uskalla katsoa peiliin missä varsinainen syyllinen näyttäytyy.

Angela Merkelin lupaus ottaa pakolaisia Saksaan Minskin ja Saksan välisillä lennoilla, Puolan rajatilanteen laukaisemiseksi, neuvoteltuaan asiasta presidentti Lukashenkan kanssa, on merkittävä osoitus vastuunkannosta. Saksa itse ei osallistunut USAn johtamiin Irakin pommituksiin v. 2003.

Jotta absurdius ei päättyisi tähän: Suomen presidentti Niinistö, joka on osallistunut kommunismin kitkemiseen Jugoslaviassa ja muualla Euroopassa, myötäillyt kaikkia EUn epädemokraattisia toimia harrastettiin niitä sitten Kosovossa, Bosniassa, Syyriassa, Irakissa, Ukrainassa tai Valkovenäjällä on ensi sunnuntaina matkustamassa Saksaan tapaamaan presidentti  Frank-Walter Steinmeieria ja puhuu Humbold-yliopistossa sekä keskustelee suomalaisten ja saksalaisten asiantuntijoiden kanssa teemasta Helsingin-henki.

Presidentti Sauli Niinistön toiminta ja ulostulot ovat kaukana Urho Kekkosen luomasta Helsingin-hengestä, johon liittyi aito pyrkimys puolueettomuuteen, demokratiaan ja maailmanrauhaan. Pelkästään NATOn isäntämaasopimuksen laatiminen ilman eduskuntakäsittelyä on demokratian pilkkaa.Tämä Saksan -retki on absurdi.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin henki, EU, pommitukset vallankäyttönä, talouspakotteet vallankäyttönä, ihmisyys ja humanismi EUssa , Irak, Puola, Valkovenäjä, Ukraina, presidentti Sauli Niinistö

Suomen rauhanpolitiikka EUhun liittymisen jälkeen

Maanantai 25.10.2021 klo 12:05 - Pirkko Turpeinen-Saari

SUOMEN RAUHANPOLITIIKKA EUhun LIITTYMISEN JÄLKEEN

puhe YK:n päivänä Lapin rauhanpuolustajien rauhanmarssin jälkeen järjestämässä tilaisuudessa


Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen rauhanpolitiikka päättyi 27.1.1982 Suomen tasavallanpresidentti Urho Kekkosen jäädessä sairauslomalle ja saman vuoden syksyllä luopuessa virastaan sairauden vuoksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen, YYA sopimuksen ystävyydestä ja yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa ja sopinut asevarustelun rajoituksista ja sitoutunut olemaan tuomasta ydinaseita Suomen maaperälle.

Kolmekymmentäluvun kokemukset tiiviistä yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa sekä Mannerheimin johtaman sotilaskomitean valta Suomen politiikassa oli johtanut siihen, että presidentti Kekkonen suhtautui armeijaan etäisesti ja kirkkoon vielä etäisemmin.

Suomen pääomapiirien vallankäyttö Suomen sisällissodassa ja liittoutuminen Saksan kanssa työväen lyömiseksi ja Suomen liittämiseksi Saksan keisarikuntaan oli vähitellen johtanut pysyvään asennemuutokseen myös Kekkosen mielessä.

Presidentti Kekkonen piti oikeistolaista kokoomuspuoluetta vaarana Suomen rauhanpolitiikalle.

Presidentiksi Kekkosen jälkeen tullut Mauno Koivisto nimitti vuoden 1987 vaalien jälkeen Suomeen hallituksen kokoomuksen Harri Holkerin johdolla. Muina puolueina olivat sdp, rkp ja maaseudun puolue. Tämän hallituksen aikana valmisteltiin Suomen liittymistä tiiviimmin läntiseen Eurooppaan.

Suomen pääomapiirit oletettavasti kokivat myönteisenä sen, että European Round Table of Industrialists, Euroopan teollisuuspiirien yhteenliittymä, valmisteli tulevan Euroopan Unionin peruskirjan artiklat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi vuonna 1987 varoituksen antamista minulle salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa. Olin nimittäin kertonut ruotsalaisen Round Table of Industrialists järjestön puheenjohtajan, Volvon pääjohtaja Per Gyllenhammarin, istuvan myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman aseteollisuusyrityksen hallituksessa. Päättelin aseteollisuuden etujen tulevan liian ratkaiseviksi tulevan EU:n toiminnassa.


Tämä arvioni on osoittautunut oikeaksi.

Aseteollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja muun sotilaallisen toiminnan on osoitettu olevan maapallon pahin saastuttaja. Ovatko Suomen tai muiden EU-maiden poliitikot nostaneet tämän hälyttävän seikan ilmastonmuutoksen torjunnan pääkohteeksi? Eivät. Sotateollisuuden ympärillä on tässä suhteessa täysi hiljaisuus.

Euroopan ollessa 1990-luvulla myllerrysten kourissa Suomen valtiolliset toimijat katsoivat kansainvälispoliittisen tilanteen mahdollistavan Suomelle livahtamisen Länsi-Euroopan syliin. Presidentti Koivisto myöntyi irrottautumiseen Pariisin rauhansopimuksesta. RKP:n puolustusministeri Elisabeth Rehn nosti asekätkijät ja Lotta Svärd-järjestön uuteen kukoistukseen. Äärimmäisestä taloudellisesta hätätilasta huolimatta hallitus tilasi Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät. 1930-luvun ilmapiiri oli palannut.

YYA-sopimus sovittiin purettavaksi ja korvattavaksi ystävyyteen perustuvalla Suomen ja Venäjän välisellä rajasopimuksella.

MITÄ SUOMEN POLIITIKKOJEN MIELESSÄ LIIKKUU?

Olen työskennellyt 25 vuotta, elämäni tärkeimmät vuodet psykoottisten, mieleltään hajonneiden ihmisten parissa. Kanssakäyminen on mahdollista vain äärimmäisen aitouden ja tunneherkkyyden varassa. Psykoottinen ihminen tunnistaa aitouden ja tulee kanssakäymiseen vain tuota aitouden siltaa pitkin.

Sama pätee lapsiin. Vain aito vuorovaikutus ja lapsen kuuntelu tekee mahdolliseksi sen, että hän kasvaa inhimilliseksi ihmiseksi.

Miten meille suomalaisille käy toistuvasti niin, että johtajamme valitsevat meille inhimillisyyden sijaan väkivaltaan, aseisiin ja vallankäyttöön perustuvat puitteet.

Sisällissotaan jouduttiin kesällä 1917 itsenäisyyden taanneen valtalain vastustajien salaisten neuvottelujen ja niitä seuranneen eduskunnan hajottamisen kautta. Keisarillisen Saksan yhteyteen pyrkineet voimat saivat yliotteen, perustivat porvarillisen armeijan tammikuussa 1918 ja yhteistyössä Saksan armeijan kanssa murskasivat demokratiaa ja nykypäivänä itsestään selviä oikeuksia vaatineet työläisjoukot.

Siten voidaan sanoa, että asiat päätettiin kulisseissa.

Presidentti Ståhlberg esti kenraali Mannerheimia saamasta itselleen suojeluskunnista yksityistä armeijaa eikä Mannerheim onnistunut heimosotien avulla tuhoamaan neuvostovaltiota. Hän ei tohtinut ryhtyä lapualaisten päälliköksi vaan toimi Suomen saksalaissuuntauksen virrassa yhteistyössä Göringin kanssa perehtyen Hitlerin menetelmiin. Suomen demokratia purettiin jopa Saksaan verrattuna etuajassa. Saksan armeijan kenraalit juhlivat Mannerheimin rinnalla ”Vapaussodan voittoa” vuotuisissa kekkereissä joissa ”Alte kameraden”-laulu raikui.

Toisinajattelijoiden vangitsemiset ja teloitukset olivat 1930 luvulla todellisuutta. Talvisotaan lähdettiin, rinta rottingilla olihan Hitler luvannut, että hän sallii ruotsalaisten auttaa suomalaisia sodassa Neuvostoliittoa vastaan, vaikka itse ei vielä Molotov-Ribbentropin sopimuksen johdosta pysty auttamaan. Italialaisten fasistien apu Suomen armeijalle talvisodan aikana oli myöskin saanut Italian ulkoministeri Cianon mukaan Hitlerin siunauksen. Pohjoismaiden johtajat taputtivat lokakuussa 1939 yhteisessä päämiesten neuvottelussa Suomen hallitusta selkään: kyllä sota tulee hyvin menemään.

Suomen Saksa-suuntautuneelle eliitille toisen maailmansodan jälkeinen aselepo ja Pariisin rauhansopimus oli järkytys. Fasististen järjestöjen lakkautus ja demokraattiset oikeudet kaikille olivat ennenkuulumattomat sodan alusaikaan verrattuna.

Presidentti Urho Kekkosen aika oli jatkuvaa ponnistelua rauhan ja hyvien suhteiden ylläpitämiseksi erityisesti Neuvostoliittoon.

YK:n jäsenyys, 1970 -80-lukujen työväenjärjestöt ja -sanomalehdet, YK:n päivän rauhanmarssit ja puhetilaisuudet ylläpitivät perheissä ja kouluissa demokratian ja rauhan kunnioitusta.

Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bushin George Sorosin ja nk talousgurujen yhdessä Neuvostoliiton uusien oligarkkien ja Jeltsinin kanssa suorittama presidentti Gorbatsovin vallasta syökseminen ja kansallisvarallisuuden ryöstö romahduttivat Neuvostoliiton.

Neuvostoliiton merkitys kansainvälisen rauhan ja kehittyvien maiden tukijana väistyi. Samaan aikaan mureni Saksan demokraattinen tasavalta, joka johti Saksojen yhdistymiseen.

Näiden sosialististen maiden tuhoutuminen johtui pitkälti läntisen valtamedian vaikutuksen voimistumisesta, läntisen taloudellisen vallan suuresta merkityksestä sekä siitä että sosialistisissa maissa ihmisten olisi tullut henkisesti kyetä ylittämään kulutusyhteiskunnan synnyttämät tarpeet ja korvata ne solidaarisuuden tuomalla tyydytyksellä. Missään Euroopan sosialistisessa maassa johtajat ja politrukit eivät näyttäneet esimerkkiä vaatimattomuudesta hyveenä.

Saksojen yhdistyminen aiheutti liittokansleri Kohlille tarpeen lähteä ryöstöretkelle Jugoslaviaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat halusivat sotilaallisen sillanpääaseman Balkanille.

Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni olivat muotoutumassa. Liittokansleri Kohl, Angela Merkel hänen ministerinään ylipuhuivat vastustelevat EU-jäsenkandidaatit Jugoslavian hajottamisen puolelle Maastrichtin kokouksessa v.1992. Hajottamisen lähtölaukaus oli Kroatian itsenäisyyden tunnustaminen hetkellä, jolloin Kroatia oli säätänyt serbivastaisen rasistisen perustuslain, piti sotilaallisesti hallussaan vain 1/3 Jugoslavian liittotasavallan Kroatian alueesta. Tämä kansainvälisten lakien ja Jugoslavian perustuslain vastaisuus ei mietityttänyt.

Kohl ajoi USA:n presidentiksi tulleen Bill Clintonin, Osama bin Ladenin ja Yhdysvaltojen kroaatti- ja natsidiasporan rahoittamana Jugoslavian hajottamisen myrskyn lailla. Yhdysvallat ja CIA olivat aloittaneet fasistien ja muslimiveljeskunnan tukemisen jo 1950- luvun alkupuolella, diasporan antaessa sivustatukea.

Aseita hankittiin DDR:n ylijäämäasevarastoista sekä Osama bin Ladenin lentorahdilla Lähi-idästä. On liikuttavaa suomalaisten näkökulmasta, kun Suomen EU-jäsenyyden pääneuvottelija Pertti Salolainen kehui saaneensa Kohlin ja ulkoministeri Klaus Kinkelin avulla Suomelle aseita samasta DDR:n varastosta.

Klaus Kinkel totesi heti ulkoministeriksi tultuaan että ”serbit on saatava polvilleen.” Olivathan he jo olleet polvillaan toisen maailmansodan aikana, jolloin Saksan liittolaisilla, natsi -kroaateilla, muslimit apulaisinaan oli keskitysleirit serbeille. Muun muassa Jugoslavian presidentti Milosevicin vaimon äiti oli kuollut keksitysleirillä.

Yhdysvaltalainen senaattori Joe Biden totesi serbien oleva ”kretiinejä”, vajaa -älyisiä. Siis natsi -ajan tapaan epäihmisiä.

Mitä suomalaiset tiesivät Balkanin kansoista. Mitä suomalaiset käsittivät tapahtuvan ympärillään Euroopassa, johon he suin päin syöksyivät. Oliko niin, että vanha intuitio siitä, että natsien kanssa on hyvä olla liitossa, oli ottanut vallan. Mitä muuta serbien kohtelu oli kuin natsismia.

Suomen poliitikot vaikenivat tosiasioista Jugoslavian hajottamisen alkuaikoina 1992-95. Asioista, joista Yhdysvallat halusi vaiettavan, vaiettiin. Presidentti Clintonin tilaamat lavastukset tiedotettiin tosina.
Suomalaiset eivät tienneet yhdysvaltalaiskenraaleiden johtavan muslimiarmeijan taisteluita Sarajevossa.
Suomalaiset eivät tienneet Sarajevon toriräjäytysten lavastusta serbien tekemäksi. Niiden seurauksena muslimiarmeija tilasi muutaman tunnin sisällä NATO-pommitukset serbien niskaan koska todellisten syyllisten paljastamiseen kului päiviä ja viikkoja. Suomalaiset eivät tienneet Yhdysvaltalaiskenraalien harjoittavan kroaattiarmeijaa suorittamaan serbien kansanmurhaa Kroatian Krajinassa.

Liittolaisuus Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa oli tuolloin kuten nytkin totuutta tärkeämpää.

Presidentti Clinton oli tilannut vuonna 1993 Bosnian muslimipuolueelta 5000 ruumista Srebrenicasta. Jokainen voi Youtubesta nähdä videon, jossa muslimipuolueen edustajat kokouksessaan ihmettelevät, mistä ruumiit saataisiin ja kuka niitä haluaa. Clintonin mukaan, jos sellainen määrä ilmoitettaisiin, NATO voisi ryhtyä pommittamaan serbejä.

Muslimien hyökkäyksissä Srebrenicaa ympäröivin serbikyliin vuosina 1992-93 kuoli yli 2000 siviiliä askareissaan. Bosnian serbikenraali Mladic ilmoitti, että näin ei voi jatkua. Srebrenicaa ei ollut lupauksista huolimatta demilitarisoitu vaan sieltä käsin muslimiarmeija ja jihadistit (Osama bin Ladenin presidentti Izetbegovicin pyynnöstä toimittamat taistelijat) tekivät brutaaleja hyökkäyksiä rauhallisiin kyliin. He videoivat itse niitä ja näyttivät länsilehtimiehille ylpeinä. Yhtäkään näistä videoista ei esitetty ICTY-tuomioistuimessa, jonka NATO-maat pystyttivät serbejä tuomitsemaan.

Kenraali Mladic otti Srebrenican haltuunsa heinäkuussa 1995 käytännössä ilman vastarintaa. Rauhallisten neuvottelujen jälkeen sovittiin järjestettäväksi bussikuljetus niille, jotka haluavat laskea aseensa ja lähteä kaupungista. Jokaiseen bussiin oli Mladicin määräyksellä tultava YK-sotilas turvaksi.

Aseita laskemaan haluttomat tuhannet Srebrenican muslimiarmeijan ja siviilien joukot lähtivät kulkemaan metsien ja miinakenttien läpi 60km päässä olevaan Tuzlan kaupunkiin, jossa oli Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Matkan varrella käytiin lukuisia taisteluita. Osa serbitaistelijoista olivat niitä, joiden kotikyliin oli aikaisemmin hyökätty, osa muslimitaistelijoista oli niitä, jotka olivat hyökänneet ja polttaneet serbikyliä.

Sarajevossa muslimijoukkoja johti yhdysvaltalainen kenraali John Galvin.

Parin viikon päästä Tuzlassa olevat yhdysvaltalaiset tiedottajat väittivät Srebrenicassa tulleen teloitetuksi 8000 muslimimiestä ja poikaa vaikka siitä ei ollut mitään todisteita. Väite oli 60km päässä tapahtumapaikalta tehty tarkoitushakuinen päätelmä. Punainen risti oli ilmoittanut tuhansien ihmisten olevan kadoksissa omaisiltaan. Tätä punaisen ristin ilmoitusta ja Srebrenican joukkomurha -lavastusta käytettiin harhautuksena. YK:n sotilastarkkailijoiden mukaan näytti siltä, että Srebrenicaa koskevalla sensaatiomaisella uutisella haluttiin peittää samaan aikaan , elokuun taitteessa Kroatian puolella, 350 km päässä Tuzlasta tapahtuva serbien kansanmurha.

Ennen toista maailmansotaa Kroatian alueella asui 2, 5 – 3 miljoonaa serbiä. Heidän määränsä oli laskenut n. 750 000:een vuoteen 1990 mennessä.

Yhdistetyt kroaatti- ja albaanijoukot olivat 10 kk harjoittelun jälkeen lähdössä ajamaan kaikki satoja vuosia Kroatiassa asuneiden serbisukujen edustajat ulos Kroatiasta. Kroatian presidentti Tudjman vaati puheessaan 31.7.1995, että serbien on kadottava Kroatiasta. ”Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta.”

Karkotustaistelun nimi oli Operaatio myrsky. 250 000 serbiä ajettiin maasta tuhansien kuollessa matkalla pommeihin ja tykkituleen. Tämän operaation oli harjoittanut yhdysvaltalaiset kenraalit. Yhdysvalloissa tätä taistelua kutsutaan ”hienoimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan.”

Srebrenican lavastusta sekä Sarajevon Markale-torin räjähdys -provokaatiota käytettiin perusteluna serbeihin kohdistetuille NATO-pommituksilla.

Suomalaiset Elisabeth Rehn ja Helena Ranta esiintyivät useissa Yle:n dokumenteissa ja uutisissa valittaen muslimien kohtaloa. Kertaakaan ei heidän suustaan kuullut sitä mitä Bosniassa todella tapahtui. Kertaakaan he eivät maininneet olleensa kalifaatin rakentamisessa auttaneen Osama bin Ladenin puolella. He ovat ainoastaan vahvistaneet Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita; lavastuksia, harhaanjohtavia tietoja, tunnepitoisia dokumenttielokuvia ja historiaan jääviä Wikipedia -tietoja.

Nykyisin Srebrenican joukkomurhan kieltäminen on julistettu laittomaksi Bosniassa. Siten tieteellisyys on myös tullut kielletyksi. Sama koskee myöhemmän Kosovon Racakin taistelun tosiasioiden kertomista. Kosovossa asuva serbikansanedustaja Ivan Todosijevic tuomittiin hiljan 2 vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän taistelusta.

Daytonin rauhansopimuksessa Bosniaan määrättiin eräänlainen siirtomaaherra hoitamaan presidentin virkaa ja alue jaettiin muslimien ja kroaattien osaan sekä serbeille kuuluvaan Republika Srpskaan. Daytonin sopimuksesta livetään EU:n NATO-maiden ja Yhdysvaltojen toimesta vähä vähältä. YK:n päätösvaltaa yritetään siirtää EU:n NATO-maille. Serbitasavallan oikeuksia pyritään vähä vähältä kaventamaan.


Suomen liityttyä EU:hun alkoi Kosovon irrottaminen Serbiasta. Suomen hallituksella ja presidentti Ahtisaarella on merkittävä rooli tässä prosessissa.

Suomen liittyessä EU:hun Bosnian sota oli lopuillaan. CIA jatkoi Kosovon albaanien sotilaskoulutusta Albanian puolella Serbian rajan tuntumassa. Saksa ja Osama bin Laden rahoittivat vielä vuoteen 1998 terroristeiksi kutsuttujen Kosovon albaanien koulutuksen mm Turkissa.

Vuosien 1998-99 taitteessa sissien nimitys muuttui Yhdysvaltojen ulkoministeriön puheenparressa vapaustaistelijoiksi.

Kymmenen vuoden aikana 1990-luvun alusta lähtien Serbian maakunnan Kosovon albaanien enemmistö ei ollut halunnut osallistua monipuoluevaaleihin. He halusivat suoralla toiminnalla, ajoittain väkivalloin muodostaa oman valtion, toteuttaa oman vain albaaneille tarkoitetun koulujärjestelmän, terveydenhuollon jne. Albaanit kieltäytyivät myös toimimasta valtion viroissa tai valtion yrityksissä. Suoritustasoltaan nämä ”omat” laitokset eivät olleet tasoltaan Jugoslavian valtion tai kansainvälisen toiminnan tasolla.

Kehityksen seurauksena albaaniväestö luonnollisesti köyhtyi. Myös albaanien suorittamat väkivallanteot poliiseja, serbisiviilejä ja serbien kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja kohtaan lisääntyivät. Jugoslavian hajottamista tavoittelevat USA ja EU sekä valtamedia kuitenkin ihastelivat ja rohkaisivat tätä suoraa toimintaa.

Jugoslavian hallitus ja niin kutsuttu kansainvälinen yhteisö kuitenkin pyrki rauhoittamaan tilannetta ETYJ:n tarkkailijoiden avulla vuosina 1998-99. Nämä tarkkailijat seurasivat ja arvostelivat kuitenkin vain sitä noudattaako Jugoslavian armeija sopimuksia, sissien saadessa toimia kuten halusivat.

Yhdysvaltojen ETYJ:n tarkkailijat olivat enimmäkseen myös CIA:n palveluksessa. He antoivat satellitti-puhelimensa sissien käyttöön ja useilla sissipäälliköillä oli NATO n päällikön Wesley Clarkin suora puhelinnumero käytössään serbien niskaan suunnattavien pommitusten ohjailua varten. Albaanisissit toimivat omaa etua ajaessaan NATOn suorina yhteistyökumppaneina.

Jugoslavian hajottaminen oli käytännössä Euroopan ja Yhdysvaltojn kansalaisille suunnattu näytelmä, jossa USA:n NATO:n ja erityisesti Saksan tavoitteet esiteltiin hyvinä ja humaaneina ja holokaustin uhreille serbeille oli varattuna Hitlerin rooli.

Yhdysvaltojen tosiasiallinen tavoite oli koko Balkanin sotilaallinen miehitys. Bosnian NATO-miehitys oli jo toteutettu ja Yhdysvallat oli pienintä yksityiskohtaa myöten päättämässä kaikesta mitä maassa tapahtui.

Rambuillet’in neuvottelut keväällä 1999 oli kutsuttu koolle, jotta Jugoslavian hallitus ja kapinalliset albaanit voisivat sopia rauhanomaisesta kehityksestä. Tavoite oli kuitenkin näennäinen. USA liittoutui neuvottelussa, jota se yksinvaltiaasti myös hallinnoi, Kosovon väkivaltaista Drenican mafia -järjestöä johtaneen Hashim Thacin kanssa jättäen neuvotteluja ja rauhaa kannattavan Ibrahim Rugovan syrjään. Yhdysvallat ei halunnut rauhanomaista kehitystä. Se halusi NATO-miehityksen.

Rambuillet’in neuvottelut päättyivät salaisena pidetyn b-asiakirjan tuomiseen neuvottelupöytään. Tämä b-liite edellytti koko Jugoslavian NATO-miehitystä. Mikä valtio tällaiseen voisi suostua?

Asuin vuonna 1999 Brysselissä ja päivälehtenäni oli De Morgen, flaaminkielinen, maan toiseksi suurin sanomalehti. Lehti harrasti tutkivaa journalismia. Lehdessä oli painettuna Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin puhe parlamentissa kokonaisuudessaan. Sen lisäksi lehti, suurena poikkeuksena länsilehtien joukossa julkaisi myös Rambuilletin neuvottelujen b-liitteen.

Minulle kävi aivan selväksi, että mikään valtio ei voisi hyväksyä tuota neuvottelusopimuksen b-liitettä. De Morgen artikkeli oli käänteentekevä epäilykseni heräämisessä koko Jugoslavian hajottamisen todellisuutta ja siitä tiedottamista kohtaan.

Ymmärsin, että Yhdysvallat haluaa pommittaa Jugoslavian polvilleen kuten Saksan ulkoministeri Kinkel oli jo virkaan astuessaan ilmoittanut.

SUOMEN EPÄINHIMILLINEN TOIMINTA


Ennen Rambuillet’ia yhdysvaltalainen ETYJ:n Kosovo-joukkojen päällikkö William Walker oli lavastanut joukkoteurastuksen Racakin kylään. Tämän lavastuksen seurauksena kaikkien NATO- maiden hallitukset olivat joukolla sitä mieltä, että vain pommitukset voivat ratkaista tilanteen.

Tosiasiassa Racak oli siviileistä tyhjennetty albaanikylä Kosovossa, joka oli muodostunut juoksuhaudoilla varustetuksi sissien tukikohdaksi, josta käsin suoritettiin hyökkäyksiä ja tapettiin serbipoliiseja.

Jugoslavian hallitus ilmoitti tyhjentävänsä poliisivoimin kylän ja ottavansa aseet haltuunsa. Hallitus oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle ja AP:n televisioryhmä kuvasi päivän taistelut. ETYJ tarkkailijat seurasivat tapahtumia kylää ympäröivillä kukkuloilla.

Taistelujen jälkeen Jugoslavian oikeusviranomaiset, mm tutkintatuomari, eivät kyenneet selvittämään kuinka moni poliisi tai sissi oli kuollut koska rinteiltä alettiin heti ampua tutkintatuomarin alkaessa kavuta rinteelle.

Lehtimiehet haastattelivat ihmisiä kylän torilla ja totesivat iltapäivällä tilanteen rauhoittuneen.

Seuraavana päivänä tutkintatuomarin seurueineen palatessa tutkimaan tilannetta, ETYJ:n amerikkalainen puheenjohtaja William Walker oli jo paikalla suuren lehtimiesjoukon saattelemana. Hän oli vienyt toimittajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Siinä hän päivitteli, että ei ole koskaan nähnyt tällaista teurastusta: ”päitä katkottu”, uhrit pakotettu polvistumaan kuopan reunalle, ammuttu niskalaukauksella, jotkut yrittäneet ryömiä kuopasta. Hän viestitti eri NATO-maiden hallituksille ennen kuulumattomasta joukkomurhasta.

Koska oli viikonloppu eikä paikalla olleiden toimittajien raportit olleet vielä julkisuudessa, tämä Walkerin välittämä selostus tuli NATO-maiden hallitusten toimenpiteiden pohjaksi.

Vasta parin päivän kuluttua ranskalaiset lehtimiehet ja TV yksikkö raportoivat mitä todella oli tapahtunut. Sillä ei ollut merkitystä. Oikea tieto hukkui valhevyöryn alle.

Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tutkimaan ruumiit ja selvittämään tieteellisesti, miten henkilöt ovat kuolleet.

Oikeuslääkärit totesivat, että ketään ei ollut teloitettu, ketään ei ollut ammuttu läheltä, puhumattakaan että päitä olisi katkottu. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita.

Suomen ja Saksan hallitukset halusivat salata oikeuslääkäreiden tutkimustulokset. He halusivat antaa Clintonin toteuttaa pommitukset.

Suomen ulkoministeriö oli valinnut Helena Rannan, hammaslääkärin, oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajaksi. Olisi kuvitellut, että hän olisi kertonut tiedotustilaisuuksissa mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Mutta ei. Hän puhui sen, minkä Saksan ulkoministeriön edustaja edellytti hänen puhuvan.

Ranta kuvaili, että tapahtuma on ”rikos ihmisyyttä vastaan” kun siinä kuoli niin monta yhtä aikaa. Hän ei kertaakaan paljastanut sitä, mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Hän kekseliäästi pohdiskeli julkisesti harmitellen, ettei ollut tutkinut ruumiiden kynnenaluksia, olisiko niissä merkkejä ryömimisestä ulos kuopasta, ikään kuin tuon tutkiminen kuuluisi hammaslääkärin toimenkuvaan.

Presidentti Clinton viittasi Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen siihen, kuinka ihmisiä, jopa lapsia oli raahattu kodeistaan, päät leikattu irti ja ammuttu kuoppaan niskalaukauksella. New York Times ja Washington Post vihjaisivat, että tutkimustuloksia ei ehkä koskaan julkaista ”niiden arkaluonteisuuden vuoksi”.

Oikeuslääkäreiden tutkimusryhmän keskeisin asiantuntija, kansainvälisesti tunnettu professori Antti Penttilä, joka oli mukana suorittamassa tutkimuksia, oli pöyristynyt ulkoministeriön käytöksestä ja tietojen salaamisesta ja siten todellisuuden muuttamisesta.

Hän ei pystynyt estämään pommituksia, mutta hän sai työtovereidensa kanssa tutkimustulokset julkaistuiksi kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä, kaksi vuotta myöhemmin.

Presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen, varapääministeri Sauli Niinistö ja ulkoministeri Tarja Halonen loivat toisen konkreettisen paalun Suomen irrottautumisessa rauhan politiikasta.

Irtisanoutuminen Pariisin rauhansopimuksesta, YYA-sopimuksen purkaminen, fasististen järjestöjen kunnianpalautus ja hävittäjähankinnat olivat ensimmäinen konkreettinen paalu.

Liittoutumattoman, hyvinvointivaltio Jugoslavian hajottamisessa Suomella oli merkittävä rooli.

Liittokansleri Kohl oli kutsunut Suomen valtiovarainministeri Sauli Niinistön EDU:n puheenjohtajaksi 1998. Niinistön omien sanojen mukaan järjestön keskeisin tehtävä on kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Presidentti Martti Ahtisaari oli kutsuttu rauhanneuvottelijaksi pommitusten päättämiseksi kesäkuussa 1999. Hän uhkasi Jugoslavian presidenttiä mattopommituksilla, joissa kuolisi 0,5 miljoonaa ihmistä, ellei Jugoslavia suostuisi rauhaan.

Rauhanneuvottelujen tulos vahvistettiin YK:n päätöslauselmalla 1244, jonka mukaan vain Kosovon alueelle, ei koko Jugoslaviaan tulee NATO-miehitys ja Kosovo säilyy Serbian maakuntana.

Pommitusten jälkeen Kosovoon syntyi täydellinen anarkia. Yhdysvallat alkoi rakentaa jättimäistä Bondsteel-sotilastukikohtaa alueelle, joka siis on Serbian maakunta. NATO- joukkojen läsnäolosta huolimatta albaaniväestö aloitti serbisiviileihin kohdistetut pogromit. Ortodoksikirkkoja ja luostareita poltettiin albaanien juhliessa ympärillä.

Kosovon tilapäisenä päämiehenä toimi YK:n pääsihteerin erityisedustaja. Tämän toimesta alkoi serbiomaisuuden konfiskointi kuten toisen maailmansodan fasistisessa Kroatiassa.

Martti Ahtisaari johti työryhmää, jonka tehtävänä oli Kosovon tulevan aseman selvittäminen. Ryhmän jäsenten käsityksen mukaan Ahtisaarella oli mielessään ainoastaan Kosovon itsenäisyys.

Kysehän oli Yhdysvaltojen tavoitteen toteuttamisesta. Laiton jättimäinen sotilastukikohta vieraan valtion alueella tarvitsi laillisen maapohjan. Ahtisaari halusi antaa apuaan. 7 vuoden neuvottelujen jälkeen Ahtisaari meni hakemaan YK:lta tukea itsenäistymiselle. Turvallisuusneuvoston jäsenten enemmistö niin pysyvät kuin vaihtuvat jäsenet eivät hyväksyneet Ahtisaaren ehdotusta.

Sen jälkeen Ahtisaari sai Kosovon harjoitteluparlamentin jäsenet äänestämään itsenäisyyden puolesta. International Court of Justice katsoi henkilöiden äänestäneen yksityishenkilöinä koska YK:n alaisen harjoitteluparlamentin äänestäminen olisi ollut laiton.

Presidentti Ahtisaaren myötä Suomen ulkopolitiikka ja kansainvälinen toiminta on muuttunut yhä absurdimmaksi. Kosovon albaanien suoran toiminnan tukeminen Yhdysvaltojen eduksi ei ole rauhanpolitiikkaa. Tästä politiikasta kuitenkin Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2021 Kosovon nykyisessä väliaikaisessa parlamentissa toiminut serbi -kansanedustaja Ivan Todosijevic sai kahden vuoden vankeustuomion totuuden kertomisesta Racakista. Hän oli Jugoslavian pommitusten alkamisen 20-vuotis muistotilaisuudessa sanonut Racakin joukkosurman olleen lavastus.

Suomen hallitus tietää, että William Walkerin näytelmä oli todellakin lavastus. Nyt Suomen hallituksella olisi tilaisuus paljastaa, miten Racakin taistelun uhrit kuolivat ja pelastaa kansanedustaja Todosijevic vankilalta.

Yhdysvaltojen ETYJ:n joukkojen johtajalle Walkerille on pystytetty vuonna 2017 patsas Racakin kylään. Paljastustilaisuudessa hän kertoi, kuinka hän oli alusta lähtien sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan.

Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan on pystytetty presidentti Bill Clintonin patsas.

Kosovon itsenäistämisprosessin ohella Suomi lähti Afganistanin sotaan 2002. Minkälainen valmistelu eduskunnassa tehtiin ennen sotaan lähtöä ei ole tiedossani. Presidentti Halonen, joka oli ulkoministeri Jugoslavian pommitusten aikaan, on suhtautunut Afganistanin sotatoimiin julkisuudessa hyväksyvästi.

Sota on siis muodostunut Suomen kansainvälisessä politiikassa uudeksi työvälineeksi.

Ihmisten tappaminen ei herätä kauhua eikä aiheuta tunnontuskia.

Sotateollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja sotien merkitys ilmastonmuutoksessa on tuhoisin kaikista yksittäisistä asioista. Suomen poliitikot katsovat tämän asian yhteydessä muualle.

Yhä enemmän on alkanut näyttää siltä, että armeija ja tasavallan presidentti johtavat ulkopolitiikkaa. Ahtisaari ja Niinistö ovat merkittävimmät suunnan muuttajat toki Halosen rinnalla.

De Morgen sanomalehden kaltaista faktojen kertojaa ei enää ole. Suomen kansan oletetaan uppoutuvan TV-viihteen pariin ja lopettavan ajattelun.

Tämän seurauksena presidentti Niinistön kaudella Suomi on ottanut hurjan harppauksen kohti tiedottomuutta. NATOn isäntämaasopimuksen solmiminen ilman eduskuntakäsittelyä kertoo karun tilanteen jo lähteneen käsistä.

Kataisen /Stubbin hallituksen valmistelema ja Sipilän hallituksen toteuttama toimittajien ja virkamiesten propagandakoulutus Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on muuttanut faktapohjaisen tiedonvälityksen lopullisesti propagandaksi.

Presidentin ja puolustusministerin toki armeijan ja NATO-maiden kanssa tiiviissä yhteistyössä sopimat 60 erillistä sotilaallista yhteistyösopimusta ovat sitoneet Suomen kansan sormista varpaisiin saakka täydelliseen avuttomuuden tilaan. Venäjä-vastaisuutta on rakennettu tukehtumiseen saakka.

Alexander Stubb väitti v. 2008 Venäjän hyökänneen Georgiaan totuuden vastaisesti. Suomen hallitus vaikenee USA:n ja eräiden EU-maiden kouluttamista tarkka-ampujista ja väkivaltaisen vallankaappauksen tapahtumista Ukrainassa kevättalvella 2014 kiinnittäen vain huomiota siihen, että Venäjä otti vastaan Krimin autonomisen alueen anomuksen päästä Venäjän yhteyteen, turvaan väkivaltaisilta natsi-joukoilta, jotka olivat osoittaneet tapansa vallankaappausviikkojen aikana laillista hallitusta tukeneita Krimin asukkaita kohtaan.

LUOPUMINEN KANSAINVÄLISISTÄ LAEISTA JA YK:n peruskirjasta


Ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoitti Venäjän vierailunsa aikana hiljattain, että Suomi kuuluu sopimusvaraiseen demokraattisten maiden yhteisöön. Tämä yhteisö on Yhdysvaltojen ja EU:n uusi doktriini Venäjää vastaan.

Sitä edelsi vuoden 2000 Bratislavan kokous, jossa Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, mikäli ne estävät sen tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on mm NATO:n vaikutusvallan laajentaminen Baltiasta Ukrainan Odessaan ja Venäjän pääsyn estäminen Itämerelle.

Viime YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2021 YK:n peruskirjan ystävämaat pitivät kokouksen huomattuaan, että monet näistä ”sopimusvaraisen” yhteistyön kannattajista eivät piittaa peruskirjan tai kansainvälisten lakien määräyksistä.

Suomi ei ollut peruskirjan ystävien kokouksessa eikä Suomi viime vuosikymmenten aikana ole kuten edellä mainitsemistani seikoista voi päätellä, erityisemmin piitannut siitä mitä YK:n peruskirja tai kansainväliset lait sanovat.

YK:n peruskirjan ystävien kokoukseen osallistuivat Algeria, Angola, Valko-Venäjä, Bolivia, Kambodza, Kiina, Kuuba, Korean demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Iran, Laos, Nicaragua, Palestiina, Venäjä, St Vincent ja Grenada, Syyria ja Venezuela, useimmat maita, joita ”sopimusvaraisen demokraattisten valtioiden yhteisö” katsoo pitkin nenänvarttaan ja joiden sisäisiin asioihin ne katsovat oikeudekseen puuttua.

Vaikuttaa siltä, että Suomi ajelehtii ilman rauhaa ja demokratiaa tavoittelevaa peräsintä. Kekkosen ajan kokeneille kansalaisille tämä tuntuu katastrofilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Sauli Niinistö, Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Paavo Lipponen, julmuuksien lavastukset, totuuden puhumisesta rankaiseminen, USAn kenraalit, NATO, Bill Clinton, Helmut Kohl, Klaus Kinkel, Osama bin Laden

MERKELIN PERINTÖ

Keskiviikko 6.10.2021 klo 19:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksan demokraattisessa tasavallassa syntynyt ja kasvanut papin tytär pääsi Saksojen yhdistyttyä ripeästi oppi-isänsä Helmut Kohlin avulla politiikan sisäpiiriin, liittovaltion hallitukseen.

Itä-Saksan, DDR:n ankeus Länsi-Saksan taloudellisessa puristuksessa oli ollut nuorelle fyysikolle, Angela Merkelille traumaattista. Liittokansleri Helmut Kohlilla ja ulkoministeri Klaus Kinkelillä oli vuorostaan omat traumansa.

Helmut Kohl oli Hitlerin armeijaan kasvatettu nuori, mutta ikänsä puolesta hän ei ehtinyt aktiivisiin sotatoimiin.

Klaus Kinkelin nuoruuden tärkein muisto oli se, kun hänen isänsä palasi joitakin vuosia sodan jälkeen Neuvostoliiton vankileiriltä takaisin kotiin.

Helmut Kohlin päämääräksi oli tullut kommunismin kitkeminen koko Euroopasta. Siihen työhön hän kutsui myös Suomen valtiovarainministeri, varapääministeri Sauli Niinistön pyytämällä tämän vuonna 1998 ryhtymään EDU:n, Euroopan demokraattisen unionin puheenjohtajaksi. Niinistön kirjoittamassa kirjassa Viiden vuoden yksinäisyys, hän toteaa järjestön päätehtävän olleen juuri kommunismin kitkeminen.

Jugoslavian jokaisen osavaltion päämies etnisestä taustasta riippumatta oli kommunisti.Jugoslavian aatteellinen pohja erosi Neuvostoliiton mallista. Jugoslavia oli sotilaallisesti liittoutumaton sosialistinen valtio, joka oli 24. maailman valtioiden tilastossa kansantulolla mitattuna. Hyvinvointivaltion erityispiirre oli se, että työläiset saivat edustajansa yritysten hallituksiin ja saivat osuutensa voitosta.

                                                         *

Samat USA:n ja Saksan teollisuuspiirit, jotka olivat rahoittaneet Hitleriä, olivat valmiita rahoittamaan Kohlin hankkeita, joista Euroopan unionin rakentaminen teollisuuspiirien kaavailujan mukaiseksi sotateollisuutta tukevaksi järjestöksi oli tärkein.

Kohl oli valmis hakemaan asevoimaa ja rahoitusta Yhdysvaltojen albaani- ja kroaattinatsidiasporalta ja hän neuvotteli perustuslain vastaisesta itsenäistymisasiasta salaa Kroatian ja Slovenian tasavaltojen johtajien kanssa. Aseita Kroatiaan muodostettaville asjoukoille saatiin Itä-Saksan ylijäämävarastoista.

Osama bin Laden antoi sivustatukea ja hankki rahoitusta, aseita ja jihadisti-taistelijoita Lähi-Idästä. Hän tuki Bosnian presidentti Izetbegovicin hanketta islamilaisen kalifaatin rakentamiseksi Bosniaan serbien kustannuksella.

Angela Merkel oli liittokansleri Kohlin IV hallituksen naisasioiden ministeri vuodesta 1991 lähtien. Saksa aloitti Euroopan unionin perustamiskokouksessa sodan Jugoslavian hallitusta vastaan yllyttämällä EU:n tulevat jäsenet julistamaan osavaltio Kroatian kansainvälisten sopimusten ja Jugoslavian perustuslain vastaisesti itsenäiseksi. Oli päivänselvää, että Jugoslavian liittovaltion armeija ei katsoisi sivusta, kun maan perustuslakia, kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia rajoista väkivalloin muutettaisiin.

Siten voidaan sanoa, että Euroopan unioni perustettiin Jugoslavian raunioille.

Merkel oppi, että valtion lainojen yht'äkkinen irtisanominen, talouspakotteilla kiristäminen, aseellinen voima, yhteistyö natsimielisten kroaattien ja muslimien kanssa ja massiivinen propaganda ovat edelleen "länsimaailman" toimivia välineitä kuten Hitlerin aikana. Yhdysvaltalaisen kroaatti- ja albaanidiasporan rahoittama Ruder-Finn markkinointitoimiston toimet ylittivät Göbbelsin tiedonvälitystehon moninkertaisesti.

Maapohjan saa se, joka haluaa sen, ei se, joka sen omistaa, Merkel joutui toteamaan.

Rasistiset perustuslait (Kroatia) ovat edelleen hyväksyttäviä. Serbiomaisuuden konfiskointi samoin. Suora toiminta ja väkivalta monipuoluevaalien sijaan (Kosovon albaanit) ovat hyväksyttäviä ja demokratiaa edellyttävät toimet ja laillisuuden ylläpito ovat "väkivaltaa" (Jugoslavian hallitus)

Ällistyttävintä oli se yksimielisyys, jolla NATO-maat Yhdysvaltojen ja Saksan johdolla tuhosivat uraanipommeilla Jugoslavian saadakseen sen kokonaisuudessaan sotilaallisesti miehitetyksi.

Angela Merkel oli siirtynyt ympäristöministeriksi Kohlin 5. hallituksessa marraskuussa 1994. Miltä Jugoslavian totaalinen ympäristötuho uraanipommeilla on mahtanut tuntua? Juutalaisten holokausti on Angela Merkelin puheissa toistuvasti esillä. Miten serbeihinkohdistunut menetelmiltään ehkä vielä kammottavampi jo toinen holokausti ei näytä tuntuneen missään?

Hakiko Kohl revanssia toisesta maailmansodasta ja siitä, että serbit ajoivat lopulta saksalaiset ulos Jugoslaviasta siitä huolimatta, ettämoni serbi oli kuollut fasistisen Kroatian ja natsi-Saksan keskitysleireillä? Kommunisti Tito oli voittanut.

Propagandististen lavastusten mestari USA:n presidentti Bill Clinton keksivuonna 1993 perustaa yhteistyössä Saksan ulkomaantiedustelun johdosta ulkoministeri ksi tulleen Klaus Kinkelin kanssa Nürnbergin tuomioistuinta muistuttavan ICTY-Jugoslavia tribunaalin tuomitsemaan holokaustin uhrien, nyt mukamas sotarikollisiksimuuttuneiden serbien sotarikoksia. Juuri Clinton esitti muslimipuolueen kokoukselle 1993, että "Srebrenicasta pitäisi saada 5000 ruumista, joiden perusteella voitaisiin aloittaa serbienpommitukset". Osanottajat ihmettelivät mistä ruumiit saadaan.

Tosiasiassa vuosina 1992 - 1993 USA:n, Saksan ja Osama bin Ladenin tukemat, kalifaattia rakentamaan pyrkivät muslimitolivat tehneet ryöstö- ja tuhoamisretkiään Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin tappaen asukkaat ja ryöstäen karjan ja viljavarastot sekä lopuksi polttaen kylät.

USA:n ulkoministeri Madeleine Albright kielsi mediaa raportoimasta näistä tuhotöistä. Sen sijaan Ruder-Finn markkinointitoimiston serbivastainen propaganda kukoisti.

Saksan hallitus vaihtui 1998. SDP:n johtaja vaihtui Oskar Lafontainesta Gerhard Schröderiin. Lafontaine olisi tuskin hyväksynyt pommituksia. Liittokansleriksi tullut Schröder ja hänen ulkoministerinsä vihreiden Joschka Fisher edustivat uusliberaalimpaa suuntausta ja liimautuivat Yhdysvaltojen kylkeen. Heille ei tuottanut vaikeuksia rakentaa yhdessä Suomen hallituksen kanssa Racakin taistelun lavastusta, jota presidentti Clinton tarvitsi voidakseen aloittaa Jugoslavian miehitykseen tähtäävät pommitukset.

Merkel ei siis ollut enää Schröderin hallituksessa, joka vuoden 1998 lopulta lähtien viimeisteli lopunkin Jugoslavian tuhon pommituksilla ja Serbian maakunnan Kosovon miehityksellä.

Sen sijaan hän seurasi katseella Saksaa miehittävän USA:n irtautumista kansainvälisistä laeista Bratislavan kokouksessa v. 2000 ja suunitelmaa NATO:n laajentamisesta Baltiasta Odessaan sekä Venäjän pääsyn estämisestä Itämerelle.

Merkelin tultua Schröderin jatkajaksi nyt laajan koalition liittokanslerina Saksa oli jo alkanut suunnitella yhdessä Yhdysvaltojen kanssa Lähi-Idän sosialististen tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavien maiden haltuunottoa ylikansallista pääomaa tyydyttäviin tarpeisiin.

Talous- ja sosiaalipoliittinen sidos Yhdysvaltojen ja Saksan välillä johti yhteisiin hankkeisiin niin kutsutuissa värivallankumouksissa.

                                                           *

Saksalainen tutkimuslaitoksen johtaja Volker Perthes ja yhdysvaltalainen USA:n Libanonin suurlähettläs Jeffrey Feltman alkoivat suunnitella vallanvaihtoa sekulaarisessa Syyriassa. Tavoitteena oli saada maan infrastruktuuri ylikansallisten tahojen käsiin CIA:n tukeman muslimiveljeskunnan avulla. Sharia-laki uskonnonvapauden sijaan oli tavoitteena.

Syyrian presidentin Bashar al Assadin demonisoimiseksi tarvittiin erinäisiä toimia.

Syyria oli ollut merkittävässä roolissa rauhan saavuttamiseksi Libanonin sodassa. Entinen siirtomaavalta Ranska osallistui mielihyvin Syyrian horjuttamiseen. Ensimmäinen tehtävä oli presidentti Assadin demonisointi.

Palkkamurhaaja tappoi Libanonin entisen pääministerin Rafik Haririn 14.2.2005. Kyseessä oli tyypillinen lavastus. Ranskan presidentti Jacques Chirac meni mukaan Assadin lavastamiseksi syylliseksi ja tuli YK:n tutkimuskomisiion valtuuttamista murhatutkimuksiin Libanonin oikeusministeriön sijaan.

Usean vuoden ajan Libanonin presidentti Lahoudin lähimpiä kenraaleita ja presidentti Assadia "tutkittiin" YK:n komission toimesta mahdollisina syyllisinä murhaan. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin toimistoon pystytettiin kansainvälinen tribunaali presidenttien Lahoud ja al-Assad tuomitsemiseksi. Syytös osoittautui keksityksi.

Volker Perthes ja Jeffrey Feltman kiiruhtivat eteenpäin. He esittivät USA:n presidentiksi valitun Barack Obaman läsnä ollessa Bilderberg-ryhmässä Syyrian vallanvaihdoksen kaavion vuonna 2008.

Tuo suunnitelma käsitti perustuslain kumoamisen, parlamentin hajottamisen, presidentin lähettämisen "muualle" - ja niin edelleen.

USA:n johtamiin Libyan pommituksiin Saksa ei osallistunut. SEn sijaan yrityksessä siirtää Syyria muslimiveljeskunnan haltuun Saksa oli keskeinen ideologi.

Saksa liittyi presidentti Obaman johtamaan kansainväliseen vaatimukseen Assadin poistamiseksi vallasta. Libyassa USA:ta palvelleita jihadisteja siirrettiin Syyriaa Ranskan sotilaiden rinnalle.

Volker Perthes siirtyi YK:ssa yhä ylemmille portaille vaikuttaen pääsihteereiden toimintaan Syyrian suhteen. Syyrian hallituksen osallistuminen Syyriaa koskeviin YK:n neuvotteluihin ja toimintasuunnitelmiin estettiin täysin YK:n periaatteiden vastaisesti. YK:n humanitaarinen apukin kanavoitiin vain kapinallisalueiden kautta, ei hallituksen kautta. Niin väkivaltaista YK:n periaatteiden polkemista on vaikea uskoa tapahtuvaksi.

Lähi-Idän sotien kanssa samanaikaisesti maailma koki pankkikriisin ja pakolaiskriisin.

Miten Merkel hoiti nämä?

Kreikan liittyminen euroalueeseen oli johtanut maan taloudelliseen kriisiin. Kreikan lainat olivat Saksan ja Ranskan pankeilta. Näiden maiden pankit olivat muutenkin vaikeuksissa. Sen sijaan, että Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy olisivat pyytäneet omilta parlamenteiltaan verovaroja pankkien pelastamiseen he keksivät kiertotien. Muut euroryhmän maat ottivat omista budjeteistaan maksaakseen Kreikan lainoja. Nämä maksut eivät koskaan ohjautuneet Kreikan tileille vaan ne matkustivat suoraan tilkitsemään Saksan ja Ranskan pankkien taseita.

Tämän lisäksi Kreikka otettiin täydelliseen EU-komission pakko-ohjaukseen, minkä seurauksena Kreikan valtiovarainministeri ei pystynyt edes avaamaan oman ministeriönsä tietokoneita. Yannis Varoufakis, kevään 2015 aikainen Kreikan valtiovarainministeri on mirjoittanut erinomaisen kirjan, Adults in the Room, tuosta ajasta.Kreikkalaiset mielenosoittajat kutsuivat Angela Merkeliä natsiksi ja vaativat Saksaa maksamaan korvauksia aiheuttamistaan toisen maailmansodan aikaisista tuhoista.

                                                                *

Totta kai Angela Merkel oli tietoinen Saksan roolista yrityksessä muiden NATO-maiden kanssa muuttaa Syyria muslimiveljeskunnan johtamaksi ylikansallista pääomaa palvelevaksi CIA-vetoiseksi valtioksi. Näinhän olikäynyt USA:n ja NATO:n miehittämässä Serbian Kosovossa. Pommitetun Serbian infrastruktuuri oli otettu pääasiassa saksalaiseen ja yhdysvaltalaiseen omistukseen tiedotusvälineitä myöten. Pääroolissa ja tilanteen ylläpitämisen takaajana on ollut Yhdysvaltojen sotilastukikohta Bondsteel Kosovossa sekä vuodesta 1999 jatkunut NATO-miehitys.

Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten toiminta tarvitsi propagandavahvistuksen Syyriassa. Ghoutassa lavastettiin vuonna 2013 kaasuisku, josta heti syytettiin Syyrian presidenttiä. Samana päivänä katolinen nunna lähetti YK:lle silminnäkijätietonsa tapahtumien todellisesta laidasta, että kapinalliset/jihadistit olivat iskun takana.

Kuten Srebrenicassa, Sarajevon räjähdyksissä, Racakissa ja Libanonin ex- pääministerin murhassa tavoitteellinen lännen tiedottaminen tässäkin tapauksessa johti tulokseen. Syyrian hallitusta pidettiin syypäänä. Yhdysvaltalainen yliopisto MIT tutki tapauksen, kuten niin monia ristiriitaisia väitteitä sisältäneitä tapauksia, ja totesi, että isku ei ole voinut tulla muualta kuin kapinallisten alueelta. Tutkimustulosten saaminen kesti vuoden ja pelissä olivat jo uudet väitteet.

Syyriaan kohdistuneiden lännen sotilaallisten ja taloudellisten pakkotoimien. kestettyä lähes viisi vuotta Syyrian väestö oli pakotettu hakemaan turvaa jatoimeentuloa maan rajojen ulkopuolelta - ensin Turkista ja Libanonista, sen jälkeen Euroopasta.

Syyria oli antnut turvan 2000-luvunalussa 0,5 mijoonalle palestiinalaiselle ja 1,5 miljoonalle Irakin sotaa paenneelle irakilaiselle. Nyt nämä sekä Syyrianomat asukkaat joutuivat lähtemään kerjuulle pois maasta. Sekulaarinen hyvinvointivaltio oli tuhoutumassa.

Vuoden 2015 aikana Euroopan unioniin kohdistui massiivinen muuttoliike. Tietenkin ne maat, kuten USA, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia, jotka olivat edistäneet Syyrian vallanvaihdoshankkeita ja infastruktuurintuhoa, olisivat eniten vastuussa myös pakolaisista.

Taloudellista tuhoa öljyn varastamisen muodossa olivat harrastaneet Ranska, Turkki ja Yhdysvallat. Yhdysvallat varastaa edelleen Syyrian öljyä käsittämättömäll tavalla Syyrian ja Libanonin kärsiessä samalla polttoainepulasta.

Tilanne muuttui ratkaisevasti Venäjän liittyessä tukemaan Syyrian hallitusta.

Angela Merkel päätti hetken emmittyään ottaa yli miljoona Lähi-Idän pakolaista Saksaan. Painoiko syyllisyys ongelman aiheuttamisesta taustalla?

Muutama vuosi myöhemmin Merkelille valkeni, että Saksan suurimmissa moskeijoissa, joita on n. 5000, valta onkin fanaattista islamia kannattavalla muslimiveljeskunnalla, jota CIA tukee. Vuonna 2000 julkaistussa tutkimuksessa tilannetta pidetään vaarallisena valtion turvallisuudelle.Pakolaisvirrassa on tullut tarkoituksellisesti hyvin koulutettuja pankkitileillä varustettuja jihadisteja.

Ilmeisesti 10v tuhon jälkeen Syyriassakin Yhdysvallat, Saksa ja muut NATO-maat alkavat käsittää, että syyrialaiset eivät halua sharia-lakia vaan kannattavat presidentti Assadin sekulaarista uskonnonvapautta ja hyvinvointivaltiota. Presidentti Assad voitti viime vaalit suvereenisti vaikka monet EU-maat pyrkivät estämään äänestyspaikoille pääsemisen.

Kaikenlainen kiusanteko onosoittautunut kuitenkin hyödyttömäksi. Saksan Volker Perthes on YK:n pääsihteerin kansliassa siirtynyt nyt hoitamaan Sudaninasioita. Toivottavasti se on hyvä merkki Syyrialle.

Merklin suhde Ukrainaan on ristiriitainen. Saksa osallistui jälleen, kuten Kroatiassa 1992, yhteistyöhön natsien kanssa. Se osallistui väkivaltaista vallankaappausta suunnittelevien johtajien kouluttamiseen vuonna 2013, mutta myös neuvotteluihin väkivaltaisen prosessin lopettamiseksi helmikuussa 2014. Neuvottelutuloksen siirtäminen roskakoriin ja väkivallan jatkamisen salliminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa Merkelin päättäväisyydestä demokratian ja rauhan puolesta.

Osallistuminen Minskin sopimusten neuvotteluihin oli sinänsä myönteistä, mutta täydellinen passiivisuus Ukrainan velvoittamiseen sopimuksen ehtojen täyttämiseksi osoittaa liiallista riippuvuutta Yhdysvalloista. Obaman ja Joe Bidenin tavoite oli saada Ukraina hajotetuksi kulttuurisesti ja maan monet taloudellisetkin sidokset Venäjään katkaistuiksi.

Oma lukuns on Merkelinhenkilökohtainen sekaantuminen Navalny-lavastukseen. Navalnyn myrkytystä ei voine pitää muuta kuin lavastuksena monien muiden lavastusten rinnalla. Kepeä selviäminen Novitschok-myrkytyksestä ei vakuuta. Lisäksi Merkelin täydellinen kyvyttömyys yhteistyöhön Venäjän kanssa, osoittaa, että hänellä ei ole oikeus puolellaan. Suomen presidentin käyttö sivustatukena potilaan saamiseksi Saksaan hoitoon muistuttaa Racakin joukkomurhalavastusta, jossa Suomen silloinen varapääministeri Niinistö oli lavastamassa yhdessä Saksan hallituksen kanssa.

Valehtelu, väärät todistukset, tosiasioiden peittely, valetuomioistuimet, ja kansainvälisten lakien rikkominen ovat värittäneet Saksan politiikkaa Merkelin poliittisenuran aikana 1991 -2021. ICTY-Jugoslavia- tribunaali on ehkä kammottavin esimerkki tuosta valheellisuudesta.

Myönteisenä puolena on todettava, että vaikka hän on ollut Yhdysvaltain käskyvallan alla, armeijan ja ohjusten miehittämänä, hänellä on ollut kokoava rooli sisäpolitiikassa varsinkin nyt pandemian aikana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agela Merkel, Merkelin perintö, Länsi-Balkanin tuho, kommunismin kitkeminen, liittoutuminen natsien ja jihadistien kanssa, rikosten lavastukset, Syyria, Volker Perthes,

Kosovo

Keskiviikko 29.9.2021 klo 12:31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtamediastamme saattaisi päätellä Kosovossa olevan kysymys riidasta autojen rekisterilaatoista. Näin ei ole. Kyse on kansainvälisen oikeuden ja sen mukaisten menettelyjen täydellisestä puuttumisesta suhteessa Kosovoon ja Kosovossa.

Yhdysvaltojen laittomasti Serbian alueelle kesällä 1999 Kosovoon rakentama jättimäinen sotilastukikohta Bondsteel oli Jugoslavian hajottamisen suunnittelijoiden lopullinen kruunu.

Jugoslavian kansanryhmien joukossa serbit olivat olleet toisen maailmansodan aikana Hitlerin kanssa liittoutuneiden muslimien ja kroaattien vainon kohteena. Satojatuhansia menehtyi keskitysleireissä ja epäinhimillisissä pogromeissa.

Yhdysvallat irtisanoi v. 1989 kaikki Jugoslavian lainat yhdessä yössä. Taloudellisen kriisin aiheuttaminen on tavanomaista värivallankumouksissa. Toinen tavoite on pysyvyyttä kannattavien voimien demonisointi, Jugoslavian kohdalla serbeja alettiin kutsua Hitlereiksi.

Yhdysvallat ja Saksa liittoutuivat toisen maailmansodan aikaisten Hitlerin liittolaisten kanssa. Kalifaattia rakentava Bosnian presidentti Izetbegovic, Osama bin Laden rinnallaan olivat serbien pogromien toteuttajia 1992 -95 yhdessä kroaattien kanssa.

Jugoslavian hajottamisen edettyä Serbian ja Montenegron haltuunoton vaiheeseen 1999, Serbia kieltäytyi Serbian ja Montenegron NATO-miehityksestä.

Kosovon, Serbian maakunnan, albaaniväestön suuri osa toimi USAn ja Saksan sekä koko läntisen median kanssa yhteistyössä. Albaanijohtajat kieltäytyivät osallistumasta valtiollisiin monipuoluevaaleihin. He kieltäytyivät työllistymästä valtion yrityksiin, sairaaloihin tai kouluihin. He perustivat "puhtaasti albaaneille" tarkoitetut koulut, terveydenhuoltojärjestelmän, jotka luonnollisestikaan jo rahapulasta johtuen eivät voineet olla erityisen korkeatasoisia.

Jugoslavia ja erityisesti Serbia ovat aina olleet demokratian toteuttajia tarjoten kaikille 12 etniselle ryhmälle tasaveroiset oikeudet, Kosovo sen sijaan halusi etnisesti puhtaan albaani-Kosovon.

Miten Suomen hallitus suhtautuisi, jos Ahvenanmaa ilmoittaisi vastaavasti, että se ei osallistu valtiollisiin vaaleihin vaan alkaa väkivaltaisesti vastustaa kaikkia valtiollisten toimien ilmenemismuotoja Ahvenanmaalla? Entä kun ahvenanmaalaiset alkavat tappaa alueella työskenteleviä valtion virkamiehiä?

Yhdysvaltojen ja EU-Saksan tavoitteena oli tukea tätä separatismia ja suoraa toimintaa. CIA koulutti Albanian puolella Kosovo Liberation Armyn eli KLAn taistelijoita. Saksa vuorostaan koulutti heitä Turkissa.

Saksan yhdistyminen oli tullut maalle varsin kalliiksi. Saksan tavoitteena oli saada haltuunsa niin paljon talouttaan hyödyttävää infrastruktuuria, varsinkin Kroatian pankkeja ja vakuutuslaitoksia sekä hotelleja.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli saada sotilaallinen sillanpääasema Balkanille turvatakseen Afganistanin huumekauppaa, öljyputkia ja hegemoniaansa alueelle.

Kosovon albaanit vahvistuivat taloudellisesti Lähi-Idän maiden avulla.  Sotilaallinen koulutus ja yhteistyö CIAn palveluksessa olevien ETYJ amerikkalaisten tarkkailijoiden kanssa avasi yhteistyöväylän satelliittipuhelimien välityksellä ohjeistaa NATO-pommituksia serbi-armeijan kohteisiin.

Serbien kansanmurha Kroatiassa yhdysvaltalaisten johtaman operaatio Myrskyn avulla elokuussa 1995 oli johtanut serbien pakolaisvirtaan Serbiaan ja myös Kosovon alueelle, josta suvut olivat 1600- luvulla aikoinaan lähteneet. Serbiassa oli 800 000 serbipakolaista, jotka olivat joutuneet pakenemaan pogromeja Bosniasta, Kroatiasta ja Kosovosta.

Oli selvää, että Jugoslavia/Serbia ei voinut alistua Rambuilletin neuvottelujen b-liitteeseen, jossa edellytettiin koko jäljellejääneen Jugoslavian NATO-miehitystä.

Yhdysvallat oli liittoutunut Rambuilletissa väkivaltaan turvautuvan albaanijohdon kanssa eikä neuvotteluja tarjoavan Rugovan kanssa.

Jugoslavian pommitukset aloitettiin lavastamalla Racakin kylässä tapahtuneen taistelun uhrit teloitetuiksi eikä taistelussa kaatuneiksi. Suomen hallitus esti suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulosten julkistamisen, jotka olisivat paljastaneet että ketään uhreista ei ollut ammuttu läheltä eikä teloituksista ollut merkkejä.

Suomen Lipposen hallitus toimi Saksan ulkoministeriön ohjeistuksen mukaan kuten vuonna 1941, Suomen miinoittaessa koko Suomenlahden yhteistyössä Saksan kanssa. Saksan ulkoministerinä toimi v. 1999 vihreä Joschka Fisher ja liittokansleriksi oli vaihtunut Schröeder SPDstä.

Suomi esiintyi rauhanneuvottelijana 3 kk pommitusten päätteeksi uhkaamalla mattopommituksilla ellei presidentti Milosevic suostuisi rauhaan.

YK:n johtamissa rauhanneuvotteluissa päädyttiin siihen, että NATO-miehitys tulee vain Kosovon maakuntaan, ei koko Serbiaan (tuolloin Jugoslaviaan) Päätöslauselmalla 1244 YK päätti että Kosovo on miehityksestä huolimatta Serbian maakunta kuten ennenkin.

Vain viikkoja pommitusten päättymisen jälkeen Kosovon alueella alkoivat serbien pogromit. Samaan aikaan Yhdysvallat aloitti jättimäisen sotilastukikohdan rakentamisen Serbian maakunnan Kosovon koillisosaan. Tukikohta oli suurin sitten Vietnamin sodan.

Yhdysvaltalaiset ja muut länsimaiden NATO-joukot takasivat rakentamisen onnistumisen ja viis välittivät serbiväestön ahdingosta. Olivathan NATO-sotilaat olleet jo 10 v ajan länsipropagandan kohteena, jossa serbit oli leimattu väkivaltaisiksi natseiksi.

Kosovon hallintorakenteen korkeimmaksi johtajaksi tuli YK:n pääsihteerin erityisedustaja.

Serbiväestö tai serbihallinto ei päässyt maakuntaan valvomaan omaisuuttaan, tehtaitaan tai kiinteistöjään. Presidentti Ahtisaaren johtaman komitean johdolla "korkea edustaja" aloitti serbiomaisuuden konfiskoinnin. Yölliset albaanien suorittamat räjäytykset ja serbiomaisuuden ja ihmisten vahingoittaminen jatkuivat häiriöttä. NATO-sotillat seurasivat katseella serbiväestön paetessa Serbiaan.

Harri Holkeri toimi vajaan vuoden pääsihteerin korkeana edustajana. Hänen aikakaudellaan maaliskuun 17.-18. päivien aikana vuonna 2004 35 muinaista serbialaista ortodoksikirkkoa ja luostaria tuhottiin, poltettiin tai vaurioitettiin.935 serbien taloa ja kymmenen julkista laitosta, koulua, terveyskeskusta tai postia ryöstettiin, poltettiin tai vaurioitettiin pahoin sekä suoritettiin 4012 serbin etninen puhdistus eli poistaminen tavalla tai toisella kuudesta kaupungista ja yhdeksästä kylästä.

Islamististen albaanien etninen ja uskonnollinen riehuminen ortodoksisia serbejä kohtaan sai tapahtua ilman että albanialainen poliisi olisi yrittänyt estää sitä tai olisi auttanut hyökkäyksen kohteeksi joutuneita.

Kansainväliset KFOR-joukot eivät myöskään tehneet mitään toteuttaakseen tehtäväänsä - paitsi auttoivat etnisessä puhdistuksessa siirtämällä serbit pysyvästi pois kotiseudultaan albaanijoukkioiden kynsistä. Serbit joutuivat asumaan kotiensa sijaan parakeissa ja konteissa ympärillään jatkuva fyysisen ja psyykkisen vainon ilmapiiri.

Presidentti Ahtisaaren johdolla työskennellyt toimikunta tavoitteli 8v toimintansa aikana itsenäisyyttä tälle Yhdysvaltojen miehittämälle alueella. Olihan sietämätöntä, että Yhdysvalloilla oli jättimäinen sotilastukikohta Serbiassa.

Ahtisaari ei saanut itsenäistämishankkeellen tukea YK ssa. Enemmistö pysyvistä ja vaihtuvista jäsenistä vastusti hänen esittämäänsä itsenäisyyttä. Siten päätöslauselma 1244 on edelleen kansainvälinen laki.

Epäonnistumisen jälkeen lähdettiin albaaneille tuttuun suoraan toimintaan.

Kosovossa oli YK:n alainen eräänlainen harjoitteluparlamentti. Sen 109 jäsentä äänestivät Kosovon itsenäiseksi. Ei kansanäänestyksiä, ei kansainvälistä valmistelua ei mitään.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset Suomi mukaanluettuna, Suomi, joka parhaiten tunsi väylän, jolla tilanteeseen oli päädytty, tunnustivat itsenäisyyden.

International Court of Justice ICJ, totesi ratkaisun laillisuudesta kysyttäessä, että "kyllähän julistuksia saa antaa". Se katsoi kuitenkin, että "parlamentti" ei voinut olla julistuksen antaja, vaan että äänestäjät olivat toimineet yksityishenkilöinä.

Monet Euroopan unionin jäsenmaat kuten  Espanja ja Kreikka eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, ei myöskään Serbia,Venäjä eikä Kiina.

Kosovon presidenttinä oli vuoteen 2019 saakka Hascim Thaci, joka on Euroopan neuvoston elinkaupasta raportoineen Dick Martyn mukaan väkivaltaisen Drenica mafia-ryhmän johtaja. Nyt 20 vuotta Jugoslavian pommitusten jälkeen hänet on haastettu Kosovo Spesialist Chamber oikeusistuimeen Haagiin. Hänen puolueensa ja kannattajansa Kosovossa ovat vannoneet estävänsä hänen tuomitsemisensa vaikka väkivalloin.

Tässä lyhyt katsaus siihen mistä Dick Marty toteaa:" Euroopan johtajat puhuvat ihmisoikeuksista sunnuntaina ja rikkovat niitä maanantaina".

Ei ihme, että Yhdysvallat on rakentamassa omaa "sopimusvaraista demokraattista yhteiskuntaa" kannattavien maiden yhteisöä. Tällainen toisen itsenäisen valtion alueelle rakennettava jättimäinen sotilastukikohta olisi erinomainen esimerkki tulevasta toimintatavasta.

Kosovo on mafia-valtiona Yhdysvaltojen ja EU-Saksan luomus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kosovo, rekisterilaatat, mafia-valtio, USAn sotilastukikohta Kosovossa, NATO-miehitys, serbien etninen puhdistus, kansainvälinen oikeus, Dick Marty,

SUOMI JA TAPPAMISEN MEININKI

Keskiviikko 15.9.2021 klo 17:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka monta afganistanilaista suomalaiset tappoivat 19 vuoden sotimisensa aikana?

Kuinka monta serbiä tapettiin suomalaisten mahdollistamien Jugoslavian pommitusten aikana?

Kuinka monta syyrialaislasta on kuollut Suomen tukemien jihadistien hyökkäyksissä. Entä kuinka monta syyrialaislasta on kärsinyt nälkää ja puutetta Suomen talouspakotteiden johdosta?

Väinö Linnan mukaan muuan tuntematon sotilas sanoi: ”Pitää olla tappamisen meininki”.

Suomen kansalta ei ole kysytty haluatteko osallistua tämän kurjuuden aiheuttamiseen.

Miksi Suomen eliitille tappaminen on ensisijainen vaihtoehto? Miksi he eivät perehdy eri kansojen historiaan, eri kansojen pyrkimyksiin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin?

Tappamisen ensisijaisuudella on pitkä varjo itsenäisen Suomen historiassa.

11.1.1918 eduskunnassa käsiteltiin armeijan perustamista. Työväestö Kullervo Mannerin johdolla pyrki saamaan eduskunnan päättämään koko kansan armeijasta porvarillisen ”lujan järjestysvallan” armeijan sijaan. Kansanarmeijan valvonta olisi kansanedustaja Airolan ehdotuksen mukaan tullut antaa komitealle, jossa olisi kolme sosialistia ja kolme porvaria. Aseellista voimaa saisi käyttää vain silloin kun komitean enemmistö antaisi sille suostumuksen.

Sosialidemokraatit yrittivät viimeiseen saakka estää suojeluskuntapohjaisen, puhtaasti porvarillisen armeijan muodostamisen.

Edustaja Vuoristo lausui: ”Me merkitsemme tämän johdosta että Suomen porvarillinen hallitus ja eduskuntaryhmät ensimmäisinä tekoina, kuten he sanovat, nuoressa tasavallassamme, ovat luoneet luokkasotajoukon, joka on tähdätty Suomen työväkeä vastaan.”

Porvarilliset piirit olivat jo kutsunut keisarillisen Saksan avukseen. Pääasiassa saksalaisten avulla he nujersivat työväenluokan vastarinnan ja tavoitteen demokraattisesta Suomesta.

Kenraali Mannerheim tavoitteli Pietarin valtaamista ja neuvostovallan kaatamista – tappamalla tietenkin. Heimosoturit tekivät hänen tuellaan sotaretkiä Karjalaan, jotka loppuivat Ståhlbergin tultua valituksi presidentiksi Mannerheimin sijaan.

Saksan keisarivallan kaaduttua kenraali Mannerheim jatkoi tiivistä yhteistyötä saksalaisten kanssa heti palattuaan Svinhufvudin kutsumana sotilaskomitean johtoon. Tilanne Suomessa vastasi jatkettua sisällissotaa. Uskonnolliset, aatteelliset, koulutukselliset ja sosiaaliset suhteet nojautuivat porvarillisten piirien valtaan. Jo 1934 Herman Göring puhui Mannerheimille tulevasta sodasta.

Vuodesta 1938 juutalaisvainot alkoivat toden teolla. Hetkeä myöhemmin fasistisessa Kroatiassa alkoivat serbien vainot. 

Göringin menettelytavat saattoivat toimia Mannerheimille mallina hänen perustaessaan keskitysleirejä venäläisille siviileille konfiskoiden heidän omaisuutensa. Samoin Mannerheim ryhtyi toimiin toisinajattelijoiden ja poliittisten vankien suhteen ennen sotia.

Mannerheimin päiväkäskyistä näemme, että hänen jo valtiohoitajakaudeltaan peräisin oleva halu tuhota Neuvostovaltio perustui venäläisten tappamiseen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi saavutti rauhansopimusten perustella, ei siis omasta aloitteestaan, kaikille kansalaisille äänioikeuden.

Tappaminen loppui koko J.K.Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausiksi.

Urho Kekkonen ei pitänyt armeijasta eikä kirkosta, jotka olivat olleet valta-asemissa Suomessa sisällissodasta lähtien.

Suomen rauhanpolitiikka sai tuona aikana kansainvälistä tunnustusta.

Tappamisen ja sotimisen ihannointi ja osallistuminen sotien edellytysten luomiseen alkoi Suomen valmistautuessa EU-jäsenyyteen.

Bosnian sodassa ja Jugoslavian pommituksissa Suomi toimi Osama bin Ladenin, USAn ja USAn miehittämän Saksan apulaisena niin propagandassa kuin sodan edellytysten luomisessa.

Suomen hallitus oli Jugoslavian pommitusten kannalla. Mitä Suomen hallituksen jäsenet tiesivät Jugoslavian kansanryhmien historiasta, keskitysleireistä, serbien holokaustista tai kroaattien tässä sodassa suorittamasta serbien kansanmurhasta Operaatio Myrskystä.

Srebrenican ja Racakin ruumiskasojen lavastukset toimivat Suomen hallituksen ja median serbivastaisen propagandan aineksina. Suomi omaksui täysin USAn kroaatti- ja muslimidiasporan rahoittaman markkinointitoimisto Ruder-Finnin maailman tulkinnan tapahtumista.

Ukrainan kohdalla Suomi on omaksunut Hill&Knowlton markkinointitoimiston välittämän todellisuuskuvan. Virallinen Suomi kannattaa väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksena synnytetyn natseihin tukeutuvan Ukrainan hallituksen toimia ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Suomi paheksuu Venäjää, joka takasi Krimin asukkaille vapauden valita mitä hallitusta se kannattaa sekä kenen johdolla he haluavat elää. Krimin asukkaat eivät kannattaneet USA/EU provosoimaa vallankaappausta vaan siirtyivät demokraattisesti osaksi Venäjää.Suomen kansan enemmistö kannattaa varmuudella kansainvälisten asioiden ratkaisemista neuvottelemalla eikä tappamalla ja sodan kaltaisilla talouspakotteilla.

Urho Kekkonen katsoi kokoomuspuolueen olevan vaaraksi Suomen kansainvälisille suhteille.

Nyt meillä on suurimpina puolueina kokoomus ja perussuomalaiset. Ne molemmat ovat puolueiden militaristisinta laitaa. Ne kannattavat sotilasliitto NATOa, jonka olemassaolon tarkoitus on tappaminen ja kansainvälisten tapahtumien tulkinta siten, että asioihin on puututtava sotilaallisesti.

Presidentti Tarja Halonen puolusti Jugoslavian pommituksia ja piti Suomen osallistumista Afganistanin sotaan hyvänä. Jugoslavian pommitukset ja Afganistanin sotaan lähtö tapahtuivat Paavo Lipposen monipuoluehallituksen aikana. Hallituksen jäsenenä oli myös Sauli Niinistö, joka käytti aikaansa myös omien sanojensa mukaan kommunismin kitkemiseen EDU:n puheenjohtajana, johon tehtävään hänet oli pyytänyt Jugoslavian hajottamisen aloittaja Helmut Kohl.

Viime päivinä olemme lukeneet, minkälaisten lavastusten pohjalta Yhdysvallat on lähtenyt tappamaan niiden maiden asukkaita, joiden maaperän rikkauksia se on havitellut. Suomi on ollut tässä tappamisessa osin suoranaisesti mukana, osin apurina taustalla.

Kansanedustajia ei ole näissä hankkeissa juurikaan vaivattu. Sadan vuoden takainen eduskunta oli monin verroin nykyistä tuntevampi ja inhimillisempi. Ståhlbergin valinta presidentiksi vuonna 1919 Mannerheimin sijaan lykkäsi Suomen tulevaa katastrofia hetkeksi. 

Nykyisin Mediapoolin ja NATOn hybridikeskuksen vaikutuksen alainen valtamedia valitsee kansanedustajat ja presidentit. Tappaminen asioihin perehtymisen ja neuvottelujen sijaan tullee jatkumaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset tappajina, C.G.Mannerheim, Kullervo Manner, Venäjä, Afganistan, Jugoslavia, Syyria, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, kokoomus, perussuomalaiset, humanismin korvautuminen militarismilla,

Suomen ja Saksan hallitusten valheilla on kohtalokkaat jäljet

Torstai 2.9.2021 klo 20:40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Balkanin uutisia seuraavat ovat kuulleet, että Kosovon serbikansanedustaja Ivan Todosijevic on tuomittu kahdeksi vuodeksi vankilaan. Hän oli vuonna 2019 puhunut tapahtumassa, jota vietettiin NATO:n Jugoslavia-pommitusten vuosipäivänä ja sanonut, että pommitusten perustana oleva Racakin joukkomurha oli lavastus.

 Tuomiossa, joka vahvistettiin Kosovon valitustuomioistuimessa, katsottiin, että hän tällä lausunnollaan synnytti etnistä vihaa Kosovon albaaneja kohtaan.

Joukkomurhaväitteen esitti alun perin Väli-Amerikan kuolemanpartioiden puolustajana tunnettu ETYJ:n Kosovo-joukkojen yhdysvaltalainen puheenjohtaja William Walker. Racakin kylään pystytettiin hänen kunniakseen patsas vuonna 2017. Paljastustilaisuudessa, Kosovon tuolloisen presidentti Hashim Thacin läsnä ollessa, Walker kertoi olleensa aina sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan. Näin Walker sanoi, vaikka alue on YK:n päätöksellä todettu Serbian maakunnaksi.

 Mikä sitten on totuus Racakin tapahtumista?

 Presidentti Bill Clinton ja NATO olivat odottaneet jo lähes vuoden mahdollisuutta ryhtyä pommittamaan Jugoslaviaa. Tavoitteena oli Bosnian ratkaisun kaltainen USA/NATO -miehitys myös hajotuksesta jäljelle jääneeseen Jugoslaviaan eli Serbiaan ja Montenegroon.

 Yhdysvallat tavoitteli sotilastukikohtien laajennusta Serbian alueelle ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Angela Merkel ministerinään, tavoitteli kommunismin kitkemistä Euroopasta sekä Jugoslavian infrastruktuurin haltuunottoa maansa talouden kohentamiseksi.

 Sytyke saatiin, kun Jugoslavian liittovaltio ilmoitti tyhjentävänsä tunnetun albaani-terroristien tukikohdan Kosovon Racakin kylässä. Osama bin Ladenin ja CIA:n tukemat, Saksan kouluttamat terroristit olivat useaan otteeseen hyökänneet väijyksistä tappaen serbi-poliiseja ja serbien kanssa ystävällisissä suhteissa eläviä albaaneja jotka halusivat elää laillisuutta toteuttavassa Jugoslaviassa.

 Liittovaltion viranomaiset kutsuivat kansainväliset toimittajat paikalle seuraamaan kylän haltuunottoa. Tarkoituksena oli tyhjentää kylä asevarastoista ja terroristeista. Kylän siviiliasukkaat olivat jo puoli vuotta aikaisemmin lähteneet kylästä, josta oli muodostunut albaani -terroristien tukikohta vuoren rinteille kaivettuine juoksuhautoineen.

 Uutistoimisto AP kuvasi päivän tapahtumat televisiolle ja toimittajat kirjoittivat taistelutapahtumista ranskalaisessa mediassa. ETYJ:n kansainväliset tarkkailijat seurasivat tapahtumia iltaan saakka.

 Päivän tapahtumat on kuvattu useissa julkaisuissa, myös omissa kirjoissani. Iltapäivään mennessä taistelut taukosivat. Liittovaltion viranomaisten yrittäessä tutkia kuinka monta uhria taistelussa oli syntynyt, kylää ympäröiviltä rinteiltä alkoi niin voimakas tulitus, että uhrien laskeminen ja kerääminen päätettiin jättää seuraavaan päivään. Taloista saatiin kerättyä sadoittain aseita ja ammuksia.

 Viranomaisten eli tutkintatuomarin ja poliisien saapuessa paikalle heitä kohtasi näytelmä. ETYJ:n yhdysvaltalainen puheenjohtaja saapui paikalle suuren toimittajajoukon ja siviilien saattamana. William Walker vei osanottajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Hän väitti henkilöiden tulleen hirvittävällä tavalla teloitetuiksi ja heidän tulleen vedetyiksi kodeistaan, raahatuiksi kuopalle ammuttavaksi.

 Jo samana päivänä NATO-maiden hallitukset ja mediat olivat omaksuneet Walkerin väitteet tosina. 

 Tapahtumapäivä oli perjantai. Viikonlopun aikana Yhdysvaltojen hallitus ja presidentti Clinton erityisesti kuvasivat, kuinka albaanit ovat joutuneet Kosovossa kauhistuttavan teurastuksen kohteiksi, päitä oli leikattu irti ja lapsia raahattu kodeistaan ammuttaviksi. Ainoa ratkaisu tähän serbien väkivaltaan olisivat pommitukset.

Vasta tiistaina ranskalaiset lehtimiehet kirjoittivat artikkelinsa siitä, mitä kylässä todella oli tapahtunut. ”Pommitusjuna”oli jo lähtenyt liikkeelle, prosessia ei pystynyt pysäyttämään.

 Kansainväliseen oikeuteen uskova Jugoslavian presidentti Milosevic pyysi Suomen hallitusta lähettämään oikeuslääketieteellisen työryhmän tutkimaan, mikä oli 45 kuolleena löydetyn henkilön kuolinsyy. Suomea pidettiin oikeusvaltiona.

 Oikeuslääketieteellistä parasta suomalaista asiantuntemusta edusti tunnettu suomalainen oikeuslääketieteen, professori Antti Penttilä. Ulkoministeriö oli tuntemattomasta syystä kuitenkin nimennyt ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ollut pätevyyttä tutkia kuolinsyitä.

 Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa paljastui, että ketään ei ollut teloitettu eli ammuttu läheltä. Uhrien vammat viittasivat taistelujen kulkuun, kun henkilö makaa rinteessä ampuen alhaalla olevia ja tullen myös itse ammutuksi alhaalta ylöspäin.

Suomen hallitus ei luovuttanut oikeuslääkäreiden tutkimustuloksia julkisuuteen, koska Saksan hallitus pyysi olemaan julkistamatta niitä. Saksan ulkoministerinä toimi vihreiden Joschka Fischer, Suomen ulkoministerinä vuorostaan Tarja Halonen.

 Siten William Walkerin näytelmä jäi totuudeksi. Helena Ranta puheenjohtajana ei kertonut totuutta aikana, jolloin USA/NATO valmistautui pommituksiin – ei myöskään presidentti Milosevichin oikeudenkäynnissä myöhemmin Haagissa.

 Valhe Racakin tapahtumista on johtanut paitsi pommituksiin, myös serbien leimaamiseen ja albaanien mahdollisuuteen esiintyä uhreina. Tosiasiassa albaaneja pidettiin Yhdysvalloissakin terroristeina aina vuoteen 1998 saakka kunnes huomattiin, että liittolaisina heidän avullaan päästäisiin haluttuihin päämääriin.

Tavallisille kosovolaisille, niin albaaneille kuin serbeille, julkisuudessa vallitsevaksi jäänyt Racakin tarina on ollut kohtalokas. Se on johtanut serbien vainoon, kansainvälisten toimijoiden ja albaanien toimesta. Samoin tämä valhe on johtanut siihen, että albaanit ovat alkaneet kehittää täysin uudenlaista todellisuutta omasta historiastaan Kosovon alueella. 

Yhdysvaltojen laittomasti heti pommitusten päätyttyä rakentama jättimäinen sotilastukikohta Bondsteel, sen 8000 sotilasta sekä Kosovon NATO- miehitys ovat sementoineet kestämättömän rikollisen todellisuuden Kosovoon. Kosovon mafia -päälliköitä ja huumediilereitä, jotka toimivat myös korkeissa hallinnon viroissa, ei ole saatu tutkituiksi eikä tuomituiksi.

Suomen presidentti Ahtisaari tiesi pommitusten perustuvan valheeseen ja valmisteli tästä huolimatta Kosovon laittoman itsenäistämisen, minkä seurauksena rikollinen ja suorastaan harhainen todellisuus Kosovossa sai eräänlaisen laillisuuden naamion.

Kosovon entinen presidentti Hashim Thaci on eräänä ainoista suurrikollisista sentään haastettu Haagiin perustettuun Kosovo Spacialists Chamber -tuomioistuimeen 20 vuotta pahimpien rikosten jälkeen. Tuona aikana suuri osa mahdollisista todistajista on jo tapettu. 

Suomen todellisuuteen Racakin valheella on yhtä traagiset seuraukset. Suomen valtamedia ja poliitikot ovat ylläpitäneet valheellista todellisuutta ja antaneet leimata serbejä rikollisiksi, kun tosiasiassa serbit olivat Jugoslavian kansoista rajojen muuttamattomuuden ja kansanryhmien perustuslaillisen tasa-arvon kannalla.

Tätä suomalaisten harhaista todellisuutta on vahvistanut se, että rasistista serbivastaisuutta ilmentävä kosovolaistaustainen kirjailija on nostettu kirkkaisiin valoihin. Statovicin teos Bolla tullaan esittämään Helsingin kaupunginteatterissa. Kirjan päähenkilö toteaa rakastetulleen: ”Eihän se ole sinun vikasi, että olet serbi.” Myös Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto antoi suomalaisille käsityksen, että hän oli suorittanut jotakin tässä asiassa oikein. Kulttuurimme on ennenkin myötäillyt Saksan hegemonisia tavoitteita, nyt USA/Saksan.

Suomen kunnioitetuin oikeuslääkäri professori Antti Penttilä ei hyväksynyt tapahtumien salaamista. Kaksi vuotta Racakin taistelujen jälkeen hän julkaisi työtovereidensa kanssa ruumiinavausten tutkimustulokset kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Hänen pettymyksensä poliitikkoihin ja virkamiehiin oli syvää.

Nyt tämä Kosovon EU:n EULEX-laillisuusjärjestelmän rakentama ja pönkittämä ja NATO-armeijoiden turvaama kosovolainen oikeusjärjestelmä on tuominnut serbi -kansanedustajan kahden vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän tapahtumista.

Suomen ja Saksan hallitusten salauspäätöksellä on musertavat jäljet. Kaksi kulttuuria – suomalainen ja kosovolainen ovat muuttuneet harhaisiksi. Yksi valtio on tuhottu materiaalisesti ja henkisesti pommittamalla. Yksi kansanedustaja on juuri nyt tuomittu 2 vuodeksi vankeuteen. Olisiko Suomen hallituksen aika julkaista oikeuslääkäreiden tutkimustulokset kansainvälisiä lakeja kunnioittaen ja tutkia ovatko hallituksen toimet ihmisoikeusperustalla.

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen "ihmisoikeusperustainen" ulkopolitiikka, Suomen ja Saksan hallitus, oikeuslääketeiteelliset tutkimukset, Racakin taistelu, Ivan Todosijevic, Joschka Fischer, Tarja Halonen, Martti Ahtisaari, Kosovo, William Walker, ETYJ, vääristynyt todellisuus

"ISIS-K:n väkivalta on poikkeuksellisen vastenmielistä"

Lauantai 28.8.2021 klo 17:31 - Pirkko Turpeinen-Saari


 Helsingin Sanomat otsikoi 28.8. pääuutissivullaan olevan artikkelin yllä olevalla tavalla.

Heikki Aittokoski kertoo kuinka ISIS-K:n taistelijat olivat saapuneet poliisin univormuihin pukeutuneina, aseistautuneina, aamukymmeneltä Dasht-e-Barchin sairaalan sisäänkäynnille läntisessä Kabulissa, alueella, jossa asuu paljon shiialaisia hazaroja.

He etenivät määrätietoisesti synnytysosastolle, jossa he käynnistivät verilöylyn. ISIS-K:n terroristit ampuivat potilaita sänkyihinsä.

Kuolonuhreja oli ainakin 24, heistä suurin osa synnyttämään tulleita naisia, joista osa kuoli vauvoineen.

Sikäli kun muistan, Helsingin Sanomat ei pitänyt "poikkeuksellisen vastenmielisenä" sitä, kun NATO:n pommi iski 20.5.1999 Jugoslaviassa synnytyssairaalaan tappaen kolme tehohoidossa olevaa potilasta sekä yövartijan. Lentävät lasinsirpaleet vahingoittivat kolmea juuri synnyttävää äitiä viiltäen heidän kasvojaan.

Entä, kun rypälepommit iskivät Dragisha Misovicin sairaalaan Belgradin keskustassa yhdeltä aamuyöllä? Neurologinen osasto, synnytysosasto, gynekologinen osasto ja lastenosasto tuhoutuivat. Iskun aikana neljällä naisella oli synnytyspolttoja. Eräs synnyttäjä, jolle oltiin suorittamassa keisarinleikkausta, vammautui. Hänet siirrettiin kellariin, jossa lapsi lopulta syntyi. Tässä iskussa kuoli neljä ja useita loukkaantui.

Kyseessä olivat NATO:n ja Suomen mielestä humanitaariset pommitukset, eivät poikkeuksellisen vastenmieliset sodan veriteot. Runsaassa kahdessa kuukaudessa NATO oli suorittanut 31 500 pommituslentoa myös uraanipommeilla.

Jugoslavian hajottamissodat päättyivät näihin pommituksiin ja Kosovon ja Bosnian NATO-miehityksiin.

Bosnian sodassa 1992–1995 Yhdysvallat ja EU-maat liittoutuivat islamilaista kalifaattia rakentavien Bosnian muslimien, Osama bin Ladenin ja Kroatian rasistisia piirteitä ilmentävien joukkojen kanssa.

Toisen maailmansodan aikana alueella asuvat serbit olivat holokaustin uhreja ja Kroatian lait mahdollistivat heidän pitämisensä keskitysleireissä.

Jugoslavian hajottamissodissa muslimijoukkojen toimintatavat olivat samanlaiset kuin toisessa maailmansodassa. 

Helsingin Sanomat ei kertonut Jugoslavian lähettilään Dragomir Djkicin YK:n yleiskokoukselle lähetetystä muistiosta, jossa viitataan Srebrenican lähialueilla Bosnian serbeihin kohdistuneisiin sotarikoksiin ja kansanmurhiin huhtikuun 1992 ja huhtikuun 1993 välisenä aikana.

Todistajalausunnoista eräs kuvaa Gvozdenija Maticin joulukuun 14 päivänä 1992 kokemia tapahtumia.

”Joulukuun 14.päivänä 1992 olin kotonani Siricissa, kun ammunta alkoi noin kello 5.55 aamulla. Nukuin yläkerrassa, juoksi alas portaita keittiöön, minne mieheni seurasi minua. Desimir on maanviljelijä ja olemme eläneet koko elämämme tässä kylässä. Saavuttuani keittiöön sytytin valon, jolloin luoti, joka näytti tulevan Loznicka Rijekasta päin, iskeytyi ikkunan läpi osuen keittiön hellaan. Desimir ja minä juoksimme ulos.”

”Jouduimme ankaran tulituksen kohteiksi ja näimme ison joukon muslimeja hyppäävän pensasaidan yli pihalle. Niitä on täytynyt olla sata. Joukossa oli sekä siviiliasuisia että univormuun pukeutuneita aseistautuneita henkilöitä. Joukossa oli myös naisia ja nuorukaisia, joilla oli mukanaan säkkejä ryöstötavaroita varten”.

”Se osa Sikiricia, jossa asuimme, oli pääasiassa serbien asuttama. Muslimien joukossa oli aseettomia henkilöitä suuret selkäreput mukanaan. Juoksin sikalaan, kun taas mieheni juoksi toiselle puolelle taloa, jossa hänet ammuttiin kuoliaaksi.”

”Piileskelin possujen takana. Kun he tappoivat minun Desimirini, kuulin heidän sanovan: ”Nuku vanha mies, nuku!” Samaan aikaan mieheni sisar, Bozana Ostojic nimeltään pysytteli talossamme. Hän ei onnistunut pakenemaan, sillä juuri kun hän oli lähdössä juoksemaan, muslimit tappoivat hänet. Hän kuoli keittiön pöydän alle. Sieltä me hänet löysimme.”

Kertoja piileskeli sikalan kattoparruilla ja seurasi kun illan suussa joukko miehiä tuli ja teurasti seitsemän sikaa vieden ne mukanaan.

”Olin vielä piilopaikassani, kun noin 7.30, samat ihmiset, jotka teurastivat siat, sytyttivät molemmat talot ja molemmat tallit tuleen vieden lehmäni ja hevoseni mukanaan. Niiden muslimien joukossa, jotka polttivat kylämme maan tasalle ja tappoivat serbit, tunnistin ainakin Alia Ibricin Piricistä. Hän oli tavallisissa vaatteissa eikä kantanut asetta, Bajrudin Bezadicin Piricistä värikkäässä univormussa, Mehon Bajaricista ja hänen kaksi tytärtään ja Esma Kivericin, opettajan Srebrenicasta, jonka kuulin sanovan selkeästi: ’Menkää ovelta ovelle, odottakaa niitä ja tappakaa ne, ja kun olette tappaneet, kerätkää ryöstösaalis.’”

”Näin Alija Ibricin ottavan sisältä kanisterin brandya, vähän lihaa ja istahtavan kuistille sanoen:’Jos olisit nyt elossa Desimir, joisimme sinun maljasi, koska brandysi on niin hyvää.’ Näin Alijan murtautuvan juustolaan. Kuulin myös, että Bjelovacista kotoisin oleva Rzesid Sinanovic oli tappanut pienestä Jovanovicin kylästä kotoisin olevan Milos Jovanovicin.”

”Tunnistin muslimien joukossa Jusufin nuorimman pojan ja miniän, sitten vielä Mehon ja hänen kaksi tytärtään, Meho on kotoisin Bajricista, sitten vielä Rukin tyttären, joka on Jusufin miniä. Joukossa oli vielä Mirsa, Edon veli Osmacista. Juuri Osmacista kotoisin olevat Edo ja Mirsa tappoivat Desimirin ja hänen sisarensa, koska he hyppäsivät ensimmäisinä pensasaidan yli.”

”Noin kello yhdeksän aikaan illalla serbien armeijan kuljetusauto tuli Loznican sillalle, jolloin kuulin muslimien sanovan: ’Häivytään täältä. He ovat tulleet Bratunacista ja voivat piirittää meidät ja tappaa’. Piilouduin erääseen vajaan samalla kun kuusi muslimia tuli kantaen serbitaloista keräämäänsä saalista. He pakenivat tietäen, että serbiarmeija oli ehkä kuullut, että he olivat tappaneet niin monia siviilejä, ryöstäen heidän talonsa ja polttaneet heidän kylänsä maan tasalle.”

”Sitten menin mäkeä alas kohti Bjelovacia. Kiivetessäni piikkilanka-aidan yli astuin pimeässä ruumiin päälle. Kuulin seuraavana päivänä, että Grozda ja hänen poikansa Zlatan olivat kuolleet siellä. Zlatan oli käsityöläinen. Olin paikalla kun Loznicasta kotoisin olevat Boza Todorovic ja Novac Vuksic kannettiin kuljetusajoneuvosta ja kuinka he molemmat kuolivat siinä, kun odottelimme venettä viemään meitä toiselle puolelle jokea Ljubovijaan Serbiaan saamaan hoitoa. Paikalla oli runsaasti haavoittuneita odottamassa kuljetusta. Myös minä pääsin veneellä Serbiaan.”

 

Sikirikissä tapettiin tuona päivänä 20 maataan viljelevää kyläläistä.

Muslimien suorittamat serbien pogromit olivat alkaneet välittömästi sen jälkeen, kun länsimaat olivat tunnustaneet Bosnia-Herzegovinan Jugoslavian perustuslain vastaisesti itsenäiseksi. Srebrenican seudun 9390 serbiasukkaasta vain 860 oli uskaltanut jäädä kotiin. Serbikylät oli tuhottu, talot, ladot ja karjasuojat poltettu, asukkaita tapettu, kotieläimet ja ruoka ryöstetty. 

Ihmisoikeusperustainen lännen ulkopolitiikka osoitti luonteensa. Jugoslavian kohdalla liittovaltion hajottaminen ja osasten liittäminen NATO:on onnistui hirvittävän inhimillisen ja materiaalisen tuhon siivittämänä. Sekulaarinen hyvinvointivaltio Syyria on ajettu kaaokseen ja Libya tuhottu. Jemenissä ja Afganistanissa kärsitään nälästä ja taudeista. 

Nälkäiset pakolaiset pyrkivät Eurooppaan, joka ei vieläkään ole oivaltanut, että pakolaisten tulo loppuu vasta kun lännen valloitussodat loppuvat. Johtajien murhaaminen, sodat ja sotilaalliset talouspakotteet eivät ratkaise ongelmia. Ne kärjistävät lännen johtajien vieraantumista ihmisyydestä.

 Eivätkö edellä kuvaamani terroriteot ole "poikkeuksellisen vastenmielisiä"? Valitettavasti ne ovat vastenmielisiä, mutta eivät poikkeuksellisia.

Kun terroristit käyttäytyvät kuten lännen johtajat liittolaisineen, on lännen johtajien syytä katsoa peiliin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ISIS-K, terrorismi, humanitaarinen sota, NATO-pommitukset, Bosnian sota, Afganistanin sota, ihmisoikeudet ja ulkopolitiikka, pakolaisuuden syyt, NATO, sairaaloiden pommitukset,

Afganistan vain osa Yhdysvaltojen globaalia väkivaltaa

Maanantai 23.8.2021 klo 16:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lensin vuonna 1986 huhtikuussa Kabulista kohti Moskovaa ja Helsinkiä. Koneen suojaksi ammuttiin lämpöohjuksia Yhdysvaltojen tukemien mujahideen taistelijoiden ohjusten harhauttamiseksi. Olin palaamassa AAPSO:n (Afro-Asian People’s Solidarity Oragnisation) kokouksesta Afganistanista.

Runsaan viidenkymmenen hengen ryhmän keskustelujen teemana oli demokraattinen tiedonvälitys. Millä tavoin tiedonvälitystä voitaisiin kehittää siten, että kansat ja kansanryhmät voisivat saada äänensä ja tietonsa käsittelyyn ilman että kansainvälisten tietotoimistojen edustajat käväisevät paikan päällä ja kirjoittavat jo valmiiksi pureskellut, ehkä tarkoitushakuiset käsityksensä mediaan?

Koneen takaosassa istui kalpea nicaragualainen eversti, joka valitti uupumustaan. Sen syyksi hän sanoi Yhdysvaltojen tukemien contrien ylläpitämän sodan ja epävakauden maassaan. 

Tutustuin kokouksessa myös mosambikilaiseen lehden päätoimittajaan, joka kertoi Yhdysvaltojen tukemasta Etelä-Afrikasta maahan tunkeutuvista kapinallistaistelijoista. Joitakin vuosia myöhemmin tapasin hänet vieraillessani Mosambikissa itsenäisyystaistelua johtaneen Frelimo-puolueen juhlakokouksessa.

Libanonilainen toimittaja vuorostaan oli kertonut Beirutin katutaisteluista, joissa hän oli öiseen aikaan yrittänyt neuvotella katoilla piileskelevien taistelijaryhmien kanssa. Israel oli jo vetäytynyt, mutta sisällissota jatkui vuoteen 1990. Vasta Syyrian sotajoukon saapuminen kristittyjen tueksi ja sen jälkeen jatkuva miehitys toi rauhan tuohon monin tavoin Syyriasta riippuvaiseen maahan.

Olin vieraillut pienen parlamenttivaltuuskunnan kanssa Syyriassa v. 1983. Tuo liittoutumaton Israelin kanssa edelleen sodassa oleva sekulaarinen arabimaa herätti kiinnostustani. Keskustelimme ulkoministerin kanssa eivätkä hänen käsityksensä maailmantilanteesta juurikaan poikenneet omistamme.

Afganistanin kommunistijohtoinen hallitus oli kansainvälisten lakien ja Neuvostoliiton ja Afganistanin välisen sopimuksen mukaisesti kutsunut v. 1979 Neuvostoliiton armeijan tuekseen taistelussa Yhdysvaltojen tukemia mujahideen- taistelijoita vastaan.

Demokratiaa ja lasten- ja naisten oikeuksia kiihkeästi kannattaneet kommunistit olivat tulleet loukanneeksi kansan uskonnollisia tunteita sekulaarisella asenteellaan ja jopa valtion lipun värimuutoksilla. Kuulin neuvostoliittolaisten kritisoineen kiihkeätä muutoshalua epädiplomaattisena.

Vierailumme aikana kävimme tutustumassa haluamiimme asioihin. Pääkaupunki Kabul oli rauhallinen. Näin kaduilla vain harvoin koko vartalon peittäviä burka -kaapuja. Mujahideenit tekivät kuitenkin jatkuvasti hyökkäyksiä myös pääkaupungin kohteisiin. Vierailumme alla kansainvälisiä vieraita majoittavaan hotelliin oli suoritettu isku.

Kävin pienen ryhmän kanssa maaseutukylässä, jonka kyläpäällikkö oli nainen. Keväisessä säässä pihalle oli pingotettu katos, jonka alla lapset ja vanhukset opettelivat lukemaan. Lähtiessämme kylästä kajahti yhteislaukaus, ja kyläpäällikkö kertoi hymyillen myös naisten puolustavan kyläänsä hyökkääjiltä.

Tein pitkän autoretken kohti Pakistanin rajaa. Autonraatoja näkyi tien pientareilla. Saavuimme suureen keskiasteen oppilaitokseen. Aikaisempina vuosina varattomat nuoret olivat saaneet ammatillista opetusta Neuvostoliitossa, missä opetus ja asuminen oli ilmaista. Varakkaiden perheiden lapset sen sijaan lähetettiin Yhdysvaltoihin.

 

Afganistanissa oli vallinnut feodaalinen järjestelmä, jossa 4000 perhettä omisti viljelylle välttämättömät kastelujärjestelmät. On helppo ymmärtää mitä yliopistoon päässeet, yhteisvastuuta tuntevat kommunistiopiskelijat ovat ajatelleet katsoessaan koulunkäynnin sijaan risukimppuja kantavia lapsia. Muutoksen halun kiihkeys on ymmärrettävää.

Muodostimme suomalaisen parlamentaarisen delegaation. Olin ainoa kansanedustaja, muut jäsenet olivat toimittajia ja asiantuntijoita. Vesiasioissa maassa toiminut neuvonantaja Jaakko Henttonen oli hyvin perillä Afganistanin asioista. Hän oli pitkään Suomi-Afganistan-seuran puheenjohtaja, johon seuraan minäkin kuuluin joitakin vuosia.

Minut oli kutsuttu oppilaitokseen pitämään puhe. Oli järisyttävä kokemus seisoa uteliaiden innokkaiden afgaaninuorten edessä tuon myönteisen muutoksen aikana. Kannustin heitä ja tunsin, että he ymmärsivät elävänsä kansansa vapautumisen aikaa korruptoituneiden sotaherrojen ja mujahideen taistelijoiden uhasta huolimatta.

Puhuin myös Afganistanin radiossa.

Afganistanissa toimi naisjärjestöjä, joista keskeisin oli ottanut päämajakseen Yhdysvaltojen entisen suurlähetystörakennuksen. Naisten innostus oli tarttuvaa.

Kaikki AAPSO:n kokouksen osanottajat lennätettiin Jalalabadiin, tavattoman kauniiseen kaupunkiin, joka myöhemmin lähes tuhoutui 1990-luvun sisällissodan aikana.

Jalalabadissa kuulimme perinteistä afganistanilaista musiikkia ja söimme vartaalla paistettua kansallisruokaa – lammasta. Vierailimme moskeijassa ja kohtasimme sikhien katujuhlat matkalla takaisin hotelliin. Turvattoman tilanteen vuoksi emme voineet lentää suunnitellusti takaisin Kabuliin. Joukollemme tehtiin tilaa hotellista.

Pidin yöllä hotellin koko seinän peittävän ikkunan auki. Aamulla kuulin, että parin sadan metrin päässä oli käyty taistelu, josta en tiennyt mitään.

Osallistuimme valtavaan Jirgha-kokoukseen hallissa, jossa oli jalkapallostadionia muistuttava katsomo. Kokouksessa oli heimovanhimpia ympäri Afganistania. Ilmapiiri tihkui uhkaa ja väkivallan voimaa, jollaista en ole koskaan kokenut.

Kokemukseni ilmapiiristä johti harhaan. Heimopäälliköt antoivat tukensa hallitukselle ja kokouksessa puhuneelle tulevalle presidentti Najibullahille. Kättelin tätä tehtäväänsä valmistautuvaa lääkäriä, kollegaa.

Voimasuhteiden kääntyessä ja Neuvostoliiton armeijan poistuttua hän sinnitteli vallassa YK:n suojeluksessa Kabulissa vielä kolme vuotta, kunnes Taleban otti hänet kiinni ja hirtti lyhtypylvääseen.

Yhdysvallat oli voittanut tämän erän ideologioiden välisessä taistelussa. Kommunismin kitkeminen onnistui ja hyvinvointivaltio ja demokratia hävisivät.

Mielialani paluulennolla Moskovaan oli sekä toiveikas että mietteliäs. Katsoin kanssamatkustajiani ja heidän huolestuneita kasvojaan. Oikeudenmukaisen maailman rakentaminen on raskasta.

Palattuani eduskuntaan Yhdysvallat oli juuri pommittanut Libyaa. Tietolähteet kertoivat yhdysvaltalaiskomentajan todenneen, että Libyan johtajan tappaminen ei ole ensisijainen tarkoituksemme, mutta emme pahoittele, jos niin käy. Muammar Gaddafin ottotytär kuoli.

 

Tätä kirjoittaessani tulevat mieleen NATO-pommitukset Jugoslaviassa, joissa useammin kuin kerran runnottiin pommein presidentti Milosevicin asuinpaikkoja ja hallintorakennuksia, joissa oletettiin hänen olevan. 

Hollantilaisen lentäjän raportti siitä, kuinka hän suunnitellusti tappoi Belgradin TV-rakennuksen työntekijöitä, kuvaa NATO-kenraalien moraalia. Ensin tarkastuslento ja näköhavainto, että väkeä on toimituksessa ja autoja parkkipaikalla. Sen jälkeen paluu ja ohjusisku rakennukseen, minkä seurauksena kuoli 17 työntekijää, jotka olivat antaneet NATO:n mielestä väärää tietoa.

AAPSO:n työ demokraattisen tiedonvälityksen puolesta on edelleen kesken.

Pidin eduskunnan portailla Libyan pommituksia ja Gaddafin murhayritystä kritisoivan puheen. Eduskunnan täysistunnossa arvostelin Euroopan unionin perustuvan aseteollisuuden palvelemiselle, koska Euroopan teollisuusjärjestöjen pyöreää pöytää (Round Table of Industrialists) johtava Ruotsin Volvon pääjohtaja oli myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman asevalmistajan johtokunnassa. Round Table saneli EU:n perustamisartiklat tahtonsa mukaisesti ja niinpä EU aloittikin perustamiskokouksessaan Jugoslavian hajottamissodat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi varoituksen antamisesta minulle ”salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa”. Varoitusta ei kuitenkaan tullut.

 

Kesällä 1986 ICJ, International Court of Justice antoi Yhdysvalloille tuomion Nicaraguan sisäisiin asioihin puuttumisesta.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat sai mujahideenien avulla osavoiton kommunistijohtoisessa Afganistanissa, se valmistui Saksan kanssa hajottamaan myös kommunistijohtoisen hyvinvointivaltion Jugoslavian. Yhdysvalloissa toimiva kroaatti- ja albaani-natsidiaspora sekä jihadismia Bosniassa edistävä saudi-arabialainen Osama bin Laden rahoittivat ja aseistivat serbejä vastaan taistelevia muslimeja ja kroaatteja.

Osama bin Laden oli Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin läheinen yhteistyökumppani myös Kosovon sodassa. Bin Laden toimitti Balkanille 10 000 henkilön jihadistijoukon. Tarkoituksena oli perustaa islamilainen kalifaatti Balkanille.

Lännen mediapropaganda leimasi kuitenkin omalla maallaan taistelevat ja omaa maataan puolustavat serbit natseiksi ja muslimit ja kroaatit uhreiksi.

Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteena oli USA:n sotilaallinen ylivalta Euroopassa. Se toteutui Saksan, Bosnian ja Kosovon sotilaallisen miehityksen ja Euroopan maiden NATO-jäsenyyden avulla.

 

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö luopui Bratislavan kokouksessaan virallisesti noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät sen tavoitteiden toteutumista. Siten ei enää olisi odotettavissa kansainvälisten tuomioistuinten tuomioita.

New Yorkin WTC-tornien tuhoaminen räjäytyksin ja lentokonetörmäyksin sisältää useita salaisuuksia. Sen seurauksena myös yhdysvaltalaiset menettivät suuren osan perustuslain suojastaan, mitä on seurannut kiihtyvä totuudenpuhujien ja toisinajattelijoiden vaino.

Tornien hävityksen syylliseksi osoitettiin vanha kumppani Osama bin Laden, joka toimi tuona aikana Afganistanissa. Hänet leimattiin terroristiksi ja hänen ajojahtinsa päätettiin aloittaa.

Presidentti George W. Bushin johdolla Yhdysvallat päätti aloittaa laittoman sodan Afganistania vastaan, koska Taleban-hallitus oli antanut bin Ladenin oleskella Afganistanissa. Vähitellen sota kääntyi Talebania vastaan käydyksi uskonsodaksi, jossa muslimifundamentalismi ja läntinen liberalismi ottivat mittaa toisistaan.

Afganistanin sotaa käytiin pommituksin, lennokkimurhin ja kylästä kylään taisteluin kasvavan NATO-liittolaisjoukon ja halukkaiden yhteistyökumppaneiden kuten Suomen avustuksella. Liberalismia juhlittiin missikilpailuin ja saippuasarjoin. Huumekauppa kukoisti mutta kansan lukutaito jäi 20 vuoden sodasta huolimatta vaatimattomaksi.

Bagramin lentokentän yhteydessä ollut vankila on tullut kuuluisaksi kidutuksista ja siitä, että tuon salaisen vankilan kautta on kuljetettu vankeja myös Guantanamon, jossa vankeja pidetään epäinhimillisissä oloissa ilman oikeudenkäyntejä.

 

Afganistanin sodassa on kuollut lähteestä riippuen n. 174000 -241 000 ihmistä, joista 47 000 siviilejä, 69 000 afgaanisotilasta ja 51 000 taleban-taistelijaa, ulkomaisia USA:n liittolaisia 3500.

Afganistanin 20 vuoden sodan aikana Yhdysvallat aloitti myös Irakin, Libyan ja Syyrian sodat pyrkimyksenään saada haltuunsa näiden maiden öljyvarat yhdessä entisten siirtomaavaltojen kanssa. Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen organisointi osuu samaan ajanjaksoon.

Libyassa kansalla oli ilmainen koulutus yliopistoon saakka, samoin terveydenhuolto. Jokainen nuoripari sai asunnon. Muammar Gaddafi ajoi Afrikan etua, mikä ei sopinut Yhdysvalloille ja sen liittolaisille.

Syyria on sekulaarinen hyvinvointivaltio, joka huolehti myös 1,5 miljoonasta Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisesta ja 0,5 miljoonasta Palestiinan pakolaisesta. Sen hajottamisen suunnittelivat saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman jo v 2001 eli samaan aikaan, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Mielenosoitukset ja tarkka-ampujat olivat suunniteltuja Yhdysvaltojen toimesta samoin kuin Ukrainan vallankaappauksessa vuonna 2014.

 

Syyrian hajotussuunnitelma esiteltiin Bilderberg -ryhmässä vuonna 2008 presidentti Obaman läsnä ollessa. Syyrian öljyn varastaminen aloitettiin heti vallankaappauksen alkamisen jälkeen Ranskan ja Turkin toimesta. Tällä hetkellä keskeinen varas on kurdi -Quislingien tukemana Yhdysvallat. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asettamat rikolliset talouspakotteet estävät Syyriaa pääsemästä jaloilleen. Syyrian ahdinko heijastuu myös siitä riippuvaiseen Libanoniin, mikä ilahduttaa Israelia.

Presidentti Obama murhautti Osama bin Ladeniksi olettamansa henkilön vuonna 2011. Samoin hän ja ulkoministeri Clinton iloitsivat Libyan johtajan, tällä kertaa onnistuneesta Muammar Gaddafin murhasta, joka kytkeytyi USA:n johtamiin Libyan pommituksiin vuonna 2011. Varsinaisen murhan suorittivat Libyan kapinalliset, mutta valmistelun suoritti NATO. Obaman ulkoministeri Clinton lausui kuuluisat: ”We came, we saw, he died, hah hah” ­– nauraen remakasti.

 

Olemme viime päivinä seuranneet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten pakoa Afganistanista. Menneet 20 vuotta ovat tuoneet kärsimystä paitsi afganistanilaisille myös monille muille kansoille, jotka ovat joutuneet Yhdysvaltojen suunnittelemien värivallankumousten, ylikansallisen pääoman valtaan myönteisesti suhtautuvien hallituksenvaihdosyritysten uhreiksi.

Vallanvaihdosyrityksistä on hyötynyt vain aseteollisuus, joka näyttää johtavan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimia. Mitään inhimillistä hyötyä on vaikea nähdä.

Tietä eteenpäin näyttäisi ohjaavan vain AAPSO:n kokouksen pääteema, joka on demokraattinen tiedonvälitys länsipropagandan ja valheiden sijaan. Paluu kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan kunnioittamiseen ”sopimusvaraisen demokraattisten maiden yhteistyö”- lauseen hokemisen sijaan. Inhimillisyys, erilaisuuden kunnioittaminen, halu oppia toisilta kulttuureilta ja harjoitella yhteistyötä pakottamisen ja aseellisen toiminnan sijaan olisivat kannatettavia.

Nähtävästi olemme kuitenkin lipumassa kohti entistäkin suurempia valheita tiedonvälityksessä. 23.8.2021 numerossaan Helsingin Sanomien, johtavan päivälehtemme, toimittaja Pekka Mykkänen kirjoittaa artikkelissaan ”USA lopetti maailmanpoliisin roolinsa, hetkeksi”, että ”Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat taas taisteli katkeran voitokkaaseen loppuun asti vapauttaen Aasian Japanin hirmuvallasta ja Euroopan Hitleristä. Yli 400 000 amerikkalaista kaatui.”

Muukin teksti on yhtä lapsellista kuvausta Yhdysvalloista hyvää tekevänä poliisina, kun maa on tosiasiassa varas, joka on pukeutunut poliisiksi.

Suomen koulujen opettajakunta voinee arvioida, voiko Helsingin Sanomia suositella koululaisille. Ainakin näillä Mykkäsen tiedoilla saisi reput ylioppilaskirjoituksissa. NATOn hybridikeskus ehkä kiittää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Afganistan, Yhdysvallat, globaali väkivalta, kommunismin kitkeminen, Osama bin Laden, USA ja jihadismi, Suomi sotapolulla

Helsingin henki haisee

Tiistai 3.8.2021 klo 17:33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ehdottanut ETYKin 50-vuotisjuhlakokouksen järjestämistä. Hän on kirjoittanut aiheesta artikkeleita myös ulkomaisiin julkaisuihin ja ottanut puhelimitse yhteyttä asiastaan Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentteihin.

Mutta onko Suomi rauhaa ja yhteistyötä rakentava maa kuten vuonna 1975? Onko presidentti Niinistö rauhan presidentti?

Vuonna 1975 maatamme johti kansainvälisesti arvostettu rauhaa ja ystävyyttä kansojen välillä rakentamaan pyrkinyt presidentti Urho Kekkonen. Suomi oli tunnustetusti puolueeton maa ja sillä oli ystävyys- ja yhteistyösopimus naapurinsa Neuvostoliiton kanssa. 

Suomessa on historiallisesti ollut vallalla kilpailu demokraattisten voimien ja harvainvaltaa kannattavien välillä.

Kesällä 1917 harvainvaltaa kannattavat tekivät vallankaappauksen syrjäyttääkseen Valtalailla aikaansaadun itsenäisyyden Venäjästä. Harvainvaltaa kannattanut eduskunnan vähemmistö kääntyi Venäjän väliaikaisen hallituksen puoleen saadakseen Valtalakipäätöksen kumotuksi eduskunnan hajottamisen avulla.

Harvainvallan kannattajat liittoutuivat keisarillisen Saksan kanssa liittyäkseen osaksi Saksaa muodollisen itsenäistymisen avulla Venäjästä. Venäjän myönnettyä Suomen porvarilliselle hallitukselle itsenäisyyden tuo hallitus perusti porvarillisen armeijan tuhotakseen demokratiaan pyrkivät työläisvoimat Saksan kanssa solmitun aseellisen yhteistyön avulla.

Valtalain kesällä 1917 säätäneet tahot jäivät Saksan avulla suoritetuissa sotatoimissa häviölle ja joutuivat poliittisissa oikeudenkäynneissä tuomituiksi joko kuolemaan tai keskitysleireille. Demokratiasta ei ollut tietoakaan. Valtalain kannattajien mahdollisuuksia osallistua vaaleihin rajoitettiin voimakkaasti koko 1920-30 lukujen aikana. 

Yhteistyö nousevan natsi-Saksan kanssa vahvistui. Sinettinä olivat jokavuotiset ”vapaus”-sodan voitonjuhlat Alte-kamerad -marsseineen, laivastovierailuineen ja Saksan armeijan komentajan tarkastuskäynteineen kesällä 1939 Karjalassa.

Hävittyjen sotien jälkeen Suomi demokratisoitui. Äänioikeuden saivat lähes kaikki kansanryhmät. Natsi-henkiset ja fasistiset Lotta- ja Suojeluskuntajärjestöt lakkautettiin rauhansopimuksen perusteella.

Presidentit Paasikivi ja Kekkonen takasivat demokratian laajenemisen. Työläisten omat järjestöt, lehdet ja kokoustoiminta takasivat kansalaisten tiedon hankkimisen omista oikeuksistaan. Erityisesti presidentti Kekkonen puuttui kärkkäästi kaikkeen saksalaissuuntauksen aikana tyypilliseen Neuvostoliiton vastaiseen kirjoitteluun.

Saksa on toisesta maailmansodasta lähtien ollut Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä maa. Nuo maat koordinoivat sotilas- ja puolustuspolitiikkaansa.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat alkoi jälleen tukea natsi- ja fasistisia voimia Euroopassa. Sen lisäksi Yhdysvalloissa on laaja natsi -diaspora; Euroopasta katolisen kirkon avulla paenneita natseja on vaikutusvaltaisissa asemissa myös CIA:ssa.

Euroopan siirtomaavallat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Portugali, Hollanti ja Italia joutuivat taistelemaan itsenäistymään pyrkiviä alusmaitaan vastaan. Yhdysvallat tuki eurooppalaisia maita pyrkien alusmaiden asukkaiden itsenäistymishalujen tukahduttamiseen ideologisen, kommunismin vastustamisen nimissä.

Itsenäisyyttä, sosiaalisten oikeuksien edistämistä ja demokratiaa kutsuttiin yleisnimellä kommunismi.

Aseteollisuus ja Euroopan aseellinen hallinta edellyttivät toimia myös Euroopassa. Kommunismin kitkentä oli suoritettava myös Vanhalla mantereella. Euroopan demokraattinen unioni -järjestö suoritti tätä tehtävää, puheenjohtajanaan muun muassa Sauli Niinistö.

European Round Table of Industrialists, jonka puheenjohtajana oli Ruotsin Volvon johtaja Per Gyllenhammar, edisti aktiivisesti Euroopan Unionin muodostamista. Gyllenhammar oli myös erään johtavan Yhdysvaltojen aseteollisuusyrityksen hallituksessa.

Euroopan unionin peruskirja laadittiin Pyöreän pöydän johtoryhmän tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unioniin liittyvän valtion on jo lähentymisvaiheessa sitouduttava yhteiseen sotilaalliseen sopimukseen, joka on yhtä kuin yhteistyöhön NATO-sotilasliiton kanssa.

Neuvostoliiton tultua hajotetuksi ja ryöstetyksi ulkopuolisten voimien avulla se joutui heikkouden ja epävarmuuden tilaan.

Suomen jo sisällissodassa harvainvaltaa kannattaneet ja natsi-Saksan kanssa liittoutuneet voimat havaitsivat hetkensä koittaneen. Vastenmielinen demokratia voitaisiin taas kaataa. Liittymällä Euroopan unioniin oltaisiin taas Saksan liittolaisia, nyt kuitenkin USA/Saksa konglomeraatin kanssa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden (ilmainen koulutus, terveydenhuolto, huokea asuminen, täystyöllisyys) sijaan saataisiin yhteiskunta, jossa yksilö vastaa itse itsestään ja ostaa markkinoilta niitä palveluja, joihin on varaa – Yhdysvaltojen mallin mukaan.

Euroopan unionin perustavassa kokouksessa unioni lähti sotaan Jugoslavian enemmistöryhmää, holokaustin uhreja serbejä vastaan, jotka vastustivat liittovaltion hajottamista. EU tuki Yhdysvaltojen albaani/natsi -diasporan rahoittamia ja Saksan ja Osama bin Ladenin aseistamia kroaatteja ja Bosnian muslimeja. Muslimeja johti presidentiksi vaalien tuloksen vastaisesti valittu Alija Izetbegovic. Hän oli v. 1970 kirjoittanut islamistisen julistuksen, jossa hän kuvasi tulevan Bosnian yhteiskunnaksi, missä paras serbi on kuollut serbi. Julistuksesta otettiin uusia painoksia vuonna 1990. Kroaattien johtaja presidentti Tudjman oli holokaustin kieltäjä.

Nämä ideologiset tekijät eivät häirinneet suomalaisten innostusta liittyä joukkoon.

Jugoslavian hajottamissotien Bosnia-osuuden päättyessä Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Suomi oli valmis omaksumaan Yhdysvaltojen ja Saksan ideologiset ja sotilaalliset tavoitteet.

Suomen harvainvaltaa kannattava eliitti ja kansainvälisessä työssä olevat poliittiset toimijat omaksuivat täysin Ruder-Finn markkinointitoimiston esittämän Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita tukevan näkökulman.

Suomen media esitteli demokraattista Jugoslavian perustuslakia ja etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa toteuttaneet serbit Hitlereinä ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla Bosniaan rakentaneet muslimit uhreina. Kuinka monta Yle-dokumenttia olemmekaan nähneet Elisabeth Rehnistä vaikertamassa muslimien kohtaloa tai Helena Rannasta puolustamassa Osama bin Ladenin ja Turkin ja Saksan tukemien Kosovon albaanien asiaa. Presidentti Clintonin ja ulkoministeri Albrightin kielto muslimien aiheuttamien serbikylien pogromien kuvaamisesta toimi myös Suomessa.

EU-jäsenyys on tuonut Suomen uuden tilanteen eteen. Samalla tavalla kuin Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa miinoitti koko Suomenlahden auttaen tappamaan 16 000 Tallinnasta natseja pakenevaa kansalaista, EU edellyttää Suomen osallistuvan NATO-EU:n käymiin sotiin.

Ensimmäinen suuri palvelus, josta suomalaisille ei ole kerrottu, oli Jugoslavian massiivisten pommitusten edellytysten luominen. Suomen hallitus salasi 1999 suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulokset Racakin taistelun uhreista. Tuo salaaminen antoi presidentti Clintonille tekosyyn aloittaa luultavasti eräät maailman epäinhimillisimmistä pommituksista – myös uraaniaseilla.

Yhdysvaltojen rakentaessa laittomasti heti pommitusten jälkeen kesällä 1999 jättimäisen sotilastukikohdan Serbian Kosovon maakuntaan Suomen hallitus ja media vaikenivat. 

Suomen hallitus ja media tukivat poliittisia, Suomen sisällissodan jälkeisiä poliittisia oikeudenkäyntejä muistuttavia Jugoslavia tribunaaleja, ICTY:tä, joissa holokaustin uhrit, etnisten ryhmien tasa-arvoa toteuttaneet serbit tuomittiin ”sotarikoksista” kuten Suomen ”punaiset”. 

Helena Ranta kävi Suomen hallituksen tukemana todistamassa Racakin valheet tosiksi ja presidentti Milosevicin sotarikolliseksi. Holokaustin uhria lähemmäksi ei Milosevicin kohdalla voine päästä. Hänen vaimonsa äiti oli kuollut keskitysleirissä. Milosevic puolusti Jugoslavian etnisten ryhmien tasa-arvoa korostavaa perustuslakia.

Huolimatta Kosovon albaanien jatkuvasta terrorista serbiasukkaita kohtaan ja 150 ortodoksisen kirkon ja osin keskiaikaisen luostarin polttamisesta yöllisissä bakkanaaleissa kuten toisen maailmansodan aikana, Suomen hallitus ja media ovat vaienneet.

Presidentti Ahtisaaren johdolla käydyssä prosessissa Kosovon alueen serbiomaisuus on konfiskoitu eli siirretty parempiin käsiin ja alue julistettu laittomasti itsenäiseksi. YK:n päätöksellä 1244 vuodelta 1999 Kosovo on Serbian maakunta. Suomen valtion edustajat ovat tukeneet laitonta, YK:n päätöksen vastaista itsenäistämistä, jota Yhdysvallat on vaatinut. 

On ennenkuulumatonta, että jättimäinen sotilastukikohta on rakennettu valtion maaperälle, joka sitä ei halua.

Kosovon laitonta itsenäistämistä on seurannut yleinen laittomuus alueella NATO-miehityksestä huolimatta. Yhdysvaltojen sotilastukikohdassa on 7 000 sotilasta. Yhdessä Saksaan sijoitettujen 68 000 sotilaan sekä Kosovon NATO-joukkojen kanssa Eurooppa alkaa muistuttaa Yhdysvaltojen sotilasleiriä, jossa Suomi on toiminut apulaisena.

Ensimmäinen alueella toiminut tuomari,  ruotsalainen Christer Karphammar on kirjoittanut valaisevan teoksen ”Domare i laglösa länder” Jugoslavian hajottamissotien karmaisevista seurauksista. Karphammarin teksti on kovaa luettavaa. Sitäkin ankarampaa tekstiä on Euroopan neuvoston senaattori Dick Martyn laaja selostus Kosovon albaanien harjoittamasta elinkaupasta.

Suomen roolina on toimia EU:n sodissa sekä osallistujana että avustajana.

Yhdysvaltojen sodat joko yksin tai EU:n kanssa Irakissa, Libyassa ja Syyriassa eivät ole saaneet Suomen poliittista johtoa pidättäytymään osallistumisesta. Laiton Afganistanin sota satojen tuhansien siviilien tappamisineen ei ole estänyt Suomea sotimasta siellä. 

Presidentti Clintonin läheisen yhteistyökumppanin Osama bin Ladenin väitetty oleskelu Afganistanin alueella ei oikeuttanut hyökkäämään Afganistaniin, joka ei muodostanut uhkaa muille. Silti Suomen hallitukset ovat osallistuneet sotaan.

EU:n jäsenyyden aikana Suomi on jälleen harvainvaltaa tukevien Saksan kanssa liittoutuvien voimien käsissä. Demokratiaa ei enää ole. Suomi on luopunut suvereniteetista ja liittoutumattomuudesta. Suomeen on valitun linjan turvaamiseksi luotu ennennäkemätön sensuurijärjestelmä, joka kattaa koko median ja kustannustoiminnan. Valtioneuvoston turvallisuuskomitean huoltovarmuuskeskus rahoittaa Mediapoolia, joka säätelee tiedottamista. 

Mediapooli on ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä NATO:n Helsingissä sijaitsevan hybridikeskuksen kanssa. Siten NATO:n etu tulee huolehdituksi Suomen viestinnässä. Yhdysvaltalainen CNN -kanava ihaili, kuinka myös lapsiin kohdistuva tiedotus on näin huolellisesti säädeltyä.

Tilanne muistuttaa 1930- lukua, jolloin harvainvaltaa kannattavilla ja Saksan tukemilla voimilla oli sanavalta Suomessa ja toisinajattelijat olivat vankilassa. Vielä ei eri mieltä olevia ole pantu kaltereiden taakse; vaientamisen sumppu riittää toistaiseksi. Valtavirtamedialle ei ole vastavoimia.

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö piti Bratislavassa kokouksen, josta Willy Wimmer, Saksan valtiopäivien pitkäaikainen edustaja ja puolustuspoliittinen asiantuntija on raportoinut. Hän kertoi USA:n ulkoministeriön julistaneen kokouksessa luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät Yhdysvaltoja toteuttamasta päämääriään. Kokouksessa julistettiin tavoitteiksi NATO:n laajentamineen Baltiasta Odessaan (Suomi luetaan usein Baltiaan) ja Venäjän Itämerelle pääsyn estäminen.

Kuin luonnostaan herää ajatus, että tätä estämistä suorittamaan Suomea miinalaivoineen tarvitaan kuten 1941.

Presidentti Niinistö on paitsi EDU:n puheenjohtajana osallistunut ”kommunismin kitkemiseen Euroopasta” myös esittänyt, että Suomen tulisi liittoutua sotilaallisesti suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

Objektiivisesti arvioituna Yhdysvallat on pahin terroristivaltio maailmassa salaisine  kidutusvankiloineen, laittomine pommituksineen, talouspakotteineen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edustavien Kuuban, Chilen, Libyan ja Syyrian tuhoamisyrityksineen puhumattakaan Vietnamista, Kambodshasta, Indonesiasta tai Jugoslaviasta ja monista muista supervallan terrorin kohteista.

Miksi Suomen pitäisi liittoutua juuri tämän natsi-Saksaa muistuttavan maan kanssa?

Ylikansallista pääoman valtaa ja Suomen harvainvaltaa edustavat voimat ovat jälleen liittoutuneet keskenään. Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n sodat ovat aiheuttaneet kohdemaissaan tuhoa ja asukkaiden tarpeen paeta muualle. Suomikin pyrkii käyttämään näitä pakenevia joukkoja taloudellisesti hyväkseen saaden halpatyövoimaa voittojen lisäämiseksi.

Euroopan unioni yrittää pakottaa ottamaan näitä hädänalaisia halpatyövoimaksi, mutta ei pyri estämään jäsenmaittensa sotia, jotka tätä pakolaisuutta synnyttävät. Ranskan armeija oli Syyriassa jo ensimmäisenä vuonna ahnehtimassa entisen siirtomaansa öljyä. Mitään tarvetta suojella Syyrian valtiota ja sen sekulaarisia asukkaita ei löytynyt. EU-maiden on vaikea käsittää, että syyrialaiset eivät halua sharia-lakiin perustuvaa valtiota.

Yhdysvaltojen tukemat kalifaattia-rakentavat joukot saavat Suomen hallitukselta ja presidentiltä tukea.

Suomen kansa ei ole koskaan halunnut Suomen liittyvän NATO:oon. Siitä huolimatta presidentti Niinistö on liittänyt Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen, joka edellyttää Suomen palvelevan Yhdysvaltojen ja sen johtaman NATO:n vihamielisiä tarpeita kautta maailman. Pilakuva demokratiasta on lisäksi se tapa, millä Niinistö UTVA-ryhmineen hoiti isäntämaasopimuksen allekirjoitusprosessin eduskunnan ohi – junailu tehtiin eduskunnan kesäloman aikana.

Suomi on palannut aikaan, joka vallitsi 1800-luvulla, jolloin lukutaito oli harvinaisuus eikä työväenliike ollut vielä syntynyt. Mediapooli huolehtii NATO-propagandasta niin tehokkaasti, että suomalaisilla on vaihtoehtoina joko tyytyminen viihteeseen tai lukutaidottomuuteen verrattava kyvyttömyys käsittää mitä maailmassa todella tapahtuu.

Suomi on epärehellinen maa, jossa asuu rehellinen kansa. 

Hallitseva ylhäisö vie eikä lukutaidottomuuteen ajautunut kansa vastustele. Suomi ei tue ystävyyteen ja rauhaan pohjautuvaa eri valtioiden erilaisuuden hyväksyvää suhtautumista. Suomen kansan selän takana liittoudutaan sotilaallisesti muiden tarpeita tyydyttäviin tavoitteisiin, ei suomalaisten.

Suomi ei ole kelvollinen järjestämään ETYK:n juhlakokousta eikä presidentti Niinistö ole sopiva sellaista ehdottamaan, koska toteutuessaan ajatus halveksisi Suomen ja Urho Kekkosen perintöä. Helsingin henki on alkanut haista.

Lähteet: Pirkko Turpeinen-Saari: Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä (2018)

Pirkko Turpeinen-Saari: Lupa olla julma (2020)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ETYK, Sauli Niinistö, Elisabeth Rehn, Ahtisaari, Helena Ranta, Helsingin henki, paluu harvainvaltaan, kadonnut demokratia, Saksa-sidos, EU, NATO, USA,

Natsismi ja toisen maailmansodan revanssi leviää Euroopassa

Tiistai 6.7.2021 klo 12:17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Natsien revanssi alkoi heti Neuvostoliiton jouduttua USAn johtaman ylikansallisen pääoman hallintayrityksen kohteeksi 1990-luvulla. 

Puolan ja Venäjän ohella hyökkäys kohdistettiin Neuvostoliiton rinnalla Hitlerin murskaamisessa toimineisiin serbeihin, jotka olivat Jugoslavian liittotasavallan suurin kansanryhmä.

Katolisen kirkon rikokset ihmisyyttä vastaan ja osallisuus alkuperäiskansojen etnisessä vainossa ja kansanmurhassa Kanadassa ovat herättäneet viime päivinä huomiota. Kirkon rooli fasismin tukijana, katolisten pappien osuus serbien kansanmurhassa ja keskitysleirien johtajina sekä kirkon apu natsien auttamisessa sodan jälkeen pakoon Atlantin taakse on haudattu julkisuudelta.

Yhdysvaltojen ja Saksan aikaansaama Jugoslavian liittovaltion väkivaltainen hajottaminen liittyy aseteollisuuden keskeiseen osuuteen pääoman pyrkimyksissä. Euroopan unionihan perustettiin tyydyttämään teollisuuspääoman tarpeita.

Saksan liittokansleri Helmut Kohl ei ehtinyt nuoren ikänsä vuoksi Hitlerin sotatoimiin. Hänen eikä koko Saksan sodan jälkeen paikoilleen jääneen virkakoneiston tarvinnut muuttaa katolisen kirkon määrittämää asennoitumistaan maailmaan.

Länsi-Saksan tavoite oli Itä-Saksan "kommunismin" murskaaminen. Rahauudistus oli keskeinen ase tässä. Kohlin aivan kuten Yhdysvaltojenkin tavoitteena oli kommunismin kitkeminen paitsi omissa maissaan myös kaikkialla maailmassa. Kaikki sosiaalinen oikeudenmukaisuus, Kauko-Idän ja Etelä-Amerikan maiden kansallinen itsenäisyys koettiin uhkana.

Angela Merkel oli mukana siinä Kohlin hallituksessa joka ampui lähtölaukauksen Jugoslavian sotilaalliseen hajottamiseen Euroopan unionin perustamiskokouksen yhteydessä.

Hajottaminen ei ollut väkivaltainen pelkästään massiivisen propagandan ansiosta vaan myös siksi, että Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuva kroaatti-albaani-natsi-diaspora rahoitti sen.

Serbit, holokaustin jo kokenut kansanryhmä, asetettiin propagandassa pääviholliseksi ja "Hitleriksi", kun todelliset Hitlerit olivat Yhdysvallat, Kroatia, Bosnian muslimit ja Saksa NATO-liittolaisineen.

Saksan tavoitteena oli saada Jugoslavian infrastrukstuuri ja talous hallintaansa koska Saksojen yhdistyminen oli käynyt äärimmäisen kalliiksi.

Yhdysvallat tavoitteli Balkanin sotilaallista hallintaa. Ylikansallisen pääoman etuja "puolustetaan" asein. Yhteistyössä Suomen hallituksen ja presidentin kanssa Saksa onnistui paitsi omassa tavoitteessaan, myös auttamaan Yhdysvaltoja saamaan Balkanille, Serbian maakuntaan Kosovoon Bondsteelin jättimäinen sotilastukikohta kesäkuussa vuonna 1999. NATO-miehitys Bosniassa ja Kosovossa tarjosi hyvän alun Balkanin sotilaalliselle hallinnalle.

Suomen presidentti Martti Ahtisaari auttoi Saksan ulkoministeriötä lavastamaan syyn Yhdysvaltojen aloittamille Jugoslavian pommituksille. Muuan tuleva Suomen presidentti toimi EDUn puheenjohtajana Kohlin pyynnöstä. EDU:n keskeinen tehtävä oli kommunismin kitkeminen Euroopasta. Toiselle tulevalle presidentille tarjottiin kadulla mahdollisuutta allekirjoittaa Jugoslavian pommituksia vastustava addressi. Hän tokaisi:"Kyllä niitä täytyy pommittaa!".

Euroopan unioniin liittymisen jäkeen Suomen ohella myös muut natsi-Saksan henkiset liittolaiset ovat tukeneet aseteolisuutta, militarismia ja sanelupolitiikkaa yhteistyön sijaan. YKn asemesta nämä maat käyttävät NATO:a viitekehyksenään.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Hitlerin natsi-armeijoiden edessä valtavan uhrin maksanut Venäjä ja muut sen rinnalla taistelleet voimat on pyritty ohittamaan sodan voiton kunnianosoituksissa. Auschwitsin vapauttajat jätettiin kutsumatta muistotilaisuuksiin.

Juutalaiset ovat hyödyntäneet holokaustin kauheudet siten, että Israelin valtio katsoo oikeudekseen miehittää muiden maita ja kohdella väkivaltaisesti alueen palestiinalaisväestöä YKn päätöksistä ja kansainvälisistä laeista piittaamatta.

Keskitysleirikohtalon juutalaisten kanssa jakaneet serbit, kommunistit, partisaanit ja mustalaiset eivät ole saaneet ansaitsemaansa kunnioitusta. Vuosikymmeniä kestävällä valtamedioiden aivopesulla todellisuus on kääntymässä väärin päin.

Räikein osoitus Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen oikeustajun puutteesta on Kosovo.

Heti Jugoslavian pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa Serbian maakuntaan Kosovoon laitonta, jättimäistä sotilastukikohtaa Bondsteelia NATO-sotilaiden valvonnassa.

YK oli päätöslauselmalla 1244 kesäkuussa 1999 päättänyt Kosovon olevan jatkossakin Serbian maakunta, joten NATO-miehitys on väliaikainen. Kymmenen vuotta kestänyt natsi-diasporan rahoittama propaganda oli vaikuttanut myös NATO-sotilaisiin siten, että he eivät piitanneet serbeihin kohdistuvasta vainosta eikä yöllisitä orgioista joissa tapettiin serbiperheitä, tehtiin heidän elinkeinonharjoittamisensa mahdottomaksi ja poltettiin heidän ortodoksiset luostarinsa ja kirkkonsa aivan kuten toisen maailmansodan aikana.

YK ei suostunut muuttamaan päätöstään 1244 vaikka presidentti Ahtisaaren johdolla oli pyritty pääsemään siihen, että Bondsteelin maaperä tulisi itsenäiseksi maaksi. Hieman yli 100  yksityishenkilön päätöksellä Kosovo julistettiin vuonna 2008 itsenäiseksi. Yhdysvallat tietenkin kiirehti tunnustamaan tämän laittoman itsenäisyysjulistuksen, Suomi perässään.

Heinäkuun 4.päivänä 2021 yhdysvaltalainen senaattori Joni Ernst, veteraani itsekin, kävi kansallispäivän johdosta tervehtimässä yhdysvaltalaissotilaita Bondsteelin tukikohdassa. Tukikohdassa on 7 000 sotilasta. Senaattori toivoi näiden vaalivan alueen vaurautta ja rauhallisuutta ja varoitti "voimakkaasta Venäjän vaikutuksesta, joka pyrkii alueelle".

Heinäkuun 1.päivänä 2021 NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg piti Pristinassa, Kosovon pääkaupungissa tiedotustilaisuuden. Hän kehui Kosovoon sijoitettuja 24 maan NATO-joukkoja ja totesi 3 700 sotilaan vahvuisten joukkojen olevan Kosovossa pysyvästi.

Serbian puolella infrastruktuuri on siirretty ylkansalliseen, usein saksalaisjohtoiseen omistukseen. TV:n pääkanavan omistaa CIA:n entinen johtaja.

Venäjällä on samanlainen rooli Serbian kuin Suomenkin historiassa. Venäjä on luonut edellytykset Serbian itsenäisyydelle 1878 aivan kuten Suomen itsenäisyydelle 1917.

Ortodoksinen Venäjä ja ortodoksinen Serbia ovat olleet aina lähellä toisiaan. Erona Atlantin takaa tulleelle Yhdysvaltojen miehitykselle Venäjän vaikutus on perustunut yhteistyöhön, ystävyyteen ja kaupallisiin etuihin. Ystävyys jatkuu edelleen.

Euroopassa laajeneva natsismi ei ole Kirsi Pihan kuvaamia natsi-kulkueita vaan rakenteellista natsismia ja demokratian ja oikeuden puutetta. Suomessa natsismin aave alkoi kummitella heti Neuvostoliiton hajottua. Fasistisina sodan jälkeen kielletyt järjestöt nostivat päätään. Militarismi oli taas muotia ja Suomen hallitukset ja ulkopoliittinen johto näkivät tilaisuuden tulleen liittoutumiseen Yhdysvaltojen ja sen miehittämän Saksan kanssa.

Nyt Saksa ei ole keisarillinen Saksa eikä Hitlerin Saksa vaan uutta natsismia edustava, sotapropagandaan ja aseelliseen ylivaltaan voimansa perustava USA/NATO-Saksa.

Euroopan unionin laillisuusjärjestely EULEX on huolehtinut Kosovon oikeudellisista asioista. Katsokaa ylläolevaa tekstiä! Mihin te uskotte? Onko laittomsti pystytetty mafia-valtio todella oikeusvaltio? Entä ne EU-valtiot, jotka ovat tämän falskin hirviön luoneet?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: papit keskitysleirien johtajina, USA, Saksa, Helmut Kohl, Angela Merkel, toisen maailmansodan häviäjät, natsien kosto, aseteollisuus, talouseliitti, EU, Kosovo malliesimerkkinä, oikeustajun murskaaminen

Kohti laittomuuden aikaa

Keskiviikko 16.6.2021 klo 11:24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Euroopan komissio syyttää Saksaa vakavasta laittomuudesta. Saksan perustuslakituomioistuin on kyseenalaistanut Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ja sen, että se on ratkaisuissaan mitätöinyt periaatteet, joiden mukaan EU-valtiot eivät voi joutua vastaamaan toinen toistensa veloista.

Olen tottunut arvostamaan Saksan perustuslakituomioistuinta ja Saksan tuomioistuinlaitosta kohtalaisesta linjakkuudesta poliittisesti tulehtuneissakin kysymyksissä.

Euroopan unionin tuomioistuin päätyy ratkaisuihin sen mukaan, ovatko ratkaistavat asiat sopusoinnussa Euroopan unionin perussopimuksen kanssa. Siis noudattavatko ratkaistavaksi tulevat asiat kapitalistisen järjestelmän sisäistä logiikkaa. 

Euroopan unionin oikeusjärjestelmällä ei ole ollut pahaa sanottavaa valtiorajojen muuttamisesta, sotien aloittamisesta, liittoutumattomien maiden pommittamisesta, ulkomaisen jättisotilastukikohdan rakentamisesta eurooppalaisen liittoutumattoman maan maaperälle, tiettyjen etnisten ryhmien omaisuuden konfiskoinnista, poliittisen tuomioistuimen perustamisesta, EU:n oman oikeusjärjestelmän pystyttämisestä huolimatta mafiavaltion ylläpitämisestä keskeisellä Euroopan alueella.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio luonnehtii tänään 16.6.2021 EU-komission aloittamaa rikkomusmenettelyä Saksaa vastaan po. perustuslakituomioistuimen menettelystä "imperiumin vastaiskuksi".

Todellakin! EU-komissio on vaaleilla valitsematon imperiumi, jonka tehtävänä on toteuttaa kapitalistisen aseteollisuuden ja NATO:n tavoitteita yhteistyössä Yhdysvaltojen valtapyrkimysten kanssa. Yllämainitsemani kriittiset näkökohdat oikeusjärjestelmän puutteista liittyvät tilanteisiin, joiden syntymisessä Yhdysvaltojen painostus on ollut keskeinen.

EU-komissio osoittaa käytännöillään pyrkivänsä ohittamaan yksittäisten jäsenvaltioiden suvereenin oikeuden ajatella itse ja toteuttaa perustuslakiensa oikeudellisia periaatteita.

Samaan ajattelutapaan, suorastaan ideologiaan, liittyy myös se, että Euroopan unionin eduselimet, parlamentti, neuvosto ja komissio, ovat ilmaisseet EU-maiden siirtyneen osaksi "sopimusvaraista demokraattisten maiden yhteisöä". Tämä yhteisö käsittää maailman maista ainoastaan Yhdysvallat ja Euroopan unionin maat.

Siten laillisuutta, yhteistyökykyä ja rauhaa mitataan vain tähän yhteisöön kuuluvien valtioiden keskinäisten määrittelyjen pohjalta.

Yhdysvaltojen ulkoministeriö päätti Bratislavassa pitämässään kokouksessa v. 2000, että kansainväliset lait saavat väistyä, jos ne estävät Yhdysvaltoja pääsemästä päämääriinsä, NATO:n laajentamiseen Baltiasta Odessaan ja Venäjä pääsyn estämiseen Itämerelle.

"Sopimusvarainen uusi kansainvälinen järjestelmä" perustuu sotaisuuteen, ei yhteistyöhön. Esimerkkeinä tästä kansainvälisistä laeista ja YK:sta riippumattomasta käytännöstä ovat olleet Afganistanin sota, Irakin sota, Libyan pommitukset, lukuisat Lähi-Idän värivallankumoukset, Syyrian sota, Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus. Kaikkien näiden tuhotöiden jäljiltä on valtava määrä kurjuutta, josta "sopimusvarainen yhteisö" ei näytä kantavan vastuuta.

Tätä muutosta voi kutsua muutokseksi kohti laittomuuden aikaa. Euroopan komission isku arvostettua Saksan perustuslakituomioistuinta vastaan on alkusoitto Euroopan sisäiselle laittomuuden legitimoinnille, itsenäisen ajattelun loppumiselle ja mielivallalle.

Kun "sopimusvarainen yhteisö" päättää sopimusvaraisesti pommittaa, pommitetaan. Kun sopimusvarainen yhteisö perustaa poliittisen tuomioistuimen, jossa pommituksen uhrit ovat syytettyjen penkillä ja pommittajat tuomareina, EU-oikeus toteutuu sopimusvaraisesti. 

Näyttää siltä, että Euroopan Unionin päätöksenteon täydellinen vieraantuminen jäsenvaltioiden kansoista on mennyt niin pitkälle, että siltä tieltä on enää vaikea palata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksan perustuslakituomioistuin, EU-tuomioistuin, EU-komissio, sopimusvarainen demokraattisten maiden yhteisö, Bratislava 2000, kv lait ja sopimukset, YK

Serbia ja sotarikokset

Torstai 10.6.2021 klo 14:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mahtaako joskus tulla aika, jolloin Helsingin Sanomat katuu ja pyytää anteeksi tämän päivän, 10.6.2021, pääkirjoitustaan, jonka se on otsikoinut "Serbian on kohdattava sotarikoksensa".

Sodan aloittaminen on sotarikoksista pahin.

NATO:n päällystakiksi perustetun Euroopan unionin perustavassa kokouksessa vuonna 1992 Maastrichtissa Saksan liittokansleri Helmut Kohl ehdotti Jugoslavian liittovaltion hajottamista tunnustamalla Kroatia, Jugoslavian liittovaltion osa, itsenäiseksi. Kroatia piti hallussaan 1/3 osaa maa-alastaan ja oli selvää, että tuo Jugoslavian perustuslain vastainen päätös johtaisi sotaan.

Toisen maailmansodan aikana fasistisella Kroatialla oli laki, jonka perusteella serbit oli siirrettävä keskitysleireihin. Leirejä oli 17 ja niistä suurin oli Jasenovac. Serbien omaisuus oli myös laillista konfiskoida.

Kroaatit olivat fanaattisen katolisia, serbit vuorostaan ortodokseja. Katoliset papit olivat useiden keskitysleirien johtajia. Bosnian muslimit olivat liittoutuneet natsi-Saksan kanssa.

Sodan jälkeen katolinen kirkko auttoi natsien ja fasistien paossa fasistisen Espanjan kautta ulkomaille, Etelä-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Yhdysvallat käytti valtansa laajentamiseksi 1980-luvulta lähtien fasisteja ja natseja apunaan. Yhdysvaltojen ja Kanadan natsit rahoittivat serbivastaista propagandakampanjaa Ruder-Finn markkinointitoimiston avulla.

Serbian valtion ja Jugoslavian liittovaltion perustuslaeissa kaikki etniset ryhmät (12) olivat keskenään tasa-arvoisia. Monipuoluevaalien jälkeen ja Yhdysvaltojen ja Saksan vaikutuksen voimistuessa Kroatia sai presidentiksi serbien holokaustin kieltäjän Franjo Tudjmanin. Serbeihin kohdistuneen uuden kansanmurhan jälkeen Kroatian Krajinassa elokuussa 1995 serbien omaisuuden konfiskointi tuli jälleen lailliseksi.

Keskustelin vieraillessani Euroopan parlamentissa Slovenian entisen ulkoministerin kanssa. Hän totesi 250 000 serbin ajamisen kotiseudultaan Kroatian Krajinasta pommien ja tykkitulen avulla tuhansien kuollessa matkalla kohti Bosnian rajaa olevan kansanmurha. Yhdysvaltalaiset kenraalit olivat kouluttaneet kroaatti-sotilaita Operaatio myrskyksi kutsuttuun taisteluun. Kroaattikenraalit kulkevat vapaina ja istuvat korkeissa viroissa Kroatiassa.

Bosniassa vaalituloksen manipuloinnin jälkeen presidentiksi tuli Alja Izetbegovic, joka jo v. 1970 oli julkaissut Islamilaisen julistuksen. Siinä hän asetti tavoitteeksi Bosnian islamilaisen kalifaatin, jossa "paras serbi on kuollut serbi". 

CIA:n kellonsoittaja Robert Baer on kirjoissaan kertonut, kuinka hän sai miljoonia dollareita käyttöönsä kärjistääkseen Jugoslavian eri kansanryhmien välejä, jotta rikkinäiset pienvaltiot noudattaisivat Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteiden kautta ylikansallisen pääoman tavoitteita.

Koska serbit eivät halunneet perustuslain vastaisia toimia liittovaltion hajottamiseksi, USAn ja Saksan propaganda otti serbit päävihollisikseen.

Helsingin Sanomat esittää tänään, että Saksa on oppinut miten menneisyyden kanssa pitää elää ja on sitä mieltä, että serbien olisi otettava syyllisyys sotarikoksista itselleen.

Helsingin Sanomien viesti ei valitettavasti perustu totuuteen.

Saksa ei ole oppinut elämään menneisyytensä kanssa. Se ei ole myöntänyt, että Jugoslavian partisaanit ajoivat natsi-Saksan maasta toisen maailmansodan päätteeksi. Saksa ei ole pyytänyt anteeksi serbien holokaustia. Saksa ei ole tietävinään sitä, että se yhdessä Yhdysvaltojen kanssa alkoi toteuttaa Adolf Hitlerin ajasta muistuttavaa laajentumispolitiikkaa 1990-luvun taitteessa.

Kommunismin kitkeminen Yhdysvalloista ja Kauko-Idästä ei riittänyt. Myös Euroopassa oli tuhottava sotilaallisesti liittoutumaton kommunistijohtoinen sosialistinen hyvinvointivaltio, joka kansantulolla mitattuna oli maailman 24.paras.

Saksa varusti voimistuvan natsi-ideologian vallassa olevaa Kroatiaa yhdessä Kanadan ja USA:n natsi-diasporan kanssa. Tämän diasporan joukosta valikoitui jopa Kroatian uusi puolustusministeri.

Kenraali Ratko Mladic joutui selvittämään tilanetta Kroatian laitonta itsenäisyysjulistusta seuranneessa konfliktissa. Saksan aseistamat Kroatian asejoukot olivat piirittäneet Jugoslavian liittovaltion sotilasparakin, katkaisseet veden ja sähkön. Miten muuten kuin pakottamalla liittoarmeijan avulla laittomat asejoukot vapauttamaan piiriteyt sotilaat tilanne olisi selvinnyt?

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kuvaan yksityiskohtaisesti, miten valheellisella historiankirjoituksella on aiheutettu se, että suuri osa suomalaisista on joutunut alttiiksi ylikansalliselle propagandalle historiatietojen puutteen vuoksi. Ja minkälainen henkilö kenraali Mladic on, mitä hän teki ja mitä ei tehnyt.

Edellisessä blogissani kuvaan Tianmenin "verilöylynä" tunnetun tapahtuman kulkua sekä yli 30 vuotta jatkunutta CIA:n ja NATO:n hybridikeskuksen propagandaa asiassa. Ei ole ihme, että tarina kenraali Mladicista ja Srebrenicasta jatkuu propagandan nuottien mukaan.

Teoksessani Lupa olla julma kuvaan Srebrenicassa majaa pitäneen Osama bin Ladenin jihadisteilla vahvistetun muslimiarmeijan ryöstöretkiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin 1992-93. Kylien poltot, kenraali Naer Oricin johdolla, kaulojen katkomiset ja päiden iskemiset aidan seipäisiin olivat arkipäivää.

Jokainen hyökkäys kyliin on minuutti minuutilta kuvattu tieteellisellä tarkkuudella tiiliskiven paksuisessa teoksessa. Yhdysvaltojen ulkoministeri Madlene Albright kielsi mediaa raportoimasta näitä tuhotöitä. Usein muslimi-hyökkääjät ottivat myös itse videoita kauhuteoistaan, ja varsinkin kenraali Oric näytti niitä mielellään lehtimiehille.

Kuten arvaatte, Srebrenica ei ollut YKn suojeluksesa vaikka propaganda niin väittää. Jopa YKn helikoptereilla tuotiin muslimiarmeijalle lisää aseita.

Alija Izetbegovic oli kutsunut Osama bin Ladenin avustuksella 10 000 jihadistitaistelijaa Bosniaan. Hän otti joukot vastaan arabiankielisella rukouksella. Sarajevo oli muslimiarmeijan hallussa, vaikka valtaosa kiinteistöistä oli serbiomistuksessa. Sarajevosta ammuttiin kohti Bosnian serbiarmeijaa, mutta media kertoi vain serbiarmeijan vastahyökkäyksistä. Sarajevon vankilat olivat keskitysleirejä serbeille. Kuvaan kirjassani muslimien tekemiä joukkomurhia talo talolta.

Helsingin Sanomien ylistämä Saksa vaati alusta lähtien talouspakotteiden asettamista serbeille, mutta ei kroaateille, vaikka nämä tunkeutuivat Bosnian puolelle. Serbia ja Bosnian serbien talous romahti ja NATO-maiden USA/Saksa vaikutteinen propaganda aiheutti sen, että myös YK- ja NATO-sotilaista tuli serbivastaisia.

Miksi kenraali Ratko Mladic piti saada syytettyjen penkille?

Kannattaa lukea kirjastani minkälainen henkilö hän on. Syvällinen, inhimillinen ja oikeudentuntoinen henkilö, joka kunnioittaa yhtä paljon omaa kansaansa kuin muita etnisiä ryhmiä. Hän on ainoa kenraaleista, joka toistuvasti viittaa lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Hänen saavuttuaan Srebrenicaan ilman vastarintaa heinäkuun alussa 1995 hän piti neuvottelun kaupungin asukkaiden edustajien ja YKn kenraali Karremansin kanssa. Neuvottelut on videoitu ja nähtävissä Youtubessa. Hän totesi jokaisen, joka laskee aseensa olevan turvassa. Kukin asukas saa valita jääkö kaupunkiin vai haluaako lähteä muualle. Ne jotka haluavat lähteä, saavat serbien järjestämillä busseilla kuljetuksen ja YK maksaa polttoaineen. Mladic vaati jokaiseen bussiin YK-sotilaan turvamieheksi.Mladic nousi itse joihinkin busseihin ja kysyi onko kaikki hyvin.

Mladic määräsi omat sotilaansa antamaan muona-annoksensa 2 vrk ajan paikalle kokoontuneille siviileille koska ruokatarvikkeista oli pulaa.

Mladic itse lähti Belgradiin Serbiaan, jossa hän osallistui häihin.

Ne muslimisotilaat ja siviilit, jotka olivat osallistuneet serbikyölien ryöstöihin ja tappaneet julmalla tavalla niiden asukkaita, lähtivät kävellen kohti 60 km:n päässä olevaa Tuzlaa, jossa oli Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Matkan aikana he joutuivat taisteluihin serbijoukkojen kanssa.

8 000 muslimimiehen ja -pojan sijaan ICTY on löytänyt alle 2000 ruumista. Heistä on lääketeiteellisten ruumiinavausten perusteella voitu yksityiskohtaisesti havaita, mihin he ovat kuolleet, Kuka on kuollut miinakentän läpi kulkiessaan miinaan, kuka tykin ammuksen haavoittamana tai käsiaseen luodista. Noin neljän sadan on päätelty tulleen teloitetuksi.

Joka vuosi Sarajevon Potocarin hautausmaalle järjestetään kuitenkin näyttävä saattue, jossa kannetaan uusia uhrien arkkuja, joissa ehkä on yksi luu, ehkä toisen maailmansodan aikainen maasta kaivettu pääkallo. Pääasia on, että propagandan mukainen näytelmä jatkuu. Rangaistuksen välttäneet kenraalit, kuten Naser Oric johtaa itkevin äitien surukulkuetta.

Kenraali Mladicin oikeudenkäynnin loppunäytökseen oli myös tuotu itkeviä äiteja. Yle esitti faktojen sijasta näiden itkevien muslimiäitien (NATO-liittolaisten) haastatteluja.

Ainakaan Suomen valtamedia ei kertonut, että vetoomustuomioistuimen päätuomari sambialainen Prisca Matimba Nyambe oli päätöksestä eri mieltä eikä yhtynyt Jamaicalaisen, Zimbabwelaisen, Ugandalaisen ja Marokkolaisen tuomarin tuomioon. Olisi ollut mielenkiintoista tietää hänen perustelunsa.

NATO-tuomioistuin (NATO kertoi rahoittaneensa sen) ICTY:ssä tapahtui tuiki usein, että NATO-maiden syyttäjät, todistajat ja tuomarit tuomitsivat kuten tiesivät NATO-maiden haluavan. Muussa tapauksessa, kuten joskus harvoin tapahtui, väärin syyttänyt tai tuominnut ei saanut enää uudistettua virkaansa.

NATOn tärkeä liittolainen Osama bin Laden murhattiin näyttävästi presidentti Obaman toimesta. Heti sen jälkeen Obama soitti Bill Clintonille. Yhteistyön todistaja on hävinnyt.

Katsotaan nyt, jos niin kauan elän, tuomitsisiko Yhdysvallat ja sen liittolaiset Saksa ja valtamedia oman toimintatapansa kaikessa karmeudessaan.

Saksan ja Ranskan johto ovat pyytäneet näyttävästi, seppeleenlaskuin anteeksi 100 vuoden takaista siirtomaa-aikaansa Afrikan maissa. Kestääkö nyt uudet 100 vuotta, jotta totuus värivallankumousten äärimmäisestä väkivallasta tunnustetaan ja syyttömiltä kuten kenraali Ratko Mladicilta ja hänen maanmiehiltään pyydetään anteeksi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuomari Nyambe, Helsingin Sanomat, kenraali Ratko Mladic, Jugoslavian hajottaminen, Clinton, Albright, Kohl, Merkel, serbien toinen holokausti

Yle - miksi Kiinan pitäisi muistella CIA:n organisoimaa Tianmenin mielenosoitusta.?

Lauantai 5.6.2021 klo 13:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

En tahdo jaksaa tätä Suomen eduskunnan Ylen CIA-propagandaa.

Eilen useissa Ylen uutislähetyksissä paheksuttiin sitä, että Kiinan hallitus ei ole sallinut Tianmenin "verilöylyn" muistelemista joukkokokouksilla Hong Kongissa.

Miksi Suomen mediat Yle ja Helsingin Sanomat etunenässä toimivat näin?

Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen värivallankumouksia tai -yrityksiä jo 30 vuoden ajan. 

En kertaa tätä moneen kertaan kuvattua prosessia. Sosialististen maiden Puolan ja Neuvostoliiton kohdalla USA onnistui CIAn ja NED in toimien avulla. Presidentti Bush Sr osallistui aivan henkilökohtaisestikin Neuvostoliiton kultavarantojen ryöstöön ja hänen seuraajansa presidentti Clinton rahoitti Venäjällä Jeltsinin vaalikampanjan. Kiinan valtiollisen järjestelmän muuttaminen ylikansallista pääomaa palvelevaksi jättimaaksi ei onnistunut.

Sitä katkeruutta podetaan vuodesta toiseen väittämällä, että Tianmenin aukiolla olisi tapettu sadoittain opiskelijoita ja että Kiina peittelisi tätä tapahtumaa. 

Ulkomailla asuvien kiinalaisten opiskelijoiden kouluttaminen alkoi jo 1984. Kiinan johtajista Zhou Ziyang oli prosessissa mukana samoin kuin Neuvostoliitossa monet tulevista oligarkeista. Kiinassa prosessia tuki aikakausijulkaisu The Chinese Intellectual. Sen toimesta järjestettiin mielenosoitusorganisaation kehittämiseksi keskustelutilaisuuksia vuodesta 1988.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön NEDillä oli Kiinassa kaksi toimistoa,joissa järjestettiin seminaareja USAn tavoitteiden toteuttamiseksi. Voice of America lyhytaaltoradiolähetykset tavoittivat kattavasti kaikki kiinalaiset.

Mielenosoitusten jälkeen kiinalaiset mielenosoituksia organisoineet opiskelijat salakuljetettiin  CIAn ja brittien ulkomaantiedustelun MI6n ja Ranskan lähetystön toimesta Hong Kongin kautta länteen.

Kattavalla mandariinikiinan kielisellä propagandalla Voice of America saavutti 400 miljoonaa päivittäistä kuulijaa. Mielenosoitukset epäkohtia kuten inflaatiota vastaan olivat massiivisia.

Mielenosoittajat provosoitiin mitä mielikuvituksellisimpiin hankkeisiin kuten nälkälakkoihin kaduilla. Erityiseksi mielenosoituspäiväksi oli valikoitu Neuvostoliiton pääsihteeri Mihail Gorbatsovin saapuminen Pekingiin, jolloin kansainvälisiä tiedotusvälineitä oli runsaasti paikalla.

Kaksi keskeistä opiskelijajohtajaa Wu'erkaixi ja Chai Lang panivat liikkeelle huhun näkemiensä kymmenien ellei satojen opiskelijoiden tappamisesta, mitkä huhut eivät pitäneet paikkaansa. Väitteiden esittäjät olivat aivän muualla kuin siellä missä väittivät ampumisten tapahtuneen.

Yhdysvaltojen suurlähettiläs James R. Lilley syötti joukkomurha väitettä CIAn tukemana, minkä tapahtuman seurauksena Kiinan hallitukselle voitaisiin asettaa sotilaallisia ja muita pakotteita.

Mitä siten Tianmenin aukiolla tapahtui 4.6.1989, jota Yle ja Helsingin sanomat haluavat Kiinan muistelevan.

Tapahtumista on Yhdysvaltojen lähettilään sähke ulkoministeriöönsä: "Eräs Etelä-Amerikkalainen diplomaatti ja hänen vaimonsa ovat kertoneet Poloffille (Yhdysvaltojen lähetystön virkamies) kokemuksistaan Tianmenin aukiolla kesäkuun 3-4. päivinä. Vaikkakin heidän tietonsa ovat samankaltaisia kuin aikaisemmat tietomme, heidän kokemuksensa tuovat ainutkertaista lisäinformaatiota tapahtumista aukiolla. He kykenivät saapumaan torille ja lähtemään sieltä useita kertoja eivätkä sotilaat uhkailleet heitä. He pysyivät opiskelijoiden keskellä sankareiden muistomerkin läheisyydessä aina siihen saakka kun opiskelijat lähtivät lopullisesti torilta. Paikalla ei ollut mitään opiskelijoiden  joukkoampumisia."

Suurlähettiläs Lilley jatkaa todistajien olleen Chilen suurlähettiläs Carlos Gallo vaimoineen, jotka olivat illastaneet lähellä toria ja halusivat mennä lähemmäs seuraaman tapahtumia. He pystyivät kulkemaan väkijoukossa ilman vaikeuksia. He uskoivat kansanarmeijan saaneen ohjeen olla puuttumatta ulkomaisiin läsnäolijoihin.

" Gallo seurasi armeijan saapumista torille eikä havainnut mitään joukkoampumisia väkijoukkoon, vaikka ajoittaisia laukausten ääniä kuului. Hänen mukaansa suurimmalla osalla joukoista oli vain suojavarusteet ja puinen sauva."

" Lisäksi Gallo oli Yhdysvaltojen lähetystön poliittisen virkamiehen kuultavana. Hän kertoi opiskelijajohtajien ja armeijan päässeen sopimukseen siitä, että mikäli mielenosoittajat lopettavat istumalakkonsa, he voivat lähteä järjestyneesti torilta."

"Vaikka Gallo kuuli ajoittaista ammuskelua hän totesi, että lukuunottamatta joidenkin opiskelijoiden pieksämistä, mitään joukkoampumista torilla ei ollut. Poloffin toteamukseen väitteistä, että muistomerkillä olisi tapahtunut joukkoampumisia automaattiaseilla, Gallo totesi että tällaista ei tapahtunut. Sen jälkeen kun sopimukseen oli päästy armeijn ja opiskelijoiden välillä, opiskelijat tarttuivat toinen toisiaan kädestä muodostaen jonon joka siirtyi aukion kaakkoiskulmaan. Käytännössä kaikki lähtivät Gallo mukaanlukien. Ne harvat, jotka jäivät saivat läimäyksiä ja ajettiin jonon jatkoksi. Torin ulkopuolella opiskelijat kääntyivät länteen kun taas Gallo lähti itään autolleen."

Toisin kuin Neuvostoliiton raiskaus ja hajottaminen vuonna 1989, Kiinan kommunistisen puolueen vallan korvaaminen ylikansallista pääomaa palvelevalla järjestelmällä ei onnistunut.

Mitä NATOn hybridikeskusta palvelevat Yle, Helsingin Sanomat ja laajemmin Euroopan unioni haluavat. Ne valtiot, joiden etua nämä tahot palvelevat ovat onnistuneet Jugoslavian, Libyan ja Syyrian sekulaaristen hyvinvointivaltioiden tuhoamisessa.Myös Ukraina on tuhottu. Valko-Venäjän valtaus on meneillään. Opiskelijat, jotka palvelivat CIAn ja USAn etua Kiinassa autettiin siirtymään Yhdysvaltoihin opiskelemaan Princetonin ja Harvardin yliopistoihin. Valko-Venäjän Pratasevits, joka palveli samoja tahoja joutuu nyt kiinniotettuna paljastamaan CIAn ja NEDin Velko-Venäjän ja Venäjän verkostoja. On siinä CIAlla ja MI6llä pulma.Miten rangaista Kiinaa tai Valko-Venäjää epäonnistuneesta vallankaappauksesta?Entä oma valtamediamme?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, NATOn hybridikeskuksen propaganda , Kiina, Tianmen, CIA, Bush Sr., Soros, värivallankumoukset,

Suomen epäinhimillisyyttä pursuava yleinen ilmapiiri

Sunnuntai 30.5.2021 klo 14:34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin perjantaina 28.5.2021 Ylen klo 18 uutiset. Sydäntäni kylmäsi ja tunsin, että olen kokenut tämän ennenkin.

Pääuutinen oli Israelin turismiministerin haastattelu, jossa hän hyvinvoivien ruskettuneiden, pulskeiden,välillä rannoilla lekottelevien tai juuri maahan saapuvien turistien keskellä toivotti kaikki tervetulleeksi Israeliin. Hän ja hänen apurinsa kehuivat kuinka Israel on nyt korona-vapaa ja kaikki voivat turvallisesti saapua maahan kuten myös eräs maahan saapuva turisti innokkaana totesi.

Missä olivat kuvat rokottamattomista 1,5 miljoonasta palestiinalaisesta, joiden rokottaminen kuuluu kansainvälisten lakien mukaan miehittäjän, Israelin, velvollisuuksiin. Missä olivat kuvat Israelin yhdysvaltalaisten ohjusten tuhoamien rakennusten raunioiden keskellä omaisiaan ja omaisuuttaan Gazassa etsivistä palestiinalaisista tai tuhotusta ainoasta korona-laboratoriosta.

Toinen uutinen kuvasi korona-tilanteen helpottamista Yhdysvalloissa. Hyvinvoivat, hyvin pukeutuneet viranomaiset kehuivat kuinka rokotteen ottamisesta palkitaan ja jokainen rokotteen ottanut voi osallistua arvontaan, jossa palkintona on 50 000 dollarin rahasumma.

Kolmas uutinen olisi voinut olla se, että puolueettoman Irlannin parlamentti on ensimmäisenä EU-maana, yksimielisesti tuominnut Israelin apartheid-politiikan.

Samalla viikolla Yle palasi Yhdysvaltojen ja EUn propagandan serbi-korttiin. Kahdenkymmenen vuoden ajan Suomen tiedotusvälineet ovat Yhdysvaltojen ja Saksan politiikkaa myötäillen julistaneet holokaustin uhrit serbit Balkanin Hitlereiksi.

Serbit olivat Jugoslavian liittovaltion suurin kansanryhmä. He olivat muodostaneet yhteisen liittovaltion fasistisen Kroatian ja myös natsien kanssa liittoutuneiden Bosnian muslimen kanssa siitä huolimatta että nämä olivat toisen maailmansodan aikana perustaneet serbeille keskitysleirit yhdessä katolisten pappien kanssa.

USAn ja Saksan aloitettua liittovaltion hajottamisen niin Bosnia kuin Kroatia säätivät rasistiset  serbivastaiset perustuslait, Kosovon albaanit halusivat maan kokonaan ilman serbejä. Serbia oli ainoa, joka perustuslaissaan takaa kaikkien 12 maassa asuvan etnisen ryhmän tasa-arvon.

Yle uutisoi Bosniassa vaikuttavasta pakolaisten auttajasta, joka auttaa Välimeren yli tulleita pakolaisia joita Kroatia estää pääsemästä EU-alueelle siitä huolimatta, että hän itse on haavoittunut serbien toimesta Bosnian sodassa. Suuren osan uutisesta kattaa auttajan serbien aiheuttaman vamman näyttäminen. Tekojalka pannaan näyttävästi paikalleen.

Helsingin Sanomat vuorostaan otsikoi näyttävästi kuinka Diktaattori houkuttelee syyrialaisia palaamaan.Syyrian presidentinvaalit olivat ajankohtaiset. Lehti ei uutisoi sitä kuinka moni EU-maa esti maissaan asuvia syyrialaisia äänestämästä. Puoli miljoonaa Saksassa asuvaa syyrialaista ei saanut  käyttää äänioikeuttaan. Toki Saksa on tässäkin konfliktissa kuten Jugoslavian hajottamisessa ollut priimusmoottorina. Saksalainen tutkimuslaitoksen johtaja Volker Perthes esitteli Syyrian vallankaappauksen suunnitelman jo vuodesta 2001 lähtien esitellen sen Bilderberg ryhmässä yhdessä yhdysvaltalaisen entisen Libanon suurlähettilään Jeffrey Feldmanin kanssa jo vuonna 2008. Presidentti Obama oli tuossa kokouksessa läsnä.

Viime viikko on ollut myös täynnä uutisia "diktaattori" Valko-Venäjän presidentti Lukashenkasta. 

On tyypillistä, että maat, jotka Yhdysvallat seuraavaksi haluavat NATOn ja ylikansallisen pääoman valtapiiriin ristitään diktatuureiksi. Libyaa seurasi Syyria ja Ukraina, nyt Valko-Venäjä.

Yle ja Helsingin Sanomat ovat vaienneet Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen ja presidentti Janukovichin murhayrityksen taustoista. Maidanin mielenosoituksista, Ukrainan fasisti-historiasta ja vallankaappauksen etenemisestä USAn ja EU-poliitikoiden tuella on runsaasti filmimateriaalia Oliver Stonen Youtubessa nähtävissä oleva dokumentti on eräs parhaita.

Yhdysvaltojen Ukrainan suurlähettilään Geoffrey R.Pyattin ja Euroopan alueen ulkoministrin Victoria Nulandin osuus on monin tavoin kuvattu paitsi Ukrainan vallankaappauksen rahoittajina (5 miljardia dollaria)myös fasististen ryhmien tukijoina. Suomen media ei ole kertonut mihin surkeuteen Ukraina on vajonnut vallankaappauksen jälkeen.

Valko-Venäjän tultua vuoroon media on joutunut vaikeuksiin. Valko-Venäjä on verrattain vakaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa ei ole työttömyyttä eikä muuta Yhdysvaltojen omaan tilaan verrattavaa surkeutta (aseellista väkivaltaa, köyhyyttä, lapsikuolleisuutta, työttömyyttä, asunnottomuutta).

Suomen media ei ole ihmetellyt mistä kaikki Valko-Venäjän mielenosoitusrekvisiitta pukuineen ja lippuineen on tullut ja rahoitettu. Jugoslavian presidentin Milosevicin kaatamiseen perustettu "värivallankumous-muotti", mielenosoittajien koulutus, messanger- fb-tiedonvälitys, parvimuodostelmat edellyttävät pidempiaikaista Yhdysvaltojen ulkoministeriön rahoittamaa koulutusta, jossa EU-maiden poliittinen tuki on ensiarvoista.

Viime viikon ajan Suomen uutisvälitystä on leimannut Ryanairin lentokoneen ohjaaminen Valko-Venäjän ilmatilassa kohti Minskin lentokenttää pommiuhkaan vedoten. Laskeutumisen jälkeen koneen matkustajista pidätettiin Raman Pratasevich tyttöystävineen. Tämän jälkeen kone jatkoi matkaansa Vilnaan.

Suomen media eikä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ole tietoisia toimittajaksi nimetyn Pratasevicin olemuksesta. Pesidentti Niinistö kuvaili lauantaiaamu-ohjelmassa lentokoneen pakottamista kääntämään matkansa kohti Minskiä, ennen kuulumattomaksi.

Kansalaisena odottaisin Suomen tiedotusvälineiden ja ennen kaikkea tiedustelupalvelujen ja Turvallisuuskomitean. joka ohjailee tiedotuksesta vastaavaa Mediapoolia, olevan paremmin selvillä kansainvälisistä tapahtumista.

Ensinnäkin muistia kannattaisi virkistää Bolivian presidentti Evo Moralesin yksityiskoneen kohtalosta vuonna 2013. Yhdysvaltojen presidentti Obama edellytti Portugalin, Ranskan, Espanjan ja Italian kieltävän Moralesin koneelta pääsyn ilmatilaansa. Morales oli pakotettu laskeutumaan Itävallan Wieniin, jossa presidentti pakotettiin ulos koneesta ja kone tarkastettiin.

Oletetaan Obaman luulleen Edward Snowdenin matkustavan tuossa koneessa. Toisinajattelijoiden vaino oli Obaman aikana raakaa, mitä kuvaa Suomessa kahdella kielellä suoritettu vaikeneminen Julian Assangen kohtalosta, Obaman vaatimuksesta.

Mitä pakotteita Yhdysvalloille, Espanjalle, Ranskalle, Portugalille ja Italialle  asetettiin kansainvälisten ilmailusäännösten loukkaamisesta. Ei mitään. Pahoittelua puolin ja toisin.

Mikä sitten selittää sekä Valko-Venäjän tunnetuimman Yhdysvaltojen ja EUn vallankumousliittolaisen  Tihanouskajan ja nyt kuuluisaksi tulleen "toimittajan" Pratasevicin innostuksen Kreikan lomailuun.Tihanouskaja oli käyttänyt viikkoa aikaisemmin samaa Ryanairin lentoa kuin Pratasevich.

Kreikkalaiset uutilähteet kertoivat Yhdysvaltojen Kreikan suurlähettilään Geoffrey R. Pyattin järjestämästä kokouksesta, johon Pratasevich olisi osallistunut. Tarkempia tietoja kokousten sisällöstä ei ole, mutta se, että Pyatt oli Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen toteuttajia panee ajattelemaan, että sylttytehdas olisi nyt Kreikassa.

Pyatt tuki Ukrainan natsi-ryhmittymiä.

Pratasevich oli jo Maidanilla. Hän taisteli pahamaineisen Azovin pataljoonan joukoissa Itä-Ukrainassa haavoittuen siellä. Hänen natsi-sympatiansa antanevat lisäarvoa yhteistyöhön USAn kanssa. USA on tehnyt yhteistyötä Ukrainan natsien kanssa 1950-luvulta lähtien, aikana jolloin USA tuki myös fasistista Espanjan kenraali Francoa saaden vastapalvelukseksi sotilastukikohtia Espanjan alueella.

Syy alussa mainitsemaani kylmäävään tunteeseen on se, että juuri näin tunsin vuonna 1999 jäädessäni eläkkeelle unelmavirasta luovan yhteistyön kehittäjänä Helsingin nuorisopsykiatrian yksikössä. Luova yhteistyö, lämpö, toinen toisensa kunnioittaminen ja henkinen kasvu oli ollut koko työyhteisön ydintä.

Koin tulloin tiedotusvälineitten NATOa myötäilevän propagandan ja NATOa myötäilevän presidentti Ahtisaaren Suomen niin painostavana, että halusin muuttaa pois Suomesta. Muutin Belgian kautta Espanjaan.

Kirjoitin espanjalaisella parvekkeellani, Välimerta ihaillen, käsin, kirjani Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun, koska työtoverini sitä kiihkeästi pyysivät. "Kirjoita miten me työskentelimme!" Kirja julkaistiin myös espanjaksi ja toimi siellä opetuksen lähdeteoksena.

Nähdessäni eilen presidentti Niinistön Lauantaiaamu-ohjelman, josta puuttui kaikki objektiivinen analyysi tulin lähes epätoivoiseksi. Onko tämä totta! Presidentti ei maininnut suomalaisille tietävänsä, että on lentokoneita ennenkin pakotettu laskeutumaan. Se että pakottaja oli presidentti Obama, 7 laittoman sodan aloittaja ja Clintonin liittolaisen Osama bin Ladenin murhaaja ehkä oli syynä. Presidentti Niinistö ehdotti tunnetusti vuonna 2014, että Suomi liittoutuisi sotilaallisesti suoraan Yhdysvaltojen kanssa NATOn sijaan. Nyt hän näytti toivovan, että Pratasevichista tulisi uusi Navalny.

Tilanne on Ahtisaaren presidenttikauden jälkeen muuttunut entistä kauhistuttavammaksi. 

Ylen ja Helsingin Sanomien loputon tunneköyhyys, kyvyttömyys kuvata todellisuutta demokratian ja ihmisoikeuksien näkökulmasta on kylmäävää. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten Suomi äänestää ensi kuussa YK:n äänestyksessä, jossa edellytetään USAn suorittaman Kuuban taloussaarron tuomitsemista. Yleensä vain USA ja Israel ovat tukeneet taloussaartoa. Ehkä Suomi liittoutuessaan "sopimusvaraiseen liittolaisuuteen" luopuu aikaisemmasta vastustuksestaan ja liittyy USAn ja Israelin kuoroon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valko-Venäjä, Pratsevich, Pyatt, värivallankumoukset, konekaappaukset, Obama, Yle, Helsingin Sanomat, humanisminkatoaminen, kansainvälinen sopimusvarainen yhteisö, valehtelu, Sauli Niinistö, ykkösaamu

Suomen ulkopoliittinen johto vaikenee Gazan keskitysleirin pommituksista

Torstai 20.5.2021 klo 11:43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen hallitus ja tasavallan presidentti vaikenevat kahdella kielellä Israelin Gazan piiritettyyn keskitysleiriin kohdistamista pommituksista.

Vuodesta 2008 saakka Israelin ja Eyptin piirittämänä ollut Espoon kokoinen alue on kahden miljoonan, alunperin Israelista lähtemään joutuneen pakolaisen asuinpaikka.

Piirityksestä johtuen alueen olosuhteet muistuttavat keskitysleiriä. Koska rakennustarvikkeita, lääkkeitä, tuonti- ja vientitavaroita ei voida kuljettaa Israelin vartioiman rajan yli, alueen talous, työllisyys, terveydenhuolto, vedensaanti,viemärilaitos, sähköntuotanto ovat käytännössä poikki. Koronaepidemia räjähtää käsiin.

Tilanne muistuttaa elävästi Jugoslavian hajottamiseen liittyviä Serbian pääkaupungin Belgradin pommituksia vuonna 1999. Pommitusten aloittamisen ratkaisi Suomen valtiojohdon suorittama oikeuslääkäreiden tutkimustulosten salaus.

Maaliskuun 24 päivänä NATO aloitti oman historiansa ensimmäiset sotatoimet, jotka olivat useiden kansainvälisten lakien vastaisia. Suomi toimi Saksan ulkoministeriön vahvana tukijana.Liittokansleri Helmut Kohl ja Angela Merkel hänen hallituksensa jäsenenä olivat koko sotaprosessin sytyttäjät vuonna 1992 mutta juuri ennen pommitusten aloittamista Saksan hallitus oli vaihtunut sosialidemokraattien ja vihreiden johtamaksi aivan yhtä agressiiviseksi kommunismin kitkemisen toteuttajaksi.

Lähes 10 vuotta jatkuneet serbeihin kohdistuneet talouspakotteet ja talouden perusrakenteiden tuhoaminen ja Tonavan liikenteen katkaiseminen olivat aiheuttaneet Gazaa muistuttavan humanitaarisen katastrofin. Hoidettavissa oleviin sairauksiin ei ollut lääkkeitä, ihmiset kaivoivat ruumiita ylös haudoista saadakseen sieltä sukulaisensa sydämen tahdistimen, syöpään kuolevat kuolivat ilman kipulääkkeitä. Sillat, maantiet, junaraiteet, junat pommitettiin.

Tänään 20.5. on vuosipäivä, jolloin 20.5.1999 NATO:n pommi iski Belgradin synnytyssairaalaan tappaen kolme tehohoidossa ollutta potilasta sekä yövartijan. Lentävät lasinsirpaleet vahingoittivat kolmea juuri synnyttävää äitiä viiltäen heidän kasvojaan.

Yhdeltä aamuyöllä rypälepommit iskivät Dragisha Misovicin sairaalaan Belgradin keskustassa. Neurologinen osasto, synnytysosasto, gynekologinen osasto ja lastenosasto tuhoutuivat. Iskun aikana neljällä naisella oli synnytyspolttoja. Eräs synnyttäjä, jolle oltiin suorittamassa keisarinleikkausta, vammautui. Hänet siirrettiin kellariin, jossa lapsi lopulta syntyi. Tässä iskussa kuoli neljä ja useita loukkaantui.

13.5. 1999 NATO oli kehunut jauhavansa ilmasodalla Jugoslavian armeijan murskaksi, aivan kuten Netanjahu uhoaa jatkavansa Gazan pommituksia. NATO katkaisi jälleen sähköt Belgradista, Nisistä ja Novi Sadista. Saksan vihreiden ulkoministeri Joschka Fisher puolusti voimakkaasti tukeaan ilmapommituksille.

Jugoslavian pommitusten päätösvaiheessa Suomi jälleen nousi päärooliin rauhanneuvotteluissa. Jugoslavia ei alistunut koko maan NATO-miehitykseen kuten Rambuilletin neuvotteluissa oli edellytetty. Ahtisaari vaati maata alistumaan sen maakunnan Kosovon miehitykseen. Presidentti Milosevicin kysyessä mitä tapahtuu elleivät he suostu tähän miehitykseen. Tilaisuudesta otetulla videolla on nähtävissä kuinka presidentti Ahtisaari siirtää valtavan keskelle pöytää sijoitetun maljakon syrjään ja pyyhkäisee kädellään:"Siinä tapauksessa tulemme mattopommittamaan Belgradia niin, että viikossa tulee puolimiljoonaa uhria."

YK päätti rauhansopimuksesta, jossa Kosovo tulee tilapäisesti miehitetyksi, mutta pysyy Serbian maakuntana. Heti pommituksen päätyttyä Yhdysvaltojen armeija alkoi rakentaa tuohon Serbian maakuntaan jättimäistä Bondsteel- sotilastukikohtaa. Ahtisaari aloitti neuvottelut Kosovon tulevasta asemasta, jonka häntä korkeammat voimat olivat jo päättäneet päätyvän Kosovon itsenäistämiseen - laittomasti, YK:n päätösten vastaisesti.

Mietimme, miksi ulkoministeri Pekka Haavisto tai presidentti Sauli Niinistö ei sano mitään Gazan pommituksista. Siihen näyttäisi olevan looginen selitys. Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa, joka osallistui yhteistyössä Saksan ulkoministeriön kanssa edellytysten luomiseen holokaustin uhrien, serbien, pommituksille, istuivat sekä Pekka Haavisto että Sauli Niinistö. Lisäksi Niinistö oli toiminut EDU:n Euroopan demokrattisen unionin puheenjohtajana Helmut Kohlin suosituksesta. Siten ainakin Kohlin ja Niinistön ehkä Merkelinkin tavoitteet ja toimintatavat vaikuttavat samankaltaisilta.

Kuten edellisessä blogissani totean, antisemitismin ja antisiionismin eron hämärtämisellä saa oikeutuksen julmuuksiin vailla vertaa. Holokaustin uhreiksi juutalaisten rinnalla toisessa maailmansodassa joutuneet serbit katsottiin tarkoituksenmukaiseksi demonisoida Jugoslavian hajottamisen yhteydessä  Hitlereiksi, jotta Saksa sai haltuunsa Jugoslavian infrastruktuurin ja Yhdysvallat sotilaallisen vahvan jalansijan Serbian maaperälle.

Samaa temppua käytetään Palestiinan suhteen. Mandelan kaltaiset vapaustaistelijat Hamas liittolaisineen demonisoidaan terroristeiksi heti sen jälkeen kun he ovat voittaneet vaalit ja kansa on valinnut heidät johtoon. Yhdysvallat ja Saksa ovat valheellisin perustein julistaneet uskollisuuttaan Israelille tilanteessa, jossa 100 vuotta kestäneet palestiinalaisiin kohdistuneet ihmisoikeusrikkomukset ovat kumuloituneet juuri nyt nähtäväksi katastrofiksi. Suomi on tässä "sopimuksiin perustuvan kansainvälisen yhteisön jäsenenä", mutta hirmutekoihin kykenevänä asianosaisena. Vaikeneminen ei poista vastuuta.

Tsekin presidentti Milos Zeman on pyytänyt Serbian presidentti Vucicilta Belgradin vierailullaan viime tiistaina anteeksi Tsekin osallistumista NATO:n pommituksiin. Tsekki yritti estää pommitukset, mutta jäi yksin. Kosovon laittoman itsenäisyyden tunnustamisen on moni maa perunut. Israelin presidentti on sanonut tunnustamisen perustuneen Yhdysvaltojen voimakkaaseen painostukseen.

Saa nähdä kykeneekö Suomi nousemaan palvelijan roolistaan itsenäiseksi ja vastuulliseksi maaksi. Virallinen Suomi pyrkii näyttäytymään aina uhrina, jolloin ei voi vastata omista hirmuteoistaan. Presidentti Zeman on rohkaiseva esimerkki. Voittaisiko moraali sittenkin Yhdysvaltojen väkivallan ja taloudellisen vallan ehtoihin alistumisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sauli Niinistö, Pekka Haavisto, Lipposen I hallitus, Gazan pommitukset, Israel, Belgradin pommitukset 1999, serbien holokausti, Ahtisaari, Kosovo, Tsekin presidentti Zeman, USA

Merkel, Israel ja EUn väkivallanlogiikka

Tiistai 18.5.2021 klo 13:47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin uskomattomalta tuntuvaa Israelin lipun liehumista Saksan ja Itävallan valtiopäivätalojen katolla, Israelin pommien ruhjoessa Gazan rakennuksia, teitä, sähköyhteyksiä, vesihuoltoa, kaikkea mitä ihminen päivittäiseen selviämiseensä tarvitsee.

Merkelin politiikassa on selvä logiikkansa. Hän tahallaan sekoittaa antisionismin ja antisemitismin. Tämä sekoittaminen sallii rasistisen Hitlerin kaltaisen apartheidtoiminnan hyväksymisen uskotellen sen olevan juutalaisväestön puolustamista antisemitismiä vastaan.

Merkel ei ole ensimmäistä kertaa asialla sekoittamassa ihmisoikeudet ja taloudelliseen ja sotilaalliseen etuun perustuvan ryöstöpolitiikan hyväksymisen.

Kohl ja Merkel aloittivat Jugoslavian hajottamissodat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa käyttäen tätä tosiasiat sekoittavaa propagandaa vielä nykyaikaakin tehokkaammin. Jugoslavian hajottaminen edellytti serbien, toisen maailmansodan holokaustin uhrien, liittovaltion suurimman ja demokraattisimman kansanryhmän demonisointia. Saksa käytti liittolaisinaan Hitlerin aikaisia yhteistyökumppaneita kroaatti- ja musliminatseja.Tavoitteena oli sekä infrastruktuurin ryöstö, että Yhdysvaltojen entistä vahvemman sotilaallisen läsnäolon vahvistaminen Euroopassa.

Israelin kohdalla kyse oli aluksi Brittien, nyt Yhdysvaltojen sotilaallisen sillanpääaseman lujittamisesta Lähi-Idässä.Se on tähän saakka tapahtunut sionismin lujittamisen avulla.

Sionismin isä Theodor Herzl julkaisi 1896 teoksen nimeltä Der Judenstaat aikana, jolloin ensimmäiset eurooppalaiset juutalaissiirtolaiset saapuivat Palestiinaan.

 Myöhemmin Jerusalemin palestiinalainseksi pormestariksi tullut Yusuf Diya al-Din Pasha al-Khalidi kävi kirjeenvaihtoa Herzlin kanssa, mistä ilmeni tämän tavoitteet juutalaisvaltion suhteen palestiinalaisväestöstä huolimatta.

Herzl katsoi, että alkuperäinen arabiväestö voitaisiin houkutella Palestiinasta "muualle" aivan kuten suomalaiset arvelivat Itä-Karjalan venäläiset voitavan siirtää "jonnekin muualle" Suur-Suomen alta tai Hitlerin saksalaiset tappavansa osan juutalaisista, serbeistä, mustalaisista jne ja siirtävänsä loput "jonnekin muualle".

Herzlin kirjeessä "hyytävää" oli Rashid Khalidin teoksen " The Hundred Years of War on Palestine" mukaan se, kuinka kantaväestö katsottiin voitavan siirtää toisarvoisina ihmisinä juutalaissiirtolaisten alta pois. Yusuf Diya ymmärsi myös, että kyse ei ollut vain joidenkin juutalaissiirtolaisten muuttamisesta Palestiinaan vaan koko alueen muuttaminen juutalaisvaltioksi.

Palestiinan satavuotisen konfliktin ytimessä ei ole mikään muu kuin juutalaisväestön siirtomaaherruus alkuperäisväestöä kohtaan kuten briteillä Intiassa, Hollantilaisilla Indonesiassa - kullakin Euroopan maalla omat siirtomaansa ja siirtomaaherran vallankäyttönsä.

Siionistinen projekti oli omalakisensa siirtomaaprojekti.Se kuorrutettiin uskonnollisella kuorrutuksella "raamatullisesta oikeutuksesta", jolla vedottiin Euroopan ja Yhdysvaltojen kristittyihin. Se kulminoitui kysymykseen "kuinka juutalaiset voisivat olla siirtomaaisäntiä kun heillähän on raamatullinen yhteys tähän maahan?"

Kansainliiton mandaatilla perusteltu Britti-miehitys vahvisti palestiinalaisten alistamisen vuodesta 1922 lähtien. Samaan aikaan Irlanti pyrki eroon Englannin siirtomaavallasta mitkä tapahtumat kuvasivat englantilaisten sortovaltaa havainnollisesti.

Britannian vallan aikana juutalaisten etuoikedet palestiinalaiseen alkuperäisväestöön nähden kasvoivat. Perustettu "Jewish Agency" sai myös ulkopoliittisen, juutalaisväetöä Kansainliitossa edustavan mandaatin.

Sadan vuoden siirtomaavallan aikana Euroopan nyt jo entiset siirtomaavallat ovat osaltaan edistäneet Israelin muuttumista yhä arrogantimmaksi ja väkivaltaisemmaksi palestiinalaista kantaväestöä kohtaan.

Britannia ja Yhdysvallat ovat paitsi aseistaneet Israelia, myö auttaneet tätä peittelemään silmitöntä väkivaltaansa sulkemalla omat silmänsä keskitysleirimäisiltä olosuhteilta, joissa palestiinalaiset elävät.

Yhdistyneet kansakunnat eivät ole saaneet aikaan pakotteita Israelia vastaan sen laittomasta ydinaseiden kehittämisestä ja -varastosta. Sen tekemät sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan eivät ole tulleet tutkituiksi.

Israelin valtion lipun liehuminen Merkelin Saksan valtiopäivätalon katolla on osoitus ihmisoikeusrikkomusten hyväksymisestä ja Euroopan unionin siirtymisestä YKn periaatteiden noudattamista uskottelevasta valtiosta avoimesti "uutta kansainvälistä sopimusjärjestelmää" toteuttavaksi Yhdysvaltojen "NATOn väkivaltaan pohjautuvaan sopimusvaraiseen yhteiskunta" kuulumisesta.

Varoitin tuosta aseteollisuuden intressejä ja sodalla asioita ajavaa EUta palvelevasta yhteisöstä puheessani eduskunnassa vuonna 1986 Yhdysvaltojen yritettyä juuri tappaa ohjuksella Libyan johtaja Muammar Gaddafin. Nyt Israel on ilmoittanut tappaneensa erään Hamasin johtajista - kuinka mones tapettu palestiinalaisjohtaja?puhumattakaan israelilaisen rauhantahtoisen Jitzak Rabinin murhasta, jonka teki fanaattinen israelilaissiirtokuntalainen.

Suomi on Saksan vanavedessä siirtynyt hyväksymään natsistisen apartheid-väkivallan Kroatiassa, Bosniassa,Kosovossa, Syyriassa, Ukrainassa. Ei sanaakaan Yhdysvaltojen ohjuksilla tappamista johtajista kuten kenraali Suleimani. 

NATO-maiden väkivaltaan perustuva "hyvä-veli-kerho" on korvannut diplomatian ja YK-pohjaisen työskentelyn. Suomen valtamediaa kiihottavat aseet ja pommitukset- myös Israelissa ja Gazassa, ei se miten tähän on tultu ja minkälaisin edellytyksin palestiinalaiset voisivat saada jokaiselle kansalaiselle kuuluvat ihmisoikeudet.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Merkel, Israel, Palestiina, antisionismi, antisemitismi, sotilaallinen maailmanvalta, natsismi

Elvytyspaketin hyväksyminen - tie kohti EUn liittovaltiota

Lauantai 15.5.2021 klo 13:46 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU:n aikana aikaisemmin tapahtuneet epädemokraattiset ilmiöt antavat olettaa, että kaikki vakuuttelut EU-elvytyspaketin kertaluonteisuudesta voidaan unohtaa.Olin hämmästynyt, että Saksan perustuslakituomioistuimen kanta ei ollut kriittisempi.

EU perustettiin palvelemaan Round Table of Industrialists organisaation tavoitteita. Yhdysvaltojen ja Euroopan aseteollisuuden palveleminen - toki muunkin teollisuuden- oli keskiössä.

Jugoslavian hajottamissodan aloittaminen Saksan aloitteesta ensimmäisessä kokouksessa v.1992 antoi aavistaa pahaa. Sota päättyi laittomiin Jugoslavian pommituksiin, Yhdysvaltojen sotilastukikohdan perustamiseen itsenäisen, sotilaallisesti liittoutumattoman maan, Jugoslavian maaperälle, mikä avasi portit kaikelle muulle sitä seuranneelle laittomuudelle.

Vuonna 2000 ulkoministeriönsä järjestämässä kokouksessa Bratislavassa, Yhdysvallat irrottautui noudattamasta kansainvälisiä lakeja mikäli ne eivät edistä sen tavoitteita. Samoin se ilmoitti tavoitteekseen NATOn levittämisen Baltiasta Odessaan, Mustanmeren rantaan, sekä Venäjän pääsyn Itämerelle estämisen.

Euroopan unionin eteneminen kohti myös taloudellista liittovaltiota, vahvistaisi tuon Yhdysvaltojen ilmaiseman ulkopoliittisen linjan toteutumista.

Euroopan unioni on mukana Yhdysvaltojen johtamissa massiivisissa sotaharjoituksissa, joiden kohteena on Venäjä. Aikaisemmilla päätöksillä on linjattu sotilaallisen Schengenin muodostamista, jonka mukaisesti myös EUhun kuulumattomilla mailla kuten Yhdysvalloilla ja Norjalla on sotajoukkojen  vapaa kulku koko EUssa.

Massiivisen sotakaluston liikuttelu edellyttää kunnollisia maanteitä ja siltoja, joiden rakentaminen luonnollisesti vaatii EUn veronmaksajien rahoja. 

Jotta tämän maailman sisäisesti ja ulkoisesti aggressiivisimman valtion, Yhdysvaltojen ja sen taustalla olevan ylikansallisen pääoman tavoitteet toteutuisivat, EU-maiden asukkaiden tulisi siirtää rahoitusta koulutuksesta ja terveydenhuollosta sotakalustojen tarpeisiin.

EUn elvytyspaketti ja yhteisvastuullisen talouden kasvattaminen ei ole Suomen etu. Sen hyväksyessään Suomi tukee liukumista aste asteelta kohti taloudellista ja sotilaallista liittovaltiota, jonka suuntaviivat Yhdysvallat asetti jo vuonna 2000 ja jotka tavoitteet ovat edenneet kohti toteutumista.

EUn kasvava mielikuvituksellinen Venäjä-vastaisuus ei ole Suomen etu. Suomen siirtyminen pois YK-pohjaisesta ja kansainvälisten lakien viitoittamasta normistosta niin kutsuttuun "sopimusvaraisen demokraattisten maiden kansainvälisen yhteisön"-hölynpölyyn ei ole oikeusvaltion periaatteiden mukainen.

Kyseisen "sopimusvaraisen yhteisön" toimintakäytännön mukaisesti voidaan lähteä puuttumaan itsenäisten maiden sisäisiin asioihin, varastaa näiden maiden öljyä, tuhota viljavia maita, liittoutua natsien ja jihadistien kanssa omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikesta voidaan "sopia" ja oikeuskäytännöksi riittää "highly likely".

Valtamediamme arvostelee Perussuomalaisia elpymispakettiäänestyksen jarruttamisesta, ikäänkuin jarruttaminen olisi itsetarkoituksellista. Joillekin kansanedustajille näin voi olla, mutta tärkeintä lienee se, että asian esilläolo antaa suomalaisille mahdollisuuden perehtyä, mihin suuntaan Suomea, Suomen ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikkaa ja itsenäistä taloutta ollaan ajamassa.

On suorastaan järkyttävää havaita, kuinka kevyesti Suomen muut puolueet suhtautuvat Suomen ajelehtimiseen kohti Yhdysvaltojen ja EU:n entisten siirtomaavaltojen politiikkaa.

Esimerkkinä tästä täydellisestä kansainvälisten lakien heittämisestä roskakoppaan on palestiinalaisten jättäminen Israelin apartheid-politiikan armoille, Yhdysvaltojen ja EU:n tukemana. Etelä-Afrikan apartheidin loppuminen edellytti yhtenäisiä kansainvälisiä toimia. Terroristina vangitusta Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan presidentti. Palestiinalaisten sorron loppumisesta ei näy merkkejä.

Suomalaisten oikeustajua ollaan murtamassa lopullisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perussuomalaiset, EU-liittovaltio, Venäjä-vastaisuus, aseteollisuuden intressit, militaristinen Schengen,

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta. (02.06.2008)
Olen tuonut esille ajatuksiani kirjoissa ja julkaisuissa usean kymmenen vuoden aikana. Nyt avattujen kotisivujeni avulla toivon voivan pohtia ääneen uudella tavalla..

28.07.2014  Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassa
01.07.2008  Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssa
25.06.2008  Ahtisaari,Kosovo ja Espanja