Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto


 

Vaientaako Saksan hallitus asiantuntijalääkärit jälleen?

Perjantai 18.9.2020 klo 11:59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksalla on kokemusta väkivallan ja väärän vallankäytön toteuttamisesta provokaatioilla - tässä tapauksessa estämällä lääkäreitä puhumasta totuutta.

Suomen valtiojohdolla on kokemusta yllämainittujen menettelytapojen tukemisesta oman luotettavuutensa kustannuksella.

Ensimmäinen hyvin tuntemani suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulosten salaaminen tapahtui Lipposen I hallituksen aikana. Tuolloin Jugoslavian hallituksen kutsumat jugoslavialaiset, valkovenäläiset ja suomalaiset oikeuslääkärit tutkivat Racakin kylässä tapahtuneessa taistelussa kuolleiden ruumiit. Kaikki oikeuslääkärit, suomalainen kansainvälisesti tunnettu oikeuslääketieteen professori Antti Penttilä mukaanluettuna, olivat yksimielisiä siitä, että uhreja ei ollut teloitettu, kuten USA, Saksa ja muut NATO-maat väittivät, vaan kaikki olivat kuolleet taistelussa.

Saksan ulkoministeriö halusi estää tulosten julkistamisen ja Suomen hallitus alistui siihen. Teloitustulkintaa käytettiin perusteluna Jugoslavian pommitusten aloittamiselle. 

Martti Ahtisaari oli Suomen presidentti, Paavo Lipponen oli Suomen pääministeri, Tarja Halonen ulkoministeri, Sauli Niinistö valtiovarainministeri ja Pekka Haavisto ympäristöministeri.

Saksan liittokanslerina oli Gehard Schröder ulkoministerinä Klaus Kinkelin jälkeen  vihreä Joscka Fischer.

Racakin sijaan tänä vuonna kyseessä on erittäin hyvin suunnitellulta vaikuttava venäläisen hallituskriittisen Navalnyn äkillinen sairastuminen ja presidentti Niinistönkin myötävaikutuksella kuljettaminen saksalaiseen Charite-sairaalaan hoitoon.

Navalnya hoidettiin aluksi venäläisessä sairaalassa, jossa ei havaittu jälkiä myrkytyksestä.

Saksaan tuotuna, yht'äkkiä saksalaiset poliitikot liittokansleri Merkelin johdolla ilmoittavatkin, että Navalny on myrkytetty Novichok -hermomyrkyllä ja vaativat Venäjää kansainväliseen vastuuseen tapahtumasta.

Saksa on, kuten Racakin tapauksessakin kieltäytynyt antamasta lääketieteellisä tietoja julkisuuteen tai edes Venäjälle, joka on tarjonnut yhteistyötä asian tutkimiseksi.

Tapahtumaketjun tekee mielenkiintoiseksi se, että sairastumista/myrkytystä on käytetty poliittisen Venäjä-vastaisen propagandan voimistamiseen. Navalnylla on aktiivinen tukijaverkosto, joka on kerännyt hotellihuoneesta, jossa Navalny ennen sairastumistaan yöpyi, kaiken mahdollisen tavaran mukaanlukien juomapullot.

Jos Navalnyn kanssa liitossa olevat piirit ovat he sitten ystäviä tai ulkomaisia liittolaisia ovat takavarikoineet "rikosaineiston" kuinka Venäjän poliisi tai tutkintaviranomaiset voisivat suorittaa kunnollista tutkimusta? Kuka osaa sanoa, onko mahdolliset Saksassa ilmenneet "myrkyt" tulleet myös Saksassa-olo aikana.

Euroopan komission puheenjotaja Ursula von der Leyen piti eilen Euroopan parlamentissa demagogisen puheen, josta esimerkkiä voi hakea 1930-luvulta. Sen vihamielinen asenne Venäjään, sen kliseiset tarkempaa tutkimusta edellyttävät väitteet Venäjän toimista on laskettava osaksi Euroopassa vallinnutta vuodesta 2014 voimistunutta propagandaa.

USA:n ja EU:n epäonnistunut Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus ja sen seurauksena Venäjän näyttäytyminen demokratian pelastajana ja Krimin asukkaiden turvana on Euroopan komission puheenjotaja von der Leyenille sietämätön. Hänen raivonsa pohjaa siitä, että Saksa on epäonnistunut vuodesta 2001 alkaneesta Syyrian hajottamisesta lähtien pyrkimyksissään jatkaa Jugoslaviassa pommitusten avulla onnistunutta itsenäisten valtioiden infrastruktuurin haltuunottoa.

Värivallankumousten aktiivinen toimija, George Soros on toiminut monien Euroopan parlamentin jäsenten rahoittajana. Eräät lähteet ovat laskeneet enemmistön parlamentaarikoista olevan "Soroksen tallissa". 

Suomen ulkopoliittinen asema on surullinen. Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdat ja Suomen osallistuminen pommitusten edellytysten luomiseen on taakkana nykyiselle presidentillemme, ulkoministerille ja hallituspuolueille. Presidentti Niinistön "apu" Navalnyn "myrkytyksen" kauhistelussa ja hänen siirtämisessään Saksaan tukee NATO:n Venäjä-vastaisen propagandan voimistumista.

Mitä väkivaltaisemmaksi ja totuudenvaistaisemmaksi Suomen NATO-hybridikeskuksesta johdettava toiminta kehittyy, on se sitten puheita, sanktioita tai sotaharjoituksia, sitä vähäisemmäksi Suomen liikkumatila kansainvälisen oikeuden ja totuuden näkökulmasta tulee.

Milloin kuulemme Charite-sairaalan lääkäreiden analyysin. Noudattavatko he lääkärinvalaansa vai joutuvatko he vaikenemaan ja antamaan hallitusten jatkaa väkivaltaista toimintaansa kuten suomalaiset oikeuslääkäritkin joutuivat totuuden korvautuessa propagandalla?Saksan hallitus sanoo, että Navalny ei ole antanut lupaa tietojen julkistamiseen. Siten Saksan Venäjä-politiikka on Navalnyn politiikkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahtisaari, Niinistö, Lipponen, Halonen, Haavisto, Saksan poliittiset provokaatiot, Ursula von der Leyen, Merkel, Venäjä-vastainen propaganda, Suomen hallitus ja presidentti

Saksa ei epäröi kävellä YK:n päätösten yli

Perjantai 11.9.2020 klo 13:49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksa toimii yhä häikäilemättömämmin oletettujen omien etujensa turvaamiseksi.

Suoritettuaan Jugoslavian hajottamisen ja sen jälkiseurausten yhteydessä paitsi suurimman osan alueen infrastruktuurin haltuunotosta,se auttoi toimeenpanemaan oheistoimintana serbien toisen holokaustin.

 YK:n vuoden 1999 päätöslauselmalla 1244 todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta, mutta erilaisin laittomin menetelmin Kosovo julistettiin hieman yli sadan Kosovon albaani- yksityishenkilön toimesta itsenäiseksi, minkä itsenäisyyden oikeusvaltioperiaatetta noudattamaan julistautuneet useat EU-maat, myös Suomi tunnustivat.

Yllämainittuun menettelyyn päädyttiin kun YK:n turvallisuusneuvosto, ei vain pysyvät jäsenet, vaan kaikkien jäsenten enemmistö vastusti Kosovon itsenäiseksi julistamista ja YK:n entisen päätöksen 1244 muuttamista.

Serbeille oli asetettu 1990-luvulla hirviömäiset talouspakotteet. Ei natsidiasporan yhdessä Saksan kanssa rahoittamille kroaattiasejoukoille, joiden annettiin suorittaa Kroatian Krajinassa serbien kansanmurha ja lopullisen karkottamisen kotiseuduiltaan, ei liioin Osama bin Ladenin ja presidentti Clintonin tukemille Bosnian muslimeille tai Kosovon etnisesti puhdasta albaani-Kosovoa vaativille NATO: ja erityisesti Saksan tukemille KLA-terroristeille.

Paitsi Krajinaa, serbit ajettiin ulos tai murhattiin myös useista kylistä Bosniassa mutta myös Serbiaan kuuluvasta Kosovosta.

Saksa osallistui kansainvälisiä lakeja rikkoviin valtioiden rajojen mielivaltaisiin muutoksiin.

Serbia pudotettiin kansantulossa mitattuna maailmantilaston sijalta 24 kehitysmaaluokkaan.

Eikä tässä kaikki. Näytelmä jatkuu.

Oikeusvaltioperiaatetta noudattavat EU-maat ovat yhdessä NATO-joukkojen kanssa sallineen serbien kansanmurhan jatkumisen Kosovossa. Terrorin ja mafian avulla EU-maat ja erityisesti yhdysvaltalaiset NATO-joukot ovat taanneet sen, että serbit joko menettävät henkensä tai joutuvat maanpakoon.

Kiristämällä taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti nurkkaan ajettua Serbiaa, Yhdysvallat ja Saksa - Jugoslavian sodan päätekijät, yrittävät pakottaa sen tunnustamaan maakuntansa Kosovon itsenäisyyden koska Yhdysvallat, Saksan ja NATO:n myötävaikutuksella, rakensi laittomasti alueelle jättimäisen Yhdysvaltojen sotilastukikohdan heti pommitusten päätyttyä 1999. EU-maa Espanja ei ole tunnustanut, eikä aio tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä.

Venäjä on edellyttänyt Kosovon kysymystä käsiteltävän YK:ssa, jossa sitä koskevat päätökset on kytketty sodan lopettamisen ehtoihin.

Saksa on edelleen yksinapaisen USA:n maailmanvallan kannattaja ja alisteinen sille.

Yhdysvallat yritti vetää välistä ja neuvotella Serbian ja sen maakunnan Kosovon väleistä ikäänkuin USA:lla olisi siihen mandaatti. Kosovon presidentti mafiapäällikkö Hashim Thaci ei voinut osallistua neuvotteluun, koska hänet haastettiin vihdoin oikeuteen. Häntä sijaisti neuvottelussa pääministeri. Serbian presidentti Alexandar Vucic joutui osaksi Yhdysvaltojen peliä ja lupasi siirtää Serbian lähetystön Jerusalemiin.

Serbi-kansa kytkeytyy holokaustin uhrina juutalaisten samanlaiseen kohtaloon. Se ei kuitenkaan edellytä mitään kytkentää Israelin valtioon tai sen poliittisiin toivomuksiin.Kaiken kaikkiaan neuvottelun oli tarkoitus edistää presidentti Trumpin vaalikampanjaa.

Heti Yhdysvaltojen tapaamisen jälkeen tuli EU:n/Saksan vuoro osallistua peliin. Serbian edellytettiin tekevän EU:n vaatimia ratkaisuja suhteessa Kosovoon. Saksa voi kiristää Serbiaa EU:n lähentymisprosessin avulla sekä taloudellisesti.

Siis kun YK:n laillinen reitti ei tuota Saksan ja Yhdysvaltojen haluamaa Serbian tunnustamaa itsenäistä mafiavaltio Kosovoa, josta serbit on joko tapettu tai ajettu ulos, Serbialle tulee velvollisuus toteuttaakseen EU:n lähentymisehtoja suorittaa laiton itsemurha tai amputaatio.

Laiton näytelmä jatkuu: Ortodoksisten slaavien keskinäinen puolustusyhteistyö ei kelpaa Saksalle/EU:lle. EU vaati Serbiaa jäämään pois Venäjän, Valko-Venäjän ja Serbian yhteisestä sotaharjoituksesta Valko-Venäjällä.

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel sanoi toimittajille heti ulkoministeriksi tultuaan 1992: "serbit on saatava polvilleen!" EU/Saksalla on monia kiristysruuveja pommitetuille taloudelliseen kaaokseen ajetuille holokaustin uhreille, jotka ovat ei enää fasisti-kroaattien ja saksalaisten keskitysleireissä, mutta sietämättömässä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa.

Saksan ja koko yksinapaisen maailman keskeiseksi vastustajaksi on muodostunut Venäjä.

Jo EU:n kokema värivallankumouksen tappio Ukrainassa pakotti Saksan myös siellä luopumaan kansainvälisten lakien tai totuuden puolustamisesta. Sen sijaan Venäjän mustamaalaamiseen ja presidentti Putinin demonisointiin keskitettiin voimia. Markkinointitoimisto Hill&Knowlton palkattiin Putinin demonisointiin.

Saksa on tottunut provokaatioihin ja valheisiin. Jo Jugoslavian pommitusten mahdollistamiseen tarvittin Racakin kylän provokaatio ja yhdessä Suomen kanssa tapahtumien peittely. 

Venäjän demonisoimiseksi tarvittiin tuore Navalny-provokaatio, koska Kosovon tunnustamisessa Venäjä, joka edellyttää YK:n päätöstä on kantona kaskessa. 

Myös Navalny-provokaatiossa Suomen presidentti antoi apuaan. Hän täytti tehtävänsä vaatimalla Navalnyn siirtoa Saksaan, tilanteessa, jossa häntä jo hyvää tarkoittaen siirrettiin sinne. Toisen kerran presidentti Niinistö "kauhisteli" myrkkyä ja sen vaarallisuutta tietämättä onko mahdollinen"myrkky" tullut Navalnyyn Saksassa vai Venäjällä. Kauhistelun sijaan hän olisi voinut vain todeta toivovansa mahdollisimman hyvää yhteistyötä venäläisten ja saksalaisten asiantuntijoiden kesken.

Poliittista peliä kuvannee myös ehdotukset kansainvälisen kemiallisten aseiden valvontaa suorittavan järjestön osallistumisesta Navalny-tutkimuksiin, kun kaikki tietävät järjestön osoittautuneen poliittisesti epäluotettavaksi esimerkiksi Syyrian kaasuiskututkimuksissaan.

Saksan epäluotettavuutta osoittaa myös se kuinka helposti se ottaa kiristysvälineeksi taloudellisesti merkittävän kaasuputkihankkeen.

Pitkän elinikäni aikana, 79v, olen surulla seurannut Suomen ja Saksan negatiivista keskinäisriippuvuutta. Yhteistyössä Saksan kanssa Suomen edellytetään olevan valmis luopumaan totuudesta, demokratista ja kansainvälisestä oikeudesta. Luotan eniten Saksan oikeuslaitokseen, sen perustuslakituomioistuimeen sekä riippumattomuuteen poliittisesta propagandasta. Myös Jugoslavian hajottamisen aikana Saksan oikeuslaitos teki päätöksiä, jotka osoittivat poliittisten toimijoiden propagandan onttouden.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksa, Serbia, Kosovo, Clinton, Osama bin Laden, natsidiaspora, holokaustin uusi tuleminen

NYT PITÄÄ TOIMIA NOPEASTI

Perjantai 4.9.2020 klo 13:12 - Pirkko Turpeinen-Saari

NYT PITÄÄ TOIMIA NOPEASTI

 

 

Provokatiivisesta toiminnastaan tunnettu venäläinen poliitikko Aleksei Navalny on viime viikkoina ollut EU:n NATO-siiven apuna.

Navalnyn äkillinen sairastuminen ja hänen venäläisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa toiminta yhteistyössä länsimedian kanssa on ollut aukotonta ja vaikuttanut hyvin ennalta suunnitellulta.

Potilas kuljetettiin tahallisesti lääkkeillä aiheutetussa koomassa hoitoon ja tutkimuksiin Saksaan. Tutkimustulosten julkistamisen sijaan Saksan liittokansleri Merkel antoi poliittisen lausunnon, jossa hän vaati Venäjää vastuuseen Navalnyn myrkytyksen selvittämiseksi, antamatta mitään viitteitä yhteistyöstä Saksan ja Venäjän kesken.

Venäjän johdon luottamus saksalaisten toimijoiden vilpittömyyteen on kokenut kovan kolauksen.

Tänään Suomen johtava päivälehti Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa: ”EU:n on suoristettava rivinsä Venäjää vastaan.” Kuka olisi osannut odottaa lehdeltä tällaista röyhkeyttä.

Sisäsivuilla lehti kuvailee EU:n eri elimiä edustavien poliitikkojen, osin nimettömien, kommentteja Navalnysta ja Venäjän vastuusta. Tyypillistä on se, että kaikilla toimielimillä on kiire saada aikaan päätöksiä ennen kuin tosiasiat tulevat häiritsemään.

Nimettömien ”diplomaattilähteiden mukaan EU:n yhteisen julkilausuman teksti laadittiin hyvin nopeasti. Sen sanamuodot piti hyväksyä jokaisen EU-maan pääkaupungissa torstai-illan aikana.”

Mieleeni tulee etsimättä Saksan liittokansleri Merkelin edeltäjät Adolf Hitler ja Helmuth Kohl, vähemmän ideologisena esimerkkinä Gerhard Schröder. Jokaiselle näistä Saksan elintilan laajentaminen oli keskeistä tehtiin  se sitten propagandan, pommitusten tai talouspakotteiden avulla.

Lehden mukaan nimetön EU-virkamies toteaa:”Nyt kannattaa seurata Saksan toimia. Merkelin äänenpainot olivat eilen todella kovia.”

”Saksa haluaa reagoida asiaan EU:n yhteistoimien lisäksi sotilasliitto NATO:n yhteisellä äänellä”, lehti toteaa.

Hakematta mieleeni tulee liittokansleri Kohlin aloitteellisuus Jugoslavian hajottamisen suhteen sekä holokaustin uhrien serbien demonisointi edellytyksenä hajottamista puolustavien voimien työlle. Saksojen yhdistymisen tuottama taloudellinen vaje haluttiin täyttää serbien selkänahkasta.

Kohl, Clintonit, kroaattifasistit ja paikalle kutsutut kalifaatia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin jihadistit suorittivat Navalnyn nyt esittämän provokaation kaltaisia toimia.

Yhteistoiminnassa rahoittajiensa (Clinton ja Osama bin Laden) Izetbegovicin muslimit suorittivat provokaatioita räjähteillä. Muutamassa tunnissa tieto ”serbien suorittamasta iskusta” kiiri lännen valtakeskuksiin. Tutkimatta NATO:n laivueet suorittivat pommitusiskut serbikohteisiin. Jälkeenpäin muslimit myönsivät suorittaneensa iskut.

Racakin kylästä käsin Kosovon terroristiarmeija oli suorittanut murhaiskuja, jotka kohdistuivat poliiseihin sekä maltillisiin albaaneihin. Jugoslavian poliisi oli ilmoittanut ETYJ:ille ja tiedotusvälineille, että se tyhjentää kyseisen albaanitaistelijoiden juoksuhaudoin varustetun tukikohdan. Poliisin päästyä paikalle vuorilta alkoi kuulua konekiväärien rätinää ja taistelua kesti myöhään iltapäivään saakka.

Päivän tapahtumat kuvattiin AP:n TV:n toimesta. Ranskalaiset toimittajat seurasivat tapahtumia koko päivän. 

Tapahtumapäivä oli perjantai. Jo lauantaina NATO-maiden hallitukset käsittelivät tapahtumia joukkomurhana ja teloituksena. Päitä leikattu irti, kuulasuihkulla teloitettu kuopan reunalla viattomia siviileitä myös lapsia.

Vasta maanantaina ja tiistaina ranskalaislehdet kertoivat totuuden. YK ja NATO-maiden hallitukset olivat tapahtumien kulusta yksimielisiä. Jugoslavia ymmärtää vain pommituksia. Silminnäkijöiden totuus unohdettiin.

Pommitusten aloittamisella oli kiire.

Jo maaliskuun 24. päivänä pommitukset alkoivat. Suomalaiset auttoivat Saksaa kuten toisen maailmansodan aikana. Suomen ulkoministeriö esti suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimusraportin julkistamisen. Siten Yhdysvaltojen presidentti Clinton saattoi julistaa Racakin kylän ”teloitukset, päiden irti leikkaamiset ja lasten murhat” sopivaksi aluksi hirviömäisille pommituksille.

Läheiseni tapasi Kuko-Idän matkallaan hollantilaisen liikennelentäjän. Tämä oli kertonut toimineensa sinä NATO:n lentäjänä, joka oli ampunut ohjuksen Belgradin valtion TV-asemaan. Hän kertoi tehneensä ensin havaintolennon, jossa paljastui, että rakennuksessa oli työntekijöitä ja parkkipaikalla autoja. Sitä seurasi uusi lähestyminen ja hän onnistui tuhoamaan ohjuksellaan rakennuksen ja tappamaan 16 työntekijää ja haavoittamaan useita. 

Samana yönä NATO ampui ohjuksen presidentti Milosevicin kaupunkiasuntoon, joka liittouman mukaan oli myös laillinen kohde.

Kenellekään ei ole tähän päivään mennessä esitetty objektiivisia tieteellisiä todisteita Navalnyn tilasta. Pidetäänkö häntä poliittisista syistä edelleen koomassa? Vertaavatko Saksa ja Venäjä hänestä otettuja veri- ja kudosnäytteitä? Mikään ei viittaa yhteistyöhaluun Saksan taholta.

Tiedotustilaisuuteen Saksassa oli otettu myös Ruotsin pääministeri Löven. Presidentti Niinistö on osallistunut vaatimusten esittämiseen Venäjälle. Miksi Saksa haluaa nyt näiden NATO:n kumppanimaiden esittelyä?

Myös useiden EU:n NATO-maiden ja USA:n suorittamassa Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa Suomi ja Ruotsi ovat antaneet auliisti apuaan. – Ei totuuden etsimisessä, vaan sen peittelyssä. 

Jaltalla ennakkoon syyskuussa 2013 pidetyissä Ukrainan valtausjuhlissa oli paikalla Bill ja Hillary Clintonin ja EU-kerman lisäksi myös aina värivallankumousten tai NATO-hankkeiden mahdollistajana toimiva Carl Bild.

Kuten Hitler, myös Saksa hänen jälkeensä on tarvinnut elintilan laajentamisessa Ruotsin ja Suomen apua. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on toiminut paitsi Jugoslavian hajotuksen edellytyksenä olevan, Mauno Koiviston vihaaman NATO:n serbivastaisen propagandan levittäjänä. Nyt lehti hänen johdollaan ja mitä ilmeisimmin presidenttimme hiljaisella hyväksynnällä on siirtynyt totaaliseen propagandasotaan Venäjää vastaan.

”Navalnyn myrkyttäminen muistuttaa siitä, millainen maa Venäjä on. Se on väkivaltaan, alistamiseen ja voimaan uskova valtio, joka on aina valmis raukkamaisiin tekoihin.” Samoja sanoja käytettiin serbejä vastaan 1990-luvulta lähtien. Natsit ja fasistit eivät saaneet venäläisiä eikä serbejä hengiltä. Nyt on uuden yrityksen vuoro.

Nyt on toimittava äkkiä!

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Navalny, Saksa, NATO, Venäjä, Niinistö, toimenpiteiden kiire,

Valheisiin perustuva ulkopolitiikka on vaaraksi viennille

Lauantai 29.8.2020 klo 13:57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Joudun huvittuneena seuraamaan suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten todistelua Euroopan unionin ja erityisesti Suomen toimien oikeusvaltiopohjasta oli sitten kysymys komission ehdottamista korona tuista tai Suomen viennin ongelmista.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 29.8. 2020 ansiokkaita artikkeleita ja haastatteluja kansainvälisestä taloudesta sekä  erityisesti Suomen tämän hetkisistä talousongelmista. Ääneen pääsivät erityisesti nykyinen ja entiset EU-komissaarit sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Suomen media onkin visusti vaiennut EU:n talouteen voimakkaimmin vaikuttavien Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pyrkimyksistä hyötyä Euroopan Unionin  ulkopuolisten maiden infrastruktuurin haltuunotosta milloin asein milloin talouden avulla.

Jugoslavian jäännösvaltioiden infrastruktuurin haltuunoton jälkeen Lähi-Idän Libya ja Syyria eivät pudonneetkaan halukkaiden käsiin riittävän nopeasti siitä huolimatta, että Saksa Yhdysvaltojen liittolaisena jo vuodesta 2001 lähtien suunnitteli hallituksenvaihdosta ja luonnonvarojen haltuunottoa Syyriassa, luonnollisesti Ranskan ja Iso-Britannian kanssa yhteistyössä.

Euroopan unioni lähti Lähi-Idän viivästyessä ahnehtimaan itselleen Ukrainan infrastruktuuria nopeudella, jota presidentti Janukovits ei voinut hyväksyä. Hänet siirrettiin väkivalloin syrjään. Vaikka Yhdysvallat alkoi toimia eräänlaisena siirtomaaisäntänä, asiat menivät todella kehnoon suuntaan Ukrainan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Suomen EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina sekä komission varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn oli keskeisesti vastuussa Ukrainan lähentymissopimuksen surkeasta prosessista.Toki hän ei päättänyt USA:n ja tiettyjen EU-maiden kouluttamista ja rahoittamista tarkka-ampujista, mutta kiireinen aikataulu voitaneen epäilyksettä asettaa hänen vastuulleen.

Hollanti vastusti kansanäänestyksessä Ukrainan lähentymissopimusta, mutta hollantilaiset pantiin äänestämään uudestaan, jotta saatiin "oikea" tulos. George Soroksen rahoittamat oranssit vaalibussit tekivät vaalityötä. Näin toimii EU oikeusvaltioperiaatteella.

Kävin usein 1980-luvulla Krimillä, eikä mielikuvakseni koskaan tullut tunnetta, että olisin Ukrainassa. Ihmiset olivat venäläisiä, he puhuivat venäjää ja pääsin jopa venäläisen sankarikaupunki Sevastopolin laivastonparaatia seuraamaan.

Ukrainan epäonnistuneen EU-prosessin seurauksena oli lähes koko valtion alueelle levinnyt anarkia ja väkivalta. Krimin autonominen alue oli jo 1990-luvun alkupuolelta saakka pyrkinyt palaamaan osaksi Venäjän valtiota, johon se historiallisesti oli kuulunut. Neuvostoliiton hajotessa oli sovittu, että kukin valtio saa ne rajat, jotka perustamisen aikana olivat vallinneet. Krim oli aina ollut osa Venäjää. Ukrainalaissyntyisen Hrustsevin tultua Neuvostoliiton presidentiksi, hän siirsi omavaltaisesti Krimin niemimaan Venäjältä Ukrainaan Neuvostoliiton sisällä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin teki Krimin asukkaiden toiveiden mukaisen ratkaisun mahdolliseksi. Hän takasi kansanäänestyksen toteutumisen, krimiläiset halusivat ensin itsenäisyyden ja sen jälkeen liittymisen osaksi Venäjää. Vuoden 2014 jälkeen krimiläiset ovat vahvistaneet halunsa useissa demokraattisissa vaaleissa. 

Euroopan komissio ja parlamentti peittelivät omaa vastuutaan Ukrainan katastrofissa. Se mahdollisti syntipukin etsimisen muualta. EU alkoikin syyttää Venäjää Krimin valtaamisesta ja määräsi Yhdysvaltojen rinnalla talouspakotteet Venäjälle, joka vuorostaan määräsi vastapakotteet.

Suomen viennissä Venäjällä on kautta historiamme ollut merkittävä rooli. Nyt EU:n jäsenenä esitämme upporikasta ja olemme heittäytyneet Saksan ja Yhdysvaltojen varaan.

Kaupassa ja turismissa Venäjän merkitys on tärkeä. Useilla moskovalaisilla ja pietarilaisilla perheillä on kesäpaikat Suomessa. Olen hämmästellyt korona-sokeutta Venäjän suuntaan. Kun länsirajalla maahanpääsy esteitä on lievennetty, jos Suomessa on mökki, sukulaisia tai esimerkiksi työ. Miten on venäläisten sukulaiset ja mökit huomioitu. Minkälaisin ehdoin venäläinen perhe voi viettää loma-aikaa omistamallaan mökillä. Olemme huolissamme Ruotsiin kohdistuvan korona-asenteemme vaikutuksesta maidemme välisiin suhteisiin. Entä asenteemme vaikutus itäiseen naapuriimme.

Tänään Olli Rehn vertailee KIKY- elinkeinoministeriaikaansa kovin myönteisesti. Tuolloin liittokierroksella kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Tuo prosentti oli otettu työntekijöiden selkänahasta. 

Onko Suomella todella varaa perustaa kauppasuhteensa ulkopoliittisiin valheisiin. Ukraina-prosessi tulisi avata ja myöntää, että siinä yhteydessä EU Yhdysvaltojen rinnalla ei toiminut kansainvälisten lakien mukaisesti vaan käytti vahvaa mielipidevaikuttamista (propagandaa) ja väkivaltaa tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Ukrainan hallitus ei ole tehnyt elettäkään Minskin sopimuksen päätösten toteuttamiseksi. Venäjän syyllistäminen ei auta Suomen taloutta. Mitä kauemmin liittoudumme valheellisen EU-ulkopolitiikan tukijoiksi sitä kauemmin kärsimme eristäytymisestä läheisen naapurimme ja kauppakumppanimme kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeusvaltioperiaate horjuu, Venäjä, Krim, Ukraina, Suomen viennin ongelmat, ulkopolitiikka, suomalaiset komission jäsenet, Olli Rehn

Presidentti Niinistö ja ulkopolitiikka

Keskiviikko 26.8.2020 klo 12:25 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ilahtuneena havaitsin presidentti Sauli Niinistön ottaneen kantaa Euroopan unioninperussopimuksiin ja niiden noudattamiseen.

Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Perussopimuksia ei voi yhtenään polkea ilman että menee uskottavuus.

Siirtykäämme sitten talouspolitiikasta ulkopolitiikan puolustuspolitiikka-alueeseen.

Presidenttimme ei ole sanallakaan tuominnut Euroopan unionin yhdessä Yhdysvaltojen kanssa suorittamaa Jugoslavian liittovaltion hajottamista 1990 -2000.

Liittoutumaton, ketään uhkaamaton YK:n perustajajäsenvaltio joutui aseellisen vallankaappauksen kohteeksi, mitä kaappausta, valtion rajojen väkivaltaista rikkomista ja serbien kansanmurhaa tuki Yhdysvaltojen rinnalla Saksa ja sen tukena muut EU:n jäsenmaat.

Presidenttimme ei ole osittanut tietävänsä, että syksyllä 1998 NATO muuttui puolustusliitosta hyökkäysliitoksi uhkaamalla Jugoslaviaa pommituksilla ellei valtio alistuisi USA:n ja EU-maiden ryöstöaikeisiin.

Presidenttimme ei ole ilmaissut tietävänsä mitään Ukrainan vallankaappauksen suorittajista. EU:n itsensä mukaan laillisesti valitun presidentin syöksemisestä vallasta asein. Monissa aikaisemmissa blogeissani olen kuvannut tarkasti vallankaappauksen taustavoimat, tarkka-ampujien kouluttajat ja rahoittajat sekä kaappausta jo etukäteen Jaltalla juhlineet  Bill ja Hillary Clintonin eurooppalaisine ryöstöstä hyötymään pyrkivine poliitikkoineen.

Tieteellisesti pätevä kirjallisuus tarjoaa erinomaisen lähdemateriaalin Yhdysvaltojen käyttämiin "värivallankumouksia" suunnitteleviin USA:n ulkoministeriön rahoittamiin järjestöihin, joiden myyräntyö hajotuksen kohteina olevissa valtioissa kestää useita vuosia ennen toimeen ryhtymistä.

Jopa Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen "paljasti" tietävänsä Otpor-järjestön, jonka organisoimana ja CIA:n ja CNN:n kanssa yhteistyössä vaikutettiin Jugoslavian presidentinvaaleihin tarkoituksena syrjäyttää presidentti Milosevic.

Koko presidentti Mauno Koiviston inhoaman NATO:n serbivastaisen propagandan perkaaminen on vielä edessä.

Nykyisen presidentin aikana ja pääministeri Juha Sipilän valtakaudella lähetettiin Yhdysvaltoihin 100 suomalaista toimittajaa ja muuta toimijaa saamaan propagandakoulutusta. Sen jälkeen tärkeä tulos ei ole pelkästään se, että uutiset ovat Yhdysvaltalais-EU-ideologian mukaisia, vaan se, mitä peitellään, mitä jätetään sanomatta.

Ukraina ja Syyria ovat erinomaisia esimerkkejä. Useiden EU-maiden johtajien ja johtavien poliitikkojen korruptoituneisuus on häkellyttävää.

Liikaa ei voida vaatia. Presidentti Niinistön EU:n talouspolitiikkaan liittyvä rehellisyyden puuskahdus on arvokas asia. Jääkäämme odottamaan milloin tulee EU:n kansainvälisten lakien noudattamisen, valtioiden suvereniteetin kunnioittamisen ja puolustuspolitiikan vuoro.

Totuudellinen viestintä tulee ehkä vasta viimeisenä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, propaganda, presidentti Niinistön ulkopolitiikan alueet, kansainväliset lait, kansainväliset sopimukset, "läntiset" arvot

Sauli Niinistön haastattelu

Lauantai 22.8.2020 klo 16:28 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen lukenut viime päivinä lähiviikkoina ilmestyvän teokseni LUPA OLLA JULMA viimeisiä vedoksia. Saattaa olla, että uppoutuminen sen aihepiireihin aiheutti sen, että olin yllättynyt presidentti Sauli Niinistön tämän päiväisen haastattelun annin pinnallisuudesta.

Ehkä aluksi ihmettelin miksi juuri Suomen presidentti lähestyy puhelimitse liittokansleri Merkeliä ja presidentti Putinia näiden kiireiden keskellä. Eihän Suomella ole mitään eritystä merkitystä Valko-Venäjän ongelmien ratkaisun tai oppositioaktivisti Navalnyn terveysasioiden tai hoitopaikan kanssa.

Suomen media, joka tunnetusti myötäilee NATO-maiden ohjeita, on ottanut kaiken ilon irti ajankohtaisista Valko-Venäjän tapahtumista. Suomen hallitus on osallistunut Eurooppaneuvoston päätökseen antaa taloudellista tukea Valko-Venäjän oppositiolle. Samanlaisen kannanoton teki Euroopan parlamentti antaessaan Saharov-palkinnon "Venezuelan demokraattiselle oppositiolle".

Samaan aikaan ehkä merkittävin EU:n ja USA:n rikoksia paljastanut "kellonsoittaja" Julian Assange on kidutuksenomaisissa olosuhteissa vailla minkäänlaisia normaaleja ihmisoikeuksia Lontoolaisessa Belmarshin vankilassa ilman että Eurooppaneuvosto tai Suomen media tai Euroopan parlamentti olisi ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin.

Samaan aikaan Gazassa miljoonien väestö on Israelin kansanmurhaa muistuttavien toimien alaisena. Israel on pysäyttänyt alueen ainoan voimalaitoksen, minkä seurauksena kansalaiset eivät saa sähköä. Eikä vain kotitaloudet vaan myös sairaalat, keskoskaapeissa olevat vauvat tai dialyysia tarvitsevat potilaat. "Normaalikäytäntöhän" tässä "keskitysleiriä" muistuttavassa maan kolkassa on se, että sähköä on saanut jonkin tunnin päivässä. Nyt ei siis sitäkään. Jätevesijärjestelmä on surkea. Hanasta tuleva vesi on terveydelle vaarallista ja aineet sen puhdistamiseksi aiheuttavat munuaisvaurion.

Nyt siis Suomen presidentti ottaa kantaa venäläisen Venäjän hallituksen kriitikon terveydenhoitopäätöksiin, tilanteessa, jossa asianomainen on sairaalahoidossa.

Valko-Venäjän tilanteen kommentoinnin hän aloittaa ihailemalla "valkoisiin pukeutuneita mielenosoittajanaisia".

Hän ei ihmettel tai ihaile sitä, kuinka muutamassa yössä on saatu aikaan niin paljon mielenosoitusrekvisiittaa. Valtavia puna-valkoisia vanhanaikaisia, natsi-ajan lippuja. Kuinka ko-ordinoidusti kännyköiden valoja käytetään.

Niinistö ja media eivät huomaa, että Valko-Venäjän kaduilla ei loju asunnottomien makuuksia ja telttoja pitkin pääkaupungin kadunvieriä kuten Lontoossa tai Los Angelesissa. 

Presidenttimme ei ilmaise olevansa tietoinen siitä, että Yhdysvaltojen ja EU:n ohjauksessa synnytettiin Ukrainan verinen vallankaappaus vuonna 2014. Sitä oli juhlittu jo etukäteen Krimin Jaltalla syyskuussa 2013 ex presidentti Clintonin ja hänen eurooppalaisten ystäväpoliitikkojensa kanssa, presidentti Obaman ja varapresidentti Bidenin valvovan silmän alla. Bidenhan siirtyi eräänlaiseksi Ukrainan siirtomaaherraksi kaappauksen jälkeen.

Juhlissa oli esitelty suunnitelmia Ukrainan luonnonvarojen haltuunottamiseksi ylikansallisiin käsiin.

Kaikkien "nyrkki, väri, kukka, seetri,valkopuku,"-vallankumousten tavoitteena on siirtää haltuunotettavan valtion valtio-omisteinen tai kansallisten omistajien tai kuten Jugoslaviassa yhteisöllisesti omistettujen yritysten hallinta ylikansallisille omistajille. Rekvisiitan tarkoituksena on kuvata ryöstö ikäänkuin askeleeksi kohti demokratiaa.

Jugoslaviassa, jonka parhaiten tunnen askel kohti "demokratiaa" vei maan sirpaleet 24. sijalta maailman tilastossa kansantuotteella mitattuna kehitysmaaluokkaan.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mihin valkopukuiset naiset aikovat viedä Valko-Venäjän ja onko Suomi siinä heidän tukenaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valko-Venäjä, Venäjä, Navalny, Sauli Niinistö

SAKSAN ELINTILAN HINTA? SERBIEN TOINEN HOLOKAUSTI

Keskiviikko 5.8.2020 klo 14:45 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen mediassa ei ollut ainoatakaan muistopääkirjoitusta Operaatio Myrskystä ja siihen liittyvästä Krajinan serbien kansanmurhasta. Elokuun ensimmäisen viikonlopun aikana vuonna 1995 yhdysvaltalaisten kenraaleiden kouluttama kroaattiarmeija ajoi pommitusten ja tykkitulen avulla 250 000 Kroatian Krajinan serbiasukasta kodeistaan Bosnian puolelle tappaen tuhansia. Serbi-perheet olivat asuneet Krajinassa 1600-luvulta lähtien.

Jo vuonna 1988 Kroatian tuleva presidentti Franjo Tudjman vieraili salaisesti Bonnissa tapaamassa Saksan liittokansleri Helmut Kohlia ja muita Saksan johtohenkilöitä aiheenaan mekanismit Jugoslavian hajottamiseksi. Tavoitteena oli itsenäisen, rajoiltaan vuonna 1941 Adolf Hitlerin pystyttämää katolista Kroatiaa muistuttava valtio.

Tudjmanille luvattiin Saksan valtion poliittista, taloudellista ja salaista aseellista tukea Kroatian irrottautumiseksi Jugoslavian liittovaltiosta.

Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan suunnittelema fasistinen Kroatia oli pystyttänyt vuodesta 1941 lähtien 17 keskitysleiriä serbeille, juutalaisille ja romaneille. Katoliset papit olivat usein leirien johtajina. Ortodoksisten serbien omaisuuden konfiskointia ja keskitysleireihin sijoittamista varten säädettiin lait.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin, kuultiin holokaustin toisen osan alkutahdit. Kroatian serbit muutettiin uudessa Kroatian parlamentissa perustuslaillisesti toisen luokan etniseksi ryhmäksi. He menettivät valtion eläkkeensä, asuntonsa ja tasaveroiset ihmisoikeutensa. Heidän henkilökorttiinsa liitettiin numero, josta heidät pystyi tunnistamaan serbeiksi – aivan kuten fasistisen Kroatian aikana, jolloin he joutuivat pitämään hihassaan P- kirjainta merkkinä etnisestä serbitaustastaan. Kyrillisten kirjainten käyttö kiellettiin

Paavi Johannes Paavali II otti presidentiksi valitun Tudjmanin vastaan 25.5.1991 aivan kuten fasistisen Kroatian Ustasa -johtajan Ante Pavelic’in 18.5.1941.

Toukokuun 28. päivänä 1991 presidentti Tudjman piti sotilasparaatin Zagrebin jalkapallostadionilla, joka muistutti Hitlerin sotaa edeltäviä paraateja Saksassa. Kansalliskaartin joukot marssivat uuden poliittisen ja uskonnollisen, itsenäisyyttä tavoittelevan Kroatian johdon edessä. Joukoilla oli samanlaiset tunnukset kuin fasistisella Kroatialla oli ollut ja ne saivat vastaanottaa katolisen kirkon siunauksen ennen lähtöään suorittamaan ortodoksisten serbien etnistä puhdistusta kyliin ja kaupunkeihin – kuten vuonna 1941.

YK:n pääsihteeri Boutros Boutros-Ghalin mukaan Kroatiasta ajettiin pois 250 000 serbiä ja tuhansia tapettiin vuosien 1991 -92 aikana.

Valtamedia vaikeni. Se heräsi vasta kun Jugoslavian liittoarmeija hyökkäsi Kroatian alueelle Vukovariin vapauttaakseen 6000 vankina olevaa serbiä.

Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton ryhtyi Osama bin Ladenin rinnalla rahoittamaan Saksan liittolaisten kroaattien ja omien liittolaistensa Bosnian muslimien suorittamaa serbien etnistä puhdistusta. Muslimi-kenraali Naser Oricin johtamista hyökkäyksistä, tuhopoltoista ja kaulojen katkaisemisista Srebrenicaa ympäröivissä serbikylissä 1992 -93 vaiettiin.

Saksa vaati YK:n talouspakotteita perustuslakia puolustavaa ja kansainvälisiä lakeja noudattavaa Jugoslavian liittovaltiota vastaan, mutta vastusti kansainvälisten sopimusten vastaisesti Bosnian puolelle sotimaan tullutta Kroatiaa vastaan ehdotettuja pakotteita. Jugoslaviaa vastaan kohdistetut pakotteet olivat hirviömäiset.

Euroopan unionia muodostettaessa 1991-92 Maastrichtissa, Saksa puhui alun perin Kroatian itsenäistämistä vastustaneet maat puolelleen yhden yön aikana. Sitä seurasi 10 vuoden sota ja tuholaistoiminta, jonka keskeinen tulos oli serbien toinen holokausti. Sen seurauksena Saksan vaikutusvalta Yhdysvaltojen rinnalla kasvoi Balkanilla ennen näkemättömiin mittoihin.

Elintasossa maapallon 24. sijalla olleen Jugoslavian liittovaltion tultua hajotetuksi Kroatia, Jugoslavian muiden jäännösvaltioiden tavoin vajosi kehitysmaaluokkaan. Saksa sai haltuunsa Kroatian pankit, vakuutuslaitokset, hotellit ja yhteyden Adrianmereen. Kroaatit saivat pitää oman valuutan, natsi -symbolinsa, Operaatio Myrskyn vuosittaiset juhlamenot ja toimia hotelleissa siivoojina, mutta omistussuhteet ovat ylikansallisia. Sotilasliitto NATO:n ja EU:n jäsenyydet ovat kakun koristeina.

Yhdysvallat oli Jugoslavian hajottamisessa Saksan rinnalla. Se halusi strategisen aseman Balkanille valtavan sotilastukikohdan muodossa. Sen se sai tiiviissä yhteistyössä Saksan, oman CIA:n, brittien ja ranskalaisten tukemien NATO-joukkojen avulla. Saksan kouluttama Kosovon terroristiarmeija KLA toimi ja toimii edelleen NATO:n jalkaväkenä, nyt Kosovo Protection Forcen nimisenä mafia-armeijana. Mafia-päällikkö, Kosovon presidentti Hasim Thaci tosin on lopulta haastettu vastaamaan teoistaan eikä siten pääse enää liittolaisensa presidentti Clintonin säätiön juhlakokouksiin.

Entä kun Jugoslavia oli tuhottu ja infrastruktuuri, teollisuuslaitokset, lentokentät, pankit vakuutuslaitokset, sanomalehdet ja TV-asemat, varsinkin serbiyritykset, oli konfiskoitu ”ylikansalliseen” omistukseen? Serbit oli demonisoitu ja merkitty kuten juutalaiset ja serbit toisen maailmansodan aikana. Siirryttiin etelään.

Välipalana on käsitelty Kreikka. Kreikan ”lainaohjelman” avulla pelastettiin saksalaiset ja ranskalaiset pankit näytellen muille EU-maille, että kyseessä on Kreikan auttaminen kuntosiasiassa Merkel ja Sarcozy eivät tohtineet kääntyä parlamenttiensa puoleen pyytämään veronmaksajien tukea pankeille. Kreikan valtiovarainministerin vuodelta 2015 Yannis Varoufakiksen teos Adults in the Room, antaa erinomaisen kuvan Saksan vallankäytöstä euroryhmän kokouksissa.

Sitten saksalainen tutkimuslaitoksen johtaja Volker Perthes siirtyi Yhdysvaltojen Jeffrey Feldmanin rinnalla suunnittelemaan Lähi-Idän haltuunottoa CIA:n kanssa liittoutuneen muslimiveljeskunnan avulla vuodesta 2001 lähtien. Thierry Meyssanin teos In front of Our very Eyes antaa sisäpiirin tietoihin perustuen karun kuvan monien EU-maiden ja Yhdysvaltojen toimista niin Libyassa kuin Syyriassa.

Tänään 5.8.2020 Helsingin Sanomat arvuutteli ensin laajassa näennäistieteellisyyttä tavoittelevassa artikkelissa, mitä presidentti Vladimir Putin ajattelee. Lehti yritti asettaa Putinia historiallisiin ja maailmanpoliittisiin kehyksiin.

HS ei voinut olla kirjoittamatta uudelleen historiallisten tapahtumien kulkua. Lehti kertoo: ”Ukrainassa käynnistyi kansannousu, jonka seurauksena Venäjä-mielisenä pidetty presidentti Viktor Janukovits joutui pakenemaan.”

Tieteellinen tieto, jota on jo yllin kyllin käsillä, osoittaa, että kyseessä ei ollut kansannousu, vaan huolellisesti valmisteltu väkivaltainen vallankaappaus, jossa USA:lla ja EU-mailla, myös Saksalla oli vankka rooli. Mielenosoittajia oli koulutettu CIA:han linkittyvän Otpor’in toimesta. Tarkka-ampujia oli koulutettu ja moni heistä tuli Georgiasta. 

Tulevaa Ukrainan haltuunottoa oli juhlittu Jaltalla jo syyskuussa 2013 Hillary ja Bill Clintonin, Larry Summersin ja koko Euroopan clinton -mielisen eliitin toimesta tulevana GMO-viljelyn ja särötys- öljynhankinnan kultakaivoksena. George Soros oli luvanut sijoittaa GMO-viljelyyn miljoona dollaria.

HS tarjoaa myös toisen Saksan vallankäyttöön läheisesti liittyvän artikkelin.

Olen kirjoittanut aikaisemmin blogin ajatuksistani koskien elvytysrahaston laillisuutta. Olin iloinen lehden tarjotessa ekonomisti Vesa Vihriälän käsityksiä asiasta, joihin voin yhtyä. Lehti antaa hänelle tosin meriittiä jäsenyydestä komisaari Olli Rehnin kabinetissa, mikä ei välttämättä ole  ansio, ottaen huomioon tämän epäonnistumisen Ukrainan lähentymissopimuksen valmistelussa, joka johti katastrofiin ja pitkäaikaiseen Eurooppaa koskevaan kriisiin.

Äärimmäisen vähän on käsitelty sitä, miten Ranska ja Saksa löysivät toisensa tässä elvytysrahastoratkaisussa, joka jälleen hyödyttää Saksan ja Ranskan pankkeja, joilla onkin keskeiset vastuut apua saavien maiden lainoista. Muut EU-maat tukevat Saksaa ja Ranskaa eikä päinvastoin.

Operaatio myrsky ja sen aiheuttaman serbien kansanmurhan juhliminen Saksan tukemien kroaattien ja yhdysvaltalaisten kenraalien toimesta ei anna hyvää kuvaa Euroopan unionin demokratian tilasta. Serbien vainon ja kansanmurhan jatkumisen salliminen Kosovossa on romuttanut käsityksen oikeusvaltioperiaatteesta ja EULEXIN – Euroopan unionin laillisuusprojektin toimivuudesta alueella. Osallistuminen laittomuuksiin Lähi-Idässä ja Ukrainassa ja niiden peittely johtaa kansalaisten oikeustajun vääristymiseen koko Euroopassa.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksan elintila, EU:n elvytysrahasto, Operaatio Myrsky, fasismi, serbien holokausti, Tudjman, EULEX, Kosovo, katolinen kirkko

OIKEUSTAJUN MURSKAAMINEN

Lauantai 25.7.2020 klo 16:10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime vuosikymmenen aikana olen kuullut toistuvasti myös Suomessa vaadittavan, että Serbian ja Kosovon tulisi ratkaista erimielisyytensä ja sopia nykytilasta.

Kosovo on YK:n päätöslauselmalla 1244 Serbian maakunta. Se on laittomasti julistettu itsenäiseksi v. 2008. Se tapahtui Suomen presidentti Martti Ahtisaaren johtaman prosessin seurauksena vajaan sadan yksityishenkilön päätöksellä. ICJ, International Court of Justice on päättänyt, että itsenäisyys julistuksia on luvallista antaa. Ei sen enempää.

Espanjan Katalonian autonominen alue julistautui kansanäänestyksen jälkeen itsenäiseksi. Itsenäisyyden julistamista johtaneet poliitikot istuvat nyt vankilassa eikä kukaan väitä Katalonian olevan itsenäinen valtio. Espanja, kuten enemmistö maapallon maista, ei myöskään ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.

Toisen maailmansodan aikana ortodoksiset serbit joutuivat kiihkeän katolisten kroaatti-fasistien ja natsien kanssa liittoutuneiden Bosnian muslimien ja Kosovon albaanien suorittaman holokaustin uhreiksi. Pelkästään Kroatian alueella oli 17 keskitysleiriä serbeille, joista Jasenovac oli Auschwitzin jälkeen seuraavaksi suurin leiri Euroopassa.

Sodan jälkeen Kosovon albaanit ovat tavoitelleet etnisesti puhtaan albaani-Kosovon luomista sekä mahdollista liittymistä Albaniaan. Tätä on tavoiteltu serbien vainon avulla.

Yhdysvaltojen ja Euroopassa Saksan johtaman uuden maailmanjärjestyksen toteuttamiseksi Balkan oli otettava haltuun. Neuvostoliitto ja Puola oli ”yksityistetty”, seuraavana oli sotilaallisesti liittoutumattoman Jugoslavian vuoro.

Liittokansleri Kohl, USA:n presidentit George H.W. Bush, Bill Clinton, kalifaattia rakentava Bosnian presidentti Izetbegovic sekä Osama bin Laden rahoittivat ja toteuttivat aseellisen Jugoslavian hajottamisen entisten natsi-liittolaisten avulla. Suotuisa ilmapiiri tähän saatiin demonisoimalla liittovaltion hajottamista vastustavat Jugoslavian eri osavaltioissa asuvat ja yhden aiemman holokaustin kokeneet serbit.

Sen jälkeen kun Slovenia, Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina oli irrotettu ”lännen” avulla liittovaltiosta ja liitetty NATO:n piiriin, joko miehitettynä tai jäsen ehdokkaana, aloitettiin tuhoamistaistelu serbejä vastaan Serbian ja sen maakunnan Kosovon haltuun ottamiseksi sekä miehittämiseksi.

Kosovon albaanit olivat koko 1990-luvun kieltäytyneet osallistumasta Serbian valtiollisiin vaaleihin tai työskentelemästä valtion viroissa opettajina, lääkäreinä, poliiseina jne. Albaanit halusivat puhtaasti albaaneille tarkoitettuja palveluja. He järjestivät mielenosoituksia, joiden tarkoituksena oli lisätä epävakautta ja joiden tukahduttamisesta länsimedia” syytti serbejä.

Ne albaanit, jotka tulivat hyvin toimeen serbien kanssa, eristettiin omiensa joukosta tai heitä vainottiin.

1990-luvun kuluessa serbien 50 vuotta jatkunut vaino muuttui terroriksi. Terroristijärjestö KLA sai aseita mm. Yhdysvalloissa toimivan albaani-natsidiasporan rahoittamana. Drenica-laakson väkivaltaisen mafian johtaja Hasim Thaci oli KLA:n keskeisiä johtajia.

Sotilaallisesti liittoutumattoman Jugoslavian/Serbian hajottamisen ja talouden infrastruktuurin haltuunoton ollessa USA:n ja Saksan johtaman EU:n tavoitteena valtion horjuttamista ja terrorisointia harjoittavista albaaneista tuli ”lännen liittolaisia”.

Holokaustin uhrien demonisointi oli totaalista länsimedioissa. Käytännön toteutuksesta vastasi Ruder-Finn- markkinointitoimisto, joka toimi samassa rakennuksessa kuin Yhdysvaltojen albaani diasporan toimisto.

USA piti Balkanin sotilaallista haltuunottoa strategisesti välttämättömänä. Bosnian sodan aikana NATO pommitti serbejä Izetbegovicin muslimien ja kroaattien toimiessa NATO:n jalkaväkenä lännen tavoitteita toteuttaen.

Jäljelle jääneen Jugoslavian tultua NATO:n miehityksen uhan alle serbit eivät perääntyneet. Niin siviilit kuin sotilaat joutuivat hirviömäisten pommitusten alaiseksi. Synnytettiin ennen näkemätön ekokatastrofi. Pommitusten aikana Kosovon albaaniterroristit toimivat NATO:n Saksan kouluttamana jalkaväkenä.

Välittömästi pommitusten tauottua Yhdysvallat alkoi laittomasti rakentaa Serbian Kosovoon Bondsteelin sotilastukikohtaa, joka on suurin tukikohta sitten Vietnamin sodan.

Presidentti Ahtisaaren johdolla aloitettiin neuvottelut Kosovon tulevasta asemasta. Yhdysvaltojen ulkoministeriö oletti Ahtisaaren edellyttävän yritysten yksityistämisiä kuten Neuvostoliiton hajottamisen jälkeen Venäjällä ja samaan aikaan Puolassa.

Kosovo oli YK:n päätöksellä YK:n hallitsema, NATO:n miehittämä alue, mutta osa Serbiaa.

Tosiasiassa alueella vallitsi täydellinen laittomuus ja kaaos. NATO-joukot eivät suojellet vähemmistöjä, serbejä, romaneja, ashkaleja. Sen sijaan 300 000 serbiä ja muita vähemmistöjä karkotettiin albaanien terrorin seurauksena kotiseudultaan. 150 ortodoksista kirkkoa ja luostaria tuhottiin albaanien juhliessa ympärillä. Albaanien ”oma Serbian valtiosta riippumaton” terveydenhuoltojärjestelmä ei toiminut, kuten se ei ollut toiminut 10 vuoteen. Tarjolla olisi ollut valtiollinen Serbian valtion järjestelmä, jota albaanijohto ei sallinut albaanien käyttävän.

Väkivaltaiset mafiapomot, jotka olivat terrorisoineet niin serbejä kuin maltillisia albaaneja sekä taistelleet keskenään, ilmoittautuivat alueen pääministereiksi ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Elin- ja huumekauppa, joilla heidän tiedettiin rahoittaneen paitsi aseostoja myös korruptiota ja omaa ylellistä elämää oli väkivaltaista. Elinten luovuttajaserbi syötettiin ensin hyvin, otettiin verikokeet, sitten tapettiin ampumalla ja tarvittavat sisäelimet irrotettiin. Mitään vaivalloisia nukutuksia tai sairaalahoitoja ei tarvittu.

Ahtisaaren tukema yksityistämisprosessi tarkoitti serbiomaisuuden konfiskointia ja yksityistämistä ilman että Serbian valtio tai yksittäiset serbit olisivat voineet käydä paikan päällä valvomassa omaisuuttaan. Kosovon rajaa ei voinut ylittää. YK:n virkamiehet perustivat laittoman yksityistämisrahaston KTA:n. Yrityksiä pilkottiin ja myytiin ja rahat pantiin kosovolaisten ulottumattomiin kansainvälisille tileille.

Kun Martti Ahtisaari yritti tuoda itsenäistämisprojektinsa YK:n turvallisuusneuvostoon, hän joutui toteamaan, että pysyvien ja vaihtuvien jäsenten enemmistö ei hyväksynyt Kosovon itsenäistymistä. Jäljelle jäi siis yllä mainittu, tekaistu itsenäistämisjulistus, jonka Yhdysvallat, koko projektin aloitteentekijänä vahvisti. Yhdysvalloista riippuvaiset tai sitä syystä tai toisesta mielistelevät valtiot kiiruhtivat myös tunnustamaan itsenäisen Kosovon.

Mistä johtuu, että holokaustin toisen maailmansodan aikana kokeneiden serbien pitäisi sopia jostakin Yhdysvaltojen ja EU:n valtaan nostamien Kosovon albaanien kanssa? Serbialle kuuluva maakunta on kärsinyt suunnattoman kulttuurisen tuhon. Syntyperäiset serbit on ajettu maanpakoon, heidän omaisuutensa on otettu haltuun ja ryöstetty. Heidän kirkkojensa tilalle on Lähi-Idän diktatuurien rahoittamana rakennettu moskeijoita.

Uutta maailmanjärjestystä edustavat maat, Suomi mukaan luettuna, odottavat serbien alistuvan uudistetun holokaustin uhreina. Serbien johtajat, joista monen vanhemmat olivat keskitysleireissä, vainottuina syntyperänsä johdosta tai saksalaispommien uhreja, demonisoitiin viimeistään ICTY: n tuomioissa ja sen vankiselleissä. Vasta nyt kun 20 – 25 vuotta on kulunut sodasta, albaani -mafian johtajat, muun muassa presidentti Hasim Thaci, mafia-nimeltään ”Käärme” on joutumassa tuomiolle. Massiivisesta propagandasta huolimatta, totuus pilkistää esille.

Milloin tuomiolle tulevat todelliset syylliset: George H.W.Bush, Bill Clinton, Madlene Albright, Helmut Kohl, Klaus Kinkel, Franjo Tudjman, Alija Izetbegovic, Naser Oric.

Suomen poliittinen ilmasto on Martti Ahtisaaren presidenttikaudesta lähtien ja EU: hun liittymisen seurauksena adaptoitunut täysin ”Uuden maailmanjärjestyksen” väkivaltaiseen vääryyden kulttuuriin.

Presidentti Mauno Koivisto oli poikkeus. Hän sanoi vihaavansa serbi -vastaista NATO-propagandaa ja serbien kohtelua. Hän on ilmaissut tämän myös teoksen Toisenlainen totuus Kosovosta-teoksen esipuheessa.

Olen miettinyt, onko meillä jonkinlainen natsi-geeniperimä, joka imaisee meidät sulautumaan ehkä hyödyn tavoittelun seurauksena kerta toisensa jälkeen kohti oikeudettomuuden hyväksymistä oli sitten kysymys sisällissodastamme tai natsiliittolaisena toimimisesta toisessa maailmansodassa – tai Jugoslavian pommitusten mahdollistamisesta.

YK:n oikeamielisten maiden enemmistö tukee serbien oikeutta Kosovo ja Metohijaan osana Serbiaa. Uuden maailmanjärjestyksen väkivallan marssi on loputon nielaisten Lähi -Idän ellei Balkanin ratkaisulla saada siihen pistettä. Marssi alkoi jihadistien tukemisella Afganistanissa, jota seurasi heidän käyttämisensä Bosniassa ja Kosovossa. Nyt Uusi maailmanjärjestys käyttää heitä Lähi-Idässä, pian Kiinassa.

Marssi on mahdollinen niin kauan, kun oikeustajumme on kytketty taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Vieläkö oikeustajustamme on jotakin jäljellä? Voiko muruset vielä koota?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeustajun murskaaminen, Kosovo, Serbia, serbien holokausti, YK:n päätöslauselma 1244, uusi maailmanjärjestys, USA, EU

Kiina, Srebrenica ja Puola

Perjantai 17.7.2020 klo 14:12 - Pirkko Turpeinen-Saari


Helsingin Sanomien viime tiistain, (14.7.2020 )numero tarjosi jälleen osoituksen sen NATO-propagandan kattavuudesta. Lehti vahvistaa läntistä mielipidemuokkausta myös historiallisista asioista ikään kuin salaiset kansiot eivät olisi auenneet eikä tutkijoilla olisi jo pääsyä tapahtumien lähteille.

Olen tehnyt tieteellistä tutkimustyötä 60 vuoden ajan. Tieteellisen tiedon kerääminen ja sen annin kuvaaminen lukijoille on ollut tyydyttävää. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan olen keskittynyt Suomen poliitikkojen todellisuuteen vaikuttavaan tiedonvälitykseen, jossa valtakunnallisella päälehdellä Helsingin Sanomilla ja poliitikkojen valvomalla Yle:llä on keskeinen osuus.

Viime tiistaina kiinnitin huomioni kahteen artikkeliin: ”EU arkailee ja Kiina tekee mitä tahtoo”ja ”Tutkija: Puolan vaali herättää kysymyksiä” Lisänä vielä pääkirjoitus Srebrenicasta otsikolla ”Euroopan silmien edessä”.

Kiina-artikkelin toimittaja Pekka Mykkänen palaa tämän päivän tapahtumia pohjustaakseen vuoteen 1989, jolloin tapahtui ”Tianmenin aukion verilöyly, jossa Kiinan armeija surmasi jopa tuhansia mielenosoittajia Pekingissä kesäkuun alussa”, kirjoittaa Mykkänen.

Salauksesta vapautetut tiedot osoittavat opiskelijamielenosoitusten olleen CIA:n ja sen apujärjestöjen organisoimia ja täysin presidentin ja entisen CIA-johtajan George H.W.Bushin käsialaa. Yhdysvaltojen Kiinan suurlähettiläs James R.Lilley toimitti eteenpäin provosoivia ”tietoja” tuhansista uhreista. Chilen suurlähettiläs vaimoineen oli aukiolla paikan päällä antaen tarkan kuvauksen siitä, mitä alueella tapahtui. ”Kukaan ei tullut ammutuksi, lähikaduilta kuului laukauksia, mutta mitään joukkomurhaa ei tapahtunut”.

Kysyn, pitäisikö uskoa Mykkästä?

Presidentin pojan George W. Bushin tultua presidentiksi, hän määräsi salattavaksi kaikki tiedot, jotka koskivat hänen isänsä toimia Puolassa, Neuvostoliitossa ja Jugoslavian hajottamisen valmisteluissa.

F.William Engdahlin teoksessa Manifest Destiny;Democracy as Cognitive Dissonance, faktat lähteineen ovat erinomaisesti kuvattuina.

Srebrenica toistuu Helsingin Sanomien ja Yle:n jutuissa toistuvasti juuri niin kuin NATO-maat sen haluavat esitettävän.

Pääkirjoituksessaan lehti kuvaa: ”Euroopan lähihistorian mustin piste sijaitsee itäisessä Bosniassa ja Herzegovinassa Srebrenican kaupungissa. Bosnian serbijoukot murhasivat Srebrenicassa 25 vuotta sitten yli 8000 miestä ja poikaa muun maailman silmien edessä.”

”Srebrenican joukkomurha on yhä vakava muistutus siitä, mihin etninen nationalismi ja rasismi voivat johtaa”, lehti jatkaa.

Valitettavasti Helsingin Sanomien kirjoitukset Srebrenicasta eivät ole totta.

Presidentti Bill Clinton tilasi myytin ”Srebrenicasta” jo kaksi vuotta ennen aikaa, jolloin Bosnian serbi -armeija otti kaupungin haltuunsa käytännössä ilman taisteluita. Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat tiedot tapahtumista.

Jos Helsingin Sanomat kirjoittaisi serbien toisesta holokaustista, joka tapahtui 1990-luvulla, olisin kiinnostunut, sillä silloin lehti paneutuisi tosiasioihin.

Serbien ensimmäisen holokaustin aikana 1941 – 44 heitä varten oli fasistisessa Kroatiassa pystytetty 17 keskitysleiriä, joista Jasenovac oli Euroopan toiseksi suurin leiri Auschwitzin jälkeen.

Jotta serbien vastustus Jugoslavian liittovaltion ulkopuolelta tapahtuvaa hajottamista vastaan voitaisiin murtaa, EU ja varsinkin sen NATO-maat Yhdysvaltojen rinnalla aloittivat serbien demonisoinnin, kuten 1941.

”Serbit ovat lapsenmurhaajia, raiskaajia, lukutaidottomia jälkeenjääneitä, hyökkääjiä ja teurastajia.” (Joe Biden, yhdysvaltalainen senaattori ja myöhemmin varapresidentti ja nyt presidentti ehdokas, 1992)

”Serbit on saatava polvilleen.” (Klaus Kinkel, Saksan ulkoministeri, 1992)

”Pysäyttäkää serbit. Välittömästi. Ainiaaksi.” (Margaret Thatcher, Iso-Britannian entinen pääministeri, 1994)

”Rukoilen, että Taivaan tuli räjähtää serbien niskaan.” (Isä Pierre, tunnettu ranskalainen pappi, maineeltaan humanisti, 1995)

”Serbejä pitää pommittaa.” (Paavi Johannes Paavali II)

”Serbit ovat kansa vailla lakia ja uskontoa. Se on rikollisten ja terroristien kansakunta.” (Jaques Cirac, Ranskan presidentti, 1995)

”Serbit eivät ole oikein fiksuja… serbilapset eivät enää naura.” (Laurence Eagleburger, entinen Yhdysvaltojen ulkoministeri)

”Antakaa serbien hukkua omaan löyhkäänsä.” (Helmut Kohl, Saksan liittokansleri, 1998)

”Sota serbejä vastaan ei ole pelkästään sotilaallinen konflikti. Se on sota hyvän ja pahan välillä, barbarismin ja sivistyksen välillä.” (Tony Blair, Iso-Britannian pääministeri, 1999)

Srebrenica-myytillä pyrittiin painamaan pimentoon serbejä kohtaan suoritettu todellinen kansanmurha, ”Operaatio myrsky, ”jossa Kroatian serbiväestö ajettiin USA:n valmentaman Kroatian armeijan pommeilla ja tykkitulella kodeistaan. Serbien kohtalo Srebrenicaa ympäröivissä kylissä muslimijoukkojen vainoissa ja tuhopoltoissa muistutti etnistä puhdistusta.Kansanmurha jatkuu nyt Kosovossa.

Srebrenicasta on satoja tieteellisiä tutkimuksia ja koottuna tiiliskivimäisiä kirjoja. Suomen valtamedia pysyy NATO:n uskollisena liittolaisena, tieteellistä totuutta halveksuen.

Kolmas, ehkä vain hymähdyksen aiheuttanut artikkeli koski Puolan vaaleja.
Helsingin Sanomat ei ole osoittanut tietävänsä mitään Puolan kehityksestä CIA:n valvonnassa 1980- 1990-luvuilla. Samalla tavalla kuin Jugoslavian hajottamisessa myös Puolan kohdalla USA:n ja EU-maiden tavoitteena oli yksityistäminen. F.William Engdahlin teos valottaa asiaa erinomaisesti.

Mikä minussa aiheutti hymähdyksen? Se, että saksalaiset omistavat suurimmat Puolan sanomalehdet. Värivallankumouksilla valloitetut maat pidetään aisoissa tiedonvälityksen ja sotilaallisen voiman avulla. Eikö media saanut aikaan presidentin vaihdosta Puolassa?

Meillä presidentti valitaan Sanoma OY:n, Yle:n ja NATO:n avulla. Siitä jokainen voi päätellä kuinka kauan NATO:a miellyttävää maailmankuvaa meille tarjotaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, CIA, värivallankumoukset, Kiina, Srebrenica, Puola, holokausti, demonisointi

Elpymisrahasto ja oikeusvaltioperiaate

Torstai 9.7.2020 klo 16:49 - Pirkko TurpeinenSaari

Suomalaiset poliitikot esiintyvät mielellään oikeusvaltioperiaatteen esitaistelijoina.

EU:n elpymisväline on saanut kritiikkiä muun muassa Saksan perustuslakituomioistuimelta, joka pitää sitä EU:n perussopimuksen vastaisena.

Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on myös esittänyt kritiikkiä EU:n neuvoston oikeuspalvelun antaman lausunnon pitämistä oikeutuksena hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Professori Leino-Sandberg, aivan oikein, toteaa Helsingin Sanomien mielipide -osastossa 7.7.2020 neuvoston olevan poliittista päätöksentekoa ja niiden luovia tulkintoja puolustava yksikkö.

Euroopan unioni ei ole demokratiaa edistävä, kansainvälisiä lakeja myötäilevä yksikkö. Se on päinvastoin sen suurimpien ja merkittävimpien jäsenvaltioiden etuja ajava elin, joiden tahdosta sopimuksia sovelletaan luovasti tulkiten.

Jugoslavia pommitettiin Saksan johdolla kansainväliset lait syrjään siirtäen, koska Yhdysvallat halusi strategisesti merkittävästä alueesta jalansijan itselleen. Sen lisäksi Saksa, vähemmässä määrin Ranska ja Iso-Britannia halusivat infrastruktuurin omistukseensa.

Pankkikriisissä Saksan ja Ranskan pankit pelastettiin niin kutsuttujen Kreikan lainojen avulla. Siitä prosessista Yannis Varoufakiksen teos ”Adults in the Room” antaa karun kuvan. Kreikan vuoden 2015 valtiovarainministeri Varoufakis sai kokea, mitä sääntöjen luova soveltaminen merkitsee, kun hän ei itse päässyt käsiksi oman ministeriönsä tietokoneohjelmiin nk. troikan satapäisen virkamieskunnan miehittäessä ministeriön.

Euroopan unionin piti tehdä suunnitelma Ukrainan lähentymissopimukseksi. Sen sijaan keskeiset EU-maat rahoittivat ukrainalaisia poliitikkoja suorittamaan väkivaltaisen vallankaappauksen maassaan, jotta lähentymissopimus tehtäisiin välittömästi, eikä silloin, kun Ukraina olisi siihen valmis. Ohessa suoritettiin massiivinen NATO:n läsnäolon voimistaminen.

Suomen oikeuskansleri Pöysti tukee elpymisrahastoa. Ennen virkaan valitsemistaan hän johti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kokoomuksen tavoitteisiin. Hallituksen virkaan esittämä perustuslakiasioiden ja kansainvälisen lainsäädännön tuntija sivuutettiin viranhaussa. Olisin odottanut oikeuskanslerin joko pysyvän vaiti tai ainakin erittelevän puhtaasti elvytysrahastoa puoltavan kantansa valtiosääntöoikeudellisesti.

Perustuslakivaliokunta on oikeassa ilmaistessaan varautuneisuutensa elpymisvälinettä kohtaan. Kun viitekehyksenä ei ole oikeusvaltioperiaate vaan pelkästään sopusointu omien varsin tilaustyönä tehtyjen perussopimusten kanssa, lienee paikallaan tukea edes niitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elpymisrahasto, EU:n neuvoston oikeuspalvelu, perustuslakivaliokunta, oikeusvaltioperiaate, luova soveltaminen

SOPIIKO RAKENTEELLINEN RASISMI OIKEUSVALTIO SUOMEEN?

Sunnuntai 5.7.2020 klo 17:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Paavo Teittinen kirjoitti erinomaisen artikkelin Helsingin Sanomien 5.7.2020 Sunnuntai-liitteeseen otsikolla ”Siivoton ala”. Hän kuvaa siivousyrityksissä kukkivaa ihmiskauppaan verrattavaa turvattomien työntekijöiden hyväksikäyttöä – maksamattomia palkkoja, uhkailua, työtä ympäri vuorokauden.

Hän kuvaa myös Espoon kaupungin haluttomuutta ja lähes teeskenneltyä kyvyttömyyttä puuttua raportoituun epäinhimillisyyteen ja myös poliisin toimettomuutta, haluttomuutta tutkia ilmiselviä epäkohtia, tutkimusten viipymistä vuodesta toiseen, mikäli tutkimuksiin on ryhdytty.

On kiitettävää, että valtakunnan päälehti ja erityisesti eräs sen taitavimpia toimittajia on asialla.

Sitä ihmeellisempää sen sijaan on, että lehti ei ole havaitsevinaan Suomessa vallitsevaa rakenteellista rasismia, joka käsittää alueet ulkopolitiikasta korkea- ja populaarikulttuuriin.

Tein tutkintapyynnön poliisille kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saaneesta teoksesta Bolla. Sen rasistisuus on totaalista. Serbit demonisoidaan ja muslimit kuvataan uhreina. Tämä asetelma on vallinnut Suomen ulkopolitiikassa 1990-luvulta lähtien.Tutkintapyyntö ei antanut aihetta tutkintaan. 

Useissa blogeissani ja teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja olen pyrkinyt tieteellisin perustein osoittamaan miksi tämä rasistinen asenne holokaustin uhreja, serbejä kohtaan oli tarkoituksenmukaista USA:n ja Saksan johtaman EU:n ahneuden tyydyttämiseksi.

Natsi-Saksa ja fasistinen Kroatia toteuttivat myös ahneuttaan säätämällä serbien omaisuuden haltuunoton laillisuudesta. Serbiväestö tapettiin tai sijoitettiin keskitysleireihin 1941-45.

Jugoslavian hajottamisen alkaessa 1990-luvun alussa, Kroatia sääti myös rasistisen perustuslain, jossa serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi ja serbien omaisuus otettiin haltuun. Suomi tuki lämpimästi Kroatian jäsenyyttä EU:ssa.

Serbit, jotka olivat kokeneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen, perustivat toimensa ja halunsa ylläpitää monikulttuurinen valtio demokraattiseen perustuslakiin sekä eri kansanryhmien tasa-arvoon.

Koska serbit eivät alistuneet koko liittoutumattoman, ketään uhkaamattoman Jugoslavian NATO-miehitykseen, maa pommitettiin NATO:n laittomilla pommituksilla. Sen jälkeen ”kansainvälinen yhteisö” ahneuttaan tyydyttääkseen vaati Serbian maakunnan Kosovon miehittämistä NATO-joukoilla koska USA:lla oli suunnitelmana rakentaa valtava sotilastukikohta Balkanille, Serbiaan.

Miehityksen aikana albaanien terrori, joka oli valmistellut miehitystä, voimistui entisestään. Serbit ja heidän kanssaan yhteistyötä tekevät albaanit ja romanit tapettiin tai ajettiin maanpakoon tai siirrettiin kontti -reservaatteihin, talot otettiin haltuun tai poltettiin. Luostarit ja kirkot samoin.

YK oli päätöslauselmalla 1244 päättänyt, että miehityksen aikanakin Kosovo on osa Serbiaa. Siitä huolimatta YK:n pääsihteerin erityisedustaja Bernard Kouchnerin johdolla ja United Nations Mission in Kosovo hallinnossa ja NATO:n ja albaani -terroristien turvaamana aloitettiin serbi -omaisuuden konfiskointi.

Kosovossa oli n 550 joko Serbian valtion tai serbi -yksityishenkilöiden yritystä. Usein yritykset olivat yhteisöllisesti omistettuja. Päästämättä Serbian valtion tai muiden omistajien edustajia rajan yli paikan päälle, UNMIK aloitti yksityistämisprosessin. Yritykset myytiin kansainvälisille markkinoille ja rahat siirrettiin tileille, joihin serbeillä ei ollut asiaa.

Toisin sanoen YK:n, EU:n ja NATO:n yhteistoimintana suoritettiin Kosovon serbien holokausti uudelleen.

Suomen ulkopoliittinen johto Saksan ulkoministeriön kanssa yhteistoiminnassa teki mahdolliseksi Jugoslavian pommitusten aloittamisen. Presidentti Ahtisaari johti myös työryhmää, joka ”suunnitteli” Kosovon tulevaisuutta. Heti alkajaisiksi Ahtisaari oli ilmoittanut serbeille, että paluuta pommituksia edeltäneeseen aikaan ei tule. Yhdysvaltojen ulkoministeriön käsityksenä oli, että yritysten yksityistäminen oli osa Ahtisaaren suunnitelmaa.

Seurasi laiton itsenäistäminen v. 2008 YK:n tahdon vastaisesti. Kosovon maakunta oli 1990-luvulta lähtien kehittynyt väkivaltaisen albaani -mafian terrorisoimaksi alueeksi, jossa laittomuudet ja murhat olivat jokapäiväisiä. Ketään ei saatu tuomiolle. Huume- ja elinkauppa rehottivat useiden vaikutusvaltaisten henkilöiden, myös ministereiden ja valtiojohtajien suojeluksessa.

Koska USA:n ja EU:n ahneuden tyydyttäminen edellytti serbien demonisoimista, myös Suomen media seurasi. Suomen mediassa ei ole ollut ainoatakaan objektiivista tosiasioihin perustuvaa artikkelia tai TV-ohjelmaa Jugoslavian hajottamisesta. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti serbi-vastainen rasistinen teos.

Viime viikolla vihdoin, 30 v ajan väkivaltaa ja laittomuutta lietsoneen pahamaineisen Drenica-terroristiryhmän johtaja Hashim Thacin ilmoitettiin joutuvan Haagiin Kosovo Specialists chamber- oikeusistuimen tutkittavaksi. Thaci on toiminut Ahtisaaren, Clintonien, Albrightin, Carl Bild’in ja monien muiden johtajien tuella milloin Kosovon pääministerinä milloin presidenttinä.

Helsingin Sanomat, joka julkaisi perusteellisen, lähes sydäntä särkevän artikkelin siivoojien kohtaloista, julkaisi vain kahden palstan tekstiuutisen Hashim Thacin joutumisesta tutkittavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siivousala, rasismi, oikeusvaltio, holokausti, fasismi, ihmiskauppa,

Hashim Thaci ja Suomen ulkopolitiikka

Perjantai 26.6.2020 klo 16:28 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kosovon presidentti Hashim Thacin kutsuminen Haagiin perustetun oikeusistuimen, Kosovo Specialists Cambersin kuultavaksi mahdollisia syytetoimia varten sotarikoksista, murhista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan oli todellinen jysäys.

Tämä väkivaltaisen Drenica-rikollisryhmän päällikkö on pystynyt kansainvälisten suhteidensa ja vallankäyttönsä avulla välttämään oikeudenkäynnin jo 25 vuoden ajan. On ajateltu, että hänen syyttämisensä ja oikeudenkäyntistä tulisi johtamaan koko kansainvälisen kulissien takaisen valtakoneiston paljastumiseen.

Niin moni presidentti, pääministeri ja kuuluisa hyväntekijä on kietoutunut kansainväliseen huume-,elin-, ase- ja öljykauppaan, että paljastumisen pelossa kymmeniä mahdollisia todistajia on tapettu, jotta verkostot eivät pääsisi päivänvaloon.

Koko 1990-luvun ajan Kosovon maakunnan albaanit pyrkivät luomaan alueelle etnisesti puhtaan muslimivaltion. He pyrkivät päämääräänsä suoran toiminnan avulla olemalla osallistumatta valtiollisiin vaaleihin tai työskentelemättä valtion viroissa opettajina, lääkäreinä, kaivos- ja tehdastyöläisinä.

Hashim Thaci johti väkivaltaista Drenica-mafiaryhmää, joka hankki rahaa aseisiin huume- ja elinkaupalla. Drenica-laaksoon perustettiin väkivallan avulla serbivapaa-alue muistuttaen serbien ja juutalaisten holokaustista samoilla seuduilla toisen maailmansodan aikana. Silloin albaanit liittoutuivat natsien kanssa ja kokosivat serbejä keskitysleireille.

Thacin alaisena toimi kenraali Ceku, joka oli johtanut Kroatiassa Operaatio Myrskyssä serbien kansanmurhaa ja karkotusta Krajinan alueelta elokuussa 1995. Albaanitaustainen Ceku siirtyi 1990-luvun lopulla KLA:n sotilaalliseksi johtajaksi ja organisoi armeijan taistelukuntoon. Pommitusten aikana Ceku ja muut KLA:n johtajat toimivat tiiviissä yhteistyössä NATO-joukkojen kanssa saaden yhdysvaltalaisilta ETYJ:n tarkkailijoilta satelliitti puhelimia ja välineitä ohjatakseen pommitusten kohdentamista serbikohteisiin.


Jugoslavian hajottaminen toteutettiin tyydyttämään erityisesti USA:n ja Saksan tarpeita. USA halusi laajentaa sotilaallista valtaansa Balkanille. Saksa vuorostaan tarvitsi talouteensa kohennusta Saksojen yhdistymisen kalleuden vuoksi. Kroatian pankit, vakuutuslaitokset ja rantahotellit olivat infrastruktuurissa houkuttelevimpia.

USA tavoitteli Balkanin miehitystä, josta toteutui Bosnian NATO-miehitys ja muiden jäännösvaltioiden NATO-jäsenyys. Serbia pommitettiin alistumaan maakuntansa Kosovon NATO-miehitykseen ja serbiasukkaiden karkotukseen alueelta. Yhdysvallat aloitti massiivisen Bondsteelin sotilastukikohdan rakentamisen Serbian maaperälle välittömästi pommitusten päättymisen jälkeen kesällä 1999.

Sekä pommitukset että sotilastukikohdan rakentaminen olivat kansainvälisten lakien vastaisia. Yhtälailla rikollisia olivat YK:n pääsihteerin edustajien valvomat serbien omaisuuden yksityistämiset Kosovon alueella joissa omistajat eivät päässeet lainkaan paikalle seuraamaan tapahtumia.

Pommitusten jälkeen Kosovoon tuli YK:n hallinto päätöslauselma 1244 mukaisesti. Se määritteli Kosovon kuuluvan Serbiaan sen maakuntana. NATO- miehityksen oletettiin tuovan alueelle turvallisuutta ja laillisuutta. Kosovon albaani -asejoukkojen sallittiin pitää aseensa ja heistä tuli Kosovon turvajoukot eli poliisi.

Tosiasiassa NATO-miehityksen jälkeen serbiasukkaat joutuivat systemaattisen vainon kohteeksi. YK:n hallinnon aikana 150 ortodoksikirkkoa ja luostaria tuhottiin ja tuhansia kirjoja poltettiin albaanijoukkioiden juhliessa ympärillä. Terrorin ilmapiiri on siitä lähtien ollut vallitseva.

Ortodoksisten kirkkojen, hautausmaiden ja serbien keskiaikaisesta historiasta kertovien muistomerkkien tuhoamista seurasi moskeijoiden rakentaminen usein Lähi-Idän maiden kuten Saudi-Arabian rahoilla. Lähi-Idästä kutsuttiin seudulle myös saarnaajia, olihan tarkoituksena muodostaa uskonnollinen kalifaatti kuten Bosniassa. Siellä presidentti Izetbegovic oli kirjoittanut Islamilaisen julistuksen, jota jaettiin ympäri maata 1990-luvulla. Sen mukaisesti ”paras serbi on kuollut serbi”.

Suomi oli auttanut toteuttamaan Jugoslavian pommitukset kieltäytymällä paljastamasta suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustuloksia Racakin taistelusta. Presidentti Clinton sai päättää, että kylässä tapahtui teloituksia, vaikka tutkimustulokset eivät sitä puoltaneet.

Suomen presidentti Martti Ahtisaari, joka johti itsenäistymisen edellytyksiä tutkivaa työryhmää, tuki Kosovon yksipuolista itsenäistymisjulistusta, kun pommituksista oli kulunut 10 vuotta. Kosovossa vallitsi väkivalta ja anarkia. Alue oli siis YK:n päätöksellä Serbian maakunta eikä YK tukenut itsenäistymistä. Alueella oli YK:n hallinto, laillisuudesta päätettiin vastata Euroopan unionin EULEXin avulla.

Itsenäistymisjulistuksen teki parlamenttia muistuttava YK:n alaisen hallinnon neuvosto, jonka jäsenet ICJ:n International Court of Justice:n hätäpäissään tekemän määritelmän mukaan päättivätkin itsenäistymisestä yksityishenkilöinä. Jos he olisivat tehneet päätöksen ”parlamenttina”, ICJ:n mukaan päätös olisi ollut laiton.

Näin monimutkaisin järjestelyin Yhdysvaltojen laittomasti Serbian alueelle rakennettu jätti -sotilastukikohta sai ”laillisen maaperän”, ”itsenäisen” Kosovon alueen.

Suomi kiiruhti tunnustamaan Kosovon itsenäisyyden ensimmäisten joukossa. Alle 100 maailman valtiota on tunnustanut sen. Kun Katalonia julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Espanjasta, julistuksen tekijät pistettiin vankilaan. Espanja ja moni muu maa ei tule koskaan tunnustamaan Kosovoa. Mitä useammalle paljastuu Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien Jugoslavian entisten natsi -liittolaisten Kroatian ja Kosovon rasistisuus, sotarikosten rankaisemattomuus ja itsenäisyyden tunnustaneiden maiden riippuvuudet Yhdysvalloista ja muista NATO-maista, sitä useampi alkaa epäröidä tunnustamista.

Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten piittaamattomuus kansainvälisistä laeista, niiden ahneus ja turvautuminen väkivaltaan etujensa ajamisessa sai vahvistuksensa Jugoslavian hajottamisen yhteydessä. Tuo ideologia sinetöitiin Yhdysvaltojen ulkoministeriön järjestämässä Bratislavan kokouksessa vuonna 2000, jossa Yhdysvallat näytti NATO:n laajenemiselle Baltiasta Odessaan suuntaviivat. Siinä USA totesi liittolaisilleen kansainvälisten lakien merkityksen. Ne pannaan syrjään, jos ne estävät omien tavoitteiden toteuttamista. Kosovon mafiavaltio on osoitus tästä.

Hashim Thacin mahdollinen joutuminen vastaamaan rikoksistaan antaa pienen kurkistusaukon siihen, että kansainvälinen yhteisö ei olisi 100 prosenttisesti mätä. Onko Suomen ulkopolitiikka sitä? Sitä emme vielä tiedä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hashim Thaci, Kosovo, mafiavaltio, Suomen ulkopolitiikka, YK:n merkitys, kansainväliset lait,

Kaksi tietoisuuden tasoa

Tiistai 23.6.2020 klo 16:14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kaksi tietoisuuden tasoa


Olen psykiatri. Siksi mietin tietoisuuden tasoja myös kansainväliseen politiikkaan liittyen.

Katsoin Hillary Clintonin elämäkertadokumenttia ihastuneena. Se tarjosi kuvan vilpittömästä, demokratiaan pyrkivästä, ahkerasta ja naisasiaa ajavasta ihmisestä.

Ulkoministerinä hän vieraili yli sadassa valtiossa ja tunsi surua Yhdysvaltojen suurlähettilään tultua tapetuksi Libyassa.

Dokumentti päättyi kyyneliin Donald Trumpin voittaessa toiset presidentinvaalit, joihin Clinton osallistui. Ensimmäiset voitti Barack Obama, joka kuitenkin heti valituksi tultuaan nosti Hillaryn ulkoministerikseen.

Mutta, mutta, mutta. Dokumentin haastatellut olivat lähes kokonaan Clintonin vaalityöryhmän jäseniä.

Hillary Clintonin toinen todellisuus puuttui. Ei kerrottu, miten tuo demokraattista terveysuudistushanketta johtanut henkilö muuttui ihmishengistä ja tuhosta piittaamattomaksi sotahaukaksi ulkoministeriksi tultuaan?

Suru Yhdysvaltojen Libyan suurlähettilään kuolemasta ei yltänyt Libyan lapsiin, yhteiskuntaan eikä maan johtajaan Muammar Gaddafiin. Päinvastoin.

Ensi töikseen ulkoministeri Clinton Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Obaman ohjauksessa otti yhteyttä Iso-Britanniaan ja Ranskaan saadakseen liittolaiset mukaan pommittamaan Libyaa. Dokumentista puuttui video Gaddafin teloitusta kolkosti juhlineesta Clintonista: ”Me tulimme, me näimme, hän kuoli hah, hah, haa”. Päinvastoin kuin USA:ssa Libyassa oli Gaddafin aikana ilmainen terveydenhuolto, koulutus yliopistotasolle saakka sekä valtiolta saatu ensimmäinen asunto nuorille pareille.

Yhdysvallat halusi Libyan haltuunottoyritykseen mukaan Lähi-Idän maita. Obaman henkilökohtaiseksi yhteistyökumppaniksi valitsema Qatarin emiiri rahoitti jihadisteja, joita Yhdysvallat on käyttänyt jalkaväkenään myös Afganistanissa, Bosniassa, Kosovossa ja Syyriassa. Qatarin palkkaamat ja aseistamat jihadistit kuitenkin tappoivat myös Yhdysvaltojen suurlähettilään. Nuo joukot terrorisoivat nyt Libyaa niin kuin ne terrorisoivat kaikissa maissa mihin heidän on annettu juurtua.

Suomen presidentti Sauli Niinistö on myös paljastanut todelliset kasvonsa.

Hän on antanut itsestään kuvan demokratiaa edistävänä ja isänmaallisena presidenttinä. Hän on kuitenkin antanut armeijan edustajien ohjata Suomea yhä syvemmälle NATO:n uumeniin.

Niinistö on kuvannut Suomen ja omia suhteitaan naapurimaahan Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin hyviksi.

Yhdysvaltojen presidentti Trumpin edellinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton on kirjassaan kuvannut Niinistön ja Trumpin tapaamista Helsingissä kaksi vuotta sitten.

Niinistö on luonnehtinut Putinia Trumpille kuin esinettä, ei subjektina vaan objektina. Niinistö on katsonut, että presidentti Putinille ei saa antaa periksi. Niinistö on kuvaillut Putinia älykkääksi ja että jos osoittaa arvostavansa tätä, asennoituminen muuttuu paremmaksi.

Niinistön mukaan Putin on kuin kasakka, joka ottaa sen, mitä on irrotettavissa. Niinistön suhtautumista Suomen liittymiseen NATO: on, Bolton on kuvannut tyypillisen suomalaisen epäselväksi.

Kasakka-vertausta Niinistö on käyttänyt myös kotimaisissa yhteyksissä. Vertauksen on oletettu liittyvän Krimin niemimaahan, jonka itsenäistymistä ja sen jälkeen liittymistä Venäjään Putin tuki sotilaallisella läsnäololla, jossa ei käytetty väkivaltaa.

Presidentti Niinistön toinen todellisuuden taso liittyy hänen käyttäytymiseensä Putinin ja Suomen kansan selän takana. Samalla tavalla kuin Clintonin kohdalla media vaikenee Niinistön sotaisuudesta ja epärehellisyydestä. Media vaikenee myös hänen ennenkuulumattoman röyhkeästä yrityksestään analysoida Yhdysvaltojen presidentille Putinia, ilmeisesti vaieta Suomen kansan NATO-vastaisuudesta sekä Krimin kohtalon todellisuudesta.

Jos presidentti Niinistö olisi ollut rehellinen, hän olisi kuvannut Krimin itsenäistymisen lännen suorittaman Ukrainan vallankaappauksen viitekehyksessä. ”Kasakka” ei ottanut mitään, vaan palautti Krimin asukkaille heidän toivomansa olotilan osana Venäjää, johon niemimaa on kuulunut jo 1800-luvulta ja Neuvostoliiton hajottamisesta alkaen pyrkinyt takaisin Venäjän yhteyteen.

Presidentti Obaman johtama ja usean EU-maan johtajan tukema laillisesti valitun presidentin väkivaltainen syökseminen vallasta Ukrainan liittämiseksi kansan tahdon vastaisesti NATO: on EU:n lähentymissopimuksen kylkiäisenä ei voi olla presidentti Niinistölle tuntematon asia – olihan EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina suomalainen Olli Rehn.

Ei voine olla Niinistölle vieras asia myöskään Yhdysvaltojen toimiminen eräänlaisena Ukrainan siirtomaaisäntänä presidentti Trumpin kilpailijan Joe Bidenin ollessa maan tosiasiallinen johtaja.

Joudun usein miettimään, miten tuntevasta lapsesta muovautuu valehteleva ja väkivaltainen aikuinen, joka kieltää näiden ominaisuuksien läsnäolon itsessään. Hillary Clintonin avustajat uskoivat ihailunsa kohteen hyvyyteen, Niinistön tukijat samoin.

Usein vain pakko aiheuttaa pysähdyksen ja uudelleen arvion. Vain sota pysäytti Suomen johtajien natsistisen Suur-Suomi hankkeen. Mikä pysäyttää Clintonin tyyppisten johtajien operaatiot ja projektit, joiden raunioilla ovat mm. Vietnam, Korea, Indonesia, Chile, Jugoslavia, Afganistan, Libya, Syyria, Venezuela ja Nicaragua.

Onko NATO-liittolaisuus uusi Suomen johtajien pysäyttämätön suurhanke?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suur-Suomi, NATO, Hillary Clinton, Sauli Niinistö, Bolton, demokratia,

KYLMIÄ VÄREITÄ

Lauantai 13.6.2020 klo 14:12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat tarjosi tänään Saksan CDU:n puheenjohtajan ja puolustusministerinä toimivan Annegret Kramp-Karrenbauerin kolumnin ”Saksa on rakentamassa vahvempaa Eurooppaa.”

Kolumnia voi pitää aiemman Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin haastattelun kaksosena, siinä määrin se heijastelee Euroopan unionin ideologiaa.

Ryhdyin lukemaan kolumnia kiinnostuneena: Minkälaisia johtajia Saksassa nostetaan valtaan? Kramp-Karrenbauerin odotettiin olevan Angela Merkelin seuraaja liittokanslerina, mutta niin ei käynyt.

Kramp-Karrenbauer toistaa HS: ssa kaikki EU:n NATO-propagandasta tutut kliseet ”Kiinan lisääntyvistä vaatimuksista ja Venäjän yhä aggressiivisemmaksi muuttuvasta pullistelusta”. Mitään dialogia omista aggressiivisista teoista esimerkiksi Ukrainassa, joiden seurausta Venäjän ”pullistelu” saattaisi olla, ei näkynyt.

Kramp-Karrenbauerin mukaan Suomella ja Saksalla on molempia maita koskevia haasteita, joissa hän toivoo tilanteen tunnistamisen jälkeen siirryttävän konkreettisiin toimiin.

Kramp- Karrenbauer vaatii tiivistämään EU:n ja NATO:n välistä yhteistyötä entisestään.

Tekstissä kiitellään luottamusta suomalaisiin ystäviin: ”Olemme yhdessä edistäneet eurooppalaisia puolustusaloitteita, parantaneet Euroopan unionin ja NATO:n välistä yhteistyötä sekä perustaneet Helsinkiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen”.

”Tämä luottamukseen perustuva yhteistoiminta näkyy puolustusvoimissamme myös käytännön työssä: yhteisissä harjoituksissa, kuten tällä hetkellä Baltops 20 - meriharjoituksessa Itämerellä.”

”Sotilaamme toimivat rinta rinnan Malissa, itäisellä Välimerellä kuin Afganistanissakin.”.. ”Arvostan suuresti sitä, että Saksan ja Suomen puolustusvoimat voivat luottaa toisiinsa.”

”Pohjois- Euroopalla on erityinen strateginen merkitys, ja Saksa pysyy vakaasti pohjoiseurooppalaisten ystäviensä rinnalla.”

Vakuutettuaan yhteisiä arvoja ja intressejä Kramp-Karrenbauer päättää kolumninsa vetoomukseen rohkeudesta ja päättäväisyydestä. ”Näin voimme rakentaa Euroopasta jälleen vahvan.”

Kylmät väreet selkäpiissäni odotin vain ”Alte Kameraden”- laulun kajahdusta. Tähän lauluun päättyivät Saksan lähes jokavuotiset sotilasvierailut suomalaisten aseveljien luona 1930-luvulla sisällissodan voittoa juhlimassa.

Saksan armeijan komentaja Halder vieraili Suomessa talvisodan alla kesällä 1939. Kunniamerkkejä vaihdettiin juhlaillallisilla, kunniakomppaniat vastaanottivat kenraalin hänen saapuessaan seuraamaan Suomen armeijan sotaharjoituksia itärajan tuntumassa Perkjärvellä.

Jatkosodan alla Suomi laski miinat Suomenlahden poikki yhdessä Saksan armeijan kanssa tuhoten 16 000 Tallinnasta pakenevaa siviiliä ja sotilasta.

Kramp-Karrenbauer painottaa Pohjois-Euroopan strategista merkitystä. Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti omaksi ja NATO:n yhteiseksi strategiaksi v. 2000 Bratislavassa pidetyssä kokouksessa Venäjän pääsyn estämisen Itämerelle. NATO:n valtapiirin kuvattiin kulkevan Baltiasta Odessaan. Suomen rooliksi NATO:n ja Saksan yhteistyökumppanina jäänee tuo Venäjän eristäminen kuten se teki natsi-Saksan liittolaisena.

Kramp-Karrenbauerilla ei ole natsi-Saksan kanssa yhteisen Venäjä- viholliskuvan ohella mitään rakentavaa annettavaa. Saksa näyttää jatkavan ahneuteen ja vallankäyttöön perustuvaa strategiaansa oli sitten kyse Jugoslavian, Syyrian tai Ukrainan vallankaappauksista, natsien ja jihadistien kouluttamisesta ja aseistamisesta.

Saksa pyrkii Kramp-Karrenbauerin tekstistä päätellen sitomaan Suomen omaan ideologiseen valtapiiriinsä, joka perustuu propagandaan ja valheisiin. Osa Suomen valtaeliitistä saattaa olla taipuvainen sitoutumaan siihen. Göbbels onnistui siinä. Kuulen Kramp-Karrenbauerin tekstissä kaikuja tuolta aikakaudelta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksa, Annegret Kramp-Karrenbauer, Göbbels, Saksan ja Suomen liitto, EU

Hyvin oikeita ja hyvin vääriä vakaumuksia

Keskiviikko 10.6.2020 klo 13:16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat tarjosi 9.6 2020 erinomaiset esimerkit hyvin vastakkaisista maailmankuvista. Lehti tarjosi koko aukeaman Suomen pankin pääjohtajan käsityksiä Euroopan unionista otsikolla ”Talous voidaan korjata vain yhteistyöllä”. Aukeama heijasti kuvaa myöten auktoriteettia. Mitä ilmeisimmin se tuki myös HS:n ajatusmaailmaa.

Toisaalla lehdessä pohdittiin Al-Holin ISIS-leiriltä saapuvien suomalaisten exit-ohjelmaa otsikolla ”Al-Holista saapuneet voivat päästä exit-ohjelmaan”. Ohjelman tarkoituksena olisi henkilöiden kouluttaminen pois jihadistisesta maailmakuvasta, jossa uskontoon sidottu väkivalta on keskeinen väline tavoitteiden saavuttamiseen.

Mietin kumpi vakaumus, EU:n maailmankuva vai ISIS-vaimojen todellisuus kaipaisi exit-ohjelmaa.

Olli Rehn käsittelee haastattelussaan ajankohtaisia talouspoliittisia ratkaisuja korona- epidemian aiheuttamaan taloudelliseen kaaokseen Euroopan unionissa. Haastettelun lopussa hän paljastaa historiakäsityksensä Euroopan vaiheista: ” Ensiksi valtiot murenivat 1930-luvun suuressa lamassa ja myöhemmin fasismin ja kommunismin jaloissa”.

Ilmeisesti toimittajan tulkintaa: fasismin ja kommunismin hirvittävyyksistä otettiin Euroopassa opiksi. Pian toisen maailmansodan jälkeen alkoi kansallisvaltioiden yhteisön rakentaminen Euroopan taloudellisesta yhteistyöstä. Vuonna 1951 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhtiö.

”Sen jälkeen hyvinvointivaltioiden ja eurooppalaisen yhteisön kehittyminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Kansalaisoikeuksien, demokratian ja taloudellisen hyvinvoinnin kehittyminen ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Ne ovat mahdollistaneet myös kansallisvaltioiden menestyksen.”

Tämän maailmankuvan haltija ei ole huomannut Euroopan unionin jäsenmaiden väkivaltaisia toimia Euroopassa ja sen rajojen ulkopuolella, usein liitossa Yhdysvaltojen kanssa. Onko kommunistijohtoisen Jugoslavian sosialistisen liittovaltion tuhoaminen unionin ensimmäisellä vuosikymmenellä osoitus demokratiasta? Liittovaltio pommitettiin maailman hyvinvointitilaston 24. sijalta kehitysmaaluokkaan 1990-luvulla. Kaikki kommunistit eivät olleet kuolleet toisen maailmansodan Saksan ja Kroatian keskitysleireillä, mutta Euroopan unionin jäsenmaat tekivät parhaansa, että lopullinen ratkaisu saataisiin aikaan EU:n toimesta.

Samalla tavoin kuin Maastrichtin sopimus on pantu roskakoriin taloussopimusten osalta (Rehn: ”juna meni jo kymmenen vuotta sitten”) EU:n kaikki muutkin ylevät tavoitteet on Jugoslavian tuhoamisen ja siitä hyötymisen jälkeen heitetty jätteisiin.

EU-maat huomasivat, että väkivallalla, käyttämällä jihadisteja ja natseja palkkasotureina, pystyy saamaan haltuunsa yhä uusia rikkauksia, maa-alueita ja strategisesti merkittäviä kohteita.

Olli Rehn toimi EU:n talouskomissaarina ja laajentumiskomissaarina muun muassa Ukrainan valtauksen aikoihin. Kyvyttömyys rakentaa Ukrainalle mahdollista ja kestävää lähentymissopimusta aikataulussa, joka olisi ollut taloudellisesti mahdollinen Ukrainalle, EU:n jäsenmaat päättivät ryhtyä tukemaan suoraa toimintaa ja vallankaappausta. Eri maat, Yhdysvallat mukaan luettuna tukivat eri ”kapinapäälliköitä”, joita myöhemmin nostettiin presidenteiksi ja ministeriksi vallankaappaushallitukseen. Valmisteluissa tavoiteltiin liuskekaasusopimuksia ja GMO-viljelyn aloittamista, jota Soros erityisesti rahoitti. Jugoslavian värivallankumouksesta Milosevicin kaatamiseksi tuttua CIA:n kaavaa noudattaen myös Ukrainassa koulutettiin mielenosoittajia väkivaltaiseen kaappaukseen. Natseja Ukrainassa oli omasta takaa. Yhdysvallat liittoutui heidän kanssaan.

EU-maat ovat omaksuneet Yhdysvaltojen ulkoministeriön jo Bratislavan kokouksessa v. 2000 ilmaiseman päätöksen luopua kansainvälisistä laeista, jos ne ovat tavoitteiden toteuttamisen tiellä. Tuossa kokouksessa sovittiin myös projektista Venäjän eristämiseksi Itämereltä.

EU-maat ovat osallistuneet sotatoimiin, usein omilta kansalaisiltaan ja parlamenteiltaan salassa. Salaisten palveluiden ja korruptoituneiden valtiopäämiesten toimesta Lähi-Idän valtioiden hallituksia on pyritty vaihtamaan ja siirtämää muslimiveljeskunnan haltuun, joka järjestö on toiminut yhteistyössä CIA:n kanssa jo vuodesta 1951.

Euroopan unioni ei ole demokraattinen yhteisö sen valtavan organisaation muista väitteistä huolimatta.

Suomen ideologisesti yhdenmukaistetun valtamedian keskeinen toimija Helsingin Sanomat pohdiskelee Al-Holin leiriltä palaavien indoktrinaation purkamista ja uudelleenkoulutusta. Lehti ei ideologiansa mukaisesti pohdiskele Olli Rehnin ja muiden Suomen hallintoeliitin jäsenten indoktrinaation purkamista.

Kirjoitin v.2004 teoksen luovuudesta nimellä ”Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun.” Siinä kerroin, että ulkoa opetettu maailmankuva, jota lapsen, nuoren ja aikuisen ei ole mahdollista kokea tunteellisesti inhimilliseksi, on luovuuden este.

Euroopan unionin maiden toimia yhdessä ja erikseen kansallisvaltioina ei ole mahdollista tunnistaa inhimillisyyttä tukeviksi. Väkivalta, valehtelu, salamurhat ja talouspakotteet ovat käytössä ihmisten ja kansojen alistamiseksi ja jo entuudestaan vauraiden maiden ahneuden tyydyttämiseksi.

Miten on mahdollista, että Suomi osallistuu demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella sotilasliittojen toimintaan? Valehtelu, pettäminen ja väkivalta eivät kuulu oikeusvaltion periaatteisiin. Mitä ylemmäs hierarkiassa mennään, sitä suuremmiksi näyttävät petokset kasvavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Rehn, Al-Hol, ekstremismi, EU, exit-ohjelma, oikeusvaltio

KOLME MURHAA

Sunnuntai 7.6.2020 klo 14:35 - Pirkko Turpeinen-Saari

KOLME MURHAA

Miten nämä murhat eroavat toisistaan?

Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n paikallistason poliitikko Walter Lübke ammuttiin kotitalonsa terassilla kesällä 2019. Syyte äärioikeistolaista tekijää kohtaan on valmistunut, kertoo Helsingin Sanomat tänään 7.6. 2020.

”Murha sai Saksan shokkiin. Se oli hyökkäys demokraattisia instituutioita vastaan ja niitä vastaan, jotka kantavat niissä vastuuta”, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sanoi tiistaina murhan vuosipäivänä.”

Mustan George Floydin murha Yhdysvalloissa poliisin kuristusotteessa on saanut aikaan joukoittain mielenosoituksia USA:n rasistista väkivaltaa vastaan ympäri maailmaa.

Miomir Savic oli kasvattanut Kosovossa kylänsä viimeisiä jäljelle jääneitä serbioppilaita muiden paettua terroria pois kotiseuduiltaan. Elokuun 31 päivänä 2003 hän istui Cernican kylän pienen serbikahvilan terassilla keskustellen ystäviensä kanssa seuravana päivänä alkavan syyslukukauden opetussuunnitelmista.

Albaaniterroristit heittivät käsikranaatin kahvilaan ja juoksivat pois. Kranaatti vahingoitti Miomiria vakavasti. Hänen raajoistaan vuosi verivirta. Ihmiset yrittivät auttaa, mutta yhdysvaltalaiset KFOR-sotilaat tulivat paikalle ja kielsivät ketään koskemasta häneen. Miomir joutui makaamaan maassa kaksi tuntia vuotaen kuoliaaksi. Läheisestä terveyskeskuksesta tuli paikalle kirurgi ja kolme hoitajaa. He anelivat, että KFOR- sotilaat antaisivat heidän hoitaa hengenvaarassa olevaa potilasta.

George Floydin kuristamista seuranneet sivulliset eivät saaneet yhdysvaltalaista poliisia lopettamaan väkivaltaa. Sivulliset eivät pystyneet myöskään estämään albaaniterroristien ja yhdysvaltalaissotilaiden yhteistyössä suorittamaa opettajan murhaa.

Mikä on näiden kolmen murhan välinen ero?

Valtamedia raportoi Lübken ja Floydin murhasta. Sadat Miomir Savicin kaltaisten henkilöiden murhat Kosovossa vaietaan. Siinä on ero.

***

Saksa ja Yhdysvallat halusivat yhteistoimin ottaa haltuunsa Balkanin maat. Jotta haltuunotto olisi mahdollinen, sitä vastustavat voimat oli demonisoitava ja tehtävä vaarattomiksi. Kantona kaskessa olivat serbit, jotka natsi-Saksa ja fasistinen Kroatia olivat yrittäneet tuhota toisen maailmansodan holokaustissa lopullisesti.

Balkanin haltuunotto edellytti työn saattamista loppuun.

John Biden kutsui 1990-luvun alkupuolella serbejä kretiineiksi, jälkeenjääneiksi lapsentappajiksi. Saksan ulkoisen tiedustelun BND:n entinen päällikkö, ulkoministeriksi 1992 tullut Klaus Kinkel totesi ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan: ”Serbit on saatava polvilleen”. Samanlaisia termejä kuului Ranskasta, Yhdysvalloista ja Italiasta.

Natsi-Saksan liittolaiset kroaatit saivat toisenlaisen kohtelun: serbien kansanmurhan ja 250 000 serbin tykkitulella suoritetun karkotuksen elokuussa 1995 Kroatian Krajinasta toteuttanut komentaja Agim Ceku nimitettiin ilman ongelmia USA:n tuella Kosovon pääministeriksi. Tällä hetkellä hän on turvallisuusjoukoista vastaava ministeri. Mitään kansanmurhatuomioita ei ole ilmaantunut.

Saksa rahoitti Agim Cekun ja muiden KLA:n terroristiarmeijan komentajien ja heidän alaistensa koulutuksen, aseistuksen ja univormut.

Yhdysvaltojen presidentti Clinton rahoitti osin Kroatian uusfasisteja ja osin Bosnian muslimijihadisteja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. CIA oli koko 1990-luvun rahoittanut ja kouluttanut asejoukkoja Albanian puolella.

Natsi-Saksan liittolaismaan Suomen presidentti Martti Ahtisaari mahdollisti natsi-Saksaa vastustaneen Jugoslavian pommitusten aloittamisen vuonna 1999. Hänen yhdysvaltalainen yhteistyökumppaninsa William Walker kertoi itseään kuvaavan patsaan paljastustilaisuudessa Racakin kylässä Kosovossa, että hän on aina tähdännyt Kosovon ja Albanian yhdistymiseen samaksi valtioksi. (Fasistisen Italian ja natsi-Saksan hallinnon alla Kosovo ja Albania kuuluivat natsi-mielisinä yhteen.)

Pommitusten päättymisen jälkeen kesäkuussa 1999 keskiajalta saakka Serbiaan kuuluvassa nyt miehitetyssä Kosovossa on vallinnut terrori serbejä kohtaan. KLA:n asejoukot ovat saaneet riehua vapaasti Yhdysvaltojen NATO-miehitysjoukkojen suojeluksessa.

Yhdistyneet kansakunnat on vastannut hallinnosta, NATO miehitysjoukoista ja EU laillisuudesta. Siitä huolimatta 150 ortodoksikirkkoa ja luostaria on tuhopoltettu albaanien toimesta. Laillisuudesta ei ole tietoakaan. Väkivaltaisen albaanimafian johtajat ovat nykyisin presidentteinä ja turvallisuudesta vastaavina ministereinä.

Presidentti Ahtisaari kehotti Kosovoa julistautumaan itsenäiseksi, vaikka YK:n turvallisuusneuvoston merkittävä enemmistö vastusti sitä.

Maailmanpolitiikassa Yhdysvallat ja Saksa liittolaisineen johtavat väkivallalla eikä parlamentaarisella demokratialla ole merkitystä. Suomi auttaa tässä väkivallalla johtamisessa muuttumalla yhä epädemokraattisemmaksi.

Suomen ulko- turvallisuus- ja talouspolitiikka eivät ole vuodesta 1995 lähtien olleet eduskunnan todellisessa käsittelyssä. Merkittävät talouspoliittiset ratkaisut kuten euroon liittyminen annetaan eduskunnalle vain tiedoksi. Kymmeniä turvallisuuspoliittisia sopimuksia tehdään eduskunnan ulkopuolella ja ne tuodaan myös vain tiedoksi.

Suomi taistelee vieraalla maalla, vaikka ei ole tullut kutsutuksi (Afganistan, Irak, Syyria).
Suomen eduskunnasta puuttuu asiantuntemus. Ulkopoliittiseen instituuttiin on valittu Yhdysvaltojen ja Saksan lakeijoita. Oikeuskansleri näpertelee.

Missä on kansainvälisen politiikan akateeminen asiantuntijuus?

Milloin Suomen eduskunta tekee johtopäätökset tilastaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkoparlamentaarinen vallankäyttö, Walter Lübke, George Floyd, Miomir Savin, natsismi, väkivalta, Yhdysvallat, Saksa

Kuka on kutsunut Suomen Syyriaan

Keskiviikko 3.6.2020 klo 14:57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkoministeri Pekka Haavisto totesi 1.6.2020 a-studion haastattelussa Suomen toimivan osana USA-johtoista ISIS: in vastaista koalitiota Syyriassa. Minulta on jäänyt huomaamatta, että Syyrian hallitus olisi kutsunut Suomen maahan. Millä mandaatilla Suomi on siellä?

Yhdysvalloilla on maine jihadistien tukijana. USA on rahoittanut, aseistanut ja käyttänyt heitä jalkaväkenään ensin Afganistanissa 1980-luvulla, sen jälkeen Bosniassa ja Kosovossa 1990-luvulla. Yhteistyökumppani Osama bin Laden muodostui rasitukseksi, kuten moni muukin myöhempi avainhenkilö ja yhteistyökumppani. Lopputuloksena on ollut näyttävät videoidut entisten liittolaisten murhat.

Syyriassa ISIS-joukot ja muut jihadistiryhmät ajavat upouusilla jeepeillä. Toki heitä välillä pommitetaan, mutta yhtä usein heille pudotetaan ruokatarvikkeita, ammuksia ja lääkkeitä tai heitä siirretään helikoptereilla paikasta toiseen, jopa maasta toiseen tilanteesta ja tarpeesta riippuen.


Yhdysvallat on tuhonnut monia Syyrian kaupunkeja tai antanut ISIS-liittolaistensa tuhota kulttuurisesti korvaamattomia historiallisia alueita, asutuskeskuksia ja peltoja. Syyrian hallituksen mukaan Yhdysvallat varastaa sen öljyä toisaalla ja toisaalla tuhoaa pumppaamoita. Turkki, presidentti itse ja hänen poikansa ovat tehneet samoin useiden vuosien ajan yhteistyössä ranskalaisten kanssa.

Useat EU:n NATO-maat ovat rakennuttaneet sementillä vuorattuja tunneleita jihadisti- jalkaväelleen.

Yhdysvaltojen ja entisten EU-siirtomaavaltojen tavoitteena on ryöstää raaka-aineita, hyödyntää huume- ja elinkauppaa sekä suorittaa hallituksen vaihdoksia synnyttämällä ja ruokkimalla kulttuurisia tai uskonnollisia eroavaisuuksia. Kyseisten maiden valtamediat palvelevat propagandalla näitä tavoitteita, demonisoivat hajotettavan maan hallinnon ja kuvaavat oman ryöstöretkensä humaaniksi demokratian edistämiseksi.

Syyrian sekulaarinen hallinto, jossa kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia, halutaan USA:n ja Saksan sekä muiden NATO-maiden johdolla siirtää muslimiveljeskunnan hallintaan, koska siitä arvellaan olevan taloudellista hyötyä.

Kuulumme Euroopan unioniin. Unionin maiden toimet Syyrian alueella eivät ole tietääkseni tulleet käsitellyiksi Suomen eduskunnan suuressa valiokunnassa tai perustuslakivaliokunnassa, kuten esimerkiksi al-Holin leirin suomalaisten hakuprosessiin liittyvät ongelmat ovat tulleet.

Euroopan unioni on kapitalistinen projekti, joka takaa sopimuksen muodossa pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ikään kuin perustuslaillisena oikeutena. Se on unioni, jossa on laitonta vastustaa kapitalismia. Unionissa talouspolitiikkaa ei ratkaista demokraattisesti. Tuomarien tulkinnan perusteella päätetään, ”onko asia perussopimuksen mukainen”.

Niinpä Euroopan unionissa poliittinen ja taloudellinen liberalismi on globalisaation laillinen muoto. Onko se päätynyt säätelemään myös suhdetta EU:n ulkopuolisiin maihin samalla tavalla – tosin sotilaallisella voimalla ryyditettynä?

Onko EU:n ulkopuolisten maiden pääomien, öljyn, kulttuuriaarteiden ja muun kansallisvarallisuuden liikkuminen/ryöstäminen jihadistien ja pommitusten avulla Euroopan unionin ja Suomen uusi ulkopoliittinen normaali? Tästäkö olemme äänestäneet?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, vapaa liikkuvuus, Pekka Haavisto, uusi ulkopolitiikka, Syyria

SUOMEN ARVOT

Perjantai 29.5.2020 klo 14:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

SUOMEN ARVOT

Presidentti Niinistön Kultarantakeskustelua katsellessani Jutta Urpilaisen toteamus Suomen yhteisestä arvopohjasta USA:n kanssa särähti korvaani, yhteiset arvot,todellako?

Suomalaiset eivät ole saaneet keskustella yhteisestä arvopohjastaan. Se on aina saneltu ylhäältä eliitin tavoitteita palvelemaan.

Kesällä 1917 eliitti katsoi paremmaksi Valtalain ja sen pohjalta tapahtuvan itsenäisyyden sijaan hankkiutua Saksan keisarikunnan alusmaaksi. Olihan Suomi ollut aikaisemmin Ruotsin alusmaa ja Venäjän autonominen osa. Tuttua ja turvallista.

Kolmekymmentäluvulla Saksan alamaisuuden arvopohjaa rakennettiin kulttuurisesti, tieteellisesti sekä sotilaallisesti. Ahneet Suur-Suomi-arvot tarjottiin ainoina oikeina tavoitteena päästä osaksi Saksan vahvaa valtakuntaa, jossa vallitsi rasistinen slaavilaisvastainen arvopohja.

Neuvostoliiton pakottaman, rauhaan ja ystävällisiin suhteisiin kaikkien maiden kanssa perustuneesta arvopohjasta päästiin eroon Yhdysvaltojen onnistuttua korruptoimaan tuon sosialistisen liittovaltion ja ryöstämään sen kansallisvarallisuuden. Neuvostoliitto hajosi.

Eliittimme kiiruhti heti markkinoimaan kansalaisille liittymistä Euroopan Yhdysvaltoihin, EU:hun. Oli kuulemma tarjolla yhteinen arvopohja Suomen kanssa. Sehän onnistui. Helsingin Sanomat, jonka omistaja Erkko oli yhdessä Pohjolan päämiesten kanssa kannustanut suomalaisia talvisotaan, markkinoi myös EU:hun liittymistä voimakkaasti.

Mitä EU:ssa tapahtui Suomen liittyessä siihen. Juuri yhdistynyt Saksa oli tietoisena seurauksista tunnustanut Jugoslavian osavaltion Kroatian itsenäisyyden vuonna 1992 ennenaikaisesti. Kroatia oli ollut natsi-Saksan liittolainen, joka oli yrittänyt tuhota keskitysleireissään kaikki serbit. Suomi oli myös tunnustanut fasistisen Kroatian.

EU:n johtomaan Saksan itsenäiseksi tunnustama Kroatia oli säätänyt monipuoluevaalien jälkeen rasistisen perustuslain, jossa serbit muuttuivat toisen luokan kansalaisiksi. Serbien käyttämät kyrilliset kirjaimet kiellettiin. Saksa tarjosi Kroatialle Itä-Saksan ylijääneistä asevarastoista aseita ja rahaa Jugoslavian liittoarmeijaa/serbejä vastaan käytävää sotaa varten yhdessä USA:n presidentti Clintonin kanssa. Kroatian ravintoloiden seinille palasivat julisteet ”Pääsy kielletty koirilta ja serbeiltä”, kuten toisen maailmansodan aikana.

Euroopan unionin maat tukivat Saksan johdolla Jugoslavian aseellista hajottamista. Ja NATO pommitti.

Kroatia puhdisti Kroatian maaperän serbeistä Euroopan unionin 1990-luvun jäsenmaiden hiljaisella hyväksynnällä. Etnisen puhdistuksen tärkein rynnäkkö tapahtui Krajinassa, josta elokuussa 1995 amerikkalaisten kouluttamat kroaatit ajoivat pommituksin ja tykkitulella 250. 000 serbiä kodeistaan Bosnian puolelle 5000 kuollessa operaatiossa. Tämän kansanmurhan peittämiseen tarvittiin presidentti Clintonin jo kaksi vuotta aiemmin tilaama Srebrenica-myytti.

Kroatia, serbien rasistista joukkomurhaa vuosittain juhliva maa on nyt Euroopan unionin puheenjohtaja pitkälti Saksan ansiosta.


***

Vieraillessani 9-vuotiaana vuonna 1950 Yhdysvalloissa koin ravisuttavan bussimatkan. Nousin autoon etuovesta, mutta Helsingistä tuttuun tapaani juoksin bussin takaosaan. Autoon syntyi voimakas tunnelataus. Takana istuvat mustat matkustajat hätääntyivät. Tuo valkoinen tyttö on tullut erehdyksessä mustille laissa määrättyyn takaosaan. Etuosan valkoiset kääntyivät katsomaan hädissään ja viittoivat minua palaamaan etuosaan. Tunnen tuon voimakkaan latauksen edelleen. Jokainen poliisin tappama musta henkilö aiheuttaa minussa voimakkaita tunteita.

Yhdysvaltalaisten rasistinen tai alentuva suhtautuminen maapallon muihin asukkaisiin ei ole mielestäni suomalaisten arvojen mukaista. Yhdysvaltojen kärsimystä aiheuttavat, mielivaltaiset sotilaalliset toimenpiteet ja talouspakotteet milloin missäkin; Jugoslaviassa, Libyassa, Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa, Iranissa, Venezuelassa, kymmenissä ja taas kymmenissä maissa eivät ole oikeustajuni mukaisia.

Euroopan unioni on liittoutunut Yhdysvaltojen kanssa ja on siis osallinen itsenäisiin valtioihin kohdistuviin hyökkäyksiin, salaisiin operaatioihin ja murhiin. Pelkästään Jugoslavian hajottaminen ja sen jäännösvaltioiden sotilaallinen miehitys ja taloudellinen ryöstö on ollut yhteistyötä.

EU:n laillisuusvalvonnan, YK:n hallinnon ja NATO-miehityksen aikana Serbian Kosovoon on pystytetty valtava Yhdysvaltojen sotilastukikohta – laittomasti tietenkin. Elin- ja huumekauppa rehottaa CIA:n myötävaikuttamana. Alueen kantaväestöön kuuluviin serbeihin kohdistunutta terroria ja 150 ortodoksisen kirkon ja luostarin murhapolttoa ei huomata!

Jutta Urpilainen mainitsi yhteisen arvopohjamme Yhdysvaltojen kanssa pitäen ilmeisesti itsestään selvänä yhteistä arvopohjaa EU-maiden kanssa. Toisin sanoen: kun Yhdysvallat ja EU yhdessä suorittivat Ukrainassa väkivaltaisen vallankaappauksen yhteistyössä ukrainalaisten natsien kanssa, päättelemme, että toiminta pohjautui yhteisesti hyväksyttyyn arvopohjaamme. Virheellisessä suunnittelussa mukana ollut komissaarimme Olli Rehn palkittiin yhteisen arvopohjan mukaisesta toiminnasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen arvot, Jutta Urpilainen, USA, EU, oikeustaju

Suomen liittyminen EU:hun Pertti Salolaisen silmin

Lauantai 23.5.2020 klo 21:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen kirjoittanut viime blogeissani Suomen roolista isojen poikien apupoikana ja mitä siitä seuraa. Mauno Saaren blogissa (www.maunosaari.fi ) on kuvaus Suomen salamyhkäisestä hivuttamisesta NATO:on.

Yle tarjosi ”Itse asiassa kuultuna”- ohjelmassa Pertti Salolaisen paljon puhuvan, sympaattisen haastattelun. Salolainen havainnollisti omasta ja kokoomus-puolueen näkökulmasta Suomen valtiollista asemaa, tiedonvälityksen ”neukkulaa”ja kokoomuksen syrjässä oloa ”yleisistä syistä”. Kylmän sodan ajan Britannia tuntui hänen muistoissaan vapauden valtakunnalta ja Salolainen uran kruunasi illallinen ja yökylä kuningattaren luona.

Salolainen toimi ulkomaankauppaministerinä Ahon hallituksessa 1991 – 1995. Hän vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista 1990- luvun alussa, toimi ETA-valtuuskunnan puheenjohtajana 1990 – 93 sekä Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtajana ja neuvottelevana ministerinä 1993 –1995. Salolainen oli kokoomuksen puheenjohtaja 1991 – 1994.

Salolainen kuvasi Saksan liittokansleri Kohlia ihailua äänessään mainiten muun muassa tämän jymäkän koon. Kohl oli tuonut esiin tuntevansa erityistä sympatiaa Suomea kohtaan ja haluavansa edistää Suomen jäsenyyttä. Tämän vahvisti ulkoministeri Klaus Kinkelin asenne ja toiminta.

Haastattelu ei tuonut esiin kansainvälistä poliittista viitekehystä aikana jona Salolainen toimi ja Suomea liitettiin EU:hun.

Presidentti Urho Kekkosen sairastuminen ja kuolema, Neuvostoliiton mureneminen ja Yhdysvaltojen rooli tuossa hajottamisessa sekä kokoomuksen paluu hallituspuolueeksi muuttivat Suomen toimintaympäristöä.

Ahon hallituksen puolustusministeriksi nousi RKP:stä vahva NATO:n kannattaja Elisabeth Rehn, joka uudessa ympäristössä palautti asekätkijöiden kunnian. Suojeluskunnat ja Lotta Svärd-järjestö ja muut Pariisin rauhansopimuksessa fasistisina kielletyt järjestöt nousivat esiin kuin sienet sateella. Lamasta huolimatta hallitus tilasi Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät ilman laajaa keskustelua.

Suomen kuuluminen länteen haluttiin alleviivata Euroopan unioniin liittymisellä. Saksan kylkeen liukuminen tuntui entuudestaan tutulta ja turvalliselta.

Saksojen yhdistyminen oli käynyt liittovaltion taloudelle kalliiksi. Saksa halusi laajentaa elinpiiriään ja ottaa haltuunsa Balkanin infrastruktuurin. Se onnistuisi vain hajottamalla sosialistinen Jugoslavian liittovaltio osiin.
Vanha natsiajan liittolainen Kroatia oli tarjolla Slovenian ohella yhteistyökumppaniksi hankkeessa. EU:n rakennetta luotaessa Maastrichtin kokouksessa Saksa oli ainoa, joka kannatti Kroatian ja Slovenian itsenäisyyden tunnustamista. Yön neuvotteluissa yhteistä EU:ta muodostavien valtioiden edustajien mielet olivat Saksan painostuksesta muuttuneet.

Suomi ei huomannut, että keskellä Eurooppaa käytiin sotaa, jossa keskeisissä rooleissa olivat fasistisen Kroatian ja natsi-Saksan perilliset vastassaan holokaustin kokeneet serbit, joille Jugoslavian monikulttuurinen ja monikansallinen liittovaltio oli tarjonnut tasa-arvoisen elämän turvan ja jotka vastustivat liittovaltion hajottamista.

***

Pertti Salolainen kertoi, kuinka tärkeältä oli tuntunut saada Saksalta Itä-Saksan varastoihin jäljelle jääneitä aseita. Samoilla aseilla Saksa oli varustanut Kroatian asejoukkoja, jotka taistelivat Jugoslavian liittovaltion armeijaa vastaan 1991 – 95.
Katolinen Saksa rahoitti ja varusti katolisen Kroatian sotaa. Kroatia oli heti itsenäisyysjulistuksensa jälkeen palauttanut fasistisen Kroatian natsijohtajien maineen, nimittänyt uudelleen katuja heidän kunniakseen ja kaivanut ruumiita haudoistaan ja haudannut ne keskitysleirien uhrien kanssa samoille hautapaikoille.
Ulkoministeriksi tultuaan Klaus Kinkel totesi toimittajille: ”Serbit on saatava polvilleen!”

Kuinka paljon Saksan myötämielessä Suomea kohtaan oli vastavuoroisuuden odotusta? Tukisiko Suomi vuorostaan Saksan suojatin Kroatian EU- jäsenyyttä kun sen aika koittaisi? Tukihan se!

Saksa vaati talouspakotteiden asettamista Jugoslavian liittovaltiolle/serbeille jo vuodesta 1991 lähtien. Kun Iso-Britannia esitti pakotteita Kroatialle, Saksa esti ne. Kroatian suorittaessa 250 000 serbin etnisen puhdistuksen ja kansanmurhan Kroatian Krajinassa elokuun 1995 alussa yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttamana ja Saksan ja USA:n rahoittamana, EU vaikeni. Operaation kroatialainen johtaja kenraali Gotovina vapautettiin Jugoslavian tribunaalissa.

Perehtyminen siihen mielivaltaan, jota Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja USA:n taholta serbejä kohtaan harjoitettiin, saa kokemaan, että Suomi on palannut siihen ilmapiiriin, joka vallitsi Suomen ja Saksan liittolaisuuden aikana 1917 – 1944.

Mitä Suomi mietti kiiruhtaessaan natsi- ja jihadistijoukkoja itsenäisen valtion infrastruktuurin haltuunottosodissa hyväksikäyttävien Saksan ja sen liittolaisten syliin. Suomi osoitti ansaitsevansa tuon EU-jäsenyyden julistamalla haltuunottoa tukevaa propagandaa tiedotusvälineissään. Suomi auttoi kouriintuntuvasti Saksaa sen kouluttaessa ja rahoittaessa Kosovon albaaniterroristeja Kosovossa. Suomen toiminnan vuoksi Jugoslavia pommitettiin ja Suomen ansiosta Kosovo siirrettiin pois Serbian hallinnasta YK:n päätöslauselman vastaisesti.

Salolaisen haastattelussa EU-jäsenyysneuvotteluista jäi kouriintuntuviksi tärkeiksi asioiksi maatalous ja aseet. Missä sumussa me päätämme liittolaisuuksistamme?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pertti Salolainen, Suomi ja EU, ulkopolitiikka, Saksa, Helmut Kohl

Suomi on löytänyt paikkansa isojen poikien apulaisena?

Keskiviikko 20.5.2020 klo 14:31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vastaan ensin, perustelen sitten: Suomi on isojen poikien häikäilemättömässä sisäpiirissä, ei sen varsinaisena jäsenenä vaan nöyränä palvelijana. Sen pöydän alla, jossa päätöksiä tehdään, kuten Paavo Haavikko on sanonut.

EU:hun liittyminen muutti ratkaisevalla tavalla Suomen suhtautumista puolueettomuuteen, valtioiden suvereniteetin tunnustamiseen, perustuslakeihin ja kansainväliseen lainsäädäntöön.

Vielä 1990-luvulla Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa mainittiin perustuslaillisuus. Sen jälkeen ulkopolitiikka on ankkuroitu YK:hon ja annettu sen sitten vähitellen lipua EU:hun. 

EU sopimuksineen on päätynyt Suomen kansainvälisissä suhteissa moraaliseksi ja eettiseksi selkärangaksi. Selkäranka ei ole suora.

Suomen liittyessä EU:hun se alkoi jälleen kulkea Saksan viitoittamaa tietä kuten 100 vuotta aikaisemmin. Keisarillisen Saksan jälkeen Suomi pysyi Saksan liittolaisena myös Hitlerin vallan aikana 1930-luvulla. 

                                                                 ***

Yhdysvaltojen teollisuuspiirit tukivat Hitlerin aseistamista. 9/11 -terrorikatastrofin jälkeen aseteollisuus, puolustusvoimat ja CIA ovat Patriot-lain tukemana määrittäneet USA:n uuden vallanjaon.

Toisen maailmansodan jälkeinen Saksan liittotasavalta ei ollut varsinaisesti itsenäinen vaan Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä. USA:n massiivinen sotilaallinen läsnäolo (38 000-68.000 sotilasta riippuen määrittelijästä) on edelleen tosiasia. Saksojen yhdistymisen taloudellisen rasituksen keventämiseksi liittokanslerit Kohl ja Schröder toteuttivat Saksan talousvallan laajentamisen Balkanille 1990-luvulla.

Yhdysvallat toteutti Neuvostoliiton ryöstön jälkeen Jugoslavian huolellisesti valmistellun hajottamisen. Se tehtiin yhdessä Saksan ja Lähi-Idästä Osama bin Ladenin avustuksella tuotujen jihadistien kanssa. Nämä olivat Afganistanin sodassa osoittautuneet hyviksi palkkasotureiksi.

Saksa rahoitti Kroatian pyrkimyksiä edistäviä neo-natseja, joita Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton puolestaan rahoitti Bosniassa taistelevien ja kalifaattia rakentavien muslimijoukkojen rinnalla.

Hajottaminen toteutettiin Euroopan unionin tuoreiden jäsenmaiden hyväksynnällä. EU:n johtovaltioksi oli tullut Saksa, joka saneli EU:n Jugoslavian sodan aloittamiseen liittyvän päätöksen Maastrichtin kokouksen yhteydessä.

Euroopan Unionin säännöt ja sopimukset eivät enää kytkeytyneet perustuslakeihin, kansainvälisiin lakeihin, Geneven sopimuksiin tai muihin ”vanhoihin” säännöksiin. Sitoutuminen yhteiseen puolustukseen oli noussut ensisijaiseksi.

Ranska yritti rimpuilla vastaan vielä Jugoslavian hajottamisen ja USA:n ja Saksan suorittaman sotilaallisen vallankaappauksen aikana puhumalla Kroatian ihmisoikeusvajeesta, mutta vaikeni sovun nimissä.

                                                                 ***

Euroopan unionia sitoo suhteellisuusperiaate. Toimenpiteen hyödyn tulee olla suurempi kuin sen aiheuttama haitta. Unionin jäsenmaat ja niiden isäntä Yhdysvallat katsoivat, että Jugoslavian/serbien pommittaminen on pienempi paha kuin infrastruktuurin ryöstöstä ja miehityksestä ja sotilastukikohtien rakentamisesta alueella saatava hyöty. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti pommitus oli siis perusteltu.

Serbian täystuhon ja serbien kansanmurhan ja etnisen puhdistuksen jälkeen Yhdysvallat julisti Bratislavassa v. 2000 uuden strategiansa. Kansainväliset lait todettiin pätemättömiksi, jos ne estäisivät USA:n pyrkimyksiä. Serbia tuli eristää Euroopasta, samoin Venäjä Itämerestä. NATO:n valtapiiriä tuli laajentaa Baltiasta Odessaan ulottuvalla rajauksella

Holokaustin uhrit, serbit, kunnioittivat Jugoslavian perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia. He eivät olleet valmiita liittovaltionsa hajottamiseen. Niinpä heidät oli USA:n ja EU:n toimesta demonisoitava ja murskattava talouspakotteilla sekä palkkasoturiarmeijoilla.

                                                                 ***

Pikkuinen Suomi osallistui aktiivisesti Jugoslavian pirstomiseen isojen poikien apurina. Suomen media ja diplomaatit olivat ja ovat edelleen täysillä mukana USA:n ja Saksan poliitikkojen johtamassa serbien demonisoinnissa. 

Suomi oli innokkaana jäsenenä joukossa, joka ei piitannut kansainvälisistä laeista, sotia koskevista laeista, Jugoslavian perustuslaista tai toisen maailmansodan jälkeisestä sopimuksesta rajojen muuttamattomuudesta. NATO puolestaan kuoriutui puolustusliitosta hyökkäysliitoksi, joka rikkoi pommituksilla omia perustavia säädöksiään.

Suomi teki tärkeänä apupoikana mahdolliseksi Jugoslavian laittomien pommitusten aloittamisen, kun Suomen ja Saksan ulkoministeriöt estivät suomalaisten oikeuslääkäreiden tekemien ruumiinavausten tutkimustulosten julkistamisen. Suomi antoi presidentti Clintonille mahdollisuuden käyttää valheita perusteina pommitusten aloittamiselle.

Myöhemmin Suomen diplomaatit esiintyivät päähenkilöinä tv-dokumenteissa, joissa kuvattiin tapahtumat valheellisesti. Näin luotiin edellytykset Jugoslavian hajottamisen syiden peittämiselle. Samanlaisia valheita käytettiin myös Jugoslavia-tribunaalin istunnoissa.

                                                                 ***

Valehtelussaan Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka toimii kuitenkin vain varsinaisten rikollisten apurina. Suomalaiset ulko- ja puolustuspolitiikan johtajat eivät kuulu maailman vallankaappausten ja ryöstöjen ”sisäpiiriin”. Sisäpiiri on valikoima ”oikein” ajattelevia, häikäilemättömiä, tunneköyhiä rahanahneita yksilöitä.

Ranskalaisen intellektuellin, tietokirjailija Thierry Meyssanin mukaan Ranskan parlamentti sai maan tiedustelupalvelulta selonteon siitä, minkä maan presidentti tilasi Pariisin terrori-iskut. Siis ne iskut, joiden jälkeen Ranskaan julistettiin poikkeustila USA:n Patriot-lain tapaisesti. Sama henkilö tilasi myös Meyssanin tietojen perusteella myös Brysselin iskut.

Monien maiden presidentit osallistuivat Pariisin iskujen jälkeen presidentti Hollanden ja ”sisäpiirin” teatteriin, jossa presidentit täynnä solidaarisuutta marssivat pitkin Champs Elyseetä tämän tilaaja -presidentin ja hänen yhteistyökumppaniensa rinnalla. Osa tiesi todellisuudesta vähän, osalle riitti, että oli päässyt marssimaan muiden mahtimiesten rinnalle.

Thierry Meyssan on kuvannut teoksessaan Before our very eyes, Fake wars and Big lies from 9/11 to Donald Trump 2019 kuinka konfliktit Lähi-Idässä ovat USA:n ja EU:n, erityisesti Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian korruptoituneiden presidenttien ja salaisten palveluiden suunnittelemia ja palkka-armeijoiden avulla toteuttamia. 

Presidentti Niinistökin on sanonut tietävänsä, että ISIS on nyt Daesh! Tämä kertoo Niinistön tietävän, että sen kansainvälisen liittouman palkka-armeijan nimi, jonka kautta Suomikin on laittomasti Syyriassa, on nyt Daesh.

                                                                 ***

USA:n, Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian salaisten palveluiden vaikutuspiirissä olevat tiedotusvälineet tarjoavat vallankaappauksien tarkoitusperiä palvelevia uutisia vuorokauden ympäri.

Oman osuuteni Jugoslavian hajottamisen kuvaukseen olen antanut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja. Samoin Mauno Koivisto esipuheessaan Jarmo Laineen teokseen Toisenlainen totuus Kosovosta.

Syyrian demonisointi alkoi Ranskan taholta, kun presidentti Chirac ei saanut neuvoteltua Syyrian presidentin kanssa edullista sopimusta ranskalaiselle Total- öljy-yhtiölle. Asenne Syyriaan muuttui.

Yhdysvaltojen silloinen Libanonin suurlähettiläs, nykyisin YK:n kakkosmies Jeffrey Feltman masinoi Thierry Meyssanin mukaan Libanonin entisen pääministerin, upporikkaan Rafik Haririn murhan. Hän sai koko läntisen tiedotuskoneiston syyttämään tästä provokaationa tehdystä murhasta Syyrian ja Libanonin presidenttejä. 

YK :n pääsihteeri ja Libanonin pääministeri saatiin perustamaan murhan tutkimuskomitea ja Libanon oikeusministeriötä estettiin suorittamasta tutkimuksia. Presidenttien demonisointi sai jatkua 2-3 vuotta ennen kuin todellinen tapahtumien kulku selvitettiin. Syyrian hallituksella tai Libanonin presidentillä ei ollut mitään tekemistä murhan kanssa. Mutta propaganda oli jo tehnyt työnsä.

                                                                 ***

Jeffrey Feltman on vähitellen nostettu YK:n pääsihteerin poliittiseksi varamieheksi. Hän on yhdessä saksalaisen tutkimuslaitoksen johtajan Volker Perthesin kanssa esittänyt Syyrian kolonialisointia Bosnia Herzegovinan tapaan.

Esityksen mukaan Syyria, maailman vanhin valtio, muutettaisiin USA:n ja sen liittolaisten yhdessä Muslimiveljeskunnan kanssa hallinnoimaksi ja taloudellisesti hyväksikäyttämäksi alueeksi. Suunnitelma, jonka Feldman ja Perthes ovat esittäneet muun muassa Bilderberg-ryhmässä, olisi aivan liian röyhkeä menestyäkseen, jos "isot pojat" eivät tukisi sitä. 

Euroopan unioni ja nykyisin vallassa oleva kansainvälisen yhteisö toteuttavat oikeusjärjestelmää, jossa ensin varmistetaan vallassa olevien voitto ja murskataan vihollinen. Sen jälkeen vihollinen julistetaan syypääksi konfliktiin ja vaaditaan tuomittavaksi erityistribunaalissa, jossa todistajat ovat voittajan valitsemia.

EU:hun liittymisen myötä Suomi on liittynyt lakeijaksi tähän Yhdysvaltojen 9/11 -iskun yhteydessä väliaikaiseksi hallinnoksi kutsutun ”sisäpiiriin” ja Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian johtajien ja salaisten palveluiden valtapiiriin.

Kreikan vuonna 2015 valtiovarainministerinä toiminut Yannis Varoufakis kertoo kirjassaan Adults in the Room, kuinka Yhdysvaltojen entinen valtiovarainministeri Larry Summers kysyi häneltä kahden kesken, ”kuulutko sisäpiiriin”. Varoufakis mietti hetken ja vastasi: "En."

Sisäpiiriin kuuluvat suunnittelevat vallankaappaukset, värivallankumoukset, salamurhat sekä propagandan aivan kuten Hitler ja Göbbels omana aikanaan. Toimintakenttänä on nykyaikana koko maapallo.

                                                                 ***

Ukrainan laillisen presidentin väkivaltainen kaataminen on vain eräs esimerkki, jossa Suomen ulkopoliittisella johdolla ei ollut uskallusta todeta, että kaappaus oli laiton. Huolella suunniteltu kumous saatiin aikaan Yhdysvaltojen eri rahastojen, Saksan Konrad Adenauer-säätiön ja monien EU-maiden salaliiton avulla. Mielenosoitukset olivat Otpor-järjestön organisoimia ja toimintatapoja suunniteltiin yli vuoden ajan. Kuolonuhrit olivat kaappaajien aiheuttamia.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisella johdolla ei ollut uskallusta arvioida tapahtumien laillisuutta ainakaan julkisesti. Mutta kun vallankaappauksen takana oleva ”sisäpiiri”, joka luuli hyötyvänsä kaappauksesta, huomasi epäonnistuneensa ja edellytti Venäjän tuomitsemista siitä, että maa pelasti kaappaukseen kriittisesti suhtautuvat Krimin asukkaat teurastukselta, Suomi osallistui Yhdysvaltojen haluamiin talouspakotteisiin.

Tietysti, sillä mehän kuulumme länteen! Ja melkein sisäpiiriin!

                                                                  ***

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto on useassa yhteydessä ohittanut demokratian. Eduskunnalta on pimitetty päätösten edellytyksenä olevia asiakirjoja. Perustuslakivaliokunnan ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätöksiä ei ole noudatettu.

Kansalaiskeskustelu on tyrehdytetty siten, että Suomen media ja kustannustalot noudattavat maailman valtakeskusten ”sisäpiirin” moraalia. Kansalaismielipiteeseen ja jopa lapsiin yritetään valaa käsitystä valtamedian oikeassa olemisesta demokratiaan ja totuuteen perustuvan analyysin sijaan.

Mikä on Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen tila? Miten on perusteltavissa, että NATO: n isäntämaasopimus solmittiin ilman että sitä oli käsitelty eduskunnassa tai edes käännetty suomeksi?

Saksan perustuslakituomioistuin kyseenalaistaa EU:n diktaatteja. Entä Suomen kansainvälisen oikeuden asiantuntijat? Onko itsenäinen ajattelu myös kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta lopetettu?

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkopolitiikka, puolustuspolitiikka, EU, kansainväliset lait,

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta. (02.06.2008)
Olen tuonut esille ajatuksiani kirjoissa ja julkaisuissa usean kymmenen vuoden aikana. Nyt avattujen kotisivujeni avulla toivon voivan pohtia ääneen uudella tavalla..

28.07.2014  Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassa
01.07.2008  Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssa
25.06.2008  Ahtisaari,Kosovo ja Espanja