Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Hitler on taas täällä

Sunnuntai 27.12.2020 klo 16:33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vesa Vierikko kuvasi Jari Tervon haastattelumainoksessa että jos hän joutuisi esittämään Hitleriä, hän esittäisi tämän oikein lempeänä, koska kaikissa meissä on mahdollisuus Hitlereiksi.

Mieleeni tuli kuva hymyilevästä Obamasta uuden kirjansa kannessa. Tai Joe Biden vaalikuvissaan.

Yhdysvallat on toteuttanut maailman, jota Hitler ei vallanhimoisimmissakaan suunnitelmissa liene voinut ounastella. Muodollisesti Yhdysvallat oli liittoutuneiden rinnalla taistelemassa natsi-Saksaa vastaan. Pitkän tähtäyksen suunnitelmana oli kommunistien johtaman sosialistisen Neuvostoliiton tuhoaminen. Yhdysvaltojen teollisuuspiirit olivat avoimesti tukeneet Hitlerin aseistamista.

Hitlerin katolinen Saksa ja fasistinen äärikatolinen Kroatia pyrkivät juutalais-kommunistisen maailman tuhoamiseen tappamalla juutalaiset, ortodoksiset serbit sekä kommunistit ja romanit keskitysleireillä, joiden johtajina varsinkin Kroatiassa toimi katoliset papit.

Sodan aikana Hitlerin avuksi ja rinnalle tuli Jerusalemin Suurmufti, joka värväsi Bosnian sunnimuslimit taisteluun Hitlerin rinnalla. Erityisesti Neuvostoliiton eteläisten osien muslimiväestö olivat myös rekrytöinnin kohteena.

Katolinen kirkko ja fasistinen Espanja auttoivat suuren joukon natseja siirtymään Atlantin toiselle puolelle, jossa CIA värväsi pätevimmät palkkalistoilleen.

Jo 1950-luvulla myös Yhdysvaltojen hallituksen ei vain teollisuuspiirien asenne oli muuttunut fasistimyönteiseksi. Presidentti Eisenhower antoi tukensa Espanjan fasistidiktaattori Francolle ja sai vastavuoroisesti rakentaa sotilastukikohtia Espanjaan.

CIA aloitti yhteistyön muslimiveljeskunnan kanssa 1950-luvun alkupuolella. Yhteistyö Yhdysvalloissa asuvan turkkilaisen äärimuslimi ideologin Fetullah Gülenin knssa pyrkii vaikuttamaan Venäjän eteläpuolisissa valtioissa  asuviin islaminuskoisiin väestöihin äärimuslimi koulutuskeskusten, madrassojen  kautta, jotka ovat levittäytyneet myös Kiinan Xijangiin. 

Kauko-Idän itsenäisyyttä tavoittelevien maiden jatkuvien pommitusten ja luonnon tuhon jälkeen Yhdysvallat siirtyi Eurooppaan ja sitten Lähi-Itään.

Kaikessa toiminnan ytimenä oli taloudellisen ja sotilaallisen väkivallan avulla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden murskaaminen. Euroopassa Yhdysvallat sai liittolaisekseen sotilaallisesti toisesta maailmansodasta lähtien miehittämänsä Länsi-Saksan. Saksojen yhdistyminen muutti Saksan USAn elimelliseksi liittolaiseksi.

Yhdistymisensä jälkeen Saksa antoi itselleen luvan toimia kuten Hitlerin aikana, hankkia revanssi. Se rahoitti katolisia kroaatteja yhdessä USA:n natsi- ja albaanidiasporan kanssa hajottamaan Jugoslavian liittovaltion yhdessä USAn kanssa. Se edellytti ortodoksisten serbien, edellisen sodan holokaustin uhrien demonisointia Hitlereiksi. Yhdysvaltojen armeijan kenraalit kouluttivat kroaatit tyhjentämään Kroatian serbeistä, joita ei oltu saatu 45 vuotta aikaisemmin keskitysleireissä tuhottua.

Jugoslavian asukkaat pystyivät aikaisemmin osallistumaan yritysten, joissa he työskentelivät hallintoon ja osinkojen jakoon. Nyt he menettivät työnsä ja vajosivat kansoina kehitysmaaluokkaan kansantuotteella mitattuna.

Tuhottuaan Puolan, Neuvostoliiton ja Jugoslavian, saatuaan sotilastukikohdan laittomasti Serbian alueelle ja pakotettuaan taloudellisesti ja sotilaallisesti  alisteiset haltuunsa ottamat valtiot valtansa alle ja liittymään NATOon Yhdysvallat siirtyi Lähi-Idän ryöstöön yhdessä NATO-liittolaistensa kanssa. Samaan aikaan työn alla oli Georgia ja Ukraina.

Puolan ja Neuvostoliiton haltuunotossa johdossa toimi CIA:n entinen johtaja, presidentti George H.W.Bush. Jugoslavian serbien demonisoinnissa ja toisen holokaustin suunnittelussa ja toteuttamisessa presidenttinä oli demokraatti Bill Clinton senaattori Joe Bidenin tukemana. Saksan liittopresidenttinä toimi Helmuth Kohl, joka puhui kaikki EU:n tulevat jäsenmaat mukaan Jugoslavian tuhoamiseen ja haltuunottoon aseteollisuuden tueksi rakennetun  EU:n perustamiskokouksessa Maastrichtissa.

Yhdysvaltojen ja Saksan kouluttamat natsien jälkeläiset ja albaanijihadistit tulivat Bosnian ja Kosovon sodissa keskeiseen asemaan. Jälkimmäisiä tuotettiin Afganistanista ja Lähi-Idästä. Rahoittajana ja kouluttajana Clintonin rinnalla oli Osama bin Laden. Clintonin puoluetoveri Obama katsoi parhaaksi vaientaa Osama bin Ladenin tappamalla hänet videoidussa näytöksessä. (olisiko Hitler pysynyt vastaavaan?)Välittömästi murhan jälkeen Obama soitti Clintonille.

USA sai tekosyyn hyökätä Afganistaniin kaksoistornien tuhon jälkeen. Maahan, jolla ei ollut mitään tekemistä iskun kanssa. Strategisesti tärkeän maan miehitys jatkuu edelleen kahdettakymmenettä vuotta tarjoten tosin kukoistavan heroiini-bisneksen.

USA ja Saksa (Feldman ja Perthes)suunnittelivat Syyrian haltuunoton ja siirtämisen muslimiveljeskunnan haltuun sekulaarisen sosialistisen Baath-puolueen sijaan. Kouluttamalla tarkka-ampujat mielenosoituksiin ja masinoimalla massiivisen presidentti Assadin vastaisen propagandan USA ja Saksa esittelivät Obamalle Bilderberg-ryhmässä suunnitelmansa jo vuonna 2008.

2010-luvun Libyan tuhoaminen ja v. 2013 Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen valmistelu olivat presidentti Obaman ja varapresidentti Bidenin hankkeita yhteistyössä EU:n NATO-maiden kanssa. Jo syyskuussa 2013 Clintonit ja Euroopan poliittinen eliitti juhlivat Krimin Jaltalla tulevaa Ukrainan haltuunottoa. Varsinainen kaappaus tapahtui helmikuussa 2014, jonka jälkeen vallankaappaushallitus julisti Itä-Ukrainalle, joka ei hyväksynyt kaappausta, terrorismin vastaisen sodan.

Syyrian ryöstö vuodesta 2011 eteenpäin onnistui vain osittain. NATO-maat Turkki ja Ranska varastivat Syyrian öljyä aluksi. Lähes kaikki USA:n NATO- ja muut liittolaiset osallistuivat ryöstösuunnitelmiin, joihin kuului mm sementtitunneleiden varustaminen jihadisteille sekä massiivinen Syyrian hallituksen vastainen propaganda ja ohjusiskut.Tällä hetkellä Yhdysvallat varastaa sumeilematta Syyrian öljyä Kurdien miehittämässä Koillis-Syyriassa.

Terrorin ja muun väkivallan julmuutta ei esitellä meille suomalaisille. Viime päivinä olemme lukeneet palestiinalaisten keskitysleirimäisistä oloista Gazassa, ilman puhdasta vettä ja surkean viemäröinnin vallitessa korona-epidemian aikanakin Israel estää palestiinalaisia saamasa omaa vettään. Olemme lukeneet Ukrainan katkaisseen vedentulon Krimille tukkimalla maavallilla  kanavan, joka on Krimin päävesilähde. Kanavan, jonka venäläiset ovat itse rakentaneet aikana, jolloin Krim oli osa Venäjän sosialistista neuvostotasavaltaa. Olemme lukeneet Yhdysvaltojen mielivaltaisista talouspakotteista Kuuballe, Syyrialle ja Venäjälle. Venäjää estetään talouspakotteilla rakentamasta vedenpuhdistusjärjestelmää merivedestä veden saamiseksi krimiläisille.Presidentiksi tuleva Biden, joka kehotti kroaatti-albaanidiasporaa äänestämään itseään, on luvannut tiukentaa Venäjänpakotteita sekä suorittaa kyberhyökkäyksen Venäjän infrastruktuuriin.

Saksan yhdistymisen aiheuttama muutos on valtava. Saksan 4 miljoonan turkkilaisväestö, joka ei välttämättä ole integroitunut, vaikuttaa Saksan politiikkaan. Münchenin moskeijan väitetään olevan fanaattisen uskonsuunnan keskiössä. Miten on mahdollista, että Venäjällä kymmenien ihmisten kuolemasta vastaava terroristi istuu kaikessa rauhassa puistonpenkillä Saksassa. Miksi Saksa antaa turvapaikan jihadistien propagandapäällikölle Valkokypärien tiedottajalle. Jihadisti-muslimien Saksasta saama tuki Bosniassa ja Kosovossa ei ole sattumaa. Serbien alistaminen ja EU-puheenjohtajamaan Saksan täydellinen haluttomuus tunnustaa tosiasioita Kosovossa jatkuu.

Viimeisimmän teokseni nimi on "Lupa olla julma". Sen voi tilata BoD. fi  tai Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta. Joka päivä ja usein öisinkin mietin kuinka Suomi voi olla osallisena tällaiseen mielivaltaan ja julmuuteen ja vielä omalla toiminnallaan edistää sen toteutumista.

Vesa Vierikon hahmottamalla lempeällä Hitlerillä on minun mielessäni Yhdysvaltojen presidentin kasvot ja presidentti Obaman, seitsemän sodan aloittajan teos voisi olla moderni "Mein kampf"joka leviää kulovalkean tavoin kymmenillä kielillä ympäri maailmaa. Hillary Clintonin huudahti Libyan johtajan Gaddafin kuollessa Naton pommitusten valmistelemana  ja paikallisten jihadistien toimesta seiväs peräsuolesta niskaan työnnettynä "Me tulimme, Me näimme, hän kuoli. Hah hah haa". Tuo ilmentää asiaa omalla tavallaan.

Meidän maamme tärkein sotilaallinen yhteistyökumppaniko?Jälleen Hitler.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vesa Vierikko, Hitler, Biden, CIA, muslimiveljeskunta, Saksa, Nato-EU, USA

Muisto

Lauantai 12.12.2020 klo 16:31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuten monilla kirjoittajilla myös minulla luovat prosessit tapahtuvat yöllä.Viime yönä mieleeni palautui 1970-luvun loppupuoli ja yhteiskunnan ilmapiirin erilaisuus nykyiseen verrattuna. 

Olen hijattain kertonut teokseni Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kohtalosta. Kirjamessujen johto kielsi esittelemästä sitä messujen lavoilla.

Viime yönä muistin kesäisen illan vuonna 1979 Helsingin Koiton näyttämöllä, jossa näyteltiin Nuorallatanssijan kuolema, kuinka Pete Q sai siivet- näytelmää. Se oli eräänlainen kulttinäytelmä, jonka sanottiin heijastelevan yhteiskunnan murrosta.

Menin katsomaan näytelmää  10 - 15 vuotiaiden lasteni kanssa.

Näytelmässä ei ollut varsinaista juonta, mutta se loi vaikutelman uutta ja outoa etsivistä ihmisistä epävarmuuden murroksessa.

Väliajalla näyttelijät kiersivät myymässä yhtä pientä kirjaa, ei vain virvoketiskiltä vaan  kädestä käteen yleisölle. Suureksi yllätyksekseni ja hämmästyksekseni kirja oli kirjoittamani Pirkko Idänpään-Heikkilä: Inhimillinen kasvu ja yhteisö

Kuvaan siinä luovan kasvun ja autoritaarisen kasvatuksen eron. Kirjoitan kuinka yhteiskunnan rakenne vaikuttaa siihen minkälaiset edellytykset ihmisellä on tavoittaa aito luovuus ja kyky luovaan vuorovaikutukseen autoritaarisuuden ja vallankaytön sijaan. Olin kehittänyt 1975 luovan kasvun teorian, jonka varhainen ilmentymä tuo teos oli. 

Vuonna 2005 kirjoitin teorian selkeämmin havaittavaksi teoksessani Ahdingossa luova lapsi ja nuori;tienviittoja kasvuun.

Inhimilinen kasvu ja yhteisö kehittyi kirjaksi, jonka vanhemmat ostivat lapsilleen ylioppilaslahjaksi samaan tapaan kuin annetaan Lokki Joonathan, Pikku Prinssi tai jokin runokirja. Rakennusliiton puheenjohtaja Aarno Aitamurto jakoi kirjan kaikille Rakennusliiton vuosikokouksen osanottajille.

Pete Q-näytelmän esiintyjistä moni oli teatterikoululaisia. Osa heistä siirtyi työhön Ryhmäteatteriin näyttelijöiksi tai ohjaajiksi. 

En tuntenut ketään heistä henkilökohtaisesti, mutta lähetin myöhemmin aina tuoreen vastailmestyneen kirjani teatterille, kunnes 2000-luvulla sain teatterilta kiitosviestin, jossa kerrottiin, että vanhasta kaartista teatterissa oli jäljellä enää Pertti Sveholm.

Yöllä mieleeni tuli kuinka erilainen Suomen ilmapiiri on nyt kuin 1970-luvun lopun optimistisessa vaiheessa. Tuolloin autoritaarisuus oli purkautumassa ja luovan yhteistyön mahdollisuudet näyttivät avautuvan.

Sitten tuli pääomaliikkeiden vapautuminen 1980- luvulla ja Suomen liittyminen aseteollisuutta palvelevaan NATO/EUhun. Suomi luopui puolueettomuuspolitiikastaan ja ikäänkuin sinettinä inhimillisyydestä ja luovuudesta luopumiselle Suomi alkoi kouriintuntuvasti palvella Saksan ja USA:n epäinhimillistä sotapolitiikkaa. 

Suomen ulkoministeriö teki mahdolliseksi Jugoslavian pommitusten aloittamisen ja serbivastaisen propagandan levittämisen palveluksena Saksalle ja USA:lle kuten teoksessani Lupa olla julma kuvaan.Suomi mahdollisti serbien toisen holokaustin.

Kirjassani Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun kuvaan Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrisen yksikön henkilökunnan ja potilaiden luovan yhteisön kehittymisen 1990-luvulla laman aiheuttamasta niukkuudesta huolimatta. Ilmapiiri oli lämpimän optimistinen ja henkilökunnan ideat johtivat toinen toistaan hiemompiin tapoihin auttaa niin itseä kuin potilaita oivaltamaan uutta.

Kaksi vuotta eläkkeellejäämiseni jälkeen henkilökunta esitti hartaan toivomuksen:"Kerro meistä! Kerro miten me työskentelimme!" Luovan yhteistyön mahdollisuudet oli organisaatiouudistuksessa purettu. Kaikki kannattelevat rakenteet ja yhteisön kauneus oli tuhottu. Teoksessa Ahdingossa luova lapsi ja nuori näkyy kouriintuntuvasti kuinka luovuus on mahdollinen, mutta se mahdollisuus voidaan tuhota.

Näen, että sotilasliitto NATO:n ja aseteollisuutta palvelevan USA:n ja EU:n vaikutus Suomen ilmapiiriin on tuhonnut luovan yhteistyön mahdollisuudet. Valtion turvallisuuskomitean, mediapoolin ja EU/NATO:n hybridikekuksen valta Suomen mediaan, kustannustoimintaan ja ihmisten tietoisuuteen ja tajuntaan on muodostunut murskaavaksi.

Se mikä alkoi hauraasti ja etsiskellen autoritaarisuuden kyseenalaistavana liikkeenä on tormännyt sotilaallisen vallankäytön ja mielivallan seinään. Suomalaisten edellytetään jakavan sotilaallisella väkivallalla ja talouspakotteilla rehentelevän USA:n arvot.

Suomessa ei enää nouse voimia, jotka huutaisivat  "keisarilla ei ole vaatteita". Kansan oletetaan vaikenevan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteiskunnan ilmapiiri, Pete Q, 1970-luvun ilmapiiri, NATO:n hybridikeskuksen valta, luova prosessi

Kosovo-propaganda jatkuu Suomen mediassa

Torstai 3.12.2020 klo 18:49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Mauno Koivisto käännähtäisi haudassaan jos kuulisi minkälaista NATO-propagandaa Helsingin Sanomat edelleen kehtaa julkaista.

Tänään 3.12. 2020 lehti julkaisi Pekka Hakalan artikkelin "Lähettiläs uskoo sopuun Kosovossa" kuvaillen Miroslav Lajcakin, EU:n Länsi-Balkanin lähettilään mielipiteitä liittyen Serbian ja Kosovon suhteisiin.

Helsingin Sanomat, erityisesti sen päätoimittaja on kunnostautunut NATO-propagandan julkaisemisessa lehdessään.

Mauno Koivisto kirjoitti esipuheen Jarmo Laineen teokseen Toisenlainen totuus Kosovosta, jossa hän kirjoittaa kuinka hän vihasi NATO:n serbivastaista propagandaa.

Laineen teoksessa James Aho kuvaa, minkälainen propagandistinen mekanismi synnytettiin serbien demonisoimiseksi. Kuinka holokaustin uhrit, kansainvälisiä lakeja ja Jugoslavian perustuslakia noudattavat serbit muutetttiin hyökkääjuksi ja leimattiin Hitlereiksi. Kuinka leimat kiinnitettiin. Minkälainen tuo mekanismi oli.

Tämän päiväinen Helsingin Sanomien artikkeli on malliesimerkki tekstistä, josta puuttuvat perustavat tosiasiat.

Osittain sattumasta johtuen minä, joka olen tutkinut luovuutta, henkistä kasvua ja inhimillisyyttä totuuden hahmottamisen pohjana, olen perehtynyt tieteellisesti tapahtumien kulkuun Balkanilla.

Olen kirjoittanut kirjan "Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä, Into 2016, 2018. Kirjamessujen johto ilmoitti kustantajalle, että tätä teosta ei saa esitellä kirjamessujen lavoilla.

Viimeisintä teostani "Lupa olla julma" kirjoittaessani sain tietää Jarmo Laineen teoksen olemassaolosta. Sitä ei ole Helsingin kirjastoissa. Sain sen kuitenkin aluksi kirjastosta Kouvolasta ja myöhemmin sain ostettua sen antikvariaatista.

Minkä vuoksi tämä teos, jossa on presidentti Mauno Koiviston esipuhe, on kadonnut? Ainoa teos siihen asti, joka edes osittain kuvaa USA:n ja Saksan tarpeita palvelevaa Jugoslavian tuhoamista natsi-Saksan tyyliin demonisoimalla serbit, tekemällä heidät tappamisen ansaitseviksi ja laillistamalla heidän omaisuutensa konfiskoinnin kuten fasistisen Kroatian säätämät lait sallivat toisen maailmansodan aikana. Kaikki tämä tapahtui NATO:n valvonnassa kauloja katkovien, presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien ja aseistamien jihadistien avulla.

"Lupa olla julma"- teokselle ei myöskään löytynyt kustantajaa. Sen kustansi aviomieheni yritys, Viestintä M.Saari ja se ilmestyi kuukausi sitten 7.11.2020 BoD.n painosta.

Helsingin Sanomien artikkeli kertaa kuinka "täysimittainen sota alkoi 1998 kun Jugoslavian armeija eli käytännössä Serbian tankit vyöryivät Kosovon maanteille." Tosiasiassa valtion armeija suoritti tehtäväänsä KLA:n terroristien ja bin Ladenin jihadistien tappaessa poliiseja ja aiheuttaessa turvattomuutta tavallisissa albaaneissa, jotka tulivat hyvin toimeen serbien kanssa.

Suoralla toiminnalla albaanijohtajat olivat kieltäneet albaaniväestöä osallistumasta valtiollisiin vaaleihin, työskentelemästä valtion viroissa kuten kouluissa ja sairaaloissa.

Tärkein syy sotaan oli se, että Yhdysvallat halusi oman sotilastukikohtansa Balkanille voidakseen turvata paitsi öljynkuljetukset Kaspianmereltä Albaniaan myös heroiini-kaupan Afganistanista Eurooppaan. Saksaa vuorostaan kiinnosti Jugoslavian jäännösvaltioiden infrastruktuurin haltuunotto. Pommitetut teollisuuslaitokset, pankit, vakuutuyhtiöt, media.

Bosnian presidentti Izetbegovic oli värvännyt toisen maailmansodan aikana albaani-joukkoja ss-joukkoihin.Nyt hän rakensi muslimi-kalifaattia kirjoittamansa islamilaisen julistuksen mukaisesti, jossa serbit olisivat toisen luokan kansalaisia, jos ylipäätään saisivat pitää henkensä.

Daytonin rauhansopimusta 1995 seurannut 40 000 miehen vahvuinen NATO-miehitys takasi Saudi-Arabian etujen toteutumisen Bosniassa. Maahan rakennettiin Saudi-rahalla 150 moskeijaa, joissa opetettiin wahabistista äärisuuntaa kun aikaisemmin Jugoslavian alueen muslimit olivat olleet asenteeltaan maltillisia.

Sama tapahtui Kosovossa. Heti pommitusten jälkeen Yhdysvallat alkoi rakentaa tähän Serbian maakuntaan valtavaa sotilastukikohtaa Bondsteeliä. NATO-miehityksen alaisena ja YK:n pääsihteerin edustajan toimiessa alueen johtajana Kosovossa serbiasukkaita vainottiin  systemaattisesti kranaatti-iskuilla, talojen ja huoneistojen valtaamisilla sekä 150 kirkon ja luostarin tuhopoltoilla, albaanijoukkioiden tanssiessa läpi yön ympärillä.Tarkoituksena oli pelotella henkiin jääneet serbit muuttamaan muualle.

Euroopan unionin EULEX seurasi katseella, mutta ei puuttunut alueella vallitsevaan laittomuuteen.

Kosovon vapautusarmeijasta muodostettiin Kosovon poliisi, joka F.William Engdahlin teoksessaan "The Lost Hegemon Whom the Gods Would Destroy" ilmaiseman mukaan oli sama kuin Al Capone olisi nimitetty Chicagon poliisimestariksi.

Kirkkojen ja luostareiden sijaan kylät haltuunottaneet albaanit rakensivat Saudi-Arabian rahoittamana moskeijoita, joihin tuotiin ääri-islamia saarnaavat imaamit.

NATO:n laittomat Jugoslavian pommitukset olivat päättyneet 10.6. 1999 YK:n päätöslauselmaan 1244, jossa todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta.

Suomen presidentti Ahtisaari johti neuvotteluita, joiden tarkoituksena oli sopia Kosovon ja Serbian keskinäisistä suhteista. Läsnäolijoiden mukaan Ahtisaari tavoitteli pelkästään Kosovon itsenäisyyttä, ei sitä, miten Kosovon asema Serbian maakuntana voisi toteutua demokraattisesti eikä albaanien suoran toiminnan perusteella, jossa albaanit eivät hyväksyneet albaanien ja serbien tasa-arvoisia ihmisoikeuksia.

USA:n sotilastukikohta oli jo rakennettu ja Serbia ei ollut myöntänyt siihen lupaa. Siten Ahtisaari tavoitteli päämäärää, joka oli YK:n päätöksen vastainen.

Ahtisaari yritti saada YK:n muuttamaan päätöslauselmaansa ja hyväksymään Kosovon irroittautumisen Serbiasta ja itsenäistymisen. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten ja vaihtuvien jäsenten enemmistö ei hyväksynyt Kosovon itsenäistymistä.

Sen jälkeen Ahtisaaren suojeluksessa runsaat 109 väliaikaisen neuvoston jäsentä  päättivät julistaa Kosovon itsenäiseksi. ICJ totesi jälkeenpäin neuvoston jäsenten toimineen yksityishenkilöinä (sillä neuvoston jäseninä toimien he olisivat rikkoneet kv lakeja)Pääministerit ja presidentit olivat sotarikollisia ja albaani-mafian tunnettuja johtajia. Hashim Thaci, jota Helsingin Sanomat kutsuu "presidentti ja sotasankariksi", sai vihdoin syytteet sotarikoksista ja joutui eroamaan presidentin tehtävistä. "Erittäin vastuullinen ja kypsä siirto" kuvailee haastateltava Lajcak.

Todella kypsä.

Euroopan neuvoston Kosovon johtajien rikoksia ja elinkauppaa tutkineen senaattori Dick Martyn raportti julkaistiin jo vuonna 2011. Siinä osoitettiin Kosovon johtajien olevan väkivaltaisen Albanian Drenica-mafiaryhmän johtajia. Heitä ei ole kuitenkaan saatu syytteeseen ennen kuin vasta tänä vuonna kun Kosovon oikeuslaitoksen sotarikoksia tutkiva istuin on perustettu Haagiin Kosovo Specialists Chamberin nimellä yhdysvaltalaisella syyttäjällä varustettuna.

Kymmeniä mahdollisia todistajia on jo tapettu. Dick Marty on kuvannut turhautumistaan sanomalla, että valtioiden johtajat puhuvat ihmisoikeuksista sunnuntaina ja rikkovat niitä maanantaina. Hän ei usko, että Kosovon mafia-johtajia saadaan tuomittua. Heillä on niin monia valtioiden johtajia suojelijoinaan.

Helsingin Sanomien mukaan lähettiläs uskoo sopuun. Mihin sopuun?

Mistä Serbian ja Kosovon pitäisi sopia. YK:n päätösluselma siitä, että Kosovo on Serbian maakunta on voimassa.

Onko todella niin, että Helsingin Sanomat on siirtynyt selittämään NATOn toimet kansainvälistä oikeutta ja YK:n päätöksiä korkeampina. Yhdysvaltojen mielivaltainen sotilastukikohtien sirottelu itsenäisten valtioiden alueelle väkivaltaa käyttäen olisi siis hyväksyttävää. 

Sen perusteella Helsingin Sanomat myötäilee Yhdysvaltojen ulkoministeriön Bratislavan kokouksessa v. 2000 julistamaa kansainvälisestä oikeudesta luopumista, mikäli se estää Yhdysvaltojen tavoitteiden toteutumisen.

Yhdysvallat ja osin Saksa, Iso-Britannia ja Ranska ovat käyttänyt Afganistanin, Tsetsenian, Bosnian ja Kosovon jälkeen jihadisteja jalkaväkenään myös Libyassa, Syyriassa Kaukasuksella ja viime aikoin myös Kiinan lähialueilla.

Sotilaallinen mielivalta ei ole vain USA:n toimintamalli ahneuden tyydyttämiseksi, Eurooppa on siinä täysillä mukana.

Siitä ei vain saa kirjoittaa eikä puhua. Suomi on pieni kielialue. Jättämällä kääntämättä merkittävät kansainvälisen todellisuuden hahmottamista palvelevat tieteelliset kirjat suomalaisten kirjojen piilottamisen lisäksi, hyväuskoista Suomen kansaa on mahdollista johtaa harhaan.

Suomen ulkoministeri väittää Suomen jakavan Yhdysvaltojen julmat arvot. Kaikki eivät kuitenkaan tee sitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mauno Koivisto, Ahtisaari, NATO-propaganda, Al Capone, Kosovon ja Serbian "sopu", jihadistien invaasio, kansainvälinen oikeus

Suomiko oikeusvaltiona mallimaa?

Maanantai 30.11.2020 klo 11:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on lähtenyt globaaliin kampanjaan oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Suomi on ottanut muun EU:n mukana kritiikkinsä kohteeksi erityisesti Unkarin. Unkaria syytetään vallan keskittymisestä sekä sanavapauden rajoituksista.

Mikä on tilanne Suomessa?

Väitän: Suomessa ei ole sananvapautta. Media on keskittynyttä ja valtio valvoo sitä keskitetysti pahemmin kuin Unkarissa.

Suomen eliitti on taistellut demokratiaa vastaan vuodesta 1917 lähtien. Valtalain tuoma itsenäisyys korvattiin pyrkimyksellä Saksan keisarivallan osaksi. 1930-luku oli demokratian irvikuva ja päättyi Saksan ja Ruotsin kanssa liitossa, ensin talvisotaan ja 1940-lähtien pyrkimykseen osaksi Hitlerin Saksaa Suur-Suomen puitteissa.

Näiden prosessien aikana Suomen kansa on ohitettu täysin. Sen selän takana on toimittu itsenäisen kansan etuja vastaan.

EUhun liittyminen tapahtui sotateollisuuden ja sotilaallisiin artikloihin sitoutumisen myötä osaksi väkivallalla tavoitteitaan toteuttavaa NATO-EUta. EU oli aloittanut Jugoslavian hajottamissodan jo ennen Suomen liittymistä organisaatioon. Silti Suomi pääsi vikkelästi mukaan osallistumaan Jugoslavian, erityisesti Serbian tuhoamiseen natsi-Saksan ja natsi-Kroatian menetelmiä toistaen.

Suomi on suomea puhuvien suomalaisten tietämättömyyteen turvautuen hivutettu osaksi EU:n NATO-koneistoa. Suomi on liitetty parlamentaarisen käsittelyn ohittaen NATO:n isäntämaasopimukseen sekä kymmenillä kahdenvälisillä sopimuksilla erilaisiin sotaliittoihin.

Media toteuttaa eliitin tavoitteita valtiojohtoisesti.

Valtion turvallisuuskomitea koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaanluettuna. Turvallisuuskomitea johtaa huoltovarmuuskeskusta, joka rahoittaa Mediapoolia.

Mediapooli on kaikkien keskeisten tiedotusvälineiden - sanomalehtien, kustannustalojen, Yle:n ja Mainos TV:n yhtenäistä toimintaa koordinoiva elin.

Tällä hämäävällä rakenteella annetaan ymmärtää, että media toteuttaisi sellaista tiedonvälitystä, joka takaisi Suomen valtiollisen turvallisuuden.

Kyseenalaiseksi asian tekee se, että Mediapooli on ilmoittanut toimivansa sopusoinnussa valtiohallinnon Suomeen kutsuman EU:n ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa.

Ei liene väärin olettaa, että EU ja NATO muodostavat auktoriteetin, jota Suomen hallituksen turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskuksen rahoittama Mediapooli kuuntelee.

Vuonna 2014 valtioneuvoston tiedottajana toimi Markku Mantila. Hän järjesti eduskunnan jäsenille informaatiotilaisuuden ulkopolitiikasta, jossa paalutettiin Ukrainan sota aakkosista alkaen siten, että edustajille kävi selväksi mitä hallitus (Stubbin) haluaa edustajien siitä ajattelevan. (Venäjä hyökkäsi, ei USA ja NATO-EU)

Varmemmaksi vakuudeksi Yhdysvaltojen Harvardiin lähetettiin 100 toimittajaa ja virkamiestä oppimaan tämä propaganda sielunsa syövereihin. Sen jälkeen tuo käänteinen totuus on näkynyt jutuissa ulkopolitiikasta kulttuuriin integroituna.

Suomi on pieni kielialue. Maailmanpolitiikan todelliset tapahtumat jäävät suomalaisille vieraiksi koska Yhdysvaltojen hirmuteot, joita se tekee yhteistyössä NATO-EU:n kanssa jäävät tuntemattomiksi. Valtion rahoittaman Mediapoolin jutut ovat vallanneet tietoisuuden.

Varsinkin sotateollisuuden valta Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa on vaiettu.

Yllämainittu Markku Mantila on esimerkki pyöröovesta aseteollisuuden/NATO:n, Suomen valtionhallinnon ja median välillä.

Yhdysvalloissahan on kautta aikoje totuttu näkemään kuinka hallituksen jäsenet siirtyvät sujuvasti aseteollisuuden/sotateollisen kompleksin ja hallituksen välillä. Yksilöillä on henkilökohtainen taloudellinen intressi käydä sotia.

Markku Mantila siirtyi Suomen valtioneuvoston tiedottajan virasta NATO:n palvelukseen Latviaan. Sieltä hän muutaman vuoden kuluttua siirtyi Ilkka-Pohjalainen -lehden päätoimittajaksi.

Kansalainen jää kysymään: kenen etua Suomen valtioneuvosto ja media palvelee?

Teoksessani "Lupa olla julma" käsittelen Suomen lipumista NATO:n ja USA:n sotateollisen kompleksin palvelijaksi mutta mikä pahempaa, toteuttamaan jo kerran kuopattua natsi-ideologiaa.

2000-luvun Suomen hallitukset ovat vieneet tietämättömät, hyvää tarkoittavat suomalaiset tielle, jota harva suomalainen haluaa. Poliitikot ja virkamiehet valitaan EU/NATO-median toimesta.

Autonomian aika ja Kekkosen aika olivat suomalaisen kulttuurin ja talouden hyvinvoinnin aikaa. Silloin kasvettiin terveeseen itsetuntoon, omalakisuuteen ja luovuuteen.

Nykyinen poliittinen ilmapiiri on sakeana valtamedian ruokkimasta disinformaatiosta, joka estää hengittämästä vapaasti. Hyvyys, kauneus ja luovuus ovat kadonneet. Vielä tuntevat lapset, nuoret ja jopa aikuiset on jätetty yksin.

Kaikkialla etsitään hyviä sotia ja ryöstöoperaatioita. Miten saisi omalla tavallaan toimivia valtioita destabiloitua. Näitä Suomen valtamedia tukee ja kaunistelee.

Onko Unkarissa näin synkkää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen sanavapaus, Suomi oikeusvaltiona, Suomen demokratia, NATO-pyöröovi, Suomalaiset arvot

Totuus on valtamedialle painajainen

Lauantai 14.11.2020 klo 12:49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lauantain 14.11.2020 Helsingin Sanomia lukiessa voi havaita kuinka kattavaa NATO-propaganda on. Yhdysvaltojen halutaan hirmuteoistaan huolimatta näyttävän sankarilta, todellisista sankareista vaietaan.

Viehättävä Elisabeth Rehn on esiintynyt Jugoslavian hajottamissotien NATO-maskottina. Hänen yhdessä Pilvi Torstin kanssa kirjoittamansa Vieraskynä-artikkeli kuvaa Bosnian "mahdottoman" valtion tilaa, sen sodanjälkeistä etnisten ryhmien eriytymistä, joka ulottuu paitsi valtion rajoihin myös koululaitokseen.

Hän mainitsee Yhdysvaltojen johdolla solmitun Daytonin rauhansopimuksen. Hän ei kerro, että koko hajottamissota oli Yhdysvaltojen ja EU-Saksan aiheuttama ja ylläpitämä.

Elisabeth Rehn tuntee serbien kärsimykset ja kansanmurhan Kroatiassa, mutta ei puhu siitä julkisesti. Hän puhuu Srebrenica-tarusta, joka Yhdysvaltojen piti keksiä peittääkseen Kroatian tapahtumat.

Kulttuuriliitteessään HS otsikoi: "Holokaustikirjallisuus täyttää pian 75 vuotta – ja pitää sitkeästi pintansa". Jukka Petäjä arvuuttelee, mistä jatkuva mielenkiinto aiheeseen kumpuaa.

"Paradoksaalisesti me lukijat taas haluamme selityksen Auschwitzille. Miten holokausti saattoi ylipäänsä tapahtua?"

"Voiko se tapahtua uudestaan? Olemmeko oppineet mitään historiasta?"

Tekstin valikoivuus auttaa meitä ymmärtämään miksi holokausti on jälleen ollut mahdollinen – nimittäin serbien holokaustin uusiminen.

Petäjän täytyy esitellä Yhdysvallat sankarina. Vaikka hän puhuu Auschwitzista, hän ei mainitse leirin vapauttanutta armeijaa, puna-armeijaa, vaan kirjoittaa Buchenwaldin keskitysleirin vapauttamisesta Yhdysvaltojn armeijan 9. jalkaväkipataljoonan panssarijoukkojen toimesta.

En muista onko Helsinin Sanomat koskaan kirjoittanut serbejä varten rakennetusta Jasenovacin keskitysleiristä, joka perustettiin ennen Auschwitzia ja oli toiseksi suurin leiri Euroopassa. Jasenovacin lisäksi serbejä pidettiin 17 muussa kroaattifasistien ylläpitämässä keskitysleirissä, joiden johtajina toimivat usein katoliset papit ja joita jopa saksalaiset pitivät  helvetin esikartanoina.

Kosovon natsi-albaanit vuorostaan raahasivat serbit Albaniassa toimiville leireille.

Juuri tämä serbien holokaustin kieltäminen on tehnyt mahdolliseksi sen uusimisen. Jugoslavian hajottaminen 1990 - 2000 ja sen ryöstö USA:n ja Saksan johdolla ei olisi ollut mahdollinen ilman serbiväestön demonisointia ja pahuuden leiman kiinnittämistä serbeihin.

Presidentti Clinton loi Serbian NATO-pommituksilla otollisen alustan serbien toiselle holokaustille. Hän perusti myös holokaustimuseon Washingtoniin. Sen avajaisiin hän kutsui Kroatian holokaustin kieltävan presidentin, mutta ei yhtään serbiä.

Serbiaan YK:n päätöksellä 1244 kuuluvan Kosovon NATO-miehitys ja YK:n hallinto sekä EU:n oikeusjärjestelmä loivat puitteet, joiden aikana serbin toinen holokausti toteutettiin aivan toisen maailmansodan fasistisen Kroatian toteuttaman holokaustin mallin mukaan.

Kaikissa vaiheissa demokratiaa, etnisten ryhmien tasa-arvoa ja kansainvälisiä lakeja toteuttaneen Serbian valtion ja serbien estettiin osallistumasta Kosovon alueella sijaitsevien kotiensa, yritystensä ja uskontoonsa liittyvien rakennusten hallintaan. Serbien omaisuuden konfiskointi laillistettiin YK-virkamiesten johtamalla hallinnointi- ja yksityistämisjärjestelmällä samalla tavoin kuin fasistisessa Kroatiassa 1941 - 45.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat tukivat albaani-separatismia ja rasistista Kroatiaa voidakseen hyötyä serbien yritysten ja omaisuuden yksityistämisestä. Serbit olivat Jugoslavian valtion enemmistökansallisuus. Ei heidän tarvinnut luoda Elisabeth Rehnin mainitsemaa Suur-Serbiaa koska serbejä asui runsain määrin niin Kroatiassa kuin Bosniassa.

Se, että "kansainvälinen yhteisö", käytännössä Saksa ja Yhdysvallat estivät valtiollisen äänestyksen monipuoluevaaleissa Jugoslavian liittovaltiossa, johti siihen, että serbien oikeuksien polkeminen kävi mahdolliseksi kaikkialla muualla entisen Jugoslavian alueella paitsi Serbiassa. Tuo oikeuksien polkeminen ja holokaustin eteenpäinvieminen toteutettiin julmien pommitusten avulla maaliskuusta kesäkuuhun 1999.

Auschwitzia ei sentään pommitettu.

Saksalaisten tunnuslause jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien oli "Serben muss sterben". Tultuaan Saksan ulkoministeriksi 1992 Klaus Kinkel totesi toimittajille: "Serbit on saatava polvilleen".

Kuvaan  serbien toisen holokaustin hiljattain ilmestyneessä teoksessäni "Lupa olla julma" (jonka voi ostaa BoD.fi verkkokaupasta tai hyvin varustetuista kirjakaupoista).

Vastaan Jukka Petäjän kysymykseen "voisiko se tapahtua uudstaan", että voi. Uudestaan tapahtumisen tekee mahdolliseksi tosiasioista vaikeneminen.

Lisäksi Helsingin Sanomien pieni uutinen Venäjän Karjalasta: Venäläiset ovat rakentamassa mallin suomalaisten keskitysleireistä, joihin Mannerheim määräsi sijoitettavaksi alueen venäjänkieliset siviilit jatkosodan aikana.

Suomalaiset eivät ole siitä liiemmin kertoneet.

Vielä neljäs todella pieni uutinen: "USA:lla poikkeusharjoitus Itämerellä". "Ruotsissa jo pidempään harjoitelleet Yhdysvaltain erikoisjoukot toteuttivat poikkeuksellisen ilmaharjoituksen Itämerellä... Tehtävänä joukoilla oli siirtyä pystysuoraan nousuun ja laskuun kykenevillä Osprey-kuljetuskoneilla Ruotsista Viroon. Virossa joukkojen oli määrä maasta käsin ohjata ilmaiskua, jonka tekevät Britanniasta Ruotsin kautta Viroon lentäneet amerikkalaiset F-15 E -hävittäjät."

"Ruotsin puolustusvoimat oli tiiviisti mukana operaatiossa. Gripen -hävittäjät saattoivat erikoisjoukkojen siirtymistä ilmassa, kunnes Virosta tuli vastaan NATO:n ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa osallistuvia saksalaisia Eurofighter Typhoon -hävittäjiä."

Ehkä ajattelevalle lukijalle selviää syy siihen mihin tarvitaan holokaustin kieltämistä, Skripaleja, Navalneja, Krimin valtaamis-hysteriaa ja Srebrenican "kansanmurhaa". – USA-NATO-sotahankkeiden ja ryöstöjen peittelyyn, NATO:n laajenemisen legitimointiin ja kansaivälisten lakien syrjään sysäämiseen kuten jo Yhdysvaltojen ulkoministeriön järjestämässä Bratislavan kokouksessa kaavailtiin jo vuonna 2000.

Tämän kokouksen protokollaan kuului Serbian eristämisen lisäksi myös päätös estää Venäjän pääsy Itämerelle. Yllä mainitusta sotaharjoitusuutisesta päätellen tehtävään ei tarvita Suomen hävittäjiä vaan miinalaivoja. Suomenlahden miinoittaminen yhdessä saksalaisten kanssa onkin suomalaisille vuodelta 1942 tuttu juttu.

Onko Suomen ulkopoliittisessa johdossa sittenkin vallalla natsi-Saksan kaipuu. Sehän onkin toteutumassa Yhdysvalloilla maustettuna, jossa entiset Hitlerin aseistamista toteuttaneet teollisuusmiehet liittolaisineen ovat fasistisen Francon tukemisesta lähtien olleetkin niskan päällä. Aseteollisuuden mahtimiehet tukevat jihadistien ja natsien käyttöä hankkeissaan.

Venäjä ei koskaan tukisi natsismin uutta nousua. Suomen tulisi valita puolensa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: holokaustin toistuminen, NATO, Helsingin Sanomat, Jukka Petäjä, Elisabeth Rehn, holokaustikirjallisuus, serbien holokausti,

NATO:n hybridikeskus ykkösaamussa

Sunnuntai 27.9.2020 klo 17:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tulevan kirjani nimi on "LUPA OLLA JULMA". Kirjani teemat tulivat elävästi mieleeni seuratessani Yle:n ykkösaamussa haastateltavana olevan EU/NATO:n hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen luovimista.

Totean teokseni esipuheessa: Miten on mahdollista, että NATO pommitti lakien ja oman peruskirjansa vastaisesti sotilaallisesti liittoutumatonta ja ketään uhkaamatonta Jugoslaviaa?

Miten on selitettävissä se, että USA rakensi lupaa kysymättä ja laeista piittaamatta heti pommitusten jälkeen Kosovoon, Serbian maakuntaan, valtavan sotilastukikohdan, suurimman sitten Vietnamin sodan?

Kuinka ihmeessä yksityishenkilöt saattoivat julistaa Kosovon itsenäiseksi valtioksi siitä huolimatta, että alue on YK:n päätöslauselmalla 1244 todettu Serbian maakunnaksi?

Kuinka on mahdollista, että kansanmurha tehdään YK:n valvonnassa?

Miten on selitettävissä vähemmistöjen tappaminen ja terrorisointi Kosovossa, vaikka YK hallinnoi aluetta, NATO valvoi turvallisuutta ja EU laillisuutta? Alueella on kaiken muun väkivallan lisäksi tuhottu 150 osin keskiajalta peräisin ollutta serbien ortodoksikirkkoa ja -luostaria.

Miten on mahdollista, että Kosovon presidenttinä toimii Hashim Thaci-niminen mies, joka on toiminut Albanian mafian väkivaltaisen Drenica-ryhmän johtajana?

Miksi Kosovon albaanit voivat harjoittaa vapaasti huume- ja elinkauppaa yhteistyössä albaanimafian, kansainvälisten toimijoiden ja jopa monien valtiomiesten kanssa?

Yle:n ykkösaamussa oltiin kuin sukkasillaan. Esitystä oli moneen kertaan puffattu kertomalla Suomenkin olevan hybridiuhkien kohteena. Tietenkin Venäjältä käsin.

Esityksessä kuvattiin hämärin värein Pietarin "trollitehdasta" ja muuneltu ääni lisäsi salaperäistä efektiä. Lisäksi kerrottiin saksalaisen naisen kuolleen kun sairaalan tietojärjestelmä hakkeroitiin. Ei tiedetty kuka hakkeroi, mutta ohjelman viesti oli selvä.

Mieleeni muistui muutama tapaus tuolloisesta espanjalsesta kotikaupungistani Sitgesistä. Muutaman kerran koko terveyskeskuksen tietojärjestelmä oli poikki lähes koko päivän.

Ykkösaamussa tuotiin uhkaavana hybridi/kyberuhkana "Venäjän suorittama Krimin valtaaminen". Kuten Yle:n ja hybridikeskuksen ohjelmissa käytännössä aina, vältetään kuvaamasta sitä todellisuutta, missä asiat, joista Venäjää syytetään tapahtuvat. Krimin tapauksessa unohdetaan, että Ukrainan kriisissä ja vallankaappaushallituksen muodostamisessa USA, NATO ja EU olivat toimijoina ja kriisin aiheuttajina. Venäjä sen sijaan tuki vallatuksi haluavia krimiläisiä, jotka ovat nyt tyytyväisiä päästyään osaksi Venäjää kuten he historian kuluessa ovat olleet,

Vallankaappaushallitus julisti "terroriminvastaisen sodan" niille itäisille alueille, jotka eivät hyväksyneet laillisesti ja demokraattisesti valitun presidentin väkivaltaista syrjäyttämistä.

Kuten uudesta kirjastani tulette lukemaan, EU, NATO ja niiden muodostama ja Suomen ulkopoliittisen johdon Suomeen kutsuma hybridikeskus eivät edusta totuutta kansainvälisestä politiikasta. Niiden julkilausumat ja vaatimukset edustavat propagandaa, puolitotuuksia ja suoranaisia valheita.

Olen huolissani suomalaisten lasten puolesta. Tutkittuani koko elämäni luovuutta ja sitä kuinka mahdollisuus tuntea että käsillä olevat tiedot ovat totta on luovuuden ydintä. 

EU:hun liittymisen jälkeen ja Suomen tiivistäessä yhteistyötään NATO:n kanssa maamme on joutunut myötäilijän rooliin, ei totuuteen pohjautuvan itsenäisen ajattelijan rooliin.

Vaikka suomalaisten suuri enemmistö vastustaa NATO:a Suomi liitettiin NATO:n isäntämaasopimuksella NATO:n vasalliksi. 

Heti sen jälkeen Sipilän hallitus lähetti 100 suomalaista toimittajaa ja viranhaltijaa propagandaoppiin USA:han. Suomen media, Yle ja Helsingin Sanomat etulinjassa, välittävät Ykkösaamussakin näkemäämme yksisilmäistä Venäjä-kriittistä sanomaa. Helsingin Sanomat on aloittanut jo lasten aivopesun omalla lasten lehdellä.

Ykkösaamu ei voinut olla muuta kuin se oli. Teija Tiilikainen on hybridikeskuksen palkkalistoilla. Surullisinta on se, että Suomen julkisuudesta puuttuu täysin älyllinen pohtiva yhteiskunnallinen keskustelu. Poliitikot pelkäävät NATO:n hybridikeskusta tottelevva mediaa. Poliitikko ei voi sanoa mitään itsenäistä, joutumatta eristetyksi.

Kun nyt kansainvälisiltä sivustoilta seuraan Kosovon mafia-päälliköiden, myös presidentin joutumista rikosoikeudelliseen vastuuseen, mietin, milloin Helsingin Sanomat lopettaa mafia-pääliköiden ihailun ja haastattelut sekä alkaa seurata Euroopan neuvoston jo 10 vuotta sitten raportoimaa tapahtumien kulkua.

Kirjani "Lupa olla julma" voisi toimia lähteenä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teija Tiilikainen, EU-NATO:n hybridikeskus, propaganda ja totuus, oikeustaju

NYT PITÄÄ TOIMIA NOPEASTI

Perjantai 4.9.2020 klo 13:12 - Pirkko Turpeinen-Saari

NYT PITÄÄ TOIMIA NOPEASTI

 

 

Provokatiivisesta toiminnastaan tunnettu venäläinen poliitikko Aleksei Navalny on viime viikkoina ollut EU:n NATO-siiven apuna.

Navalnyn äkillinen sairastuminen ja hänen venäläisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa toiminta yhteistyössä länsimedian kanssa on ollut aukotonta ja vaikuttanut hyvin ennalta suunnitellulta.

Potilas kuljetettiin tahallisesti lääkkeillä aiheutetussa koomassa hoitoon ja tutkimuksiin Saksaan. Tutkimustulosten julkistamisen sijaan Saksan liittokansleri Merkel antoi poliittisen lausunnon, jossa hän vaati Venäjää vastuuseen Navalnyn myrkytyksen selvittämiseksi, antamatta mitään viitteitä yhteistyöstä Saksan ja Venäjän kesken.

Venäjän johdon luottamus saksalaisten toimijoiden vilpittömyyteen on kokenut kovan kolauksen.

Tänään Suomen johtava päivälehti Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa: ”EU:n on suoristettava rivinsä Venäjää vastaan.” Kuka olisi osannut odottaa lehdeltä tällaista röyhkeyttä.

Sisäsivuilla lehti kuvailee EU:n eri elimiä edustavien poliitikkojen, osin nimettömien, kommentteja Navalnysta ja Venäjän vastuusta. Tyypillistä on se, että kaikilla toimielimillä on kiire saada aikaan päätöksiä ennen kuin tosiasiat tulevat häiritsemään.

Nimettömien ”diplomaattilähteiden mukaan EU:n yhteisen julkilausuman teksti laadittiin hyvin nopeasti. Sen sanamuodot piti hyväksyä jokaisen EU-maan pääkaupungissa torstai-illan aikana.”

Mieleeni tulee etsimättä Saksan liittokansleri Merkelin edeltäjät Adolf Hitler ja Helmuth Kohl, vähemmän ideologisena esimerkkinä Gerhard Schröder. Jokaiselle näistä Saksan elintilan laajentaminen oli keskeistä tehtiin  se sitten propagandan, pommitusten tai talouspakotteiden avulla.

Lehden mukaan nimetön EU-virkamies toteaa:”Nyt kannattaa seurata Saksan toimia. Merkelin äänenpainot olivat eilen todella kovia.”

”Saksa haluaa reagoida asiaan EU:n yhteistoimien lisäksi sotilasliitto NATO:n yhteisellä äänellä”, lehti toteaa.

Hakematta mieleeni tulee liittokansleri Kohlin aloitteellisuus Jugoslavian hajottamisen suhteen sekä holokaustin uhrien serbien demonisointi edellytyksenä hajottamista puolustavien voimien työlle. Saksojen yhdistymisen tuottama taloudellinen vaje haluttiin täyttää serbien selkänahkasta.

Kohl, Clintonit, kroaattifasistit ja paikalle kutsutut kalifaatia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin jihadistit suorittivat Navalnyn nyt esittämän provokaation kaltaisia toimia.

Yhteistoiminnassa rahoittajiensa (Clinton ja Osama bin Laden) Izetbegovicin muslimit suorittivat provokaatioita räjähteillä. Muutamassa tunnissa tieto ”serbien suorittamasta iskusta” kiiri lännen valtakeskuksiin. Tutkimatta NATO:n laivueet suorittivat pommitusiskut serbikohteisiin. Jälkeenpäin muslimit myönsivät suorittaneensa iskut.

Racakin kylästä käsin Kosovon terroristiarmeija oli suorittanut murhaiskuja, jotka kohdistuivat poliiseihin sekä maltillisiin albaaneihin. Jugoslavian poliisi oli ilmoittanut ETYJ:ille ja tiedotusvälineille, että se tyhjentää kyseisen albaanitaistelijoiden juoksuhaudoin varustetun tukikohdan. Poliisin päästyä paikalle vuorilta alkoi kuulua konekiväärien rätinää ja taistelua kesti myöhään iltapäivään saakka.

Päivän tapahtumat kuvattiin AP:n TV:n toimesta. Ranskalaiset toimittajat seurasivat tapahtumia koko päivän. 

Tapahtumapäivä oli perjantai. Jo lauantaina NATO-maiden hallitukset käsittelivät tapahtumia joukkomurhana ja teloituksena. Päitä leikattu irti, kuulasuihkulla teloitettu kuopan reunalla viattomia siviileitä myös lapsia.

Vasta maanantaina ja tiistaina ranskalaislehdet kertoivat totuuden. YK ja NATO-maiden hallitukset olivat tapahtumien kulusta yksimielisiä. Jugoslavia ymmärtää vain pommituksia. Silminnäkijöiden totuus unohdettiin.

Pommitusten aloittamisella oli kiire.

Jo maaliskuun 24. päivänä pommitukset alkoivat. Suomalaiset auttoivat Saksaa kuten toisen maailmansodan aikana. Suomen ulkoministeriö esti suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimusraportin julkistamisen. Siten Yhdysvaltojen presidentti Clinton saattoi julistaa Racakin kylän ”teloitukset, päiden irti leikkaamiset ja lasten murhat” sopivaksi aluksi hirviömäisille pommituksille.

Läheiseni tapasi Kuko-Idän matkallaan hollantilaisen liikennelentäjän. Tämä oli kertonut toimineensa sinä NATO:n lentäjänä, joka oli ampunut ohjuksen Belgradin valtion TV-asemaan. Hän kertoi tehneensä ensin havaintolennon, jossa paljastui, että rakennuksessa oli työntekijöitä ja parkkipaikalla autoja. Sitä seurasi uusi lähestyminen ja hän onnistui tuhoamaan ohjuksellaan rakennuksen ja tappamaan 16 työntekijää ja haavoittamaan useita. 

Samana yönä NATO ampui ohjuksen presidentti Milosevicin kaupunkiasuntoon, joka liittouman mukaan oli myös laillinen kohde.

Kenellekään ei ole tähän päivään mennessä esitetty objektiivisia tieteellisiä todisteita Navalnyn tilasta. Pidetäänkö häntä poliittisista syistä edelleen koomassa? Vertaavatko Saksa ja Venäjä hänestä otettuja veri- ja kudosnäytteitä? Mikään ei viittaa yhteistyöhaluun Saksan taholta.

Tiedotustilaisuuteen Saksassa oli otettu myös Ruotsin pääministeri Löven. Presidentti Niinistö on osallistunut vaatimusten esittämiseen Venäjälle. Miksi Saksa haluaa nyt näiden NATO:n kumppanimaiden esittelyä?

Myös useiden EU:n NATO-maiden ja USA:n suorittamassa Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa Suomi ja Ruotsi ovat antaneet auliisti apuaan. – Ei totuuden etsimisessä, vaan sen peittelyssä. 

Jaltalla ennakkoon syyskuussa 2013 pidetyissä Ukrainan valtausjuhlissa oli paikalla Bill ja Hillary Clintonin ja EU-kerman lisäksi myös aina värivallankumousten tai NATO-hankkeiden mahdollistajana toimiva Carl Bild.

Kuten Hitler, myös Saksa hänen jälkeensä on tarvinnut elintilan laajentamisessa Ruotsin ja Suomen apua. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on toiminut paitsi Jugoslavian hajotuksen edellytyksenä olevan, Mauno Koiviston vihaaman NATO:n serbivastaisen propagandan levittäjänä. Nyt lehti hänen johdollaan ja mitä ilmeisimmin presidenttimme hiljaisella hyväksynnällä on siirtynyt totaaliseen propagandasotaan Venäjää vastaan.

”Navalnyn myrkyttäminen muistuttaa siitä, millainen maa Venäjä on. Se on väkivaltaan, alistamiseen ja voimaan uskova valtio, joka on aina valmis raukkamaisiin tekoihin.” Samoja sanoja käytettiin serbejä vastaan 1990-luvulta lähtien. Natsit ja fasistit eivät saaneet venäläisiä eikä serbejä hengiltä. Nyt on uuden yrityksen vuoro.

Nyt on toimittava äkkiä!

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Navalny, Saksa, NATO, Venäjä, Niinistö, toimenpiteiden kiire,

Kaksi tietoisuuden tasoa

Tiistai 23.6.2020 klo 16:14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kaksi tietoisuuden tasoa


Olen psykiatri. Siksi mietin tietoisuuden tasoja myös kansainväliseen politiikkaan liittyen.

Katsoin Hillary Clintonin elämäkertadokumenttia ihastuneena. Se tarjosi kuvan vilpittömästä, demokratiaan pyrkivästä, ahkerasta ja naisasiaa ajavasta ihmisestä.

Ulkoministerinä hän vieraili yli sadassa valtiossa ja tunsi surua Yhdysvaltojen suurlähettilään tultua tapetuksi Libyassa.

Dokumentti päättyi kyyneliin Donald Trumpin voittaessa toiset presidentinvaalit, joihin Clinton osallistui. Ensimmäiset voitti Barack Obama, joka kuitenkin heti valituksi tultuaan nosti Hillaryn ulkoministerikseen.

Mutta, mutta, mutta. Dokumentin haastatellut olivat lähes kokonaan Clintonin vaalityöryhmän jäseniä.

Hillary Clintonin toinen todellisuus puuttui. Ei kerrottu, miten tuo demokraattista terveysuudistushanketta johtanut henkilö muuttui ihmishengistä ja tuhosta piittaamattomaksi sotahaukaksi ulkoministeriksi tultuaan?

Suru Yhdysvaltojen Libyan suurlähettilään kuolemasta ei yltänyt Libyan lapsiin, yhteiskuntaan eikä maan johtajaan Muammar Gaddafiin. Päinvastoin.

Ensi töikseen ulkoministeri Clinton Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Obaman ohjauksessa otti yhteyttä Iso-Britanniaan ja Ranskaan saadakseen liittolaiset mukaan pommittamaan Libyaa. Dokumentista puuttui video Gaddafin teloitusta kolkosti juhlineesta Clintonista: ”Me tulimme, me näimme, hän kuoli hah, hah, haa”. Päinvastoin kuin USA:ssa Libyassa oli Gaddafin aikana ilmainen terveydenhuolto, koulutus yliopistotasolle saakka sekä valtiolta saatu ensimmäinen asunto nuorille pareille.

Yhdysvallat halusi Libyan haltuunottoyritykseen mukaan Lähi-Idän maita. Obaman henkilökohtaiseksi yhteistyökumppaniksi valitsema Qatarin emiiri rahoitti jihadisteja, joita Yhdysvallat on käyttänyt jalkaväkenään myös Afganistanissa, Bosniassa, Kosovossa ja Syyriassa. Qatarin palkkaamat ja aseistamat jihadistit kuitenkin tappoivat myös Yhdysvaltojen suurlähettilään. Nuo joukot terrorisoivat nyt Libyaa niin kuin ne terrorisoivat kaikissa maissa mihin heidän on annettu juurtua.

Suomen presidentti Sauli Niinistö on myös paljastanut todelliset kasvonsa.

Hän on antanut itsestään kuvan demokratiaa edistävänä ja isänmaallisena presidenttinä. Hän on kuitenkin antanut armeijan edustajien ohjata Suomea yhä syvemmälle NATO:n uumeniin.

Niinistö on kuvannut Suomen ja omia suhteitaan naapurimaahan Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin hyviksi.

Yhdysvaltojen presidentti Trumpin edellinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton on kirjassaan kuvannut Niinistön ja Trumpin tapaamista Helsingissä kaksi vuotta sitten.

Niinistö on luonnehtinut Putinia Trumpille kuin esinettä, ei subjektina vaan objektina. Niinistö on katsonut, että presidentti Putinille ei saa antaa periksi. Niinistö on kuvaillut Putinia älykkääksi ja että jos osoittaa arvostavansa tätä, asennoituminen muuttuu paremmaksi.

Niinistön mukaan Putin on kuin kasakka, joka ottaa sen, mitä on irrotettavissa. Niinistön suhtautumista Suomen liittymiseen NATO: on, Bolton on kuvannut tyypillisen suomalaisen epäselväksi.

Kasakka-vertausta Niinistö on käyttänyt myös kotimaisissa yhteyksissä. Vertauksen on oletettu liittyvän Krimin niemimaahan, jonka itsenäistymistä ja sen jälkeen liittymistä Venäjään Putin tuki sotilaallisella läsnäololla, jossa ei käytetty väkivaltaa.

Presidentti Niinistön toinen todellisuuden taso liittyy hänen käyttäytymiseensä Putinin ja Suomen kansan selän takana. Samalla tavalla kuin Clintonin kohdalla media vaikenee Niinistön sotaisuudesta ja epärehellisyydestä. Media vaikenee myös hänen ennenkuulumattoman röyhkeästä yrityksestään analysoida Yhdysvaltojen presidentille Putinia, ilmeisesti vaieta Suomen kansan NATO-vastaisuudesta sekä Krimin kohtalon todellisuudesta.

Jos presidentti Niinistö olisi ollut rehellinen, hän olisi kuvannut Krimin itsenäistymisen lännen suorittaman Ukrainan vallankaappauksen viitekehyksessä. ”Kasakka” ei ottanut mitään, vaan palautti Krimin asukkaille heidän toivomansa olotilan osana Venäjää, johon niemimaa on kuulunut jo 1800-luvulta ja Neuvostoliiton hajottamisesta alkaen pyrkinyt takaisin Venäjän yhteyteen.

Presidentti Obaman johtama ja usean EU-maan johtajan tukema laillisesti valitun presidentin väkivaltainen syökseminen vallasta Ukrainan liittämiseksi kansan tahdon vastaisesti NATO: on EU:n lähentymissopimuksen kylkiäisenä ei voi olla presidentti Niinistölle tuntematon asia – olihan EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina suomalainen Olli Rehn.

Ei voine olla Niinistölle vieras asia myöskään Yhdysvaltojen toimiminen eräänlaisena Ukrainan siirtomaaisäntänä presidentti Trumpin kilpailijan Joe Bidenin ollessa maan tosiasiallinen johtaja.

Joudun usein miettimään, miten tuntevasta lapsesta muovautuu valehteleva ja väkivaltainen aikuinen, joka kieltää näiden ominaisuuksien läsnäolon itsessään. Hillary Clintonin avustajat uskoivat ihailunsa kohteen hyvyyteen, Niinistön tukijat samoin.

Usein vain pakko aiheuttaa pysähdyksen ja uudelleen arvion. Vain sota pysäytti Suomen johtajien natsistisen Suur-Suomi hankkeen. Mikä pysäyttää Clintonin tyyppisten johtajien operaatiot ja projektit, joiden raunioilla ovat mm. Vietnam, Korea, Indonesia, Chile, Jugoslavia, Afganistan, Libya, Syyria, Venezuela ja Nicaragua.

Onko NATO-liittolaisuus uusi Suomen johtajien pysäyttämätön suurhanke?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suur-Suomi, NATO, Hillary Clinton, Sauli Niinistö, Bolton, demokratia,

Teija Tiilikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja NATO

Tiistai 12.5.2020 klo 13:20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin mielenkiinnolla NATO:n hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen haastattelun Helsingin Sanomissa 9.5. 2020.

Tiilikainen totesi Venäjän Italiaan lähettämistä korona-lääkäreistä: "Sillä tavalla pyritään hajottamaan EU:n rivejä ja syventämään kritiikkiä, jota Italiassa on entuudestaan."

"Presidenti Putinin suosio on laskussa, ja Venäjällä on huonot edellytykset hoitaa terveyskriisiä. Siksi on tartuttu perinteisiin Putinin ajan keinoihin eli kiinnitetään kansalaisten huomio muualle ja muiden ongelmiin".

Se, että Venäjä ontaa virheellistä tietoa omasta tautitilanteestaan ei yllätä, Tiilikainen sanoo. Ehkei Venäjällä edes ole järjestelmää, josta saisi luotettavaa tietoa hän arvelee.

Suomen keskitysleireihin liittyvästä tutkinnasta Tiilikainen toteaa: "Joka tapauksessa nyt on jokin tarve saada historiapolitiikan kautta Suomi epäedulliseen valoon."

Kuulin Tiilikaista ensimmäisen kerran Savonlinnassa järjestetyssä Venäjä-seminaarissa. Tuolloin Tiilikainen oli tullut Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi.

Koska otsikkona oli Venäjä, huomioni kiinnittyi Tiilikaisen asenteeseen tutkimuskohteeseensa. Kautta esitelmän ja keskustelujen Venäjä pysyi tarkasteltavana objektina."Mitä Venäjälle pitäisi tehdä?"oli asenne. Normaalissa tieteellisessä ulkopoliittisessa pohdiskelussa tarkasteltavat maat ovat subjekteja erilaisine vahvuuksineen ja ongelmineen. 

Ulkopoliittinen instituutti on Tiilikaisen johdolla omaksunut kattavasti johtajansa asenteen.

Kävin pienen käytäväkeskustelun Tiilikaisen kanssa Tietokirjamessujen väliajalla. 

Pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että kansainvälisten tapahtumien totuus selviää vasta sen jälkeen, kun salaisiksi julistetut asiakirjat ovat tulleet julkisiksi. Siten kriisien luonnehdinnan ja välittömän totuuden niistä ensimmäisten 30 -50 vuoden ajan määrittää tiedonvälitys – propaganda. Totuuden ratkaisee se valtio tai valtaliittymä, jolla on tehokkain tiedonvälitys kohdemaihin ja väestöihin.

Toisin sanoen menneinä vuosikymmeninä Kiinan Tianmenin verilöyly on ollut faktaa aina viime vuosiin saakka. Yhdysvaltojen ulkoministeriön asiakirjojen vapauduttua tutkijat tietävät, että mielenosoitukset olivat Yhdysvaltojen CIA:n organisoimia ja toteutettiin valittujen kiinalaisopiskelijoiden kanssa. Uhriluvut olivat keksittyjä ja mukana olleet opiskelijat kuljetettiin USA:n lähetystön toimesta Hong Kongin kautta Yhdysvaltoihin, johon he jäivät.

Neuvostoliiton hajottaminen ja kansallisvarallisuuden ryöstö samoin kuin Jugoslavian hajottaminen, serbien demonisointi ja infrastruktuurin haltuunotto olivat myös USA:n yhdessä Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian kanssa sekä suunnittelemia että toteuttamia hankkeita.

Serbien kansanmurhasta Bosnian muslimien ja Lähi-Idästä tuotettujen, Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien toimista ei saanut puhua koska Clintonin ulkoministeri Albright kielsi sen. Media totteli.

Ukrainan vallankaappaus valmisteltiin Jugoslavian kaavan mukaan. Vuotta ennen Maidanin verilöylyä ukrainalaiset opiskelijat olivat saaneet koulutusta CIA:lta sekä Jugoslavian Milosevicin kaatamisen toteuttaneiden serbiopiskelijoiden Otpor -järjestöltä.

Yhdysvallat tuki tiettyjä poliitikkoja, Saksa toisia. Georgia, Liettua, Puola osallistuivat esitöihin sekä vallankaappaushallituksen pystyttämiseen.

Suomi aloitti sotilaiden ja ulkopoliittisen johdon avulla 2000 -luvun alkaessa hitaan hivuttautumisen kohti Yhdysvaltoje ja NATO:a. Yhdysvallat oli v. 2000 Bratislavan kokouksessa luonut suuntaviivat omalle ja NATO:n ulko- ja puolustuspoliittiselle strategialle. Se käsitti NATO:n rajan hivuttamisen  välille Baltia – Odessa. Jos kansainväliset lait ovat Yhdysvaltojen tavoitteiden esteenä, ne jätetään huomiotta. Venäjän pääsy Itämerelle tulisi estää. 

Suomen ilmiselväksi tehtäväksi tulisi tuon Itämerelle pääsyn estämisen toteuttaminen.

Suomi luopui liittoutumattomuus– termistä vuonna 2005.

Luin NATO:on liittymisen näkökohtia valmistelleen työryhmän mietinnön. Teija Tiilikainen oli työryhmän jäsen. Mitään niin lennokasta ja historiallisen todellisuuden ohittavaa tekstiä en ole pitkään aikaan lukenut.

Mietinnössä väitetään Krimin liittämisen Venäjään olleen ensimmäinen valtion rajoja muuttanut päätös sitten toisen maailmansodan!

Tuon toteamisen jälkeen voi yleistäen todeta, että kaikki muukin asiakirjassa on varsin epäluotettavaa. Tekstin ilmapiiri pitää Venäjää "arvaamattomana". Sen seurauksena tietenkin Suomen täytyisi Yhdysvaltojen ja NATO:n avulla varautua tähän arvaamattomuuteen. Niinkö?

Jugoslavian hajottamisen yhteydessä 1990 -99 muutettiin ensimmäistä kertaa rajulla tavalla sodalla ja pommituksilla valtioiden rajoja. NATO muuttui puolustusliitosta hyökkäysliitoksi ja sen jäsenmaat rikkoivat useita perustuslakeja sekä YK:n peruskirjaa. Yhdysvallat alkoi rakentaa laittomasti sotilastukikohtaa Serbian alueelle, joka alue-Kosovo itsenäistettiin myös laittomasti.

Tarkastellessani Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijaneuvoston jäseniä, huomasin Syyrian hajottamisen arkkitehdin Volker Perthesin kuuluvan joukkoon. Perthes aloitti sekulaarisen Syyrian hallituksenvaihdoksen suunnittelun vuonna 2001 yhdessä yhdysvaltojen silloisen Libanonin suurlähettilään Jeffrey Feldmanin kanssa. Hallinnon siirtäminen muslimiveljeskunnalle esiteltiin Bilderberg ryhmässä 2008, kokouksessa, jossa myös presidentti Obama oli läsnä. "Toisinajattelijoiden mielenosoitukset" alkoivat 2011, suunnitelman tekijöiden ja muutaman EU-maan sotilaallisella tuella.

Jeffrey Feldman ja Volker Perhes on nostettu korkeisiin YK:n virkoihin. Siten YK on vähitellen siirtynyt paitsi Yhdysvaltojen myös sen kanssa ryöstöjä suunnittelevien EU-maiden työvälineeksi.

Teija Tiilikainen on ansainnut siirron NATO:n hybridikeskuksen johtoon Helsingissä. Hän on UPI:n johtajana edistänyt NATO:n ja Yhdysvaltojen tavoitteita Suomen liittämiseksi yhä tiiviimmin väkivaltaan, ryöstöihin ja propagandan mahtiin turvautuvien länsimaiden joukkoon.

Tiilikainen, UPI ja Helsingissä sijaitseva NATO:n hybridikeskus toimivat siinä salaisuuksien ja propagandan 30 - 50 vuoden ikkunassa, jossa viattomat Suomen kansalaiset ohjaillaan kuin lampaat absurdin Venäjä-vihan ja länsi/NATO-ystävyyden karsinaan.

Tiilikainen ei näytä huomaavan, että ehkä Venäjä arvelee 75 vuoden olevan riittävän pitkä aika, jonka jälkeen suomalaisetkin uskaltavat katsoa peiliin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teija Tiilikainen, Ulkopoliittinen instituutti, NATO, Venäjä

Mannerheim ja Ahtisaari

Keskiviikko 29.4.2020 klo 12:08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat julkaisi 29.4.2020 Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevan artikkelin "Suomi tutki sotarikoksia heti jatkosodan jälkeen". Teksti antaa ymmärtää Suomen keskitysleireihin liittyvien rikosten tulleen tutkituiksi ja rikolliset tuomituiksi.

Nuorteva kirjoittaa:"Suomen tavoitteet Itä-Karjalassa oli jatkosodan alussa ankkuroitu Saksan elintilapolitiikkaan."

Artikkeli antaa ymmärtää, että asiat alueella olivat ikäänkuin järjestelelykysymyksiä tavoitteena saavuttaa rodullisesti ehjä "puskurivyöhyke".

Teksti on kaunisteleva. Sanaa Mannerheim ei siinä esiinny.

Saksan elintilapolitiikka nivoutui saumattomasti Suomen Suur-Suomi- politiikkaan ja suomalaiseen omaan fasistiseen kehitykseen 1930-luvulla. Eduskuntaryhmien pidätykset, järjestöjen lakkautukset, sanavapauden rajoitukset ja vallankaappausyritykset, joissa Mannerheim pysyi kulisseissa, tapahtuivat jo ennen vastaavia tapahtumia Saksassa.

Mannerheim oli jo sisällissodasta lähtien tukenut heimosotureiden tunkeutumista Neuvosto-Venäjälle. Hän vehkeili venäläisten valkokenraaleiden kanssa pyrkien valtaamaan Pietarin ja kaatamaan neuvosto-hallituksen.

Yhteistyö Saksan armeijan kanssa oli tiivistä. Armeijoiden ja laivastojen vierailut toinen toistensa luona olivat tiiviitä. Sisällissodan voittoa juhlittiin toveruuden hengessä.

Vaikka Mannerheim olisi toivonut pääsevänsä päämääräänsä valkoisten venäläisten kanssa, hän ei hylännyt toiseksi parasta vaihtoehtoa, Hitlerin Saksaa.

Vaikka Stalin pelasti Mannerheimin, tämä ei selvinnyt ilman rangaistusta. Syyllisyydentunnot keskitysleireistä tulivat Mannerheimin uniin ja hän pelkäsi tulevansa tapetuksi.

Ketä Suomen sotarikosten silittely palvelee?

Nyt Suomen ulko- ja puolustuspoliittinen johto on rakentanut suomalaisten selän takana 1930- lukua vastaavan armeijoiden liittolaissuhteen Yhdysvaltojen ja Saksan kanssa – osin NATO:n puitteissa.

Suomalaisten johtajien toimintaa ei nyt kuten ei 1930-luvullakaan motivoi Suomen kansan etu.

Presidentti Ahtisaaren kaudella EU:hun liittynyt Suomi alkoi palvella Yhdysvaltojen ja Saksan laajentumispyrkimyksiä, mikä näyttäytyi ensimmäistä kertaa Jugoslavian hajottamissodissa. Elintilaa raivattiin niin ylikansallisen pääoman infrastruktuurihankkeille kuin USA:n sotilaalliselle vallalle Balkanilla.

Presidentti Ahtisaari palveli suoraan presidentti Clintonin tavoitteita mahdollistaen USA-johtoiset laittomat NATO-pommitukset sekä Kosovon alueen laittoman itsenäistämisen –alueen, joka YK:n päätöksen 1244 mukaan on edelleen Serbian maakunta.

Jugoslavian pommitukset muuttivat NATO:n puolustusliitosta hyökkäysliitoksi. 

Yhdysvallat julisti ulkoministeriönsä järjestämässä Bratislavan kokouksessa v. 2000, heti pommituksia seuraavana vuonna, että mikäli kansainväliset lait ovat esteenä Yhdysvaltojen ja sen NATO:n kanssa yhteistyössä tekemille toimille, lait syrjäytetään. Kokouksessa päätettiin myös NATO:n alueellisista hegemoniatavoitteista, Serbian eristämisestä Euroopasta, sekä Venäjän pääsyn estämisestä Itämerelle. Saksan pitkäaikainen liittopäivien edustaja Willy Wimmer oli kokouksessa paikalla ja on kirjoittanut kokouksen kulusta.

Suomea hivutettiin Ahtisaaren johdolla ja yllytyksestä aste asteelta yhä syvemmälle NATO:n rakenteisiin. Suomen media toteuttaa yksipuolisesti Yhdysvaltojen ja NATO:n hegemoniaan pyrkivää tiedottamista, joka muistuttaa Göbbelsin propagandaa, mutta läpitunkevammin. Nykymenetelmät syöksevät "oikean tiedon" kattavasti tajuntaamme.

Sotiin osallistumista kuvataan "rauhankumppanuutena". Syyrian hajottamiseen tähtäävää USA:ta palvelevien jihadistien koulutusta ja rahoitusta motivoidaan kauhutarinoilla Syyrian hallinnon toimista. Lojaliteetti Yhdysvalloille saa kruununsa Suomen armeijan korkeimman johdon saadessa koulutuksensa Yhdysvalloissa kuten 1910 -1930 luvuilla Saksassa.

Viime viikolla kuulimme Suomen armeijan harjoittelevan Saaristomerellä miinanraivausta yhdessä NATO:n kanssa. Kuuluuko siihen myös miinoittaminen? Viimeksi Suomi laski miinoja Suomenlahden poikki 1941 kesäkuussa jatkosotaa valmistellen. Niihin miinoihin törmäsi Tallinnasta Hitlerin joukkojen saartorengasta pakenevia eestiläisiä ja venäläisiä kaupungin asukkaita ja sotilaita. Noin 16 000 hukkui.

Tällaistäkö nyt harjoitellaan yhdessä saksalaisten ja ehkä yhdysvaltalaisten NATO-joukkojen kanssa? Olemmeko muuttuneet modernin natsitodellisuuden omaksuneeksi maaksi, joka on kulttuurisesti niin taantunut, että emme huomaa toistavamme historiaamme kieltäessämme sen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siuomalainen natsismi, Mannerheim, Ahtisaari, NATO, Venäjä

Siirtolaisia, pakolaisia vai ISIS-vaimoja ja lapsia

Torstai 5.3.2020 klo 11:35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media kuohuu Turkin päästäessä turvapaikan hakijoita Kreikan rajalle.

Ovatko EU:hun pyrkijät Al-Hol:in leirille kerättyjen henkilöiden kaltaisia ISIS-taistelijoita– tai ISIS-vaimoja lapsineen, sekulaarisen Syyrian sotaa paenneita kansalaisia vai monista Aasian ja Afrikan maista siirtolaisina tulevia, parempaa tulevaisuutta hakevia hädänalaisia.

Suomen poliitikot ja media eivät käsittele pakolaisongelman juurisyitä.

Turkki on eräs Syyrian ongelman alkusyy. Juuri Turkin kautta ja sen salaisen palvelun avustuksella siirrettiin Libyasta jihadisteja Turkin kautta Syyriaan heti kun länsimaat olivat saaneet konfliktin käyntiin.

Syyriassa toteutettiin vanhaa valtion rikkauksien haltuunoton kaavaa, jota lännen NATO-maat ovat toteuttaneet 1990-luvun alusta lähtien.

Ensin on demonisoitava tavoiteltavan valtion yhteiskuntajärjestelmä. Sitä aletaan kutsua diktatuuriksi ja kansojen vankilaksi. Valtion johtaja demonisoidaan ja nimetään uudeksi Hitleriksi. Siitä huolimatta, että esimerkiksi Jugoslavia oli elintasomittareilla maailman 24. sijalla kansantuotteella mitattuna ja Libya vuorostaan vaurain ja kansalaisistaan parhaiten huolta pitävä maa Afrikan mantereella.

Ryöstäjät eivät piittaa tosiasioista. Ainoa tosiasia on ryöstön arvo.

Syyrian kohdalla viimeiset tutkimukset ovat osoittaneet maan potentiaaliset öljyvarat suunnattomasti suuremmiksi kuin tähän saakka on kuviteltu. Siksi Yhdysvallat haluaa pysyä tiiviisti noiden öljyvarojen äärellä Turkin varastettua yhdessä demokraattisen NATO-maa Ranskan kanssa Syyrian öljyä koko konfliktin ajan.

Stubbin hallitus huolehti Suomen median koulutuksesta Yhdysvalloissa. Siellä opittiin miten NATO-maita myötäilevä propaganda hoidetaan. Tuloksia nähdään mm. Ylessä päivittäin.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi Suomessa. Media tarjosi hyvin valikoiden tietoa siitä, mitä hän puhui tiedotustilaisuudessa. Yle:n uutistenlukija Matti Rönkä kysyi pääuutislähetyksessä Yle:n Venäjän kirjeenvaihtajalta eikö EU voi painostaa Venäjää vetäytymään Syyriasta? Hän ei siis kysynyt, eikö EU voisi painostaa Turkkia vetäytymään Syyriasta. Jihadistien liittolaisena taistelevan Turkin läsnäolo Syyriassa on laitonta. Venäjä on alueella laillisesti ja se tukee sekulaarisen Syyrian pyrkimyksiä palauttaa alueensa hallintaansa ja palauttaa järjestys maahan.

Venäjä joutuu siivoamaan huonosti menneiden juhlien jäljet.

Länsimaiden, siis EU-maiden ja USA:n pyrkimyksenä oli siirtää valta sekulaariselta hallinnolta muslimiveljeskunnalle, joka kannattaa sharia-lakia. Lännellä, erityisesti presidentti Clintonilla on kokemusta islamilaista kalifaattia rakentaneen Bosnian presidentti Izetbegovicin tukemisesta yhdessä Osama bin Ladenin kanssa sekä Kosovon albaani-terroristien tukemisesta yhdessä Turkin kanssa. 

Kosovossa keskiajalta peräisin olevat ortodoksiset kirkot ja luostarit (150 kpl) tuhottiin ja tilalle on alettu rakentaa Saudi-Arabian rahoituksella moskeijoita.

Sama Bill Clinton vaimoineen oli juhlimassa etukäteen myös Ukrainan laillisen hallituksen kaatamista syyskuussa 2013 Jaltalla. Kaappauksessa oli mukana useimmat EU-maat. Liuskeöljy ja GMO-viljelyn aloittaminen olivat eräitä pääoman omistajien tavoitteita.

Milloin Suomen poliitikot alkavat tunnustaa olevansa vastuussa osallistumisestaan tähän ryöstötoimintaan ja sen propagoimiseen? Onko Suomen etu tukea Turkin ja USA:n ja eräiden EU-maiden tukemien islamilaista kalifaattia rakentamaan pyrkivien "pakolaisten" pääsyä Euroopan Unioniin? Ovatko kristityt, kuten ortodoksiset kristityt Kosovossa ja Syyriassa predestinoituja kansanmurhan kohteiksi, jos islamilaista kalifaattia rakentamaan pyrkivät joukot palvelevat paremmin ylikansallisen suurpääoman ryöstöhankkeita?

Suomen media on koulutettu olemaan jihadistien puolella. Ovatko myös kaikki poliitikot?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ISIS-pakolaiset, pakolaiskriisi, Kreikan raja, Turkin ja NATO-maiden rooli Syyriassa

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -taidettako?

Lauantai 16.11.2019 klo 13:44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Työpöydälläni on kaksi teosta. Pajtim Statovicin Bolla sekä 49 tutkijan ja tiedemiehen, NATO-kenraalin ja oikeuslääketieteen asiantuntijan tiiliskivi Srebrenica reality and manipulations.

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti Toisenlainen totuus Kosovosta-teoksen esipuheessa:"Minulle tuottaa edelleen vaikeuksia kuvata niitä tunteita, joiden vallassa jouduin seuraamaan Naton:n toimesta suoritettua Jugoslavian ruhjomista vuonna 1999. Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla Naton propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen".

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

"Olen halunnut myötävaikuttaa siihen, että toisenlainenkin totuus Kosovon sodasta saisi kirjan muodon."Näin siis Mauno Koivisto.

NATO-propaganda oli välttämätöntä toisen maailmansodan holokaustin uhrien serbien demonisoimiseksi. Vain sen avulla oikeudenmukaisuus ja laillisuus voitiin korvata Jugoslavian valtaamista ja haltuunottoa tavoittelevien NATO-maiden ja niiden liittolaistensa, fasistien ja jihadistien tavoitteita tukeviksi.

Länsimedia ja kroaatti- ja albaanidiasporan rahoittama markkinointitoimisto huolehti propagandasta. 

Sitä jatkoi laiton ICTY-oikeusistuin omalla yksipuolisella maailmankuvallaan, jota länsimedia tuki. NATO-miehityksen aikaisen Kosovon serbien kansanmurhan salaava uutispimento teki mahdolliseksi demonisoinnin jatkumisen.

Nyt on elokuvien ja kirjallisuuden vuoro.

Luin Pajtim Statovcin teoksen Bolla epäuskon vallassa. Voiko tämä olla totta vuonna 2019 Suomesa!

Kirjailija kuvaa serbi- ja albaanimiehen suhdetta. Albaanin kuvatessa Jugoslavian tapahtumia, miesystävä vahvistaa pyytämällä serbien puolesta anteeksi. Albaani voi siihen vastata:"Eihän se sinun syysi ole". Siten koko teoksen edustama totuuden vastainen kuva legitimoituu.

Teos kuvaa serbien kateutta, suuruudenhulluutta, sitä, että he eivät sodassa auta albaaninuorukaista, "lutikkaa".

Albaani-päähenkilön vaimo matkustaa bussilla sairaalaan synnyttämään. Työntekijät ovat pääsääntöisesti serbejä."Olemme kuulleet, että he steriloivat albaaninaisia synnytyksen yhteydessä."

"Serbit etenevät maastopalona, valtaavat piittaamattomina kokonaisia maa-alueita kerrallaan."

"Raiskatut naiset ja murhatut miehet ja pahoinpidellyt lapset eivät ole enää raiskattuja naisia ja murhattuja miehiä, eivät pahoinpideltyjä lapsiakaan, vaan tarinoita kaikista edellä mainituista, ja valtaukset ja yhteenotot tuntuvat äityvän yhä epäinhimillisemmiksi sitä mukaa kuin ihmiset oppivat sietämään veren valumista."

Nämä satumaiset todellisuuden vääristymät menevät lukijan tajuntaan ellei tiedä, että kyse on tosiasiassa Serbian valtiosta. Serbit eivät valtaa yhtään mitään vaan toimivat omassa valtiossaan, jonka albaanijohtajat ovat halunneet suoran toiminnan ja terrorin avulla muuttaa etnisesti puhtaaksi albaanivaltioksi.

Albaanien omat johtajat ovat kieltäneet albaaneilta vuodesta 1990 lähtien osallistumisen vaaleihin, kaiken yhteistyön valtion viranhaltijoiden kanssa, koululaitokseen ja terveydenhuoltoon osallistumisen työttömyyden ja sirauden kustannuksellakin.Jokainen albaani, joka on toiminut normaalina yhteiskunnan jäsenenä, on joutunut omiensa vainon kohteeksi.

Bosnian serbikenraali Ratko Mladic saa teoksessa perinteisen propagandan mukaisen kohtelun.

Jokainen tietoon käsityksensä perustamaan haluava lukija voi katsoa youtube-videolta, miten Mladicin joukot saapuivat Srebrenicaan ilman taisteluita. Video nimeltä "Neuvottelut Fontana-hotellissa" kuvaa Mladicin neuvotteluja YK:n hollantilaisen pataljoonan komentajan, Srebrenicasta vastanneen Tom Karremansin, sekä paikallisten asukkaien edustajien kanssa.

Teoksessa Srebrenica, Reality and Manipulations Karremansin artikkelin otsikko on "Srebrenicassa ei tapahtunut kansanmurhaa".

Kenraali Mladic määräsi heti Srebrenicaan saavuttuaan luonteensa mukaisesti väestön auttamiseksi sotilaitaan luovuttamaan muona-annoksensa siviileille. Näin tehtiin kahden vuorokauden ajan. Käskyjen sisältö on julkista tietoa.Merkittävää on myöskin se, että hollantilaisten joukkojen vetäytyessä Srebrenicasta heidän jäljiltään jäi tonnikaupalla ruokaa. Sitä ei ollut jaettu hädänalaisille siviileille.

Yhteistyössä hollantilaisten kanssa Mladic järjesti bussikuljetuksen kaikille, jotka eivät halunneet jäädä Srebrenicaan. Hän määräsi YK-sotilaan jokaiseen bussiin turvallisuuden varmistamiseksi.

Kaunokirjailija Statovci kuvailee:"Joitakin päiviä paluumme jälkeen Ratko Mladicin joukot murhaavat Srebrenicassa tuhansia ihmisiä, tulittavat umpimähkään aseistautumattomia poikia ja miehiä siviilejäkin."

"Ne päivät ovat puhdasta hulluutta, kaduille kohonnut kadotus. Ihmiset sanovat, että serbit ovat pakottaneet lapset katsomaan kuinka sisarukset ja vanhemmat vuotavat kuiviin, että raskaana olevien naisten vatsat on leikattu auki ja syntymättömien lasten annettu valua ulos äitiensä sisältä kuin räkä."

Kuvaus muistuttaa toisen maailmansodan aikaista ustasa-kroaattien toimintaa, joiden kanssa Bosnin muslimit liittoutuivat. Ustasa-johtaja Ante Pavelik huusi, että ustasa ei ole mies ellei hän pysty puhkaisemaan raskaana olevan serbinaisen vatsaa ja vetämään syntymätöntä lasta ulos.

Kaunokirjailija Statovci kuvailee edelleen:"Olen entistä surkeampana kuultuani, että Kroatian armeija on vallannut Krajinan takaisin, ajanut serbit vihdoin ulos kaupungista pakolaiskulkueena jota sitten pommitetaankin."

Tosiasiassa yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttama Kroatian armeija ajoi 250 000 keskiajalta saakka Krajinan alueella asuneen serbisuvun jäsentä tappaen matkalla tuhansia. Statovcin mukaan "vihdoin".

Saksan ja USA:n johtama Euroopan uusjako on tapahtunut neonatsien, Lähi-Idästä tuotujen jihdistien ja albaani-terroristien tuella. presidentti Clinton ja Osama-bin-Laden sekä katoliset piirit olivat asejoukkojen päärahoittajia.

Länsimedia on kiinnittänyt huomiota äärioikeistolaisiin puolueisiin, mutta ei siihen, että globalisaatiota johtaneet vallat ovat käyttäneet natseja ja jihadisteja hallituksenvaihdosoperaatioissaan niin Jugoslaviassa, Syyriassa kuin Ukrainassa.

Pajtim Statovcin tekstit täyttävät termin "kiihottamisesta kansanryhää vastaan". Kirjan kustantaja on Otava. Onko kyseessä uusi normi, koska Bolla on asetettu ehdolle Finlandia-palkinnon saajaksi.

On selvää, että näin räikeää NATO-propagandaa myötäilevä teos saa kaupallisen menestyksen Yhdysvalloissa ja luultavasti muissakin NATO-maissa.

Holokaustin toisesta uhriryhmästä, juutalaisista, Otava tuskin kehtaisi julkaista vastaavaa kirjaa.

Mutta onko julkaistu teos taidetta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pajtim Statovici, Bolla, serbivastainen NATO- propaganda, Otava, natsismin nousu

UPI:n johtajavalinta - myrsky vesilasissa

Perjantai 13.9.2019 klo 16:47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mediassa on kohistu ulkopoliittisen instituutin täpärästä johtajavalinnasta. EU- ja eurooppa -painotteinen Juha Jokela hävisi yhdellä äänellä kyberturvallisuutta ja USA-painotteista globaaliapolitiikkaa tutkimuksissaan painottavalle Mika Aaltolalle.

Tulos on kuitenkin yhdentekevä. Suomen korruptoituneessa järjestelmässä toimivat samat mekanismit kuin Yhdysvalloissa. Siellä senaattorit ja korkeat virkamiehet siirtyvät sujuvasti yksityisten yritysten, usein aseteollisuuden palvelukseen ja palaavat taas virkamiehiksi tai pankkiireiksi.

Meillä virtaus tapahtuu virkauran ja NATO:n välillä. Valtioneuvoston tiedottaja Markku Mantila, joka johti Venäjän vastaista hybridisotaa vuodesta 2014, siirtyi suoraan NATO:n palvelukseen Latviaan.

UPI:n johtaja Teija Tiilikainen vuorostaan siirtyy eduskunnan Ulkopoliittisen instituutin johtajan paikalta suoraan NATO:n Helsingissä sijaitsevan hybridikeskuksen johtajaksi.

Kun tarkastelemme eduskunnalle ja kansalle ulkopoliittista asiantuntemusta jakavaa UPI:a, lienee yhdentekevää kuka sitä johtaa. Hän ei muuta NATO:n hybridikeskukselle alisteista linjaa.

Jos katsoo UPI:n hallitusta, voi sanoa, että Suomen puolueet eivät pidä tärkeänä, mitä ulkopoliittisessa tutkimuksessa tapahtuu. Puolueet eivät muutamaa poikkeuksta lukuunottamatta valitse erityisiä ulkopoliittisia osaajia hallitukseen. Vasemmistoliiton SM-tason nyrkkeilijä ja rakennusliiton luottamusmies Varkaudesta valvoo instituutin tieteellisen tutkimuksen tasoa.

Instituutin neuvottelukunta on yhtä kirjava.

Instituutilla on oma kansainvälisistä tutkijoista koostuva tieteellinen neuvosto, jossa on kolme brittiä, yksi yhdysvaltalainen, norjalainen,eestiläinen, ruotsalainen ja saksalainen.

Tuo saksalainen on mielenkiintoinen valinta ja heijastelee, kuka sitten ehdotukset tekeekin, erinomaisella tavalla tavoiteltavaa ulkopoliittista ideologiaa. Saksalainen tutkija on Volker Perthes, joka on keskeisen saksalaisen tutkimuslaitoksen johtaja. Mikä mielenkiintoisinta, hän on jo 20 vuoden ajan suunnitellut yhdessä yhdysvaltalaisen Jeffrey Feltmanin kanssa Syyrian valtion kaatamista, perustuslain kumoamista, parlamentin lakkauttamista ja vallan siirtämistä sekulaariselta nykyhallinnolta jihadia ohjenuoranaan pitävälle muslimiveljeskunnalle. Hän oli esittelemässä suunnitelmaansa mm. Bilderberg -ryhmässä jo vuonna 2008.

Tieteellisessä neuvostossa on yksi venäläinen, joka on varmuudella uskollinen NATO-linjalle. Hän edustaa Moskovan amerikkalaisperäistä Carnegie- instituuttia ja hänellä on sidoksia niin Gaidariin kuin Chubaisiin, jotka molemmat  edesauttoivat Yhdysvaltojen suorittamaa  Neuvostoliiton kansallisvarallisuuden ryöstöä, yritysten yksityistämistä ja kansantalouden rappiota. Lisäksi hän on toiminut mm oppositio - lehti Novaja Gazetan päätoimittajana.

Entä sitten ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden lausunnot mediassa?

En ole kuullut tai nähnyt UPI:lta yhtäkään objektiivista prosessikuvausta Lähi-Idän kriiseistä tekijöineen, en Ukrainan vallankaappauksesta tekijöineen ja taustavaikuttajineen puhumattakaan Neuvostoliiton, Puolan tai Jugoslavian hajottamisen tekijöistä. Katolisen kirkon rooli on vaiettu. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan harrastama jihadistien käyttö Bosniassa, Kosovossa ja Tsetseniassa sotilaallisen ja taloudellisen vallan saavuttamiseksi ja demokratian murskaamiseksi - täydellinen hiljaisuus niistäkin.

Edellisessä blogissani olen kuvannut tuota jihadistien palkka-armeijoiden käyttöä Syyriassa.

Tämäkö UPI auttaa eduskuntaa "tieteellisen" näkemyksen saamiseksi globaaleista konflikteista? Tämäkö on se ulkopolitiikan taso, jolla puolueet vasemmistosta oikeistoon haluavat Suomen toimivan?Tälläkö valistuksella Suomen kansan rahoittama Yle jakaa ulkopoliittisia viisauksiaan?

Toden totta. Tässä tilanteessa on yhdentekevää, kuka UPIa johtaa. Ulkopoliittisessa tutkimuksessa ja sen tulosten jakamisessa tarvitaan täydellinen uudelleen arviointi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: UPI, Aaltola, Jokela, NATO:n hybridikeskus, ulkopolitiikka

Helsingin Sanomat Serbian kimpussa

Maanantai 9.9.2019 klo 14:11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään Helsingin Sanomat otsikoi: "Serbia lahjoo heikentääkseen Kosovoa".

Tommi Hannulan teksti antaa kuvan, että Serbia lahjoisi YK:n jäsenvaltioita perumaan tuunnustuksensa Kosovon itsenäisyydelle.

Tommi Hannula satuilee pehmeästi Kosovon asemasta:"Kosovo irtautui Serbiasta käytännössä vuosina 1998-1999 käydyn sodan myötä ja julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008."

"Suurimman osan tunnustuksistaan se sai itsenäisyysjulistusta seuranneiden muutamanvuoden aikana, Suomelta alle kuukaudessa."

Sota oli Jugoslavian hajottamissota, jossa sotijoina olivat USA ja useimmat NATO-maat, jotka käyttivät albaani- terroristeja jalkaväkenään. Albaanit käyttivät koko 1990-luvun suoraa toimintaa Jugoslavian valtiota vastaan.

Albaanien pyrimyksenä oli ollut toteuttaa etnisesti puhdas albaani- Kosovo toisen maailmansodan fasistivaltion tapaan. Tulloin albaanit kuljettivat serbit yhteistyössä italialaisten fasistien ja saksalaisten natsien kanssa keskitysleireille. Niin Kosovossa, fasistisessa Kroatiassa sekä natsivallan alaisessa Serbiassa oli keskitysleirit serbejä ja juutalaisia varten.

Vuoden 1999 pommitukset olivat laittomia. USA:n tavoitteena oli saada Jugoslavian alue kokonaisuudessaan miehitettyä ja pystyttää Kosovon alueelle oma sotilastukikohta.

Pommitukset päättyivät YK:n päätökseen 1244, jonka mukaisesti pommituksia seurannut Kosovon NATO-miehitys ei muuttanut Kosovon asemaa osana Serbiaa, sen maakuntana. Päätöksessä nimenomaan todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta.

Tätä YK:n päätöstä ei ole koskaan kumottu. Sen mukaisesti Kosovo on edelleen Serbian maakunta.

Presidentti Matti Ahtisaari johti työryhmää, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma Kosovon asemasta. Työryhmän jäsenille oli selvää, että Ahtisaarella oli mielessään vain yksi lopputulos, Kosovon itsenäistäminen.

Kun Ahtisaaren ehdotukset vietiin YK:n turvallisuusneuvostoon, sen jäsenten enemmistö, ei vain pysyvät jäsenet vaan kaikki mukaanluettuna, eivät kannattaneet Kosovon itsenäisyyttä. Jokainen demokratiaa kunnioittava tarkkailija käsittää, että miehityksen tarkoituksena ei ollut itsenäistää Serbiaan kuuluva maakunta vaan saada vastakkainasettelut lientymään ja normaali demokratiaan ja äänestyksiin pohjaava valtiollinen elämä palaamaan. (Kosovon albaaniväestö ei ollut osallistunut valtiollisiin vaaleihin ja boikotoi valtion virkoja, kouluja ja terveydenhuoltoa,muodostaen omat, tosin huonosti toimivat palvelunsa.)

Kosovo oli 2000-luvulla osoittanut olevansa mafia-valtio, jossa laittomuus ja serbien pogromit olivat jokapäiväisiä. 150 ortodoksi-kirkkoa ja luostaria poltettiin NATO-miehityksen alettua. Serbien elämä tehtiin mahdottomaksi. Kansainväliset viranomaiset tarvitsivat usean turvamiehen saattueita ja panssaroituja autoja voidakseen selvitä hengissä. Harri Holkerin toimiessa Kosovon ylimpänä virkamiehenä, YK:n pääsihteerin edustajana, pogromit saivat huippunsa keväällä 2004, jolloin ympäri Kosovon suoritettiin erittäin hyvin suunniteltuja serbien murhia ja kirkkojen polttoja kahden vuorokauden aikana.

Kun YK ei tukenut itsenäisyyttä albaaneja neuvottiin vain julistautumaan itsenäiseksi. Itsenäisyysjulistuksen suoritti ICJ:n International Court of Justice:n mukaan, joukko yksityishenkilöitä. Siten itsenäistymisen laillisuudesta tai kansainvälisten sopimusten mukaisuudesta ei ollut tietoakaan.

Yhdysvallat oli aloittanut sotilastukikohta Bondsteelin rakentamisen Kosovoon heti pommitusten päätyttyä. Itsenäisyyshankkeelle oli selvä USA:an liittyvä kansainvälispoliittinen peruste.Sotilastukikohta ei voinut olla Serbiassa. Maaperä oli muutettava terroristi-liittolaisten"omaisuudeksi", siten Yhdysvalloille tarjottavaksi.

On selvää, että Yhdysvaltojen itsekkäitä tavoitteita tyydyttävä  Kosovon itsenäisyyden tunnustaminen sai tukea USA:n NATO-liittolaisilta, joille demokratia ja kansainvälisten lakien mukainen toiminta ei ole ensisijaista. Sen jälkeen moni muu Yhdysvalloista tai EU:sta riippuvainen maa seurasi perässä. 

Jos itsenäinen ajattelu voimistuu ja kriittisyys Kosovossa vallitsevaa laittomuutta vastaan lisääntyy, uskon, että itsenäisyyden tunnustamisen perujia tulee lisää.

Kosovo on Serbian maakunta. Laillisesti asia on näin.

Helsingin Sanomilla on runsaasti puuhaa sen yrittäessä jatkaa vuosien työtään holokaustin uhrien, serbien demonisoimiseksi. Totuus tulee nimittäin vähitellen esiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Kosovon itsenäisyys, Serbia, YK, NATO

Uutispäivä

Perjantai 6.9.2019 klo 15:46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n dokumenttiosiossa nähtiin eilen kuvaus Israelin pääministeri Netanjahusta ja Israelin politiikasta ylipäänsä.

Netanjahun toteuttama Israelin amerikkalaistaminen oli hätkähdyttävintä. Hyvinvointivaltio lakkautettiin ja amerikkalaiset yritykset saivat vallan.

Hätkähdyttävää tuo prosessi oli siksi, että Suomen pääministeri Juha Sipilä adjutanttinsa Anne Bernerin kanssa yritti täsmälleen samaa. Kuinka lähellä vaaleissa olikaan se vaara, että Sipilä yhdessä kokoomuksen kanssa ja Yle:n tuella olisi jatkanut lopulliseen tavoitteeseensa asti.

Kuvaus siitä kuinka Netanjahu markkinoitiin israelilaisille yhdysvaltalaisten markkinamiesten toimesta oli havainnollista. Palestiinalaisiin isketty terroristileima ja muualta muuttaneiden juutalaisten palestiinalaisalueille rakennettujen siirtokuntien hyväksyminen ja laillistaminen tuli sivulauseissa selväksi. Vihan, vastakkainasettelun ja mielivallan yhteiskunta tuli USA:n rahamaailman, ei välttämättä koko poliittisen sektorin tuella toteutettua.

9/11 jälkeen Yhdysvaltojen vähäinenkin demokratia hävisi oligarkkien, aseteollisuuden ja pankkiirien hyväksi.Patriot lait purkivat demokratian.

Sama tapahtui Ranskassa hyvin suunniteltujenn terrori-iskujen jälkeen, jolloin presidentti Hollande saattoi voimaan hätätilalait. Ne ovat edelleen voimassa. Ranskan osus terroristien käyttämisessä Syyrian sodassa on Yle:ssä vaiettu. 

Niin USA:ssa kuin Ranskassa valta on siirtynyt "turvallisuuselimille" parlamentin ulkopuolelle samalla tavoin kuin Suomessa tiedonvälityksen valvonta on siirtynyt NATO:a myötäilevälle Mediapoolille, jota hallinnoivat turvallisuuskomiteaan kuuluvat kansliapäälliköt ja muut virkamiehet eivät demokraattisesti valitut poliitikot.

Yle:n 20.30 uutiset antivat deja-vu tunteen. Jouko Jokinen, Yle:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien päällikkö tarjosi 2 uutista, jotka näyttivät, tuntuivat ja haisivat suoraan NATO:n hybrikeskusken ja NATO:n sylttytehtaalta kotoisin oleviksi tarinoiksi.

Yle kertoi Ukrainan ja Venäjän vankienvaidossa olevasta henkilöstä, jonka Yle kertoo olevan epäiltynä osallisuudesta malesialaiskoneen alasampumiseen.

Yle siis muistuttaa vuosia toistamastaan hypoteesista kapinallisten osuudesta alasampumiseen. Hypoteesia ei mikään juridinen taho ole osoittanut oikeaksi. Malesialaiskoneen tuhon tutkinnassa on useita aukkoja. Kiovan hallitus ei päästänyt tutkijoita paikalle. Siminnäkijöitä ei haluttu kuulla. Lennonjohdon äänitteitä ei ole saatavilla. Valtioihin, jotka kuuluivat tutkintakomiteaan kuului pääepäilty eli Ukraina, jolla oli veto-oikeus tuloksiin.

Milloin on väkivaltarikollinen päässyt itse tuomitsemaan itseään?

Toinen uutinen, joka edellisen tavoin aiheutti deja-vu-kokemuksen, oli Saksassa tapahtunut tsetseenialais-peräisen henkilön murha kadulla keskellä päivää. Tekijä oli uutisen mukaan heittänyt irtopartansa ja paljastunut Yle:n arvion mukaan KGB:n agentiksi. Yle oli tehnyt asiasta mittavan uutisen ja pahoitteli, kun Saksan hallitus ei ole kommentoinut asiaa. Yle muistutti, että presidentti Putin on joskus ilmoittanut Venäjällä olevan oikeus murhata ihmisiä myös rajojensa ulkopuolella.

Näin Yle suoritti rikostutkinnan ja antoi tuomion heti tapahtumapäivänä a'la Scripal. Oikeusvaltio ja vastuullinen journalismi ovat kunniassaan.

Tällä ja edellisellä uutisella ei näyttänyt olevan muuta tarkoitusta kuin antaa panos Venäjän vastaiseen hybridisotaan.

Miksi deja-vu kokemus? Siksi, että jo Jugoslavian hajottamissodista lähtien 1990-luvulla mediaa on käytetty CIA:n ja NATO-maiden propagandan mukaisen maailmankuvan luomiseen. CIA:n entinen työntekijä Robert Baer on kirjoissaan kertonut kuinka muun muassa hänellä oli miljoonia dollareita käytössään vastakkainasettelujen kärjistämiseen. Hän kertoo kuinka CIA kirjoitti valmiiksi uutisia, joita uutistenlukija pahaa aavistamatta luki.

Eilen hätkähdin siksi, että Jokinen oli ujuttanut kokonaista kaksi tällaista suoranaista propagandauutista kuten valkokypärät tai uiguuri/tsetseenitaistelijat. Valkokypärät näyttelevät NATO:n palveluksesa "pelastusoperaatioitaan" ja suorittavat kaasuiskuja provokaationa, jotta heidät palkkanneet Britannia, Ranska tai USA voi "kostoksi" ampua ohjuksia. NATO-maat käyttävät tsetseenejä ja uiguureita palkkasotureinaan. Siksi propaganda tarvitsee heitä uhreina.

Kolmanneksi tietoomme tuli presidentti Niinistön pitämä puhe käsityksistään EU:n tulevaisuudesta. Hän suositteli EU:lle Suomen mallia, jossa oma vahva puolustus estää vihollista (Venäjää) yrittämästäkään Suomeen. Sitten hän kehaisi olleensa ensimmäisenä tuomitsemassa Venäjän Krimin valtauksen.

Presidentti Niinistö haluaa toistaa luonnehdintaansa "Krimin valtauksesta" sen sijaan että puhuisi Krimin jälleen yhdistämisestä. Hän ei myöskään sanallakaan mainitse Yhdysvaltojen ja EU:n yhdessä toteuttamaa Ukrainan vallankaappausta tarkka-ampujien ja fasistien toimesta. Vallankaappausta edeltänyttä epäonnistunutta EU:n lähentymissopimusta oli suomalainen komissaari Olli Rehn ollut valmistelemassa.Venäjän ansiosta fasistinen väkivalta ei levinnyt Krimille.

Presidentti Niinistön luonnehtima Krim leijuu ikäänkuin omassa erillisessä todellisuudessaan, joka ei olisi osa prosessia. Todella postmodernia!

Eilinen päivä muodosti mielessäni käännekohdan Yle-uutisten tasossa. Se notkahti puhtaasti CIA/NATO:n Venäjä-vastaisen hybridisodan kategoriaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, NATO:n hybridikeskus, Netanjahu, tsetseenit, Malesialaiskone,

"Ratko Mladicin tuomio"

Perjantai 23.8.2019 klo 13:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme eilen Yle:n dokumentin "Ratko Mladicin tuomio", jota Suomen NATO:a myötäilevä media markkinoi kuvauksena "Bosnialaiskenraali Ratko Mladicista yhdestä Bosnian sodan julmuuksien päätekijöistä".

Presidentti Mauno Koivisto totesi Toisenlainen totuus Kosovosta-teokseen kirjoittamassaan esipuheessa: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen."

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syyllisyydestä on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Bosnian sodan aikana ja sen jälkeen Ruder-Finn-markkinointitoimiston sunnittelema ja NATO:n tarpeita tyydyttävä propaganda teki serbeistä syyllisiä sodassa, jonka tavoitteet oli jo kauan sitten suunniteltu Yhdysvalloissa.

Tuomio annettiin NATO-maiden rahoittamassa tuomioistuimessa ICTY:ssä, jossa yhdysvaltalaissyyttäjien ja tuomareiden asema oli keskeinen.

Taloudellisella ja sotilaallisella kiristyksellä NATO-maat pakottivat Jugoslavian, myöhemmin Serbian hallituksen luovuttamaan jo etukäteen syyllisiksi luokitellut henkilöt Haagin Jugoslavia tuomioistuimeen.

Tuomioistuin laati oman lainsäädännön ja sen käytäntöjen toteutuksen. Syyllisiksi julistettujen ja tuomioistuimeen kuljetettujen henkilöiden, usein kenraaleiden, tuli osoittaa syyttömyytensä. Syytetyillä ei ollut resursseja todistajien hankkimiseen ja riittävään juridiseen työskentelyyn. Puolustus oli alakynnessä. Harvoin maailmassa on vastaavaa koettu.

NATO suoritti syyllisiksi luokiteltujen pidätykset.

Todistajina käytettiin Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden liittolaisia, kroaatteja ja Bosnian muslimeja, jotka olivat toimineet Yhdysvaltojen ja Saksan armeijan jalkaväkenä yhdysvaltalaiskenraali John Galvinin johtaessa muslimijoukkoja Sarajevossa.

Suomen sisällissodan jälkeinen oikeuskäytäntö oli yhtä mielivaltainen. Valkoiset suorittivat joko taisteluihin osallistuneiden tai punaisiin myönteisesti suhtautuvien pidätykset, syyttäjät olivat valkoisia, todistajat olivat valkoisia, tuomarit olivat valkoisia ja tuomioiden täytäntöönpanijat olivat myös valkoisia. Siten pääoman omistajien edustajien oikeus voitti demokratian ja tasa-arvon puolesta toimineiden tai taistelleiden oikeudet.

Sama suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen jatkuu NATO:n kannatuksessa. Valkoisten jälkeläiset tai heidän ideaansa kantavat hyväksyvät NATO:n toiminnan ja sen propagandan maailman asioista.

Haagissa kansainvälisen pääoman ja sotilaallisen vallankäytön etujen toteutuminen todettiin lailliseksi. NATO:n pommitukset ja USA:n toimiminen Bosnian muslimien ilmavoimina osoitettiin oikeutetuksi. Jopa Kalinovikin hautausmaan pommitus, tarkoituksena tuhota kenraali Mladicin isän hauta osoituksena Mladicin kyvyttömyydetä huolehtia vanhempiensa haudoista palkittiin pommituksesta vastanneelle brittikenraalille kunniamerkillä, ei tosin Haagissa.

Eläkkeellä olevien yhdysvaltalaiskenraalien MPRI koulutti ja johti kroaattiarmeijaa serbien etnisessä puhdistuksessa ja kansanmurhassa Kroatian Krajinassa.

Jugoslavian, maailman hyvinvointitilastojen 24:n sijalla olleen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja haltuunotto oli suunniteltu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla presidenttien Reagan ja Bush-vanhemman toimesta käyttäen tunnettuja hallituksenvaihdosvälineitä -CIA:ta ja NED:iä sekä kaikessa tällaisessa mukana hääräävää George Sorosta.

CIA:n entinen virkailija Robert Baer on kuvannut kirjoissaan että hänellä tovereineen  oli miljoonia käytössään voidakseen provosoida toisen maailmansodan ristiriidat ja kauhut uudelleen roihuun, jotta etniset ryhmät saataisiin kokemaan toinen toisensa pahaa tarkoittavina vihamiehinä.

Bosnian presidentiksi tullut Izetbegovic ei voittanut vaaleja. Silti tämä islamilaisen kalifaatin rakentamiseen sitoutunut toisen maailmansodan natsi-joukkojen liittolainen tuli presidentiksi.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto ja Saksa vuorostaan halusi laajentaa elintilaansa kuten toisen maailmansodankin aikana.

Saksa huolehti katolisen Kroatian itsenäisyysjulistuksen käytäntöön saamisen EU:n Maastrichtin kokouksessa. Itä-Saksan armeijan varastoista toimitettiin aseet ja presidentiksi valittu holokaustin kieltäjä Tudjman antoi laittomille asejoukoille poliisin virkamerkit laillisen aseenkannon pohjaksi.

USA esti kaikki Bosnian etnisten ryhmien sovinnolliset ratkaisut.

YK edellytti Jugoslavian liittovaltion armeijan vetäytyvän Bosniasta. Armeijan aloittaessa vaaditun ja yhdessä sovitun vetäytymisen, Izetbegovicin asejoukot hyökkäsivät tuon pääasiassa alokkaista koostuvan joukon kimppuun Sarajevossa, tappaen 127 henkilöä.

Sovitusta vetäytymisestä huolimatta YK asetti Jugoslavialle tuhoisat talouspakotteet sen lisäksi, että Yhdysvallat oli jo ennen sotaa irtisanonut yht'äkkiä kaikki Jugoslavian lainat.

Tässä ulkoapäin johdetussa ja asein käytävässä prosessissa Bosnian serbeillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin muodostaa oma armeija. Ylipäälliköksi valittiin lahjakas, oikeudenmukainen ja kaikissa käänteissä Geneven sopimusta ja kansanvälistä oikeutta korostava kenraali Ratko Mladic.

Kaikissa puheissaan sotavuosien aikana hän osoitti tuntevansa USA:n ja NATO:n kansainvälspoliittiset tavoitteet ja menetelmät. Tämä kenraali, jonka isä oli kuollut natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta, oli nyt vuorostaan Saksan laajentumispyrkimysten uhri.

Srebrenican vankilat olivat täynnä kotikyliensä tuhopoltoista ja kaulojen katkaisuista hengissä selvinneitä serbejä. Srebrenica oli presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien temmellyskenttä. YK-sotilaat pelkäsivät näitä Naser Oricin johtamia joukkoja eivätkä pystyneet estämään niiden hyökkäyksiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin.

3000 serbiä kuoli näissä bakkanaaleissa,joissa irtileikattuja päitä iskettiin aidanseipäisiin ja joita Oric itse videoi ja näytti kansainvälisille lehtimiehille. Näitä lehtimiehiä ICTY ei kutsunut todistajikseen. Oric kävelee vapaalla jalalla.

Viimeisimmät serbikylien poltot maan tasalle tapahtuivat 26. ja 27. kesäkuuta 1995 Visnijicassa ja Banja Lukassa. Oricin joukot tappoivat kaikki, jotka saivat kiinni. Tämän jälkeen Republica Srpskan armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja lopulta Srebrenica joutui heidän haltuunsa käytännössä ilman vastarintaa.

Hollantilaisen YK-pataljoonan edustajat tekivät mielenkiintoisen havainnon. He huomasivat, että Srebrenican haltuunottoon osallistuneet Republika Srpskan armeijan osastot koostuivat Bosnian serbipakolaisista, jotka olivat aikaisemmin asuneet Srebrenicassa, mutta tulleet karkoitetuiksi sieltä muslimisotilaiden toimesta.

Eilinen dokumentti "Ratko Mladicin tuomio" osoitti, että propaganda ja puolitotuudet jatkuvat ja että Suomen media on viimeisten 30 vuoden aikana pysynyt uskollisesti NATO-propagandan välineenä.

Poliittisessa johdossa tämä näkyy mielestäni siten, että presidentti Niinistö on valmis luovuttamaan osan vallastaan Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Siten NATO-EU menettäisi yhden toistaiseksi vielä liittoutumattoman jäsenmaan itsenäisen kannanottomahdollisuuden kansainvälisessä politiikassa. Niinistö näyttää kokevan, että presidentin asema on hänen omaisuuttaan, jota hän voi halutessaan antaa pois "Euroopan yhteiseksi hyväksi" ja Venäjän vastaisen NATO- rintaman voimistamiseksi. Tämä osoittaa vakavaa vieraantumista demokratiasta voimapolitiikan hyväksi.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan Jugoslavian hajottamisen myös historiallisesta perspektiivistä. Kuinka holokaustin uhrit, serbit, noudattaessaan kansainvälisiä lakeja toisen maailmansodan jälkeisiä sopimuksia rajojen muuttamattomuudesta ja etnisten ryhmien tasa-arvoa tulivat demonisoiduksi pelkästään siksi, että he olivat este liberaalia oikeusvaltioperiaatetta julistavalle, ahneuttaan tyydyttävälle kansainväliselle yhteisölle.

Katolinen, nationalistinen kroaattien ylemmyyttä korostava Kroatia ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla rakentava Bosnia saivat katolisten saksalaisten ja maailmanimperiumia tavoittelevan USA:n tuen.

Hyvän itsetunnon omaava, empatiaa ja etnisten ryhmien tasa-arvoa korostava Ratko Mladic, jota serbit ihalivat ja tasaveroiset eri maiden kenraalikollegat kunnioittvat, oli demonisoitava.

Mladic toimi pitkään virassa Jugoslaviaan kuuluvassa Makedoniassa. Sikäläisen albaanikylän asukkaat päivittelivät, että miksi Mladic ei etsintäkuulutuksensa aikana tullut heidän luokseen. He olisivat pitäneet hänet turvassa kylässään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratko Mladic, poliittinen tuomioistuin, liberaali oikeusvaltioperiaate, ICTY, Jugoslavian hajottaminen, USA, NATO, Saksa

Ulkopoliittinen instituutti ja NATO:n hybridikeskus

Sunnuntai 18.8.2019 klo 11:31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehti kirjoitti Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen tulleen valituksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi.

Aikaisemmin osaamiskeskuksen tutkimusjohtajaksi oli valittu Aleksanteri-instituutissa työskennellyt Hanna Smith.

Hybridikeskuksen "asiakkaiksi" voivat liittyä Euroopan unionin ja NATO:n jäsenvaltiot.

NATO:n apulaispääsihteeri Arndt Freytag von Loringhoven totesi syyskuussa 2017 keskuksen avajaistilaisuudessa puhuessaan, että Venäjä on keskuksen pääkohteita. Entisen valtioneuvoston viestintäjohtajan, nyt jo Latviaan NATO:n palvelukseen siirtyneen Markku Mantilan mukaan Venäjä on keskuksen perustamisen syy.

Asioita tarkkaavaisesti seuranneet henkilöt ovat voineet todeta eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin toimineen eräänlaisena NATO:n hybridikeskuksena koko toimintansa ajan. Sen virkamiesten asiantuntijalausunnot eivät ole olleet ristiriidassa NATO-maiden tavoitteiden kanssa.

UPI:n viranhaltijoiden siirtyminen Venäjävastaista toimintaa harjoittavaan, Suomen lainsäädännön ulottumattomissa olevaan järjestöön vaikuttaa siten luontevalta.

Valtioneuvoston tiedotusjohtajan siirtyminen sujuvasti virastaan NATO:n palvelukseen merkinnee sitä, että valtion virkamiehistössä etenkin ulko- ja puolustusministeriöissä on vahva Venäjävastainen ja NATO-myönteinen ilmapiiri.

Muistamme, että Suomen ja Saksan ulkoministeriöt järjestivät edellytykset Jugoslavian laittomille NATO-pommituksille maaliskuussa 1999. Siten tuo NATO-myönteisyys saattaa johtaa myös kansainvälisten lakien vastaisiin julmuuksiin.

NATO-myönteiseen tiedottamiseen sitoutuneet valtiollisen sensuurin alaiset, Mediapooliin kuuluvat tiedotusvälineet ovat viime kuukausina nostaneet metelin Antti Rinteen hallituksen avustajien määrästä ja heidän palkkaukseensa kuluvista määrärahoista.

Tosiasia kuitenkin on se, että merkeistä päätellen menneet porvarihallitukset ovat miehittäneet virkamieskunnan lännen rikoksia vähättelevillä NATO-myönteisillä henkilöillä. Jotta lakien ja jollakin tavoin laillisuutta kunnioittava lakien valmistelu voisi olla mahdollista, lienee välttämätöntä, että tälle työlle luodaan avustajakunnan avulla edellytykset.

Viimeisten presidenttikausien ja porvarienemmistöisten hallitusten aikana Suomi on johdettu kuilun partaalle. Voiko maamme vielä palata kansainvälisissä suhteissa oikeusvaltion perinteen noudattajaksi? Vai kumarrammeko vain Yhdysvaltojen ja entisten siirtomaavaltojen ahneutta, laittomuutta ja propagandaa sen toivossa, että nuo maat ostaisivat meidät edes käyvällä hinnalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teija Tiilikainen, UPI, NATO, Suomen ulkopolitiikka, NATO-virkamiehistö

Tiananmenin "verilöyly"

Tiistai 11.6.2019 klo 16:42 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jokaiselle Suomen mediaa käyttävälle on selvää, että Tinanmenin aukiolla tapahtui vuonna 1989 verilöyly, jota tulee muistella ja kunnioittaa sen uhreja myös Suomessa.

Helsingin Sanomat julkaisi "verilöylyn" muistopäivänä laajan artikkelin. Kokonaisvaikutelmasta  huolimatta lehti ei rehellisyyden nimessä voinut olla tokaisematta, että luultavasti tapauksessa ei kuollut ketään!

Siis verilöylyn vuosipäivä, jossa ei kuollut ketään.

Suurlähettiläs James R.Lilley joutui myöhemmin raportoimaan Washingtoniin, että vaikka sivukaduilta kuului satunnaisia laukauksia, torille saapuneilla useimmilla sotilailla oli varustuksenaan vain kilvet ja puiset pamput.

Tänään 11.6.2019 lehti riemuitsee Kiinan Hong Kongin mielenosoituksia, joiden tarkoituksena on estää rikollisten siirtäminen manner-Kiinaan tuomittaviksi. Mielenosoituksessa sanotaan järjestäjien mukaan olevan miljoonia osallistujia kun tas poliisi arvioi lukumääräksi noin neljännesmiljoonan.

Syvällistä tietoa kaipaavien kannattaa lukea F.Willim Engdahlin kirja Manifest Destiny; Democracy as Cognitive Dissonance. Teos esittelee huolellisesti dokumentoidusti kuinka Yhdysvallat, CIA ja useat Yhdysvaltojen presidentit valmistelivat Tiananmenin mielenosoitukset. Presidentti George H.W.Bush toimi Yhdysvaltojen Kiinan suurlähettiläänä vuoden ja oli hyvin perehtnyt Kiinan asioihin.

Mielenosoitusten teho ja julkisuus taattiin sillä, että ne kärjistettiin nälkälakoilla samaan aikaan kun Neuvostoliiton presidentti Gorbatsov saapui Pekingiin.

Yhdysvaltojen Kiinan suurlähettiläs James R.Lilley levitti verilöyly tarinaa tarkoituksenaan saada kansainvälinen yleinen mielipide Kiinaa vastaan, jotta Yhdysvallat voisi alkaa painostaa maata sotilaallisesti ja muilla sanktioilla. 

Jo vuodesta 1986 lähtien miljardööri George Sorosin rahasto "Fund for the Reform and Opening of China" sai miljoona dollaria tukeakseen valmisteluja Kiinan vapaaseen markkinatalouteen siirtymiseksi. Tiananmenin mielenosoitusten jälkeen Kiinan hallitus lakkautti järjestön koska sen kytkökset CIA:han olivat paljastuneet.

Myös NED:illä, Yhdysvaltojen CIA:ta pehmeämmin toimivalla järjestöllä oli kaksi toimistoa Pekingissä.

Lopulta opiskelijat suostuivat lopettamaan mielenosoitukset ja niiden "verilöyly" propagandaa levittäneet CIA:n ohjeistuksessa toimineet johtajat salakuljetettiin Yhdysvaltojen suurlähetystön toimesta silloin vielä Brittien siirtomaahallinnon alaisen Hong-Kongin kautta Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltojen hallinto, George Soros, CIA ja muut CIA:n pehmeämmät versiot toimivat samaan aikaan aktiivisesti kommunistijohtoisten sosialististen valtioiden kaappaamiseksi  myös Euroopassa.

On huvittavaa seurata kuinka NATO-riippuvainen Suomen valtiollisessa kontrollissa oleva media palvelee Yhdysvaltoja sen Venäjän ja Kiinan vastaisessa politiikassa. Toisaalta Suomen kaksinaamaisuus on surullista seurattavaa.

Edellisen hallituksen pääministeri johti valtavaa taloudellisiin asioihin keskittyvää valtuuskuntaa Kiinassa. Samaan aikaan nilkkimäinen USA- ja NATO-riippuvainen media tekee kaikkensa tukeakseen Yhdysvaltojen johtamaa aggressiivista Kiinan demonisointia. 

Yllämainitussa Engdahlin kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti Venäjän, ryöstö, Puolan Solidaarisuuden ja katolisen kirkon yhteistyö USA:n kanssa sekä Jugoslavian presidentti Milosevicin kaatamista edeltäneiden mielenosoitusten järjestäminen CIA:n ja NED:in toimesta.

Suomen median jouduttua NATO:n hybridikeskuksen kontrolliin, on turha odottaa, että Yle tai Helsingin Sanomat kertoisivat mistään kansainvälisistä asioista totuutta. Kolmenkymmentä vuotta kestänyt pehmeämpi NATO-propaganda on nyt raudanlujaa.

Hong-Kongin mielenosoitusten taustavoimista ei liene epäselvyyttä sen enempää kuin mistään Soroksen rahoittamista "värivallankumouksista" tapahtuivat ne sitten Egyptissä, Syyriassa tai Ukrainassa.

Ukrainassa CIA:lla oli kokonainen sisäministeriön kerros käytettävissään. Maidanin väkivaltaiset mielenosoittajat kävelivät vapaasti Yhdysvaltojen suurlähetystön ja aukion väliä eikä suurlähettiläs välittänyt peitellä kenet hän oli valinnut Ukrainan tulevaksi pääministeriksi.

Jääkäämme odottamaan Yle:n ja Helsingin Sanomien raporttia Yhdysvaltojen reaktioista Kiinaa kohtaan "spontaanien" Hong-Kongin mielenosoitusten johdosta.

Kuten joitakin viikkoja sitten totesin, Yle:n uutiset voisi nimetä uudelleen "Pompeo-news around the world".

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tiananmenin "verilöyly", CIA, Soros, Suomen valtiollinen sensuuri, NATO

Mistä USA/EU/NATO-hybridikeskus haluaa mediamme nyt vaikenevan?

Torstai 6.6.2019 klo 13:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eilinen ja tämä päivä olivat taas oppitunteja siitä miten NATO:n hybridikeskus hallitsee valtiollisesti sensuroitua mediaamme.

Suomen valtiollisella NATO-riippuvaisella sensuurilla eli Mediapoolilla on sisältötyöryhmä, joka arvattavasti sopii siitä mitä valtamediassa käsitellään.

Katsottuani eilen kansainvälisltä kanavilta uutisia, istahdin katsomaan Yle:n pääuutislähetystä klo 20.30. Muualla pääuutinen oli Kiinan presidentti Xi:n valtiovierailu Moskovaan ja neuvottelut mitä moninaisimmista molempia maita kiinnostavista asioista myös strategisista asioista. Eräs kiinnostavimpia yksityiskohtia oli se, että nämä kaksi suurvaltaa ovat siirtymässä käymään keskinäistä kauppaa kansallisilla valuutoilla dollarin sijaan.

Ehkä näin psykiatrina miellyttävintä oli havaita Kiinan ja Venäjän johtajien lämmin henkilökohtainen ystävyys, jonka presidentti Xi on jo useammassa yhteydessä ilmaissut.

Lisäksi presidentti Xi tulee osallistumaan valtavaan Pietarissa pidettävään bisnesfoorumiin.Forumissa etsitään yhteistyötä ja sitä, että kaikki voisivat hyötyä siitä.

Olin pudota tuolistani havaitessani, että Mediapooli on päättänyt vaieta tästä suurvaltatapaamisesta. Sen sijaan Yle suitsutti melko yhdentekevää markkinahenkistä Normandian maihinnousun vuosipäivää, johon presidentti Putin, todellisen natsismin selättäjä  valtion Venäjän presidentti, oli jätetty kutsumatta.

Normandian maihinnousun vuosipäivää värittivät herttuatar Meganin ja presidentti Trumpin keskinäinen nokittelu, samoin Lontoon pormestarin kielteinen asenne Trumpiin. Diilit, nokittelu, taloudellinen vallankäytö ja nurjamielisyys ovat vallalla länsiliittoutuneiden piirissä.Kuka parhaiten kiristäisi Kuubaa, Yhdysvallat vai Kanada. Yhdysvaltalaisia kielletään taas jatkamasta kulttuurisia ryhmämatkoja Kuubaan.

Valtiollisen sensuurin kattavuus ilmeni tänään. Mistään Suomen tiedotusvälineestä ei saanut tietoa presidentti Xi:n valtiovierailusta Venäjälle. Helsingin Sanomat, jota on velvollisuus lukea, ei mainitse asiasta sanaakaan. Myös Iltalehti vaikeni. Urhea toimittajamieheni selasi koko Suomen median nettiarsenaalin – ei mitään.

Päivän uutistarjonnan myönteinen asia oli tasavaltamme uusi hallitus. Antti Rinne ansaitsee lämpimän kiitoksen suuresta itse asissa koko NATO:n Mediapoolia uhmaten tehdystä työstä.

SDP on tehnyt pitkäjänteistä vuosia kestänyttä valmistelutyötä ja ansaitsee nyt saavuttamansa hallitusvallan. Mediapooli teki kaikkensa estääkseen Rinteen pääsyn valtaan. Viimeiset viikot ennen vaaleja se nosti perussuomalaisia ja kokoomusta röyhkeästi. Yle:n valitsemat kuvakulmat Antti Rinteestä olivat ilmiasultaan negatiivisia. 

Ministerivalinnat osoittavat kunkin puolueen pyrkineen ihmisiä huomioonottavaan henkilögalleriaan. Militarismi ja avoin russofobia näyttävät laimentuneen. Silti koko hallituksella on nyt yhteinen vastustaja: valtiollinen NATO:n hybridikeskusta palveleva mediasensuuri.

Mikäli hallitus pyrkii sensuurista vapaaseen totuudelliseen tiedottamiseen sen tulisi irrottaa Yle Mediapoolista. Yle:n ajankohtaislähetykset ja uutiset eivät voi olla totuudenmukaisia niin kauan kun se kuuluu valtiolliseen sensuroituun kartelliin. Yle:n uutisten ja ajankohtaislähetysten päätoimittaja Jouko Jokinen ilmoitti ylpeänä päättäneensä, että vaalikeskusteluissa ei käsitellä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tällainen ei voi demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa jatkua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtiollinen sensuuri, NATO:n hybridikeskus, uutispimennys, Kiinan presidentti,

Kun mikään ei riitä

Sunnuntai 26.5.2019 klo 14:15 - Pirkko Turpeinen-Saari

 Liikutuksen kyynel silmäkulmassa luin Otava –konserniin kuuluvan Suomen kuvalehden toimittajan Matti Simulan pakinaa omasta persoonastani. Valheiden ja puolitotuuksien lomaan hän oli sirotellut asiayhteydestään irrotettuja virkkeen osia blogeistani saadakseen kohteestaan haluamansa kauhukuvan. Ne puolitoista miljoonaa kansalaista, jotka jo ovat lukeneet blogejani eivät Simulan valheita niele. Luovuuden ja inhimillisen kasvun viesti ei sammu.

 

Otava –konserni on osa Suomen valtion mediasensuurikoneistoa. Sen arvot edustavat sotilaallisen ja taloudellisen väkivallan ylivaltaa kansojen välisissä suhteissa. Historiallisesti Otava konserni kunnostautui Mannerheimin nostamisessa jalustalleen ja viimeiseen saakka hänen keskitysleireistään vaikenemisessa aina tähän päivään saakka.

 

Otava –konserni on osa Suomen valtion turvallisuuskomitean ylläpitämää median kartellia nimeltä Mediapooli. Turvallisuuskomiteaan kuuluvat kaikki eri ministeriöiden kansliapäälliköt tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaan luettuna. Turvallisuuskomitean huoltovarmuuskeskus rahoittaa Mediapoolia, johon kuuluvat sanomalehtien lisäksi Yleisradio ja MTV.

 

Mediapoolin puheenjohtaja ja sen hallituksen puheenjohtaja tulevat Otava-konsernista. Heidän oman ilmoituksensa mukaan Mediapooli tekee tiivistä yhteistyötä USA:n ja NATO-EU:n ja NATO:n Suomeen kutsutun venäjä- vastaista hybridisotaa käyvän hybridikeskuksen kanssa. Eduskunnan ulkopoliittisen instituutin työntekijä Hanna Smith siirtyi NATO:n hybridikeskuksen johtajaksi. Keskus on Suomen lainsäädännön tavoittamattomissa.

 

Kuuntelin luottamuksellisessa kokouksessa Ulkopoliittisen instituutin edustajan puheenvuoroa Brexitistä. Hän tuntui pitävän Euroopan puolueettomia maita kielteisellä tavalla poikkeavina. Jos ulkopoliittisen instituutin näkemys puolueettomuudesta näyttäytyy negatiivisena poikkeavuutena, minkälaista tukea kansanedustajat saavatkaan rahoittamaltaan tutkimuslaitokselta.

 

Tänään 26.5.2019 toinen Mediapooli-kartellin osa, Helsingin Sanomat otsikoi: ”Supolla ei ole havaintoja vaalivaikuttamisesta”. Lehti kertoo kysyneensä vaalivaikuttamisesta myös kolmelta (nimettömältä) suomalaisviranomaiselta, kahdelta (nimettömältä) EU - rahoitteiselta organisaatiolta, sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöjärjestöltä Mediapoolilta (siis itseltään).

 

Helsingin Sanomat puhuu vain Venäjän mahdollisesta vaalivaikuttamisesta. Asioita tarkasteleva kansalainen näkee päivittäin Yhdysvaltojen ja NATO-maiden vaalivaikuttamista. NATO :n vaikuttamisverkostoon kuuluva Yleisradion toimittaja saa laajasti myönteistä julkisuutta, kun taas hänen arvostelijansa haastetaan oikeuteen. NATO: n hybridikeskuksen tarkoituksena onkin vaikuttaa vaaleihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta Suomen kansa muuttuisi myönteiseksi NATOa ja sitä tukevia puolueita kohtaan. Presidentti Trump myönsi joulukuussa tukun rahaa keskuksen toimintaan.

 

Jokainen puolue, joka julistaa kriittisyyttä Venäjää kohtaan ja myönteisyyttä NATOa kohtaan saa Mediapoolin tuen. Siten kokoomus, rkp ja perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho esitetään propagandaan koulutettujen Mediapoolin toimittajien kannustamina myönteisessä valossa. USA:n ja NATO-maiden sodat, talouspakotteet ja kansainvälisten lakien rikkomukset unohdetaan. Objektiivisella totuudella ei ole merkitystä.

 

On huvittavaa, että Otava –konserni kokee itsensä heikoksi kaikesta tästä Yhdysvaltojen militarismista, ja taloudellisesta- ja propagandatuesta huolimatta. Sille ei riitä, että se sensuroi kirjatuotannon ja muun mediatuotantonsa NATO-hybridikeskuksen kanssa yhteensopivaksi.

 

Juuri ilmestyneen Marek Fieldsin teoksen ”Lännestä tuulee. Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa” mukaan Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian tärkeimmät yhteistyökumppanit länsipropagandassa olivat Helsingin Sanomat ja sosialidemokraattinen Tannerilainen puolue.

 

Helsingin Sanomien rinnalle propagandan mahdissa on noussut verovaroilla kustannettu Yle. NATO-puolue kokoomuksen ja äärimmäisen uusliberaalin lähes epäinhimilliseksi muuttuneen keskustan puheenjohtajan toimesta läntinen propaganda on jalostettu totaaliseksi sensuuriksi, jonka todellisuutta on lähdetty paitsi Ylen, myös pääministerin toimiston toimesta levittämään kansalaisjärjestöihin.

 

Sosialidemokraattisen puolueen rooli tulee olemaan seuraavina vuosina keskeinen. Osa sen johtavista poliitikoista on tervehtinyt ilolla USA/EU/NATO-hybridikeskuksen tuloa Helsinkiin. Samoin osa on indoktrinoitu ylikansallisen pääoman etua palvelevan Bilderberg- ryhmän ideologiaan. Toisaalta puolueessa on myös liittoutumattomuuden kannattajia.

 

Suomen Kuvalehden kouristuksenomainen pakina näyttää tarkoitetun iskuksi Paavo Väyrystä, Suomen viimeistä todellista valtiomiestä vastaan. Paavo Väyrynen on aatteellinen Suomen itsenäisyyden, puolueettomuuden ja hyvien naapuruussuhteiden kannattaja aikana, jolloin muut puolueet luopuvat totuudesta ja purjehtivat ylikansallisen sotateollisuuden talouden näennäisessä  myötätuulessa.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Kuvalehti, valtiollinen media sensuuri, henkinen väkivalta, NATO:n hybridikeskus

Vanhemmat kirjoitukset »