Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

TÄRKEIMMISTÄ ASIOISTA OLTIIN HILJAA

Torstai 23.3.2023 klo 15.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin kolmen suurimman kannatuksen omaavan puolueen puheenjohtajan vaalikeskustelua Ylen TV 1ssä. Keskustelu käsitti kunkin puheenjohtajan oman puheenvuoron, jota seurasi lyhyt haastattelu.

Hämmästykseni oli melkoinen. 

Eduskuntatyössä ulkopolitiikka ja ulkomaankauppapolitiikka ovat talouden kannalta merkittäviä. Vaalikeskustelussa ei ollut näistä aihepiireistä sanaakaan. Ei alkupuheenvuoroissa eikä toimittajien haastatteluissa.

Näytti kuin keskustelijat olisivat ottaneet valtion virkamiehen roolit. He pohtivat miten verorahoja jaetaan – ei sitä miten kansainvälisen yhteistoiminnan avulla edellytykset verotulojen kasvulle työn kautta paranisivat.

Tällainen asetelma ei presidentti Sauli Niinistön hallitsemassa Suomessa ole ehkä sittenkään yllättävä. Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut parlamentaarinen demokratia. Presidentti ohjaa vahvalla kädellä eduskuntaryhmien päätöksentekoa ulkopolitiikassa, puolustuspolitiikassa ja sen seurauksena ulkomaan kauppapolitiikassa, ulkomaan liikenteessä, kansainvälisissä kulttuurisuhteissa, urheilussa sekä turismissa.

Valtamedia, erityisesti Yle, jossa vaalikeskustelu pidettiin, johtaa kansalaisten ajattelua ja tunnemaailmaa presidentin haluamaan suuntaan. 

Sauli Niinistön kahden presidenttikauden ohjelmana on ollut viedä Suomi NATO:on ensin salaisesti ja sitten julkisesti.

 

                                              ***

Miksi puoluejohtajat ja toimittajat eivät ottaneet puheeksi keskeisiä yhteiskuntaelämään vaikuttavia tekijöitä?

Mieleen tulevat edelliset presidentinvaalit. Niissä olisi luullut, että keskeinen keskusteluteema olisi ollut presidentti Niinistön ensimmäisellä kaudellaan allekirjoituttama NATO:n isäntämaasopimus. Silloin vaalikeskustelussa Ylen toimittaja Vaaherkumpu sai vaivoin väännettyä suustaan kysymyksen asiaan liittyen, siirtyen nopeasti toiseen asiaan.

Tosiasia on se, että valtamedioiden toimittajat ja jo puheenjohtajatasolle päässeet poliitikot ymmärtävät, keitä heidän täytyy palvella. Suomen media ja ensin oikeistopoliitikot, nyttemmin kaikki, ymmärtävät, että NATO:n ylipäällikkö USA odottaa heiltä lojaaliutta yksinapaista maailmanvaltaa sotineen ja talouspakotteineen ylläpitävää voimaa kohtaan. Joko olet lojaali tai sitten joudut pakotteiden kohteeksi itse.

                                                       ***

 

Suomen valtajärjestelmä käsittää tasavallan presidentin ja häntä palvelevan median, armeijan, suojelupoliisin ja virkakoneiston.

Virkakoneisto muodostuu valtion turvallisuuskomiteasta, joka muodostetaan vaaleilla valitsemattomista, yleensä tasavallan presidentin valinnallaan vahvistamista ministeriöiden kansliapäälliköistä. Presidentin kansliapäällikkö on yksi turvallisuuskomitean jäsenistä. Jokainen voi arvailla, mikä merkitys juuri tällä virkamiehellä on päätöksenteossa

Turvallisuuskomitea hallinnoi huoltovarmuuskeskusta. Huoltovarmuuden jokainen ymmärtää. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa myös valtiollista sensuuria. Sensuurielin on Mediapooli. Mediapooli valvoo kaikkea julkaisutoimintaa tv:stä sanomalehtiin ja kirjankustannukseen. 

Mediapooli on ilmoittanut toimivansa yhteistyössä Suomen lainsäädännön ulkopuolella toimivan NATO:n hybridikeskuksen kanssa, jonka tehtävänä on Venäjä-vastainen toiminta. Mediapoolilla on aktiivinen ”sisältötyöryhmä” joka seuraa ilmiselvästi tiedotusvälineiden tuottamaa sisältöä ohjaten sitä oikeaan suuntaan. Oikea suunta on ilmoitetusti NATO-vastaisen informaation estäminen.

 

                                                   ***

Jos olisin ollut vaaliohjelmassa mukana, ensimmäinen vaatimukseni olisi koskenut Suomen ja Venäjän välisen, maatamme vuosikymmeniä hyödyttäneen Venäjän kaupan elvyttämistä. Ilman kansainvälistä kauppaa ja sitä varten tarvittavaa teollista- tai maataloustuotantoa ei ole myöskään taloudellista kasvua.

Toinen vaatimukseni olisi koskenut juna- ja rekkaliikenteen palauttamista Itä-rajan kautta, turismin elvyttämistä ja palauttamista. Miljoonat turistit ovat olleet estyneinä vierailemasta Suomessa. Matkustusvirrat Venäjältä ovat olleet taloudellisesti tärkeitä.

Kolmas kysymykseni olisi koskenut Yleisradion sisällön oikeudellista tutkimusta. Yleisradio tuottaa valheellista tietoa siinä määrin, että on vaikeuksia löytää totuuspohjaista tietoa etsimälläkään.

Poliitikot ja Yleisradio on saatava oikeudelliseen vastuuseen Suomen talouselämän tuhoamisesta. Miljardien arvoisten tukien ja aselastien vieminen sotaa käyvään, natsi-ideologiaa kannattavaan maahan on ollut rikollista ja vastuutonta.

Sen sijaan, että pyrittäisiin elvyttämään inhimillisyyteen ja yhteistyöhän kannustavaa energiayhteistyötä, ystävyystoimintaa, Suomen presidentti ja pääministeri kehottavat valmistamaan ammuksia Yhdysvaltojen etua palvelevaan sotaan, jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin heikentää Venäjää Ukrainan avulla.

Yleisradion ja Suomen valtiojohdon väite Venäjän aloittamasta provosoimattomasta sodasta on tutkittava oikeudessa. Ukrainan sisällissota alkoi Yhdysvaltojen tukemalla väkivaltaisella vallankaappauksella v. 2014. Yhdysvallat valitsi yhdessä natsien kanssa hallituksen, jossa monet ministerit olivat ulkomaalaisia.

Vallankaappauksen jälkeen Yhdysvaltojen johtamat poliitikot kielsivät venäjänkielen virallisen aseman ja aloittivat sisällissodan demokratiaa ja maanpakoon ajettua, laillisilla vaaleilla valittua presidentti Janukovichia kannattanutta Itä-Ukrainaa vastaan.

 

                                                   ***

Suomen parlamentaarisen demokratian katoaminen muistuttaa ajasta ennen äänioikeuden saamista v. 1905. Suomi oli autonominen osa Venäjää. Venäjän keisari ja sotaväki hallitsivat Suomea. Vaarini kävi sotilassoittokunnan puhallinorkesterin opissa Pietarissa. Isovanhempani suhtautuivat myönteisesti venäläisiin, ja Tampereella heidän kotonaan käydessäni sain pitää käsissäni venäläisiä pikkuseteleitä.

Tosiasia on se, että Venäjän autonomisena alueena Suomi alkoi kukoistaa. Kaikki Helsingin arvorakennukset ovat venäläistä alkuperää. Venäjä myönsi Suomelle itsenäisyyden toivoen suhteiden jatkuvan myönteisinä.

Suomen eliitti halusi liittoutua keisarillisen Saksan kanssa ja kutsui Saksan armeijan pistämään demokratiaa vaatineet työläiset kuriin. Kuriin pistämistä seurasi 20 vuotta kestänyt terrorin, keskitysleirien ja sensuurin aikakausi. Saksan armeijan kanssa tehty yhteistyö korosti Suomen omaa sisällissotaa ”vapaussotana”.

 

                                                    ***

Neuvostoliitto voitti Suur-Suomea tavoitelleen sodan. Natsi-liittolaisuuta ei Suomessa ole käsitelty. Äitiensä käsiin suomalaisten keskitysleireissä nälkään kuolleet vauvat on unohdettu. 1930- luvulla vallinnut vihan ilmapiiri demokratiaa, toisia suomalaisia ja venäläisiä kohtaan on palautettu NATO-hankkeen toteuttamiseksi.

Keisarillisen Saksan ja natsi-Saksan sijaan valtiojohtomme on nyt valinnut liittolaisekseen Yhdysvallat, joka on viimeisten 30 vuoden aikana tappanut miljoonia siviilejä sodissaan. Tarkoituksena on ollut muuttaa kohdemaiden yhteiskuntajärjestys, ryöstää niiden luonnonvarat ja tappaa valtioiden johtajia kannattaneet poliittiset voimat.

Viimeisten kahdensadan vuoden aikana orjia kuljettaneet ja siirtomaitaan alistaneet ja ryöstäneet Euroopan maat Portugal, Espanja, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Hollanti, Belgia ja Italia ovat toimineet Yhdysvaltojen liittolaisina näissä sodissa.

Ei liene hämmästyttävää, että juuri nämä maat toimivat Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitto NATO:ssa pommittamassa viattomia ihmisiä. Suomen valtiojohto, ei kansa, pyrkii heidän seuraansa.

 

                                                    ***

Ovatko ystävyys, ystävälliset suhteet naapureihin, totuus ja inhimillisyys vieraita asioita Suomen valtiojohdolle ja medialle? Nämä piirteet ovat vallitsevia uudessa moninapaisessa maailmanjärjestyksessä, jota Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja kymmenet muut maat, jotka muodostavat väestöltään maapallon enemmistön, tavoittelevat.

Suomen eduskunta on luovuttanut vallan tasavallan presidentille ja medialle perustuslain vastaisesti. Vielä ei ole myöhäistä muuttaa sitä ennen kuin joudumme osaksi USA: n globaaleja sotatoimia. Niiden osana Suomi ei selviydy. On ollut suuri virhe ajaa Suomea osaksi tuota todellisuutta, jossa aseelliset ryöstöt ovat valtiollisen toiminnan keskiössä.

 

                                                                      

 

      

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Orpo, Marin, Purra, Yle:n vaalikeskustelu, ulkopolitiikka, ulkomaankauppa, turismi, Venäjän kauppa, militarismi, valtamediat, oikeudellinen vastuu totuudesta, talouselämän tuhoaminen, natsi-liittolaisuus, turvallisuuskomitea, NATOn hybridikeskus, tasan

KORRUPTIO SUOMI JA EU

Maanantai 29.8.2022 klo 17.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vuoden 2019 vaalien alla 148 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että NATO ei vahvistaisi Suomen turvallisuutta. 

Kolmen vuoden kuluttua vain 8 äänesti NATOon liittymistä vastaan.

Voiko enää suurempaa esimerkkiä petturuudesta löytää.

NATO on Yhdysvaltojen sotilaallinen nyrkki maailmalla sen lisäksi, että Yhdysvallat miehittää Saksaa ja Kosovoa sekä ylläpitää sotilastukikohtiaan yli 80 valtiossa.

Mikä saa suomalaiset kansanedustajat luopumaan omasta harkintakyvystään ja heittämään Suomen Yhdysvaltojen hyökkäysvaunun alle? Mitä kansanedustajat saavat palkinnoksi?

 

                                                       ***

 

Vain viisi vuotta sitten 23.10.2017 kirjoitin blogin EU:n, Espanjan ja Kreikan militarismista. Totesin liittoutumattoman sosialistisen Jugoslavian suunnitelmallisen aseellisen tuhoamisen olleen vain alkupala USA:n ja Saksan ahneessa Balkanin infrastruktuurin haltuunotossa vuoteen 1999 mennessä. NATO-miehitys Bosniaan ja USA:n sotilastukikohdan rakentaminen Serbian alueelle Kosovon maakuntaan NATO-miehityksen aikana olivat sotilaallinen saavutus, johon tähdättiin. Vakuutuslaitokset, pankit, yritykset ja media tulivat haltuun otetuiksi vähitellen.

Ahneuden johdettua myös Euroopan pankkikriisiin erityisesti Merkelin Saksa alkoi EU:n euroryhmässä organisoida omien ja Ranskan pankkien triljoona-velkoja äärimmäisellä vallankäytöllä, joka kohdistettiin Kreikkaan ja muihin pieniin EU-maihin.

Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja IMF miehittivät Kreikan valtionhallinnon omilla virkamiehillään. ”Troikka” lopetti Kreikan valtion TV-kanavan, jolloin vain kaupalliset kanavat jäivät jäljelle. Ne vuorostaan uutisoivat ”troikan” vallankäyttöön perustuvia ja Kreikan raha -eliittiä palvelevia uutisia. Vuoden 2015 valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on nauhoittamiensa keskustelujen pohjalta julkaisemassaan kirjassa Adults in the Room; my battle with the European deep establishment, kuvannut EU:n hyytäviä vallankäytön mekanismeja.

Propagandalla on vallankäytössä keskeinen osuus. Komission virkamiehet lähettivät tiedotusvälineille jo euroryhmän kokouksen aikana haluamansa tulkinnan kokouksesta. Kun tiedotusvälineiden edustajat haastattelivat Varoufakista kokouksen jälkeen, oli heillä jo valmis tulkinta asioiden ”oikeasta” laidasta.

Huolimatta Kreikan kansan vaaleissa ilmaisemasta tahdosta pääministeri Tsipras pakotettiin/kiristettiin alistumaan ”troikan” tahtoon, mitä äänestyksessä oli vastustettu.

Kreikassa vallitsi sotilasdiktatuuri 1967 -1974. Kuninkaan kotiaresti, pääministerin vangitseminen, 3000 kommunistin vangitseminen ja ulkonaliikkumiskiellot olivat vain eräitä oikeistodiktatuurin piirteitä.

Kreikan oikeistoa tukeva eliitti tallettaa rahansa Sveitsissä, ei maksa veroja ja käyttää median avulla valtaa synnyttäen myös äärioikeistolle toimintamahdollisuuden, mikä ilmenee fyysisenä väkivaltana. Sotilaallisen vallan paine ja katujen väkivalta luo Kreikkaan demokratiaa uhkaavan ilmapiirin. EU tukee toimintatavoillaan kehitystä, jossa totuudella ei ole merkitystä.

 

                                                       ***

 

Kuulostaako tutulta?

Yannis Varoufakiksen ollessa Kreikan valtiovarainministeri v. 2015 Suomen presidentti allekirjoitutti NATO:n isäntämaasopimuksen demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella.

Sipilän hallitus vuorostaan 2015 – 2019 rakensi mediasensuurin, joka ulotettiin myös lapsiin. Suomen valtion turvallisuuskomitean huoltovarmuuskeskus rahoittaa Mediapooli-nimistä sensuuriyksikköä, jonka kontrolli käsittää TV-toiminnan, lehdistön ja kustannusalan.

Suomeen kutsuttiin NATO:n hybridikeskus yhdenmukaistamaan tiedonvälitystä siten, että se olisi NATO-myönteistä.

Sotilasdiktatuuria ei tarvittu Suomeen. Vuosittain aina vain massiivisemmat sotaharjoitukset USA:n, NATO-maiden ja Ruotsin kanssa Venäjä-vastaisissa sotaharjoituksissa loivat Suomeen ilmapiirin, jossa vuosikymmenten ystävälliset suhteet yksipuolisesti murennettiin. Sotaharjoituksista Venäjää vastaan tuli luonnollisia.

Yleisradiota ei myöskään tarvinnut lopettaa kuten Kreikassa. Mediapooli hoiti sen sisällön yhteensopivaksi USA:n, NATO:n ja EU:n etujen kanssa.

Toisin sanoen Suomeen pystytettiin Kreikkaan rakennetun EU- ”troikan” kontrollia vastaava sotilaallisen ja tiedotustoiminnan kontrollijärjestelmä, jonka tulokset nähtiin lopullisesti Suomen hakiessa NATO-jäsenyyttä vuonna 2022.

 

                                                         ***

 

Suomessa käytiin vaalit vuonna 2019. 148 eduskuntaan valituksi tullutta henkilöä ilmoitti vaalien alla katsovansa, että NATO ei lisäisi Suomen turvallisuutta.

Vuonna 2022 samat henkilöt 8:aa lukuun ottamatta äänesti NATO: on liittymisen puolesta.

Sensuroidun median tarina on ollut se, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi aiheuttanut tuon mielipiteen muutoksen.

 

                                                     ***

 

Kansanedustajaksi ei tule valita henkilöä, joka ei välitä tosiasioista. 

Suomen median väitteistä huolimatta, sota Ukrainassa ei alkanut Venäjän väliintulosta vaan se alkoi USA:n ja eräiden EU-maiden tukemasta vallankaappauksesta v. 2014, jossa vaaleilla valittu presidentti ajettiin maanpakoon, puolueita lakkautettiin, venäjän kielen virallinen asema poistettiin ja maahan muodostettiin laiton hallitus. Siihen otettiin useita ulkomaalaisia ministereitä, valtiovarainministeriksi Yhdysvaltain kansalainen ja pääministeriksi Yhdysvaltojen valitsema henkilö.

Laittomaksi muuttunut eduskunta julisti demokratiaa puolustaneita ja laillista presidenttiä kannattavien Donbassin alueiden asukkaita vastaan puhemies Turchinovin suulla ”terrorismin vastaisen sodan”. 

Tätä sotaa ja sen natsistisia lieveilmiöitä kidutuksineen, tuhopolttoineen ja siviilikohteiden pommituksineen oli kestänyt 8 vuotta, kunnes alueet julistivat itsensä itsenäisiksi helmikuussa 2022.

Donbassin asukkaista 95% puhuu äidinkielenään venäjää, jonka käyttö on Ukrainassa lailla kiellettyä julkisella paikalla. Venäjänkielinen lehdistö on lakkautettu samoin TV-asemat. Puhelinyhteydestä Venäjälle paenneisiin sukulaisiin joutuu listalle, johon kuuluvat joutuvat kuulusteluihin, kidutetuiksi jopa murhatuiksi. Kouluissa ei saa olla venäjänkielistä opetusta.

Odessan rannikkokaupungissa venäjänkielisiä asukkaita on 75%.

 

                                                         ***

Kahdeksan vuotta kestäneen terrorin aikana Donbassissa on kuollut 14 000 ihmistä, joista lapsia 400.

Kolme miljoonaa asukasta on paennut Venäjälle sodan ensimmäisten 8 vuoden aikana. 

Venäjän aloitettua ”demilitarisaatio ja denatsifikaatio-operaation” reaktiona Kiovan helmikuussa 2022 aloittamalle massiiviselle operaatiolle Donbassin haltuunottamiseksi Ukrainasta on paennut toiset 3 miljoonaa asukasta Venäjälle.

 

                                                           ***

Yhdysvallat ja Ukraina ovat YK:n äänestyksessä ainoat natsismiin ja fasismiin myönteisesti suhtautuvat maat

EU-maiden, erityisesti Saksan taloudellinen ja sotilaallinen riippuvuus USA:sta on johtanut siihen, että Saksa on sallinut USA:n määrittää sen ulko- ja talouspolitiikan myös natsismia muistuttavaksi Venäjä-vastaisuudeksi. Sen seurauksena koko EU on luopunut YK:n periaatteista ja laiminlöi Ukrainan sisällissodan rauhanomaisen YK:n hyväksymän Minskin - sopimukseen pohjautuvan menettelyn. Vastuu on erityisesti Merkelin Saksalla ja Macronin Ranskalla. 

Koska Saksalla ja Ranskalla ei ole kykyä tunnustaa omaa heikkouttaan, ne ovat pyrkineet etsimään syyllistä Venäjästä, jota USA ja NATO pitävät vihollisenaan. Saksan ja Ranskan hallitukset eivät voi myöntää, että Venäjä on pyrkinyt kaikin tavoin kaikkia tyydyttäviin ratkaisuihin kunnes sotilaallinen väliintulo on enää jäänyt jäljelle. Vain sen avulla voidaan saada keskeytettyä yhä natsistisempia menetelmiä käyttävän USA:n ja sen marionetin Zelenskyn terrori.

 

                                                   ***

Kuten edellä olevasta Kreikan esimerkistä voidaan päätellä, EU:ssa Saksa ja Ranska, vanhoina siirtomaavaltoina ovat ahneuksissaan kyvyttömiä ajamaan yhteistä etua EU:n sisällä mutta myös globaalisti. 

EU:n ja USA:n ulkopuoliset maat näkevät Yhdysvaltojen ja EU:n yhteispelin entistä vastenmielisempänä. Nuo ulkopuoliset maat ovat kokeneet siirtomaaisäntiensä epäluotettavuuden. Siten Venäjä saa heiltä ymmärrystä natsismin vastaiselle sodalleen, joka entistä selvemmin on USA:n ja EU:n yhteinen sota natsismin puolella koko muuta maailmaa vastaan.

 

                                                     ***

 

Suomen politiikasta ei ole löytynyt rehellistä Varoufakista. Sen sijaan presidentti, hallitus ja kansanedustajat ovat kilvan ryhmittyneet USA:n natsismia ja fasismia Ukrainassa tukevan sotapolitiikan ja aseteollisuuden puolelle. Millä lupauksilla takinkäännöt on saatu aikaan? Presidentin linja on ollut 1990-luvulta lähtien sama, joten hän on saanut 140 kansanedustajaa USA:n etuja palvelevan takkinsa alle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korruptio Suomessa, NATO, kansanedustajat, EU, Yannis Varoufakis, militarismi, natsismi, Saksa, Ranska, Venäjä, Ukraina, Kreikka

SUOMI JA TAPPAMISEN MEININKI

Keskiviikko 15.9.2021 klo 17.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka monta afganistanilaista suomalaiset tappoivat 19 vuoden sotimisensa aikana?

Kuinka monta serbiä tapettiin suomalaisten mahdollistamien Jugoslavian pommitusten aikana?

Kuinka monta syyrialaislasta on kuollut Suomen tukemien jihadistien hyökkäyksissä. Entä kuinka monta syyrialaislasta on kärsinyt nälkää ja puutetta Suomen talouspakotteiden johdosta?

Väinö Linnan mukaan muuan tuntematon sotilas sanoi: ”Pitää olla tappamisen meininki”.

Suomen kansalta ei ole kysytty haluatteko osallistua tämän kurjuuden aiheuttamiseen.

Miksi Suomen eliitille tappaminen on ensisijainen vaihtoehto? Miksi he eivät perehdy eri kansojen historiaan, eri kansojen pyrkimyksiin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin?

Tappamisen ensisijaisuudella on pitkä varjo itsenäisen Suomen historiassa.

11.1.1918 eduskunnassa käsiteltiin armeijan perustamista. Työväestö Kullervo Mannerin johdolla pyrki saamaan eduskunnan päättämään koko kansan armeijasta porvarillisen ”lujan järjestysvallan” armeijan sijaan. Kansanarmeijan valvonta olisi kansanedustaja Airolan ehdotuksen mukaan tullut antaa komitealle, jossa olisi kolme sosialistia ja kolme porvaria. Aseellista voimaa saisi käyttää vain silloin kun komitean enemmistö antaisi sille suostumuksen.

Sosialidemokraatit yrittivät viimeiseen saakka estää suojeluskuntapohjaisen, puhtaasti porvarillisen armeijan muodostamisen.

Edustaja Vuoristo lausui: ”Me merkitsemme tämän johdosta että Suomen porvarillinen hallitus ja eduskuntaryhmät ensimmäisinä tekoina, kuten he sanovat, nuoressa tasavallassamme, ovat luoneet luokkasotajoukon, joka on tähdätty Suomen työväkeä vastaan.”

Porvarilliset piirit olivat jo kutsunut keisarillisen Saksan avukseen. Pääasiassa saksalaisten avulla he nujersivat työväenluokan vastarinnan ja tavoitteen demokraattisesta Suomesta.

Kenraali Mannerheim tavoitteli Pietarin valtaamista ja neuvostovallan kaatamista – tappamalla tietenkin. Heimosoturit tekivät hänen tuellaan sotaretkiä Karjalaan, jotka loppuivat Ståhlbergin tultua valituksi presidentiksi Mannerheimin sijaan.

Saksan keisarivallan kaaduttua kenraali Mannerheim jatkoi tiivistä yhteistyötä saksalaisten kanssa heti palattuaan Svinhufvudin kutsumana sotilaskomitean johtoon. Tilanne Suomessa vastasi jatkettua sisällissotaa. Uskonnolliset, aatteelliset, koulutukselliset ja sosiaaliset suhteet nojautuivat porvarillisten piirien valtaan. Jo 1934 Herman Göring puhui Mannerheimille tulevasta sodasta.

Vuodesta 1938 juutalaisvainot alkoivat toden teolla. Hetkeä myöhemmin fasistisessa Kroatiassa alkoivat serbien vainot. 

Göringin menettelytavat saattoivat toimia Mannerheimille mallina hänen perustaessaan keskitysleirejä venäläisille siviileille konfiskoiden heidän omaisuutensa. Samoin Mannerheim ryhtyi toimiin toisinajattelijoiden ja poliittisten vankien suhteen ennen sotia.

Mannerheimin päiväkäskyistä näemme, että hänen jo valtiohoitajakaudeltaan peräisin oleva halu tuhota Neuvostovaltio perustui venäläisten tappamiseen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi saavutti rauhansopimusten perustella, ei siis omasta aloitteestaan, kaikille kansalaisille äänioikeuden.

Tappaminen loppui koko J.K.Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausiksi.

Urho Kekkonen ei pitänyt armeijasta eikä kirkosta, jotka olivat olleet valta-asemissa Suomessa sisällissodasta lähtien.

Suomen rauhanpolitiikka sai tuona aikana kansainvälistä tunnustusta.

Tappamisen ja sotimisen ihannointi ja osallistuminen sotien edellytysten luomiseen alkoi Suomen valmistautuessa EU-jäsenyyteen.

Bosnian sodassa ja Jugoslavian pommituksissa Suomi toimi Osama bin Ladenin, USAn ja USAn miehittämän Saksan apulaisena niin propagandassa kuin sodan edellytysten luomisessa.

Suomen hallitus oli Jugoslavian pommitusten kannalla. Mitä Suomen hallituksen jäsenet tiesivät Jugoslavian kansanryhmien historiasta, keskitysleireistä, serbien holokaustista tai kroaattien tässä sodassa suorittamasta serbien kansanmurhasta Operaatio Myrskystä.

Srebrenican ja Racakin ruumiskasojen lavastukset toimivat Suomen hallituksen ja median serbivastaisen propagandan aineksina. Suomi omaksui täysin USAn kroaatti- ja muslimidiasporan rahoittaman markkinointitoimisto Ruder-Finnin maailman tulkinnan tapahtumista.

Ukrainan kohdalla Suomi on omaksunut Hill&Knowlton markkinointitoimiston välittämän todellisuuskuvan. Virallinen Suomi kannattaa väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksena synnytetyn natseihin tukeutuvan Ukrainan hallituksen toimia ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Suomi paheksuu Venäjää, joka takasi Krimin asukkaille vapauden valita mitä hallitusta se kannattaa sekä kenen johdolla he haluavat elää. Krimin asukkaat eivät kannattaneet USA/EU provosoimaa vallankaappausta vaan siirtyivät demokraattisesti osaksi Venäjää.Suomen kansan enemmistö kannattaa varmuudella kansainvälisten asioiden ratkaisemista neuvottelemalla eikä tappamalla ja sodan kaltaisilla talouspakotteilla.

Urho Kekkonen katsoi kokoomuspuolueen olevan vaaraksi Suomen kansainvälisille suhteille.

Nyt meillä on suurimpina puolueina kokoomus ja perussuomalaiset. Ne molemmat ovat puolueiden militaristisinta laitaa. Ne kannattavat sotilasliitto NATOa, jonka olemassaolon tarkoitus on tappaminen ja kansainvälisten tapahtumien tulkinta siten, että asioihin on puututtava sotilaallisesti.

Presidentti Tarja Halonen puolusti Jugoslavian pommituksia ja piti Suomen osallistumista Afganistanin sotaan hyvänä. Jugoslavian pommitukset ja Afganistanin sotaan lähtö tapahtuivat Paavo Lipposen monipuoluehallituksen aikana. Hallituksen jäsenenä oli myös Sauli Niinistö, joka käytti aikaansa myös omien sanojensa mukaan kommunismin kitkemiseen EDU:n puheenjohtajana, johon tehtävään hänet oli pyytänyt Jugoslavian hajottamisen aloittaja Helmut Kohl.

Viime päivinä olemme lukeneet, minkälaisten lavastusten pohjalta Yhdysvallat on lähtenyt tappamaan niiden maiden asukkaita, joiden maaperän rikkauksia se on havitellut. Suomi on ollut tässä tappamisessa osin suoranaisesti mukana, osin apurina taustalla.

Kansanedustajia ei ole näissä hankkeissa juurikaan vaivattu. Sadan vuoden takainen eduskunta oli monin verroin nykyistä tuntevampi ja inhimillisempi. Ståhlbergin valinta presidentiksi vuonna 1919 Mannerheimin sijaan lykkäsi Suomen tulevaa katastrofia hetkeksi. 

Nykyisin Mediapoolin ja NATOn hybridikeskuksen vaikutuksen alainen valtamedia valitsee kansanedustajat ja presidentit. Tappaminen asioihin perehtymisen ja neuvottelujen sijaan tullee jatkumaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset tappajina, C.G.Mannerheim, Kullervo Manner, Venäjä, Afganistan, Jugoslavia, Syyria, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, kokoomus, perussuomalaiset, humanismin korvautuminen militarismilla,

Erkki Liikanen ja Suomen tila

Perjantai 7.2.2020 klo 17.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin Erkki Liikasen elämänmyönteisen, henkilökohtaisen muisteluteoksen "Olin joukon nuorin". Jos tekijä olisi nainen, voisi sanoa muistelmat olivat "pullan tuoksuiset", täynnä kansallishenkeä, tarina maasta, josta ulkomaailma on kaukana.

Liikanen kuvaa koko omaa aikakauttaan Suomen politiikassa. Vaikka arkistot ovat auenneet ja käsillä on paljon tietoa Saksojen yhdistymisestä ja Neuvostoliiton hajottamisesta, Liikanen tyytyy kuvaamaan sitä, ketkä esimerkiksi venäläisistä toimijoista hän itse oli tavannut, näkökulmista, joita saattoi Suomen tiedotusvälineistä saada juuri noina tapahtumien aikoina.

Ehkä tyrmistyttävintä on se, miten hän kuvaa Suomen EU-lähentymisneuvottelujen ajankohtaa vuonna 1992 Maastrichtin kokouksen aikana.

Hän toteaa Suomen pääsevän EU-jäsenyyden kautta niihin pöytiin, joissa asioista päätetään.

Maastrichtin kokous jää historiaan siitä, että Saksa halusi aloittaa Jugoslavian hajottamissodat tunnustamalla ennenaikaisesti Kroatian itsenäisyyden. Kaikki muut maat vastustivat hanketta, mutta Saksa sai yhden yön aikana taivuteltua muut päätöksen taakse.

Toukokuussa Jugoslavialle asetettiin hirviömäiset talouspakotteet koska "Jugoslavia, (liittoarmeija) tuki serbejä".

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel julisti heti virkaan tultuaan v. 1992 että "Serbit on saatava polvilleen!"

Paavo Haavikko on todennut suomalaisten pyrkivän "lippujen alle" sekä että suomalaiset pääsevät "niiden pöytien alle, jossa asioista päätetään".

Liikanen ei kerro, eikä ehkä ole sitä mieltäkään, että Suomi palasi samaan militarismiin, jonka vallassa se oli ollut ennen toista maailmansotaa. Sosialismin fasisminvastainen voima oli heikkenemässä ja Suomella ei ollut painetta ylläpitää puolueettomuutta, liittoutumattomuutta, rauhaa ja ystävällisiä suhteita naapurimaihin.

EU:hun liittymisen ja "lännen" pöytiin pääsyn jälkeen, Suomi palveli Yhdysvaltojen ja Saksan sotapolitiikkaa mahdollistamalla Jugoslavian laittomien pommitusten ja sodan aloittamisen vuonna 1999. Kansainväliset lait osoittautuivat vitsiksi.

Mitään näistä traagisista tapahtumista emme lue Liikasen tapahtumarikkaasta, elämänmyönteisestä tarinasta. Tiedämme jazz-yhtyeistä ja oopperajuhlista, ruokalistoista ja pöytätovereista. Kirja on helppolukuinen, tapahtumarikas eikä puhu juuri pahaa sanaa muusta kuin Paavo Väyrysestä.

Liikanen kuvaa verkostoitumistaan Euroopan tasolla. Suomen voimistuvasta militarismista vastasi Yhdysvaltoihin ja sen valtaakäyttäviin ryhmiin sitoutunut presidentti Ahtisaari.

Paavo Haavikko on oikeassa. Pieni maa kuten Suomi ei pääse pöytiin, vaan pöytien alle. Tarjoamaan palveluksia silloin, kun sotarummut soivat ja liput liehuvat. Kun mafiapomoja nostetaan valtaan ja lait ja oikeudenmukaisuus ovat hävinneet. Kun rasismista tehdään hovikelpoista ja sotarikollisille pystytetään patsaita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erkki Liikanen, Olin joukon nuorin, Suomen asema tärkeissä pöydissä, militarismiin,

Suomi ja Serbia; miten meitä hallitaan

Sunnuntai 27.10.2019 klo 11.19 - Pirkko Turpeinen-Saari

27.10 2019 Terveisiä Belgradista. Katson Hotelli Moskovan ikkunoista Belgradin haltuunottoa lokakuussa 1944 juhlivia kaupunkilaisia. Tuolloin partisaanit valloittivat Belgradin takaisin natseilta. Saksalaiset olivat pommittaneet Belgradia maaliskuussa 1941 niin, että 20 000 asukasta kuoli yhden vuorokauden aikana.

Olen täällä teokseni Lahtari, Punikki ja Teurastaja serbiankielisen käännöksen julkistamistilaisuudessa.

On mielenkiintoista seurata miten demokratiaa ja oikeusvaltiota edustavat Suomi ja EU toimivat Serbian näkökulmasta.

Koska Jugoslavia/Serbia ei alistunut vapaaehtoisesti koko valtion NATO-miehitykseen se pommitettiin (Suomen avulla) alistumaan.

Kroatia ja Slovenia "ymmärsivät" alistua USA/Saksan vasalleiksi. Bosniassa Yhdysvallat ja Saksa valitsivat sodan estämällä kalifaattia rakentavaa muslimi presidentti Izetbegovicia allekirjoittamasta etnisten ryhmien välistä sopimusta kantoonityyppisestä ratkaisusta.

Bosnian tultua miehitetyksi, jäljellä oli Serbia, jonka maakunta Kosovo oli USA:n ja Saksan tähtäimessä. Se saatiin vain pommittamalla Serbiaa, joka oli liittoutumaton ketään uhkaamaton valtio.

Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Mitä USA/EU/NATO ovt saaneet aikaan?

Tuhottuaan totaalisesti Serbian infrastruktuurin, öljyrikastamot, autotehtaat, tupakkatehtaat koko teollisen tuotannon ylipäätään , se  siirtyi vallankaappaukseen. Milosevic kaadettiin CIA:n johtamalla kaappauksella ja maa otettiin käytännössä pommittajien haltuun.

Hirviömäiset mielivaltaiset yli 10 vuotta kestäneet talouspakotteet aiheuttivat maassa kaaoksen. Kun opettaja sai aamulla palkkansa, se oli jo puoleen päivään mennessä puolittunut arvoltaan. Ellei juossut heti pankkiin vaihtamaan palkkansa Saksan markoiksi, oli se iltaan mennessä hävinnyt.

Maan infrastruktuuri otettiin valloittajien haltuun.

Nyt CIA:n entinen päällikkö David Petraeus omistaa keskeiset tiedotusvälineet. Merkittävä sanomalehti on saksalaisomistuksessa. Yritykset ovat ulkomaisessa omistuksessa. Kuten taannoin luimme Belgradin lentokenttäkin on suomalaisomistuksessa.

TV-kanavien tärkeysjärjestyskin on "velvoitettu" muuttamaan siten, että kaukosäätimessä 1 on paikallinen CNN ja valtion TV on vasta kolmosena. Muslimiveljeskunnan hallitsema Aljazeera on vahvassa asemassa.

Suomea ei ole tarvinnut pommittaa. Meidän ulkopoliittinen johtomme Ahtisaaren aikaan palveli isäntiä täydellisesti. Nyt maassamme Mediapoolin naimakauppa NATO:n hybridikeskuksen kanssa takaa sen, että mistään Suomen sanomalehdestä, TV:stä tai kustannustalosta ei tule mitään, joka olisi ristiriidassa USA/EU/NATO:n tavoitteiden kanssa.

On hämmentävää tajuta mihin kaikkeen Suomen poliittinen johto ja diplomaatit ovat olleet valmiita palvellessaan nykyisiä isäntiään. 

Nobelisti Peter Handke sanoi oivallisesti Serbian olevan metafora. Se mitä globaalin vallan käyttäjät, Suomi palvelijanaan olivat valmiita tekemään Jugoslavialle, osoittaa, että Orwellin maailma on täällä. Paha on hyvä ja hyvä on paha.

Päämme ja tietoisuutemme manipuloidaan niin, että emme ymmärrä missä olemme ja mitä meidä nimissämme tehdään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serbia ja Suomi, globaali vallankäyttö, militarismi, propaganda, taloudellinen kiristys

Kansa on yksin

Keskiviikko 26.12.2018 klo 15.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vuoden 1917 kesällä porvarit hajotuttivat Suomen eduskunnan pelätessään sen toteuttavan itsenäisyyden, joka takaisi demokratian ja tasa-arvon kaikille. Liittoutumalla Saksan kanssa,  porvarilliset piirit tavoittelivat oman valta-asemansa säilyttämistä osana tulevaa Suur- Saksaa.

Sisällissota toteutti tavoitteen, mutta Saksan häviö maailmansodassa ja maan vallankumous, estivät  Saksan vallan säilymisen Suomessa. Demokratiaa tavoitelleen suuren kansanosan sulkeminen vankileireille ja sen kansalaisoikeuksien menettäminen turvasi porvarillisille puolueille vallan ja kulttuurisen hegemonian.

!920- luvun ja 1930-luvun tiivis liittolaisuus Saksan kanssa, yhteiset voitonparaatit saksalaisten korkeiden sotilashenkilöiden kanssa johtivat ilmapiiriin, jossa venäläisistä tuli julkisuudessa toisen luokan kansalaisia.

Natsi-Saksan laajeneminen ja Neuvostoliittoa vastaan aiotun sodan lähestyminen tiivistivät Suomen valtio- ja sotilasjohdon yhteyksiä Saksaan entisestään.

Kesällä 1939 Suomessa vieraili ensin Englannin kotijoukkojen päällikkö kenraali Walter Kirke, joka seurasi Viipurin seudulla tykistöammuntoja ja sotaharjoituksia. Hänen jälkeensä maahan saapui Saksan yleisesikunnan päällikkö Franz Halder ulko/puolustusministeri Eljas Erkon vieraaksi. Halderille pääministeri Cajander ojensi Suomen valkoisen ruusun suurristin.

Myös Halder matkusti Karjalan kannakselle tarkastamaan linnoituslaitteita ja seuraamaan tykistöammuntoja.

Syyskuun 14. päivänä 1939 Akateeminen Karjala-seura julisti: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki,jolloin emme enää taistele yksin."

Pohjoismaiden päämiehet ja ulkoministerit kokoontuivat lokakuun 18. päivänä Tukholmassa. He olivat varmoja, että Suomi pärjäisi tulevassa sodassa.

Daily Telegraphin kirjeenvaihtaja ihmetteli 23.10.1939 "Ei mikään pieni maa ole voinut järjestää niin suurta koneistoa kuin Suomi nykyään Karjalan kannaksella...Suomen sotavalmius ihmetyttää."

Mannerheim toimi varoituksista huolimatta etukenossa. Hänen silmissään väikkyi Leningradin valloitus ja bolsevikkien tuho.

Kansalle talvisota tuli yllätyksenä ja se myös markkinoitiin yllätyksenä. Hävitty sota myytiin marttyyriutena. Kansa oli yksin. 

Kesällä 1940 Mannerheim kutsui saksalaiset miehitysjoukot Suomeen presidentin, pääministerin, eduskunnan ja kansan tietämättä. Tulevaa "jatkosotaa" valmisteltiin seuraava vuosi. Sodan aloitus näyteltiin Venäjän hyökkäyksenä. 

Jo ennen sotaa Mannerheim oli suunnitellut Itä-Karjalan venäjänkieliselle siviiliväestölle saksalaisen mallin mukaan keskitysleirit, joissa kesällä 1942 kuoli 500 lasta, vanhusta ja naista kuukaudessa. 

Jatkosodan tavoitteena oli Suur-Suomen rakentaminen. Mannerheim oli ilmoittanut, että raja voisi kulkea Syvärillä, jos Leningrad on tuhottu. Hitler oli luvannut Leningradin Suomelle kunhan saksalaiset olisivat sen ensin tuhonneet.

Suomen kansa ei ollut selvillä perusteellisista sodan valmisteluista. Sotilaita kuoli jo ensimmäisenä jatkosodan kuukautena 1000 miestä päivässä. Se oli vain luku johtajien päissä. Omassa perheessäni tuon kuukauden aikana kuoli isän veli, äidin veli ja minun hoitajani veli. Suomalaiset kodit olivat surusta sakeina.

Kolmen traagisen sodan jälkeen Suomen kansalle koittivat ensimmäiset demokraattiset vaalit, jossa lähes kaikilla oli äänioikeus. Saksan valtapiiristä oli siirrytty Neuvostoliiton valtapiiriin.

Propaganda ei kuitenkaan muuttunut kuin hiukkasen.

Samaan aikaan kun Norjan pääministeri Quisling, joka oli liittoutunut Saksan kanssa kuninkan tahdon vastaisesti, teloitettiin, Suomessa alettiin jo suunnitella Mannerheimin sankarimyytin rakentamista.

Toisesta maailmansodasta aina 1980-luvulle saakka Suomen kansa sai nauttia rauhan ajasta. Presidentti Urho Kekkonen koettiin rauhanpoliitikkona ja hyvien suhteiden takaajana kaikkien maailman valtioiden kanssa. Hän puhui niin palestiinalaisten oikeuksista kuin liennytyksestä ja yhteistyöstä kylmän sodan osapuolten kesken.

Yhdysvallat kykeni suorittamaan Neuvostoliiton kansallisvarallisuuden ryöstön ja sosialistisen valtion hajotuksen yhteistyössä korruptoituneen presidentti Jeltsinin ja hänen virkatovereittensa kanssa. Ryöstöstä hyötyivät miljardööri George Soros sekä moni muu talousasiantuntemustaan tarjonnut yhdysvaltalainen talousguru.

Neuvostoliiton ja Varsovan- liiton hajottua Suomen oikeistopiirit saivat tuulta siipiensä alle. Länsimyönteisyydestä tuli arvo sinänsä, jonka mukaisesti USA-johtoinen maailmanvalta oli koettava myönteisenä. Pääomaliikkeiden vapauttaminen 1980-luvulla oli antanut esimakua siitä, minkälaisiin toimintatapoihin tämän yksinapaisen suurpääoma- ja aseteollisuusjohtoisen maailmanvallan kanssa tulisi tottua.

Oikeistovirta tarttui myös Euroopan sosialidemokraattisiin puolueisiin, joista valtaosa katsoi hyötyvänsä liitosta yksinapaisen maailman sääntöjen kanssa. Tony Blair ja Gerhard Schröder ovat esimerkkejä tästä.

Suomessa tuo oikeistovirtaus johti EU:hun, euroon ja NATO:n myötäilyyn. Ahneuden tyydyttämiseksi sota ei ollut enää tabu. Puolan ja Neuvostoliiton ryöstöt tapahtuivat vielä ilman väkivaltaa, mutta Balkanin haltuunotto ja Jugoslavian hajotus eivät sujuneet pelkällä korruptiolla ja talouspakotteilla vaan Euroopan unionin perustajavaltiot ryhtyivät myös sotatoimiin yhdessä USA:n kanssa.

Suomen kansa sai sanoa mielipiteensä EU:sta, mutta sen jälkeen kansalta ei ole kysytty merkittävistä asioista. Sotilaallinen näkökulma asioihin on kasvanut merkittäväksi suurimman osan EU-maista kuulessa NATO:on.

2000-luvulla suurin osa päivälehtien päätoimittajista ilmoitti kannattavansa Suomen liittymistä NATO:on. Sauli Niinistön tultua presidentiksi, asiat ovat alkaneet muistuttaa aikaa ennen toista maailmansotaa.

Alentuva suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on saanut tukea korkeimmalta tasolta. Arrogantti suhtautuminen venäläisen kenraalin puheeseen ja Venäjän delgaation tulon estäminen ETYJ:in juhlakokoukseen vuonna 2015 ovat Niinistön maamerkkejä. Röyhkeäksi käyttäytymisen tekee se, että ETYJ kokous oli presidentti Kekkosen, rauhan presidentin ja Neuvostoliiton yhteinen luomus. Samalla kun Niinistö esti Venäjän delegaation osallistumisen kokoukseen, Yhdysvaltojen laivasto vieraili Helsingin satamassa ja sen soittokunnalla oli konsertti Suomenlinnan kirkossa.

Presidentti Ahtisaaren toimet Jugoslavian sodissa ovat oma lukunsa. Hänen julkisuudelta piilossa ja Suomen valtamedian tukemana tapahtunut, kaikki kansainväliset lait ja tavat ohittava toimintansa on ollut huikeaa.  Hän kannattaa Suomen liittymistä NATO:on. Häntä markkinoitiin kaljaa juovana ja makkaraa syövänä kansanmiehenä.

Presidentti Niinistö ei paljasta korttejaan, mutta pelaa. Hänen aikanaan Suomi liitettiin vuonna 2014 NATO:n isäntämaasopimukseen Suomen eduskunnan ja kansan selän takana aivan samoin kun Mannerheim kutsui Saksan sotajoukot Suomeen ja liittoutui kansan selän takana Saksan kanssa Venäjää vastaan.

Presidentti Niinistön aikana suomalaiset sotilaat joutuvat harjoittelemaan yhdysvaltalaisten ja muiden NATO-joukkojen kanssa venäläisten tappamista. Suomalaisten selän takana Suomeen voidaan tuoda yhdysvaltalaisia ydinohjuksia, minkä seurauksena suomalaiset joutuisivat vastahyökkäyksen kohteeksi myös ydinohjuksin.

Aina kun kansalta kysytään, sen selkeä enemmistö ilmoittaa ettei kannata NATO:a. Miten on mahdollista, että presidentti ja hallitus voivat liittää Suomen, kansan tahdon vastaisesti yhä syvemmälle NATO:n toiminnan ytimiin? Selitys on media.

Kekkosen aikaan maan talous oli paljon kokonaisvaltaisemmin kansallisesti hallittua. Myös tiedotusvälineet olivat monipuolisia. Työväenlehdet ovat kadonneet ja ylikansallinen pääoma hallitsee  valtaosaa tiedonvälityksestä. Suomen media käyttää  läntisiä ylikansallisia tietotoimistoja ja pääasiassa yhdysvaltalaisia tietolähteitä.

Presidentti Niinistön ja porvarihallitusten aikana Suomi on liitetty NATO:n isäntämaasopimukseen,jonka lisäksi maahan on ulkopoliittisen johdon toimesta kutsuttu USA:n ja NATO:n hybridikeskus. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa tiedonvälitystä NATO-myönteiseksi ja Venäjä- vastaiseksi.

Suomen tiedotusvälineet: sanomalehdet, Yleisradio ja MTV muodostavat Mediapoolin, jonka työntekijöistä suuri osa on koulutettu Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa Venäjä-vastaiseen hybridisotaan. Kirjankustantajat kuuluvat siihen myös. Mediapoolin edellinen puheenjohtaja oli Yle:n toimitusjohtaja Kivinen. Nykyinen puheenjotaja on Otava-mediasta. Jäseninä Yle:n päätoimittaja ja MTV:stä siirtynyt Yle:n toimitusjohtaja. 

Mediapooli tekee tiivistä yhteistyötä ja koordinoi toimintaansa USA:n ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa. Siten mikään "läntisestä doktriinista" poikkeava artikkeli, kirja tai muu hengentuote ei pääse julkisuuteen.

Tämän toiminnan seurauksena sotien syyt, kansainväliset lait, laillisuus ja oikeusvaltio ovat menettäneet merkityksensä. Totuudeksi muodostuu Mediapoolin ja hybridikeskuksen tulkinta siitä mitä Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Ranska haluavat meidän pitävän totuutena.

Yle:n uutis- ja ajankohtaistuotanto on kuvaelma, jossa on taattua, että tuo ainoa oikea totuus vallitsee. Uutisissa esitetään mieluiten nukuttavia pullantuoksuisia raportteja joulusta, keleistä, maanviljelystä ja nyhtökaurasta.

Tasavallan presidentiltä ei kysytä ikävistä asioista. Ei siitä miten hän ei tiedä miten Ukrainan vallankaappaus tehtiin, ei siitä minkä oikeudenpäätöksen perusteella hän karkoitutti venäläisen diplomaatin.  Ei siitä, onko verovaroilla kustannetun Yle:n jäsenyys mediapoolin ja hybridikeskuksen yhteistyössä parlamentaarista demokratiaa. 

Tasavallan presidentiltä kysytään rullaluistelusta, Lennu-koirasta, talon ostosta ja Aaro-pojasta.Ei ydinohjusten tulosta Suomeen tai niiden tulon estämisestä.

Tavallinen suomalainen on rehellinen, oikeudenmukainen ja empaattinen. A-studiota katsoessa vaikuttaa siltä, että poliitikot ja "asiantuntijat" eivät ole kansaa. 

Suomen eduskunnan jäsenistä kukaan ei ole kysynyt NATO:n isäntämaasopimuksen laillisuuden perään. Onko joku esittänyt hävittäjähankinnoista luopumista jotta saadaan koulutus, maantiet, rautatiet ja terveydenhuolto kuntoon? 

Mediapoolin ja hybridikeskuksen tavoitteena on sumuttaa kansaa samalla tavalla kun sitä sumutettiin kesällä 1917, kesällä 1939, kesällä 1941 sekä syyskuussa 2014. Kansalta odotetaan uhria.

Kansa on yksin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maanpetos, militarismi, NATO, Saksa, USA, Quisling

Suomen ulkopoliittinen linja palannut 1930-luvulle

Lauantai 13.1.2018 klo 16.18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi -100 juhlinta jätti jälkimaun. Suomi näyttäytyi itsetyytyväisyyteen halkeavana sammakkona. Minä, minä, minä, länteen kuuluva maa, jonka ei tarvitse tehdä arviota omasta toiminnastaan – riittää kun on oikeassa seurassa. Empatia ja solidaarisuus muita valtioita ja niiden omalakista kehitystä kohtaan puuttuu. Entisten siirtomaavaltojen Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian sekä maailmanvalta USA:n hyväksyminen riittää moraaliksi. Omaa tulkintaa historiallisista prosesseista ei tarvita,riittää kun allekirjoittaa muiden tulkinnan.

Presidentinvaalikeskusteluissa todetaan usein, että ulko- ja puolustuspolitiikassa on niin paljon asioita, joita kansalaiset eivät tiedä. Sen vuoksi muun muassa Pekka Haavisto katsoo, että kansanäänestystä esimerkiksi NATO-jäsenyydestä ei pitäisi järjestää.

Salainen ulko- ja puolustuspolitiikka onkin mielenkiintoista. Presidentti ei ilmoita kansalaisille mitä hän tietää. Ongelmaksi jääkin se, että kansalaiset eivät myöskään tiedä, mitä hän ei tiedä! Presidentti Niinistö on kertonut keskustelleensa presidentti Putinin kanssa ja olevansa tämän kanssa eri mieltä. Erimielisyys on todettu, mutta sen annetaan olla, keskustellaan muusta! Suomalaisia varmasti kiinnostaisi tietää mitä erimielisyydet koskevat. Jospa Niinistöllä ei ole yhtä kattavia tietoja kuin oletettavasti presidentti Putinilla, suurvallan johtajalla on.

Suomen ulkopoliittiset johtajat ovat todenneet Suomen liittoutuvan mielellään eri asioissa Saksan kanssa. Onko Saksa liittoutumisen arvoinen?

Euroopan unioni perustettiin palvelemaan suurteollisuutta ja suurpääomaa. Saksan kautta kytkös USA:han on saumaton. Saksa ja Ranska pyrkivät sanelemaan sen mihin EUta kehitetään.

Jugoslavian hajottamisessa Saksan ja USA:n roolit olivat avainasemassa. On kuvaavaa, että nyt 25 vuotta myöhemmin Balkanin maiden väestö pitäisi parempana, että Jugoslavia olisi säilynyt. Jopa Slovenian kansalaisista 45% haluaisi Jugoslavian takaisin. Holokaustin uhrien, serbien kohtalo on ollut kammottavin. 800.000 serbipakolaista eri puolilta Jugoslaviaa on nyt tilapäismajoituksissa eri puolilla Serbiaa. Historiallinen osa Serbiaa, Kosovo, irrotettiin emämaastaan USA:n ja Saksan johtamien pommitusten ja kalifaattia rakentavien albaanien kanssa tehdyn yhteistyön avulla.

Saksan päämääränä oli hyötyä taloudellisesti Kroatian infrastruktuurista. Se tuki myös Kroatian armeijan tunkeutumista Bosnian puolelle, tämän taistellessa sekä muslimeja että serbejä vastaan. Suomi tuki innokkaasti holokaustin kieltävän presidentti Tudjmanin johtaman Kroatian pääsyä EUhun. Nyt Suomi tukee kaikin tavoin presidentti Ahtisaaren itsenäistymään auttanutta Kosovoa, jossa NATO-joukkojen miehityksen aikana on poltettu ja muuten tuhottu 150 serbien kirkkoa ja keskiajalta peräisin olevaa luostaria. 

Tuskin oli Jugoslavia saatu hajotettua, kun jo Saksa ja USA iskivät silmänsä, Ranska rinnallaan, Lähi-Itään. Vuodesta 2001 lähtien Saksa ja USA ovat suunnitelleet Syyrian hallituksen vaihdosta. Jo aikaisemmissa kirjoituksissani olen viitannut Thierry Meyssanin erinomaiseen artikkeliin "Germany and the UNO against Syria". Meyssan kuvaa Saksan keskeisen ajatushautomon Stiftung Wissenschaft und Politik'in johtajan Volker Perthesin ja tuolloin USA:n Libanonin suurlähettiläänä toimineen Jeffrey Feltmanin suunnitelmaa Syyrian hajottamiseksi ja YK:n kietomiseksi tuohon hajotussuunnitelmaan.

Askelina Syyrin hajotukseen oli tunnetusti Libanonin Rafic Haririn murha, jossa Meyssan osoitta Saksan, Ranskan ja USA:n osuuden. Propagandassa murhasta syytettiin Syyriaa.

Bilderbergin ryhmässä 5 -8.6. 2008 eli 5 vuotta ennen Syyrian sodan aloittamista USA:n ulkoministeri Condoleezza Rice piti esitelmässään välttämättömänä Syyrian hallituksen vaihdosta. Paikalla oli myös Volker Perthes. Hän suositteli Syyrian toimenpiteiden ohella Iraniin kohdistettavia talouspakotteita. Vuonna 2010 Stuxnet -viruksen avulla tuhottiinkin  Iranin ydinmateriaalin valmistuslaitoksen sentrifuugeja.

Vuonna 2010 Volker Perthes julkaisi New York Timesissa Syyrian presidentti Assadin puhetta pilkkaavan kirjoituksen. Assad oli puheessaan varoittanut maata vastaan suunnitteilla olevasta salaliitosta. Perthesin mukaan vallankumous oli meneillään ja Assadin oli syytä läheä.

Artikkeli kuvaa kattavasti Saksan vaikutusta Pohjois-Afrikan valtioissa. Joulukuussa 2012 Jeffrey Feltman, tuolloin USA:n ulkoministeriön Lähi-Idästä vastuusa oleva henkilö, pyysi Volker Perthesiä laatimaan "Päivä vallankumouksen päättymisen jälkeen" muistion. Sen tarkoituksena oli laatia lista mm. Syyrian seuraavan hallituksen jäsenistä.

"Day after" eli päivä vallankumouksen jälkeen kokoukseen oli kutsuttu 45 Syyrian opposition jäsentä, myös Saksa, Ranska, Norja, Hollanti ja Sveitsi olivat kutsuttujen joukossa. Sen rahoitti Yhdysvaltojen puolustusministeriön alainen US Institute of Peace. Suunnitelma tehtiin Syyrian täydellisen antautumisen varalle ja siitä oli tullut Jeffrey Feltmanille pakkomielle. Hänet oli juuri nimitetty YK:n poliittisten asioiden johtajaksi. Siis Syyrian hajotusta vuosikymmen suunnitellut henkilö on nyt YK:n poliittisen osaston johtaja. 

Päivä antautumisen jälkeen agenda oli kuvaava:

1. Syyrian itsenäisyys kumotaan

2.Perustuslaki kumotaan

3. Presidentti vapautetaan tehtävistään (varapresidentti jää hoitamaanjuoksevia asioita)

4. Parlamentti hajotetaan

5. Ainakin 120 johtajaa pidetään syyllisinä ja epäkelpoina mihinkään julkiseen tehtävään ja tuomitaan kansainvälisessä tribunaalissa

6. Sotilastiedustelun johto, poliittisen turvallisuusorganisaation johto puretaan: "poliittiset "vangit vapautetaan ja terrorismin vastaiset toimet lopetetaan

7. Hezbollah ja Vallankumouskaarti pakotetaan vetäytymään; vasta sen jälkeen "kansainvälinen yhteisö" ryhtyy taistelemaan terrorismia vastaan

Vuonna 2015 YK:n pääsihteerin Syyria-neuvottelija Staffan De Mistura sai tietää Feltmanin ja Perthesin suunnitelmasta.Hän joutui toteamaan, että ne eivät sido häntä. Siitä huolimatta Staffan de Mistura ja nyt hänen esimiehensä poliittisen osaston johtaja Jeffrey Feltman nimittivät Volker Perthesin "rauhanneuvottelijaksi" seuraavaan Syyriaa koskevaan Geneven kokoukseen. Kuinka Syyrian hajottamisen arkkitehti voisi olla uskottava rauhanneuvottelija.

Suomalaisten pyrkimykselle tiiviiseen yhteistyöhön Saksan kanssa ja samaistumiseen Saksaan on historialliset perinteet. Oikeistolaisen uusliberalismin ja militarismin nousu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on antanut sitä kannattaville puolueille perusteen samaistua Saksaan.

Syyrian ja Jugoslavian tapauksissa tuo samaistuminen on merkinnyt Kekkosen rauhan ulkopolitiikalle vierasta valtioiden suvereniteetin loukkaamista oli sitten kysymys Jugoslaviasta, Syyriasta tai Ukrainasta. Suunnitelmalliset vallankaappaukset ovat saaneet myös Suomen valtiojohdon ja median tuen.

Kansalaiset katsovat kunnioittavasti ja toiveikkaasti YK:hon. Syyrian kohdalla YK:n poliittisen johtajan virkaan on valittu Syyrian väkivaltaista hajotusta 10 vuoden ajan edistänyt ja toimeenpannut Jeffrey Feltman. Syyrian "rauhanneuvottelijaksi" Geneven kokoukseen on nimetty Feltmanin nimityksellä hajotuksessa Feltmanin rinnalla toiminut Volker Perthes.

Saksa on käyttänyt useita teitä pyrkien YK:ssa syyttämään Syyrian hallitusta esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä, mikä tapaus on arvovaltaien MIT- yliopiston toimesta osoitettu vääräksi ja kapinallisten aiheuttamaksi.

EU: ta ei alunperinkään ollut tarkoitettu edistämään demokratiaa vaan suuryritysten ja pankkien tarpeita. Globaalin uusliberaalin politiikan edistämisen ydin on taloudellisten voittojen, ei ihmisten onnellisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen.

Suomi oli toisessa maailmansodassa Saksan armeijan osa, palvellen kyseenalaisia Saksan ja osin USA:n pääomapiirien alkuperäisiä tavoitteita. Suomen ulkopolitiikka ei viimeisten 15 vuoden aikana ole kyennyt esittämään minkäänlaista omaa profiilia.

Haluammeko todella samaistua Saksan ja USA:n mielivaltaiseen tuholaistoimintaan? Holokaustin uhrit, serbit, saivat jo toisen kierroksen, irakilaiset, syyrialaiset, libyalaiset ovat raunioiden keskellä, jos ovat hengissä.

Lännen toimien salamyhkäisyyttä osoittaa sekin, että Tanska, joka osallistui ensimmäisten joukossa Irakin sotaan USA:n ja Iso-Britannian rinnalla, oli mukana sodan suunnittelussa jo vuosi ennen sodan aloittamista.Tanskan Anders Fogh-Rasmussen on tutkinnan alaisena.

Jugoslavian pommitukset päättyivät kesäkuussa 1999. USA hyökkäsi Afganistaniin 2001, Tanska neuvotteli Irakin sodasta jo 2002, USA hyökkäsi Irakiin 2003, sitä seurasivat Libya, Syyria, Jemen. Suomi joutuu nyt mukaan EU-maiden sotiin, jos Niinistö valitaan uudelle kaudelle. Onko todella niin, että emme kansana ole päässeet eroon laulun vakaumuksesta, jossa "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä..." Pitääkö meidän jatkaa militaristisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon alaisuudessa varsinkin kun emme "taistele puolesta maan" vaan ylikansallisen pääoman etujen puolesta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkopoliittinen linja, Saksa, USA, Niinistön militarismi

EU, Espanja, Kreikka ja militarismi

Maanantai 23.10.2017 klo 12.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen mielenkiinnolla seurannut EU:n kehitystä oikeisto-militarismin suuntaan. Liittoutumattoman, sosialistisen Jugoslavian suunnitelmallinen aseellinen tuhoaminen oli vain alkupala  USA:n ja Saksan ahneessa Balkanin infrastruktuurin haltuunotossa vuoteen 1999 mennessä. Nato-miehitys Bosniaan ja USA:n sotilastukikohdan rakentaminen Serbian alueelle Kosovon maakuntaan NATO-miehityksen aikana olivat vain sotilaallinen saavutus, johon tähdättiin. Vakuutuslaitokset, pankit, yritykset ja media tulivat haltuunotetuiksi vähitellen.

Ahneuden johdettua myös Euroopan pankkikriisiin, erityisesti Saksa alkoi EU:n euroryhmässä organisoida omien ja Ranskan pankkien triljoona-velkoja äärimmäisellä vallankäytöllä, joka kohdistettiin Kreikkaan ja muihin pieniin EU-maihin.

Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja IMF miehttivät Kreikan valtionhallinnon omilla  virkamiehillään. "Troika" lopetti Kreikan valtion TV-kanavan, jolloin vain kaupalliset kanavat jäivät jäljelle. Ne vuorostaan uutisoivat "troikan" vallankäyttöön perustuvia ja Kreikan raha-eliittiä palvelevia uutisia. Vuoden 2015 valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on nauhoittamiensa keskustelujen pohjalta julkaisemassaan kirjassa Adults in the Room; my battle with the European deep establishmet, kuvannut EU:n hyytäviä vallankäytön mekanismeja.

Propagandalla on vallankäytössä keskeinen osuus. Komission virkamiehet lähettivät tiedotusvälineille jo euroryhmän kokouksen aikana haluamansa tulkinnan kokouksen kulusta. Kun tiedotusvälineiden edustajat haastattelivat Varoufakista kokouksen jälkeen, oli heillä jo valmis tulkinta asioiden "oikeasta" laidasta.

Huolimatta Kreikan kansan vaaleissa ilmaisemasta tahdosta pääministeri Tsipras pakotettiin/kiristettiin alistumaan "troikan" tahtoon, mitä äänestyksessä oli vastustettu.

Kreikassa vallitsi sotilasdiktatuuri 1967 - 1974. Kuninkaan kotiaresti, pääministerin vangitseminen, 3000 kommunistin vangitseminen ja ulkonaliikkumiskiellot olivat vain eräitä  oikeistodiktatuurin piirteitä. 

Kreikan oikeistoa tukeva eliitti tallettaa rahansa Sveitsissä, ei maksa veroja ja käyttää median avulla valtaa synnyttäen myös äärioikeistolle toimintamahdollisuuden, mikä ilmenee fyysisenä väkivaltana. Sotilaallisen vallan paine ja katujen väkivalta luo Kreikkaan demokratiaa uhkaavan ilmapiirin. EU tukee toimintatavoillaan kehitystä, jossa totuudella ei ole merkitystä.

Viime päivinä olemme seuranneet vastaavaa entisen sotilasdiktatuurin Espanjan kehityksessä. 

Sisällissota, jossa laillinen tasavaltalaisarmeija hävisi kenraali Francon äärioikeistolaiselle falangistiarmeijalle, päättyi Francon julmaan sotilasdiktatuuriin. Franco liittoutui ideologisesti Hitlerin kanssa ja sai tältä sivustatukea.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat perusti kolme sotilastukikohtaa Espanjaan.

Diktatuuri päättyi vasta Francon kuolemaan 1975. Espanjassa on runsaasti väestöä, joka hyötyi taloudellisesti diktatuurin ajasta ja suhtautuu siihen myönteisesti – tai ei ainakaan halua, että sotilasdiktatuurin aikaisia rikoksia kaivettaisiin esiin ja tutkittaisiin. 

Catalonia oli poikkeuksellisen sorron alla. Catalonian kieli oli kielletty ja demokratia-aktivistit olivat vainottuja tai vankiloissa. Siten Catalonian väestössä suhtautuminen itsemääräämisoikeuteen on varsin ymmärrettävää.

Espanjan pääministeri Mario Rajoy'n puolue PP on Francon falangistipuolueen jatke. Osa ministereistä on kuulunut falangistipuolueen järjestöihin. Hallituksen suhtautuminen Catalonian itsenäistymispyrkimyksiin on näin ollen loogista. Sotilasvallan mekanismien sisäistäminen tekee mahdolliseksi sotilaallisen vallan käytön kansan kurissapitämisessä.

Rajoyn toimet Catalonialaisten kurissapitämiseksi muistuttavat EU:n toimia kreikkalaisten kurissapitämiseksi. Rajoy on ilmoittanut vaihtavansa Catalonian virkamiehet Espanjan hallituksen virkamiehiin, sulkevansa Catalonian televisiokanavan ja ehkä vangitsevansa autonomisen hallinnon johtomiehet. EU puolestaan kiristi kesällä 2015 Kreikan hallitusta erottamaan suoraselkäisen valtiovarainministeri Varoufakiksen. Käskyjä tulimyös USA:n hallitsemasta IMF:stä ja jopa kulisseissa suurpääomaa edustavalta George Sorokselta.

Larry Summers oli kysynyt Varoufakikselta, haluaako tämä kuulua sisäpiiriin vai toimia  ulkopuolella. Varoufakis määritteli itsensä ulkopuoliseksi.

Kreikan ja Espanjan tapahtumat osoittavat, että ylikansallista pääomaa palvelevat politrukit, EU:n ja USA:n sisäpiiriläiset, määrittävät sen, millä menetelmillä pääoman valtaa laajennetaan. Aseellisesti, propagandalla ja taloudellisesti kuten Jugoslaviassa. Tai sitten hallinnollisella ja taloudellisella vallankaappauksella propagandalla ryyditettynä kuten Kreikassa. Tai sitten annetaan vain jäsenvaltion hoitaa itse asiansa lainaten menetelmä- paletin sen käyttöön kuten Espanjassa.

Propagandan valta on ratkaiseva. Kun nyt tänään odotamme Bosnian serbikenraali Ratko Mladicin tuomiota Haagin NATO:n rahoittamasta tribunaalista, voimme vain todeta, että USA:n ja NATO/EU:n valta on tällä hetkellä massiivinen. Jokaisen tuntevan ja demokratiaa arvostavan kansalaisen on opittava kiistämään se – muussa tapauksessa militarismin vahvistumisen myötä demokratiasta ei ole enää mitään jäljellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sotilasdiktatuuri, Kreikka, Espanja, EU, militarismi

Mannerheim ja presidentti Niinistö

Maanantai 9.10.2017 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mannerheimin toiminnan pohjavire oli militarismi ja antihumanismi. Suomessa toimiessaan hänen tavoitteekseen muodostui työväenluokan murskaaminen sekä Itä-Karjalan ja Leningradin valloittaminen johtamansa armeijan avulla ja valkoisen vallan palauttaminen Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon.

Saksalaiset tarjosivat Mannerheimille sisällissodan voittajan kruunun. Työväen miesten, naisten jopa lasten mielivaltaiset teloitukset sodan jo päätyttyä tulivat mahdollisiksi Mannerheimin päiväkäskyjen tulkintojen perusteella. Suomessa porvarillisen tynkäeduskunnan kansanedustajat saivat täysistunnossa tuossa ilmapiirissä heinäkuussa 1918 rauhassa pohdiskella mestaajien pestaamista koska teloittaminen ampumalla olisi liian hidasta. Ongelmaksi muodostui se, että ammatti ei olisi suosittu, joten kansanedustajat harkitsivat mustalaisten palkkaamista tehtävään.

Valtionhoitaja-aikanaan heti sisällissodan jälkeen vuonna 1919  – valkoisen armeijan rikosten tultua armahdetuiksi ja asiakirjojen tuhotuiksi –  Mannerheim tuki laittomien heimosoturijoukkojen taisteluita  Venäjän puolella. Ståhlbergin tultua presidentiksi sisäministeri Ritavuori lopetti retket ja sai maksaa siitä hengellään. Salamurhaaja tappoi hänet kotiovelle.

Seuraavina vuosina Mannerheim pyrki muodostamaan suojeluskunnista itselleen porvarillisen yksityisarmeijan. Sen presidentti Ståhlberg esti.

Mannerheim toimi pitkälti kulisseissa. Hänen seurassaan usein nähty oikeusministeri Åkesson pidätytti koko sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmän ja puolueen johtajat, kaikkiaan 200 ihmistä, valtiopetoksen valmistelusta 3. elokuuta 1923. Perusteita pidätyksille ei kuitenkaan löytynyt. 

Fasistisen lapuanliikkeen noustessa esiin sen johtajat halusivat nostaa Mannerheimin diktaattoriksi. Hanke epäonnistui. Presidentti Svinhufvud ei tohtinut tukea lapualaisia enempää, vaan tultuaan presidentiksi valitsi Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Se oli ollut lapuanliikkeen vaatimus.

Lapuanliikkeen aattetta jatkamaan synnytettiin isänmaallinen kansanliike IKL, joka yhteistyössä kokoomuspuolueen kanssa sai vaaleissa 1933 14 kansanedustajaa. Fasistista puoluetta pyrittiin turhaan lakkauttamaan. Vaikeus heijasteli fasistista asennetta, joka oli pesiytynyt sisällissodan jälkeen oikeuslaitokseen, akateemiseen sivistyneistöön, papistoon, lehdistöön ja yleiseen oikeustajuun.

1930-luvun puolivälistä lähtien Mannerheim ryhtyi opportunistiseen tyyliinsä tiivistämään suhteitaan Saksan johtoon ja asevoimiin. Hän käytti Saksaa ja suomalaisia sotilaita omien pyrkimystensä toteuttamisen välineinä.Tavoitteena oli vallan vaihtaminen Neuvostoliitossa ja Suur-Suomen muodostaminen.

Ennen talvisotaa Mannerheim pidätytti kaikki toisinajattelijat ja kommunisteiksi epäilemänsä henkilöt. Myytti talvisodan yhteishengestä synnytettiin peittämään kyynisen laskelmoinnin aiheuttamat ihmisuhrit ja aluemenetykset. Kuolema ylevöitettiin sankaruudeksi ja oikeutettu katkeruus oli työväestössä painettava jälleen kerran voimattomuuden ja alistumisen kuoreen.

Valtaa pitävien ryhmien oli kehitettävä strategia yhteishengen voimistamiseksi. Niinpä maahan luotiin Suomen Aseveljien Työjärjestö ja Vapaus Isänmaa Aseveljeys.( SAT ja VIA.) Järjestöt harjoitti propagandaa ja mielialojen hoitoa siviiliväestön keskuudessa välirauhan ja jatkosodan Suomessa vuosina 1940 - 1944. Niiden johdossa toimi joukko Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä esimerkiksi työmarkkinajärjestöistä, puolustusministeriöstäja valtiollisesta poliisista. Keskeisenä tehtävänä oli talvisodan synnyttämän kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. ( Lähde mm. Karoliina Vuopalan opinnäytetyö.)

Liittoutuminen Saksan armeijan kanssa Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 oli Mannerheimin oma salainen hanke, joka hän teki presidentti Kallion selän takana. Eduskunta sai tietää asiasta vasta, kun saksalaiset joukot olivat jo Lapissa.

Joka kylään ulottuvien SAT/VIA – organisaatioiden avulla Suomen kansan todellisuudentaju muovatiin myötäilemään militaristista ja fasistista asennetta. Toisinajattelijoiden vangitsemiset olivat arkipäiväisiä ja sisällissodan oikeuskäytäntöjen aiheuttamat kansalaisoikeuksien menetykset ja työväenluokan osattomuus oli koettava hyväksyttävänä.

Ulkopolitiikassa fasistisen Kroatian tunnustaminen ja serbien ja juutalaisten holokausti, joka Kroatiassa oli sinetöity lainsäädännöllä, ei näyttänyt vaikuttavan Suomen ilmapiiriin mitenkään. Ehkä siksi serbien kokema holokausti on ollut helppo unohtaa NATO/EUn pommittaessa heitä uudestaan 1995 ja 1999.

Presidentti Urho Kekkosen lämmin persoonallisuus, myötäeläminen alistettuja kohtaan ja rauhantahtoisuus loivat hänen presidenttikaudestaan rauhan kauden suomalaisten elämässä. Hän varoitti militarismista eikä halunnut  muun muassa siksi kokoomusta Suomen hallituksiin.Liittoutumattomuus ja puolueettomuus olivat hänelle tärkeitä. Hän piti Palestiinan-kysymyksen ratkaisua mittarina. Hän sanoi, että vasta kun palestiinalaiset saavat oikeutta, voi maailmassa vallita rauha.

Kekkosen jälkeen ja erityisesti EU:hun liittymisen jälkeen tilanne on jyrkästi muuttunut. Karuinta muutos kielteiseen on ollut Sauli Niinistön presidenttikaudella. 

Suomen valtamedia ilmoittautui päätoimittajiensa suilla jo yli 10 vuotta sitten NATO:on liittymisen tukijaksi. NATO:n johtavan maan Yhdysvaltojen yli 130 sotilastukikohtaa ja jatkuvat sodat, joihin se sitoo toiset NATOon kuuluvat maat, ei mediassamme herätä kritiikkiä. NATO:n Jugoslaviassa suorittamat laittomat pommitukset ja sen nauttima rankaisemattomuus  eivät kohota kenenkään kulmakarvoja.

Massiivisella propagandalla musta muutetaan valkoiseksi ja valkoinen mustaksi.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdista Srebrenican "kansanmurha"-väite antaa esimerkin valtapolitiikasta, johon Suomi osallistuu USA:n ja Saksan lakeijana. Srebrenican kansanmurhaväitettä, jonka mukaan 7000 muslimipoikaa ja miestä tapettiin, tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunutta todellista serbien joukkomurhaa ja 250.000 serbin karkotusta kotiseudultaan Kroatian Krajinasta. Serbien karkotus oli yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla tapahtunut kroatialaisten asemiesten operaatio Myrsky (Operation Storm).

Tapahtumien yksityiskohdat olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. (Kirjan voi tilata Into-kustantamosta.)

Propagandan ylläpidon vuoksi Srebrenica-myytti on pidettävä elossa. Tämä tapahtuu monin dokumentein, valedokumentein ja uhriksi leimattujen haastatteluin. Suomalaiset Elisabeth Rehnistä, Helena Rantaan ja Pekka Haavistoon ovat sitoutuneet ylläpitämään myyttiä.

Srebrenica on rinnastettu 6 miljonan juutalaisen holokaustiin. (Jugoslavia-tribunaalin oikeuslääkeopillisissa ruumiinavauksissa on todettu Srebrenican "kansanmurhan" yhteydessä n. 400 henkilön tulleen teloitetuiksi.) Serbien holokaustissa uhreja oli vähemmän kuin juutalaisten kokemassa. Unohtamalla serbit unohdetaan myös se, että he olivat rakentaneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen. Tuon demokraattisen ja humanismia korostavan valtion tuhoamista NATO:n uraanipommeilla ei ole kriminalisoitu mutta puolustaneet serbit on.

 Euroopan parlamentissa, Bosniassa ja Serbiassa on pakkosäädetty lakeja joilla  kriminalisoidaan Srebrenican "kansanmurhan" kieltäminen. Jotta sellainen laki voidaan säätää, on tietenkin ensin "myönnettävä" että kansanmurha on totta. Sen jälkeen on säädettävä laki, että kansanmurhan kieltäminen on rikollista.

Jugoslaviaa laittomasti pommittanut Iso-Britannia on vaatinut YK:ta julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen rikolliseksi. Tämä kuvaa NATO-maiden röyhkeyttä.

EU:n taloudellisesta tuesta riippuvaiset maat on ollut helppo ostaa propagandan taakse. Jugoslaviaa pommittaneen Ison-Britannian pääministeri ja  sotarikoksista syytetty Tony Blair on ollut Serbian nyky-hallituksen neuvonantajana EU:n lähentymisessä. Kiristämällä Serbiaa taloudellisesti ja estämällä normaali kauppa Serbian ja Venäjän välillä myös serbejä on painostettu säätämään laki, joka kriminalisoi Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Vasta sitten NATO/EU suhtautuisi serbeihin myötämielisesti. Siis maata laittomasti pommittanut entinen pääministeri saisi laatia ehdot.

Tämän asteinen propaganda on massiivisempaa kuin Suomessa vallinnut VIA/SAT propaganda. Kyvyttömyys omaksua sen edellyttämä maailmankuva (Srebrenican "kansanmurha") johtaa vankilaan samoin kuin Suomessa aikanaa toisinajattelijat raahattiin vankiloihin ja keskitysleireille.

Presidentti Niinistö on käyttänyt hyväkseen tätä USA:n vaikutuksesta Euroopassa vallitsevaa  laittomuuden ilmapiiriä. Kyse ei ole äärioikeistolaisista pikkuryhmistä vaan militaristisen oikeiston hegemoniasta EU:ssa – samanlaisesta ilmapiiristä, joka vallitsi Suomessa ja Euroopassa laajemmin 1940-luvulla.

Suomessa rasistinen venäjä-viha on ollut vallitsevaa. Välillä se on ollut pinnan alla, mutta nyt EU:n militarisoitumisen myötä se on saanut pulputa erityisesti Yle:ssä, valtamediassa ja varsinkin kulttuuripiireissä. Kulttuuriväki ja kansanedustajat näyttävät omaksuneen kaiken sen mikä palvelee USA/NATO:n etuja.

Tässä NATO:a ja EU:ta koskevassa rankaisemattomuuden ilmapiirissä presidentti Niinistö yhdessä Stubbin ja Sipilän hallitusten kanssa on rakentanut Suomeen uuden SAT/VIA- propaganda -ja vakoilujärjestelmän.

Stubbin hallituksen ulkoministeri Tuomiojan ja puolustusministeri Haglundin kanssa kenraali Lindbergin allekirjoituksella vahvistettiin NATOn isäntämaa-sopimus. Se mahdollistaa USA/NATO:n toimimaan Suomessa sille tyypillisellä rankaisemattomuuden periaatteella.

USA:n kongressi valtuutti keväällä 2015, puoli vuotta ennen isäntämaasopimuksen allekirjoittamista, Yhdysvaltojen presidentin ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta uudelleen kääntyä kongressin puoleen. Tästä sodanjulistuksesta tietäen Niinistön Suomi allekirjoitti sotilaallisen rajoittamattoman yhteistyösopimuksen täydentäen katastrofia vielä kahdenvälisillä sotilaallisilla yhteistyösopimuksilla USAn ja NATO-Iso- Britannian ja Yhdysvaltojen miehittämän NATO-Saksan kanssa.

Näiden Venäjää vastaan rakennettujen sopimusten lisäksi Suomi on Sipilän hallituksen ja presidentti Niinistön tuella tarjoutunut maksamaan Venäjää vastaan toimivan USA/NATO hybridikeskuksen toiminnan Suomen maaperällä, jossa kuin silmänlumeeksi on Ruotsi mukana. Keskusta koskeva laki meni läpihuutojuttuna eduskunnassa.

Monikansalliset sotaharjoitukset maassamme ja Suomen armeijan osallistuminen Venäjää vastaan suunnattuihin sotaharjoituksiin milloin missäkin, ovat paitsi ylettömän kallista, myös kaikkea muuta kuin maailmanrauhaa rakentavaa toimintaa.

Suomen ilmapiiriä on muokattu militarismia ihailevaksi ja Yhdysvaltojen yksinapaista maailmaa tukevaksi EUhun liittymisestä lähtien. Presidentti Ahtisaari oli aktiivinen USA:n sotadoktriinien toteuttaja ja NATO:n kannattaja. Presidentti Halonen kykeni YK-puheessaan kutsumaan Irakin sotaa laittomaksi, mutta muuten keskittyi muuhun kuin valtapolitiikkaan. Vasta presidentti Niinistö edustaa puhdasta militarismia, josta Kekkonen varoitti. Niinistö tukee EU:n militarisoitumisen vahvistamista ja propagandalla kansalaisten mieliin syötettyä Venäjä-kuvaa.

Niinistön suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on röyhkeätä. Paras esimerkki on ETYK:in juhlakokous vuonna 2015. Suomi esti, ETYK:in idean luojan ja Kekkosen tässä asiassa yhteistyökumppanin, Venäjän pääsyn Suomeen juhlakokoukseen. Sen sijaan se salli Yhdysvaltojen laivastovierailun Helsingin satamaan samaan aikaan ja laivaston orkesterin konsertin Suomenlinnan kirkossa.

Negatiivisen suhtautumisensa Venäjään hän ohjaa sännönmukaisesti EU:hun. En minä, mutta EU. Niinistön käyttäytyminen vahvistaa median propagandaa. Niinistö ja media pelaavat erinomaisesti yhteen.

Yle:n Docventures -ohjelman juontaja kehoitti katsojia ryhtymään trollijahtiin. Paljastamaan Venäjän trolleiksi epäilemiään henkilöitä. Erkki Tuomioja istui vaieten vieressä. Stubbin hallitus  päätti lähettää 100 henkilöä Harvardin yliopistoon opiskelemaan Venäjän oletettua hybridivaikuttamista. Toisin sanoen toimimaan VIA/SAT- propagandan ja mielipiteisiin vaikuttamisen menetelmien mukaisesti.

Niinistö vertautuu Mannerheimiin siinä, että militarismi on sekä keino että tavoite.

Presidenttien Ståhlberg ja Kekkonen oikeudentunto ja selkeä lämpö kanssaihmisiä kohtaan ja pyrkimys rauhaan näyttäytyy tällä hetkellä selkeimmin Paavo Väyrysessä. Hänen kansainvälisen uransa rinnalla hän on kotitilallaan Pohjanrannassa johtanut syrjäytyneiden lasten nuorisokotia. Esitelmöidessäni siellä syrjäytymisuhasta ja luovasta kasvusta en voinut olla huomaamatta sitä lämpöä, joka henkilökunnan ja Paavo Väyrysen ja nuorten välillä vallitsi. Väyrynen oli läsnäoleva ja läheinen kanssaihmisilleen.

Tarvitsemme lämpimän, oikeudentuntoisen presidentin, emme fraaseja toistelevaa yhdysvaltalaisen sotilasvallan ja hyvin toimeentulevien etujen puolustajaa. 

Mannerheim toimi kulisseissa ja toimet tehtiin myös piilossa eduskunnalta. Niinistön presidenttikaudella eduskunta on ohitettu keskeisten itsenäisyyttämme rapauttaneiden asioiden valmistelusta. Herääkin kysymys, elämmekö Mannerheimin haaveilemassa mutta Niinistön toteuttamassa diktatuurissa, jossa media, erityisestí Yle ja eduskunta ovat tulleet niin aivopestyiksi, että eivät itse sitä edes huomaa. Sallimme hybridisodan omia kansalaisiamme vastaan. Totuuden tavoittelu on jälleen tullut kielletyksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väyrynen, presidentti Niinistö, Tuomioja, militarismi, sensuuri, propaganda, kokoomus, demarit, trollijahti

Sipilän, Orpon ja Halla-ahon arvot

Tiistai 13.6.2017 klo 11.37 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on herännyt mielenkiintoiseen arvokeskusteluun. Pääministeri Sipilä ja kokoomuksen valtiovarainministeri Orpo katsovat pitkin nenänvarttaan uutta perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. He leimaavat Halla-ahon jyrkän ja halventavia ilmaisuja sisältävän maahanmuuttovastaisuuden rasismiksi, minkä seurauksena tämän henkilön johtamaa puoluetta ei voi pitää hallituksessa.

Katsotaanpa minkälaisia Sipilän ja Orpon arvot ovat. Asetetaan maahanmuuttaja-sanan tilalle suomalaiset työttömät ja köyhät tai vaikkapa ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti ihmisten oikeudenmukaista kohtelua ajavat henkilöt.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja Sipilä ja Orpo eivät paljastaneet puolueittensa aikeita peruuttaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja militarisoida Suomen ulkopolitiikka ja kansainväliset suhteet.

Nyt kokoomuksen ja Sipilän edustaman keskustan kärkihankkeina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöittäminen ja yksityistäminen kansainvälisten pääomasijoittajien saalistuskentäksi. Kansainvälisten normien mukaan erinomaisia tuloksia tuottava nykyinen terveydenhuollon organisaatio suunnitellaan purettavaksi ja korvattavaksi hypyllä suureen tuntemattomaan, jossa ainoa varma asia on se, että ahneus ja taloudellisen hyödyn tavoittelu terveyshyötyjen sijaan voittaa.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edellyttävät puolueet ovat katsoneet perusterveydenhuollon vahvistamisen ja nykyisten organisaatioiden johtamisen laadun parantamisen luovan mahdollisuudet edullisen ja oikeudenmukaisesti kansalaisia palvelevan terveydenhuollon kehittämiseen.

Kokoomus on "valinnan vapaus" termillä harhauttanut kansalaiset luulemaan, että termi merkitsisi samaa kuin auton valinta - Audi tai BMW. Kokoomus ei kerro, että yksityisiin lääkärikeskuksiin hankitut kalliit laitteet ja henkilökunta edellyttävät käyttöä. Kalliita turhia - hienolta ja vapaalta vaikuttavia - tutkimuksia silmät hämmästyksestä pyöreänä käyttävä asiakas ei tiedä, että tutkimukset maksavat. Tähän mennessä terveydenhuoltoon varatut rahat eivät riitä kattamaan "valinnanvapautta". Sen sijaan tarvitaan asiakasmaksuja. Terveydenhuolto ei olekaan enää ilmaista, vaan karkaa köyhien ulottuvilta. 

Kokoomuksen ja Sipilän keskustan arvomaailma hyväksyy Euroopan militarisoimisen hyvien naapuruussuhteiden rakentamisen sijaan. Ne hyväksyvät sodat taloudellisten voittojen saamisen välineenä. Sodat edellyttävät rasismia sotien kohteena olevia kansoja tai kansakuntien johtajia kohtaan. Johtajat ja heitä tukevat ryhmät on demonisoitava, jotta saadaan "moraalinen" oikeutus ryöstöretkeen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hyökkääjien saama taloudellinen hyöty.

Millä tavalla Belgradin laittomat pommitukset vuonna 1999 erosivat "kristalliyöstä"? Kristalliyössä natsit demonisoivat juutalaiset, tuhosivat heidän omaisuutensa ja vaativat juutalaiset maksamaan korvaukset. Natsit pitivät oikeana juutalaisten, serbien ja kommunistien tuhoamista ja heidän omaisuutensa konfiskoimista.

Jugoslavian valtion hajottaminen 1990-luvulla suoritettiin USA:n ja Saksan toimesta suunnitelmallisesti tarkoituksena ottaa Balkan haltuun, tuhon jälkeen ostaa infrastruktuuri halvalla ja siirtää USA:n ja Saksan pääomapiirien omistukseen. Päämäärään pääsemiseksi valtion perustuslakia ja demokratiaan suojelevat serbit oli jälleen demonisoitava. Läntisen valtamedian ja kansainvälisten poliittisten apurien avulla, mutta kansan hirvittävien kärsimysten jälkeen, suunnitelman katsottiin onnistuneen. Nobelin palkintoja jaettiin kaikille  suunnitelmaan osallistuneille tahoille. EU:lle, Ahtisaarelle, Lääkärit ilman rajoja -järjestölle (jonka puheenjotaja paistatteli päivää valokuvissa albaaniterroristien kanssa).

Jotta Nobelin palkintojen oikea osoite ja serbien pahuuden julistamisen oikeutus olisi pysyvä tarvitaan sotapropagandan jatkamista. Balkanilta EU-NATO ja Yhdysvallat siirtyivät töihin Irakiin, Georgiaan, Libyaan, Syyriaan, Ukrainaan ja moniin Afrikan maihin, joista ei viitsitä edes tiedottaa. Jokainen NATO-EU:n sota esitellään valtamediassa oikeutettuna, hyvän voittona pahasta.

Sotapropagandan seuraava vaihe on uhrien itseruoskinta. NATO-EU edellyttää, että pahaksi julistetut demonisoidut ryhmät ja valtiot myöntävät pahuutensa. Vasta tuon myöntämisen jälkeen investointeja tulee ja rahahanat aukeavat. Hyvänä esimerkkinä on Bosnian Srebrenican kansanmurha-myytti, joka on USA:n ja NATO-EU:n propagandan kantava voima.

USA ja NATO-EU ovat omalla kustannuksellaan pystyttäneet ihmisoikeustuomioistuimen Haagiin, jossa niiden itsensä palkkaamat tuomarit jakavat tuomioita. Perustuslakinsa ja kansainvälisten lakien mukaisesti maataan hajottamiselta puolustaneet kenraalit ovat syytettyinä. Kansainvälisten lakien perusteella laittomiin pommituksiin osallistuneet NATO- maiden kenraalit eivät ole syytettyjen penkillä. Arabimaista tuotettuja terroristeja rahoittaneet USA ja Kroatian neo-natseja aseistanut ja tukenut Saksa eivät ole syytettyjen penkillä.

Lukuisissa tutkimuksissa on todistettu, että mitään kansanmurhaa ei tapahtunut. Ei ole 8000 teloitettua muslimi-miestä ja poikaa. Siitä huolimatta Euroopan parlamentti edellyttää, että kukaan ei saa kieltää tuota myyttiä. Jopa Serbian parlamentin on ollut säädettävä laki, joka kieltää Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Siis julistaa USA:n ja NATO:n sotapropagandan edellyttävän serbien demonisoinnin olevan totta. Muuten Serbiaan ei tule investointeja, se ei voi liittyä EUhun ja sen on irrottauduttava ystävyydestä Venäjän kanssa.

Sipilän keskustapuolue ja kokoomus jakavat NATO-EU:n arvot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Laittomat NATO-pommitukset milloin missäkin maassa, terroristien tukeminen (Afganistanissa, Libyassa, Syyriassa, Ukrainassa) omien taloudellisten tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi sopivat viralliselle Suomelle, niin hallitukselle kuin medialle.

Kuinka erilaiset Halla-Ahon arvot itse asiassa ovat näiden kansainväliset sodat ja militarismin hyväksyvien puolueiden arvoista? Halla-Aho näyttää vastustavan sotien seurauksena maahan tuotettavia pakolaisia. Saksassa pakolaisten odotetaan luovan mahdollisuuden vielä puolalaisia ja ukrainalaisiakin siirtotyöläisiä edullisemmalle työvoimalle, jota saadaan miljoonan hädänalaisen pakolaisen reservistä.

EU rakennettiin Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomapiirien toiveiden mukaiseksi. Eriarvoisuuden kasvu, halpatyövoima ja terrorismi ovat seurausta ja hinta saaduista voitoista. Halla-Ahon sanavalinnat ovat vastenmielisiä, mutta ovatko arvot loppujen lopuksi epäinhimillisemmät kuin Sipilällä, Orpolla ja EU:n päättäjillä ylipäänsä?

Päätelköön jokainen itse!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, perussuomalaiset, Sipilä, Orpo, Halla-aho, arvot, maahanmuuttajat, köyhien ihmisoikeudet, militarismi

Tämä hallitus on katastrofi.

Lauantai 13.5.2017 klo 10.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tämä hallitus toteuttaa kokonaisvaltaisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaventavaa politiikkaa. Tällä hallituksella ei ole kansan mandaattia toiminnalleen. Eduskuntavaalien alla kokoomus ja keskusta, puhumattakaan perussuomalaisista eivät sanallakaan vihjaisseet ryhtyvänsä nykyisenkaltaiseen ylikansallisen pääoman etuja palvelevaan politiikkaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jolla terveys- ja sosiaalipalvelut alistetaan markkinoille ei ole valmisteltu minkäänlaisessa laajassa komiteassa, jossa maan kaikki poliittiset suuntaukset ja asiantuntijat olisivat olleet edustettuina. Tuo katastrofaalinen "uudistus" on valmisteltu kokoomuksen puoluetoimistossa ja sitä lähellä olevissa ryhmissä.

Kokoomuksen tavoitteena on saada laajat terveysmarkkinat, joissa pääasiana ovat taloudelliset voitot. Alkuperäisenä uudistuksentarpeena olisi ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltäehkäisyä.

Vuosikymmenten ajan resursseja on kohdennettu erikoissairaanhoitoon. Pääministerinä ollessaan Matti Vanhanen totesi erikoissairaanhoitoon saadun 15.000 uutta virkaa mutta perusterveydenhuoltoon ei yhtäkään.

Lääkäriliitto ei nähdäkseni ole myöskään tehnyt kaikkeaan tilanteen korjaamiseksi. Viimeisten vuosikymmenten ajan lääkäriliitto on kaventanut roolinsa palkkapolitiikkaan. Rahanahneus on osittain korvannut eettisyyden. Lääkärit ottavat nykyisin palkkansa suureksi osaksi pääomatuloina, jolloin verotus kevenee palkkatyöläisiin nähden.

Ollessani 1972 - 77 Suomen lääkäriliiton hallituksen jäsen kirjoitin käsikirjoituksen Lääkärin ammattia esittelevään opetuselokuvaan, jonka ohjaajana toimi tunnetu Felix Forsman. Elokuva painotti lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä ja nimenomaan perusterveydenhuollon roolia.

Kymmenen vuotta myöhemin luin lehdestä kuinka lääkäriliitto halusi  tehdä uudenlaisen elokuvan. Sen piti tuoda lääkärinammattiin vauhtia ja sankaruutta, jotta pojat entistä enemmän hakeutuisivat alalle. Siinä tuli esitellä vaativia leikkauksia ja yksilösuorituksia.

Nykyisin on yhä vaikeampaa saada työlleen sitoutuneita lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Ongelma on tässä pähkinänkuoressa.

Keskustan ministeri Bernerin järjetön ja arrogantti liikennekaari sai tuoreeltaan täystyrmäyksen. Sitä pyritään edistämään pienin askelin, joista "taksiuudistus" on alkupaloina. Turvallinen, kohtuuhintainen taksinkäyttö pyritään korvaamaan mielivaltaisella hinnoittelulla, josta on voinut kokea esimerkkejä Tukholmassa matkustaessaan.

Ministeri Bernerin mielivaltainen toimintatapa on näkynyt hänen muissakin toimissaan. Arroganssi, jolla hän puuttui Finnavian ratkaisuihin oli häkellyttävää.

Pari päivää sitten Yle:n A-studiossa käsiteltiin työvoimapoliittisia uudistuksia. Tunnin keskustelussa paljastui katastrofaalinen tilanne työvoimatoimistoissa. Työntekijöitä on aivan liian vähän. Tätä puutetta hallitus paikkaa yksityisten yritysten palveluilla, mikä vain hajottaa kokonaisuutta. Hallitus näkee ongelman ratkaisuna sen, että työttömät tekevät turhauttavia ja tuloksettomia työhakemuksia sen sijaan, että vastuullisia työvoimatoimiston työntekijöitä lisäämällä loisi edellytykset kunkin työttömän yksilölisten tarpeiden huomioonottamiseen. Ohjelma paljasti ammottavan kuilun hallituksen toimien ja aiheen kaipaamien menettelytapojen uudistamisen välillä.

Keskustan ajama maakuntauudistus on esimerkki resurssien uusjaosta, jolla lisätään massiivisesti byrokratiaa päinvastaisista väitteistä huolimatta. Maakunnallisten ja yksityisten palvelujen sekasotkujen säätely on maakunnan virkailijoiden vastuulla. Samaan aikaan kun  yksityiset yritykset keskittyvät voittojen keräämiseen, maakunnat uhraavat verovaroja järjettömien lyhytjänteisten kilpailutusten pyörittämiseen, joiden kriteerit eivät pidä. 

Kilpailutuksen voittanut järjestelmä laskee kilpailun voitettuaan tasoaan, delegoi toimintaa pätemättömille alihankkijoille ja kartuttaa voittojaan viis välittämättä alkuperäisistä lupauksistaan.

Hallintarekisteriseikkailu on eräs tämän arrogantin hallituksen hankkeista.Ylikansallisen pääoman valtaa palvelevalla lailla avataan yksi lauta Suomelle tyypillisestä yhteisvastuun yhteiskunnan veneestä, jonka aiheuttamalla vuodolla pikkuhiljaa upotetaan koko vene.

Tämä katastrofihallitus ei piittaa luonnosta. Terrafame- seikkailun seurauksena saastutetaan pohjavettä muiden tähän asti jo aiheutettujen peruuttamattomien luonnontuhojen lisäksi. Ely-keskukset eivät täytä tehtäviään. Laillisuus näyttää saavan väistyä silloin kun pääoman vallan säilyttämisestä on kyse.

Miten tämä kaikki on mahdollista? Miten on mahdollista, että kaiken tuhon keskellä kokoomuksen ja keskustan kannatus on korkealla?

Kaikki perustuu valehteluun.

Kokoomuksen jäsenet puolueen puheenjohtaja Orpon johdolla kiertävät Suomea kertomassa kuinka pääomapiirejä palveleva valinnanvapaus on itse asiassa yhtä merkittävä uudistus kuin naisten äänioikeus Suomessa! Siis demokratiaa lisännyt äänioikeuden saavuttaminen on sama kuin feodaaliherrojen vallan kasvattaminen agraarisessa Suomessa. Jokainen, joka seuraa Väinö Linnan "Täällä Pohjantähden alla" elokuvaa sunnuntaisin TV:stä voi jo havaita, että maanomistajilla oli aikamoinen valta torppareihin ja mäkitupalaisiin nähden. Nyt Orpo käyttää mielikuvaa demokratian lisäämisestä perustellakseen demokratian vähentämistä.

Hallintarekisterin suhteen Sipilä ja Orpo käyttävät suoraa hämäystä ja valehtelua.Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä. Veroasiantuntijat, jopa eduskunnan perussuomalaiset poliisi-kansanedustajat huomaavat, että lakiehdotus edistää rikollisuutta, veronkiertoa ja korruptiota.

Pääoman valtaa ylläpitävä militarismi on hiipinyt tukemaan katastrofihallituksen toimintaa. Salassa eduskunnalta ja Suomen kansalta maamme liitettiin jo edellisen hallituksen toimesta NATO:n isäntämaasopimukseen. Sen perusteella Suomi ei pysty/kehtaa kieltäytyä Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolosta Suomessa, milloin minkäkinlaisessa harjoituksessa. Suomeen perustettu USA/NATO/EU -kybervalvontakeskus on Yhdysvaltojen katsannossa merkki sotilaallisesta läsnäolosta Suomessa.

Suomi jatkaa osallistumista klassiseen Venäjän saartamiseen kuten 1930-luvulla. Saksa/Viro/Ruotsi-yhteistyö ovat suunnattuja Venäjää vastaan. Juuri talvisodan alla Saksa ja Pohjoismaat vakuuttivat Suomelle sen kyllä pärjäävän tulevassa sodassa. Hitler oli luvannut, että Saksa ei hyökkää Ruotsin selkään jos se tulevassa sodassa auttaa Suomea.Hitler ei nähnyt esteitä myöskään sille, että Saksan aseiden lisäksi fasistinen Italia tarjoaa miehistö- ja aseapua, erityisesti lentäjiä, Suomen talvisodan alla. (ulkoministeri Cianon päiväkirjat kirjassa Lahtari, Punikki ja Teurastaja).

Suomessa pääoman valta on aina vahvistettu armeijan avulla. Porvarillisen Venäjän armeija, Suomen valkoinen armeija, keisarillisen Saksan armeija, natsi-Saksan armeija ja nyt ylikansallinen NATO-armeija pitävät huolen siitä, että kukaan ei kyseenalaista pääoman valtaa.

Miten tämä valehtelu ei paljastu kansalaisille?

Jos katsotaan ketkä käyttävät vaaleissa eniten rahaa ja vaikutusvaltaa, vastaus on kokoomus. Kuka käytti presidentinvaaleissa eniten rahaa? Kokoomus. Kuka omistaa median? Pääoman valtaa tukevat kokoomus ja keskusta. Ketkä johtavat Yle:ä? Kokoomus. Toissa vaalien alla Kehittyvien maakuntien Suomi ilmoitti pystyttävänsä rahalla Suomeen porvarihalltuksen. Sehän onnistui!

Jos rahalla mainostetan valhetta totuudeksi riittävän monta kertaa, tavallinen kasalainen ei tiedä mikä on totta. Tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuutta eikä asiantuntemusta selvittää, mikä on totta. Siitä seuraa apatia ja neuvottomuus. Ne kansalaiset, jotka kannattavat pääoman valtaa ja hyötyvät itsekin siitä, äänestävät kokoomusta, joka lupaa lisätä tämän ryhmän omaa etua. 

Tilanteemme muistuttaa aikaa sata vuotta sitten, jolloin köyhällä kansalla ei ollut äänioikeutta eikä vaikutusvaltaa. Köyhä palvelija saatettiin myydä talon mukana kuten huonekalutkin. Huolimatta nykyisin valtavasta tiedon määrästä, kansalaisilla ei ole nykyisin perustavaa määrää tietoa pystyäkseen kumoamaan pääoman vallan. Kansalaiset uskovat valinnanvapauden muuttavan heidät samanlaisiksi kuin kokoomuksen varakkaat äänestäjät. Huonekalusta rikkaaksi talolliseksi.

Ihmisen terveyspalveluiden kolme pääpilaria ovat päivystysluonteisuus, hoidon jatkuvuus sekä empaattisuus/terapeuttisuus. Kokoomuksen valinnanvapaus- valhe ei toteuta mitään näistä. Jopa yhdysvaltalainen Jeremy Sachs varoittaa suomalaisia SOTE-seikkailusta. Hänen mukaansa markkinat eivät sovellu terveyspalveluihin.

Markkinahenkisyys sulkee pois empatian.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sipilän hallitus, Orpo, ylikansallisen pääoman valta, Sote, hallintarekisteri, taksit, militarismi, salattu ulkopolitiikka

Putin ja Niinistö

Lauantai 2.7.2016 klo 10.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin Yle:n ohjelmatarjontaa Venäjän presidentti Putinin vierailusta presidentti Niinistön luona Kultarannassa. Näytelmä oli mielenkiintoinen.

Jos presidentit laiturilla seisoessaan näkisivät hukkuvan kamppailevan meressä, Putin hyppäisi ja uisi pelastamaan häntä Niinistön jäädessä seisomaan laiturille, koska laiturin päähän oli kiinnitetty kyltti: Laiturilta hyppääminen kielletty!

Tämä Niinistön legalistinen asenne sitoo hänet siihen porvarilliseen valtaan, jota hän kokoomuspuolueen valinneena edustaa. Globaalissa vallankäytössä hän on lojaali sille yhden prosentin vallalle, joka hallitsee globaalia taloudellista valtaa, josta aseteollisuuden osuus on suuri.

Suomen historian henkilöinä Putin edustaisi 1900-luvun alun työväenjoukkojen johtajaa Kullervo Manneria, joka eläytyi voimakkaasti köyhien piikojen, torppareiden ja muiden vähäväkisten asemaan ja toimi niin eduskunnan puhemiehenä kuin punaisten joukkojen "diktaattorina" näiden aseman parantamiseksi ja demokraattisen lainsäädännön aikaan saamiseksi.

Niinistö edustaisi 1918 tammikuun porvarillista hallitusta, joka perusti porvarillisen valkoisen armeijan eriarvoisuutta tukevan politiikkansa pönkäksi.

Presidentti Putin on toiminut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen edustamaa yksinapaista, harvojen taloudelliseen valtaan pohjautuvaa vallankäyttöä vastaan. Hän on korostanut YK:n merkitystä.

Yhdysvaltojen presidentit toinen toisensa perään ovat korostaneet aseellista valtaa taloudellisten etujensa takaajana. Ei Yhdysvaltojen johtama NATO ole Euroopassa Euroopan pikkuvaltioita puolustamassa vaan takaamassa omaa taloudellisen valtansa laajenemista ja varmistamista. USA:n varapresidentti Biden on useasti korostanut sitä kuinka hän joutui painostamaan EU:ta panemaan Venäjä-vastaiset pakotteet voimaan.

Presidentti Putinin kommentti siitä, että Suomi tottelee kiltisti pakotemääräyksiä, ei tyhjentynyt EU:n määräyksiin vaan USA-EU riippuvuuteen. Niinistö vastasi tuttuun tapaansa uhmakkaasti, Suomen olleen itse tekemässä pakotteita. Sehän ei täysin pidä paikkaansa, sillä USA:han Suomen mielipiteellä ei juuri ole vaikutusta.

Suomen tämän hetkinen poliittinen- varsinkin ulko-ja turvallisuuspoliittinen tilanne muistuttaa yllättäen enemmänkin vuotta 1918 kuin 1930-lukua. Eriarvoisuus alkaa tulla yhä arkaaisemmaksi. USA-johtoiseen NATO:on kytkeytyminen yhä tiiviimmin kytkee Suomen kansainväliseen 1% :n valtaan ja militarismiin saumattomasti.

Tällainen kehitys edellyttää sotapropagandaa, viholliskuvaa, joksi USA on valinnut klassisesti Venäjän. Propaganda on rakennettu huolella markkinointitoimisto Hill& Knowltonin ja USA:n valtaa myötäilevän kansainvälisen median avulla. EU on toiminut liukastusaineena. Yhdysvaltojen monen vuoden vaivalla ja miljardeilla rahoitetut värivallankumoukset Ukrainassa, joista viimeisin päättyi verisesti osoittavat sen, kuinka sen taloudellisen vallan laajentaminen tapahtuu yhä kouristuksenomaisemmin. Verisen vallankumouksen johtajat on koulutettu osin myös saksalaisella rahoituksella.

Kun Olli Rehn kutsuttiin presidenttien päivällispöytään Kultarantaan, ajattelin, että nythän olisi tilaisuus avata vähän sitä EU:n väkivaltaan päättynyttä laajentumista Ukrainaan. Kuinka EU ei Yhdysvaltoja palvellessaan ja kiireessään kyennyt ottamaan huomioon Ukrainan syviä taloudellisia riippuvuuksia Venäjästä. EU ei myöskään ollut huomaavinaan eikä kokenut tarvetta neuvotella Venäjän kanssa siitä, että tullit ja muut kauppasopimukset saattavat olla ristiriidassa EU:n järjestelyjen kanssa. EU:n vastuuton käytös johti siihen, että Ukraina joutui ojasta allikkoon niin taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti.

Vallankäyttäjille ei usein ole tyypillistä, että ne ottaisivat vastuuta toimiensa seurauksista. Olen juuri painokoneissa olevassa kirjassani "Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöina" pyrkinyt kuvaamaan globaalien valtasuhteitten vaikutusta henkilöihin ja heidän rooleihinsa.

Presidentit Putin ja Niinistö tulevat olemaan oman persoonallisuutensa ja toimintansa perusteella oman aikakautensa symboleita. Tällä hetkellä suomalaisen median kattava sotapropaganda muistuttaa viime vuosisadan alun lukutaidottomuuden, kirkon ja lehdistön vaikutusvaltaa ihmisten mieleen.Niinistö, omasta poliittisesta vakaumuksestaan ja "lännen" liittolaisuudestaan johtuen on suomalaisessa mediassa maalattu "hyväksi" kun sen sijaan USA:n viholliseksi julistama presidentti Putin on leimattu systemaattisen dogmaattisesti kielteisin värein, mistä 1.7. Yle:n ohjelma näytti johdonmukaisen esimerkin. Edes vahingossa Yle:een ei pääse luikahtamaan asiantuntijaa, joka kuvaisi globaalia valtapolitiikkaa niin kuin se on.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Putin, Niinistö, Yle, oikeudentunto, läntiset arvot, militarismi, 1%:n valta

Median kiihtyvät häränpyllyt

Perjantai 11.12.2015 klo 10.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen median tiedonvälitys Irakin armeijan shiamuslimi- sotilaiden kohtalosta ISIS-taistelijoiden teloituksissa osoittaa sen kumisevan kaksinaismoraalin. Naapurimaassa Syyriassa 100.000 Syyrian armeijan kristittyä, sunni- ja shiamuslimisotilasta on tapettu 70 erilaisen terroristijärjestön/palkkamurhaajan toimesta eikä Suomen medialta ole liiennyt riviäkään tai TV-uutista sekuntiakaan osoittamaan myötäelämistä näitä isänmaansa puolustajia kohtaan.

Mikä on Irakin ja Syyrian ero? Yhdysvallat on NATO-liittolaistensa kanssa tappanut miljoona irakilaista, tuhonnut maan kulttuurin ja infrastruktuurin ja sen jälkeen miehittänyt maan. USA:n pystyttämissä vankiloissa ja kidutuskeskuksissä on synnytetty traumatisoituneita kaikkeen mahdolliseen tuholaistoimintaan kykeneviä terroristijoukkoja.

Tämän uroteon aikana läntinen media Suomen media mukaanluettuna on käyttänyt silmälaseja, joiden avulla toimittajat ovat omaksuneet yhdysvaltalaisten tankkien istuimilla ratsastaen USA:n sotahaukkojen ja heitä tukevan aseteollisuuden todellisuuden. Toimittajat ovat oppineet puolustamaan kerran omaksuttuja käsityksiään päälleen vyöryvää totuuteen perustuvaa käsitystä vastaan. Mitkään tosiasiat eivät pysty muuttamaan kerran omaksuttua doktriinia.

USA näyttää nyt pelkäävän itseensä kohdistuvaa islamilaista terrorismia. Maa on kuitenkin ollut islamilaisen terrorismin keskeisen tukijan Saudi-Arabian lähin liittolainen. Kaksoistornien iskuihin osallistuneet lentäjät olivat saudeja. Silti Yhdysvallat alkoi lähes välittömästi iskujen jälkeen pommittaa laittomasti Afganistania.Jo 1980-luvulla koulutettuja afganistanilaisia ja sauditerroristeja käytettiin hyväksi myös Bosnian NATO-miehityksen aikaansaamiseksi

Syyria on toisenlainen. Entiset siirtomaavallat  Ranska mukaanluettuna ovat tehneet omat suunnitelmansa Syyrian jaosta. Saudi-Arabian, USA:n ja Ranskan tukemat terroristit on valjastettu kaatamaan sekulaarinen hallitus ja luomaan Syyrian alueesta haluamansa vallankäytön mahdollistava vasallimaa. Vielä pari vuotta sitten Ranskan ulkoministeri kehui Syyriaa terrorisoivaa Al Nusra/ Al Qaidaa.

Yhdysvallat ei ole vielä pystynyt miehittämään Syyriaa tukemiensa terroristien avulla. Se edellyttäisi USA:n ja sen tukijoiden maajoukkoja taistelemaan Syyrian armeijaa ja sitä tukevaa Venäjää vastaan. NATO-liittolainen Turkki on osoittanut mihin se on valmis. Turkin valtion mielivaltaa, terroria ja pommituksia Syyriaan paenneet 2 miljoonaa kurdia eivät ole suostuneet muitta mutkitta taistelemaan Syyrian hallitusta vastaan. Kurdipakolaisille on annettu samat kansalaisoikeudet kuin muullekin Syyrian väestölle, Irakin ja Palestiinan pakolaiset mukaan luettuina. Irakin kurdit hyötyvät Yhdysvaltain miehityksestä ja tuesta. Syyrian kurdit ovat kokeneet Turkissa kovia eivätkä ole helposti saatavissa USA:n ja NATO-maiden politiikan tueksi.

Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen ilakoi tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen ulkopoliittisen ja puolustuspoliittisen linjauksen muutoksesta ja kutsuu sitä historialliseksi. Siis sitä, että Suomi lähtee tukemaan Ranskaa lisäämällä sotilaita Malissa ja Irakin kurdialueella. Ranskan pyyntö taisi kuitenkin olla Suomen medialle ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden enemmistölle pettymys, sillä niin voimakkaasti nämä tahot ovat liputtaneet NATO:n puolesta.

Ranskan vetoomus on kuitenkin vetoomus perinteisen militarismin ja siirtomaavaltaa muistuttavan vallankäytön puolesta. Pariisin terroritekojen kuten USA:n viimeisimmän terroriteonkin tekijät ovat Ranskan/USA:n kansalaisia. Sen sijaan, että Ranskan presidentti katsoisi omaa vastuutaan lähiöiden maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnista ja tasa-arvoisesta kohtelusta hän projisioi ongelmat Afrikkaan ja Lähi-Itään. Raskaasti aseistetut sotilaat Ranskan kaupunkien kaduilla ja poikkeustila ovat omiaan levittämään pelkoa ja ahdistusta. Siihen Ranska näyttää vastaavan siirtymällä vahvasti poliittisesti oikealle. Paradoksaalisesti kyllä Ranskan FN ei ole NATO-myönteinen eikä tue Euroopan Unionin Yhdysvaltoihin sidottua ulkopolitiikkaa.

Ranska on tähän saakka pelannut Yhdysvaltojen globaalin vallankäytön peliä, jossa Saudi-Arabia on voinut kenenkään arvostelematta tukea kaikin mahdollisin tavoin terroristeja Afganistanissa, Syyriassa, Irakissa ja Bosniassa. Turkin avoin yhteistyö ISIS:n kanssa ei näytä nostavan kysymyksiä Suomen poliittisessa johdossa tai mediassa.

Sitoutuessaan USA:n sotahaukkojen ja sotateollisuuden tukemien ajatushautomoiden ulkopolitiikkaan EU on tehnyt karhunpalveluksen demokratialle ja Euroopan rauhalle.

Suomessa oikeisto on militaristinen.

Paavo Haavikon sanoin (kirjassa Ei, siis kyllä):"Suomella on sotavaje. On puute sodasta. Takana oleva sota ei ole edesssä. Eikä edessä oleva sota takana... Niinkuin me kaipaisimme sotaa, taistelua... Rauha on meille vieras, tuttu kyllä, mutta tulokas. Me emme sitä osaa...Mikähän meitä vetää liittoon keskitysleirivaltioiden kanssa?"

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, militarismi, Ranska, ISIS/terroristien teloitukset, Irakin/Syyrian armeijan sotilaat, USA:n sotahaukkoojen myötäily

Ovatko Suomen poliittinen eliitti ja media seonneet lopullisesti?

Keskiviikko 9.12.2015 klo 10.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Onko Suomen poliittinen eliitti ja media lopullisesti seonneet? Millä mandaatilla USA kutsuu Suomea Irakiin ja Syyriaan taistelemaan ISIS:ia vastaan? Eiköhän suvereenien valtioiden Irakin ja Syyrian tulisi olla kutsujia?

Ilkka Kanerva ei näytä enää hallitsevan perustavaa laatua olevia kansainvälisen toiminnan ehtoja katsoessaan, että Suomi voisi vastata "kutsuun" myönteisesti. Onko todella niin, että YYA-sopimuksen pakotettua Suomen jonkilaiseen säällisyyteen, EU:un ja NATO-yhteistyöhön liittyminen on luonut edellytykset USA-johtoiseen mielivaltaan osallistumiseen.

Nykyinen presidentti ja hallitus ovat kiihdyttäneet Suomen militarisoitumista, laillisuuden ja erityisesti kansainvälisten lakien  heikentämistä. Eriarvoisuus on kasvussa. Suomi näyttää siirtyvän Euroopan kärjessä 1930- luvun pimeän ajan toistamiseen. Nyt ei tosin toisinajattelijoita tungeta vankilaan vaan  heidät eristetään ja leimataan. Humanismi, tieteellisyys ja totuus ovat menettäneet arvonsa. Luin Kari Raivion erinomaisen haastattelun Västra Nyland- sanomalehdestä (VN 9.12.2015), jossa hän kuvaa tieteellisen ajattelun rapautumisen hallituksen tavotteissa.

Militarismia ja valittua politiikkaa vahvistetaan sotaveteraanien avulla. Tunteelliset, vain sota-aikaan kuuluvat laulut saavat kyyneleet presidenttimme silmiin. Täysin demokraattinen ja sopuisasti tapahtunut Suomen itsenäistyminen unohdetaan ja Suomen itsenäisyyttä juhlitaan vuodesta toiseen sotaelokuvalla. Median täyttävät kauhukuvat Venäjän milloin mistäkin sotilaallisista aikeista maatamme kohtaan. Tosiasiassa Venäjä/Neuvostoliitto on sodan jälkeen jo rauhanneuvotteluissa kohdistanut myötämieltä maatamme ja sen johtajia kohtaan aivan toisella tavalla kuin muita Hitlerin liittolaisia kohtaan.

Ei voisi kuvitella, että Ranska juhlisi itsenäisyyspäiväänsä vuodesta toiseen vihamielisillä sotaelokuvilla taisteluista Saksan kanssa. Tai Hollanti, joka Ranskan rinnalla koki raskaan Saksan miehityksen.

Suomen vallitsevassa historiakäsityksessä on jotakin pahasti vialla. Media heijastelee sitä.

Suomi nosti 1990-luvulla EU-prosessissa asekätkijät, Mannerheimin, suojeluskunnat ja lotat uuteen kukoistukseen. Vastaava prosessi on tapahtunut esimerkiksi Ukrainassa. Suomen media ja poliittinen johto näyttävät tuntevan myötämieltä Ukrainan fasistien liittolaisten perillisiä, oikeaa sektoria ja tataareja kohtaan. Kanerva tai muu Suomen poliittinen johto tai media eivät ole osoittaneet minkäänlaista kritiikkiä Ukrainan nyky-johtoa kohtaan sen pidättäytyessä suorista keskusteluista itä-ukrainalaisten kanssa Minskin sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Sokeuden äärioikeiston nousua kohtaan voi selittää vain se, että Suomi ei ole käsitellyt omaa historiaansa vaan on lyhytnäköisesti rakentanut epäuskottavan sankaritarinan itsestään. Sen on pakko elämän realiteettien paineessa murentua.

Nöyryys surun edessä, totuus ja aitous ovat tavoittelemisen arvoisia asioita myös kansakuntien kohdalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: militarismi Suomessa, Kanerva, kansainväliset lait, USA:n kutsu Suomelle, ISIS,

Kreikka ja troika

Keskiviikko 24.6.2015 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ystäväni, joka on mukana useissa troikan neuvotteluissa Kreikassa, kirjoitti 2012 minulle:"Ne viis veisaavat heidän yksipuolisen politiikkaansa seurauksista, leikkauksista ja pyrkimyksestään puristaa niin paljon rahaa kreikkalaisista kuin mahdollista nyt kun nämä ovat täysin heidän armoillaan. Tämä on laajin yksittäisen valtion "ulos-myynti" koskaan. Ei vain eurooppalaisen valtion vaan valtion ylipäätään, piste. Se on pahempi kuin Argentiina tai Venäjä."

Yksityistämispuheissa ja niiden ylistämisessä jollakin neuvottelijoista on aina ketunhäntä kainalossa. Jokin oma tai läheinen intressitaho hyötyy yksityistämisestä."Joku ,Kreikan kyseessä olen rikastuu kun valtion omaisuus pakkomyydän pilkkahintaan.""Kreikkalaisia vaaditaan yksityistämään jopa vesilaitoksensa".

Euroopan politiikka amerikkalaistuu kiihtyvällä vauhdilla. Eurooppalaiset ovat omaksuneet demokratiakäsityksensä sisällöksi riittävän poliittisen demokratian. Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja sosiaaliset oikeudet ovat menettäneet merkityksensä. Siksi on helppo tuhota valtiot, joissa on ollut sosialistisia rakenteita, sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Yhdysvallossa pankit päättävät vaalien tuloksen. Jeb Bush sai 70 rikkainta taakseen jo ennen kuin hän oli virallisesti ilmoittautunut presidenttikisaan. Clintonin ja hänen välisensä kilpailu ratkaistaan rahan määrällä.

Aseteollisuuden menestys edellyttää militarismia, joka sopii pankkien vallan liittolaiseksi. Pankkien ja asteollisuuden avulla ratkaistiin toiseen maailmansotaan ryhtyminen. Nyt Yhdysvaltojen maailmanvallan symbolit sotilastukikohdat ja ydinkärjin varustetut laivat takaavat läsnäolollaan sen, että vain ne valtiot, jotka hyväksyvät militarismin ja pankken avulla ylläpidetyn poliittisen demokratian ovat "hyviä" ja jokainen valtio, joka tuon maailmanvallan kyseenalaistaa ovat "pahoja".

Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon voimistuminen Euroopassa on merkki EU:n siirtymisestä militarismiin perustuvan maailmanjärjestyksen kannattajaksi. Jokaisen yhteisvastuuta, tasa-arvoa ja todellista ihmisten välistä demokratiaa kannattavan kansalaisen on noustava vastustamaan tätä kehitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreikan ulos-myynti, IMF:n kiristyspolitiikka, pankkien valta, militarismi oikeusjärjestelmänä

Suomen voimistuva militarismi

Lauantai 16.5.2015 klo 14.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Oikeistohallitus ja porvarienemmistöinen eduskunta päättivät 1918 tammikuussa porvarillisen armeijan perustamisesta. Tietokirjailija Unto Kiiskinen kuvaa teoksessaan Kaksi kansanmurhaa minkälaisen kohtalon työläisperheet kokivat tuon armeijan ja sen tukijoiden käsissä.

Teloittajien toimet pyhitettiin kirkoissa ja oikeusistuimissa minkä johdosta historiankirjoitus on tuon ajan kohdalta kesken. Saksan suurvaltapoliittiset intressit olivat läsnä sen osallistuessa porvarillisen armeijan kanssa sotatoimiin.

!930-luvulla Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian pankkiirit tukivat Hitlerin valtaannousua ja suuri osa Saksan strategisesta teollisuudesta oli yhdysvaltalaista tai Yhdysvallat sijoitti siihen. Voltairenet.org sivustolla on Valentin Katasonovin erinomainen artikkeli siitä kuinka toinen maailmansota pelasti Yhdysvaltojen kapitalismin.

Suomen polku toiseen maailmansotaan kävi Saksan rinnalla. Sisällissodan jälkeinen sotapropaganda jatkui maassamme katkeamattomana lukuunottamatta Ståhlbergin presidenttikauden selvää oikeusvaltioperiaatteen hetkellistä voimistumista. Akateeminen Karjala-seura, suojeluskunnat, Lotta-järjestöt ja Isänmaallinen kansanliike puhalsivat sotaintoa maahan.

Muutos vähemmän militaristiseen suuntaan tapahtui rauhansopimuksen seurauksena. Valvontakomission fasistisina pitämät järjestöt oli lakkautettava ja rauhantahtoiset ja demokratiaa rakentamaan pyrkivät voimat oli vapautettava vankiloista.

Presidentti Kekkosen valtakausi oli tänä päivänä käsittämätöntä rauhan aikaa. Hänen valtakautensa päättyi samaan aikaan kun pääomaliikkeitä alettiin vapauttaa Suomessa ja Suomi liittyi selkeämmin läntisen kapitalismin armoille.

Psykiatrina havaitsin muutoksen selkeästi. 1970- luvun lopulla ja vielä 1980-luvun alussa luennoin tutkimuksista, joissa oli osoitettu, että vauva synnyttää kyvyn hoivata yhtä hyvin miehissä kuin naisissa. Tanskalaisen lastenpsykiatri Lene Lierin videoimana katsojat näkivät kuinka niissä miehissä, jotka olivat vastuussa pienen vauvan hengestä, olivat siis niin paljon läsnä pienokaisen kanssa, että suhde syntyi, vuorovaikutus ja ilmeet olivat samat kuin äideillä. Päätelmäksi tuli, että kyky hoivata ei ole synnynnäistä vaan opittua. Viimeisen vuoden aikana ilmiö on saanut myös aivojen kemiassa todennetun vahvistuksen.

Jo 1980-luvun lopulla muotiin tulivat psykiatrit, jotka katsoivat, etttä pojat ovat poikia ja että aggressiivisuus kuuluu pojan elämään. Puheet aseistakieltäytymisestä ja rauhanmarssit katosivat. Itsekkyys ja taloudellisen voiton tavoittelu tuli muodikkaaksi.

Itsekkyys ja yhteisvastuun puute yhteiskunnassa johtaa vieraantumiseen lämpimistä tunteista ja eläytymisestä. Väkivaltavideoiden katsominen ja väkivaltaviihde ovat muodostuneet väyliksi tuntea olevansa elossa. Militarismi on yhteiskunnan tarjoama ratkaisu olemassaolon tarkoitukseen.Tarvitaan vain vahva johtaja, riittävä propaganda niin huomaamatta havaitaan suomalaisten olevan valmiita tappamaan.

1990-luvulla ei ihmetelty, että Ison-Britannian yliopistot ja Anglikaaninen kirkko sijoittivat aseteollisuuteen. Saksojen yhdistyminen toi esiin laajenemistarpeen, joka ilmeni Saksan ja Yhdysvaltojen pankki- ja teollisuuspiirejä hyödyttävissä Jugoslavian hajottamissodissa. Propagandan merkitys voimistui. Holokaustin uhrit serbit, jotka vastustivat hajottamista leimattiin Ruder-Finn mainostoimiston  avulla valheellisesti aggressoreiksi. Sen sijaan fasististen asenteiden uusi nousu Kroatiassa painettiin villaisella. Jugoslavia oli eräänlainen Kreikan esiharjoitus.

Baltian maissa ja Suomessa mielellään unohdettiin omat maailmansodan aikaiset keskitysleirit ja esimerkiksi Eestin julistaminen juutalaisista vapaaksi. Sen seurauksena pakon sanelemana kielletyt fasistiset järjestöt ja suojeluskunnat kokivat uuden tulemisen, joka jatkuu nyt Ukrainassa fasististen järjestöjen sallimisena sekä sodan aikaisten hirmutöiden mitätöimisenä. Samoin Baltian-maiden harrastama venäjänkielisen väestön sorto hyväksytään.

Hill+Knowlton mainostoimiston lanseeraama Venäjä- ja Putinvastainen propaganda on saanut Suomessa ja Baltiassa erinomaisen vastaanoton. Kuten Jugoslaviassa rauhaa ja tasaveroisia ihmisoikeuksia kannattavat serbit leimattiin aggressoreiksi myös Ukrainan venäjänkielisten tasa-arvoisia oikeuksia ajavat itä-ukrainalaiset leimataan Suomessakin aggressoreiksi. Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien väkivaltaisten joukkioiden toimista ei puhuta.

Muutama päivä sitten Yle:n pääuutislähetyksessä nähtiin presidentti Niinistö tavattoman tuttavallisessa ja suorastaan ilakoivassa tapaamisessa Ukrainan presidentti Poroshenkon kanssa Saksassa. Tuntui kuin Niinistö olisi tuntenut kuuluvansa samaan Yhdysvaltojen johtamaan "jengiin" kuin Poroshenkokin. Samaan aikaan Poroshenko laillistaa fasistiset järjestöt, kertoo jatkavansa aseellista taistelua "viimeiseen veripisaraan" eikä piittaa Minskin sopimuksesta.

Jäin myös miettimään presidentti Niinistön esiintymistä vaalien aluspäivän pääuutislähetyksessä Santahaminan varuskunnassa maastopukuisten lukiolaisten kanssa.

Viime vuoden näytelmä Venäjän aggressiosta on ollut kuvaava kun tosiasialliset aggressorit olivat USA:n ja EU:n ylikansalliset yritykset tavoitteineen. He saivat sivustatukea yhdysvaltalaisilta palkkasotureilta. Suomalainen militarismi on saanut runsain mitoin sivustatukea Yhdysvalloista riippuvaiselta EU:lta. Lähellä kotivesiään ja -ilmatilaansa liikkuvat venäläiset sotilaskoneet ovat saaneet yhdysvaltalaiset ja muut NATO-koneet kimppuunsa suunnattoman suomalaisen ja baltialaisen huomion saattelemana.

Kokoomus ja RKP ovat militaristisimmat puolueet nyt kuten 1918. Pääoman etua ajetaan viime kädessä sodalla. Militarismi hiipii Suomessa kuten se jo avoimesti Yhdysvalloissa on osa poliisitointa. Yhdysvalloissa toisinajattelijat ja kellonsoittajat, jotka paljastavat hallituksen laittomuuksia koetaan vaarallisempina kuin terroristit. Jokaisen meidän viestintää vakoillaan - ei vielä laillisesti suomalaisen lainsäädännön pohjalta- mutta maailmaa hallitaankin Yhdysvaltojen kongressin laeilla.Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa merkitsee osallistumista sen "jatkuvan sodan logiikkaan". Suoritamme vähintäänkin siivouspalvelua sen sotatantereilla. Afganistanin jälkeen olemme jo jonossa Libyaan.

Itävaltalaiset kokevat puolueettomuuden positiivisena osana identiteettiään. Itävallan ulkoministerin ja erään professorin haastattelu 15.5. Ylen pääuutisissa löi varmasti suomalaiset televisionkatsojat ällikällä. NATO:sta ei Itävallassa edes keskustella. Kahdeksankymmentä prosenttia vastusti NATO:a. Venäjä ei Itävallan ulkoministerin mukaan ole uhka Itävallalle eikä myöskään NATO-maille! Itävallan hallitus ei pidä Venäjä-pakotteista. Kuinka on mahdollista, että tällainen uutinen lähetetään Yle:n toimesta. Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen on moisen harhalaukauksen aikana täytynyt olla lomalla vieden NATO-propagandan salkussaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, sota pelastaa talouden, Suomen militarismi, kansanmurha ja propaganda, fasismi, USA, puolueettomuus

Isäntämaasopimus ja oikeiston aseellinen siipi

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Isäntämaasopimus näyttäytyy militaristisen oikeiston pyrkimyksenä käyttää sisäpoliittista valtaa. NATO:n läsnäolo Suomessa estää yhteiskunnan kehittymisen yhteisvastuulliseen suuntaan. Sikäli Keijo Korhosen vertaus isäntämaasopimuksesta naulana itsenäisyytemme arkkuun on osuva. Emme enää voi vaikuttaa siihen minkälaisessa yhteiskuntajärjestelmässä elämme.Venäjä on leimattava "aggressoriksi" "yleisistä syistä" suomettumisen johdosta.

Vuonna 1917 Suomen oikeisto ei halunnut sosialistista/sosiaalista itsenäisyyttä sosialidemokraattisen eduskunnan päättämän valtalain avulla. Äärioikeistolaiset kansanedustajat neuvottelivat salaa Pietarin kanssa eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä, jotta Suomi säilyisi porvarillisen Venäjän autonomisena osana itsenäisyyden sijaan.

Heti itsenäistymisen jälkeen sama oikeisto halusi varmistaa sisäpoliittisen vallan. Ensin se sääti lain porvarillisesta armeijasta ja kutsui  Saksan armeijan apuun varmistamaan oikeiston vallan. Mieluummin Saksan keisarikunnan alaisuuteen kuin todella itsenäisen Suomen. Saksan miehitys päättyi keisarikunnan romahtamisen johdosta. Ei suomalaisten tahdosta.Venäjä/Neuvostoliittoa kutsuttiin todellisuuden vastaisesti aggressoriksi.(vapaussota)

Jälleen oikeisto  kutsui Saksan armeijan apuun 1940. Hallituksessa oli voimia, jotka pyrkivät äärioikeistolaisen puolueen IKL:n lakkauttamiseen. Kommunistit, rauhan- ja Neuvostoliiton ystävät oli pantu vankilaan, silti rauhan ja demokratian vaatimukset voimistuivat maassa.Suomen armeija oli hyökkäyssodassa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla. Suomen armeija oli Lapissa Saksan armeijan alaisuudessa.Saksan maailmanvallan ja puhtaan rodun tavoittelu sopi silloiseen suomalaiseen varsinkin akateemiseen todellisuuteen.

Nyt oikeiston militaristinen ja taloudellista valtaa hallussaan pitävä oikeisto on voimistanut toimintaansa. Se kutsuu Yhdysvaltoja takaamaan oikeistolaisen yhteiskuntajärjestelmän ja tuhoamaan yhteisvastuun yhteiskunnan viimeisetkin rippeet. Yhdysvaltojen johtaman NATO:n kannatus Suomessa on vähäinen. Siksi oikeisto jälleen salaa, kuten 1917 ja 1940 solmii NATO:n isäntämaasopimuksen, jota solmittaessa ei ole ollut saatavilla edes suomenkielistä käännöstä siitä. Kokoomus/RKP ministerit ja virkamiehet yhdessä kokoomusta edustavan presidentin kanssa ovat allekirjoittaneet perustuslain vastaisesti sopimuksen.

NATO:a tarvitaan ylikansallisen pääoman vallan tavotteita takaamaan. Kun Jugoslavia ei alistunut NATO:n tahtoon sitä pommitettiin 3kk uraanipommeilla 1999. Jugoslavian oli muutettava yhteiskunta, jossa jokaisella oli ilmainen terveydenhuolto, koulutus, 1kk vuosiloma, yhteiskunnaksi joka kärsii sodan seurauksista vuosikymmeniä ellei satoja vuosia.

Yhdysvaltalainen demokratia toteutuu rahalla. Vain 34% osallistui viimeisiin vaaleihin. Kun ylikansallisten suuryhtiöiden vaatima salaisesti valmisteltu TPP -"vapaakauppasopimus" viikko sitten tuotiin kongressiin, sen olivat saaneet lukea vain lobatut valmisteluryhmän osanottajat. Poliittisen republikaani/demokraatti valiokunnan tuli ottaa kantaa "fast track" menettelyyn saamatta lukea tekstiä. Valiokunta suostui fast trackiin, joka merkitsee sitä, että Obama saa viedä lain läpi kongressin siten, että kongressi ei saa tehdä muutoksia lakiin. Ainoastaan hyväksyä tai hylätä.

Juuri tämän tapaisella demokratialla isäntämaasopimus on myös Suomessa allekirjoitettu.

Ylikansallisen pääoman hallitsema läntinen media nostaa Venäjän aggressoriksi voidakseen tässä propagandasumussa edistää omia globaalipoliittisia sotilaallisia ja taloudellisia tavoitteitaan. Sodan uhalla peloteltuja ihmisiä sokaistaan olemaan näkemättä sitä, että tavoitteet liittyvät yhteiskuntien rakenteisiin ja taloudellisen vallan saamiseen, ei kansojen turvallisuuteen.

Läntisessä vapaakaupan markkinoinnissa tuodaan esille tarvetta vähentää kiinalaisen tuotannon riskejä, työturvallisuutta, työntekijöiden oikeuksia jne. Tuossa propagandassa halutaan peittää TPP:n ja TTIP:n valtavat riskit, jotka koskevat mm ylikansallisen agriteollisuuden(Monsanton) piittaamattomuutta myrkyistä ja GMO- tuotannon ongelmista. Investointisuoja on epädemokraattinen pyrkimys tehdä investoijille mahdolliseksi haastaa valtiot oikeuteen mikäli kansalaisten suojaksi laaditut lait estävät investoijia kasvattamasta voittojaan.Työntekijöiden oikeudet ovat Yhdysvalloissa kiihtyvästi pienentyneet samoin ammattijärjestöjen rooli.

Kokoomuksen puheenjohtaja on ilmaissut haluavansa vähemmän valtiota. Yhdysvalloissa valtion toimintojen tilapäiset sulkemiset on nähty merkkinä valtion yksityistämisestä. Yksityistetyssä valtiossa demokratia kuolee tai menettää merkityksensä

Olemme sen edessä, että oikeisto haluaa yhteiskunnan perustuvan yksityiseen voitontavoitteluun, jonka yksityiset armeijat turvaavat. Yhdysvalloissa vankilalaitoksesta, armeijasta, kouluista jne suuri osa on yksityistetty. 

Yhdysvaltalaisen kenraalin pääsy Suomen armeijan ylipäälliköksi (ei siihen enää Niinistöä tarvita puhumattakaan nykyistä komentajaa Lindbergiä) johtaa siihen, että suomalaisen yhteiskunna rakenteiden ja ulkopolitiikan on miellytettävä Yhdysvaltojen (omaa ase-öljy- ja agriteollisuuttaan kuuntelevaa) presidenttiä. Sympaattiset suhteet naapuriimme Venäjään ovat sula mahdottomuus.

Olemme historiamme aikana harvoin olleet itsenäisiä. Valtaa pitävä oikeisto on turvautunut Saksaan ja nyt Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Itsenäisestä rauhantahtoisesta ajattelusta ei enää joudu vankilaan, mutta anglo-amerikkalainen media pitää huolen siitä, että sen kaltaisesta ajattelusta vaietaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeistomilitarismi, armeija sisäpoliittisena vallan välineenä, historia toistaa itseään, Saksan armeija, NATO,

EU:n militarismi, kokoomus ja RKP

Keskiviikko 11.3.2015 klo 10.33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi pyrkii Kokoomus ja RKP edellä sotalippujen alle. Onko mikään kiihottavampaa kuin tankkikolonnien jytinä Baltiassa ja Finnmarkissa. Lentosotaharjoitus Rovaniemeltä yhdessä NATO-tovereiden kanssa. Mikä on uljaampaa kuin kuolema marssin soidessa. Ollaan mukana jossakin itseä suuremmassa.

1917- 1918 eduskunnan pöytäkirjoja lukiessa samat sotapuolueet, samat sotapuheet. Demokratia, yhteisvastuu kansalaisten tasa-arvon puute voidaan unohtaa kun sotatorvet soivat!

On traagista seurata avautuvaa näytelmää, joka seuraa EU:n omia virheitä Ukrainassa ja tarvetta kieltää nuo itse tehdyt virheet. Virheiden kieltäminen johtaa entistä suurempiin virheisiin, joiden tunnustamista ei voi sallia, jolloin tarvitaanvielä suurempia virheitä. Sitten tarvitaankin jo militarismin sivustatukea. Ollaan oikeasssa, ettekö usko tai täältä pesee tykin piipusta.

EU Saksan ja Puolan johdolla teki valtavan virheen liittoutumalla Yhdysvaltojen kanssa väkivaltaiseen vallankaappaukseen Ukrainassa. EU teki valtavan virheen ollessaan kykenemätön ahneudessaan ja sokeudessaan näkemään myötäelämisen kautta minkälainen maa Ukraina on. Kuinka riippuvainen sen talous ja yhteiskuntaelämä on Venäjästä. Kuinka monta miljoonaa ukrainalaista saa toimeentulonsa työssäolosta Venäjällä, kuinka monta venäläis-ukrainalaista avioliittoa on solmittu, miten tärkeä itä-ukrainalaisille venäjänkieli on, jonka asemaa EU salli Kiovan laittoman hallituksen uhata.

EU ei omassa propagandassaan paljastanut kuinka merkittäviä Ukrainan EU-lähentymissopimuksen sotilapoliittiset artiklat ovat niin Ukrainan kuin Venäjän turvallisuudelle. EU ei estänyt Kiovan laitonta hallitusta julistamasta sotaa itä-ukrainalaisia vastaan. Mihin muuhun kuin huonon politiikan ja henkisen väkivallan jatkeeksi ja tehostajaksi sotaa tarvittiin?

Yhdysvallat on jo pitkään harjoittanut laajentumistaan jatkuvien sotien ja terrorismin tukemisen avulla, jonka terrorismin tukemisen se peittää tai unohtaa kun se tulee liian kiusalliseksi. Omalla mantereella tapahtuvien väkivaltaisten laajentumisten, kansanmurhien ja hyväksikäyttöjen (intiaanit, orjat, rotusorto) jälkeen vuoroon on tullut Eurooppa (Jugoslavia ja Ukraina, Venäjä).Sama sortava asenne muihin kansoihin nähden toistuu kuin miten USA kohtelee omaa mustaa väestöään. Palestiinalaiset, afrikkalaiset, ukrainalaiset, venäläiset ovat toisen luokan kansalaisia Yhdysvaltojen ylemmyydentuntoisessa käsityksessä itsestään.

Jokainen, joka näki ARD:n Saksan yleisradioyhtiön dokumentin Saksan ja NSA:n yhteistyöstä ei voi enää pitää Saksaa erillisenä Yhdysvalloista. Kaikki laittomat lennokkimurhat Afrikan mantereella tapahtuvat Saksasta käsin. Saksa osallistuu USA:n laittomuuksiin täysin rinnoin. Ei ihme, että kaiken tuon salaisen toiminnan peittämiseen tarvitaan voimakasta propagandaa ja jokin tosielämän kohde, jota voidaan syyttää aggressiivisuudesta kun itseasiassa itse ollaan aggressoreita. Lennokkimurhissa viattomien uhrien suhde "murhattavaksi tarkoitettuihin" on 47/ 1300 jäkimmäisen tarkoittaessa viattomia uhreja.

Koko pinnanalainen salainen väkivaltakoneisto joka pitää kourissaan jokaisen meistä maailmankansalaisista on niin mieletön, että sen peittämiseen tarvitaan mahtava määrä aseiden kalistelua ja sotameteliä, jonka kohde on Venäjä, jotta meidän kansalaisten huomion estetään tiedostamasta totuutta ja reagoimasta siihen. Sillä metelillä estetään näkemästä ja kokemasta todellisuutta, joka tarkoittaa, että Yhdysvaltojen jatkuvan sodan logiikan taustalla oleva ase- ja muu teollisuus yhdistettynä EU:n vastaaviin taloudellisia intressejään puolustaviin tahoihin on syyllinen epäinhimillisyyden, fasismin, juutalaisvainojen ja ihmisten kurjistumisen voimistumiseen.

Suomessa kokoomus ja RKP ovat solidaarisia tuolle taloudellisen vallan etujen mukaiselle toiminnalle, jota vallan ylläpitoa voimistetaan militarismilla. Ollessani lakivaliokunnan jäsen Elisabeth Rehn, RKP, valiokunnan puheenjohtaja, oli aina tuon taloudellisen vallan lähettiläs ja eriarvoisuuden lisääntymisen varmistaja.

EU- armeijan nostaminen keskustelun keskiöön aikana, jolloin kansalaisten kannalta tärkeämpää olisi puhua rauhasta, yhteistyöstä, keskinäisestä kunnioituksesta ja totuudesta. Aseidenkalistelu ja EU-armeijasta puhuminen siirtää huomion todellisista tärkeistä asioista syrjään. Oikeistojohtoinen NATO- EU on vaarallinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ekspansio ja sodan logiikka, militarismi, Saksa, USA, kokoomus, RKP

Jäljet pelottavat - Yhdysvallat Syyrian ja Iranin kimpussa

Sunnuntai 26.2.2012 klo 12.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vanhaksi elänyt kansalainen näkee silmiensä edessä kaiken sen kauhun ja epäoikeudenmukaisuuden, mitä Yhdysvallat on pääasiassa laittomilla sodillaan ja taloudellisilla pakotteillaan ympäri maailmaa aiheuttanut.Miljoonien kuolonuhrien ja tuhon jälkeen Yhdysvaltojen armeija poistuu paikalta ja jättää kansat itse korjaamaan vaurioita.Myrkytetyt metsät ja miinoja täynnä olevat maat eivät korjaannu vuosisadoissakaan.

Vietnam, Laos, Kambodia,Kuuba,Iran, Irak, Afganistan.Myös Suharton suorittama Indonesian puolen miljoonan kommunistin tappaminen tapahtui Yhdysvaltojen tuella.  Koko Etelä-Amerikan sotilasdiktaattoreiden koulutus ja kidutukseen harjaannuttaminen tapahtuivat Yhdysvaltojen Georgian osavaltion koulutuskeskuksessa. Sotilaskaappausten tukeminen, demokraattisesti valittujen rakenteiden tuhoaminen ja salaiset operaatiot olivat Yhdysvaltojen Etelä-Amerikan   politiikan arkea.

Jugoslavian sodan tavoitteena oli muuttaa maan talousjärjestelmä, estää maata olemasta minkäänlainen johtaja liittoutumattomien maiden joukossa sekä saada alueelle Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Systemaattisella taloussaarrolla saatiin eri kansallisuudet ja uskonnolliset ryhmät toisiaan vastaan, nationalismi ja viha nostivat päätään. Yhdysvaltojen sijasta paha projisioitiin Jugoslavian kansanarmeijaan, maan johtajiin ja maan hajottua lopuksi Serbeihin.Uskonnollisten ryhmien ja kansallisuuksien kansainvaellukset turvalliseksi kokemilleen alueille alkoivat. Ilman kotipaikkaa olevat pakolaiset ovat edelleen alueiden arkea.

Irakin sotaan pyrittiin saamaan mukaan muita maita joukkotuhoaseisiin liittyvien valheellisten tietojen avulla. Afganistanin hyökkäystä perusteltiin Osama bin Ladenin kiinniottamisella. Kameroiden edessä tapahtuva bin Ladenin tappaminen laittoman salaisen operaation avulla toi presidentti Obamalle poliittista kannatusta.Miksi niin paljon Afganistania on tuhottu?

Nyt on vuorossa Syyria ja Iran. Klaaneista, eri uskonnollisista ryhmistä, toisiaan vastustavista ryhmien osista koostuva Syyria on toiminut alueen tasapainottajana oltakoon mitä mieltä tahansa maan presidentistä. Hyökkäys Syyriaa vastaan alkoi Yhdysvaltojen syyttäessä perusteettomasti Syyriaa Libanonin Haririn murhasta. Yhdysvallat julisti liittoutumattoman Syyrian roistovaltioksi ja johtaa mediaa kaikin tavoin tukemaan tätä käsitystä.

Nyt ulkoministeri Hilarry Clinton voitonvarmasti julistaa Syyrian Turkissa edustettuna olevan opposition edustavan Syyriaa! Syyrian sisällä oleva oppositio katsoo neuvottelujen olevan tie ulos kriisistä, mutta Turkissa toimiva oppositio kannattaa väkivaltaa. Malttamaton Yhdysvallat haluaa toimia Turkissa olevan opposition ja siten Jugoslavian kaavan mukaan. Se ei piittaa ihmisuhreista. Se ei piittaa siitä lopputuloksesta, minkä maallisen Syyrian hallituksen vaihtaminen kiihkouskonnolliseen hallitukseen johtaisi. Se ei piittaa siitä, kuinka Alawiittien, Sunnien ja eri klaanien edustajien olisi muutettava nykyisiltä asuinsijoiltaan alueille, joilla on suurempi saman uskontokunnan tai muun ryhmän muodostama yhteisö.

Iranin talouspakotteet eivät edistä demokratiaa. Päinvastoin ahdinkoon joutuvan kansan johtajat vähentävät sitä. Yhdysvallat tietää, että Iran ei kehitä ydinasetta, mutta se käyttää valheellista käsitystä propagandavälineenä saadakseen "liittolaiset" talouspakotteiden kannalle. Mikä oikeus talouspakotteille on?

Yhdysvallat toimii aina oman virallisen ulkopolitiikkansa mukaan, jonka mukaisesti maapallolla ei saa olla yhtään edes alueellista hegemoniaa tavoittelevaa johtavaa maata. Samoin ulkopolitiikka ei hyväksy muuta talousjärjestelmää. Surullista on se, että yhä useammat maat katsovat etujensa mukaiseksi myötäillä tätä Yhdysvaltojen absoluuttista sotilaallista valtaa, Euroopan Unioini mukaan luettuna, Arabimaiden enemmistöstä puhumattakaan. Pieni Suomi saadaan sidottua myötäilyyn Lähi-Idän ydinaseeton vyöhyke kokouksen organisoinnin ylpeydellä sekä hanakkuudella päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Turvallisuusneuvosto ei edusta demokratiaa. Kirjailija Paavo Haavikko totesi Suomen pyrkivän aina sen pöydän alle, jossa päätöksiä tehdään.

Maapallolla käytetään yhä vähemmän diplomatiaa, yhä vähemmän kunnioitetaan kansakuntien oikeutta päättää itse omista asioistaan oman kehityksen lainalaisuuksien mukaisesti. Ihmisten mahdollisuus ajatella itse heikkenee puolitotuuksia ja valheita sisältävän mediavyörytyksen johdosta. Pakkovalta ja viime kädessä militarismi ja sodat ratkaisukeinona näyttävät yhä arkisemmilta. Obaman rauhan Nobel näyttää yhä irvokkaammalta.

Demokratia valuu sekä mikro- että makrotasolla käsistä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syyria, Yhdysvaltain maailmanvalta ja militarismi

Helsingin Sanomat, Syyria, oikeistaju

Tiistai 7.2.2012 klo 10.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ihmisen oikeustaju perustuu oikeisiin tietoihin. Ihmisoikeudet ja oikeustaju voidaan muokata halutunlaisiksi yksipuolisten tietojen avulla. Kun laiton Irakin sota alkoi, suomalaiset tiedotusvälineiden edustajat istuivat yhdysvaltalaisissa tankeissa ja kuvasivat todellisuutta yhdysvaltalaisten, juuri kansainvälistä oikeutta rikkoneiden tahojen silmin. Kukaan ei vaatinut vallanvaihtoa Yhdysvaltoihin vaikka viimeisten saartojen ja sotien seurauksena miljoona Iranilaista oli kuollut, samoin 2 miljoonaa Irakilaista (ensin saarron ja pakotteiden seurauksena, sitten sodan ja miehityksen aikana)Ilmasta kuoliaaksipommitettujen ruumiit eivät näytä yhtä todistusvoimaisilta kuin lähietäisyydeltä ammutut.

Tämän päivän 7.2.2012 Helsingin Sanomissa on sinänsä ansiokas selostus Syyrian tilanteesta. Siinä kuvataan uskonnollisten ryhmien määrät ja taistelupaikat. Siinä referoidaan venäläistä asiantuntijaa ja kiinalaista sanomalehteä. "Venäjän menetetty peli"-kolumnissa Jukka Huusko ennakoi Venäjän vaikutusvallan vähenemistä Lähi-Idässä.

Kiinostavampaa kuin se mitä artikkelissa sanotaan, on se mitä artikkelissa ei sanota. Siinä unohdetaan mainita se, että Israel miehittää edelleen osaa Syyriasta, eikä maiden välillä tietääkseni ole rauhansopimusta. Siinä ei mainita, että muuten esiinnostetuissa sunnivaltioissa Saudi Arabiassa ja Qatarissa on Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Vaikuttaisiko tämä myös maiden kannanottoihin konfliktissa. SaudiArabia on eräs Yhdysvaltojen suurimmista aseostajista.

Lukijalle olisi ollut arvokasta tietää, missä muissa Arabimaissa on Yhdysvaltojen sotilastukikohtia. Asekauppa pyörittää maailmaa. Samaan aikaan kun Venäjää arvostellaan,aivan oikein, aseiden viennistä Syyriaan, samassa yhteydessä unohdetaan USA:n asekaupat Bahrainin kanssa,jossa on Yhdysvaltojen sotilastukikohta ja joka verisesti tukahduttaa oman maansa shiaenemmistön protesteja, joita Saudi Arabia vyöryi viime keväänä  tukahduttamaan.

Kolmantena puutteena näkisin sen, että Helsingin Sanomia ei kiinnosta osana analyysiään kuvata 1,5 miljoonan Irakin pakolaisen asemaa Syyriassa. Pitäisikö näiden pakolaisten nyt paeta johonkin kolmanteen maahan kun Länsimaat heittävät bensiiniä sisällissodan liekkeihin ja vaikeuttavat kansalaisten elin- ja toimeentulomahdollisuuksia koko Syyriassa.

Helsingin Sanomien ei olisi ollut varmaankaan vaikeata saada joko Suomen suurlähetystöstä tai Syyrian viranomaisilta tietoa siitä mikä Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisten kohtalo Syyriassa nyt kriisin olosuhteissa on. Olisi ollut kummallista, jos ulkomaiset toimittajat eivät Suomen sodan jälkeistä tilannetta kuvatessaan olisi olleet kiinnostuneita miten Kanta-Suomeen muuttamaan joutuneet sadattuhannet karjalaiset voivat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: militarismi, totuus, oikeustaju, USA, Venäjä

Vanhemmat kirjoitukset »