EU, Espanja, Kreikka ja militarismi

Maanantai 23.10.2017 klo 12.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen mielenkiinnolla seurannut EU:n kehitystä oikeisto-militarismin suuntaan. Liittoutumattoman, sosialistisen Jugoslavian suunnitelmallinen aseellinen tuhoaminen oli vain alkupala  USA:n ja Saksan ahneessa Balkanin infrastruktuurin haltuunotossa vuoteen 1999 mennessä. Nato-miehitys Bosniaan ja USA:n sotilastukikohdan rakentaminen Serbian alueelle Kosovon maakuntaan NATO-miehityksen aikana olivat vain sotilaallinen saavutus, johon tähdättiin. Vakuutuslaitokset, pankit, yritykset ja media tulivat haltuunotetuiksi vähitellen.

Ahneuden johdettua myös Euroopan pankkikriisiin, erityisesti Saksa alkoi EU:n euroryhmässä organisoida omien ja Ranskan pankkien triljoona-velkoja äärimmäisellä vallankäytöllä, joka kohdistettiin Kreikkaan ja muihin pieniin EU-maihin.

Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja IMF miehttivät Kreikan valtionhallinnon omilla  virkamiehillään. "Troika" lopetti Kreikan valtion TV-kanavan, jolloin vain kaupalliset kanavat jäivät jäljelle. Ne vuorostaan uutisoivat "troikan" vallankäyttöön perustuvia ja Kreikan raha-eliittiä palvelevia uutisia. Vuoden 2015 valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on nauhoittamiensa keskustelujen pohjalta julkaisemassaan kirjassa Adults in the Room; my battle with the European deep establishmet, kuvannut EU:n hyytäviä vallankäytön mekanismeja.

Propagandalla on vallankäytössä keskeinen osuus. Komission virkamiehet lähettivät tiedotusvälineille jo euroryhmän kokouksen aikana haluamansa tulkinnan kokouksen kulusta. Kun tiedotusvälineiden edustajat haastattelivat Varoufakista kokouksen jälkeen, oli heillä jo valmis tulkinta asioiden "oikeasta" laidasta.

Huolimatta Kreikan kansan vaaleissa ilmaisemasta tahdosta pääministeri Tsipras pakotettiin/kiristettiin alistumaan "troikan" tahtoon, mitä äänestyksessä oli vastustettu.

Kreikassa vallitsi sotilasdiktatuuri 1967 - 1974. Kuninkaan kotiaresti, pääministerin vangitseminen, 3000 kommunistin vangitseminen ja ulkonaliikkumiskiellot olivat vain eräitä  oikeistodiktatuurin piirteitä. 

Kreikan oikeistoa tukeva eliitti tallettaa rahansa Sveitsissä, ei maksa veroja ja käyttää median avulla valtaa synnyttäen myös äärioikeistolle toimintamahdollisuuden, mikä ilmenee fyysisenä väkivaltana. Sotilaallisen vallan paine ja katujen väkivalta luo Kreikkaan demokratiaa uhkaavan ilmapiirin. EU tukee toimintatavoillaan kehitystä, jossa totuudella ei ole merkitystä.

Viime päivinä olemme seuranneet vastaavaa entisen sotilasdiktatuurin Espanjan kehityksessä. 

Sisällissota, jossa laillinen tasavaltalaisarmeija hävisi kenraali Francon äärioikeistolaiselle falangistiarmeijalle, päättyi Francon julmaan sotilasdiktatuuriin. Franco liittoutui ideologisesti Hitlerin kanssa ja sai tältä sivustatukea.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat perusti kolme sotilastukikohtaa Espanjaan.

Diktatuuri päättyi vasta Francon kuolemaan 1975. Espanjassa on runsaasti väestöä, joka hyötyi taloudellisesti diktatuurin ajasta ja suhtautuu siihen myönteisesti – tai ei ainakaan halua, että sotilasdiktatuurin aikaisia rikoksia kaivettaisiin esiin ja tutkittaisiin. 

Catalonia oli poikkeuksellisen sorron alla. Catalonian kieli oli kielletty ja demokratia-aktivistit olivat vainottuja tai vankiloissa. Siten Catalonian väestössä suhtautuminen itsemääräämisoikeuteen on varsin ymmärrettävää.

Espanjan pääministeri Mario Rajoy'n puolue PP on Francon falangistipuolueen jatke. Osa ministereistä on kuulunut falangistipuolueen järjestöihin. Hallituksen suhtautuminen Catalonian itsenäistymispyrkimyksiin on näin ollen loogista. Sotilasvallan mekanismien sisäistäminen tekee mahdolliseksi sotilaallisen vallan käytön kansan kurissapitämisessä.

Rajoyn toimet Catalonialaisten kurissapitämiseksi muistuttavat EU:n toimia kreikkalaisten kurissapitämiseksi. Rajoy on ilmoittanut vaihtavansa Catalonian virkamiehet Espanjan hallituksen virkamiehiin, sulkevansa Catalonian televisiokanavan ja ehkä vangitsevansa autonomisen hallinnon johtomiehet. EU puolestaan kiristi kesällä 2015 Kreikan hallitusta erottamaan suoraselkäisen valtiovarainministeri Varoufakiksen. Käskyjä tulimyös USA:n hallitsemasta IMF:stä ja jopa kulisseissa suurpääomaa edustavalta George Sorokselta.

Larry Summers oli kysynyt Varoufakikselta, haluaako tämä kuulua sisäpiiriin vai toimia  ulkopuolella. Varoufakis määritteli itsensä ulkopuoliseksi.

Kreikan ja Espanjan tapahtumat osoittavat, että ylikansallista pääomaa palvelevat politrukit, EU:n ja USA:n sisäpiiriläiset, määrittävät sen, millä menetelmillä pääoman valtaa laajennetaan. Aseellisesti, propagandalla ja taloudellisesti kuten Jugoslaviassa. Tai sitten hallinnollisella ja taloudellisella vallankaappauksella propagandalla ryyditettynä kuten Kreikassa. Tai sitten annetaan vain jäsenvaltion hoitaa itse asiansa lainaten menetelmä- paletin sen käyttöön kuten Espanjassa.

Propagandan valta on ratkaiseva. Kun nyt tänään odotamme Bosnian serbikenraali Ratko Mladicin tuomiota Haagin NATO:n rahoittamasta tribunaalista, voimme vain todeta, että USA:n ja NATO/EU:n valta on tällä hetkellä massiivinen. Jokaisen tuntevan ja demokratiaa arvostavan kansalaisen on opittava kiistämään se – muussa tapauksessa militarismin vahvistumisen myötä demokratiasta ei ole enää mitään jäljellä.

Espanjan terveydenhuoltojärjestelmä on parempi kuin Suomen

Keskiviikko 12.2.2014 klo 13.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Asuttuani 5 vuotta Barcelonan lähellä ja käytettyäni sikäläistä julkista terveydenhuoltoa voin vakuuttaa samaa kuin kansanedustaja Juha Väätäinen: Espanjan terveydenhuolto on parempi kuin Suomen.

Tosin en tiedä mihin nykyinen Espanjan hallitus on asiat ajanut mutta oma kokemukseni on vuosilta 1999 -2004.

Kaikki espanjalaiset kuuluvat sairausvakuutuksen piiriin. Terveyskeskuksessa jokaiselle on nimetty oma lääkäri ja hänen parinaan on sairaanhoitaja. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on nivottu toisiinsa ja kaikki hoito, lääkehoito ja sairaalahoito mukaan luettuna on ilmaista.

Omalääkäri on kaiken avain. Vain omalääkärin kautta voi päästä erikoislääkäriin, joka vuorostaan arvioi minkälaista erikoissairaanhoitoa asiakas tarvitsee. Kaikki tiedot erikoislääkärin käsityksistä ja toimenpiteistä tulee omalääkärille ja hoitotoimenpiteet saattavat jatkua terveyskeskustasolla.

Terveyskeskuksen lääkärit, 20 000 asukkaan pikkukaupungissa lääkäreitä oli muistaakseni 5, päivystävät kukin vuorollaan yöpyen terveyskeskuksessa. Lääkäri on tiloissa yksin. Hän avaa ulko-oven, kutsuu potilaan sisään ja tutkii mikä on hätänä.

Terveyskeskuksen tiloissa oli lastenlääkärin, allergialääkärin ja hematologin palvelut. Jokainen nainen sai kutsun naistentautien lääkärin tarkastukseen ilmeisesti joka toinen tai kolmas vuosi, koska sain kutsun kerran. Gynekologin tilat olivat terveyskeskuksessa.

Omalääkäri arvioi erikoislääkärintarpeen kiireellisyyden. Esimerkiksi halutessani kerran vuodessa tapahtuvaan silmälääkärin vastaanottoon, muistutin omalääkäriä 3kk haluamaani ajankohtaa aikaisemmin.

Suomalaisessa terveydenhuollossa puuttuvat gynekologin, korva-ja kurkkutautien ja silmälääkärin vastaanotot.Varsinkin silmänpainetauti saattaa monella olla edennyt pitkälle koska oireettoman taudin tutkimisesta huolehtiminen on jokaisen vastuulla ja edellyttää kalliin yksityislääkärin luona käyntiä. Kuulon huolto on myös olematonta.

Espanjassa on myös yksityislääkäreitä ja yksityisiä sairaaloita. Niiden palveluja ei sairausvakuutus korvaa lainkaan. Mikäli asiakas haluaa käyttää yksityisiä palveluita, hän maksaa kaiken, myös lääkkeet täysimääräisesti itse.Kulujen peittämiseksi yksityistä palvelujärjestelmää käyttävät ottavat yleensä yksityisen vakuutuksen, joka kattaa hoitomaksut.

Kokemukseni mukaan Espanjan terveydenhuoltojärjestelmä on tai ainakin oli, selkeä, oikeudenmukainen ja ymmärrettävä sekä kohdensi verovarat jokaisen kansalaisen hoitoon tasapuolisesti.

Hoidossa on mielestäni keskeistä jatkuvuus, päivystysluonteisuus tarvittaessa sekä ystävällisyys.Asiakkaalle on tärkeätä kokea lääkärin empatia sekä se, että tietää pääsevänsä lääkärin puheille yölläkin.Hoidon jatkuvuus syntyy siitä, että yhteys omalääkärin/perusterveydenhuollon ja erikoislääkärin välillä on katkeamaton ja että tiedonvälitys kulkee molempiin suuntiin.

Espanjan pankkien tuen tarve roimasti alimitoitettu

Perjantai 13.7.2012 klo 19.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on kuuluisa siitä, että se on "ainoa joka maksoi velkansa". Kääntäen voi siis todeta, että yleensä velalliset valtiot eivät maksa velkojaan.

Muiden maiden pankkien tukeminen on sokkopeliä tilanteessa, jossa objektiivista arviota esimerkiksi Espanjan pankkien tilasta ei ole. Belgialaisen De Morgen lehden mukaan maailman suurimman, hollantilaisen pankki- ja vakuutusjätin ING:n, Internationale Nederlanden Groepin ekonomistien arvio Espanjan tuen tarpeesta olisi 30 miljardin pankkituen jälkeen vielä 250 miljardia. Siis kokonaistarve 280 miljardia.

Ystävättäreni aviomies kysyi kerran tältä mielipidettä siitä, antaisiko hän taloudellisissa vaikeuksissa olevalle pojalleen suurehkoa summaa lainaksi. Ystävättäreni vastasi: "Voithan sinä antaa, mutta muista, että se on lopuksi kuitenkin lahja". Näin epätodennäköisenä ystävättäreni piti lainan ottajan takaisinmaksuhaluja.

Suomen poliitikkojen on hyvä muistaa, että talouskriisin aikana loputtomaan suureen mustaan aukkoon syydetyt Suomen veroeurot eivät ehkä koskaan tule takaisin. Ne muuttuvat lahjoiksi. Näiden lahjojen kattamiseksi synnytettyä velkaa ei meidän sukupolvemme ole maksamassa vaan lasten ja lastenlasten sukupolvet. 

Yhdysvaltalaisen Lehman Brothers pankin pelastamista yhdysvaltalaisten pääasiassa pieni- ja keskituloisten verorahoilla pidettiin Yhdysvalloissa perusteltuna globaalin kriisin estämiseksi. Kotinsa menettäneet pienituloiset elävätkin autoissaan parkkipaikoilla ja syövät ruokalipukkeiden avulla yleisissä ruokintapaikoissa.

Espanjalaisten pankkien romahtamisesta olisi tietenkin yleis-eurooppalaisia seurausvaikutuksia. Onko Suomen osallistuttava jättimäisiin pelastustalkoisiin vai Espanjan itsensä. 

Suomen pelastuspaketit eivät lopeta espanjalaista korruptiota, autonomioiden ja kuntien ylivelkaantumista, Italian omaa pohjoisen ja etelän välistä kuilua, jossa etelää hallitsee mafia ja maksamattomat verot.

Vanhasen, Vapaavuoren, Jaakonsaaren ja Rehnin suomalaisille esittelemät kiltteys ja kuuliaisuus- "maksa kiltisti"-vaatimukset ovat kestämättömiä nykytilanteessa. Suomalaiset johdateltiin laittomasti euroon. Muut Pohjoismaat ja Britannia eivät ole eurossa. Moni muu EU-maa ei myöskään kuulu euroon.

Harhaisesta kaikkivoipaisuudesta ja vastuuttomuudesta lastenlasten edessä on tultava loppu.

Haastattelupyyntö Espanjasta

Torstai 23.10.2008 klo 19.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Espanjassa ja Etelä-Amerikassa leviävä koulutuksen ja kasvatusalan julkaisu lähestyi eilen haastattelupyynnöllä. Olen julkaissut Espanjassa kirjan Adolescencia, creatividad y psycosis Herder editorialin kustantamana, minkä seurauksena pyyntö tuli.

Espanjaisille 10- 14 vuotiaiden itsemurhien esiintyminen tilastoissa kolmanneksi yleisimpänä kuolinsyynä on ollut yllätys. Lehti oli kiinnostunut kuulemaan mielipiteeni asiassa ja kuinka ongelmaa voisi ennaltaehkäistä.

Jo toinen kysymys liittyi Jokelan ja Kauhajoen tapauksiin. Espanjalaiset eivät tunnu voivan ymmärtää kuinka länsimaiseen sivilisaatioon kuuluvassa maassa, jossa panostetaan koulutukseen voi tapahtua tällaista "teurastusta" niinkuin toimittaja tapahtumiamme kutsui.

Suomessahan itsemurhat ovat vanha tuttu ongelma suomalaisten ollessa maapallon kärkeä mitä tilastoihin tulee.Tutkin tätä aihetta tutkijanurani ensimmäiset kymmenen vuotta. Vertailin mm Ison Britannian hienosto yliopistoja ja tavallisia "red brick"  yliopistoja. Osoittautui, että kaukana kotoa olevissa oppilaitoksissa Oxfordissa ja Cambridgessä tehtiin selvästi enemmän itsemurhia kuin niissä yliopistoissa, joissa nuoret saattoivat käydä kotoaan käsin.

Yhdysvaltojen eri valtioiden välillä oli myös eroja, joista saattoi vetää yhteyksiä ammattirakenteeseen ja tietynlaiseen staattisuuteen tai pysyvyyteen. Mm maatalousvaltaisessa Vermontissa tehtiin huomattavasti vähemmän itsemurhia kuin teollisessa naapurivaltiossa Massachusetissa.

Sosiaalisten totuttujen rakenteiden muutokset edellyttäisivät globaalisti syvällistä paneutumista uusiin korvaaviin ja luultavasti "terveempiin" rakenteisiin. Eläytyvä vuorovaikutus kasvatuksessa kotona, koulussa ja työelämässä antaisi yksilölle hyvän itsetunnon sekä muutokseen sopeutumiseksi että asioiden muuttamiseksi.

Lue lisää »