Ministeri Haavisto hurskastelee.

Perjantai 28.6.2019 klo 10:19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ministeri Pekka Haaviston tämän päivän Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni osoittaa, että hän on entisensä. Yksinapainen maailma, Yhdysvaltojen ja NATO:n sotilaallinen väkivalta ja hirviömäiset talouspakotteet eripuolilla Eurooppaa kuuluvat luonnollisina Haaviston viitekehykseen.

Yllämainittuja luonnehdintoja ei kuitenkaan mainita, vaan niiden avulla suoritettuja kukoistavien ja vähemmän kukoistavien valtioiden ryöstöjä, pommittamisia ja tuhoamista kutsutaan "rauhan töiksi".

Pekka Haavisto katsoo, että EU:n laajeneminen on Suomen etu.

Osallistuminen isojen poikien kanssa isoihin vallankaappauksiin, joilla kehityksessä 24. sijalla kansantuotteella mitattuna oleva liittovaltio, Jugoslavia, tahallaan, isojen poikien valtapyrkimysten vuoksi hajotetaan, tuhotaan ja syöstään kehitysmaiden luokkaan, on siis toivottavaa ja rauhantyötä.

Suomalaiset, oman etunsa mukaisesti ilmeisesti, markkinoivat täysillä holokaustin uhrien, serbien demonisointia, jotta isot pojat pääsivät pommittamaan, miehittämään ja ottamaan haltuunsa haluamansa alueet serbien, alueen valtaväestön, estämättä. Oma ulkoministeriömme teki pommitukset mahdolliseksi antamalla Yhdysvaltojen, halunsa mukaan, valehdella tapahtumaketjusta, jota käytettiin provokaationa.

YK:n päätöksen ohittaen, omat diplomaattimme ja virkamiehemme edistivät mafiavaltio-Kosovon synnyttämistä, jossa serbien pogromit ja 150 ortodoksisen kirkon ja luostarin tuhoamiset olivat arkipäivää. Pahimmat tappamiset ja ortodoksisten luostarien ja kirkojen tuhoamiset tapahtuivat maaliskuussa 2004  Harri Holkerin ollessa YK:n pääsihteeri edustaja Kosovossa, eli Kosovon Serbiaan kuuluvan maakunnan johtaja.

Presidentti Ahtisaari "itsenäisti" Kosovon YK:n päätöksen vastaisesti, muutaman kymmenen yksityishenkilön äänestyksellä.

Nyt kun Kroatia, Kosovo ja osa Bosniasta on puhdistettu serbeistä joko tappamalla tai karkottamalla, on ministeri Haaviston mukaan aika Serbian ja Kosovon normalisoida suhteensa ilman, että ketään on asetettu vastuuseen USA:n ja NATO-EU:n toimista terroristien tukijoina ja laittomien pommitusten suorittajina– tai Kosovon albaanien suorittamista ryöstöistä, asuntojen valtaamisista, elinkaupasta ja serbiväestön terrorista KFOR-joukkojen suojeluksessa.

Nyt 30 vuotta myöhemmin Yle näytti Ulkolinjan, jossa kerrottiin Saudi-Arabian värvänneen ja aseistaneen jihadisteja Bosnian sotaan. Asiantuntijoina dokumentissa käytettiin CIA:n ja FBI:n entisiä virkamiehiä, jotka tietenkin vaikenivat siitä, että Saudi-Arabia värväsi jihadisteja yhdessä USA:n presidentti Clintonin kanssa. Yhdysvaltojen NATO- armeija toimi muslimien ilmavoimina pommittaen provokaatioiden pohjalta serbejä.

Presidentti Koivisto kritisoi jyrkästi serbeihin kohdistunutta NATO-propagandaa. Hän näyttää pitkään aikaan olleen yksinäinen totuutta rakastava sielu tässä suomalaisessa ulkopoliiittisessa noidankattilassa, jota NATO-EU ja Yhdysvallat hämmentävät.

Tarja Filatov, SDP ja Venäjä

Keskiviikko 26.6.2019 klo 10:20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansanedustaja Tarja Filatov on eilisten tietojen mukaan äänestänyt Euroopan neuvostossa Venäjän täysivaltaista jäsenyyttä vastaan yhdessä perussuomalaisten edustajan kanssa.

Tarja Filatov on koulutukseltaan ylioppilas ja on ollut kansanedustaja yli 20 vuotta. Hän on pitkään toiminut ministerinä ja on SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja.

Onko tämä historiattomuudesta puhuva äänestyspäätös myös pääministeri Antti Rinteen ja SDP:n puoluevaltuuston kanta?

Tällainen kannanottohan merkitsee sitä, että vuosisataisen historian aikana eräs tärkeimpiä eurooppalaisia valtioita ei saisikaan olla keskeisen eurooppalaisen elimen jäsen.

Koko Venäjän eristämispäätös sai alkunsa markkinointitoimisto Hill&Knowltonin avulla päälaelleen käännetystä syy- ja seuraussuhteesta koskien Ukrainan väkivaltaista vallankaappausta. Yhdysvallat liittolaisineen valmisteli huolellisesti ja myös toteutti useita ihmishenkiä vaatineen kaappauksen, jossa laillinen vaaleilla valittu presidentti syöstiin vallasta.

Odesassa poltettiin syntyneessä natsijoukkioiden mahdollistamassa väkivallassa kymmeniä ihmisiä hengiltä eikä ketään ole saatettu tuomiolle.

Sen sijaan, että Tarja Filatov ja SDP avaisivat vallankaappauksen luonnetta ja sen seurauksia ja myöntäisivät muun muassa Suomen EU-komissaari Olli Rehnin virheet Ukrainan EU:n lähentymisneuvottelujen toteuttamisessa, puolue osallistuu Venäjän syyllistämiseen. Tätä syyllistämistä ovat edellyttäneet itse kaapauksen toimijat, Yhdysvallat liittolaisineen ja Ukraina.

Mikäli päähallituspuolue SDP avaa näin surullisella tavalla ulkopoliittisen uransa, jota on jo säestänyt vihreiden ulkoministeri Haavisto avuttomilla Iran lausunnoillaan, voi jokainen harkitseva ja ajatteleva ihminen luopua toivosta, että Suomi toteuttaisi itsenäistä USA:sta riippumatonta ulkopolitiikkaa.

Eurooppalaista humanismia

Perjantai 31.5.2019 klo 21:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme torstaina TV 1:n dokumentaarisen elokuvan Kosovon oikeuslaitoksen tilasta. Ruotsalainen naistuomari pitää asuntonsa verhot aina alhaalla. Hän ei käytä valoa parvekkeella. 

 

Euroopan unionin tuli taata EULEX-järjestelmän avulla oikeuslaitoksen toiminta maassa, jota hallitsevat väkivaltaisen albaani- mafian Drenican johtajat Yhdysvaltojen tuella. Väkivallan ilmapiiri on maassa 10 vuotta ”itsenäistymisen” jälkeen edelleen läsnä. Dokumentin tuomari vaikuttaa epävarmalta ja oikeudenistunnon yleisö metelöi hänen ylitseen. Korruptiosta syytetty henkilö vapautetaan ja hänestä tulee seuraava pääministeri.

 

Korruptoituneet johtajat pääsevät vapaaksi koska todistajat tapetaan tai tekevät ”itsemurhan” ,dokumentissa kerrotaan.

 

Haagiin perustettiin erityinen Kosovo specialists tribunal, joka on osa Kosovon oikeuslaitosta, mutta oletetusti turvallisemmin Hollannin maaperällä. Juttujen käsittely viipyy ja viipyy. Yhdysvallat on määräävässä asemassa sisällön suhteen, EU vuorostaan maksaa kustannukset.

 

Toisen maailmansodan aikana Kosovon albaanit toimivat osana fasistista Albaniaa, joka oli Italian miehittämä. Serbejä ja juutalaisia tapettiin ja toimitettiin keskitysleireille. 1990- luvulla Kosovon albaanit eivät osallistuneet demokraattisiin vaaleihin vaan pyrkivät suoralla toiminnalla muodostamaan etnisesti puhtaan muslimivaltion ja irrottautumaan Serbiasta.

 

Yhdysvaltojen, Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian tukemana albaaniterroristien KLA- joukot suorittivat terroritekoja erityisesti serbivirkamiehiä ja poliiseja vastaan. Samoin albaanit, jotka boikotista huolimatta jatkoivat valtion viroissa, joutuivat vainotuiksi ja osa kuljetettiin Albanian puolelle, jossa heidät tapettiin ja maksat ja munuaiset poistettiin tuoreeltaan elinten kauppaamiseksi ulkomaille.

 

Jugoslavian ja Serbian perustuslait takasivat tasaveroiset oikeudet kaikille 12 maassa asuvalle etniselle ryhmälle.

 

Massiivisen NATO-propagandan avulla serbit oli kuvattu etnisten puhdistusten suorittajiksi, kun todellisuus oli päinvastainen. 1990-luvulla albaaniväestö perusti etnisesti puhtaan koululaitoksen ja terveydenhuollon, joka oli huonompitasoinen kuin Jugoslavian valtion järjestämät palvelut, mutta palveli rasistista suhdetta serbeihin. Serbien kanssa sovussa ja yhteistyössä toimivia albaaneja rangaistiin omien toimesta.

 

Yhdysvaltojen ja EU-maiden tavoitteena oli Euroopan viimeisen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja sen infrastruktuurin haltuunotto sekä sotilaallinen miehitys. Kosovo oli viimeinen pala.

 

Lukuisia kansainvälisiä lakeja rikkomalla USA ja NATO- maat pommittivat Jugoslavian siviilikohteita uraanipommeilla käyttäen tyypillisesti albaanien suorittamaa provokaatiota välittömänä syynä. Pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa Serbian maakuntaan Kosovoon valtavaa Bondsteelin sotilastukikohtaa.

 

Koko entisen Jugoslavian alueella (Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Montenegrossa, Makedoniassa ja Serbiassa Kosovo mukaan luettuna) aloitettiin ripeä yksityistämiskampanja, joka seurasi kuin luonnostaan maiden ääretöntä köyhtymistä sotien ja talouspakotteiden johdosta. Yhdysvaltojen ja EU:n NATO-maiden toimien seurauksena Jugoslavian osat joutuivat maailman hyvinvoinnissa 24. sijalta kehitysmaiden luokkaan.

 

Köyhtymisen seurauksena kukin maa joutui alttiiksi USA:n ja EU:n taloudelliselle ja sotilaalliselle kiristykselle. Itsenäinen, liittoutumaton YK:n perustajavaltio oli pakotettu sirpaloituneena polvilleen.

 

Yhdysvallat oli yhteistoiminnassa liittolaisensa Osma bin Ladenin kanssa lennättänyt Bosnian ja Kosovon sotiin 10.000 jihadistia Afganistanista ja Lähi-Idästä. Natsi diaspora USA:ssa ja Kanadassa rahoitti palkka-armeijoita ja Ruder-Finn markkinointitoimiston toteuttaman NATO-propagandan, jossa perustuslakiaan ja kansainvälisiä lakeja ja rajasopimuksia noudattavat serbit maalattiin hirviöiksi ja heitä vastaan taistelevat NATO:n tukemat joukot uhreiksi.

 

Yhdysvallat ei halua oikeudenkäyntejä, joissa heidän terroristiliittolaisensa paljastuisivat. 

 

Presidentti Obama murhautti Navy-Seal -joukkojen avulla Osma bin Ladenin, ilman oikeudenkäyntiä, Pakistanin maaperällä. Olisi tietenkin ollut kiusallista saattaa bin Laden oikeuteen, jossa hän olisi kertonut yhteistyöstään presidentti Reaganin, George H.W. Bushin ja Bill Clintonin kanssa. Parempi murhata ja heittää ruumis mereen kuin paljastaa totuus siitä ketkä ovat todellisia sotarikollisia.

 

Euroopan neuvosto lähetti sveitsiläisen senaattori Dick Marty’n tutkimaan albaaniterroristien mahdollisesti suorittamia sotarikoksia ja elinkauppaa. Hän sai paljon selville ja Euroopan neuvosto hyväksyi hänen raporttinsa lähes yksimielisesti. Tutkimuksista ja raportista on kulunut 10 vuotta. Dick Marty ei ole kovin toiveikas Euroopan unionin rahoittaman Kosovo Specialists Chambersin toiminnan suhteen. Marty on sitä mieltä, että Euroopan johtajat puhuvat ihmisoikeuksista sunnuntaina mutta rikkovat niitä maanantaina.

 

Jugoslavian pommitusten jälkeen EU:n NATO-maat, myös pienen Suomen tukemana, ovat tuhonneet USA:n rinnalla Irakin, Libyan, Syyrian, Ukrainan ja Jemenin. Venezuelaakin yritetään. Kukaan ei myönnä tietävänsä kuinka mikäkin maa on ollut osallisena ylläolevien maiden taloudelliseen kiristämiseen, hallitustenvaihdosten yrittämiseen, sotilaalliseen uhkailuun ja ohjusiskuihin. Kaikissa on kuitenkin kyseessä ahneus, mielivalta ja toisen maan sisäisiin asioihin puuttuminen milloin vuosien suunnittelun pohjalta, milloin mielivaltaisella ad hoc -ohjusiskulla.

 

Kosovo-dokumentti paljasti mielivallan, normittomuuden ja väkivallan. KLA-terroristit ovat nyt ”valtiollinen armeija” NATO: n miehitysjoukkojen ohella. Syyriaan taistelemaan lähteneet Kosovo-jihadistit on otettu tervetulleina takaisin. Kosovo pyrkii NATO:n jäseneksi. Ensimmäistä kertaa jihadistit saattavat olla virallisestikin USA-johtoisessa NATO-armeijassa meidänkin maaperällämme.

 

 

 

 

Tarvitsemme uudenlaisen Euroopan

Torstai 9.5.2019 klo 11:08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Voltairenet sivuston päätoimittaja Thierry Meyssan luo erinomaisen katsauksen Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteisiin toisesta maailmansodasta lähtien.

 Presidentti Harry Trumanin aikana Yhdysvallat vuonna 1947 loi ajatuksen anglo-saksisesta liittoutumasta Venäjää vastaan. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että Yhdysvallat ja Iso-Britannia olivat olleet Neuvostoliiton liittolaisia natsismin ja fasismin kukistamisessa.

Euroopan Unioni perustettiin palvelemaan ylikansallisen pääoman ja aseteollisuuden tarkoituksia. Ensimmäisenä tehtävänään juuri yhdistynyt Saksa ryhtyi Yhdysvaltojen johdolla hajottamaan hyvinvointiyhteiskuntaa rakentanutta Jugoslaviaa vuosina 1992 -1999.

Vuonna 2000 Bratislavassa pidetyssä kokouksessa, jossa Saksan poliittista johtoa oli paikalla, Yhdysvaltojen ulkoministeriö kuvasi tavoitteitaan juuri sosialistisesta jäerjestelmästä luopuneen Venäjän eristämiseksi ja sotilaaliseksi saartamiseksi. (Willy Wimmerin Kohlin läheisen työtoverin mukaan.)

Euroopan unionin poliittinen rakenne ei ole demokraattinen. Komissiota ei valita demokraattisesti eikä EU toteuta oikeusvaltioperiaatetta.

Se takaa vapaan liikkuvuuden pääomille, työvoimalle, tavaroille ja palveluille ikäänkuin perustuslaillisena oikeutena. Suunnitelmia ei arvioida demokratian pohjalta vaan sen pohjalta miten ne vertautuvat laadittuihin EU:n sopimuksiin.

Kaikki keskeiset puolueet konservatiiveista sosiaalidemokraatteihin tunnustavat EU:n järjestelmän, mikä onkin eräs syy siihen, että Euroopan sosiaalidemokraateilla ja vasemmistolla ylipäätään menee huonosti. He uskovat, että poliittinen ja taloudellinen liberalismi, globalisaation legalisaationa on parasta mitä voi toivoa kirjoittaa Maurice Glasman, brittiläinen labouria edustava pääri.

Euroopan unioni palvelee siis rakenteittensa puolesta Yhdysvalloista johdettua ylikansallista investointipankkiirien ja aseteollisuuden valtaa. Sen vallan laajentamiseen Yhdysvallat ja Iso-Britannia ideologisina kumppaneina ovat tarvinnet yhteisen vihollisen, Venäjän.

Onko Euroopan ja Euroopan unionin syytä jatkaa tätä Yhdysvaltojen myötäilyä, joka on merkinnyt osallistumista sen sotiin ja kaiken eteen tulevan tuhoamiseen, mikäjollakin tavalla on muistuttanut hyvinvointivaltiota? Viime hallituskaudella me suomalaiset saimme tuntea nahoissamme mitä hyvinvointivaltion raju purkaminen tarkoittaa. Haluammeko sitä?

Euroopan unionin NATO:on kuuluvat jäsenvaltiot ovat osallistuneet Afrikan kukoistavimman valtion, Libyan tuhoamiseen. Samoin Lähi-Idän ainoa sekulaarinen, ei uskontopohjainen valtio, Syyria, on jo vuodesta 2001 lähtien ollut Yhdysvaltojen ja Saksan hajottamissuunnitelmien kohteena. Monet EU:n NATO-maat hyökkäsivät laittomin perustein Irakiin, Tanska ja Iso-Britannia etunenässä. Afganistan joutui myös Yhdysvaltojen yllätyshyökkäyksen kohteeksi 2001, muut NATO-EU maat seurasivat johtajaansa Yhdysvaltoja. 

Euroopan on syytä muuttaa suuntaa. Itsenäistyä Yhdysvalloista varsinkin, kun sen sotapolitiikan ja ideologisen työn lähin kumppani Britannia irroitautuu EU:sta.

EU: ta pitäisi johtaa itsenäisten valtioiden itsenäisesti ajattelevat kansalaiset ja poliitikot. Tällä hetkellä keskeisiä päättäjiä Euroopan parlamentissa ovat puolueet. Tällä hetkellä konservatiivit ja sosiaalidemokraatit ovat vallassa. Ne ajavat unionin syvempää integraatiota, yhteensulautumista. Se eivoi olla Suomen etu.

Suomalaisten etu on itsenäinen Suomi valtiona vaikuttamassa demokraattisen ja rauhaa ja yhteistyötä rakentavan Euroopan syntymiseksi.

Integraatiota ajavat Saksa ja Ranska liittolaisineen tukevat militarismia yhteistyön sijaan. Ne ajavat Euroopan armeijan muodostamista, mikä tietenkin palvelisi jälleen aseteollisuuden etuja.

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat yhteistyötä Euroopan sisällä mutta kaikkien Euroopan maiden kesken.

Venäjä on keskeinen valtio Euroopassa historiallisesti, natsismin uhkan torjujana, kulttuurisesti ja taloudellisesti.

Euroopan on päästävä irti Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikkaa palvelevasta Venäjän demonisoinnista.Tuo demonisointi vaatii yhä karkeampia muotoja. Valtamedia koko Euroopassa, mutta myös Suomessa joutuu vääntämään todellisuutta voidakseen ylläpitää  Yhdysvaltojen hegemoniaa.

Tänään on sekä Eurooppa-päivä että erityisesti Venäjällä juhlittava voitonpäivä. Voitonpäivää juhlitaan natsismista saatuna voittona. Venäjä joutui uhraamaan 25 miljoonaa kansalaistaan koko Euroopan vapauttamiseksi natsismista. Meidän suomalaisten on vaikea nousta siitä todellisuudesta, että taistelimme natsi-Saksan rinnalla Venäjää vastaan.

Tuon trauman paranemista edistää, jos kykenemme iloitsemaan venäläisten naapureidemme kanssa siitä, että on vain meistä itsestämme kiinni, tartummeko yhteistyön käteen ja rakennamme koko Euroopan käsittävän rintaman yhteistyön ja rauhan puolesta.

Äänestämme Euroopan parlamenttiin vain ehdokkaita, jotka sitoutuvat purkamaan militarismia ja lopettamaan muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumisen. 

Totuus Euroopan unionin nykytilasta on edellytys sen muuttamiseksi tuhovoimaisesta, harvoja palvelevasta byrokratiasta demokraattiseksi, maailman todellisia haasteita ratkaisevaksi inhimilliseksi yhteisöksi.

 

Hussein al-Taeen kohtelu täyttää kidutuksen tunnusmerkit

Perjantai 3.5.2019 klo 17:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansanedustaja Hussein al -Taeen kohtelu Ilta-Sanomissa täyttää kidutuksen tunnusmerkit.

Suomi on mukana Euroopan neuvoston kidutusta ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua tutkivan komitean CPT:n työssä. Komitean pitkäaikaisin Suomea edustanut jäsen on ollut psykologi Pirkko Lahti. Toimin itse komitean psykiatrian asiantuntijana.

Suomen median viime päivinä entisestäänkin kärjistynyt Al-Taeen ajojahti on ollut tuskallista seurattavaa. Ammattini pohjalla tiedän, että psykkinen kidutus on usein tuhoisampaa kuin fyysinen. Psyykkisestä kidutuksen seurauksista sen kohteeksi joutunut saattaa kärsiä  koko ikänsä. Mielen hajoaminen, masennus ja ahdistuskohtaukset saattavat jäädä pysyviksi uhkatekijöiksi.

Hussein al-Taeen taustalla on isän joutuminen vankilaan Irakissa mielipiteittensä vuoksi Saddam Husseinin vainoissa. Tuolloin Irak oli Yhdysvaltojen liittolainen sen hyökätessä Irania vastaan

Pakolaisena maahamme tullut toisen kulttuurin edustaja on ilmiantanut al-Taeen hänen aikaisemmista facebook-kirjoituksistaan. Wikipedian mukaan kyseinen ilmiantaja on ollut aikaisemmin SDP:n jäsen. Hän on blogikirjoituksessaan puhunut halventavasti al -Taeen isästä ja vähätellyt tämän ansioita ja maininnut asiattomia seikkoja tästä koska perheen  tausta on shia-uskonnossa.

Ilmiantajan kurdiryhmät ovat nyt liittoutuneet Yhdysvaltojen kanssa niin Irakissa kuin Syyriassa, jossa Yhdysvaltojen läsnäolo on kansainvälisten lakien vastaista.

Suomen media käy hybridisotaa Venäjää vastaan yhdessä Yhdysvaltojen ja EU:n Helsingissä sijaitsevan hybridikeskuksen kanssa. Ilta-Sanomat on ollut tuon hybridisodan keskeinen äänitorvi YLE:n rinnalla.

Ilta-Sanomat vaati tänään Al-Taeeta harkitsemaan eroa kansanedustajan tehtävästä. "Äänestäjällä on syytä tietää äänestämästään kansanedustajasta kaikki oleellinen". Järjetön vaatimus, joka esitetään elämänhistoriansa vuoksi herkästi haavoittuvalle yksilölle. Jokainen psykologian alkeetkin tiedostava toimittaja ymmärtänee, että Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittajan myrkyllisellä tekstillä on tarkoitus tahallaan horjuttaa Al-Taeen mielentasapainoa.

Paine Hussein Al-Taeen mielentasapainoa kohtaan ei sisällä ainoastaan henkilöiden välistä arkista erimielisyyttä käytöksestä, joka sisältää elementtejä vihapuheesta. Paineeseen sisältyy ulko- ja turvallisuuspoliittisia tekijöitä, joiden paineen Ilta-Sanomat on ottanut lisäpunnuksikseen.

Yhdysvaltojen pääaggressio tänään kohdistuu shialaiseen Iraniin. Suomen valtion huoltovarmuuskeskuksen rahoittamaan Mediapooliin, tiedotusvälineiden kartelliin kuuluva Sanoma Oy palvelee Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa tukevaa propagandaa. Al-Taeen kidutukseen sisältyy tahoja, joita kutsutaan Deep Stateksi, tiedustelun ja salaisten palvelujen verkostoksi, josta kansalaiset eivät tiedä mitään.

Koska kansalaiset eivät tiedä kidutuksen ulottuvuuksia eikä sen julmaa tehoa, al -Taeen psykiatrinen auttaminen ja kanssaihmisten antaman tuen tiedollinen sisältö jää puutteelliseksi.

Ilta-Sanomien ja muun median toiminta ei ole missään suhteessa Hussein al-Taeen tekoihin, koska sen ei ole tarkoitettukaan olla suhteellista tai kohtuullista. Sen on suunniteltu murskaavan kohteensa. Ei siis Yhdysvalloille tunnusomainen lennokkimurha vaan henkinen murentaminen.

Näkymättömät sankarit tukehtuvat Suomen NATO-diktatuurissa

Torstai 25.4.2019 klo 11:17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme katsoneet Chilen sotilavallankaappausta ja suomalaista diplomatiaa koskevan elokuvan, Invisible heroes, neljä ensimmäistä jaksoa. Tosipohjaisessa elokuvassa näkyy paljaana, kuinka sisällissodastamme saakka vallinnut valkoinen ilmapiiri on läsnä ulkoministeriössämme.

Oikeistolainen lähetystön työntekijä toimii päällikkönsä ohjeiden vastaisesti yhteistyössä sotilasjuntan edustajien kanssa sekä edistää Suomen valtion kauppapolitiikkaa yhteisöllisesti omistettujen hankkeiden yksityistämisessä.

Suomi Ruotsin ja Venäjän/Neuvostoliiton välissä muodostaa synkän saarekkeen, jossa inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus eivät paljoa paina.

Vuotta 1973 kuvaava dokumentaarinen elokuva osoittaa kuinka vasemmistolaisuus on virkamiehistölle punainen vaate. Virkamieskunta, opettajat, tuomarit, poliisit ja armeijan upseerit seulottiin tarkasti puhtaaksi vasemmistolaisuudesta. Käytännössä vallitsi virkakielto.

Toimiessani Helsingin kaupungin lastensuojeluviraston sosiaalilääkärintoimiston psykiatrina vastaanotolleni toimitettiin pahasti tarumatisoitunut Chilen pakolainen, suoraan lentokentältä. Ongelmat olivat vakavia ja pitkäkestoisia.

Suuri osa suomalaisia koki saman järkytyksen tunteen kuin minä siitä, että kesti niin kauan, ennen kuin Suomi raotti oven vastaanottaakseen näitä lähetystön suojiin paenneita chileläisiä.

Alliende oli demokraattisissa vaaleissa 1970 valittu presidentti. Yhdysvaltojen presidentti Nixonin neuvonantaja Henry Kissinger laati suunnitelman Chilen oikeistolaisen opposition tukemisesta ja sotilasvallankaappauksen valmistelemisesta. Aiheuttamalla talouskriisin ja kärjistämällä yhteiskunnallisia suhteita maassa CIA  sai täälläkin aikaan vallankaappauksen kuten 10 vuotta aikaisemmin Indonesiassa tapattamalla siellä miljoona kommunistiksi tai ammattiyhdistysaktiiviksi oletettua kansalaista.

Suomen kansaa ja kansanedustajia niin eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissa on sumutettu 30 vuoden ajan NATO-propagandalla. EU:hun liittymisen jälkeen Suomen keskeiset poliitikot ja media ovat täyttäneet kansalaisten pään väärillä tiedoilla niin, että luontainen oikeustaju on kadonnut.

Chilen vallankaappauksen uhrien pelastamisessa sankariksi kasvaneen Tapani Brotheruksen tapainen henkinen kasvu ja eläytyminen avun tarvitsijoiden asemaan ei enää ole mahdollista.

Neuvostoliiton, Puolan, Jugoslavian, Afganistanin, Irakin, Libyan, Somalian, Syyrian, Tsetsenian, Jemenin tuhon ja kaaoksen aiheuttamisen ja pakolaisvyöryjen synnyttämisen jälkeen Yhdysvallat NATO-liittolaisineen on siirtynyt kiristämään ja uhkailemaan Venezuelaa ja Irania.

Euroopan parlamentti on NATO:on kuuluvien jäsenmaidensa enemmistöpuolueiden tuella ensin myöntänyt Saharov- ihmisoikeuspalkintonsa Yhdysvaltojen tukemalle "Venezuelan demokraattiselle oppositiolle" ja sen jälkeen äänestänyt tuesta itse itsensä presidentksi julistaneelle Juan Guiadolle. Suomen europarlamentaarikot puolueista riippumatta tukivat tätä Yhdysvaltojen marionettia eikä YK:n peruskirjan mukaan itsenäisen YK:n jäsenvaltion vaaleilla valittua presidentti Maduroa.

Euroopan parlamentti ei ole jäsenvaltioiden yhteistyöelin vaan puolueiden valtaa käyttävä elin, jossa oikeistopuolueilla ja sosialidemokraateilla on keskinäisiin sopimuksiin perustuva valta.

Miksi Suomen MEP:it eivät enää noudata YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta?

Se perustuu aivopesuun, jonka alaisena olemme olleet viimeiset 30 vuotta. Suomi on osallistunut EU:hun liittymisestä lähtien kansainväliseen politiikkaan USA:n apulaisena, kuten moni muukin EU-maa. Suomen media sitoutui kokoomuspuolueen johdolla tukemaan ajatusta Suomen liittymisestä NATO:on jo vuodesta 2000 lähtien.

Kun suomalaiset jukuripäät eivät ole taipuneet jäsenyyden kannalle, ruuvia on kiristetty. Vuodesta 2014 lähtien kokoomusjohtoinen valtioneuvosto päätti kertakaikkiaan kouluttaa toimittajat ja virkamiehet Harvardissa NATO:a myötäilevän propagandan tekijöiksi, tosin kutsuen sitä varautumiseksi Venäjän hybridisotaan. Liikuttuneena seurasin valtioneuvoston tiedottajan, nyt jo NATO:n palvelukseen siirtyneen, Markku Mantilan puhetta kansanedustajille keväällä 2014. Häntä säestivät NATO-propagandan auguurit, ei kaiken maailman dosentit, vaan itsensä korkealle korokkeelle nostaneet tiedotusvälineiden päätoimittajat.

Tämä ei kokoomusta kuitenkaan tyydyttänyt. Varmemmaksi vakuudeksi pystytettiin NATO:n hybridikeskuksen tukema valtiollinen sensuurikoneisto, jonka valvovan silmän alta ei yksikään NATO-kriittinen lausahdus pääse julkisuuteen.

Koneisto nähtiin toiminnassa jo presidentinvaaleissa. Olen juridiikan harrastajana miettinyt kuinka demokraattisena voidan pitää sitä, että yhden ehdokkaan, presidentti Niinistön, kansliapäällikkö on osa tätä sensuurikoneistoa, joka valvoo "oikeanlaista" tiedottamista.

Kansliapäällikkö on muiden kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköiden rinnalla vastuussa huoltovarmuuskeskuksesta, joka rahoittaa Mediapoolia, eli tiedotusvälineiden kartellia, joka on sitoutunut yhdenmukaistamaan tiedotuksensa ja poissulkemaan kaikki häiriötekijät.

Chilen sotilasvallankaappaus tehtiin pommituksin ja kiväärinlaukauksin, Suomen vallankaappaus on sotilaallinen vain osittain. Pääroolissa on henkinen väkivalta, joka kohdistuu poliittisten toisinajattelijoiden, kuten NATO-kriittisen Paavo Väyrysen Tähtiliikkeen totaaliseen poissulkemiseen mediasta. Se on kuitenkin osittain sotilaallinen toimenpide koska se käyttää sotilaallista pelotteluvaltaa, hypoteettista Venäjä-uhkaa piiskana ja valheellista mielikuvaa NATO:sta turvana. 

Valtiollisen sensuurin tehtävä tulee yhä vaikeammaksi, koska se joutuu sulkemaan pois tiedonvälityksestä maailmanpolitiikan tärkeiden asioiden totuudenmukaisen analyysin.

Suomi on malliesimerkki jokaiselle oikeusvaltioperiaatetta rikkovalle maalle siitä miten tuo rikkominen onnistuu täydellisesti. Johtava kokoomuspoliitikko Petteri Orpo osoittaa Unkaria ja Puolaa: ottakaa varas kiinni, kun puolue itse on rakentanut kartellin, johon entinen puoluetoveri tasavallan presidenttikin kuuluu. Sensuurin johdosta yksikään hyvin harjaantunut toimittaja ei ole uskaltanut kysyä isäntämaasopmuksesta tai NATO:n hybridikeskuksen roolista Suomessa.

Onko kansan sumutus onnistunut täydellisesti? Presidentti valittiin suuren yksimielisyyden vallassa. Ylikansallista pääomaa SOTE:ssa palvellut kokoomus saatiin median avulla viime tipassa nostettua kansan vihan suosta yhdessä perussuomalaisten kanssa. 

Sisällissodan valkoinen valta on ylikansalliseksi muututtuaan massiivinen. Liittolaisuus natsi-Saksan kanssa on yritetty näihin saakka peittää. Liittolaisuus hirviömäisen USA:n ja siihen sitoutuneen EU:n kanssa on kansalta piilossa. Europpan parlamentin suomalaisten jäsenten äänestyskäyttäytyminen on häkellyttävä muistuttaessaan 1930- 40 lukua. Ehtiikö kansa herätä Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä?

Euroopan Unioni demokraattinenko?

Torstai 18.4.2019 klo 12:34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jerisjärven jäällä hiihtäessä pohdiskelin NATO-vaikutteisen Yle:n eilisiä EU-parlamentti-uutisia. Haastateltavina oli Suomen mepit Anneli Jäätteenmäki ja Liisa Jaakonsaari. Mitään toimituksellista osuutta uutisessa ei ollut. Haastateltavat saivat purkaa huolestumisensa Euroopan parlamentin kohtalosta "populismin ja oikeistolaisuuden" lisääntyessä vaalien alla.

Molemmat huokailivat erimielisyyden valtaavan ja jo vallanneen parlamentin. Jaakonsaari esitti huolensa Euroopan unionin muuttuessa rauhan- ja integraation puolella olosta johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen.

Normaalin, verovaroilla kustannetun uutisvälineen tehtävänä olisi luullut olevan tarkentaa, mitä tämä rauhan ja integraation puolellaolo tarkoittaa. Onko EU ollut rauhan puolella. Onko syvempi integraatio todella Suomelle hyväksi. Kyseenalaistan molemmat näkökohdat.

Euroopan Unionia ei perustteu edistämään demokratiaa vaan Euroopan teollisuusyritysten, European Round Table of Industrialists järjestön  ja kansainvälisen aseteollisuuden etua.

Euroopan Unionia ei perustettu julistuksista huolimatta rauhanjärjestöksi. Heti alusta, eli Maastrichtin kokouksesta lähtien Yhdysvallat alkoi johtaa Saksan avulla Jugoslavian hajottamista, siitä huolimatta, että toisen maailmansodan jälkeen kansainvälinen yhteisö oli päättänyt, että Euroopan rajat ovat pysyvät, eikä niitä saa muuttaa.

Euroopan Unionin NATO-jäsenmaat tukivat natseja Kroatiassa ja Yhdysvallat tuotti Osama bin Ladenin kanssa yhdessä 10 000 jihadistitaistelijaa Bosniaan sotimaan kalifaattia rakentavan itse presidentiksi julistautuneen Izetbegovicin joukkojen rinnalla.

Samat, alunperin Yhdysvaltojen kouluttamat,jihadistit tuhosivatkin WTO-tornit, josta Yhdysvallat sai syyn hyökätä Afganistaniin sotimaan NATO-maiden kanssa sotaa, joka edelleen jatkuu.

Siinä ohessa EU- maat ovat osallistuneet Afrikan kukoistavimman maan, Libyan tuhoamiseen, olleet mukana vuodesta 2001 lähtien suunnittelemassa ja toteuttamassa Syyrian hajottamista Jugoslavian tavoin. Ohessa on Yhdysvaltain kanssa yhteistoiminnassa lennokkimurhattu,usein siviilejä, paitsi Afganistanissa, myös Somaliassa ja Jemenissä.

Uusliberaalia Keskustaa edustanut laajentumis- ja myöhemmin talouskomissaari Olli Rehn johti EU:n Ukraina- lähentymisneuvotteluja, jotka  osoittautuivat fiaskoksi ja loivat edellytykset USA:n rahoittamaan ja EU:n myötävaikuttamaan väkivaltaiseen MAIDAN:in vallankaappaukseen kaikkine seurauksineen.

Nyt Ukrainaa hallitsee väkivaltainen natsismista voimaa saava joukko, jonka kannatus on vain pari prosenttia, mutta sen väkivalta ja väkivallalla uhkaaminen vaikuttaa laajemmin. Sen vaikutusvalta on integroitunut Poroshenkon hallintoon.

Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Yle:n NATO:n propagandaan sitoutunut tiedonvälitys on yrittänyt kaikin mahdollisin keinoin peittää totuuden.

Mitä taas Liisa Jaakonsaaren toivomaan EU:n syvempään integraatioon tulee, voin todeta, että se onnistuu vain, jos suomalaisilta pimitetään kaikki integraation seuraukset. Vain side silmillä suomalaiset voidaan taluttaa syvempään integraatioon, joka merkitsisi yhteisvastuuta muiden jäsenmaiden ongelmista. Itsenäisyyden viimeistenkin rippeiden hävittämistä. Se merkitsisi Euroopan yhteistä armeijaa, johon Suomen tulisi integroitua, "koska olemme osa länttä". Saisimme käyttää armeijallemme nyt hankittavia aavikolle sopivia pukuja. Mille aavikolle NATO-EU meidät haluaisi lähettää sotimaan?

Mistä kansalaiset saisivat totuudenmukaista tietoa Europarlamenttivaaleihin. Siinäpä kysymys. Suomen valtiollinen sensuuri hoitaa sen, että verovaroin maksetussa Yle:ssä ei tulla näkemään rehellisiä keskusteluja mielenkiintoisine argumentteineen. Toimittajat on koulutettu olemaan kysymättä tärkeitä asioita. Show, hyvä meno, toimittajien itseriittoinen esiintyminen osoittaa millä nuoteilla vaaleihin käydään.

Suosittelen alkupaloiksi Yannis Varoufakiksen kirjaa "Adults in the Room", jossa hän kertoo ajastaan Kreikan vatiovarainministerinä. Suomi näyttäytyy pienenä Saksan luppakorvana. Saksa ja Ranska pelastavat omat pankkinsa niin kutsutuilla "Kreikan lainoilla".

Euroopan parlamentin demokratisointi olisi välttämätön. Nykyinen parlamentti on osoittanut, että se myötäilee Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikkaa. Yhdysvaltojen komennosta Euroopan parlamentti määräsi talouspakotteet Venäjälle itse aiheuttamansa Ukraina kaaoksen johdosta.

Yhdysvaltojen määrättyä talouspakotteet Venezuelalle ja rahoitettua sen oppositiota, Euroopan parlamentin enemmistö päätti myöntää Saharov- rauhanpalkinnon tuolle oppositiolle. Samoin Euroopan parlamentin enemmistö, YK:n peruskirjan vastaisesti päätti tunnustaa Venezuelassa itse itsensä presidentiksi julistaneen Guaidon maan presidentiksi.

Suomen Europarlamentaarikoista yksikään ei vastustanut moista kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan vastaista päätöstä. Ruotsin mepeistä sentään puolet vastusti, samoin suuri osa Iso-Britannian europarlamentaarikoista teki niin.

Edellä olevasta voi päätellä, että suomalaisten äänestäjien olisi tiedettävä noudattavatko parlamenttivaaliehdokkaat kansainvälisiä lakeja ja YK:n peruskirjaa, vai myötäilevätkö he Yhdysvaltojen ja sitä myötäilevän Euroopan komission mielivaltaa. Aikamoinen urakka.

Valtamedia on vaarallinen lapsille ja nuorille

Maanantai 8.4.2019 klo 14:08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lapsille ja nuorille opetetaan kotona ja koulussa oikeudenmukaisuutta. Lapsia kehotetaan lukemaan sanomalehtiä ja seuraamaan aikaansa. Yläasteella YK:n merkitys vakauden ja oikeudenmukaisuuden tuojana maailmaan tulee tutuksi.

Ristiriita opetettujen ihanteiden ja valtamedian kuvaaman kansainvälisten tapahtumien totuudenmukaisuuden välillä on räikeä. Valtamedia kuvaa tapahtumat arvovapaina prosesseina, joiden kytkökset YK:n periaatteisiin jäävät puuttumaan. Tapahtumien osanottajamaiden toimien laillisuuden kuvaus kansainvälisten lakien viitekehyksessä puuttuu täysin.

Tiedotusvälineistä Yle:n odottaisi käyttävän keskusteluohjelmissaan kansainvälisten lakien asiantuntijoita. Mutta ei. He käyttävät paikan päällä ehkä sattumalta olevia ihmisiä, jotka kuvailevat mitä ympärillään näkevät, mutta eivät tunne taustalla vaikuttavaa suurvaltojen peliä. 

Monet kriisit on sunniteltu Yhdysvaltojen Pentagonin uumenissa kuten kenraali Wesley Clark kuvasi: Me tulemme sotimaan seuraavaksi seuraavassa 7 maassa, luetellen Jugoslavian jälkeen Afganistanin, Irakin, Libyan, Syyrian, Iranin. Valloitettavissa ja ryöstettävissä maissa on yleensä öljyä tai muita arvokkaista raaka-aineita.

Ylikansallisen pääoman intressejä huomioon ottavan Bilderberg-säätiön kokouksissa saa esimakua tulevista tapahtumista. Jo 2010 luvun puolivälissä kokouksessa esiteltiin kuinka Syyria hajotetaan Jugoslavian tapaan: presidentti pakotetaan luopumaan virasta, perustuslaki kumotaan (herrat Perthes ja Feldman esittelivät asian kokouksessa).

Sitten Syyrian sodan aloittaminen näyteltiin mielenosoittajien ja diktatoorisen hallinnon eskaloituvana konfliktina. Osa tapahtumien osanottajista luuli asioiden olevan sitä, miltä niiden haluttiin näyttävän. Suunnittelijat olivat valmistelleet jokaisen seuraavan näytöksen sekä niihin osallistuvien jihadistijoukkojen rahoituksen.

Ketä tämä tilanne palvelee.

Se palvelee Yhdysvaltoja NATO-liittolaisineen, joiden toimintatapa perustuu lahjomiseen, taloudelliseen kiristykseen, sotilaalliseen voimaan ja propagandaan.

Viitaten edellisiin blogeihini, sen jälkeen kun Stubbin ja Sipilän hallitukset ovat valmistelleet ja pystyttäneet Suomeen valtiollisen media-sensuurin, koko valtamedia ja kustannustalot ovat yhdenmukaistaneet tiedonvälityksen NATO-yhteensopivaksi yhteistyössä NATO:n hybridikeskuksen kanssa.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan presidentti Mauno Koiviston vihaama NATO-propaganda on soluttautunut kaikkiin Suomen tiedostusvälineisiin ja kustantamoihin Yle:stä Helsingin Sanomiin ja Kansan Uutisiin.

Otan kaksi esimerkkiä viime päiviltä. Toinen on Helsingin Sanomien kuukausiliitteen laaja selostus Syyriasta ja toinen on Kansan Uutisten "20v sitten" Miljoonan murhenäytelmä Kosovossa- otsikolla varustettu uutispätkä.

Sami Sillanpään "Erkin eläkepäivät" -artikkeli Syyriasta on monipuolinen kuvaus Syyrian tapahtumista suomalaisen Syyriassa asuvan  Kettusen-pariskunnan silmin. Sillanpää on yleensä maltillinen raportoija. NATO-propaganda ei ole päällekäyvää ja moni asia on häivytetty rivien väleihin ja lyhyisiin toteamuksiin.

Kokonaisuus on yllämainitsemani arkikuvauksen kaltainen. Sodan aloitus ja diktaattorimainen hallitsija ovat propagandan perusasioita. Presidentti Assadin kuuluminen alawiitti-uskontoryhmään mainitaan, mutta ei sitä, että maa on sekulaarinen, eli maalla ei ole valtionuskontoa.Ehkä, kuten parlamentaarisissa maissa yleensä, kirjoittaja voisi mainita mitä puolueita Syyrian parlamentissa on edustettuina. Ne ovat poliittisia puolueita eikä uskontopuolueita.

Samoin perusasioina voisi mainita, että Syyriassa koulunkäynti ja terveydenhuolto ovat ilmaisia. Lisäksi 2000-luvulla Syyria otti vastaan 1,5 miljoonaa Yhdysvaltojen sodan Irakista ulos ajamaa pakolaista sen lisäksi, että sillä oli jo entuudestaan 0,5 miljoonaa Israelin ulosajamaa palestiinalais-pakolaista.

Sitten Sillanpää menee vahvasti propagandan puolelle. Hän kuvaa kuinka vuonna 2013 "Eräänä aamuyönä Itä-Ghoutassa ihmisiä tukehtui kouristellen. Uhreja saattoi olla yli tuhat, iso osa siviilejä. YK-tutkijoiden mukaan todisteet viittasivat Syyrian asevoimien sariinikaasuun, mutta Assadin hallinto kiisti syyllisyytensä".

Tosiasiassa YK-tutkijat olivat nopeasti paikalla ja Carla del Ponte sanoi jo aluksi epäilevänsä, että kaasuhyökkäys on kapinallisten tekemä. Eräs paikalla ollut silminnäkijä, nunna, lähetti samansuuntaisen raportin YK:hon. Tarkemmissa tutkimuksissa yhdysvaltalaisessa MIT-yliopistossa todettiin teknisten tutkimusten perusteella, että kaasuisku ei ollut voinut tulla hallituksen puolelta.

Suomen Yle:n edellinen uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen totesi Yle:n Venäjään liittyvien uutisten olevan aina tasapuolisia. Hän kertoi vaativansa, että jokaisen Venäjää koskevan uutisen perään uutisen lukijan on hökäistävä "Venäjä kiistää", siten uutisesta tulee objektiivinen!

Kansan Uutiset vuorostaan otsikoi: "Miljoonan murhenäytelmä Kosovossa". "Jugoslavian raa'at hajoamissodat huipentuivat kosovolaisten ahdinkoon ja NATO:n Jugoslaviaan kohdistamiin pommituksiin keväällä1999. Serbijoukkojen vainoissa yli miljoona Kosovon 1,8 miljoonasta asukkaasta oli pakolaisina tai kodittomina Kosovon rajojen sisäpuolella."

Ylläoleva on NATO-propagandaa puhtaimmillaan. Serbijoukot eivät vainonneet kosovolaisia. Heitä vainosivat KLA:n albaani mafia/terroristijoukot, jotka USA poisti terroristien listalta vasta 1998, kun se huomasi, että heistä saa NATO:n jalkaväen matkalla Jugoslavian sotilaalliseen haltuunottoon ja miehitykseen.

Koko 1990-luvun Kosovon albaanit pyrkivät rauhanomaisin keinon Rugovan johdolla muodostamaan etnisesti puhtaan albaanivallan Kosovoon.

Kosovo on kuulunut keskiajalta lähtien Serbiaan. Toisen maailmansodan aikana Kosovo oli fasistisen Italian miehittämä ja albaanit vainosivat serbejä, joita kerättiin keskitysleireihin ja tapettiin kuten myös fasistisessa Kroatiassa.

1990-luvulla albaanijohtajat estivät albaaneja osallistumasta valtiollisiin vaaleihin, joihin monikansallisen liittovaltion johto luonnollisesti toivoi väestön osallistuvan.Heitä myös kiellettiin työskentelemästä valtion viroissa kuten lääkäreinä, opettajina tai poliiseina. Työttömyys albaanien keskuudessa luonnollisesti nousi.

Albaaneja kiellettiin omien johtajien toimesta käyttämästä valtion terveydenhuoltopalveluja tai käymästä valtion rahoittamia kouluja. Sen sijaan heille perustettiin rinnakkainen melko heikkotasoinen koulujärjestelmä ja rinnakkainen terveydenhuoltojärjestelmä.

KLA-albaaniterroristijärjestö voimistui ja oli osa Albanian mafiaa. Muun muassa nykyinen Kosovon presidentti johti pahamaineista väkivaltaista Drenica-mafiaryhmää, joka syyllistyi elin- ja huumekauppaan.

Yhdysvallat ja muut keskeiset NATO-maat kouluttivat ja aseistivat KLA-joukkoja.Jugoslavian  liittovaltion poliisi pyrki lopettamaan terrori-iskut siviilejä kohtaan. Iskujen kohteina olivat serbipoliisit ja serbien kanssa hyvin toimeen tulevat albaanit.

Yhdysvallat ja NATO-maat olivat odottaneet mahdollisuutta vallata loputkin Jugoslaviasta. Kun Jugoslavian hallitus ei suostunut koko maan NATO-miehitykseen, NATO aloitti USA:n presidentin päätöksellä koko Jugoslavian laittomat pommitukset.

Kansan Uutisten kuvaamat pakolaisvirrat lähtivät liikkeelle pommitusten alettua. Asiasta on kuukausikohtaiset tilastot.

Pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa valtavaa sotilastukikohtaa Kosovoon, Serbian maalle, koska YK oli päätöksellään 1244 julistanut Kosovon olevan osa Serbiaa, ennen sen NATO-miehitystä ja sen aikana. NATO:n läsnollessa alkoivat serbien pogromit jälleen kuten toisen maailmansodan aikana. 150 ortodoksikirkkoa ja useita keskiajalta peräisin oleva luostareita poltettiin maan tasalle albaanien tanssiessa läpi yön ympärillä.Kymmeniä tuhansia serbien koteja poltettiin tai otettiin haltuun. Sadat tuhannet maltilliset albaanit ja serbit pakenivat Belgradiin tai asuvat edelleen tilapäiskonteissa.

Entisen Jugoslavian alueella elävät ovat kaikki Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten, myös EU:n,  vallanhalun uhreja. Toivottavasti tuo yksinapainen maailmanvalta lakeijoineen saadaan loppumaan.

Kuinka lapset ja nuoret voidaan päästää lukemaan tai katsomaan Suomen oikeistolaisen valtion sensuroimaa valtamediaa. Sensuurin ovat rakentaneet kokoomus, ultraliberaali keskusta ja siniset, joiden yhteistyö on koordinoitu USA/EU-NATO-hybridikeskuksen kanssa. Kansainvälisistä asioista raportoitaessa tuskin mikään on totta. On traagista todeta, että Kansan Uutiset on täysin integroitunut tuohon todellisuuteen.

Niinistö opettaa Kiinan presidentti Xi Jinpingille läntisiä arvoja?

Keskiviikko 16.1.2019 klo 15:40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Niinistö kertoo ottannensa Kiinaan kutsuttuna valtiovieraana esiin Kiinan ihmisoikeudet. Lehdistössä mainitaan esille otetun kanadalaiset, joita on pidätetty Kiinassa, sekä uiguurien tilanteen.

Tietääkö presidentti Niinistö kuinka monta uiguuria on Syyriassa taistelevien lännen tukemien jihadistien joukossa? Montako tuhatta? 

Balkanilla ollaan huolestuneita ISIS:in julistuksista, joissa uhataan katkaista serbien, kroaattien ja petturi-muslimien päitä kunhan taistelijat palaavat Syyriasta. Monenko uiguurin oletetaan palaavan kotiseudulleen?

Presidentti Niinistö puolustaa toistuvasti "läntisiä" arvoja, joiden noudattajiin hän sanoo suomalaisten kuuluvan. En ole kuullut kansalaisten suusta tällaista. Poliittinen eliitti ja media toistelevat kylläkin.

Niinistön ihailemiin läntisiin arvoihin kuuluu militarismi. Lännessä on sopivaa puuttua itsenäisten maiden asioihin sotilaallisesti vaikka kansainväliset lait kieltävät sen. Strategic Culture- julkaisu kirjoittaa juuri kuinka tiettyjen USA:n Bagdadin lähetystön kautta kulkeneiden, tietyllä numerolla varustetujen aseiden on havaittu päätyneen Syyriassa taisteleville jihadisteille. Onko tämä "läntisten" arvojen mukaista. Näillä aseilla tapetaan syyrialaisia siviilejä ja Syyrian armeijan sotilaita.

Kun presidentti Niinistö vierailee Yhdysvalloissa, hän ei puutu USA:n suhtautumiseen ihmisoikeuksiin. Hänelle käyvät Yhdysvaltojen sodat – nyt viime aikoina laiton tunkeutuminen Syyriaan. En ole huomannut presidentin tai häntä myötäilevän median kritisoivan USA:n, Ranskan tai Israelin kansainvälisten lakien vastaisia ohjusiskuja Syyriaan.

Presidentti Koivisto puuttui jyrkästi laittomiin Jugoslavian pommituksiin samaan aikaan kun presidentti Ahtisaari mahdollisti nuo pommitukset.

"Minulle tuottaa edelleen vaikeuksia kuvata niitä tunteita, joiden vallassa jouduin seuraamaan NATO:n toimesta suoritettua Jugoslavian ruhjomista vuonna 1999. Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen,"Koivisto puuskahti.

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on jo tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan." Näin presidentti Koivisto kirjoittaa esipuheessaan Jarmo Laineen teokseen Toisenlainen totuus Kosovosta.

Presidentti Niinistö näyttäisi toimivan maailmanpolitiikassa osana tuota USA/NATO-propagandaa ja lähestyy tuon propagandatodellisuuden ulkopuolisia tahoja kuten Venäjän ja Kiinan presidenttejä NATO-propagandalasit silmillään.

Kansainvälisen oikeuden pykäliä ei sen mukaisesti tarvita. Highly likely- todennäköisyydet toimivat tutkimusten ja oikeudenkäytön sijaan mittapuina. Tekosyyt ja provokaatiot kelpaavat sotien syiksi.

"Läntinen" NATO-maiden propaganda jatkaa todellisuuden orkestrointia mieleisekseen. Miksi Kiinan presidentti haluaisi ottaa vastaan tällaisten voimien arviota omasta maastaan? Yhdysvaltojen presidentti George H.W. Bush yritti kaataa Kiinan järjestelmää mutta ei onnistunut korruptoimaan kiinalaisia niin kuin joidenkin muiden maiden poliitikkoja ja upseereita.

Suomalaisena tunnen harmistusta siitä, että Suomen presidentti asettaa itsensä arrogantilla tavalla ikäänkuin "läntisten" arvojen edustajana kiinalaisten arvojen yläpuolelle. Kiinalaiseen diplomatiaan ei kuulu arvostella siitä, että Suomen presidentti liittää maansa NATO:n isäntämaasopimukseen kansan selän takana, vaikka kansa vastustaa NATO:a. Tällainen epädemokraattinen teko loukkaa jokaisen suomalaisen ihmisoikeuksia ja turvallisuudentunnetta. Kiina ei puutu Suomen sisäisiin asioihin.

Mikä itsenäisyys?

Torstai 6.12.2018 klo 16:16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pääomaliikkeiden vapauttamisen, Neuvostoliiton hajoamisen ja Suomen EU:hun liittymisen jälkeen Suomi on siirtynyt Orwellin aikaan. Siinä totuus on valhetta ja valhe totuutta.

Suppean suurpääomanomistajien joukon asettamat ehdot muovaavat Suomen valtiojohdon päätöksiä. Yhdysvallat toimii erityisesti aseteollisuuden mutta myös öljyteollisuuden tarpeiden turvaajana.

Suomen hallituksen itsenäinen asema suhteessa talouden päätöksiin ja bilateraali kauppa Neuvostoliiton kanssa loivat mahdollisuuden - suomettumisväitteistä huolimatta- presidentti Kekkoselle taata Suomelle erityinen välittäjän asema kansainvälisessä politiikassa. Presidentti välitti kansalaisille esikuvan, joka puhui rohkeasti rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. 

YYA-sopimuksen purkaminen, irrottautuminen Pariisin rauhansopimuksesta ja EU:hun liittyminen avasivat polun, joka johti nykyiseen orwellmaiseen tilanteeseen.

Yhdysvallat oli heti toisen maailmansodan päätyttyä suuntautunut kommunistien johtamien maiden ja kommunististen liikkeiden tuhoamiseen keinoja kaihtamatta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ammattiyhdistystoimintaa edistämään pyrkivät puolueet olivat tuhoamislistan kärjessä. Yhdysvaltojen laittomat sodat Kauko-Idässä ja Lähi-Idässä aiheuttivat kymmenien miljoonien ihmishenkien menetykset.

Entiset siirtomaavallat, nykyiset EU-maat Hollanti, Iso-Britannia ja Ranska jatkoivat siirtomaasotiaan Indonesiassa, Argentiinassa, Algeriassa ja muualla.

Suomi seurasi näitä USA:n sotia amerikkalaisesta näkökulmasta. Samaan aikaan 1960-luvulla Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti laukaisivat avaruuteen vakoilusatelliitin, Echelonin, jonka avulla maat saivat tietoa niin kaupallisista neuvotteluista kuin muiden maiden turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä.

1980 -90- luvuilla Yhdysvallat siirtyi hajotustoimissaan Eurooppaan. Propaganda, korruptio ja taloudellinen tuholaistoiminta välineinään se hajotti Puolan ja Neuvostoliiton/Venäjän  saadakseen edistettyä ylikansallisten pääomaomistajien etua viis välittämättä siitä mitä kohdemaiden asukkaille tapahtuu.

EC muuttui Euroopan Unioniksi ja 1992 sen alkuperäiset jäsenmaat liittyivät Yhdysvaltojen rinnalle Balkanin sotilaalliseen haltuunottoon. Saksa, Ranska, Iso-Britannia etunenässä tukivat ja kouluttivat uus- natseja ja jihadisteja saadakseen haltuunsa Balkanin infrastruktuurin ja miehittääkseen alueen sotilaallisesti.

Serbit olivat USA:n ja sen liittolaisten toimia vastaan ja ryhtyivät aseelliseen vastarintaan. Balkanin sodat päättyivät Bosnia-Hertsegovinan ja Kosovon NATO-miehitykseen ja valtavan laittomasti rakennetun USA:n sotilastukikohdan Bondsteelin rakentamiseen Serbian maaperälle Kosovoon. Juuri niin kuin Yhdysvallat oli halunnut.

1990-luvulla EU:ssa kiinnitettiin huomiota Echelon-satellitista hyötyvien maiden erityisasemaan. EU:ssa perustettiin komitea selvittämään mihin toimenpiteisiin EU voisi ryhtyä sen estämiseksi, että satelliitin jäsenmaat saavat kaupallisia ja sotilaallisia tietoja myös EU-maista. Suomi oli juuri liittynyt EU:hun ja komiteassa oli jäsenenä Reino Paasilinna. Komitea ei päätynyt muuhun tulokseen kuin että asialle ei voi mitään ja EU:n on itse rakennettava oma vakoilusatelliittinsa.

Suomen liityttyä EU:hun se sai roolin Balkanin sodan keskeisen ongelman ratkaisussa. Suomalaiset oikeuslääkärit kutsuttiin selvittämään mihin Racakin kylässä tapahtuneen taistelun uhrit olivat kuolleet. Oliko kyseessä taistelu, kuten serbipoliisit ja Jugoslavian hallitus kuvasivat, vai teloitus, joksi albaanitaistelijat tapahtumaa kuvasivat. 

Ranskalainen TV-kanava oli kuvannut päivän tapahtumat ja ETYJ:n tarkkailijat olivat nähneet asemapaikoiltaan mitä päivän aikana tapahtui.

Suomalaiset kansainvälisesti tunnetut oikeuslääkärit eivät todenneet merkkejä läheltä ampumisista eli "teloituksista". Siitä huolimatta tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren tuella Suomen oikeuslääkäriryhmän puheenjohtaja Helena Ranta, Saksan ulkoministeriön ohjeistamana antoi tapahtumasta epämääräisen kuvan, jonka perusteella presidentti Bill Clinton päätti aloittaa jo kauan haluamansa Jugoslavian laittomat pommitukset. Oikeuslääkäreiden tieteelliset tulokset mitätöityivät.

Tämä tapahtuma on kouriin tuntuva esimerkki siitä, miten Suomen presidentti ja hallitus vähitellen luopuivat totuus- ja oikeudenmukaisuusajattelusta. Sen sijaan tuli Yhdysvaltojen ja EU:n entisten siirtomaavaltojen palveleminen.

Tällainen muutos ei voisi onnistua, ellei siihen liittyisi USA:n ja sen liittolaisten propaganda, jota Suomen media toistaa. Sen levittämän yksipuolisen informaation johdosta nyky-suomalaiset eivät tiedä serbien olevan holokaustin uhreja kuten juutalaiset olivat toisen maailmansodan aikana. He eivät tiedä, että liittoutumaton Jugoslavia ei edustanut minkäänlaista uhkaa Yhdysvalloille tai Euroopalle. Serbit noudattivat omaa perustuslakiaan ja kansainvälisiä lakeja.

Suomen itsenäisyyden rapautuminen jatkui 2000-luvulle tultaessa kiihtyvää vauhtia. Vuosituhannen alussa kaikkien merkittävien päivälehtien päätoimittajat ilmoittivat kannattavansa Suomen liittämistä sotilasliitto NATO:on. Vallan vahtikoirat ottivat tuon vapaata journalismia nakertavan kannan.

Presidentti George H.W.Bushin ja CIA:n johtama Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstö ja kuljettaminen Euroopan pankkeihin ja veroparatiiseihin oli maamme johdon tiedossa, mutta media vaikeni. Päinvastoin alkoholisoitunut ja korruptoitunut presidentti Jeltsin kuvattiin demokraattisin värein, olihan hän palvellut suurpääoman omistajien etua, kuten Ahtisaari aiemmin.

Totta kai presidentti Ahtisaari tiesi Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian Yhdysvalloille antaman tuen Balkanin maiden infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja kansallisvarallisuuden ryöstämiseksi. Balkanin maat vajosivat kehitysmaiden luokkaan oltuaan varallisuudella mitattuna sijalla 24 maailmantilastoissa.

Venäjän presidentiksi valittu Vladimir Putin ei jatkanutkaan Jeltsinin viitoittamalla tiellä vaan totesi haluavansa edistää kansalaistensa parasta ja panevansa oligarkit, USA:n ja EU:n lempilapset, kuriin. Sen lisäksi presidentti Putin erityisesti Münchenin puheessaan toi esiin sen, että hän ei kannata Yhdysvaltojen (ja suurpääoman) johtamaa yksinapaista maailmanjärjestystä, vaan haluaa tasaveroisuuteen perustuvan moninapaisen maailmanjärjestyksen.

!980-luvun lopulla Neuvostoliiton presidentti Gorbatsoville oli luvattu, että mikäli hän tukee Saksojen yhdistymistä ja koko Saksan säilymistä NATO:n jäsenenä, NATO ei tule siirtymään tuumaakaan itään päin, kun Varsovan liitto purkautuu. Tämä lupaus rikottiin nopeasti ja nyt sotilasliitto NATO saartaa Venäjää.

 Presidentti Putinista tuli USA:n ja EU:n NATO-maiden vihollinen numero yksi.

Yhdysvalloille rasistinen ajattelu oli tuttua. Afro-amerikkalaiset saivat kansalaisoikeudet vasta 1960-luvulla, mikä ei ole merkinnyt rasismin loppumista. Venäläiset, kommunistit ja homot ovat olleet irrationaalisen vainon kohteina. Putinin valtaan tultua kaikki rasistinen energia on kohdistettu häneen.

Saksalainen asiantuntija, professori Schiffer, totesi Haagin rauhankongressissa vuonna 2015, että Hill&Knowlton markkinointifirma on palkattu edistämään Putin-vastaista propagandaa.Tuon markkinointifirman varatoimitusjohtaja on Ukrainan ja Yhdysvaltojen kaupallisen komitean jäsen, joka hyötyy Yhdysvaltojen EU:n tuella suorittaman Ukrainan  vallankaappausta seuranneesta Ukrainan infrastruktuurin haltuunotosta. Tunnetusti Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin poika Hunter tuli Ukrainan suurimman yksityisen energiafirman hallitukseen.

Yhdysvaltojen hallituksen, CIA:n ja EU:n tukema Ukrainan vallankaappaus ja laillisesti valitun presidentin ajo maanpakoon johti Ukrainan kriisiin, jonka arviossa Suomi on kokonaan menettänyt itsenäisen ajattelukykynsä. Ukrainan vallankaappaushallitus julisti "terrorismin vastaisen sodan" laillista presidenttiä kannattaneita ja väkivaltaista kaappausta vastustaneita itä-ukrainalaisia vastaan. Natsistisen väkivallan laajentumista Krimille pelänneet asukkaat halusivat kiireesti turvaan. He julistvat autonomisen alueensa itsenäiseksi ja äänestivät halustaan liittyä Venäjään, johon Krim on ennenkin kuulunut. Presidentti Putin tuki turvaa etsiviä krimiläisiä ja edellytti Venäjälle aina kuuluneen Sevastopolin laivastotukikohdan aseman säilymistä. Venäjä suostui krimiläisten toiveeseen liittyä Venäjään.

Suomen edustaja EU:n komissiossa, Olli Rehn, vastasi siitä, että lähentymissopimus Ukrainan kanssa oli huonosti neuvoteltu, eikä ollut ottanut huomioon Ukrainan taloudellisesti surkeaa asemaa, eikä sitä, että Ukrainan kansa vastusti NATO:on liittymistä. Sotilaalliset artiklat olivat  presidentti Janukovitsin hylkäämässä ehdotuksessa ensimmäisinä.

Suomen NATO-jäsenyyttä kannattava Kokoomus-puolue, valtamedia ja presidentti Ahtisaari ovat voimakkaasti kannattaneet Suomen liittämistä NATO:on. Suomen hallitusta johti Ukrainan kriisin aikana kokoomuksen Alexander Stubb. NATO-myönteinen media, pääministeri Stubb sekä ulkoministeri Tuomioja kukin tahollaan antoivat varsin yksipuolisen kuvan Ukrainan tapahtumista. USA:n, CIA:n, EU:n ja vallankaappausta valmistelleiden ukrainalaisten puoluejohtajien ja neo-natsien roolia tuskin mainittiin. Sen sijaan demokratiaa ja venäjänkielisten ukrainalaisten tasaveroisia ihmisoikeuksia vaativien ihmisten oikeuksia vähäteltiin tai ei mainittu ollenkaan.

Ukrainan kriisin yksipuolista tulkintaa on käytetty ponnahduslautana Suomen itsenäisyyden rapauttamiseksi. Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus tapahtui helmikuussa 2014. Jo syyskuussa Suomen tasavallan presidentti Niinistö, ilman että sopimusta olisi käsitelty eduskunnassa tai että se olisi käännetty suomeksi, päätti Suomen liittymisestä NATO:n isäntämaasopimuksen. 

Ruotsi edellytti asian käsittelyä eduskunnassa ja että valtion alueelle ei saa tuoda ydinaseita. Suomen sopimuksessa näin ei lue.

Vuodesta 2015 lähtien Suomessa on ollut edellistäkin oikeistolaisempi hallitus. Vedoten valheelliseen ja yksipuoliseen tulkintaan Ukrainan kysymyksestä, Suomen hallitus on entisestään lisännyt sotilaallista varustautumista ja sotaharjoituksia yhdessä NATO-maiden kanssa.Suomen hallitus vetoaa Venäjän arvaamattomuuteen kun tosiasioihin perustuvassa kommunikaatiossa ensimmäiseksi luulisi tulevan USA:n johtama väkivaltainen vallankaappaus seurauksineen, johon Venäjä sitten reagoi. 

Yhdysvaltojen oltua Ukrainan vallankaappauksessa moottorina, sen reaktio syllisyyden projisoimiseksi Venäjään on ollut voimakas. Paitsi aseapua Ukrainalle USA on käytännössä johtanut Ukrainaa valitsemansa pääministerin kautta. Hallituksessa on ollut edustettuna monia kansallisuuksia, Yhdysvaltojen kansalainen valtiovarainministerinä. Vuoden 2015 alussa Yhdysvaltojen kongressi päätti, että presidentin (Obama) ei tarvitse enää kääntyä kongressin puoleen aloittaessaan sodan Venäjää vastaan.

Suomen armeijaa NATO:n kanssa yhteistyössä käytävässä sodassa johtaa yhdysvaltalainen. Yhdysvaltojen sotadoktriinin mukaan vihollinen on Venäjä. Kaikissa sotaharjoituksissa vihollinen on Venäjä.

Suomen kansa on jätetty päätöksenteon ulkopuolelle. Kansa ei halua liittyä NATO:on. Suomen tulisi olla puolueeton, itsenäinen ja vastata omasta puolustuksestaan. Itsenäisen kansan tulisi voida kokea, että sen tunnot vastaavat sitä mitä päättäjät tekevät.

Suomen media ja Suomessa sijaitseva NATO:n hybridikeskus, joka edistää NATO-propagandaa sekä Suomen hallitus yhdessä presidentin kanssa ovat vastuussa itsenäisyyden rapautumisesta.

Itsenäisyys edellyttää mahdollisuutta itsenäiseen ajatteluun, joka perustuu totuudelliseen informaatioon. Yhdessä toimivat, yhteistä päämäärää ajavat, tuntevat, eläytymään kykenevät ihmiset muodostavat itsenäisen valtion ytimen.Väkivaltaan, taloudelliseen kiristykseen ja vääriin tietoihin sopeutumista edellyttävän suurvalta USA:n kanssa liittoutuminen on tuhoamassa itsenäisyytemme.

Tilanteen pelastamiseksi tarvitsemme ratkaisevasti uudenlaisen eduskunnan ja moraalisen ryhdistäytyminen. Metoo, vege-ruoka ja ilmastoteot eivät riitä, sillä sota tekisi kaiken tuon turhaksi.

Kiristystä ja keppiä. Näin USA/EU-propaganda toimii

Maanantai 19.11.2018 klo 12:56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksa on ollut sotilaallisesti miehitetty maa toisesta maailmansodasta lähtien. Viime viikkoina tähän tuskastunut Gerhard Schroeder on läksyttänyt USA:n suurlähettilästä. Schroedrin mukaan suurlähettiläs suhtautuu Saksaan kuin alusmaahansa eikä kuten itsenäiseen valtioon.

Olen aikaisemmissa blogeissani kuvannut CIA:n entisen päällikön, presidentti Reaganin varapresidentin ja myöhemmin presidentiksi valitun George H.W. Bushin toimia sosialististen maiden - Puolan, Neuvostoliiton, Jugoslavian ja Kiinan haavoittamiseksi, taloudellisen infrastruktuurin ja kansallisvarallisuuden ryöstämiseksi sekä lopulta Jugoslavian pommittamiseen turvautumiseksi yhteistyössä presidentti Clintonin kanssa.

Olen itse tutkinut ja teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvannut Jugoslavian hajottamisen alkuvaiheita.

Korruptio ja propaganda ovat elimellisiä osatekijöitä USA:n ja EU:n lähtiessä ottamaan haltuunsa uusia alueita. Ennen Jugoslavian sodan alkusoittoa CIA:n entinen virkailija Robert Baer kuvasi kuinka hänellä jo vuonna 1990 oli mijoonia käytettävissään poliitikkojen lahjomiseen ja eripuran lietsomiseen toisen maailmansodan kokeneiden ryhmien kesken. 

Jo presidentti Reagan oli ottanut tavoitteekseen Jugoslavian hajottamisen. Tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto sekä öljynkuljetus- ja huumeidenkuljetusreittien valvonta.

Serbien kohtalo on avainesimerkki siitä, mitä itsenäinen ajattelu, perustuslakien kunnioittaminen ja kansalaisoikeuksien puolustaminen maksaa silloin, kun kansakunnan itsenäisyys ei palvele USA:n ja EU:n tavoitteita.

Kysyin hiljattain ystävältäni, mikä ryhmä hänen mielestään oli Jugoslavian sodassa "pahis"? –Serbit, hän vastasi epäröimättä. – Tiesitkö että serbit olivat holokaustin uhreja ja kuolivat keskitysleireissä kuten juutalaisetkin? –En tiennyt. 

Jotta Jugoslavia saatiin sodan partaalle ja hajotusprosessi käyntiin, ehjän Jugoslavian puolustajat, jotka olivat keskitysleirien kauhujen jälkeen  kokeneet valtion turvakseen, oli demonisoitava.

EU-Saksa johti eurooppalaista Jugoslavian hajotusprosessia aseistaen ja tukien Kroatian neo-natseja. Presidentti Clinton vuorostaan tuki sekä Bosniaan tuotettuja jihadisteja että Kroatiassa ja Bosniassa taistelevia Yhdysvaltojen kouluttamia neo-natseja.Muut tärkeät jihadistien tukijat olivat Osama bin Laden sekä Third World Relif Agency.

Serbien demonisointia johti yhdysvaltalaiset albaani- ja kroaattilobbausfirmat työvälineenään markkinointitoimisto Ruder-Finn.

Valtamedia ei kirjoittanut mitään Yhdysvaltojen ja Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian osuudesta Bosnian sodassa.Heidän tukensa Bosnian sodan ryhmille ja Kosovon albaanimafialle jäi pimentoon. Sen sijaan Ruder-Finn jakoi 400:lle avaintoimittajalle suurvaltojen doktriinin mukaista tietoa. Kukaan ei kirjoittanut Bosnian sodan aikana suoritetusta Neuvostoliitto/Venäjän ryöstöstä, Puolan solidaarisuuden korruptiosta tai Tianmenin aukion mielenosoitus-provokaatiosta.

Serbit eivät pommitusten uhan allakaan suostuneet maansa miehitykseen. He puolustivat perustuslakiaan ja kaikkien kansanryhmien tasaveroista asemaa Jugoslaviassa (Serbia/Montenegrossa).

Tällaisesta uppiniskaisuudesta USA/NATO-EU rankaisi uraanipommeilla. Kuten toisen maailmansodan aikana, Belgradia pommitettiin jatkuvasti. Presidentin virka-asuntoon yritettiin osua.

Natsit olivat epäonnistuneet serbien nöyryyttämisessä, eikä NATO/EU onnistunut sen paremmin siitä huolimatta, että maahan oli kohdistettu hirviömäiset talouspakotteet ja pommit räjähtelivät kautta Serbian yötä päivää.

USA/NATO-EU joutui alistumaan siihen, että koko Serbian miehitys ei tule onnistumaan. Sen sijaan YK päätti rauhansopimuksessa, että Serbian maakunta Kosovo tulee tilapäisesti YK/NATO-miehityksen alaiseksi, minkä miehityksen aikana kansanryhmien suhteet tulee järjestää rakentavasti.

YK/NATO-miehitys johti serbeihin kohdistuviin vainoihin. Sotilaiden valvovan silmän alla 150 usein keskiajalta peräisin olevaa serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria tuhottiin albaanien juhliessa ympärillä. Ketään ei saatettu vastuuseen tuhosta ja murhista.

Yhdysvallat oli alun alkaen päättänyt rakentaa valtavan sotilastukikohdan Kosovoon Serbian alueelle. USA/NATO-EU:lle mielivalta ja kansainvälisten lakien rikkominen on arkipäivää. Serbeihin kohdistuva terrori sopi propagandaan, jota oli levitetty niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Nythän serbit "saivat ansionsa mukaan".

Suomen presidentti Ahtisaari johti Kosovon "itsenäistymiseen" johtavia neuvotteluja. YK:n hallinnon alainen Serbian maakunta "itsenäistettiin" parlamentin kaltaisen, kaikkea laillista valtaa vailla olevan ihmisjoukon toimesta, jonka kansainväinen rikostuomioistuin ICJ katsoi toimineen yksityishenkilöinä, koska jos he olisivat toimineet jonakin virallisena elimenä, päätös olisi ollut YK:n päätöslauselman vastainen.

Samaan aikaan kun serbien fyysinen vaino Kosovossa jatkui, Kosovon infrastruktuurin ryöstö kansainvälisille sijoittajille lähti vauhtiin.

Mitään tällaista mandaattia YK:n virkamiehille ei ollut annettu. Serbian valtion omaisuutta alettiin ryöstää kuten Venäjän, Puolan ja Jugoslavian muiden jäännösvaltioiden kohdalla oli asianlaita. Serbian maakuntaa käsiteltiin kaikkien kansainvälisten normien vastaisesti. Mutta näinhän oli toimittu Venäjän, Puolan ryöstöissä ja Kiinan destabilointiyrityksessä. Ryöstö muuttuu lailliseksi kun sen tekevät Yhdysvallat ja sen NATO-liittolaiset.

Serbia ei ole alistunut siihen, että USA ja osa EU-maistakin on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden. Se pitää maakuntansa haluunottoa ryöstönä ja laittomana. Sitä se onkin, sillä YK:n rauhaan päätynyttä päätöslauselmaa 1244 ei ole koskaan purettu eikä mitätöity.

EU-maat painostavat ja kiristävät Serbiaa alistumaan Kosovon itsenäisyyden tunnustamiseen. Serbian luontainen ystävämaa on Venäjä. Venäjä loi Serbialle mahdollisuuden itsenäisyyteen vuonna 1878 sotimalla Turkkia vastaan. Myös Suomen kaarti sallistui tähän sotaan osana Venäjän armeijaa. Venäjää ja Serbiaa yhdistää myös yhteinen ortodoksinen uskonto.

EU ja Yhdysvallat yrittävät kiristää Serbiaa kaupan esteillä. Venäjälle asetetut talouspakotteet estävät kaupan EU-maiden läpi.

EU haluaa kiristää Serbiaa EU-jäsenyydellä. Ellei Serbia hyväksy maakuntansa ryöstöä, se ei pääse EU:n jäseneksi. EU kohtelee Serbiaa kuten objektia, ei kuten itsenäistä subjektia.

EU:n entisten siirtomaavaltojen ylemmyydentuntoista asennetta osoittivat myös ensimmäisen maailmansodan muistojuhlan tapahtumat. Ensimmäisessä maailmansodassa Serbia oli maa, jolla oli suurimmat siviili- ja sotilastappiot, yli miljoona kuollutta.

Presidentti Macron järjesti Pariisissa suuret juhlallisuudet kunnioittaakseen sodan uhreja. Serbian presidentti oli kuitenkin sijoitettu syrjään sivukorokkeelle, kun taas "mafia-valtio" Kosovo, Serbian maakunta, oli pääkorokkeella muiden "suurvaltojen" rinnalla.

Elinkaupasta ja äärimmäisen väkivaltaisesta huumekartellin johtamisesta epäiltyä Kosovon presidenttiä ei ole saatu vastaamaan teoistaan. Monet todistajat on jo tapettu ja uusista identiteeteistä huolimatta moni ei uskalla tulla todistamaan Hashim Thacia vastaan.

Kosovon elinkauppaa ja muita Kosovon albaanien suorittamia rikoksia tutkimaan on pystytetty Kosovo specialists Chamber- oikeusistuin. Yhdysvaltalaiset nimittävät tuomarit. EU maksaa kustannukset. Tuomarit eroavat tai erotetaan toinen toisensa jälkeen. Tuomioistuin ei ole ottanut käynnistyäkseen.

Suomen NATO:oon sitoutuneen valtamedian varassa jää vaille kaikkea oleellista tietoa maailmasta. USA/NATO-EU propaganda yritetään saada määrällisesti niin suureksi, että aivokapasitettia ei riitä muuhun. Propaganda ujutetaan uutisten ohella pakinoihin, sarjakuviin, lehdistä lainattuihin jne. Helsingin Sanomat on taitavin, mutta Yle katsojalukujensa puolesta myrkyllisin.

Georgian "sodan" propaganda oli belgialaisen mainostoimiston tehtävä ja Ukrainan kriisin "oikea kuvaus" ja presidentti Putinin demonisointi on annettu "Hill & Knowltonin" markkinointitoimistolle. Näin meitä johdetaan.

Helsingin Sanomien pötypuheet Ukrainasta ja värivallankumouksista

Sunnuntai 22.7.2018 klo 14:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään Helsingin Sanomat toistaa Sunnuntai-liitteen Ukraina-jutussa jälleen kaikki jo komiikan rajan ylittävät pötypuheet Ukrainasta. Hesari on toistanut niitä jo neljän vuoden ajan yhtä uskollisesti kuin parhaat CIA:n soturit.

Hesari väittää Ukrainan johdon päättäneen läntisen Euroopan sijaan lähentyä Venäjää! Uskomatonta. Ukrainan talous oli täysin kietotunut Venäjään ja monin tavoin riippuvainen Venäjästä. Presidentti Janukovits oli Eurooppamyönteinen, mutta jopa Yle:n näyttämässä uutispätkässä totesi, että tässä vaiheessa EU:hun liittyminen olisi liian kallista. USA ja EU puskivat päälle kuin sokeat norsut. Suomen Olli Rehn lähentymis- ja talouskomissaarina ei kyennyt suorittamaan toteuttamiskelpoista valmistelua.

Syksyllä 2013 koko USA:n eliitti: Clintonin pariskunta, Soros, talouseliitti sekä EU:n eliitti, jotka olivat myötäilleet CIA:n vahvalla tuella Jugoslavian hajottamista sekä kaikkia ahneuden vaatimia toimia, kokoontuivat Ukrainan oligarkkien johdolla Krimin Jaltalla suunnittelemaan"suuren euforian vallassa" (The Economist) Ukrainan haltuunottoa. EU:n lähentymis artikloissa sotilaalliset artiklat ovat ensisijaisia, eli kaappausta suunniteltiin NATO-suhde edellä.

Maidanin mielenosoitukset olivat hyvin suunniteltuja. Jugoslavian presidentti Milosevicin kaatamisessa kunnostautunut Otpor- järjestö Popovin johdolla valmisteli nuorta väkeä mielenosoituksiin. Monissa lähteissä on paljastunut, että tarkka-ampujat tulivat osin Georgiasta (ovat itse kertoneet), osa oli Haarezin mukaan koulutettu Israelissa.

Helsingin Sanomat jaksaa puuduttavasti väittää, että hallituksen joukot olivat syyllisiä väkivaltaan. Näin ei ollut. Jopa Eestin ulkoministerin puhelussa Cathrine Ashtonin kanssa paljastui, että molemmat tiesivät tarkka-ampujien olleen "meikäläisiä" eli vallankaappaushallituksen kannattajia. Toisin sanoen EU oli sitä mieltä, että vallankaappaus oli "meidän" vallankaappaus. Samoin monissa lähteissä on kerrottu CIA:lla olleen kokonainen kerros käytettävissään Ukrainan sisäministeriössä. Obaman varapresidentti Biden johti vallankaappauksen jälkeistä Ukrainan hallintoa etänä. Vallankaappauksen jälkeisessä hallituksessa oli yhdysvaltalainen valtiovarainministeri. Muut ministerit olivat Liettuasta, Georgiasta, kuka mistäkin, vaikka hallituksen jäsenten olisi lain mukaan pitänyt olla Ukrainan kansalaisia. Bidenin poika tuli Ukrainan suurimman energia-yhtiön hallitukseen yhdessä Puolan ex-presidentin kanssa. Soros oli luvannut miljoonan GMO-viljelyyn. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt olivat myös paikalla.Varapresidentti Biden kävi Radassa, parlamentissa, paikan päällä antamassa neuvoja. Hän kertoi puhuneensa puhelimessa Ukrainan pääministeri Jatsenjukin kanssa "enemmän kuin vaimonsa kanssa".

Helsingin Sanomien jutussa "mieleosoitusten jälkimainingeissa seurasi Krimin valtaus" ja Venäjän tukemat separatistijoukot "aloittivat sodan Ukrainan joukkoja vastaan". Jopas jotakin. Kansainvälisten ja kansallisen lain vastainen vallankaappaushallitus julisti "terrorismin vastaisen sodan" itä-ukrainalaisia vastaan, jotka eivät hyväksyneet vallankaappausta, venäjän-kielen aseman huononnusta, laillisen presidentin ajamista väkivallalla uhaten maanpakoon eikä natsistista mielivaltaa ja murhia.

On ymmärrettävää, että Helsingin Sanomat ei lojaaliudesta kirjoita mitään USA:n rikoksista 1991 Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottamiseen liittyen. Se ei kerro presidentti George H.W. Bushin toimista yhdessä CIA:n, Soroksen ja muiden rahoituskanavien kautta Jeltsinin ja eräiden KGB:n jäsenten korruptoinissa ajamaan USA:n tavoitteita Neuvostoliiton/Venäjän infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja yksityistämiseksi kuten mm. William Engdahl teoksessaan Manifest Destiny kuvaa. Hesari ei tietenkaan kerro myöskään siitä kuinka huolellisesti Reagan, Bush vanhempi ja CIA ja NED valmistelivat ja Clinton taputteli valmiiksi Jugoslavian hajottamisen ja Kosovon haltuunoton sotilastukikohdakseen.

Minkä kaaoksen George H. W. Bush IMF Summers ja talousguru Sacks saivat aikaan Venäjällä.Kansan äärimmäisen kurjuuden ja rikkaiden oligarkkien vallan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo katosivat. Odotettavissa oleva elinikä laski huomattavasti. Kansakunta, joka oli 45 vuotta aikaisemmin menettänyt 25 miljoonaa ihmistä sodassa, asetettiin USA:n ja Jeltsinin yksissätuumin toteuttaman katastrofin seurauksena jälleen paitsi fyysisen, myös henkisen tuhon partaalle.

Minun ikäiseni henkilö muistaa sen kuinka Suomi tässäkin asiassa presidentti Niinistön sanoja lainatakseni tarjosi "palveluksiaan". Kaikkein karmein pettymys Yhdysvaltojen johdolle oli se, että presidentti Putin ei ollutkaan Jeltsinin tavoin ostettavissa. Kun Putin vielä kehtasi ilmoittaa Münchenissä vuonna 2007 kannattavansa moninapaista maailmaa Yhdysvaltojen yksinvallan sijaan, USA ja EU "repivät pelihousunsa" niinkuin nuoriso sanoisi.

Kaikki tämä USA:n johtama ja EU:n myötäilemä gangsterismi oli satava jotenkin Putinin syyksi.

Putin ei alistunut väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksiin, jotka uhkasivat Krimin venäläistä väestöä ja venäjänkielisiä ukrainalaisia Krimillä. Hän ei myöskään alistunut siihen, että Venäjän Sevastopolin sotilastukikohta tulisi NATO:n haltuun. Krimin asukkaat eivät olleet saaneet sanoa mielipidettään kun Krim siirrettiin Hrustsovin toimesta Neuvostoliiton sisällä Venäjältä Ukrainaan (Hrustsov oli ukrainalainen). Koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan 1991 lähtien Krimin asukkaat ovat pyrkineet palaamaan osaksi Venäjää. Myös 2014 suoritetun Venäjän mahdollistaman kansanäänestyksen jälkeen ja sen jälkeiset muut valtiolliset äänestykset ovat osoittaneet krimiläisten kokevan olevansa osa Venäjää.

Helsingin Sanomat on Suomen valtamedian valheellisimpia tekstejä tuottava alusta. Yle kompensoi uutistoimituksen pötypuheita kuitenkin aika-ajoin dokumeneilla, joissa globaali todellisuus joskus pilkahtaa. Sekään ei ole uskaltanut esittää Ukrainan natsi-taustaa ja natsi-todellisuutta kuvaavaa Oliver Stonen dokumenttia Ukrainan Maidanista ja siihen liittyvistä faktoista.

Koska valtioneuvoston Venäjä- vastaiseen hybridisotaan koulutettujen toimittajien nimilistaa ei ole julkistettu, Helsingin Sanomien ulkomaisille tiedotusvälineille propagoima "vapaa media" näyttäytyy kyseenalaisena. Pääteltävissä ainoastaan on, että Hesarin päätoimittaja on velvoittanut alaisensa toimimaan Venäjä-vastaisen hybridisodan viitekehyksessä. 

Kansalainen jää miettimään kuinka tehokas CIA:n NED:in ja Sorosin rahoitus on maassamme. Jugoslavian kohdalla asianomaiset rahoituksen saajat; rauhanjärjestöt, demokratia- ja ihmisoikeusjärjestöt, jotka myötäilevät yksinapaista yksityistämisiin ja  pääoman valtaan perustuvaa maailmankuvaa, eivät yleensä itse kertoneet tutkijoille rahoituslähteitä eikä summia. Sen sijaan tutkijat saivat tietää niistä rahoittavilta järjestöiltä itseltään. Youtubess nähtävissä oleva Boris Malagurskin dokumentti Weight of Chains II kuvaa tilannetta Jugoslavian jäännösvaltioiden, Serbian ja Kroatian osalta. Ensin on saatava valituksi johtoon korruptoitavissa olevat johtajat. Jos toiminta ei ole tavoitteiden mukaista, johtaja vaihdetaan tai tapetaan.

Niin yksinkertaista on globaali vallankäyttö länsimaalaisittain.

Suomi, oikeusvaltioko?

Tiistai 27.3.2018 klo 17:54

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti presidentti Niinistön johdolla karkottaa Suomesta venäläinen diplomaatti, seuraamuksena oletettuun syyllisyyteen Salisburyn myrkytykseen. Jään miettimään, onko Suomi oikeusvaltio?

Vietimme viime viikolla yli miljoona uhria vaatinen Irakin sodan alkamisen muistopäivää.  Tuohon USA:n aloittamaan sotaan liittyi solidaarisuudesta muun muassa Britannia ja Tanska, myöhemmin moni muu NATO-maa. Britannian tuolloisen pääministeri Tony Blairin syyllisyys brittien osallistumiseen on ollut pitkän aikaa komitean tutkittavana. Koko läntinen media eli sotaa kuin omaansa eivätkä puoli miljoonaa lapsiuhria herättäneet USA:n ulkoministeri Albrightissa muuta kuin kyynisen kommentin siitä, että nuo uhrit olivat "sopiva hinta".

Toinenkin vuosipäivä sattui viime viikolle – nimittäin Jugoslavian pommitusten vuosipäivä. USA:n ja Saksan ahneus sekä halu sotilaallisen ja taloudellisen vallan anastamiseen Balkanilla johti Jugoslavian hajottamiseen sodalla. Tuo hanke edellytti toisen maailmansodan holokaustin uhrien, serbien demonisoimista. Siihen käytettiin Ruder-Finn markkinointitoimistoa, jonka rahoittivat Yhdysvalloissa asuva albaani- ja kroaatti diaspora. Serbit näet halusivat säilyttää Jugoslavian liittovaltion, jossa kaikki kansanryhmät olivat saman arvoisia. Kansanmurha oli aiheuttanut serbeissä syvän turvattomuuden.

Kuten edellisessä blogissani palautin mieleenne, Suomi osallistui pommitusten mahdollistamiseen karulla tavalla. Suomen ulkopoliittinen johto esti kansainvälistä yhteisöä kuulemasta totuutta Racakin taistelusta, minkä totuuden suomalaiset oikeuslääkärit tiesivät, mutta Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto estivät tuon tiedon julkistamisen. Väärää tietoa tekosyynä hyväkseen käyttäen presidentti Clinton ja NATO ryhtyivät pommittamaan Jugoslaviaa, joka sitä ennen oli kieltäytynyt suostumasta koko valtionsa alueen NATO-miehitykseen. Tuhoiskuissa käytettiin uraanipommeja.

Pommitusten päätyttyä kesäkuussa 1999 Yhdysvallat ryhtyi välittömästi rakentamaan massiivista sotilastukikohtaansa Serbian alueelle Kosovoon. Saksa vuorostaan hankki itselleen Kroatian, Slovenian ja vähitellen koko muun Jugoslavian alueen maiden infrastruktuurin; vakuutuslaitokset, pankit, hotellit ja tiedotusvälineet.

Kyseinen tapahtuma oli ensimmäinen Suomen palvelus globaalia valtaa haalivalle USA:lle sekä siitä riippuvaiselle Saksalle. Teko merkitsi Suomen luopumista totuudesta kansainvälisissä suhteissa. Sen jälkeen Suomi "pääsi" osaksi samanmielisten joukkoa, josta tilasta ei ole enää paluuta entiseen. Olen kutsunut sitä nilkin rooliksi gangsteriporukassa.

Suomi hyväksyy nykyisin kyselemättä USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ja nykyisten NATO-maiden edelleen jatkuvat sodat Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä. Taloudellinen ja aseellinen tuki terroristeille, silloin kun se edistää "liittolaisten" geopoliittisia päämääriä, joudutaan hyväksymään.

Useat brittipolitiikot ovat viitanneet oikeusistuimen Britanniassa tulleen siihen tulokseen, että ei ole varmaa, mitä Salisburyssa käytetty kemiallinen aine oli.Sen lisäksi ei ole mitään näyttöä siitä, että aine olisi peräisin Venäjältä.

Normaalin syyllisyyden selvittämisprosessin ohittaminen ja syyllisyyden julistaminen välittömästi tapahtuman jälkeen viittaa provokaatioon. Britannian hallitus on toistaiseksi tuntemattomin motiivein halunnut voimistaa russofobiaa ja erityisesti jo vuosia kestänyttä Putinin vastaista kampanjaa.

WILPF- rauhanjärjestön 100- vuotis juhlakokouksessa Haagissa muutama vuosi sitten saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja Sabine Schiffer totesi Putinin vastaisen kampanjan olevan hyvin suunniteltu ja sitä edistämään on palkattu Hill&Knowlton markkinointitoimisto. Tällä markkinointitoimiston johdolla oli itselläänkin kytkös Ukrainan ja USA:n välisiin liikesuhteisiin. Toisin sanoen markkinointitoimisto edisti paitsi tilaajan etua, myös omaa taloudellista etuaan.

Suomen Yle on tarjonnut niukasti tietoa Salisburyn myrkytyksestä. Se on kokonaan unohtanut oikeusistuimen päätökset. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän tiedotustiaisuuden jälkeen olisi luullut, että Yle ja muut tiedotusvälineet olisivat kiireesti hankkineet ohjelmiinsa ja haastatteluihinsa kansinvälisen oikeuden asiantuntijoita. Sen sijaan Yle kutsui A-studioon mielipiteistään tunnetun ex-suurlähettiläs Himasen ja varmemmaksi vakuudeksi viittaa nettisivuilleen – jälleen mielipiteistään tunnettuun UPI:n johtajaan Teija Tiilikaiseen.

Tiedotusvälineet ovat visusti vaienneet myös siitä, mitkä maat eivät ole karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Luxemburg on edellyttänyt joitakin todisteita, ennenkuin reagoidaan. Irlanti, Portugal, Itävalta, Malta,Slovenia, Kypros ja Bulgaria eivät ole kiiruhtaneet päätöksissään. Miksi Suomi?

Harva poliitikko on kyseenalaistanut presidentin ja pääministerin päätöksen. Erkki Tuomioja on ilmoittanut facebook-sivuillaan, että hän ei olisi moista päätöstä tehnyt. Tosin hän heittää skorpionin piston Venäjälle päin – selustansa varmistaakseen. Hän toivoo, että Suomen oikeusvaltioperiaate ei laskeutuisi Venäjän tasolle!

Katsotaanpa: Montako miljoonia uhreja vaatinutta laitonta sotaa USA/EU on käynyt?

Ryhmä, johon Suomen halutaan samaistuvan on käynyt Irakin sotaa Irania vastaan, Jugoslavian hajottamissotaa, Afganistanin sotaa, Irakin sotaa, Libyan sotaa, Syyrian sotaa, Jemenin sotaa sekä välillisesti tukenut Israelia sen hyökätessä Libanoniin ja tuhotessa Gazan.

Toisen maailmansodan aikana 25 miljoonaa venäläistä uhrasi itsensä pelastaakseen Venäjän ja Euroopan natsismilta. Käsittääkseni Venäjä ei tule sallimaan Euroopassa nousevan natsismin hyväksymisen  ja juutalaisvastaisuuden leviämistä omien rajojensa sisälle.

Suomi tunnusti kiihkeän katolisen ja fasistisen Kroatian toisen maailmansodan aikana vaikka maa oli säätänyt serbien ja juutalaisten tuhoamisen oikeuttavat lait. Moni seikka politiikassamme muistuttaa tuota aikaa. Venäjä-vastaisuus on tullut serbi- ja juutalaisvastaisuuden tilalle. Venäläiset ja serbit ovat ortodokseja. Kuinka paljon Suomen ja EU:n päätöksissä heijastuu toisen maailmansodan kauhujen vastuun kieltäminen?

Britannian motiivit ehkä paljastuvat myöhemmin. EU:n edellyttämä solidaarisuus oikeusvaltion murentamisessa ennustaa pahaa. Suomen median myötäily on vastuutonta.

Pressiklubi ja myrkytys Britanniassa

Lauantai 17.3.2018 klo 12:23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tämän viikon Pressiklubi sai haukkomaan henkeä. Onko tämä totta?Se oli vastuullisen median irvikuva. Yhtenäisenä toimittajajoukko Risto E.J. Penttilällä ryyditettynä analysoi Britannian myrkytystapahtumaa seurauksineen sekä eduskunnan välikohtausta Leena Meren ja Paavo Arhinmäen välillä.

Eduskunnan välikohtauksen kysymyksenasetteluna oli, löikö Paavo Arhinmäki Leena Merta?

Todistusaineistona käytettiin videota tapahtumasta. Sen nähtyään kukin osanottaja sai analysoida mitä mieltä oli väkivallan asteesta. Tarkastelu antoi mahdollisuuden objektiivisuuteen ja kukin tulkitsi tapahtuman omalla tavallaan.

Sitten päästiin Salisburyn myrkytystapahtumaan, jonka Britannian pääministeri on heti tuoreeltaan julistanut Venäjän tekemäksi koska myrkky on kehitetty Neuvostoliitossa. Pääministeri on antanut kaksi vaihtoehtoa tapahtuman selittämiseksi. Joko tekijä on venäläinen, hallituksen agentti tai Venäjä ei ole huolehtinut kemiallisten aineiden huolellisesta säilyttämisestä.

Suomen vastuullinen media ei ole tullut kertoneeksi, että Britannian parlamentissa labourin puheenjohtaja Jeremy Corbyn on kysynyt todisteita, joita pääministeri May ei ole pystynyt antamaan. Sen sijaan mediamme on kertonut ulkoministeri Johnsonin sanoneen, että syyllinen on itse presidentti Putin. Puolustusministeri vuorostaan on käskenyt Venäjän mennä pois ja pistää suunsa tukkoon!

Se mikä Pressiklubi-ohjelmaa katsoessa sai hämmästymään, oli toimittajien ja Risto E.J.Penttilän itsetyytyväinen välinpitämättömyys totuudesta. Samasta totuudesta, jota he vaalivat eduskunnan tapahtumia analysoidessaan. Toimintatapa oli vastuuton.

Kuinka tähän on tultu?

Osanottajista Taru Tujuselle, kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle, riitti hänen sanojensa mukaan se, mitä päivälehdistä on lukenut. Muille näytti riittävän se, mitä Ison-Britannian pääministeri ja ulkoministeri ovat asiasta lausuneet. Saman mallin mukaan Suomessa on eräistä rikostapauksista kirjoitettu kirjoja ja valmistettu elokuvia ennen kuin oikeus on käsitellyt tapauksia. Toimittajat toimivat, tutkijoina, syyttäjinä, todistajina ja tuomareina.

Sama kaava on NATO:lla kriisialueilla. Se pidättää, syyttää, todistaa ja tuomitsee jäsenmaittensa rahoittamissa tuomioistuimissa henkilöitä, jotka ovat vastustaneet sen valtapäämääriä.

Tämä piittaamattomuus alkeellisimmastakaan juridisesta totuudesta on hämmentävää. Kun sen yhdistää vuosia Suomen mediassa jatkuneeseen russofobiseen lietsontaan tulee mieleen historia. Milloin olemme eläneet aikaa, jolloin natsismia muistuttavavat ennakkoluulot ja väkivaltaiset mielikuvat ovat olleet vallalla Suomen mediassa ja yhteiskunnallisessa elämässä?

Suomi ei ole käsitellyt natsisminaikaansa edes siinä määrin kuin sisällissotaa. Talvisodan alla otetuissa uutisfilmeissä voi nähdä helsinkiläisen yleisön nostavan kätensä natsitervehdykseen seuratessaan Neuvostoliiton lähetystön evakuointia. Syyskuun 14.päivänä 1939 Akateeminen Karjala-Seura julisti "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin."

Pressiklubin osanottajien sivistymätön ylemmyydentunne ja Venäjän hallituksen, erityisesti presidentti Putinin totuudenvastainen leimaaminen myrkyttäjäksi jätti mietteisiin.

Toinen historiallinen aikakausi, jolloin sama pidäkkeetön aggressiivisuus ja rasismi oli vallalla, oli ennen sisällissotaa talvella 1918. "Eräässä pääkaupungin porvarillisessa lehdessä 11.1.1918  sanotaan, että muutoin kyllä se vuoden 1870 ranskalainen resepti olisi käyttökelpoinen, ellei se tekisi tätä meidän itsenäisyyden saavuttamisaikaamme niin rumaksi ja siinä suhteessa siis tekisi pahaa vaikutusta. Tiedätte arvoisat edustajat, mikä resepti se oli. Kenraali Gallifet ammutti maahan syyllisiä ja syyttömiä, miehiä, naisia ja lapsiakin, teurasti niin kuin Chicagon teurastamoissa säälimättömästi teurastetaan eläimiä. Lähetettiin lisäksi kymmeniä miehiä, vallankumoustaistelijoita, vuosikausiksi vankisiirtoloihin kitumaan ja henkisesti ja ruumiillisesti surkastumaan. Ehkäpä Suomen porvaristossa on nyt niitä, joille tuo rauhoitustapa olisi mieleinen . Saadaan pelätä, että kun taistelun kuumuuteen joudutaan, semmoiseenkin ehkä erehdytään."sanoi Kullervo Manner Suomen eduskunnassa, jossa samana päivänä päätettiin suojeluskuntien muodostamisesta Suomen viralliseksi, porvareiden johtamaksi, luokka-armeijaksi.(teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja)

Medialla on keskeinen vaikutus joukkopsykoosin synnyttämisessä. Suomen media on siitä erikoisessa asemassa, että edellinen valtioneuvosto on lähettänyt toimittajia ja virkamiehiä opiskelemaan Venäjä-vastaista hybridisotaa Yhdysvaltoihin. Siten sensuurilla ja manipuloinnilla on valtioneuvoston siunaus. Lisäksi USAn ja NATO-EU:n hybridisota-keskuksen läsnälo Helsingissä vahvistaa sensuuria.

Kenraali Gallifet'in resepti tuli käyttöön Suomessakin sisällissodan jälkeen. Karjala-Seuran toivoma hyökkäys myös toteutui. Pullistelua on aina harrastettu jonkun vahvemman suojeluksessa. Sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa Saksan ja natsi-Saksan liittolaisena, nyt "turvassa" NATO-EUn selän takana. Emme taistele yksin. Emme ole valheellisia, oikeudenkäynnin säännöistä piittaamattomia yksin. Olemme yli 20 vuotta myötäilleet kaikkia EU:n entisten siirtomaavaltojen vallanhaluisia ja laittomia toimia.

Olemme menettäneet paitsi itsenäisyytemme, myös moraalimme.

Unto Hämäläinen, missä on pihvi?

Sunnuntai 7.1.2018 klo 11:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Unto Hämäläinen jatkaa viimeisessä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä tutuksi tullutta historian popularisointiaan. Hän kuvaa talvisodan jälkeistä aikaa ja sitä kuinka Neuvostoliitto vaikutti vahvasti siihen, kenet se halusi valittavan Suomen presidentiksi.

Unto Hämäläinen ei sanallakaan mainitse miksi tätä vaikuttamista harjoitettiin. Hämäläisen kuvauksessa Neuvostoliitolla oli vain musta lista, jolle osa suomalaisia poliitikkoja päätyi.

Hämäläinen aloittaa tarinansa 5.12.1940. Paasikivi, Suomen Moskovan lähettiläs herätettiin ennen keskiyötä, koska ulkoministeri Molotovilla oli asiaa. Molotov kertoi Paasikivelle kuulleensa, että presidentti Kallio on pyytänyt eroa sairauden vuoksi ja 300 valitsijamiestä kokoontuisi piakkoin Helsinkiin valitsemaan uuden presidentin. "Haluaako Suomi rauhaa Neuvostoliiton kanssa – sen tulemme päättelemään siitä, kuka valitaan presidentiksi", luetellen neljä sopimatonta nimeä, jotka olivat Tanner, Mannerheim, Svinhufvud ja Kivimäki.

" Elettiin välirauhan aikaa, ja Euroopassa riehui toinen maailmansota. Suomi oli maaliskuussa 1940 joutunut solmimaan ankarin ehdoin talvisodan rauhan. Stalin ja Hitler olivat liitossa keskenään. Kahden diktaattorin sopimuksella Suomi kuului Stalinille,"kirjoittaa Hämäläinen.

"Hitler tosin suunnitteli salassa hyökkäystä Neuvostoliittoon, ja hänen lähipiirissään kaavailtiin Suomen vetämistä Saksan puolelle."

Molotov antoi suosikkiensa nimilistan Paasikivelle, joka on "arvokas historiallinen dokumentti, sillä Paasikiven ja Molotovin tapaamisesta alkoi itsenäisen Suomen historiassa surullinen aika, jota me suomalaiset emme mielellämme muistele".

"Neljänkymmenen vuoden aikana Suomi ei saanut valita presidenttiä yhtä ainutta kertaa ilman Neuvostoliiton painostusta", jatkaa Hämäläinen.

Hämäläinen unohtaa ilmeisen tarkoituksellisesti miksi eroava presidentti Kallio oli sairastunut. Mannerheim oli nimittäin kutsunut natsi-Saksan armeijan Suomeen yli 3 kuukautta ennen Paasikiven saamaa yöllistä herätystä. Kutsuminen oli tapahtunut presidentin, ylipäällikön selän takana. Myöskään hallitusta, puhumattakaan eduskunnasta ei oltu informoitu. Presidentin kuullessa asiasta, hän järkyttyi ja sai halvauskohtauksen, josta ei koskaan enää toipunut terveeksi.

Tilanne muistuttaa presidentti Niinistön suorittamaa USA/NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittamista hallituksen ja eduskunnan selän takana syyskuussa 2014. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi, puhumattakaan, että sitä olisi käsitelty peustuslain mukaisesti eduskunnassa.

Hämäläinen unohtaa siis mainita, että Suomi oli kutsunut elokuussa 1940 Saksan armeijan Lappiin ja valmisteli tiestöä siellä saksankielisin tienviitoin, järjesti olosuhteet parhain päin. Suomen Lapin armeija oli Saksan armeijan alaisuudessa.Jopa tulevat Itä-Karjalan keskitysleiritkin suunniteltiin saksalaisten innoittamina hyvissä ajoi ennen yhteishyökkäystä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Demokratiaa ja rauhaa kannattavat toisinajattelijat olivat vankiloissa, myöhemmin jopa Koverin keskitysleirillä. Vaalikelpoisuus oli estetty suurelta määrältä suomalaisia.

Arveleeko Hämäläinen, että Neuvostoliitto ei olisi tiennyt Saksan armeijan ja Suomen armeijan suhteista. Suomen henkinen ilmapiiri oli natsimyönteinen ja saksalaisia ihailtiin. Kyse oli tietenkin suomalaisten luotettavuudesta. Voiko presidentin sanaan luottaa, vai onko konekivääri selän takana piilossa.

Sodan jälkeen liittoutuneet edellyttivät rauhansopimuksessa fasistisiksi luonnehdittujen järjestöjen kieltämistä.Näiden kannattajat eivät hävinneet mihinkään – ei myöskään poliitikkojen piiristä.

Käsittääkseni Neuvostoliitolla oli perusteltu syy suhtautua torjuvasti militaristisiin ja nyrkki taskussa toimiviin henkilöihin. Nämä joukot tuottivat myös presidentti Kekkoselle eniten huolta hänen pyrkiessään rakentamaan aitoa luottamusta Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Hämäläinen kuvaa suomalaisten ja neuvostoliittolaisten poliitikkojen toiminnan pelinä, ilman sisältöä. Siitä päästäänkin jutun huipennukseen. " Yrittääkö Venäjä jälleen vaikuttaa Suomen presidentin valintaan – mutta nyt uusin keinoin?"

Hämäläisen julkaisualusta HelsinginSanomat on tunnettu Erkon lehtenä - amerikkalaisvaikutteisena julkaisuna. Talvisotaa kutsuttiin puolustus/ulkoministeri Erkon sodaksi. Talvisodan alla Erkko kutsui Suomeen niin Ison-Britannian kuin Saksan armeijoiden komentajat kesällä 1939. Suursotaharjoituksia seurasivat myös kaikki muut Suomeen akkreditoidut sotilasasiamiehet paitsi Neuostoliiton edustaja. Sodan alla Hitler lupasi, että Saksa ei estä Ruotsia auttamasta Suomea tulevassa sodassa. Pohjoismaiden päämiehet kokouksessaan juuri talvisodan alla ilmottivat uskovansa Suomen pärjäävän tulevassa sodassa. Jo syyskuussa Akateeminen Karjalaseura uhosi – nyt on aika iskeä! Erkko kielsi Neuvostoliittoon sodan alla matkanneita neuvottelijoita suostumasta Neuvostoliiton sovitteluehdotuksiin, todistaa Tanner.

Kaikki merkittävät tiedotusvälineet ovat jo yli vuosikymmen ilmoitaneet tukevansa Suomen liittymistä NATOon. Ne luonnolisesti ovat tehneet väliajan intensiivistä työtä liittymisen eteen. Markkinoinnin tuotoksena on sopivasti odotetun roolinsa näyttelevä presidentti Niinistö. Emme ole kuulleet häneltä ainoatakaan analyyttistä esitystä globaalista maailmantilasta. Sen sijaan hän piiloutuu NATO/EUn kannanottojen taakse korvaten totuuden tarkoituksenmukaisuudella.

Hän on vaiennut NATO/EU:n toimista globaalien pääomapiirien vallan laajentumisen mahdollistajana. Kuinka mielivalta ja laittomuus ovat korvanneet valtioiden suvereniteetin ja kansainväliset lait. NATO/EU on liittoutunut jihadistien ja natsien kanssa (Kroatia, Bosnia, Kosovo, Syyria, Ukraina,Tsetsenia) polkien alleen omat ja muiden perustuslait silloin kun mielivalta on palvellut heidän tarkoitusperiään.

Eräät kustantajat ovat kertoneet totuutta arvostavien toimittajien siirtyneen järjestöjen pääsihteereiksi tai yritysten palvelukseen koska nykyisessä valheellisessa ilmapiirissä ei voi kirjoittaa, mikä on totta.

Nyt toimittajan, myös Hämäläisen, jopa eläkkeellä, julkaisualustastaan riippuen on julistettava Venäjän vaikutamisyritysten vaaraa, koska se on muotia Yhdysvaltojen äärimmäisen aggressiivisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Mitään vaikuttamista ei ole todistettu olleen, mutta Hämäläinen suhtautuu siihen tosiasiana. Yhdysvaltojen ja NATOn hybridikeskus Suomessa vaikuttaa ilmeisesti niin, että paitsi toimittajat myös tasavallan nykyinen presidentti haluavat mukautua sen toiveisiin. Suomen sisäministeriössä ei vielä ole kokonaista kerrosta varattu CIA:n virkailijoille kuten Ukrainassa Maidanin aikaan, mutta vaikutus on sama.

Myös suomalaiset rakastavat sitä kun USA:ta palvelleet virkamiehet saavat Nobelin palkintoja osallistuttuaan tuon globaalin vallankäyttäjän sotien ja vallan laajentamisen mahdollistamiseen. Sotaleikit ja sotaan valmistautuminen aiheuttavat monissa sellaista värinää, että tuntuu kuin olisi elossa. Neuvostoliitto halusi tylsää rauhaa ja hyvinvointia niin itselleen kuin meille suomalaisille. Se yritti suorastaan "pakottaa" meidät rauhanomaisiksi. Neuvostoliiton kadottua olemme päässeet taas tuttuun militaristiseen pöhinään Niinistön, kokoomuksen ja lopunkin aseveliakselin myötä.

Tähänkö Unto Hämäläinen haluat meitä jälleen totuttaa?

EU, Espanja, Kreikka ja militarismi

Maanantai 23.10.2017 klo 12:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen mielenkiinnolla seurannut EU:n kehitystä oikeisto-militarismin suuntaan. Liittoutumattoman, sosialistisen Jugoslavian suunnitelmallinen aseellinen tuhoaminen oli vain alkupala  USA:n ja Saksan ahneessa Balkanin infrastruktuurin haltuunotossa vuoteen 1999 mennessä. Nato-miehitys Bosniaan ja USA:n sotilastukikohdan rakentaminen Serbian alueelle Kosovon maakuntaan NATO-miehityksen aikana olivat vain sotilaallinen saavutus, johon tähdättiin. Vakuutuslaitokset, pankit, yritykset ja media tulivat haltuunotetuiksi vähitellen.

Ahneuden johdettua myös Euroopan pankkikriisiin, erityisesti Saksa alkoi EU:n euroryhmässä organisoida omien ja Ranskan pankkien triljoona-velkoja äärimmäisellä vallankäytöllä, joka kohdistettiin Kreikkaan ja muihin pieniin EU-maihin.

Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja IMF miehttivät Kreikan valtionhallinnon omilla  virkamiehillään. "Troika" lopetti Kreikan valtion TV-kanavan, jolloin vain kaupalliset kanavat jäivät jäljelle. Ne vuorostaan uutisoivat "troikan" vallankäyttöön perustuvia ja Kreikan raha-eliittiä palvelevia uutisia. Vuoden 2015 valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on nauhoittamiensa keskustelujen pohjalta julkaisemassaan kirjassa Adults in the Room; my battle with the European deep establishmet, kuvannut EU:n hyytäviä vallankäytön mekanismeja.

Propagandalla on vallankäytössä keskeinen osuus. Komission virkamiehet lähettivät tiedotusvälineille jo euroryhmän kokouksen aikana haluamansa tulkinnan kokouksen kulusta. Kun tiedotusvälineiden edustajat haastattelivat Varoufakista kokouksen jälkeen, oli heillä jo valmis tulkinta asioiden "oikeasta" laidasta.

Huolimatta Kreikan kansan vaaleissa ilmaisemasta tahdosta pääministeri Tsipras pakotettiin/kiristettiin alistumaan "troikan" tahtoon, mitä äänestyksessä oli vastustettu.

Kreikassa vallitsi sotilasdiktatuuri 1967 - 1974. Kuninkaan kotiaresti, pääministerin vangitseminen, 3000 kommunistin vangitseminen ja ulkonaliikkumiskiellot olivat vain eräitä  oikeistodiktatuurin piirteitä. 

Kreikan oikeistoa tukeva eliitti tallettaa rahansa Sveitsissä, ei maksa veroja ja käyttää median avulla valtaa synnyttäen myös äärioikeistolle toimintamahdollisuuden, mikä ilmenee fyysisenä väkivaltana. Sotilaallisen vallan paine ja katujen väkivalta luo Kreikkaan demokratiaa uhkaavan ilmapiirin. EU tukee toimintatavoillaan kehitystä, jossa totuudella ei ole merkitystä.

Viime päivinä olemme seuranneet vastaavaa entisen sotilasdiktatuurin Espanjan kehityksessä. 

Sisällissota, jossa laillinen tasavaltalaisarmeija hävisi kenraali Francon äärioikeistolaiselle falangistiarmeijalle, päättyi Francon julmaan sotilasdiktatuuriin. Franco liittoutui ideologisesti Hitlerin kanssa ja sai tältä sivustatukea.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat perusti kolme sotilastukikohtaa Espanjaan.

Diktatuuri päättyi vasta Francon kuolemaan 1975. Espanjassa on runsaasti väestöä, joka hyötyi taloudellisesti diktatuurin ajasta ja suhtautuu siihen myönteisesti – tai ei ainakaan halua, että sotilasdiktatuurin aikaisia rikoksia kaivettaisiin esiin ja tutkittaisiin. 

Catalonia oli poikkeuksellisen sorron alla. Catalonian kieli oli kielletty ja demokratia-aktivistit olivat vainottuja tai vankiloissa. Siten Catalonian väestössä suhtautuminen itsemääräämisoikeuteen on varsin ymmärrettävää.

Espanjan pääministeri Mario Rajoy'n puolue PP on Francon falangistipuolueen jatke. Osa ministereistä on kuulunut falangistipuolueen järjestöihin. Hallituksen suhtautuminen Catalonian itsenäistymispyrkimyksiin on näin ollen loogista. Sotilasvallan mekanismien sisäistäminen tekee mahdolliseksi sotilaallisen vallan käytön kansan kurissapitämisessä.

Rajoyn toimet Catalonialaisten kurissapitämiseksi muistuttavat EU:n toimia kreikkalaisten kurissapitämiseksi. Rajoy on ilmoittanut vaihtavansa Catalonian virkamiehet Espanjan hallituksen virkamiehiin, sulkevansa Catalonian televisiokanavan ja ehkä vangitsevansa autonomisen hallinnon johtomiehet. EU puolestaan kiristi kesällä 2015 Kreikan hallitusta erottamaan suoraselkäisen valtiovarainministeri Varoufakiksen. Käskyjä tulimyös USA:n hallitsemasta IMF:stä ja jopa kulisseissa suurpääomaa edustavalta George Sorokselta.

Larry Summers oli kysynyt Varoufakikselta, haluaako tämä kuulua sisäpiiriin vai toimia  ulkopuolella. Varoufakis määritteli itsensä ulkopuoliseksi.

Kreikan ja Espanjan tapahtumat osoittavat, että ylikansallista pääomaa palvelevat politrukit, EU:n ja USA:n sisäpiiriläiset, määrittävät sen, millä menetelmillä pääoman valtaa laajennetaan. Aseellisesti, propagandalla ja taloudellisesti kuten Jugoslaviassa. Tai sitten hallinnollisella ja taloudellisella vallankaappauksella propagandalla ryyditettynä kuten Kreikassa. Tai sitten annetaan vain jäsenvaltion hoitaa itse asiansa lainaten menetelmä- paletin sen käyttöön kuten Espanjassa.

Propagandan valta on ratkaiseva. Kun nyt tänään odotamme Bosnian serbikenraali Ratko Mladicin tuomiota Haagin NATO:n rahoittamasta tribunaalista, voimme vain todeta, että USA:n ja NATO/EU:n valta on tällä hetkellä massiivinen. Jokaisen tuntevan ja demokratiaa arvostavan kansalaisen on opittava kiistämään se – muussa tapauksessa militarismin vahvistumisen myötä demokratiasta ei ole enää mitään jäljellä.

Onko Euroopan demokratia Saksan johdolla jo tuhottu?

Sunnuntai 27.8.2017 klo 10:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin vastailmestyneen Yanis Varoufakisin trillerin Adults in the Room; my battle with Europe's deep establishment. Mitään niin tyhjentävää kokoaisesitystä Euroopan demokratian katastrofaalisesta tilasta en ole lukenut.

Varoufakiksen luova, älykäs kirjoittajan ote tekee kokonaisuudesta näytelmän, jonka päänäyttelijöitä ovat monet Euroopan vaikuttajat kuten liittokansleri Angela Merkel, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble, Euroopan keskuspankinjohtaja Mario Draghi, IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sekä Euroryhmän johtaja Jeroen Dijsselbloem.

Varoufakis kuvaa pankkikriisin uhrit ja konnat. Kreikka ajautui konkurssiin 2010. Saksan ja Ranskan keskeiset suuret pankit olivat ajautuneet vaikeuksiin, saksalaiset pankit Yhdysvaltojen lainamarkkinoilla ja Ranskalaiset lainoittaessaan Portugalia, Espanjaa, Italiaa ja Kreikkaa. 

Otsikolla "It was the (French and German) banks, stupid! Varoufakis kuvaa yksityiskohtaisesti miten tämä pankkien 1,76 triljoonan euron ongelma hoidettiin keräämättä pelastuspakettia saksalaisilta ja ranskalaisilta veronmaksajilta muuta kuin osittain. Merkel ei sen enempää kuin presidentti Sarkozykaan uskaltaneet pyytää parlamenteiltaan tuota summaa. Sen sijaan ryhdyttiin keräämään "lainoja" Kreikalle, konkurssiin menneelle valtiolle, samalla kun Kreikan hallituksen virastot miehitettiin "troikan" eli EU:n IMF:n ja keskuspankin virkamiehillä.

Keksittiin kahdenväliset lainaohjelmat. Siten lainat eivät tulisi EU:lta vaan Saksalta Kreikalle, Irlannilta Kreikalle, Suomelta Kreikalle jne. Tietämättöminä siitä, että nämä maat maksoivat itse asiassa Saksan ja Ranskan pankkien virheistä, ne luulivat tukevansa rinta rinnan vaikeuksissa olevia kreikkalaisia.

Siinä samassa kun nämä kahdenväliset "lainat" saapuivat Kreikan valtiovarainministeriöön, alkoi "Operation offload" eli raha siirrettiin välittömästi Saksan ja Ranskan pankkeihin. Jo joulukuuhun 2012 mennessä pankkien vakavaraisuus oli palautettu.

Tällä näytelmällä oli kauaskantoiset seuraukset Kreikalle. Maa oli taloudellisesti ja myös poliittisesti miehitetty. Saksa vaati kuri- ja leikkauspolitiikkaa, joka aiheutti vuodesta toiseen syvenevän kansantuotteen laskun samalla kun velka ja velkojen korot nousivat rakettimaisesti. 

Miehityksen keskeinen piirre oli poliittinen. Köyhät kyykkyyn mentaliteetti, mikä kärjistyi Syriza-puolueen noustua valtaan ja Varoufakiksen aloittaessa puolen vuoden valtiovarainministeri-pestinsä. Mitä älykkäämmin, luovemmin ja tieteellisimmin perustein Varoufakis osoitti EU:n euroryhmän ja Saksan valtiovarainministeri Schäublen virheellisen politiikan seuraukset sitä aggressiivisemmin euroryhmä suhtautui häneen. 

Troika liittoutui veroja välttelevän Kreikan eliitin ja äärioikeiston kanssa. Valtion TV- kanava vaadittiin lopetettavaksi ja vain oligarkkien rahoittamat TV-kanavat saivat toimia. Nämä luonnollisesti tarjosivat vain euroryhmän välittämää viestiä. Tästä huolimatta Kreikan kansa äänesti troikan vaatimuksiin alistumista vastaan kesällä 2015. Talvella samana vuonna Varoufakis oli valittu parlamenttiin 150.000 äänellä, mikä on korkein äänimäärä Kreikan historiassa.

Troikan virkamiehet olivat vallanneet myös valtiovarainministeriön. Vaikka Varoufakis oli ministeri, hänellä ei ollut valtaa ministeriönsä alaiseen verovirastoon. Kreikan liikevaihtoveroa piti korotta järjettömiä, kilpailuykyä haavoittavia, määriä. 

Syrizan hallitus peloteltiin jo puolessa vuodessa alistumaan ja pääministeri Tsipras valitsi Varoufakiksen ajaman velkojen järjestelyn, oikeudenmukaisuuden ja moraalisen vastuun sijaan alistumisen troikan tahtoon ja loputtomaan lainanäytelmään. Kuvaavaa on se, että EU ja IMF ja Euroopan keskuspankki soveltavat Varoufakiksen suosittelemia menettelyjä Ukrainassa!

Kirja on trilleri. Euroryhmän kokouksissa  Suomen edustaja näyttäytyy  Itä-Euroopan maiden kanssa Schäublen tahdottomana epäitsenäisenä taustalaulajana. Pelkästään tuon ryhmän kokousten kuvaukset muodostaisivat näytelmän käsikirjoiuksen.

Oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa kannattavalle kansalaiselle euroryhmän, Schäublen ja Merkelin toiminta vaikuttaa rikolliselta. Mutta se antaa ajattelemisen aihetta myös laajemmin minkälaista Saksa-johtoinen politiikka Euroopassa on.

Kreikan kohdalla maan valloittamiseen riitti taloudellinen pakkovalta. Heinäkuun 2015 kriisissä osa Kreikan hallituksen jäsenistä pelkäsi jo sotilaallista vallankaappausta viime vuosisadan alun ja vuoden 1967 malliin. Köyhät ja taloudellisen tuottavuuden työllään rakentavat kansalaiset ajettiin alistumaan. Kun hallituskin alistui, ei kestänyt kauaakaan kun vanha oligarkkien valta oli troikan avulla palautettu. George Soroskin yhtyi Varoufakiksen erottamista vaativien kuoroon.

Varoufakiksen kuvaus Kreikasta saa ajattelemaan, millä tavalla Kreikan kohtalo eroaa Jugoslavian tai Ukrainan kohtalosta. Saksa on ollut Yhdysvaltojen rinnalla keskeinen toimija kaikissa kolmessa vallankaappauksesa.

Miksi Jugoslavian haltuunotossa käytettiin aseita, samoin Ukrainassa? Jugoslavian holokaustin kokenut serbienemmistö oli hakenut turvaa liittovaltiosta. Pahaksi onneksi johtajat olivat kommunisteja. Heidät oli helppo demonisoida ja saada heidän työläisneuvostonsa näyttämään vähemmän merkittäviltä kuin aseisiin turvautuva liberaalidemokratia, mitä Saksa ja Yhdysvallat propagoivat. Eittämättä tulee mieleen, että taustalla on rasistinen asenne, jonka perusteella katsotaan Balkanin asukkaiden olevan vähemmän kehittyneitä koska uskovat taloudeliseen demokratiaan työläisneuvostojen kautta.

Varoufakiksen kirja avaa melko pessimistisen kuvan Euroopan demokratiasta. Suuryritysten kartellina alkanut EU ei ehkä koskaan ole pitänytkään demokratiaa tärkeänä. Demokratia on ollut ehkä viikunanlehti peittämään taloudellista valtaa, joka kehittyy väkivaltaiseksi ja dialogin tuhoavaksi muuttuakseen sitten aselliseksi väkivallaksi, jossa demokratian perään ei enää kysellä.

Fasististen liikkeiden nousu Kreikassa, Saksan tuki neo-natseille Kroatiassa ja Ukrainassa tienä taloudelliseen ja sotilaalliseen valtaan Euroopassa Yhdysvaltojen tuella herättää pahoja muistoja oman sukupolveni lapsuuden ajoilta. Kuuluuko Suomi jälleen Saksan vasalleihin ja kuinka totaalisesti poliittinen johtomme on siihen alistumassa jää nähtäväksi.

Sipilän hallitus määrittelee valeuutiset ja luotettavat suomalaiset

Keskiviikko 2.8.2017 klo 13:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtioneuvoston tiedottaja Markku Mantila esiintyi eilen Yle:n Päivän kasvo-ohjelmassa otsikkonaan "Venäjän propaganda". Keskustelu aloitettiin Ilta-Sanomissa esitetystä tiedosta, jonka mukaan Venäjän televisiossa olisi väitetty Suomen laukaisseen talvisodan aloittaneet Mainilan laukaukset. Tästä aiheesta siirryttiin nopeasti Ukrainan kriisiin. Mantila vetosi suomalaisten korkeaan koulutustasoon, jonka perusteella hän uskoi suomalaisten olevan vastustuskykyisiä Venäjän propagandalle eikä pitänyt todennäköisenä, että suomalaiset uskoisivat valeuutisiin. Hän otti esiin päinvastaisena esimerkkinä Tsekin, jossa suoritetussa kyselyssä osa kansalaisista pitää todennäköisenä USA:n ja NATOn sekaantumista Ukrainan kriisin aloittamiseen, joka siis hänen mielestään on valeuutinen.

Edellämainitusta on pääteltävissä, että usko siihen kuka aloitti Ukrainan vallankaappauksen jakaa Sipilän hallituksen mielestä kansalaiset tosiasioita uskoviin ja valeuutisia uskoviin.

Markku Mantila valtioneuvoston tiedottajana ei voi puhua omiaan, vaan hän puhuu sitä, mitä valtioneuvosto haluaa hänen puhuvan.

Tämä selkeä ulostulo antaa selityksen sille, miksi presidentti Niinistö kerta toisensa jälkeen sanoo olevansa presidentti Putinin kanssa eri mieltä, mutta keskustelevansa tältä pohjalta.

Tosiasioiden pohjalta asioita tarkastelevat kansalaiset eivät alistu helposti tähän diktatoriseen Sipilän hallituksen ja Yle:n piirtämään jakoon. Emme elä enää toisen maailmansodan aikaa, jolloin SAT/VIA järjestö huolehti muun sensuurin kera siitä, että suomalaiset saivat vain yhtä totuutta. Sodan päätyttyä jokaiseen suomalaiseen kylään ulottunut urkinta ja mielipiteenmuokkausjärjestö lopetettiin ja siihen liittyvät paperit tuhottiin kuten kaikki muutkin Mannerheimin ja sodan johdon arkistot.

Tämän arkistojen tuhon jälkeen valkoisen Suomen on ollut helppoa rakentaa historiansa haluamakseen sankaritarinaksi muistelmien ja sotapropagandaa sisältävien dokumenttien varaan.

Pääasiallisesti yhdysvaltalaisista ja kanadalaisista lähteistä piirtyy toisenlainen kuvan Ukrainan vallankaappauksesta. Sitähän oli valmisteltu vuosikausia aivan tyypillisellä kaavalla. Tällä kertaa mainostoimisto Hill& Knowlton huolehti propagandasta. Kuten yleensä värivallankumouksissa, alunperin Jugoslavialainen Otpor järjestö (Yhdysvalatlaisen Stratforin kanssa yhteistyössä) Popov-johtajansa johdolla organisoitui kansalaisten kanssa, jotka olivat perustellusti tyytymättömiä korruptioon ja oligarkien valtaan. Näiden tyytymättömien ihmisten toiminta oli helppo kanavoida hallitusta ja presidenttiä vastaan, joka viivytteli EU:n lähentymissopimuksen solmimisessa perustellen sitä taloudellisella mahdottomuudella.

Valtioiden tasolla USA, EU ja NATO painoivat päälle, kukin omista intresseistään käsin. NATO:n intresseissä oli laajentua Ukrainaan vaikka 70 % ukrainalaisista vastusti NATOa. USA:n intresseissä oli paitsi sotilaallinen "miehitys" myös taloudellinen -osuus maataloudessa, jonka GMO viljelyyn Soros oli varannut miljardin sekä liuskekaasutuotannossa.

EU halusi palvella USA:n tarpeita tietoisena Ukrainan syvistä taloudellisista, kulttuurisista ja kielellisistä siteistä Venäjään. EU:n lähentymissopimuksen ensimmäiset artiklat ovat sotilaallisia, joten EU pakotti neuvotteluissa Ukrainan sitoutumaan myös sotilaallsesti Venäjälle vihamieliseen NATO:on.

Suomalaisille huomionarvoinen asia on se, että keskustapuoluelainen EU- komissaari Olli Rehn aloitti Ukrainan laajentumisneuvottelut ja oli talouskomissaarinakin täysin selvillä kiireisen liittymisaikataulun riskeistä.

Ehkä kuvaavinta tässä USA-NATO/EU projektissa oli se, että vallankaappausta valmisteltiin niin avoimesti. Ukrainalainen oligarkki Pintschuk oli kutsunut koolle Jaltalle laajan kokouksen valmistelemaan Ukrainan haltuunoton yksityiskohtia syyskuussa 2013. Paikalla olivat molemmat Clintonit, Hillary ja Bill ( eikä turhaan, Ukraina oli Clintonin säätiön suurin lahjoittaja 2015), entinen CIA:n johtaja David Petraeus, entinen Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Lawrence Summers (joka piti esitelmän liuskekaasusta) entinen maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin silloinen ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schroeder, Dominique Strauss Kahn, Italian entinen pääministeri Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan silloinen ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich (joka ei siis vastustanut EU-lähentymistä, vaan sen aikataulua) ja Petro Poroshenko sekä Yhdysvaltojen entinen energiaministeri Bill Richardson. Tämä vallalla varustettu joukko kävi paikallaolleiden mukaan (The Economist) euforista keskustelua maan jakamisesta (kuten samojen henkilöiden toimesta aikoinaan Jugoslavian saaliinjaosta).

On selvää, että tässä kokouksessa osanottajat sitoutettiin yhteiseen päämäärään. Clinton, Schroeder, Blair, Bild, jokaisella heistä oli ollut merkittävä rooli Jugoslavian pommituksissa, valtiojohdon demonisoinnissa ja suunnitelmallisen tuhon peittelyssä. Heidän omaatuntoaan ei vaivannut yhden uuden valtion haltuunotto ja miehitys NATO:n tukemilla neo-fasistijoukkioilla.

Varsinaisesta kymmeniä ihmisiä Maidanilla tappaneesta joukosta on runsaasti videokuvaa ja todisteita. Laajin tieteellisessä kongressissa Ottawan yliopistossa 1.10. 2014 esitetty ja Annual Meeting of American Political Science Association kokouksessa San Fransiscossa 3-6-9. 2015 esitetty julkaisu on nimeltään The " Snipers' Massacre" on the Maidan in Ukraine. tekijänä Ivan Katchanovski, PhD. Tutkimus käsittää 79 sivua. Siinä kuvataan valokuvienkin avulla, mistä ja kenen hallussa olevista rakennuksista tarkka-ampujat ampuivat ja keitä.

Sipilän hallitus edellyttää suomalaisten uskovan, että USA/NATO/EU ei ollut vaikuttamassa Ukrainan vallankaappaukseen.

Suomalaiset eivät saa uskoa, että USA valitsi uudet vallankaappausjohtajat valitsemansa pääministeri Jatsenjukin avulla- tilapäisen presidentin, pääministerin, yhdysvaltalaisen valtiovarainministerin, liettualaisen talousministerin, georgialaisen sosiaali- ja terveysministerin. Suomalaiset eivät saa uskoa tietoja, joiden mukaan senaattori Mc Cain ja Victoria Nuland vierailivat usein valvontakäynneillä Ukrainassa, varapresidentti Biden kävi henkiökohtaisesti paikalla Ukrainan parlamentissa antamassa ohjeita ja hänen poikansa Hunter valittiin Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen.

Suomalaiset eivät saa uskoa sitä, että Ukrainan sota alkoi tilapäisen vallankaappaushallituksen julistamalla "terrorisminvastaisen" sodanjulistuksella, jota edelsi venäjänkielen aseman lopettaminen virallisena kielenä (vaikka puolet väestöstä puhuu sitä äidinkielenään ja lähes kaikki osaavat sitä), merkittävää kannatusta, myös parlamentissa edustaneen kommunistisen puolueen kieltämisellä, pankkitoiminnan ja sosiaaliturvan, myös eläkkeiden lopettamisella Itä-Ukrainasta sekä hyökkäyksellä juutalaisia vastaan ja antisemitismillä.

Yle:n televisio- ja radio-ohjelmat antavat kattavan mahdollisuuden hallituksen harhaanjohtavien käsitysten levittämisen. En ole nähnyt yhtä ainoata ohjelmaa, jossa Ukrainan tapahtumia olisi käsitelty yksityiskohtia eritellen, Syyriasta puhumattakaan. Hallituksen ja tasavallan presidentin kehittäessä ulkopolitiikkaansa Markku Mantilan kuvaileman kehikon pohjalta ajaudumme katastrofiin.

Suomalaiset on historian aikana pystytty ohjailemaan sotaan myönteisesti suhtautuvaksi ehjäksi kansakunnaksi. Mannerheim valmistautui talvisotaan huolellisesti ja ohjasi yleisen mielipiteen tukemaan elämänikäistä haluaan valloittaa Itä-Karjala. Mainilan laukaukset olivat yhdentekeviä kokonaisuudessa. Myös jatkosotaan ryntääminen oli näyteltävä hyökkäyksen uhriksi joutuneen maan puolustussotana.

Sipilän, Orpon ja Halla-ahon arvot

Tiistai 13.6.2017 klo 11:37 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on herännyt mielenkiintoiseen arvokeskusteluun. Pääministeri Sipilä ja kokoomuksen valtiovarainministeri Orpo katsovat pitkin nenänvarttaan uutta perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. He leimaavat Halla-ahon jyrkän ja halventavia ilmaisuja sisältävän maahanmuuttovastaisuuden rasismiksi, minkä seurauksena tämän henkilön johtamaa puoluetta ei voi pitää hallituksessa.

Katsotaanpa minkälaisia Sipilän ja Orpon arvot ovat. Asetetaan maahanmuuttaja-sanan tilalle suomalaiset työttömät ja köyhät tai vaikkapa ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti ihmisten oikeudenmukaista kohtelua ajavat henkilöt.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja Sipilä ja Orpo eivät paljastaneet puolueittensa aikeita peruuttaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja militarisoida Suomen ulkopolitiikka ja kansainväliset suhteet.

Nyt kokoomuksen ja Sipilän edustaman keskustan kärkihankkeina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöittäminen ja yksityistäminen kansainvälisten pääomasijoittajien saalistuskentäksi. Kansainvälisten normien mukaan erinomaisia tuloksia tuottava nykyinen terveydenhuollon organisaatio suunnitellaan purettavaksi ja korvattavaksi hypyllä suureen tuntemattomaan, jossa ainoa varma asia on se, että ahneus ja taloudellisen hyödyn tavoittelu terveyshyötyjen sijaan voittaa.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edellyttävät puolueet ovat katsoneet perusterveydenhuollon vahvistamisen ja nykyisten organisaatioiden johtamisen laadun parantamisen luovan mahdollisuudet edullisen ja oikeudenmukaisesti kansalaisia palvelevan terveydenhuollon kehittämiseen.

Kokoomus on "valinnan vapaus" termillä harhauttanut kansalaiset luulemaan, että termi merkitsisi samaa kuin auton valinta - Audi tai BMW. Kokoomus ei kerro, että yksityisiin lääkärikeskuksiin hankitut kalliit laitteet ja henkilökunta edellyttävät käyttöä. Kalliita turhia - hienolta ja vapaalta vaikuttavia - tutkimuksia silmät hämmästyksestä pyöreänä käyttävä asiakas ei tiedä, että tutkimukset maksavat. Tähän mennessä terveydenhuoltoon varatut rahat eivät riitä kattamaan "valinnanvapautta". Sen sijaan tarvitaan asiakasmaksuja. Terveydenhuolto ei olekaan enää ilmaista, vaan karkaa köyhien ulottuvilta. 

Kokoomuksen ja Sipilän keskustan arvomaailma hyväksyy Euroopan militarisoimisen hyvien naapuruussuhteiden rakentamisen sijaan. Ne hyväksyvät sodat taloudellisten voittojen saamisen välineenä. Sodat edellyttävät rasismia sotien kohteena olevia kansoja tai kansakuntien johtajia kohtaan. Johtajat ja heitä tukevat ryhmät on demonisoitava, jotta saadaan "moraalinen" oikeutus ryöstöretkeen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hyökkääjien saama taloudellinen hyöty.

Millä tavalla Belgradin laittomat pommitukset vuonna 1999 erosivat "kristalliyöstä"? Kristalliyössä natsit demonisoivat juutalaiset, tuhosivat heidän omaisuutensa ja vaativat juutalaiset maksamaan korvaukset. Natsit pitivät oikeana juutalaisten, serbien ja kommunistien tuhoamista ja heidän omaisuutensa konfiskoimista.

Jugoslavian valtion hajottaminen 1990-luvulla suoritettiin USA:n ja Saksan toimesta suunnitelmallisesti tarkoituksena ottaa Balkan haltuun, tuhon jälkeen ostaa infrastruktuuri halvalla ja siirtää USA:n ja Saksan pääomapiirien omistukseen. Päämäärään pääsemiseksi valtion perustuslakia ja demokratiaan suojelevat serbit oli jälleen demonisoitava. Läntisen valtamedian ja kansainvälisten poliittisten apurien avulla, mutta kansan hirvittävien kärsimysten jälkeen, suunnitelman katsottiin onnistuneen. Nobelin palkintoja jaettiin kaikille  suunnitelmaan osallistuneille tahoille. EU:lle, Ahtisaarelle, Lääkärit ilman rajoja -järjestölle (jonka puheenjotaja paistatteli päivää valokuvissa albaaniterroristien kanssa).

Jotta Nobelin palkintojen oikea osoite ja serbien pahuuden julistamisen oikeutus olisi pysyvä tarvitaan sotapropagandan jatkamista. Balkanilta EU-NATO ja Yhdysvallat siirtyivät töihin Irakiin, Georgiaan, Libyaan, Syyriaan, Ukrainaan ja moniin Afrikan maihin, joista ei viitsitä edes tiedottaa. Jokainen NATO-EU:n sota esitellään valtamediassa oikeutettuna, hyvän voittona pahasta.

Sotapropagandan seuraava vaihe on uhrien itseruoskinta. NATO-EU edellyttää, että pahaksi julistetut demonisoidut ryhmät ja valtiot myöntävät pahuutensa. Vasta tuon myöntämisen jälkeen investointeja tulee ja rahahanat aukeavat. Hyvänä esimerkkinä on Bosnian Srebrenican kansanmurha-myytti, joka on USA:n ja NATO-EU:n propagandan kantava voima.

USA ja NATO-EU ovat omalla kustannuksellaan pystyttäneet ihmisoikeustuomioistuimen Haagiin, jossa niiden itsensä palkkaamat tuomarit jakavat tuomioita. Perustuslakinsa ja kansainvälisten lakien mukaisesti maataan hajottamiselta puolustaneet kenraalit ovat syytettyinä. Kansainvälisten lakien perusteella laittomiin pommituksiin osallistuneet NATO- maiden kenraalit eivät ole syytettyjen penkillä. Arabimaista tuotettuja terroristeja rahoittaneet USA ja Kroatian neo-natseja aseistanut ja tukenut Saksa eivät ole syytettyjen penkillä.

Lukuisissa tutkimuksissa on todistettu, että mitään kansanmurhaa ei tapahtunut. Ei ole 8000 teloitettua muslimi-miestä ja poikaa. Siitä huolimatta Euroopan parlamentti edellyttää, että kukaan ei saa kieltää tuota myyttiä. Jopa Serbian parlamentin on ollut säädettävä laki, joka kieltää Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Siis julistaa USA:n ja NATO:n sotapropagandan edellyttävän serbien demonisoinnin olevan totta. Muuten Serbiaan ei tule investointeja, se ei voi liittyä EUhun ja sen on irrottauduttava ystävyydestä Venäjän kanssa.

Sipilän keskustapuolue ja kokoomus jakavat NATO-EU:n arvot yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Laittomat NATO-pommitukset milloin missäkin maassa, terroristien tukeminen (Afganistanissa, Libyassa, Syyriassa, Ukrainassa) omien taloudellisten tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi sopivat viralliselle Suomelle, niin hallitukselle kuin medialle.

Kuinka erilaiset Halla-Ahon arvot itse asiassa ovat näiden kansainväliset sodat ja militarismin hyväksyvien puolueiden arvoista? Halla-Aho näyttää vastustavan sotien seurauksena maahan tuotettavia pakolaisia. Saksassa pakolaisten odotetaan luovan mahdollisuuden vielä puolalaisia ja ukrainalaisiakin siirtotyöläisiä edullisemmalle työvoimalle, jota saadaan miljoonan hädänalaisen pakolaisen reservistä.

EU rakennettiin Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomapiirien toiveiden mukaiseksi. Eriarvoisuuden kasvu, halpatyövoima ja terrorismi ovat seurausta ja hinta saaduista voitoista. Halla-Ahon sanavalinnat ovat vastenmielisiä, mutta ovatko arvot loppujen lopuksi epäinhimillisemmät kuin Sipilällä, Orpolla ja EU:n päättäjillä ylipäänsä?

Päätelköön jokainen itse!

Natsi-Saksa ja Natsi-Suomi ovat jälleen täällä

Torstai 25.5.2017 klo 11:10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen aloitti uuden natsismia muistuttavan aikakauden. Saksa ei aikaillut alkaessaan hamuta taloudellista hyötyä Yhdysvaltojen vanavedessä.

Yhdysvallat oli jo presidentti Reaganin aikana alkanut järjestelmällisen suunnitelman Jugoslavian hajottamiseksi ja Balkanin sotilaalliseksi valloittamiseksi. Se tarvitsi suunnitelman toimeenpanoon ikiaikaisen liittolaisensa Saksan tukea.

Yhdysvaltojen oikeistolaiset pääomapiirit olivat jo 1930-luvulla tukeneet Hitlerin aseistamista tämän suunnitellessa hyökkäystään Neuvostoliittoa vastaan ja laajempaa maailmanvalloitusta. Pääomapiirit pitivät maailmansotaa välttämättömänä USA:n talouslaman ratkaisemiseksi aseteollisuuden avulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan paenneet natsit keräsivät albaani-diasporan rinnalla rahaa tukeakseen Jugoslavian hajotusta. Toisen maailmansodan aikaiset natsi-liittolaiset Kroatia ja Saksa löysivät jälleen toisensa. ItäSaksan entisistä asevarastoista kuljetettiin aseita väkivaltaisesti Jugoslaviasta itsenäistymään pyrkivään Kroatiaan.

Saksa vaati EUta hyväksymään Kroatian itsenäisyyden 1992 siitä huolimatta, että maa oli ensimmäisten monipuoluevaalien jälkeen säätänyt rasistisen perustuslain, jossa aikaisemmin tasa-arvoiset serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi. Sen lisäksi mitkään muutkaan itsenäistymisen edellytykset eivät olleet voimassa. On hyvä muistaa, että toisen maailmansodan aikana Saksa oli tukenut fasistisen Kroatian muodostumista. Kroatia sääti tuolloin lain, joka teki mahdolliseksi serbien kansanmurhan. Niin saksalaiset kuin kroaatit tappoivat yhteensä yli miljoona serbiä vain siksi, että he olivat serbejä.

Väkivaltaisesti, USA:n ja EU:n tuella suoritettujen Slovenian, Kroatian ja Bosnian itsenäistymisjulistusten ja tunnustamisten jälkeen seurasi uusi serbien kansanmurha, jossa Saksan rooli oli ratkaiseva.

Yhdysvallat aseisti kroaatteja ja Bosnian muslimeja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. Saksa tuki kroaatti-armeijan hyökkäystä Bosnian puolelle nujertamaan serbien vastarintaa. Kun Britannia olisi halunnut asettaa talouspakotteet Kroatialle tämän tunkeutumisen johdosta, Saksa esti sen.

Saksan sosialidemokraattisessa puolueessa tapahtui merkittävä muutos, joka vaikutti koko Euroopan tilanteeseen. Suuri osa Euroopan sosialidemokraattisista puolueista omaksui opportunistisen Britannian labourin johtajan Tony Blairin kolmannen linjan. Blair liittoutui Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa Jugoslavian serbien lopullisessa murskaamisessa.

Tunnetun kaavan mukaan USA ja NATO-EU leimasivat propagandassaan serbien vaaleilla valitun johtajan Milosevicin Hitleriksi samoin kuin myöhemmin Saddam Husseinin, Gaddafin, Assadin jne. jotta sotilaallinen hyökkäys saataisiin oikeutetuksi.

Bosnian serbien ja Serbian serbien puolustaessa perustuslaillisia oikeuksiaan USA:n ja EU:n tukemia jihadisteja ja albaaniterroristeja vastaan heidät demonisoitiin. Muslimi-kalifaattia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin tukena Sarajevossa oli yhdysvaltalainen kenraali John Galvin. Kroaattien ajaessa 250.000 serbiasukasta Kroatian Krajinasta, kroatian joukkoja oli kymmenen kuukauden ajan valmentanut yhdysvaltalaisten kenraaleiden MPRI organisaatio.

Sosialidemokraattisten EU-johtajien peruste sotatoimilleen oli "humanitaarinen interventio". Bill Clintonin ja Tony Blairin johdolla NATO ryhtyi haltuunottosuunnitelmansa mukaan pommittamaan Jugoslavian hajotuksesta jäljelle jäänyttä osaa Serbian ja Montenegron muodostamaa Jugoslaviaa. Tavoitteena oli aikaisemmin toteutuneen Bosnian NATO-miehityksen lisäksi toteuttaa Kosovon miehitys ja myöhempi haltuunotto. Tämän saavuttamiseksi USA ja monet NATO-maat rahoittivat ja ohjasivat albaaniterroristien KLA-järjestöä, joka oli kunnostautunut elin- ja huumekaupassa ja joidenjohtaja oli Interpolin etsintäkuulutettujen listalla. KLA:n avulla lietsottiin sieppauksia ja murhia. Kun poliisi puuttui toimintaan syntyi "humanitaarinen ongelma".

Saksan sosialidemokraattien moraalinen kriisi kulminoitui tähän pommitukseen. Oscar Lafontaine, entinen puolueen puheenjohtaja ja ministeri, erosi hallituksesta vain pari päivää ennen pommitusten alkamista. Saksa osallistui perustuslakinsa vastaisesti pommituksiin. Huonoa omaatuntoa kuvaa se, että se keskeytti pommitukset vuorokauden ajaksi, joka oli toisen maailmansodan aikaisen Belgradin pommituksen vuosipäivä. Tuossa pommtuksessa kuoli yhden päivän aikana 20.000 belgradilaista.

Saksa hyötyi Jugoslavian hajottamisesta taloudellisesti. Se on ostanut halvalla erityisesti Kroatian, mutta myös Serbian infrastruktuurin. Kroatian pankit, vakuutuslitokset, hotellit jne ovat saksalaisomstuksessa. Myös serbit kuulevat uutisiaan saksalaisomisteisesta mediasta. Tony Blair toimii Serbian pääministerin neuvonantajana maan taivuttamiseksi ylikansallisen pääoman toimenpideohjelmaan.

Saksa on yhdistymisellään "ansainnut" natsirikosten unohduksen. Ei ole enää Neuvostoliittoa eikä DDRää muistuttamassa siitä kouriintuntuvasti.

Entä Suomi sitten. EUun liittymisen jälkeen Suomi on kokenut saman natsiajan unohduksen.  Heti 1990-luvun alussa puolustusministeri Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian mikäli se koskaan oli hävinnytkään. Natsimielisinä kielletyt suojeluskunnat ja lotat nousivat uuteen arvoon samaan aikaan kun sisällissodan hävinneen osapuolen kunnia edelleen odottaa palautustaan. Marsalkka Mannerheimin rooli rasististen suomalaisten Itä-Karjalan keskitysleirien suunnittelijana, pystyttäjänä ja hallinnoijana painetaan villaisella.

Saksan johtaman EU:n uusi rooli antaa myös Suomelle mahdollisuuden toteuttaa osuuttaan uuden militarismiin pohjautuvan maailmanvalloituksen rattaana. Kokoomuspuolue on ottanut ohjat niin ulko- kuin sisäpolitiikassa. Rauhaan ja yhteistyöhön uskonut presidentti Kekkonen piti kokoomusta vaarallisena Suomelle.

Suomen politiikassa tapahtui käänne Martti Ahtisaaren tultua valituksi presidentiksi. Hän edusti Yhdysvaltojen ja NATOn myötäilyyn perustuvaa "humanitaarista interventio"-politiikkaa. Hänen tuellaan sosialidemokraattinen puolueen moraali mureni. Mauno Koivisto oli selkeästi NATOa vastaan ja halusi hyvät suhteet Venäjään. Ahtisaari oli päinvastainen.

1930-luvulla sosialidemokraattinen puolue oli vastaavassa tilanteessa. Väinö Tannerin edustama osa tuki sotapropagandaa ja kehotti työväestöä liittymään suojeluskuntiin, järjestöön, joka vain pari vuosikymmentä aikaisemmin oli teloittanut työväestöä tuhatmäärin.

Natsi-Saksan juutalaiset on korvattu venäläisillä. Militarismin voimistamiseksi tarvitaan vihollinen ja se on muovattu venäläisten rooliksi. Natsi-Saksan suurin uhrauksin voittanut moraaliltaan ylivertainen kansa on leimattu halveksittavaksi joukoksi. Serbit olivat myös kansa, joka omalla taistelullaan voitti natsi-kroaatit ja saksalaiset toisen maailmansodan aikana.

Tämä uusi "juutalaisten" joukko, venäläiset ja serbit, on saatu aikaan voimakkaalla propagandalla. Suomessa propagandaa hoitavat Helsingin Sanomat, Yle, Otava ja WSOY.

Yle on oikeistohallitusten vallassa ja todistettavasti lobbaukselle alttiina. Helsingin Sanomien historia pohjautuu sotavankitoimiston johtajaan Eljas Erkkoon, joka ennen talvisotaa ulko/puolustusministerinä neuvotteli Saksan ja Ison-Britannian sotilasjohdon sekä Pohjolan päämiesten ja ulkoministerien kanssa siitä, että Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ei Suomen toimesta estettäisi.

Otava kustansi Mannerheimia ihannoivat muistelmat, jotka kirjoitti Ranskan ja USA:n tiedustelupalvelussa työskennellyt päämajan tiedustelu-upseeri Aladar Paasonen.

WSOY:n historiaan liittyy Valtiollisen poliisin johdossa toiminut Eino Suolahti, jota jyrkkyytensä johdosta kutsuttiin Eino veriseksi. Hän oli IKL:n fasistisen isänmaallisen kansanliikkeen perustajia, Uuden Suomen johtokunnan jäsen ja sotien jälkeen hänen poikansa Eino E.Suolahti oli WSOY:n kirjallinen johtaja. Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien organisoija Heinrich Himmler vietti kesäisiä päiviä heidän huvilallaan.

Suomen media ja kustannustoiminta on merkittäviltä osin muovautunut EU:n edellyttämän uuden rasistisen natsiajan edistäjäksi. Venäläiset, uudet juutalaiset, ovat ilman todisteita syylliset milloin mihinkin keksittyyn epäkohtaan. Siten Suomen mediasta ja kirjallisuudesta on turha etsiä totuudenmukaista kuvaa Balkanin tilanteesta, Ukrainan vallankaappauksesta tai Syyrian konfliktista.

Natsiaikaa muistuttava joukkopsykoosi on valmis. Näen mielessäni käsivarret kohoamassa USA:n ja Saksan pääomapiirien vallan edellyttämmään ojoon ylös oikealle.

Tämä valta edellyttää sotia ja niiden aiheuttamaa kansainvaellusta. Tämän vaelluksen uhrit otetaan vauraaseen Eurooppaan, mutta heille maksetaan mitätöntä palkkaa. Sotien aiheuttama jihadismi otetaan vastaan pääomien tarpeiden sivutuotteena. Terroritekojen perusteella poliisien ja armeijoiden miesvahvuutta kasvatetaan. Näillä miesvahvuuksilla saadaan myös reiluja työoloja vaativat kansalaiset kuriin. Kyynelkaasulla, pampuilla pomminvarmoilla miehistönkuljetusajoneuvoilla.

Saksan ja Ruotsin hallitukset vaativat kansalaisia sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Uuteen Saksaan, uuteen Ruotsiin. Se ei ole ainoastaan monikulttuurisuutta vaan sotien ja väkivallan hyväksymistä, armeijoiden läsnäoloa kaduilla ja lentokentillä. Uusi uljas aikausi on edessämme. Unohtakaamme empatia ja moraali. Pääoman tarpeet ovat omiamme tärkeämmät.