Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Kenraali Ratko Mladicin tuomio, natsien revanssi

Lauantai 25.11.2017 klo 14:51 - Pirkko TurpeinenSaari

Elokuun 4. päivän viikonloppuna 1995 yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttamat ja johtamat kroaatti-joukot suorittivat Operaatio Myrskyssä serbien etnisen puhdistuksen Kroatian Krajinasta ja serbien kansanmurhan. Yhden viikonlopun aikana kaikki 250.000 serbiä ajettiin tykkitulen ja pommitusten avulla pois keskiajalta saakka periytyviltä asuinseuduiltaan kohti Bosnian rajaa. Yli 3000 menehtyi, vanhukset jotka eivät jaksaneet siirtyä, tapettiin koteihinsa.

Presidentti Tudjman piti puheen Operaatio Myrskyn kunniaksi. Hän huusi puheessaan, että serbit lähtivät niin kiireesti, että "eivät ehtineet edes ottaa seteleitään tai likaisia alusvaatteitaan mukaansa". Brionissa sotilas- ja poliittiselle johdolleen pitämässään puheessa 31.7.1995 Tudjman vaati, että serbien on kadottava Kroatiasta. "Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta".

Toisen maailmansodan aikana Kroatia ja Bosnia muodostivat yhdessä Fasistisen Kroatian valtion, joka oli liitossa Natsi-Saksan kanssa. Kroatia sääti lain, joka edellytti serbien ja juutalaisten kansanmurhaa. Juutalaiset siirrettiin vähitellen Saksan keskitysleireille. Serbit joutuivat paitsi kroaattien myös Serbian alueella oleville saksalaisten keskitysleireille. Seitsemästätoista Kroatian keskitysleiristä pelkästään Jasenovacissa tapettiin 700 000 serbiä Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan. Katoliset papit osallistuivat leirien johtamiseen.

Sodan jälkeen 1945 natseja autettiin emigroitumaan Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Jugoslavian hajottamisen tultua ajankohtaiseksi 1990-luvulla he palasivat jälkeläisineen Balkanille. USA:n taloudellisen kiristyksen ryydittämien vaalien jälkeen nationalistit voittivat ja presidentiksi valittiin holokaustin kieltäjä Tudjman. Ensi töikseen hän säädätytti rasistisen perustuslain, jonka mukaan itsenäinen Kroatia ei ole enään kaikkien kansalaisten tasaveroinen maa, vaan maa julistettiin "kroaattien maaksi". Serbit muuttuivat vähemmistökansaksi, kyrilliset kirjaimet kiellettin. Aikaisemmat valtion eläkkeet ja asunnot eivät enää kuuluneet serbeille.

YK:n sotilastarkkailijat järjestivät Operaatio Myrskyn johdosta tiedotustilaisuuden Zagrebissa, Kroatian pääkaupungissa. Sali oli täynnä myötäeläviä tiedotusvälineiden edustajia, joille viikonlopun kauhut olivat tulleet tutuiksi. Juuri kun tilaisuuden piti alkaa , paikalle tuli Yhdysvaltojen suurlähetystön edustaja, joka kertoi erittäin merkittävän Srebrenican tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden alkavan juuri sillä hetkellä lähetystössä. Suuri osa paikallaolijoista siirtyi USA:n lähetystöön. Teoksessään Bombs for Peace George Szamuely kuvaa kuinka sotilastarkkailijoille syntyi epäilys, että Srebrenicaan liittyvillä sensaatiota tavoittelevilla tiedoilla haluttiin peittää Operaatio Myrskyn kauhut ja yhdysvaltalaisten osuus siinä.

Srebrenican tarinaan tarvittiin uhriluvut, jotka moninkertaistettiin propagandalla. Srebrenican tapahtumia alettiin kutsua etniseksi puhdistukseksi ja kansanmurhaksi jotta serbeihin kohdistunut todellinen  etninen puhdistus ja kansanmurha voisivat jäädä pimentoon. Tämä Yhdysvaltojen tavoite toteutui.

Kenraali Ratko Mladicin oikeudenkäynti noudatti USA:n ja sen NATO-liittolaisten suunnitelemaa käsikirjoitusta. Kenraali Mladic huusi mielivaltaisen tuomionlukutilanteen kiihdyttämänä, että tuomioistuin on NATO-tuomioistuin.

Ratko Mladic syntyi fasistisen Italian miehittämään fasistisen Kroatian osaan lähellä Kalinovikin kaupunkia sijaitsevaan pieneen kylään. Serbien kansanmurha oli meneillään ja partisaanit yrittivät vapauttaa maan natseista ja heidän liittolaisinaan olevista muslimeista. Ratkon isä kuoli natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta ja hänen lankonsa hautasi hänet maastoon tapahtumapaikalle.

Tälle partisaanin pojalle Jugoslavian valtio oli isä ja koulutuksen ja turvan takaaja. Taloudellisen pulan aikana sotilasura jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Henkikirjoituksessa hän ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavi eikä serbi.

Kuvaan kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kenraali Mladicin lapsuutta, arvoja, suhtautumista kanssaihmisiin ja kansainvälisiin suhteisiin. Hän oli ainoa sotilasjohtaja, joka toistuvasti vetosi Geneven sopimukseen ja suhtautui erittäin kielteisesti aseisiin - myös lasten leluina.

Mladic tiedosti Jugoslavian konfliktien suurvaltapoliittiset kehykset. Hänelle presidentti Clintonin asetoimitukset kroaateille ja jihadisti-muslimeille ei ollut salaisuus. Hän ei voinut ymmärtää kuinka Yhdysvalloilla on moraalista kanttia liittoutua niiden kanssa, joita vastaan se taisteli toisessa maailmansodassa Jugoslavian partisaanien kanssa samalla puolella. Nyt USA siis oli fasitien ja kalifaattia rakentavien muslimien puolella.

Päinvastoin kuin valtamedia antaa ymmärtää Srebrenicaa ei ollut koskaan demilitarisoitu. Siellä hallitsi Islamilaisen julistuksen laatineen presidentti Izetbegovicin jihadisti-armeija kenraali Naser Oricin johdolla. Islamilainen julistus jatkoi toisen maailmansodan aikaista serbien holokaustin vaatimusta. Julistuksen mukaan "paras serbi on kuollut serbi, jos hän saa elää, hänen tulee kääntyä islamin uskoon, hänelle kuuluu työstään 40 % siitä palkasta, minkä oikeauskoinen saa". Izetbegovic sai maanpetoksesta vankeusrangaistuksen 1970-luvulla, mutta vapautui 3 vuoden kuluttua. Islamilaisesta julistuksesta otettiin 1990-luvun alussa uusia painoksia ja levitettiin laajasti Bosniassa.

Kanadalaiset ja myöhemmin hollantilaiset YK-joukot eivät uskaltaneet ottaa aseita näiltä erittäin väkivaltaisilta, osin Lähi-Idästä tuotetuilta joukoilta, jotka raiskasivat Srebrenicaan muualta tulleita muslimipakolaisia. Öisin he tekivät ryöstö- ja tapporetkiä YK-joukkojen kykenemättä estämään Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin – usein juhlapäivinä, jolloin kyläläiset eivät osannneet olla varuillaan. Kylät poltettiin asukkaiden kaulat katkottiin ja päät iskettiin aidan seipäisiin. Murharetket muistuttivat toisen maailmansodan aikaa, jotkut uhreista olivat jopa kokeneet ensimmäisen kurkunleikkausyrityksen jo tuolloin. 

Naser Oric videoi murharetket ja näytti videoita mielellään toimittajille musiikin ja itsekehun säestämänä. Serbiuhreja oli 3000. Jokaisesta on hauta, nimi ja syntymä- ja kuolinaika.

Viimeisen tapporetken jälkeen kenraali Mladic totesi, että anarkian täytyy loppua, hän ottaa joukkoineen Srebrenican haltuunsa. Käytännössä ilman minkäänlaista vastarintaa Mladic saapui kaupunkiin.Izetbegovic oli määrännyt muslimitaistelijat vetäytymään kohti 60 km päässä olevaa Tuzlan kaupunkia, jossa oli myös USA:n sotilastukikohta. (Sarajevossa joukkoja johti amerikkalainen kenraali John Galvin.)

You-tubessa Fontana-hotellin neuvottelut dokumentissa voi nähdä miten Mladic tuli, kuinka hän neuvotteli YK-joukkojen johtajan Karremansin kanssa mm. haavoittuneiden -muslimien ja serbien hoidosta. Dokumentissa nähdään, että Mladic toteaa ystävällisesti hotellin kabinetissa kokoontuneille siviilien ja YK:n edustajille, että ne, jotka haluavat jäädä Srebrenicaan saavat jäädä. Ne jotka haluavat siirtyä muualle, saavat bussikuljetuksen sinne minne haluavat mennä. Serbit hankkivat bussit ja YK polttoaineen. Mladic vaati jokaiseen bussiin YK-sotilaan.

Hän mainitsi erikseen, että jokainen, joka laskee aseensa on turvassa ja että muslimit eivät ole serbien vihollisia. Aseista luopuneet miehet jaettiin kolmeen ryhmään riippuen siitä mihin rikoksiin he olivat syyllistyneet.

Suuri osa miehistä ja osa naisista ei halunnut laskea aseitaan, vaan oli jo lähtenyt vaeltamaan metsien läpi kohti Tuzlaa, luultavasti osin siksi, että oli osallistunut serbikyliin suunnattuihin ryöstö- ja murharetkiin. Matkan varrella oli useita taisteluita serbijoukkojen (joissa oli paljon niitä, jotka muslimit olivat sodan alussa karkottaneet Srebrenicasta) ja aseistettujen muslimijoukkojen välillä.

Srebrenican ympärillä oli monia miinakenttiä, joista osa oli muslimijoukkojen asettamia, osa serbien.

ICTY on löytänyt kaikkiaan 3568 ruumista 1995 ja 2001 välisenä aikana. 1583 ruumiinavauspöytäkirjassa oli vain yksi luu, sääri tai jalka. Siten 44,4%:ssa patologin oli mahdotonta määritellä kuolinsyytä.

Ruumiinavauspöytäkirjojen tarkastelussa on mahdollista eritellä mikä on ollut kuolinsyy. Onko  henkilö kuollut tykin ammuksesta, miinasta, kiväärin luodista jne. Siten tutkittuna oikeuslääketieteellinen tarkastelu paljasti, että 442 avauspöytäkirjaa osoitti uhrien suurella odennäköisyydellä tulleen teloitetuiksi.

Lääketieteellisen tarkastelun perusteella väite 8000 muslimimiehen ja-pojan teloituksista ei näyttäisi pitävän paikkaansa. Kun Haagin tribunaali haastoi kenraali Mladicin oikeuteen jo parin viikon kuluttua Srebrenican siirtymisestä serbien haltuun ja viikkoa ennen Operaatio Myrskyn toteuttamista, jää epäilys asioiden liittämisestä toisiinsa YK:n sotilastarkkailijoiden epäilemällä tavalla.

Jokaisessa tribunaalin syytekohdassa on tilaa vastaväitteille. Rohkean ja rehellisen kenraalin demonisointi kroaatteja ja muslimeja palvelleen Ruder-Finn markkinointitoimiston voimakkaalla tuella on palvellut USA:n ja Saksan tavoitteita Balkanin infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja sotilaallisen vallan sinetöimiseksi.

Suomen valtamedia on palvellut NATO-maita kiitettävästi. Helsingin Sanomissa oli viitisen vuotta sitten Haagin tribunaalia arvosteleva soraääni. Toimittaja Jussi Konttinen valaisi lukijoita siitä, kuinka normaalista oikeuskäytännöstä poikkeva toimintatapa istuimella on: kuinka tuomiot saattavat muuttua yhdysvaltalaisen tuomarin aloitteesta yhden lounastunnin aikana. Toimittaja Konttinen ei saanutkaan jatkaa tutkivaa journalismiaan vaan hänet karkoitettiin perheineen reportteriksi Siperiaan.

Lahjonta ei ole tuomioistumelle vierasta. Sopivia todisteita antava saattaa saada kodin remontin tai suorastaan uuden talon. Suurikin rikollinen voi vapautua tuomiosta tai saada vain lyhyen tuomion, uuden identiteetin ja kodin ulkomailla, jos todistaa oikein. Tuomioistuin käyttää joitakin todistajia lähes kaikissa oikeudenkäynneissä – tärkeitä silminnäkijöitä ei tarvita lainkaan. Esimerkiksi Naser Oricin väkivaltaisia viedoita nähneitä kanadalaisia toimittajia ei tarvittu. Oric kävelee vapaana.

Suomalaisten tiedotusvälineiden uutisointi on yksipuolisuudessaan ja totuuden välttelyssään kauhistuttavaa. Kauhistuttavin oli A-studio, jossa haastateltiin muun muassa Helena Rantaa. Tosiasioiden huutavan puutteen ohella merkillepantavaa oli toimittajan tunnelataus. Hän ei voinut ymmärtää, että jotkut serbit voivat ihailla Mladicia, "sotarikollista". Hän ei huomannut, että Yle on koko tämän vuoden ajan esittänyt propagandistisia Mannerheimia ihailevia dokumentteja huomaamatta, että Suomen armeija oli osa Saksan natsi-armeijaa. Pohjoinen armeijakunta suoraan Hitlerin alaisuudessa, eteläisempi osa päivittäisen yhteistyön alaisena. Mannerheim kutsui presidentin selän takana natsi-armeijan maahamme ja oli ilmoittanut Hitlerille toiveenaan saada raja Syvärille. Hitler oli luvannut tämän ja myös ensin tuhota Leningradin ja antaa sen sitten Suomelle.

Toimittaja ei myöskään ole kuullut Mannerheimin suunnittelemista ja toteuttamista rasistisista keskitysleireistä Itä-Karjalassa, jossa juridiikasta huolehtivat kenttäoikeudet. Heinäkuussa 1942 pelkästään yhden kuukauden aikana kuoli 500 henkilöä nälkään, tauteihin ja huonoon kohteluun. Samalla hetkellä kuitenkin Helsingin kaupunki nimesi pääkatunsa Heikinkadun Mannerheimintieksi, ja myöhemmin sen varrelle pystytettiin patsas tälle veriselle diktaattorille, miehelle, jota Suomen kansa on opetettu ihailemaan.

Suomen ilmapiiri on muuttunut 1930-40-lukulaiseksi. Heti Neuvostoliiton hajottua fasistisina sodan jälkeen kielletyt järjestöt nousivat uuteen kukoistukseensa. Suomi oli tunnustanut fasistisen Kroatian ja toimi talvisodassa yhteistyössä fasistisen Italian kanssa jatkosodan natsi-yhteistyön lisäksi. Huolimatta Kroatian rasistisesta perustuslaista ja serbien kansanmurhasta Suomi ajoi innokkaasti Kroatian liittämistä Euroopan unioniin.

Suhtautuminen Balkanin tilanteeseen on yhteneväistä Saksan ja USA:n intressien kanssa. Jokainen suomalainen diplomaatti vahvistaa tuon intressin ajamista myös Suomen valtamediassa. Militarismi on yksiselitteisesti voimistunut erityisesti niin, että hallinnon hyväksymää ja tukemaa natsismin nousua erityisesti Kroatiassa ja Ukrainassa pidetään normaalina. Siten serbien kahdesti toteutunutta kansanmurhaa ei pidetä minään, sen sijaan niiden peittelyyn osallistutaan ja syyllistetään sen sijaan serbejä. Juutalaiset eivät saa aivan vastaavaa kohtelua, vaikka natsismin lisääntymiseen liittyvä väkivalta on kohdistunut serbien lisäksi myös juutalaisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-studio, Helsingin Sanomat, ICTY, Ratko Mladic, serbien kansanmurha, natsit, Jugoslavia -tribunaali

Presidentti Niinistö A-studiossa

Torstai 19.11.2015 klo 13:08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pidin Sauli Niinistöä kapean juridiikan alueella oikeudentuntoisena ja rehellisenä. Miksi hän pyrki presidentiksi? A-studion haastattelu 18.11. 2015 osoitti hänen olevan täydellisesti osa läntistä disinformaatiota, jonka mukaan terrorismin syntyä ei tunneta, mutta sotilaallisin voimin, pommein ja konetuliasein sitä vastaan kannattaa rynnätä. NATO:n katsomuksia voi pitää oikeana todellisuutena, Venäjän näkemyksiä vuorostaan hieman alentuvasti ei hyväksyttävinä.

A-studion toimittaja toimi ihailtavasti yhteisymmärryksessä haastateltavan kanssa. Presidentti ei unohtanut Venäjää Ukrainan kriisin toimijana vaikka suhtautui nyt Venäjään aikaisempaa suopeammin. Yhtään kysymystä ei tullut USA:n roolista Ukrainan kriisin synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Ei yhtään kysymystä terrorismin synnyttäjistä, rahoittajista ja aseistajista.

Suuri raha ja suomalainen NATO-media auttoivat Niinistön presidentiksi rauhantahtoisen, globaaleja prosesseja ymmärtävän Väyrysen sijaan. 

Niinistö tai hänen neuvonantajansa eivät näy tietävän, että Yhdysvallat ja SaudiArabia ovat yhdessä synnyttäneet Al-Qaida terroristijärjestön ja tukeneet Osama bin Ladenia 1980-luvulla Afganistanissa. Afganistanin hallitus oli purkanut feodaalisen harvainvallan, jonka aikana 4000 perhettä omisti maan kastelujärjestelmät ja sen mukaisesti vallan. Tuon hallituksen aikana tytöt, naiset ja vanhukset saivat käydä koulua, kaduilla näki varsin vähän hunnutettuja naisia.Tuo hallitus oli kutsunut kansainvälisten lakien mukaan Neuvostoliiton, liittolaisensa apuun ääriuskonnollisia mujahediin taistelijoita vastaan. Afganistanilla ja Neuvostoliitolla oli ystävyys- ja avunantosopimus. Demokraattinen Afganistan ei sopinut Yhdysvalloille vaan se halusi tukea edelleen niitä eriarvoisuudesta hyötyneitä voimia, jotka tukivat Yhdysvaltojen globaaleja tavoitteita.

Vierailin 1986 Afganistanissa, puhuin radiossa ja televisiossa ja jaoin ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden innostuksen siitä, että he saattoivat käydä koulua omassa maassaan. Aikaisemmin osa heistä oli saanut koulutuksensa Neuvostoliitossa. Vierailin kylässä, jonka johtajana oli nainen. Lapset ja vanhukset opettelivat pihalla katoksen alla lukemaan. Yhdysvaltalaiset ohjukset ja koulutetut terroristit veivät maan yhä syvemmälle kaaokseen, jossa se edelleen on.

Yhdysvaltojen ja Saksan intressien yhdistyessä 1990-luvulla Jugoslavian hajottamisprosessiin, molemmat maat tukivat, rahoittivat ja aseistivat Bosnian jihadisti-presidentti Izetbegovicia. Vaalit oli voittanut maltillinen muslimi Fikret Abdic, mutta jostain syystä presidentiksi päätyi Izetbegovic. Hän oli kirjoittant 1970 Islamilaisen julistuksen, jossa suunniteltiin ääri-islamilaista kalifaattia Balkanille. Tuon kammottavan lain sisältöön voi jokainen tutustua netissä.

CIA ihmetteli presidentti Clintonille, kuinka tietty (asekuljetus) lentokone oli eilen Turkin lentokentällä ja tänään Zagrebissa. Clinton ilmoitti asian olevan hoidossa eikä CIA:n tarvinnut puuttua asiaan. Clinton nimittäin hoiti aselähetykset kahdestaan Kroatian suurlähettiläänsä kanssa. Useat aselasteista olivat Osama bin Ladenin rahoittamia. bin Ladenilla oli myös Bosnian passi. 

Yhdysvallat auttoi toimittamaan Bosniaan 10.000 jihadisti-taistelijaa Afganistanista ja Lähi-Idästä. Serbien päitä katkottiin kuten nyt syyrialaisten sotilaiden päitä. Kenraali John Galvin johti Bosnian jhadistiarmeijaa Sarajevossa ja eräs amerikkalainen kenraali sanoi Yhdysvaltojen lentokoneiden muodostavan muslimien ilmavoimat näiden pommittaessa Bosnian serbejä. USA ja NATO jatkoivat terroristien tukemista myös Kosovossa.

Presidentti Clinton osoitti tukeaan Izetbegovicille olemalla läsnä hänen kuolivuoteellaan.

Irakin laittomaan sotaan osallistui useita EU-NATO-maita Pohjoismainen Tanska mukaan luettuna. Miljoona Irakin kuolonuhria muuttuivat vain numeroiksi. Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Albright kysyi onko puoli miljoonaa kuollutta lasta oikea luku. "That is a due price", "Tämä on sopiva hinta", hän tokaisi siihen.

EU-maat julistavat vievänsä demokratiaa "kehittymättömiin" maihin tai "diktatuureihin". Ne asettuvat Yhdysvaltojen johdettaviksi sotilasliitto NATO:n lipun alle. Ne eivät demokratiatietoisuudessaan voi katsoa totuutta silmiin. Totuus on se, että EU- maat sulkevat silmänsä kansainvälisen lain rikkomuksiltaan, väkivaltaisilta hallituksen vaihdoksilta, kidutukselta. Irakin vankiloissa sikisi yhdysvaltalaissotilaiden suorittamien kidutusten seurauksena joukko, johon ei enää saa inhimillistä yhteyttä.

Presidentti Niinistön neuvonantajat eivät ilmeisesti seuraa yhdysvaltalaisia tiedotusvälineitä tai uutiskanavia, joissa haastatellaan CIA:n entisiä johtajia, jotka kertovat avoimesti terrorismin synnyn taustatekijöistä.

Syyria kuului jo presidentti Bushin aikana "pahan akseliin", johon USA liittolaisineen katsoi voitavan suhtautua kuin sillä ei olisi normaaleja valtion oikeuksia. Presidentti Assadia demonisoitiin ja hänen pyrkimyksensä normaalin turvallisen yhteiskunnan ylläpitämiseen kutsuttiin propagandassa "oman kansan murhaamiseksi". Tosiasiassa kansannousu oli alusta lähtien aseellinen ja hyvin valmisteltu. Jo esimmäisten viikkojen jälkeen Saudi-Arabian uskonnolliset johtajat julistivat jihadin alkaneeksi. Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Qatar ja Turkki ovat kukin tahoillaan rahoittaneet ja aseistaneet maan destabilointia.

Vuosi sitten Yhdysvallat aloitti kansainvälisten lakien vastaiset pommitukset tuhoten Syyrian infrastruktuuria. USA on väittänyt taistelevansa ISIS:tä vastaan, kun se tosiasiassa taistelee Syyrian hallitusta vastaan. Sen pommitukset ovat mahdollistaneet ISIS:in etenemisen, koska se ei ole halunnut edistää Syyrian hallituksen mahdollisuuksia pitää maa-alueita hallinnassaan. Mm tämän vuoksi Syyrian hallituksen joukot ilmeisesti menettivät arkeologisesti arvokkaan Palmyran alueen hallinnan, minkä seurauksena ISIS on tuhonnut arvokkaita muinaisia rakennuksia kuten Taliban Afganistanissa.

Muinaisaarteet ovat osa kansakunnan kulttuurista identiteettiä. Aarteiden tuhoaminen on rikos ihmisyyttä vastaan.

Vierailin Syyriassa 1980-luvulla parlamenttivaltuuskunnan mukana. Tapasimme ulkoministerin ja useita eri yhteiskunnallisia vaikuttajia, mm. druusi-johtaja Jumblattin ja eri palestiinalaisryhmien johtajia. Sain vaikutelman itsenäisestä USA:n imperialismia ja kolonialismia kritisoivasta maasta. Kävin myös tapaamassa palestiinalaisen kummilapseni sisaruksia syyrialaisessa sisäoppilaitoksessa.

Irakin sodan aikana Syyria antoi turvapaikan 1,5 miljoonalle pakolaiselle sen lisäksi, että sillä oli ennestään 0,5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista. Pakolaisia kohdeltiin Syyriassa tasa-arvoisesti omien kansalaisten kanssa.

Tämän taakan alla olevaan Syyriaan ei olisi tarvittu Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian rahoittamaa ja aseistamaa hallituksenvaihdosoperaatiota. Ranska entisenä siirtomaaisäntänä ei kaihda salaisen palvelun ja sotilaallisten toimien käyttöä tavoitteidensa toteuttamiseksi. Ranskan ulkoministeri Fabius kehui pari vuotta sitten terroristijärjestö al-Nusran erinomaisuutta.

Presidentti Niinistön olisi odottanut puhuvan jotakin todellisuudesta kokonaisuudessaan. Haastattelija sentään kahdesti pyysi puhumaan globaalista kokonaisuudesta.

Olisi luullut, että presidentti Niinistö olisi ensimmäisenä terrorismin suitsemiskeinona maininnut terroristien rahoituksen ja aseistuksen lopettamisen. Syyrian hallituksen armeija on ainoa, jonka jalkaväki on uhrannut henkensä maansa puolesta ja terrorismia vastaan koko sodan ajan. Niinistöltä ei liiennyt sanaakaan suurimman uhrauksen antaneiden sotilaiden puolesta. Syyrian armeijan sotilaat ovat kristittyjä, sunnimuslimeja, shia-alawiitteja, toisin sanoen sekulaarisen maan armeija, jonka demokraattinen USA-EU-akseli haluaa vaihtaa saudi-arabialaista wahhabi-ääriuskontoa tunnustavaksi jihadistiarmeijaksi.

Missä on juristi- presidenttimme totuuden-, oikeuden- ja demokratian tunto?

Presidentti sitoi Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salassa. Nyt presidentti haluaa vahvistaa sotilaallista yhteistyötä Euroopan sisällä vastauksena Pariisin terrori-iskuille. Jokainen tunteva ihminen käsittää, että turvallisuus Suomessa ei lisäänny militarismia lisäämällä. Militarismi ei ole ratkaisu terrorismiin eikä se ole ratkaisu turvallisuuteen.

Yhdysvallat ratkaisee kaikki ongelmat sotilaallisesti. Sen sotilastukikohdat kattavat koko maapallon. Sen kansalliset poliisivoimat jopa maakuntatasolla on varustettu armeijan kulkuneuvoilla ja varusteilla. Kansalaisten vakoilu on kattavaa. Tällaiseenko yhteiskuntaan haluamme.

Terrori- iskuja käytetään tekosyynä militarismin voimistamiseen. Se edistää aseteollisuuden voittoja. Tosiasiassa terroristeiksi rekrytointi ja terrorismin rahoitus tulisi lopettaa. Ison-Britannian muslimiväestöstä 70% elää köyhyysrajan alapuolella. Eikö presidentti Niinistöllä riittäisi neuvoja Suomen hallitukselle kuinka väestöä tulisi kohdella, jotta ääriliikkeet eivät saisi kasvuvoimaa Suomesta.

Hallituskriisissä porvarihallitus, presidentin kanssa neuvotellen huolehti yksityisten suurfirmojen hyvinvoinnista ja mahdollisesta veronkierrosta veroparatiiseihin sen sijaan, että olisi huolehdittu vähäväkisten elintason kohottamisesta. Suuri uusi maahanmuuttajaväestö putoaa elintasokilpailussa pohjalle. Eikö presidentiltä odottaisi eläytymistä ihmisiin yhden suurvallan globaalien intressien puolustamisen sijaan?

Palasin toissayönä Zürichistä. Lentokentällä sain esimakua uudesta ajasta naispoliisin juostessa rynnäkkökivääri kädessä pitkin lentoaseman käytävää. Näin sosiaalinen eriarvoisuus poistuu uudessa uljaassa Orwellin maailmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-studio, terrorismi, presidentti Niinistön disinformaatio, terrorismin rahoitus, vastaus terrorismiin, Ranska, USA, Saudi-Arabia

Yle:n ja Ulkopoliittisen instituutin propaganda lähentelee aivopesua

Tiistai 22.7.2014 klo 12:36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Puolen vuoden ajan Yle on tarjonnut verovaroilla maksettua Venäjän vastaista propagandaa niin viihteessä, uutisissa, kuin ajankohtaisohjelmissa.

Ulkopoliittisen instituutin tehtävä oli perustamisajankohtanaan tukea ulkopoliittista päätöksentekoa tieteellisellä taustatiedolla varmistettuna. Mieleeni nousi kysymysmerkkejä, kun instituutin johtajaksi nimitettiin Teija Tiilikainen. Olin kuullut hänen alustuksensa Venäjästä. Hän kohteli Venäjää objektina, ei tasaveroisena, vuorovaikutuksen arvoisena subjektina.Laitoksen johtajalla on suuri vaikutus alaistensa moraaliin ja tieteelliseen objektiivisuuteen.

Seurasin Yle:n A-studiota 21.7. 2014. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola esitti halventavia käsityksiään presidentti Putinista ja Venäjästä liittyen malesialaisen koneen turmaan. Hänen mielipiteensä eivät sisältäneet yhtäkään tosiasiaa, joihin hän olisi voinut perustaa itsevarmat mielipiteensä. A-studion toimittaja oli samalla aaltopituudella, joten esityksestä tuli Ulkopoliittisen instituutin historiaan painuva näytelmä.

A-studion kaikkia tosiasioita karttava ohjelma saa tukea eräiden kokoomus-poliitikoiden ja Yhdysvaltojen propagandasta, jossa Putinia nimitetään esimerkiksi Hitleriksi. Entinen ulkoministeri Hillary Clinton puolestaan sanoi Putinia "vaaralliseksi". New York Timesin artikkelin mukaan presidentti Obaman tavoitteena jo alkukeväästä oli lopettaa keskustelu presidentti Putinin kanssa, eristää Venäjä lännestä ja tehdä siitä "hylkiövaltio" (rogue state).

Malesialaiskoneen turmasta tulee mieleen monet Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun likaiset temput Etelä-Amerikassa. Presidentti Clintonin tukemien ja salaisesti aseistamien Bosnian muslimien suorittama Sarajevon torin räjäytys, josta välittömästi, ilman tutkimuksia, syytettiin serbejä ja jonka lukuisat siviiliuhrit sitten toimivat tekosyynä NATO:n Bosnian serbialueiden pommituksille. Toiminta oli niin nopeaa, että lupaa pommituksiin ei ehditty odottaa kunnes pääsihteeri Boutros Ghalin lentokone olisi ehtinyt laskeutua vaan lupa saatiin apulaispääsihteeriltä Kofi Annanilta.

Samoin Yhdysvaltojen propagandan ydinalueisiin kuuluvan Srebrenica- tarinan oli tarkoitus peittää Kroatian armeijan, Yhdysvaltojen kenraalien työnohjaama Krajinan alueen serbien tappaminen ja etninen puhdistus. Kaikista näistä tapahtumista on tieteellisesti pätevää ei-poliittista tietoa saatavilla, esimerkiksi George Szamuelyn kirja Bombs for Peace, Amsterdam Univ. Press.

Nyt Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja kiiruhtaa toimenpiteitä ennen tutkimuksia. Miksi?

Samassa ohjelmassa Yle:n toimittaja Marja Manninen esittää näennäisesti objektiivisen mutta Kiovan hallituksen rikokset peittävän tilannekatsauksen Ukrainasta. Ohjelman jälkeen istuin tietokoneeni ääreen lukeakseni juuri ilmestyneestä "The Nation"- lehdestä Steven Cohenin artikkelin otsikolla "The Silence of American Hawks About Kiev's Atrocities, "Yhdysvaltojen haukkojen hiljaisuus Kiovan hirmuteoista". Osasta Suomen ulkopoliittista eliittiä ja mediaa voisi tehdä saman otsikon. Hirmuteoista vaikeneminen on osa niiden hyväksymistä. The Nation tuo esiin Yhdysvaltojen sotilasasiantuntijoiden soluttautumisen Ukrainaan, asetoimitukset sekä Oikean sektorin ja Svobodan jäsenten integroimisen osaksi niin sanottua kansalliskaartia, joka toimii mitään kaihtamattomana osana Ukrainan virallista armeijaa.

Suomessa ei kirjoiteta syyskuun 2013 Jaltan kokouksesta, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan eliitit suunnittelivat oligarkki Victor Pinchukin koollekutsumassa seminaarissa Ukrainan "länsimaistamista" USA:n ehdoilla. USA:n valtaan saattama epäparlamentaarinen hallitus loi uuden poliittisen kulttuurin. Sen mukaisesti suurimman Ukrainalaisen yksityisen kaasuyhtiön hallitus sai jäsenekseen Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin pojan. Jos merkit pitävät paikkansa, kehitys on Jugoslavian jäännösvaltioiden kaltainen myös Ukrainassa.

Venäjä ei osoita alistumista Yhdysvaltojen saneluun. Sen sijaan se rakentaa BRICS maiden kanssa toisenlaista yhteisöä, jossa ihmisarvo voittaa rahan arvon. IMF:n ja Maailmanpankin rinnalle luodaan vaihtoehto. Tämä on ehkä Clintonin mielestä vaarallista! Itsenäiset tai toisenlaiset maat ovat Yhdysvaltojen tähtäimessä. Yhdysvaltojen kongressi asetti muun muassa talouspakotteet Venezuelalle. Miksi? 

Yhdysvallat ei voi sietää humanismia, ihmisen arvoa ihmisenä, vaan kaikki mitataan rahassa. Venäjän pyrkimykset toisenlaisten arvojen luomiseen tulevat kohtaamaan vastarintaa. Suomen on valittava linjansa.

Nykyinen median aivopesu vahingoittaa lapsia ja nuoria. Nuoret uskovat propagandan olevan totta. 

Steven Cohen writes in "The Nation"  "The Silence of American Hawks About Kiev's Atrocities". It is a wise and objective analysis. I am writing about the silence of the Finnish media and most part of the political elite in Finland. The anti-Putin propaganda is at its height when the Institute of Foreign Policy of Finland representative is giving his statement about the downing of the Malesian passanger plane, without any evidence what so ever. 

The Institute of Foreign Policy's task is to give scientific support to the Finnish Parliament on questions on foreign policy. Now it seems to have degraded to the status of a propaganda machine. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina ja Krajinan serbien exodus, Suomen media vaikenee USA:n roolista Ukrainassa, Institute of Foreign Policy has lost scientific base, Yle:n Venäjä-propaganda, Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-propaganda, Ukraina, The Nation-lehti, A-studio,

Ukrainan väkivalta on mediaseksikästä

Torstai 20.2.2014 klo 13:44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media hyödyntää väkivallan kiihottavuutta. A-studio antoi keskiviikkona19.2. mielenkiintoisen näytteen propagandasta. Tunteisiin vetoavalle tuntemattomalle opposition jäsenen tarinalle tarjottiin todistusvoimaa tulipalojen taustaa vasten. Ohjelmassa kuvattiin kivien kerääminen tihutöitä varten ikäänkuin arkisena maitokaupassakäyntinä. Katsojan annettiin kokea, että näin demokratia toimii. Ohjelma unohti kertoa, että kuolonuhrien joukossa oli tiistaina 10 poliisia ja heidän lisäkseen 500 poliisia oli haavoittunut, joista108 ampuma-aseista 63 tilan ollessa kriittinen.

Kun tunteet oli hoidettu, tarjottiin näennäisen monipuolisia poliitikkopuheenvuoroja. Niiden sisältö edusti kunkin geopoliittisia mieltymyksiä. Ruotsin ulkoministeri Carl Bild on minun silmissäni menettänyt uskottavuutensa. Läheinen vakoilu- ja muu salainen yhteistyö presidentti Obaman kanssa johtaa "Janukovichilla on verta käsissään"- tyyppisiin kommentteihin, jotka ovat kuin suoraan Valkoisesta talosta. Saksan liittokansleri Merkelin puheenvuoron osio, jossa hän totesi Ukrainan laillisen hallituksen olevan ainoan, jolla on mandaatti käyttää poliisin ja armeijan voimaa, on kansainvälisten lakien mukaan perusteltu. Samaan hengenvetoon on todettava, että juuri USA:n ja EU:n fyysinenkin osallistuminen mielenosoituksiin on tehnyt eräissä muissa maissa normaalin järjestyksenpidon mahdottomaksi.

Ainoa todellisuudentajuinen järjen sana TV 1:n A-studiossa tuli EU:n sotilaspoliittisen asiantuntijan suusta. Tuossa puheenvuorossa kaikki oli harkittua faktaa.

Kun EU:n ja USA:n toimesta tilanne ajetaan siihen, että opposito tunkeutuu asevarastoihin saaden ampuma-aseita käyttöönsä, lähestytään Jugoslavian hajottamisskenariota sillä erotuksella, että USA on yrittänyt värivallankumousta Ukrainassa jo kerran aikaisemmin. Sen avulla valtaan nostetut Justshenko ja Timoshenko eivät kuitenkaan saaneet riittävää kansansuosiota, jolloin Janukovich valittiin normaaleissa vaaleissa presidentiksi. Samoin USA:n Georgiassa masinoima värivallankumous ihmisketjuineen ja ilmapalloineen (Belgialaisen mainostoimiston avulla) on valunut osittain hiekkaan, kun USA:n kumppani Saakashvili on vuosien saatossa menettänyt kansansuosionsa.

USA:n presidentti Clinton ei luottanut Jugoslaviassa edeltäjiensä 10v kuluessa (vuodesta 1980 lähtien) aikaansaamaan taloudelliseen katastrofiin vaan katsoi varmemmaksi, massiivisen propagandan lisäksi, aseistaa salaisesti fasistista Kroatian Tudjimania ja sharialakiin ja muslimivaltaan perustuvaa Bosniaa suunnittelevaa Izetbegovichia.Yhteistyö rakennettiin pelkästään Kroatian ja Bosnian USA:n suurlähettiläiden kanssa. Aseita oli helppo hankkia Lähi-Idästä yhteistyössä Saudi-Arabian ja Turkin kanssa. Clinton piti jopa CIA:n hieman syrjässä. Propaganda hoidettiin Ruder-Finn mainostoimiston massiivisten toimittajakontaktien avulla. Hajotussotien alku tehtiin hyvin suunnitellusti sulkemalla Jugoslavian armeijan yksiköt kasarmeihinsa, katkaisemalla vesi, sähkö ja ruokakuljetukset. Siitä sitten eteenpäin.

Jugoslaviasta syntyi kaksi "menehtynyttä" valtiota Bosnia ja Kosovo, jotka molemmat ovat Yhdysvaltojen sotilastukikohtien maapohjia mutta valtioina EU:n ja USA:n tekohengityksen varassa. Niiden kansainvälisoikeudellinen asema on kyseenalainen. Sen ylläpitäminen edellyttää massiivisen serbivastaisen propagandan ylläpitämistä, jotta hajotussotien oikeat syntipukit USA ja NATO-, erityisesti Saksa eivät joutuisi valokeilaan.

Muutama viikko sitten Amsterdam University Pressiltä ilmestyi George Szamuelyn teos Bombs for Peace;NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Siinä paljastetaan yksityiskohtaisesti Jugoslavian liittovaltion toimintaperiaatteet, USA:n ja NATO-liittolaisten sotilaiden ja poliitikkojen toimet, jokaisen jäännösvaltion prosessit läpikäyden ja jokaisen kansainvälisen neuvotteluryhmän, asiantuntijan ja diplomaatin osuudet sisällissodan synnyttämisessä ja lopputuloksessa.

Ukrainan kohdalla harva käsittelee kriisin todellisia taustoja. On parempi varoa, ettei pyllistä väärään suuntaan. Sotsin olympialaisiin liittyvä Venäjän ja Putinin demonisointi oli massiivisuudessaan ennennäkemätöntä. Jokainen itseään merkittävänä pitävä yhdysvaltalainen viikkolehti teki kansikuvaa myöten parhaansa. Suomen media yritti kiriä perässä.

Suomen mediasta puuttuu totuuden jano. Väkivalta myy. Aseteollisuus hykertelee käsiään. Yhdysvallat on juuri myynyt Stinger-ohjuksia Saudi-Arabiaan edelleen Syyriaan vietäviksi.

Muistan v. 1986 lentäessäni Kabuliin olleeni Yhdysvaltojen Talebanille antamien Stingereiden uhan kohteena. On turha puhua neuvotteluista, kun samaan aikaan tukee väkivaltaa. USA:n miljonäärien sotien leikkikentäksi on jäänyt enää Eurooppa ja Afrikka. Lähi-Itä on vielä meneillään. Kauko-Itä ja Etelä-Amerikka on jo kierretty. Tosin niissäkin näyttää olevan lähdössä liikkeelle toinen kierros.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: poliisien murhat, väkivallan seksikkyys, A-studio, Ukraina, Jugoslavian hajottaminen, media, propaganda, geopolittinen tarkoituksenmukaisuus

A-studio:Talkin mahalasku Ukrainasta

Perjantai 31.1.2014 klo 12:03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka tietämätön toimittaja saa olla vetäessään kansainvälispoliittista ajankohtaisohjelmaa??A-studion keskustelu oli tietämätöntä taivastelua ja käsittämätöntä asioiden sotkemista. Edes ulkoministeri Tuomiojan asialliset näkökohdat eivät pystyneet pelastamaan tilannetta.Terho jäi odottavalle kannalle.

Toimittajaa ei ihmetyttänyt se, että NATO:n pääsihteeri oli juuri edellisenä päivänä todennut, että Ukrainan lähentymissopimus EU:n kanssa olisi ollut merkittävä lisä Euro-Atlanttiseen turvallisuuteen. Toimittaja ei myöskään ihmetellyt, miksi Yhdysvaltojen eturivin vaikuttajat ovat käyneet tukemassa mielenosoittajia ja ulkoministeri Kerry aikoo tavata heidän johtajiaan Saksassa.

Toimittaja ei tiennyt, että Yhdysvallat on jo vuodesta 1983 lähtien CIA:n miedommalla versiona National Endowment for Democracylla pyrkinyt vaikuttamaan entisen Neuvostoliiton eri osien lähentämiseen NATO:oon ja globaalin talouden osiksi. Toimittaja ei käsitä, että Ukrainaan pyritään sovittamaan samoja toimenpiteitä, joilla Jugoslavia hajotettiin ja ajettiin sisällissotaan. Ensin hajotetaan talous ja omavarainen maanviljelys- ja teollisuustuotanto. Hankitaan Yhdysvaltojen lahjomat poliitikot tukemaan IMF:n Maailmanpankin suunnittelemaa talouden "tervehdyttämistä" romahduksen kautta.

Ukrainan entinen keskuspankin johtaja ja myöhemmin päämisteri Justchenko toimi eräänä tällaisena Yhdysvaltojen nukkena. Hän osallistui v 1994 talouden "shokkihoitoon". Leivän hinta kohosi yhdessä yössä 300 prosentilla, sähkön hinta 600%, joukkoliikenne 900% ja elintaso romahti, aivan kuten Jugoslaviassa Yhdysvaltojen ja Maailmanpankin irtisanoessa Jugoslavian lainat yht'äkkisellä päätöksellä.

Ukraina tunnetaan viljavainioistaan ja raskaasta teollisuudestaan. USA:n ja IMF:n kanssa tehdyn taloussopimuksen seurauksena Ukrainaan alettiin dumpata Yhdysvaltalaista ylijäämäviljaa, jonka seuraukset olivat samat kuin missä tahansa kehitysmaassa. Viljantuotanto Ukrainassa laski 45%.

Yhdysvaltojen kouristuksenomaisen tarpeen saada Ukraina kokonaan omaan valtaansa on ymmärrettävissä käyttämällä dokumenttiohjaaja Rainer Vossin vertausta taloudellisesta keinottelusta addiktiona, sairautena. Yhdysvaltojen 1%:lle addiktio rahaan ja valtaan  on peliriippuvuuttakin pahempi addiktiosairauden muoto. Jos sen käsittää voi myös ymmärtää USA:n väkivaltaistenkin  toimien logiikan.Tämä itsekäs sairaus on humanismin ja solidaarisuuden vastakohta.

 USA on vuosikymmenten ajan sijoittanut rahaa, vaikutusvaltaa, värivallankumousta ja propagandaa Ukrainaan hankkien oikeistolaista EU-politiikkaa ajavan EU:n rinnalleen.Tältä pohjalta on ymmärrettävää, että konkurssinkin uhalla Ukrainan "olisi tullut" liittyä USA:n ja Euroopan rahamaailman havittelemaan kauppayhteisöön. Peruuttaminen viime hetkellä oli kuin alkoholistilta ottaisi pullon suusta, ennen kipeästi kaivattua naukkua.

Venäjän asenne on turvallisuuspoliittisesti ymmärrettävä. Yhdysvaltojen rahamaailmaa edustavat oikeistolaiset poliitikot pitävät Venäjää päävihollisena. Ne haluavat saartaa Venäjän NATO-mailla. Kysyä voikin kumman maan kultturi, kieli ja uskonto on lähempänä Ukrainaa, Venäjän vai Yhdysvaltojen.Kuinka mielekäs globaalin vallan etuja puolustava NATO on Ukrainalle?

Addiktion tyydyttäminen johti Jugoslaviassa Yhdysvaltojen fasististen liittolaisten salaiseen aseistamiseen sisällissodan synnyttämiseksi ja hallituksen ja yhteiskuntajärjestelmän vaihtamiseksi. Toistaiseksi Ukrainassa mielenosoittajille on annettu vähemmän tulivoimaa, mutta tavoite on sama.Tuki äärioikealle jopa fasistisille liikkeille on tullut USA:sta ja Saksasta.

Jugoslavialaisilla ei ollut varaa ostaa romahdutettua infrastruktuuriaan vaan yritykset jouduttiin myymään pilkkahintaan ylikansallisille sijoittajille. Suuri osa lehdistöä ja TV-asemia on nyt ylikansallisilla yhtiöillä, jotka tulkitsevat sodankin kulkua totuuden vastaisesti. Jugoslavian jäännösvaltiot kuulevat omista tiedotusvälineistään "lännen" tulkinnan omista prosesseistaan ja historiastaan.

Kun Jugoslavia aikoi haastaa NATO:n kansainväliseen tuomioistuimeen laittoman sodan aloittamisesta, sille todettiin, että se ei voi tehdä sitä, koska ei ole rajojen muututtua enää YK:n jäsen. Siis YK:n perustajavaltion jäännös ei ollut enää jäsen. 

Tämä osoittaa minkälaista mielivaltaa kansainvälisessä politiikassa USA-johtoisen NATO:n politiikkaan liittyminen merkitsee. Jugoslavian kohtalo tulee olemaan Ukrainankin kohtalo, ellei Euroopan unionin vaaleissa tapahdu jyrkkää käännöstä demokratian ja rauhanomaisen yhteistyön suuntaan. 

1 kommentti . Avainsanat: Jan Andersson, Tuomioja, Terho, A-studion toimittajan tiedot, Ukrainan talouskriisi, Jugoslavia, USA, NED, IMF, CIA, NATO