Olin lentää selälleni

Lauantai 30.9.2023 klo 14.07 - Pirkko Turpeinen-Saari

Selatessani eilen Ylen Areenaa, pysähdyin tahtomattani hetkeksi katsomaan aiempaa A-studiota, jossa käsiteltiin kansanedustajien ja MEPien keskusteluin EU:n laajentumista.

Keskustelun aikana kauhun ja epäuskon tunne valtasi mieleni. Onko Suomen kansanedustajien ja Europarlamentaarikkojen tietoisuuden taso tällainen?

Jo 1990-luvulta lähtien on ollut selvää, että EU palvelee Yhdysvaltojen aseteollisuutta (ks useat aikaisemmat blogini ja teokseni) EU:n laajenemisen tarkoituksena on laajentaa NATOa tiiviisti Venäjän ympärille.

Keskustelijat painottivat "geopolitiikkaa" - joka onkin Yhdysvaltojen hankkeiden peruspilari.

                                                        ***

Keskustelijat olivat liikuttavan yksimielisiä Ukrainan EU-jäsenyyden välttämättömyydestä, kiireellisellä aikataululla, joskin vauhdista esitettiin epäileviäkin mielipiteitä. Länsi-Balkanin maat, Moldova ja Georgia olisivat "geopoliittisesti" tärkeitä.

Ukrainan kohdalla keskustelijat eivät esittäneet mitään kriittisiä kannanottoja. Heidän arvostelemansa Unkarin pääministeri Victor Orban on esittänyt kysymyksen: "Kuinka EU:hun voisi liittyä maa, jonka valtionrajat eivät ole selvillä eikä myöskään ole selvillä paljonko siellä on asukkaita?"

Yhdysvallat maksaa Ukrainan valtion virkamieskunnan palkat lainattuaan ensin sitä varten rahaa Kiinalta. Yhdysvallat rahoittaa Ukrainan armeijan, kouluttaa ja aseistaa sen yhteistyössä muiden NATO-maiden kanssa.

Länsi-Balkanin maista Serbian jääminen Venäjän vaikutuspiiriin ellei se liity EU:hun näytti olevan Suomenkin parlamentaarikoiden huolenaihe. Suomihan toimi ratkaisevana tekijänä Jugoslavian pommitusten aloittamiseksi. Kolmen kuukauden pommitusten jälkeen Yhdysvallat miehitti NATO:n avulla Serbian maakunnan Kosovon, ja jälleen Suomen presidentti Ahtisaaren avulla itsenäisti tuon alueen, jolle Yhdysvallat oli heti pommitusten jälkeen rakentanut laittomaasti massiivisen sotilastukikohtansa.

YK:n päätöksellä 1244 Kosovo kuuluu Serbiaan. Ainoastaan USA:n ja NATO:n miehityksen avulla Kosovo on irti Serbiasta.

Sama pätee Ukrainaan. Ainoastaan Yhdysvaltojen organisoiman väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen ja natsien nostamisella valtaan Yhdysvallat on pystynyt laajentamaan "omistustaan" Ukrainasta. Nato- miehitys ja Ukrainan armeijan Nato-koulutus ovat halkaisseet maan Itä-ja Länsi-Ukrainaan, joiden välillä on jatkunut sisällissota vuodesta 2014 lähtien.

Kosovon alkuperäisväestö, demokratiaa ja YK:n päätöksiä noudattavat serbit, ovat albaaniväkivallan ja Nato:n piittaamattomuuden seurauksena muuttaneet pois isiensä mailta. Kosovolla ei ollut nyky-Venäjän kaltaista tukea, kuten Itä-Ukrainan Donbassilla, jotta se olisi voinut taistella.

                                                         ***

Näiden kahden esimerkin, Kosovon ja Donbassin avulla nähdään kuinka USA:n väkivaltakoneisto toimii.

Jugoslavia oli 1990-luvulle saakka maailman 24. tilalla kansantuotteella mitattuna. Siellä vallitsi demokratia, työläiset osallistuivat yritysten hallintoon ja saivat osuutensa voitoista. Nato- pommitusten jälkeen jokainen Jugoslavian jäännösvaltio vajosi kehitysmaaluokkaan.

On selvää, että Yhdysvaltojen provosoiman sisällissodan jälkeen Ukraina on failed state, hajonnut, toimintakyvytön valtio, jonka väestöstä ne, jotka ovat muuttaneet Venäjälle, tai asuvat nyt osaksi Venäjää itsensä äänestäneissä valtioissa saavat turvatun tulevaisuuden.

Muut Ukrainan asukkaat asuvat pysyvästi muualla. Harva harkinnee paluuta rakkaille kotiseuduilleen.

Suomen kansanedustajien käsitys maailman asioista on kauhistuttavan kehno. Mutta ylimielisellä ilmeellä tuo käsitys kannetaan.

Serbien, juutalaisten, romanien ja kommunistien holokaustin muistopäivä.

Sunnuntai 27.1.2019 klo 15.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Miksi serbit ovat otsikossa ensin? Siksi, että geopolittisista syistä länsimaat haluavat unohtaa serbien kolme holokaustia ja muistaa vain juutalaisten toisen maailmansodanaikaisen tuhon.

Ensimmäinen maailmansota aloitettiin Serbian tuhoamiseksi geopoliittisista syistä. Serbit slaaveina olivat Itävalta-Unkarin alueella toisen luokan kansalaisia kuten juutalaiset. "Serben muss sterben", "serbien on kuoltava" luki saksalaisten lähettämissä postikorteissa. Miljoona serbiä kuoli, tuhottiin.

Jugoslavia perustettiin eri kansanryhmien demokraattiseksi liittovaltioksi. Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa muodosti fasistisen Kroatian ja miehitti Italian ja Unkarin kanssa lopun Jugoslavian.

Fasistisen Kroatian alueelle perustettiin 17 keskitysleiriä, joista isoin oli Jasenovac – pikku Auswitch, joka oli toiseksi suurin keskitysleiri Saksan miehittämillä alueilla. Fasistisen Kroatian hallintoon kuului katolinen piispa ja monien keskitysleirien johtajina oli katolisia pappeja. Miljoona serbiä kuoli leireillä.

Miksi holokaustin muistopäivänä puhutaan vain juutalaisista?

Siihen on geopoliittiset syyt. 

Yhdysvallat lähti presidentti George H.W. Bushin johdolla 1980- luvun lopulla saalistamaan sosialististen maiden kansallisvarallisuutta ja tavoittelemaan Euroopan, erityisesti Balkanin sotilaallista miehitystä ja taloudellista valtaa alueella. 

Propaganda, korruptio ja taloudelliset kiristystoimet olivat vallankaappauksissa keskeisiä välineitä. Yhdistynyt Saksa, jonka ulkopolitiikka jo Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolonkin ansiosta oli tiiviisti Yhdysvaltojen politiikkaan integroitunutta, lähti saalistukseen mukaan.

Jugoslavia YK:n perustajajäsenenä ja liittoutumattomana maana oli saatava hajotettua keinolla millä hyvänsä. Perustuslaillisuuden vahvimmat tukijat, Jugoslaviassa enemmistön muodostaneet serbit, oli demonisoitava.

Yhdysvallat ja Saksa liittoutuivat katolisen kirkon länteen pelastamien natsien ja heidän jälkeläistensä kanssa serbejä vastaan. Natsien kanssa toisen maailmansodan aikana liittoutuneet Bosnian ja Kosovon muslimit otettiin mukaan rintamaan. Bosnian muslimiarmeijan tueksi koottiin 1990-luvulla Afganistanista ja Lähi-Idästä 10 000 USA:n liittolaisena toiminutta taistelijaa. Nämä toimivat samoin kuin jihadistit Syyriassa. Katkoivat serbien päitä ja heittivät niitä kuoppiin tai lähettivät rahoittajilleen Lähi-Itään.

USA:n ja Saksan tuella oltiin perustamassa ensimmäistä muslimi-kalifaattia Bosniaa  Eurooppaan ja etnisesti puhdasta albaani-Kosovoa.

On selvää, että näitä pyrkimyksiä ajatellen ei ollut, eikä ole syytä puhua mitään serbien holokaustista. Se ei asetu propagandaan, jolla pyritään perustelemaan taloudellista ja sotilaallista valtaa Kroatiassa, Bosniassa, Serbiassa ja Kosovossa. 

Suomen ulkopoliittinen johto ja media ovat 1990-luvulta lähtien palvelleet kiitettävästi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten, erityisesti Saksan ja Ranskan ahneutta ja valtapyrkimyksiä. Propaganda on keskiössä.

Kaikkien haltuunotettavien maiden hallitukset ja johtajat on demonisoitava, tai jos korruptio onnistuu täydellisesti kuten Jeltsinin kohdalla, ylistettävä taivaisiin.

Jugoslavian presidentti Milosevic nimettiin Hitleriksi, samoin Libyan Gaddafi, Syyrian Al-Assad, Ukrainan Janukovic, Venäjän presidentti Putin ja Venezuelan Maduro. Asioista perillä olevat tietävät kuinka huolellisesti suunniteltuja vallankaappaukset ja niihin liittyvä korruptio ja propaganda ovat.

Lännen usein Nobel-palkinnolla palkitut sotarikolliset kuvataan sankareina ja heidän toimiensa seurauksena kuolleet ja vammautuneet miljoonat ihmiset ovat vain "due price" sopiva hinta.

Kerran vuodessa läntinen maailma viettää juutalaisten holokaustin muistopäivää. Sillä omatunto pestään, jotta voidaan taas jatkaa miljoonien ja taas miljoonien tappamiseen kannustavaa suurpääoman etuja ajavaa geopolitiikkaa.

Suomen juutalaisen seurakunnan rabbi Simon Livson ja juutalaisen koulun historianopettaja Daniel Weintraub painottavat Helsingin Sanomien 27.1. 2019 haastattelussa että "Euroopassa on kaksi pääryhmää, uusnatsismi ja jihadismi, jotka ovat uhkia elämälle."

Nämä ovat juuri niitä ryhmiä, joita USA liittolaisineen käyttää ryöstöjensä ja sotilaallisen ylivaltansa välineinä. Kroatia,  Bosnia, Kosovo, Syyria ja Ukraina ovat esimerkkejä tästä. Kaikissa näissä maissa juutalaiset ja kristityt ortodoksit ovat joutuneet uhanalaisiksi. Kroatian Krajinassa serbit joutuivat kansanmurhan uhriksi ja juutalaiset hädänalaisiksi. Ukrainassa natsien väkivalta jatkuu.

Suomella on naapuri, Venäjä, jonka suhteen on varmaa, että se ei koskaan tule käyttämään natseja ja jihdisteja valtapolitiikan välineenä. Päinvastoin. Se on pelastanut Ukrainassa ja Syyrissa kansalaisia juuri tältä länsimaiden tukemalta hirviömäiseltä väkivallalta.

Ketä Helsingin Sanomien lukijoihinsa kohdistama aivopesu palvelee?

Perjantai 8.5.2015 klo 10.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Samaan aikaan kun sitoutumaton Bernie Sanders ilmoittautuessaan USA:n presidenttikisaan kertoo ABC-kanavan haastattelussa kannattavansa skandinaavista sosialidemokraattista valtiota, Suomen media näyttää kannattavan USA:n sotahallituksen geopoliittisia tavoitteita.

Helsingin Sanomissa on viime päivinä ollut muutamia erinomaisia esimerkkejä aivopesumaisesta taktiikasta, josta alla eräitä esimerkkejä. Yle:n disinformaatio tarvitsee aivan oman lukunsa.

Saska Saarikosken mestarinäyte on hänen tiedusteluyritys Stratforin toimitusjohtaja George Friedmanin haastattelu 3.5.2015. Saarikoski maalaa tästä suurenmoisen tulevaisuuden ennustajan. Hän katsoo että "Viiden vuoden kuluttua Venäjä syrjäyttää Kiovan hallituksen ja ottaa haltuunsa Ukrainan ja Valko-Venäjän" ennuste on toteutunut! Saarikoski on siis tätä mieltä tapahtumien kulusta.

Tämän ennusteen sijaanhan Saksa ja Yhdysvallat suorittivat väkivaltaisen vallankaappauksen Ukrainassa käyttäen hyväkseen hyväuskoisia nuoria kansalaisaktivisteja, jotka luulivat kyseessä olevan pyrkimyksen kohti korruption vähentämistä ja oikeusvaltiota. Oikeistolaisen Saksan ja Yhdysvaltojen tavoitteena ei ole demokratia vaan Bernie Sandersinkin kritisoima suuryritysten harvainvalta. Saksan kouluttama Klitscko päätyi Kiovan pormestariksi ja USA sai pääministeriksi Jatsenjukin, presidentiksi Poroshenkon ja hallituksen täyteen Yhdysvaltojen siimaohjattuja ministereitä (Yhdysvaltojen, Georgian ja Liettuan kansalaisia) Varapresidentti Bidenin pojan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen yhdessä Puolan entisen presidentin Kwasniewskin kanssa.

Stratfor on toiminut yhteistyössä Srdja Popovicin johtaman Otpor/Canvas järjestön kanssa. Otpor on keskittynyt värivallankumousten organisointiin tavoitteena Yhdysvaltojen mielen mukaiset hallitukset. Tärkeä lobbaaja tälle toiminnalle on ollut nykyinen USA:n Venäjän suurlähettiläs Mick Mc Faul. Hänen kädenjälkensä on näkynyt aikaisemmissa toimipaikoissa Georgiassa ja Ukrainassa. Popovic on taitava verkostoitumaan kansalaisaktiivien kanssa, jotka luulevat toiminnan tavoitteena olevan demokratia.Kustakin maasta löytyy lahjonnalle alttiita yksilöitä, joiden avulla värivallankumoukselle tulee "oikea" suunta.

Saarikoski ei ihaillessaan Stratforin menestystä näe taustalla olevaa USA:n globaalia tavoitetta, joka on ollut jo vuosikymmeniä Venäjän ja Kiinan eristäminen ja mielellään tuhoaminen.Viimeisessä virkkeessä tavoite paljastuu:Suomelle on viisainta liittoutua sotilaallisesti Yhdysvaltojen kanssa.

Väkivaltaan perustuva poissulkeva politiikka tuhoaa moraalin. Se estää ihmisen luovuuden ja inhimillisyyden käytön niin koulun pihalla kuin kansainvälisissä yhteisöissä.

Toinen viimeaikainen HeSa:n tilaustyö on Ulkopoliittisen instituutin Kristi Raikin kolumni 8.5.2015 "Ukrainan kansalaistoiminta on uhka Venäjälle". Raik maalaa idyllisen kuvan Ukrainan kehityksestä ja väittää sen olevan pelottava Venäjän johdolle. Hän kehuu kuinka "Ukraina käynnisti niin kutsutun terrorismin vastaisen operaation Venäjän tukemia separatistijoukkoja vastaan". Raik siis suhtautuu hyväksyvästi siihen, että ihmisarvoaan ja demoraattisia oikeuksiaan vaativaa kansanosaa vastaan julistetaan sota ja kutsutaan näitä oman maan kansalaisia terroristeiksi. Ei mitään puhetta siitä, että Kiovan hallitus on lopettanut eläkkeiden maksun, pankkiyhteydet, koululaitoksen jne Itä-Ukrainassa.Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan sodan julistaminen on pahin sotarikos.

Raik kertoo, että Venäjän Ukrainan tapahtumista esittämä kuva ei pidä  paikkaansa. "Ukrainassa ei ole meneillään Yhdysvaltojen masinoima yritys heikentää Venäjää, saati fasistinen vallankaappaus". Jokainen, joka on perehtynyt Stratforin, Canvasin,NED:in ja CIA:n ja MPRI:n (yksityinen yhdysvaltalaisten kenraalien yritys) toimintaan Ukrainassa, USA:n hallituksen 5 miljardin sijoitukseen yhteiskunnan manipuloimiseen sen omien taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi Ukrainan todellisten etujen kstannuksella, ei voi muuta kuin olla eri mieltä Raikin kanssa.

Raikin mukaan "Venäjän autoritaarinen nykyjohto pyrkii estämään Ukrainan sisäisen muutoksen ja kyseenalaistamaan kansalaistoimintaan osallistuvien ihmisten motiivit - ei vähiten siksi, että demokraattisten uudistusten onnistuminen Ukrainassa tarjoaisi poliittisen muutoksen mallin venäläisille".

Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mc Faul on ilmeisesti nyt siirtynyt Moskovaan tätä muutosta johtamaan.

Miksi Venäjä haluaisi estää aktiivisen kansalaistoiminnan? Oma vaikutelmani on se, että Venäjä ei halua Yhdysvaltojen maailmanvaltaan perustuvaa yksinapaista maailmaa.Yhdysvalloilla on käsitys omasta erinomaisuudestaan, joka Obaman sanoin johtaa siihen, että tämän erinomaisen maan on johdettava koko maailmaa.(vrt Hitlerin Saksa)Vaikutelmani on, että Venäjä haluaa elää rauhassa toivoen muille samaa. Kansalaisaktiivisuus on luonnollista, mutta ei sellainen, joka ulkomaisella rahalla toteuttaa yhdysvaltojen tavotteita. Ukrainalle Venäjä on merkittävin kauppakumppani ja maat ovat sidotut toisiinsa perhe- ja kulttuurisitein. Yhdysvalloilla ei ole vastaavia siteitä.

Yhdysvaltojen uusi aggressivinen tuleminen Eurooppaan yhdessä Saksan teollisuuspiirien vallanhalun kasvun kanssa on muuttanut henkisen ilmapiirin myös Suomessa väkivaltaiseksi, ahneeksi ja eriarvoiseksi.

Helsingin Sanomat on sekä suoraan että piilotajuisesti vaikuttamassa kulttuurimme muuttumiseen aggressiivisen Venäjä-vastaiseen suuntaan. Siten se tukee Yhdysvaltojen ja Saksan suurpääoman tavotteita. Bernie Sanders, omalla esimerkillään on noussut puolustamaan skandinaavista valtiota HeSa:nkin propagandaa vastaan.