Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

"Ratko Mladicin tuomio"

Perjantai 23.8.2019 klo 13:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme eilen Yle:n dokumentin "Ratko Mladicin tuomio", jota Suomen NATO:a myötäilevä media markkinoi kuvauksena "Bosnialaiskenraali Ratko Mladicista yhdestä Bosnian sodan julmuuksien päätekijöistä".

Presidentti Mauno Koivisto totesi Toisenlainen totuus Kosovosta-teokseen kirjoittamassaan esipuheessa: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen."

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syyllisyydestä on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Bosnian sodan aikana ja sen jälkeen Ruder-Finn-markkinointitoimiston sunnittelema ja NATO:n tarpeita tyydyttävä propaganda teki serbeistä syyllisiä sodassa, jonka tavoitteet oli jo kauan sitten suunniteltu Yhdysvalloissa.

Tuomio annettiin NATO-maiden rahoittamassa tuomioistuimessa ICTY:ssä, jossa yhdysvaltalaissyyttäjien ja tuomareiden asema oli keskeinen.

Taloudellisella ja sotilaallisella kiristyksellä NATO-maat pakottivat Jugoslavian, myöhemmin Serbian hallituksen luovuttamaan jo etukäteen syyllisiksi luokitellut henkilöt Haagin Jugoslavia tuomioistuimeen.

Tuomioistuin laati oman lainsäädännön ja sen käytäntöjen toteutuksen. Syyllisiksi julistettujen ja tuomioistuimeen kuljetettujen henkilöiden, usein kenraaleiden, tuli osoittaa syyttömyytensä. Syytetyillä ei ollut resursseja todistajien hankkimiseen ja riittävään juridiseen työskentelyyn. Puolustus oli alakynnessä. Harvoin maailmassa on vastaavaa koettu.

NATO suoritti syyllisiksi luokiteltujen pidätykset.

Todistajina käytettiin Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden liittolaisia, kroaatteja ja Bosnian muslimeja, jotka olivat toimineet Yhdysvaltojen ja Saksan armeijan jalkaväkenä yhdysvaltalaiskenraali John Galvinin johtaessa muslimijoukkoja Sarajevossa.

Suomen sisällissodan jälkeinen oikeuskäytäntö oli yhtä mielivaltainen. Valkoiset suorittivat joko taisteluihin osallistuneiden tai punaisiin myönteisesti suhtautuvien pidätykset, syyttäjät olivat valkoisia, todistajat olivat valkoisia, tuomarit olivat valkoisia ja tuomioiden täytäntöönpanijat olivat myös valkoisia. Siten pääoman omistajien edustajien oikeus voitti demokratian ja tasa-arvon puolesta toimineiden tai taistelleiden oikeudet.

Sama suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen jatkuu NATO:n kannatuksessa. Valkoisten jälkeläiset tai heidän ideaansa kantavat hyväksyvät NATO:n toiminnan ja sen propagandan maailman asioista.

Haagissa kansainvälisen pääoman ja sotilaallisen vallankäytön etujen toteutuminen todettiin lailliseksi. NATO:n pommitukset ja USA:n toimiminen Bosnian muslimien ilmavoimina osoitettiin oikeutetuksi. Jopa Kalinovikin hautausmaan pommitus, tarkoituksena tuhota kenraali Mladicin isän hauta osoituksena Mladicin kyvyttömyydetä huolehtia vanhempiensa haudoista palkittiin pommituksesta vastanneelle brittikenraalille kunniamerkillä, ei tosin Haagissa.

Eläkkeellä olevien yhdysvaltalaiskenraalien MPRI koulutti ja johti kroaattiarmeijaa serbien etnisessä puhdistuksessa ja kansanmurhassa Kroatian Krajinassa.

Jugoslavian, maailman hyvinvointitilastojen 24:n sijalla olleen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja haltuunotto oli suunniteltu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla presidenttien Reagan ja Bush-vanhemman toimesta käyttäen tunnettuja hallituksenvaihdosvälineitä -CIA:ta ja NED:iä sekä kaikessa tällaisessa mukana hääräävää George Sorosta.

CIA:n entinen virkailija Robert Baer on kuvannut kirjoissaan että hänellä tovereineen  oli miljoonia käytössään voidakseen provosoida toisen maailmansodan ristiriidat ja kauhut uudelleen roihuun, jotta etniset ryhmät saataisiin kokemaan toinen toisensa pahaa tarkoittavina vihamiehinä.

Bosnian presidentiksi tullut Izetbegovic ei voittanut vaaleja. Silti tämä islamilaisen kalifaatin rakentamiseen sitoutunut toisen maailmansodan natsi-joukkojen liittolainen tuli presidentiksi.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto ja Saksa vuorostaan halusi laajentaa elintilaansa kuten toisen maailmansodankin aikana.

Saksa huolehti katolisen Kroatian itsenäisyysjulistuksen käytäntöön saamisen EU:n Maastrichtin kokouksessa. Itä-Saksan armeijan varastoista toimitettiin aseet ja presidentiksi valittu holokaustin kieltäjä Tudjman antoi laittomille asejoukoille poliisin virkamerkit laillisen aseenkannon pohjaksi.

USA esti kaikki Bosnian etnisten ryhmien sovinnolliset ratkaisut.

YK edellytti Jugoslavian liittovaltion armeijan vetäytyvän Bosniasta. Armeijan aloittaessa vaaditun ja yhdessä sovitun vetäytymisen, Izetbegovicin asejoukot hyökkäsivät tuon pääasiassa alokkaista koostuvan joukon kimppuun Sarajevossa, tappaen 127 henkilöä.

Sovitusta vetäytymisestä huolimatta YK asetti Jugoslavialle tuhoisat talouspakotteet sen lisäksi, että Yhdysvallat oli jo ennen sotaa irtisanonut yht'äkkiä kaikki Jugoslavian lainat.

Tässä ulkoapäin johdetussa ja asein käytävässä prosessissa Bosnian serbeillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin muodostaa oma armeija. Ylipäälliköksi valittiin lahjakas, oikeudenmukainen ja kaikissa käänteissä Geneven sopimusta ja kansanvälistä oikeutta korostava kenraali Ratko Mladic.

Kaikissa puheissaan sotavuosien aikana hän osoitti tuntevansa USA:n ja NATO:n kansainvälspoliittiset tavoitteet ja menetelmät. Tämä kenraali, jonka isä oli kuollut natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta, oli nyt vuorostaan Saksan laajentumispyrkimysten uhri.

Srebrenican vankilat olivat täynnä kotikyliensä tuhopoltoista ja kaulojen katkaisuista hengissä selvinneitä serbejä. Srebrenica oli presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien temmellyskenttä. YK-sotilaat pelkäsivät näitä Naser Oricin johtamia joukkoja eivätkä pystyneet estämään niiden hyökkäyksiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin.

3000 serbiä kuoli näissä bakkanaaleissa,joissa irtileikattuja päitä iskettiin aidanseipäisiin ja joita Oric itse videoi ja näytti kansainvälisille lehtimiehille. Näitä lehtimiehiä ICTY ei kutsunut todistajikseen. Oric kävelee vapaalla jalalla.

Viimeisimmät serbikylien poltot maan tasalle tapahtuivat 26. ja 27. kesäkuuta 1995 Visnijicassa ja Banja Lukassa. Oricin joukot tappoivat kaikki, jotka saivat kiinni. Tämän jälkeen Republica Srpskan armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja lopulta Srebrenica joutui heidän haltuunsa käytännössä ilman vastarintaa.

Hollantilaisen YK-pataljoonan edustajat tekivät mielenkiintoisen havainnon. He huomasivat, että Srebrenican haltuunottoon osallistuneet Republika Srpskan armeijan osastot koostuivat Bosnian serbipakolaisista, jotka olivat aikaisemmin asuneet Srebrenicassa, mutta tulleet karkoitetuiksi sieltä muslimisotilaiden toimesta.

Eilinen dokumentti "Ratko Mladicin tuomio" osoitti, että propaganda ja puolitotuudet jatkuvat ja että Suomen media on viimeisten 30 vuoden aikana pysynyt uskollisesti NATO-propagandan välineenä.

Poliittisessa johdossa tämä näkyy mielestäni siten, että presidentti Niinistö on valmis luovuttamaan osan vallastaan Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Siten NATO-EU menettäisi yhden toistaiseksi vielä liittoutumattoman jäsenmaan itsenäisen kannanottomahdollisuuden kansainvälisessä politiikassa. Niinistö näyttää kokevan, että presidentin asema on hänen omaisuuttaan, jota hän voi halutessaan antaa pois "Euroopan yhteiseksi hyväksi" ja Venäjän vastaisen NATO- rintaman voimistamiseksi. Tämä osoittaa vakavaa vieraantumista demokratiasta voimapolitiikan hyväksi.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan Jugoslavian hajottamisen myös historiallisesta perspektiivistä. Kuinka holokaustin uhrit, serbit, noudattaessaan kansainvälisiä lakeja toisen maailmansodan jälkeisiä sopimuksia rajojen muuttamattomuudesta ja etnisten ryhmien tasa-arvoa tulivat demonisoiduksi pelkästään siksi, että he olivat este liberaalia oikeusvaltioperiaatetta julistavalle, ahneuttaan tyydyttävälle kansainväliselle yhteisölle.

Katolinen, nationalistinen kroaattien ylemmyyttä korostava Kroatia ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla rakentava Bosnia saivat katolisten saksalaisten ja maailmanimperiumia tavoittelevan USA:n tuen.

Hyvän itsetunnon omaava, empatiaa ja etnisten ryhmien tasa-arvoa korostava Ratko Mladic, jota serbit ihalivat ja tasaveroiset eri maiden kenraalikollegat kunnioittvat, oli demonisoitava.

Mladic toimi pitkään virassa Jugoslaviaan kuuluvassa Makedoniassa. Sikäläisen albaanikylän asukkaat päivittelivät, että miksi Mladic ei etsintäkuulutuksensa aikana tullut heidän luokseen. He olisivat pitäneet hänet turvassa kylässään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratko Mladic, poliittinen tuomioistuin, liberaali oikeusvaltioperiaate, ICTY, Jugoslavian hajottaminen, USA, NATO, Saksa

Ukrainan väkivalta on mediaseksikästä

Torstai 20.2.2014 klo 13:44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media hyödyntää väkivallan kiihottavuutta. A-studio antoi keskiviikkona19.2. mielenkiintoisen näytteen propagandasta. Tunteisiin vetoavalle tuntemattomalle opposition jäsenen tarinalle tarjottiin todistusvoimaa tulipalojen taustaa vasten. Ohjelmassa kuvattiin kivien kerääminen tihutöitä varten ikäänkuin arkisena maitokaupassakäyntinä. Katsojan annettiin kokea, että näin demokratia toimii. Ohjelma unohti kertoa, että kuolonuhrien joukossa oli tiistaina 10 poliisia ja heidän lisäkseen 500 poliisia oli haavoittunut, joista108 ampuma-aseista 63 tilan ollessa kriittinen.

Kun tunteet oli hoidettu, tarjottiin näennäisen monipuolisia poliitikkopuheenvuoroja. Niiden sisältö edusti kunkin geopoliittisia mieltymyksiä. Ruotsin ulkoministeri Carl Bild on minun silmissäni menettänyt uskottavuutensa. Läheinen vakoilu- ja muu salainen yhteistyö presidentti Obaman kanssa johtaa "Janukovichilla on verta käsissään"- tyyppisiin kommentteihin, jotka ovat kuin suoraan Valkoisesta talosta. Saksan liittokansleri Merkelin puheenvuoron osio, jossa hän totesi Ukrainan laillisen hallituksen olevan ainoan, jolla on mandaatti käyttää poliisin ja armeijan voimaa, on kansainvälisten lakien mukaan perusteltu. Samaan hengenvetoon on todettava, että juuri USA:n ja EU:n fyysinenkin osallistuminen mielenosoituksiin on tehnyt eräissä muissa maissa normaalin järjestyksenpidon mahdottomaksi.

Ainoa todellisuudentajuinen järjen sana TV 1:n A-studiossa tuli EU:n sotilaspoliittisen asiantuntijan suusta. Tuossa puheenvuorossa kaikki oli harkittua faktaa.

Kun EU:n ja USA:n toimesta tilanne ajetaan siihen, että opposito tunkeutuu asevarastoihin saaden ampuma-aseita käyttöönsä, lähestytään Jugoslavian hajottamisskenariota sillä erotuksella, että USA on yrittänyt värivallankumousta Ukrainassa jo kerran aikaisemmin. Sen avulla valtaan nostetut Justshenko ja Timoshenko eivät kuitenkaan saaneet riittävää kansansuosiota, jolloin Janukovich valittiin normaaleissa vaaleissa presidentiksi. Samoin USA:n Georgiassa masinoima värivallankumous ihmisketjuineen ja ilmapalloineen (Belgialaisen mainostoimiston avulla) on valunut osittain hiekkaan, kun USA:n kumppani Saakashvili on vuosien saatossa menettänyt kansansuosionsa.

USA:n presidentti Clinton ei luottanut Jugoslaviassa edeltäjiensä 10v kuluessa (vuodesta 1980 lähtien) aikaansaamaan taloudelliseen katastrofiin vaan katsoi varmemmaksi, massiivisen propagandan lisäksi, aseistaa salaisesti fasistista Kroatian Tudjimania ja sharialakiin ja muslimivaltaan perustuvaa Bosniaa suunnittelevaa Izetbegovichia.Yhteistyö rakennettiin pelkästään Kroatian ja Bosnian USA:n suurlähettiläiden kanssa. Aseita oli helppo hankkia Lähi-Idästä yhteistyössä Saudi-Arabian ja Turkin kanssa. Clinton piti jopa CIA:n hieman syrjässä. Propaganda hoidettiin Ruder-Finn mainostoimiston massiivisten toimittajakontaktien avulla. Hajotussotien alku tehtiin hyvin suunnitellusti sulkemalla Jugoslavian armeijan yksiköt kasarmeihinsa, katkaisemalla vesi, sähkö ja ruokakuljetukset. Siitä sitten eteenpäin.

Jugoslaviasta syntyi kaksi "menehtynyttä" valtiota Bosnia ja Kosovo, jotka molemmat ovat Yhdysvaltojen sotilastukikohtien maapohjia mutta valtioina EU:n ja USA:n tekohengityksen varassa. Niiden kansainvälisoikeudellinen asema on kyseenalainen. Sen ylläpitäminen edellyttää massiivisen serbivastaisen propagandan ylläpitämistä, jotta hajotussotien oikeat syntipukit USA ja NATO-, erityisesti Saksa eivät joutuisi valokeilaan.

Muutama viikko sitten Amsterdam University Pressiltä ilmestyi George Szamuelyn teos Bombs for Peace;NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Siinä paljastetaan yksityiskohtaisesti Jugoslavian liittovaltion toimintaperiaatteet, USA:n ja NATO-liittolaisten sotilaiden ja poliitikkojen toimet, jokaisen jäännösvaltion prosessit läpikäyden ja jokaisen kansainvälisen neuvotteluryhmän, asiantuntijan ja diplomaatin osuudet sisällissodan synnyttämisessä ja lopputuloksessa.

Ukrainan kohdalla harva käsittelee kriisin todellisia taustoja. On parempi varoa, ettei pyllistä väärään suuntaan. Sotsin olympialaisiin liittyvä Venäjän ja Putinin demonisointi oli massiivisuudessaan ennennäkemätöntä. Jokainen itseään merkittävänä pitävä yhdysvaltalainen viikkolehti teki kansikuvaa myöten parhaansa. Suomen media yritti kiriä perässä.

Suomen mediasta puuttuu totuuden jano. Väkivalta myy. Aseteollisuus hykertelee käsiään. Yhdysvallat on juuri myynyt Stinger-ohjuksia Saudi-Arabiaan edelleen Syyriaan vietäviksi.

Muistan v. 1986 lentäessäni Kabuliin olleeni Yhdysvaltojen Talebanille antamien Stingereiden uhan kohteena. On turha puhua neuvotteluista, kun samaan aikaan tukee väkivaltaa. USA:n miljonäärien sotien leikkikentäksi on jäänyt enää Eurooppa ja Afrikka. Lähi-Itä on vielä meneillään. Kauko-Itä ja Etelä-Amerikka on jo kierretty. Tosin niissäkin näyttää olevan lähdössä liikkeelle toinen kierros.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: poliisien murhat, väkivallan seksikkyys, A-studio, Ukraina, Jugoslavian hajottaminen, media, propaganda, geopolittinen tarkoituksenmukaisuus