Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Milloin Suomen eliitti kasvaa aikuiseksi

Maanantai 2.9.2019 klo 11:46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti hakee toistuvasti oikeutusta omalle harhaiselle historiakäsitykselleen. Tuo harha tekee mahdolliseksi vian näkemisen vain muissa, ei koskaan itsessään.

Toimittaja Unto Hämäläinen on pitkässä esseessään Helsingin Sanomissa toivonut Suomen poliittisen johdon vaativan/toivovan Stalinin "suomalaisten uhrien" kartoittamista. Lehti toteaa heti seuraavana päivän presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Antti Rinteen puoltavan tuollaista hanketta.

Väen vängälläkään ei Hämäläinen eikä kukaan muukaan eliitin suosiossa oleva toimittaja tai tutkija ole toivonut tehtäväksi selvitystä marsalkka Mannerheimin vuosina 1941 -44 hallinnoimasta Itä-Karjalasta.  Siellä vallitsi koko alueella kenttäoikeus ja venäjää puhuvat vanhukset, naiset ja jopa vastasyntyneetkin raahattiin karjavaunuissa keskitysleireille.

Suomalaisia Stalinin uhreja arvioidaan olleen noin 20 000. Mannerheim kokosi keskitysleireilleen 23 984 henkilöä. Kesällä 1942 500 ihmistä kuoli kuukaudessa nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin. Leipää aidan ali hakemaan juoksevia lapsia saatettiin ampua.

Mannerheim antoi käskyn keskitysleirien perustamisesta Saksan malliin heinäkuussa 1941 jo ennen kuin suomalaiset miehitysjoukot olivat lähteneet liikkeelle. Hän tiesi hyvin Hitlerin rasistiselle pohjalle perustetuista keskitysleireistä. 

Normaaliajattelussa keskitysleirien perustamista pidettäisiin sotarikoksena. Suomalainen eliitti kunnioittaa hankkeen aloittajaa ja ylläpitäjää ratsastajapatsaalla.

1930-luvulla Suomessa vallitsi suur-Suomi-ajattelu. Mannerheim julisti heinäkuussa 1941 päiväkäskyissään no:3 kuinka "etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat". "Kaksikymmentä vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymystä"..

Mannerheim yllytti ja mahdollisti suomalaisten asejoukkojen hyökkäykset Neuvosto-Venäjälle vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eikä koskaan luopunut ajatuksesta tuhota Pietari ja saada aikaan neuvostovallan kaatuminen.

Stalin on saattanut kokea suomalaisen Neuvostoliiton puoleisen Karjalan olleen Suur-Suomi-hankkeen Venäjän puoleinen osa.

Eliitin historiankäsityksessä on toinenkin mantra. Suomi ei joutunut koskaan miehitetyksi.

Saksan miehitystä ei lasketa- tietenkään. Sisällissodan aikana Suomi siirtyi Saksan täydelliseen hallintaan ja kutsui saksalaisen prinssin Suomen kuninkaaksi. Suomen eliitti piti Saksan alamaisuutta parempana kuin työväenjohtoista itsenäistä Suomea.

Toisen kerran Suomi oli Saksan miehittämä 1941 -45. Suomi oli tulossa osaksi Saksaa. Ensin yhdesssä Saksan kanssa saataisiin aikaan Suur-Suomi, Pietari tuhottaisiin maan tasalle ja sitten se annettaisiin Suomelle. Suomen armeija oli täysin riippuvainen Saksasta ja Pohjoisen armeijakunnan päällikkö oli saksalainen.

Jos toinen maailmansota olisi päättynyt toisin, Suomi olisi osa Saksan valtakuntaa. Neuvostoliiton velvoittamana Mannerheim joutui ajamaan saksalaiset maasta. Neuvostoliitto auttoi sodan avulla palauttamaan eliitin taas maan pinnalle ja palauttamaan Suomen itsenäisyyden aivan kuten hetkeksi vuonna 1917 Leninin antaessa Suomelle itsenäisyyden. Sen eliitti haaskasi muutamassa kuukaudessa takaisin Saksan alamaisuuteen.

EU:ssa saamme jatkaa tätä eliitin tukemaa alamaisuutta. Osallistumme kaikkiin konnuuksiin, joissa Saksa on mukana. USA:n sotilaallinen läsnäolo ja vaikutusvalta Saksassa vaikeuttaa sen arviointia palveleeko Suomi enemmän USA:ta vai Saksaa. Ehkä paras vastaus on: molempia. Itsenäisiä emme ole.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheimin keskitysleirit, suomalaiset Stalinin uhrit, oman syyllisyyden projektio, Saksan miehitys

"Ratko Mladicin tuomio"

Perjantai 23.8.2019 klo 13:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme eilen Yle:n dokumentin "Ratko Mladicin tuomio", jota Suomen NATO:a myötäilevä media markkinoi kuvauksena "Bosnialaiskenraali Ratko Mladicista yhdestä Bosnian sodan julmuuksien päätekijöistä".

Presidentti Mauno Koivisto totesi Toisenlainen totuus Kosovosta-teokseen kirjoittamassaan esipuheessa: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen."

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syyllisyydestä on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Bosnian sodan aikana ja sen jälkeen Ruder-Finn-markkinointitoimiston sunnittelema ja NATO:n tarpeita tyydyttävä propaganda teki serbeistä syyllisiä sodassa, jonka tavoitteet oli jo kauan sitten suunniteltu Yhdysvalloissa.

Tuomio annettiin NATO-maiden rahoittamassa tuomioistuimessa ICTY:ssä, jossa yhdysvaltalaissyyttäjien ja tuomareiden asema oli keskeinen.

Taloudellisella ja sotilaallisella kiristyksellä NATO-maat pakottivat Jugoslavian, myöhemmin Serbian hallituksen luovuttamaan jo etukäteen syyllisiksi luokitellut henkilöt Haagin Jugoslavia tuomioistuimeen.

Tuomioistuin laati oman lainsäädännön ja sen käytäntöjen toteutuksen. Syyllisiksi julistettujen ja tuomioistuimeen kuljetettujen henkilöiden, usein kenraaleiden, tuli osoittaa syyttömyytensä. Syytetyillä ei ollut resursseja todistajien hankkimiseen ja riittävään juridiseen työskentelyyn. Puolustus oli alakynnessä. Harvoin maailmassa on vastaavaa koettu.

NATO suoritti syyllisiksi luokiteltujen pidätykset.

Todistajina käytettiin Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden liittolaisia, kroaatteja ja Bosnian muslimeja, jotka olivat toimineet Yhdysvaltojen ja Saksan armeijan jalkaväkenä yhdysvaltalaiskenraali John Galvinin johtaessa muslimijoukkoja Sarajevossa.

Suomen sisällissodan jälkeinen oikeuskäytäntö oli yhtä mielivaltainen. Valkoiset suorittivat joko taisteluihin osallistuneiden tai punaisiin myönteisesti suhtautuvien pidätykset, syyttäjät olivat valkoisia, todistajat olivat valkoisia, tuomarit olivat valkoisia ja tuomioiden täytäntöönpanijat olivat myös valkoisia. Siten pääoman omistajien edustajien oikeus voitti demokratian ja tasa-arvon puolesta toimineiden tai taistelleiden oikeudet.

Sama suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen jatkuu NATO:n kannatuksessa. Valkoisten jälkeläiset tai heidän ideaansa kantavat hyväksyvät NATO:n toiminnan ja sen propagandan maailman asioista.

Haagissa kansainvälisen pääoman ja sotilaallisen vallankäytön etujen toteutuminen todettiin lailliseksi. NATO:n pommitukset ja USA:n toimiminen Bosnian muslimien ilmavoimina osoitettiin oikeutetuksi. Jopa Kalinovikin hautausmaan pommitus, tarkoituksena tuhota kenraali Mladicin isän hauta osoituksena Mladicin kyvyttömyydetä huolehtia vanhempiensa haudoista palkittiin pommituksesta vastanneelle brittikenraalille kunniamerkillä, ei tosin Haagissa.

Eläkkeellä olevien yhdysvaltalaiskenraalien MPRI koulutti ja johti kroaattiarmeijaa serbien etnisessä puhdistuksessa ja kansanmurhassa Kroatian Krajinassa.

Jugoslavian, maailman hyvinvointitilastojen 24:n sijalla olleen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja haltuunotto oli suunniteltu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla presidenttien Reagan ja Bush-vanhemman toimesta käyttäen tunnettuja hallituksenvaihdosvälineitä -CIA:ta ja NED:iä sekä kaikessa tällaisessa mukana hääräävää George Sorosta.

CIA:n entinen virkailija Robert Baer on kuvannut kirjoissaan että hänellä tovereineen  oli miljoonia käytössään voidakseen provosoida toisen maailmansodan ristiriidat ja kauhut uudelleen roihuun, jotta etniset ryhmät saataisiin kokemaan toinen toisensa pahaa tarkoittavina vihamiehinä.

Bosnian presidentiksi tullut Izetbegovic ei voittanut vaaleja. Silti tämä islamilaisen kalifaatin rakentamiseen sitoutunut toisen maailmansodan natsi-joukkojen liittolainen tuli presidentiksi.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto ja Saksa vuorostaan halusi laajentaa elintilaansa kuten toisen maailmansodankin aikana.

Saksa huolehti katolisen Kroatian itsenäisyysjulistuksen käytäntöön saamisen EU:n Maastrichtin kokouksessa. Itä-Saksan armeijan varastoista toimitettiin aseet ja presidentiksi valittu holokaustin kieltäjä Tudjman antoi laittomille asejoukoille poliisin virkamerkit laillisen aseenkannon pohjaksi.

USA esti kaikki Bosnian etnisten ryhmien sovinnolliset ratkaisut.

YK edellytti Jugoslavian liittovaltion armeijan vetäytyvän Bosniasta. Armeijan aloittaessa vaaditun ja yhdessä sovitun vetäytymisen, Izetbegovicin asejoukot hyökkäsivät tuon pääasiassa alokkaista koostuvan joukon kimppuun Sarajevossa, tappaen 127 henkilöä.

Sovitusta vetäytymisestä huolimatta YK asetti Jugoslavialle tuhoisat talouspakotteet sen lisäksi, että Yhdysvallat oli jo ennen sotaa irtisanonut yht'äkkiä kaikki Jugoslavian lainat.

Tässä ulkoapäin johdetussa ja asein käytävässä prosessissa Bosnian serbeillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin muodostaa oma armeija. Ylipäälliköksi valittiin lahjakas, oikeudenmukainen ja kaikissa käänteissä Geneven sopimusta ja kansanvälistä oikeutta korostava kenraali Ratko Mladic.

Kaikissa puheissaan sotavuosien aikana hän osoitti tuntevansa USA:n ja NATO:n kansainvälspoliittiset tavoitteet ja menetelmät. Tämä kenraali, jonka isä oli kuollut natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta, oli nyt vuorostaan Saksan laajentumispyrkimysten uhri.

Srebrenican vankilat olivat täynnä kotikyliensä tuhopoltoista ja kaulojen katkaisuista hengissä selvinneitä serbejä. Srebrenica oli presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien temmellyskenttä. YK-sotilaat pelkäsivät näitä Naser Oricin johtamia joukkoja eivätkä pystyneet estämään niiden hyökkäyksiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin.

3000 serbiä kuoli näissä bakkanaaleissa,joissa irtileikattuja päitä iskettiin aidanseipäisiin ja joita Oric itse videoi ja näytti kansainvälisille lehtimiehille. Näitä lehtimiehiä ICTY ei kutsunut todistajikseen. Oric kävelee vapaalla jalalla.

Viimeisimmät serbikylien poltot maan tasalle tapahtuivat 26. ja 27. kesäkuuta 1995 Visnijicassa ja Banja Lukassa. Oricin joukot tappoivat kaikki, jotka saivat kiinni. Tämän jälkeen Republica Srpskan armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja lopulta Srebrenica joutui heidän haltuunsa käytännössä ilman vastarintaa.

Hollantilaisen YK-pataljoonan edustajat tekivät mielenkiintoisen havainnon. He huomasivat, että Srebrenican haltuunottoon osallistuneet Republika Srpskan armeijan osastot koostuivat Bosnian serbipakolaisista, jotka olivat aikaisemmin asuneet Srebrenicassa, mutta tulleet karkoitetuiksi sieltä muslimisotilaiden toimesta.

Eilinen dokumentti "Ratko Mladicin tuomio" osoitti, että propaganda ja puolitotuudet jatkuvat ja että Suomen media on viimeisten 30 vuoden aikana pysynyt uskollisesti NATO-propagandan välineenä.

Poliittisessa johdossa tämä näkyy mielestäni siten, että presidentti Niinistö on valmis luovuttamaan osan vallastaan Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Siten NATO-EU menettäisi yhden toistaiseksi vielä liittoutumattoman jäsenmaan itsenäisen kannanottomahdollisuuden kansainvälisessä politiikassa. Niinistö näyttää kokevan, että presidentin asema on hänen omaisuuttaan, jota hän voi halutessaan antaa pois "Euroopan yhteiseksi hyväksi" ja Venäjän vastaisen NATO- rintaman voimistamiseksi. Tämä osoittaa vakavaa vieraantumista demokratiasta voimapolitiikan hyväksi.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan Jugoslavian hajottamisen myös historiallisesta perspektiivistä. Kuinka holokaustin uhrit, serbit, noudattaessaan kansainvälisiä lakeja toisen maailmansodan jälkeisiä sopimuksia rajojen muuttamattomuudesta ja etnisten ryhmien tasa-arvoa tulivat demonisoiduksi pelkästään siksi, että he olivat este liberaalia oikeusvaltioperiaatetta julistavalle, ahneuttaan tyydyttävälle kansainväliselle yhteisölle.

Katolinen, nationalistinen kroaattien ylemmyyttä korostava Kroatia ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla rakentava Bosnia saivat katolisten saksalaisten ja maailmanimperiumia tavoittelevan USA:n tuen.

Hyvän itsetunnon omaava, empatiaa ja etnisten ryhmien tasa-arvoa korostava Ratko Mladic, jota serbit ihalivat ja tasaveroiset eri maiden kenraalikollegat kunnioittvat, oli demonisoitava.

Mladic toimi pitkään virassa Jugoslaviaan kuuluvassa Makedoniassa. Sikäläisen albaanikylän asukkaat päivittelivät, että miksi Mladic ei etsintäkuulutuksensa aikana tullut heidän luokseen. He olisivat pitäneet hänet turvassa kylässään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratko Mladic, poliittinen tuomioistuin, liberaali oikeusvaltioperiaate, ICTY, Jugoslavian hajottaminen, USA, NATO, Saksa

Suomen kansaa petetään jälleen

Perjantai 18.1.2019 klo 15:36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoimme eilen NETFLIX:iltä tositapahtumiin perustuvan hollantilaisen elokuvan Vastarintaliikkeen pankkiiri. Se kuvaa natsi-Saksan miehityksen aikana pienen joukon suorittamaa taitavaa, monimutkaista  rahankeruuta vastarintaliikkeen hyväksi. Moni joukosta joutuu kidutetuksi ja tapetuksi.

Suomalaisesta elokuvatuotannosta ei juuri löydy natsi-Saksaa vastaan toimineista ja teloitetuista tehtyjä sankariteoksia. Sen sijaan natsi-Saksan liittolaisuus on nostettu sankaruudeksi.

Suomalaisille on aina valehdeltu siitä, mihin kansaamme ollaan viemässä.

Sisällissodan valkoiseen johtoon valittu Mannerheim lähti röyhkeästi riisumaan venäläisiä aseista Svinhufvudin päinvastaisesta sähkeestä huolimatta. Sen lisäksi venäläiset olivat ilmoittaneet ja sopineet kaikkien sotilaiden lähtevän Suomesta jäiden lähtiessä.

Mannerheim valehteli suomalaisten taistelevan venäläisiä vastaan, kun taas venäläisille hän julisti, että näin ei ole asianlaita. Mannerheimin tavoitteena oli suur-Suomi ja bolsevikkien vallan kaataminen. Presidentiksi tullut Ståhlberg esti hänen heimosoturi hankkeensa jatkumisen.

 Mannerheim oli saanut tiedon Hitlerin tuesta siihen, että ruotsalaiset voivat osallistua talvisotaan. Pohjoismaiden päämiehet taputtivat suomalaisia selkään todeten suomalaisten kyllä menestyvän sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomen kansa ei tiennyt kuinka pitkään talvisotaa oli suunniteltu eikä sitä, että natsi- Saksa ja fasistinen Italia antoivat materiaalista tukea. Kansa kohtasi sodan yllätettynä.

Omapäinen Mannerheim, tuntien natsi-Saksan keskitysleirit ja toimintatavat, kutsui natsi-Saksan joukot Suomeen presidentin, pääministerin, eduskunnan ja kansan selän takana. Kansalaiset pääsivät perille saksalaisten tulosta kun Pohjois-Suomessa omin silmin nähtiin joukkojen marssivan kaduilla. Mannerheim oli suunnitellut omat rasistiset leirinsä hyvissä ajoin ennen jatkosodan alkua.

Tosiasioista tietämättömät suomalaiset antoivat jälleen henkensä olettaen, että se tapahtuu isänmaan puolesta.

Kaikkien Suomen sotien taustalla olleet laskelmoivat pääomapiirit aloittivat Mannerheimin sankarimyytin rakentamisen samaan aikaan kun Norjassa saksalaisten kanssa yhteistyössä toiminut pääministeri Quisling teloitettiin. Mannerheimin sankarimyytti vahvistui hänen itse ja omien avustajiensa kanssa kirjoittamien muistelmien ja massiivisen ratsastajapatsashankkeen myötä.

Hollannissa oli myös fasistien yhteistyökumppaneita, mutta he saivat rangaistuksensa ja elokuvan esittelemä saksalaisten teloittama vastarintajoukon johtaja on saanut muistomerkin.

Presidentti Kekkosella oli täysi työ pitää militarismia ja pääomanvaltaa kansanvallan sijaan ihailevat poliittiset voimat poissa vallasta.

Neuvostoliiton tultua hajotetuksi ja Suomen liityttyä kapitalismin tärkeimpään linnakkeeseen EU:hun, nuo salaisesti natsi-Saksaa ihailevat voimat ovat nousseet jälleen. Yhdysvallat ja EU ovat sotilaallista ja taloudellista valtaa hamutessaan turvautuneet juuri natseihin (Kroatia ja Ukraina esimerkkeinä) mutta myös kalifaattia rakentaviin jihdisteihin. (Bosnia, Syyria)

Suomessa on merkittävästi poliittisia toimijoita, jotka ovat valmiita petoksiin ja valheisiin osoittaakseen tukensa Yhdysvalloille ja entisille siirtomaaisännille Ranskalle, Iso-Britannialle ja Saksalle.

Suomalainen joukkotiedotus tukee tällaista tiedotusta, jota kuten edellisessä blogissani totesin, presidentti Koivisto kuvasi taitavaksi NATO-propagandaksi.

Suomen kansa ja eduskunta yllätettiin jälleen, kuten sisällissodan alkaessa, talvisodan alkaessa, kuten saksalaisten sotilaiden vyöryessä maahan, kun he syyskuussa 2014  saivat lukea lehdestä presidentti Niinistön liittäneen Suomen NATO:n isäntämaasopimkseen.

Sen mukaisesti Yhdysvaltojen johtamat NATO-joukot saavat tuoda aseitaan maahamme ja käyttää maankamaraa, ilmatilaa, vesistöjä, satamia ja lentokenttiä tarpeidensa mukaan. Ydinaseiden suhteen sopimuksessa ei ole mitään kieltoja.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä tasavallan presidentti Niinistön kanssa johtaa 1%:n puoluekannatusta omaavat ulko- ja puolustusministeri sekä keskustalainen insinööri, joka ei ole käyttänyt pääministerinä yhtään merkittävää ulkopoliittista puheenvuoroa, liekö kiinnostunutkaan ulkopolitiikasta.

1%:n puolustusministeri on tehnyt kahdenkeskisiä puolustussopimuksia ilman sen kummempia  julkisia tai eduskunta-keskusteluja Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Saksan kanssa.

Ilmeisesti näiden kahdenkeskisten sopimusten perusteella Yhdysvaltojen suurlähetystö on keväällä 2018 rakennuttanut Malmin lentokentän viereen Takojankatu 10:een massiivisen aidatun, vartioidun rakennuksen, jossa on 13 suurta oviaukkoa suuria kuljetuksia varten.

Wikileaksin tietojen mukaan Suomeen on lähetetty kontteja Yhdysvaltojen Irakin suurlähetystön jättimäisestä tukikohdasta Bagdadista.

Olettaako Yhdysvallat, että Suomi tulevien vaalien jälkeen on valmis liittymään NATO:on tai muulla tavoin vahvistamaan Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Suomessa. Suomen eduskunnan on tiedettävä mitä Yhdysvallat tuo Bagdadista Suomeen.

Asetetaanko Suomen kansa, nyt toistamiseen presidentti Niinistön aloitteesta, tapahtuneiden tosiasioiden eteen kuten niin usein ennenkin.

Liittolaisuuden tiivistäminen NATO:n kanssa lisää Suomen ja Venäjän kansojen turvattomuutta.

Tulevat vaalit ovat NATO-vaalit. Seksuaalirikoskohun ei saa antaa peittää alleen tätä turvallisuuteen keskeisimmin liittyvää asiaa.

Suomen liittoutumattomuus tulee kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. Vain siten suomalaisten turvallisuus voidaan taata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: salaiset turvallisuuspoliittiset päätökset, natsi-Saksa, Mannerheim, Niinistö, USA/NATO

Kansa on yksin

Keskiviikko 26.12.2018 klo 15:29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vuoden 1917 kesällä porvarit hajotuttivat Suomen eduskunnan pelätessään sen toteuttavan itsenäisyyden, joka takaisi demokratian ja tasa-arvon kaikille. Liittoutumalla Saksan kanssa,  porvarilliset piirit tavoittelivat oman valta-asemansa säilyttämistä osana tulevaa Suur- Saksaa.

Sisällissota toteutti tavoitteen, mutta Saksan häviö maailmansodassa ja maan vallankumous, estivät  Saksan vallan säilymisen Suomessa. Demokratiaa tavoitelleen suuren kansanosan sulkeminen vankileireille ja sen kansalaisoikeuksien menettäminen turvasi porvarillisille puolueille vallan ja kulttuurisen hegemonian.

!920- luvun ja 1930-luvun tiivis liittolaisuus Saksan kanssa, yhteiset voitonparaatit saksalaisten korkeiden sotilashenkilöiden kanssa johtivat ilmapiiriin, jossa venäläisistä tuli julkisuudessa toisen luokan kansalaisia.

Natsi-Saksan laajeneminen ja Neuvostoliittoa vastaan aiotun sodan lähestyminen tiivistivät Suomen valtio- ja sotilasjohdon yhteyksiä Saksaan entisestään.

Kesällä 1939 Suomessa vieraili ensin Englannin kotijoukkojen päällikkö kenraali Walter Kirke, joka seurasi Viipurin seudulla tykistöammuntoja ja sotaharjoituksia. Hänen jälkeensä maahan saapui Saksan yleisesikunnan päällikkö Franz Halder ulko/puolustusministeri Eljas Erkon vieraaksi. Halderille pääministeri Cajander ojensi Suomen valkoisen ruusun suurristin.

Myös Halder matkusti Karjalan kannakselle tarkastamaan linnoituslaitteita ja seuraamaan tykistöammuntoja.

Syyskuun 14. päivänä 1939 Akateeminen Karjala-seura julisti: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki,jolloin emme enää taistele yksin."

Pohjoismaiden päämiehet ja ulkoministerit kokoontuivat lokakuun 18. päivänä Tukholmassa. He olivat varmoja, että Suomi pärjäisi tulevassa sodassa.

Daily Telegraphin kirjeenvaihtaja ihmetteli 23.10.1939 "Ei mikään pieni maa ole voinut järjestää niin suurta koneistoa kuin Suomi nykyään Karjalan kannaksella...Suomen sotavalmius ihmetyttää."

Mannerheim toimi varoituksista huolimatta etukenossa. Hänen silmissään väikkyi Leningradin valloitus ja bolsevikkien tuho.

Kansalle talvisota tuli yllätyksenä ja se myös markkinoitiin yllätyksenä. Hävitty sota myytiin marttyyriutena. Kansa oli yksin. 

Kesällä 1940 Mannerheim kutsui saksalaiset miehitysjoukot Suomeen presidentin, pääministerin, eduskunnan ja kansan tietämättä. Tulevaa "jatkosotaa" valmisteltiin seuraava vuosi. Sodan aloitus näyteltiin Venäjän hyökkäyksenä. 

Jo ennen sotaa Mannerheim oli suunnitellut Itä-Karjalan venäjänkieliselle siviiliväestölle saksalaisen mallin mukaan keskitysleirit, joissa kesällä 1942 kuoli 500 lasta, vanhusta ja naista kuukaudessa. 

Jatkosodan tavoitteena oli Suur-Suomen rakentaminen. Mannerheim oli ilmoittanut, että raja voisi kulkea Syvärillä, jos Leningrad on tuhottu. Hitler oli luvannut Leningradin Suomelle kunhan saksalaiset olisivat sen ensin tuhonneet.

Suomen kansa ei ollut selvillä perusteellisista sodan valmisteluista. Sotilaita kuoli jo ensimmäisenä jatkosodan kuukautena 1000 miestä päivässä. Se oli vain luku johtajien päissä. Omassa perheessäni tuon kuukauden aikana kuoli isän veli, äidin veli ja minun hoitajani veli. Suomalaiset kodit olivat surusta sakeina.

Kolmen traagisen sodan jälkeen Suomen kansalle koittivat ensimmäiset demokraattiset vaalit, jossa lähes kaikilla oli äänioikeus. Saksan valtapiiristä oli siirrytty Neuvostoliiton valtapiiriin.

Propaganda ei kuitenkaan muuttunut kuin hiukkasen.

Samaan aikaan kun Norjan pääministeri Quisling, joka oli liittoutunut Saksan kanssa kuninkan tahdon vastaisesti, teloitettiin, Suomessa alettiin jo suunnitella Mannerheimin sankarimyytin rakentamista.

Toisesta maailmansodasta aina 1980-luvulle saakka Suomen kansa sai nauttia rauhan ajasta. Presidentti Urho Kekkonen koettiin rauhanpoliitikkona ja hyvien suhteiden takaajana kaikkien maailman valtioiden kanssa. Hän puhui niin palestiinalaisten oikeuksista kuin liennytyksestä ja yhteistyöstä kylmän sodan osapuolten kesken.

Yhdysvallat kykeni suorittamaan Neuvostoliiton kansallisvarallisuuden ryöstön ja sosialistisen valtion hajotuksen yhteistyössä korruptoituneen presidentti Jeltsinin ja hänen virkatovereittensa kanssa. Ryöstöstä hyötyivät miljardööri George Soros sekä moni muu talousasiantuntemustaan tarjonnut yhdysvaltalainen talousguru.

Neuvostoliiton ja Varsovan- liiton hajottua Suomen oikeistopiirit saivat tuulta siipiensä alle. Länsimyönteisyydestä tuli arvo sinänsä, jonka mukaisesti USA-johtoinen maailmanvalta oli koettava myönteisenä. Pääomaliikkeiden vapauttaminen 1980-luvulla oli antanut esimakua siitä, minkälaisiin toimintatapoihin tämän yksinapaisen suurpääoma- ja aseteollisuusjohtoisen maailmanvallan kanssa tulisi tottua.

Oikeistovirta tarttui myös Euroopan sosialidemokraattisiin puolueisiin, joista valtaosa katsoi hyötyvänsä liitosta yksinapaisen maailman sääntöjen kanssa. Tony Blair ja Gerhard Schröder ovat esimerkkejä tästä.

Suomessa tuo oikeistovirtaus johti EU:hun, euroon ja NATO:n myötäilyyn. Ahneuden tyydyttämiseksi sota ei ollut enää tabu. Puolan ja Neuvostoliiton ryöstöt tapahtuivat vielä ilman väkivaltaa, mutta Balkanin haltuunotto ja Jugoslavian hajotus eivät sujuneet pelkällä korruptiolla ja talouspakotteilla vaan Euroopan unionin perustajavaltiot ryhtyivät myös sotatoimiin yhdessä USA:n kanssa.

Suomen kansa sai sanoa mielipiteensä EU:sta, mutta sen jälkeen kansalta ei ole kysytty merkittävistä asioista. Sotilaallinen näkökulma asioihin on kasvanut merkittäväksi suurimman osan EU-maista kuulessa NATO:on.

2000-luvulla suurin osa päivälehtien päätoimittajista ilmoitti kannattavansa Suomen liittymistä NATO:on. Sauli Niinistön tultua presidentiksi, asiat ovat alkaneet muistuttaa aikaa ennen toista maailmansotaa.

Alentuva suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on saanut tukea korkeimmalta tasolta. Arrogantti suhtautuminen venäläisen kenraalin puheeseen ja Venäjän delgaation tulon estäminen ETYJ:in juhlakokoukseen vuonna 2015 ovat Niinistön maamerkkejä. Röyhkeäksi käyttäytymisen tekee se, että ETYJ kokous oli presidentti Kekkosen, rauhan presidentin ja Neuvostoliiton yhteinen luomus. Samalla kun Niinistö esti Venäjän delegaation osallistumisen kokoukseen, Yhdysvaltojen laivasto vieraili Helsingin satamassa ja sen soittokunnalla oli konsertti Suomenlinnan kirkossa.

Presidentti Ahtisaaren toimet Jugoslavian sodissa ovat oma lukunsa. Hänen julkisuudelta piilossa ja Suomen valtamedian tukemana tapahtunut, kaikki kansainväliset lait ja tavat ohittava toimintansa on ollut huikeaa.  Hän kannattaa Suomen liittymistä NATO:on. Häntä markkinoitiin kaljaa juovana ja makkaraa syövänä kansanmiehenä.

Presidentti Niinistö ei paljasta korttejaan, mutta pelaa. Hänen aikanaan Suomi liitettiin vuonna 2014 NATO:n isäntämaasopimukseen Suomen eduskunnan ja kansan selän takana aivan samoin kun Mannerheim kutsui Saksan sotajoukot Suomeen ja liittoutui kansan selän takana Saksan kanssa Venäjää vastaan.

Presidentti Niinistön aikana suomalaiset sotilaat joutuvat harjoittelemaan yhdysvaltalaisten ja muiden NATO-joukkojen kanssa venäläisten tappamista. Suomalaisten selän takana Suomeen voidaan tuoda yhdysvaltalaisia ydinohjuksia, minkä seurauksena suomalaiset joutuisivat vastahyökkäyksen kohteeksi myös ydinohjuksin.

Aina kun kansalta kysytään, sen selkeä enemmistö ilmoittaa ettei kannata NATO:a. Miten on mahdollista, että presidentti ja hallitus voivat liittää Suomen, kansan tahdon vastaisesti yhä syvemmälle NATO:n toiminnan ytimiin? Selitys on media.

Kekkosen aikaan maan talous oli paljon kokonaisvaltaisemmin kansallisesti hallittua. Myös tiedotusvälineet olivat monipuolisia. Työväenlehdet ovat kadonneet ja ylikansallinen pääoma hallitsee  valtaosaa tiedonvälityksestä. Suomen media käyttää  läntisiä ylikansallisia tietotoimistoja ja pääasiassa yhdysvaltalaisia tietolähteitä.

Presidentti Niinistön ja porvarihallitusten aikana Suomi on liitetty NATO:n isäntämaasopimukseen,jonka lisäksi maahan on ulkopoliittisen johdon toimesta kutsuttu USA:n ja NATO:n hybridikeskus. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa tiedonvälitystä NATO-myönteiseksi ja Venäjä- vastaiseksi.

Suomen tiedotusvälineet: sanomalehdet, Yleisradio ja MTV muodostavat Mediapoolin, jonka työntekijöistä suuri osa on koulutettu Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa Venäjä-vastaiseen hybridisotaan. Kirjankustantajat kuuluvat siihen myös. Mediapoolin edellinen puheenjohtaja oli Yle:n toimitusjohtaja Kivinen. Nykyinen puheenjotaja on Otava-mediasta. Jäseninä Yle:n päätoimittaja ja MTV:stä siirtynyt Yle:n toimitusjohtaja. 

Mediapooli tekee tiivistä yhteistyötä ja koordinoi toimintaansa USA:n ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa. Siten mikään "läntisestä doktriinista" poikkeava artikkeli, kirja tai muu hengentuote ei pääse julkisuuteen.

Tämän toiminnan seurauksena sotien syyt, kansainväliset lait, laillisuus ja oikeusvaltio ovat menettäneet merkityksensä. Totuudeksi muodostuu Mediapoolin ja hybridikeskuksen tulkinta siitä mitä Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Ranska haluavat meidän pitävän totuutena.

Yle:n uutis- ja ajankohtaistuotanto on kuvaelma, jossa on taattua, että tuo ainoa oikea totuus vallitsee. Uutisissa esitetään mieluiten nukuttavia pullantuoksuisia raportteja joulusta, keleistä, maanviljelystä ja nyhtökaurasta.

Tasavallan presidentiltä ei kysytä ikävistä asioista. Ei siitä miten hän ei tiedä miten Ukrainan vallankaappaus tehtiin, ei siitä minkä oikeudenpäätöksen perusteella hän karkoitutti venäläisen diplomaatin.  Ei siitä, onko verovaroilla kustannetun Yle:n jäsenyys mediapoolin ja hybridikeskuksen yhteistyössä parlamentaarista demokratiaa. 

Tasavallan presidentiltä kysytään rullaluistelusta, Lennu-koirasta, talon ostosta ja Aaro-pojasta.Ei ydinohjusten tulosta Suomeen tai niiden tulon estämisestä.

Tavallinen suomalainen on rehellinen, oikeudenmukainen ja empaattinen. A-studiota katsoessa vaikuttaa siltä, että poliitikot ja "asiantuntijat" eivät ole kansaa. 

Suomen eduskunnan jäsenistä kukaan ei ole kysynyt NATO:n isäntämaasopimuksen laillisuuden perään. Onko joku esittänyt hävittäjähankinnoista luopumista jotta saadaan koulutus, maantiet, rautatiet ja terveydenhuolto kuntoon? 

Mediapoolin ja hybridikeskuksen tavoitteena on sumuttaa kansaa samalla tavalla kun sitä sumutettiin kesällä 1917, kesällä 1939, kesällä 1941 sekä syyskuussa 2014. Kansalta odotetaan uhria.

Kansa on yksin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maanpetos, militarismi, NATO, Saksa, USA, Quisling

Suomen ulkopoliittinen linja palannut 1930-luvulle

Lauantai 13.1.2018 klo 16:18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi -100 juhlinta jätti jälkimaun. Suomi näyttäytyi itsetyytyväisyyteen halkeavana sammakkona. Minä, minä, minä, länteen kuuluva maa, jonka ei tarvitse tehdä arviota omasta toiminnastaan – riittää kun on oikeassa seurassa. Empatia ja solidaarisuus muita valtioita ja niiden omalakista kehitystä kohtaan puuttuu. Entisten siirtomaavaltojen Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian sekä maailmanvalta USA:n hyväksyminen riittää moraaliksi. Omaa tulkintaa historiallisista prosesseista ei tarvita,riittää kun allekirjoittaa muiden tulkinnan.

Presidentinvaalikeskusteluissa todetaan usein, että ulko- ja puolustuspolitiikassa on niin paljon asioita, joita kansalaiset eivät tiedä. Sen vuoksi muun muassa Pekka Haavisto katsoo, että kansanäänestystä esimerkiksi NATO-jäsenyydestä ei pitäisi järjestää.

Salainen ulko- ja puolustuspolitiikka onkin mielenkiintoista. Presidentti ei ilmoita kansalaisille mitä hän tietää. Ongelmaksi jääkin se, että kansalaiset eivät myöskään tiedä, mitä hän ei tiedä! Presidentti Niinistö on kertonut keskustelleensa presidentti Putinin kanssa ja olevansa tämän kanssa eri mieltä. Erimielisyys on todettu, mutta sen annetaan olla, keskustellaan muusta! Suomalaisia varmasti kiinnostaisi tietää mitä erimielisyydet koskevat. Jospa Niinistöllä ei ole yhtä kattavia tietoja kuin oletettavasti presidentti Putinilla, suurvallan johtajalla on.

Suomen ulkopoliittiset johtajat ovat todenneet Suomen liittoutuvan mielellään eri asioissa Saksan kanssa. Onko Saksa liittoutumisen arvoinen?

Euroopan unioni perustettiin palvelemaan suurteollisuutta ja suurpääomaa. Saksan kautta kytkös USA:han on saumaton. Saksa ja Ranska pyrkivät sanelemaan sen mihin EUta kehitetään.

Jugoslavian hajottamisessa Saksan ja USA:n roolit olivat avainasemassa. On kuvaavaa, että nyt 25 vuotta myöhemmin Balkanin maiden väestö pitäisi parempana, että Jugoslavia olisi säilynyt. Jopa Slovenian kansalaisista 45% haluaisi Jugoslavian takaisin. Holokaustin uhrien, serbien kohtalo on ollut kammottavin. 800.000 serbipakolaista eri puolilta Jugoslaviaa on nyt tilapäismajoituksissa eri puolilla Serbiaa. Historiallinen osa Serbiaa, Kosovo, irrotettiin emämaastaan USA:n ja Saksan johtamien pommitusten ja kalifaattia rakentavien albaanien kanssa tehdyn yhteistyön avulla.

Saksan päämääränä oli hyötyä taloudellisesti Kroatian infrastruktuurista. Se tuki myös Kroatian armeijan tunkeutumista Bosnian puolelle, tämän taistellessa sekä muslimeja että serbejä vastaan. Suomi tuki innokkaasti holokaustin kieltävän presidentti Tudjmanin johtaman Kroatian pääsyä EUhun. Nyt Suomi tukee kaikin tavoin presidentti Ahtisaaren itsenäistymään auttanutta Kosovoa, jossa NATO-joukkojen miehityksen aikana on poltettu ja muuten tuhottu 150 serbien kirkkoa ja keskiajalta peräisin olevaa luostaria. 

Tuskin oli Jugoslavia saatu hajotettua, kun jo Saksa ja USA iskivät silmänsä, Ranska rinnallaan, Lähi-Itään. Vuodesta 2001 lähtien Saksa ja USA ovat suunnitelleet Syyrian hallituksen vaihdosta. Jo aikaisemmissa kirjoituksissani olen viitannut Thierry Meyssanin erinomaiseen artikkeliin "Germany and the UNO against Syria". Meyssan kuvaa Saksan keskeisen ajatushautomon Stiftung Wissenschaft und Politik'in johtajan Volker Perthesin ja tuolloin USA:n Libanonin suurlähettiläänä toimineen Jeffrey Feltmanin suunnitelmaa Syyrian hajottamiseksi ja YK:n kietomiseksi tuohon hajotussuunnitelmaan.

Askelina Syyrin hajotukseen oli tunnetusti Libanonin Rafic Haririn murha, jossa Meyssan osoitta Saksan, Ranskan ja USA:n osuuden. Propagandassa murhasta syytettiin Syyriaa.

Bilderbergin ryhmässä 5 -8.6. 2008 eli 5 vuotta ennen Syyrian sodan aloittamista USA:n ulkoministeri Condoleezza Rice piti esitelmässään välttämättömänä Syyrian hallituksen vaihdosta. Paikalla oli myös Volker Perthes. Hän suositteli Syyrian toimenpiteiden ohella Iraniin kohdistettavia talouspakotteita. Vuonna 2010 Stuxnet -viruksen avulla tuhottiinkin  Iranin ydinmateriaalin valmistuslaitoksen sentrifuugeja.

Vuonna 2010 Volker Perthes julkaisi New York Timesissa Syyrian presidentti Assadin puhetta pilkkaavan kirjoituksen. Assad oli puheessaan varoittanut maata vastaan suunnitteilla olevasta salaliitosta. Perthesin mukaan vallankumous oli meneillään ja Assadin oli syytä läheä.

Artikkeli kuvaa kattavasti Saksan vaikutusta Pohjois-Afrikan valtioissa. Joulukuussa 2012 Jeffrey Feltman, tuolloin USA:n ulkoministeriön Lähi-Idästä vastuusa oleva henkilö, pyysi Volker Perthesiä laatimaan "Päivä vallankumouksen päättymisen jälkeen" muistion. Sen tarkoituksena oli laatia lista mm. Syyrian seuraavan hallituksen jäsenistä.

"Day after" eli päivä vallankumouksen jälkeen kokoukseen oli kutsuttu 45 Syyrian opposition jäsentä, myös Saksa, Ranska, Norja, Hollanti ja Sveitsi olivat kutsuttujen joukossa. Sen rahoitti Yhdysvaltojen puolustusministeriön alainen US Institute of Peace. Suunnitelma tehtiin Syyrian täydellisen antautumisen varalle ja siitä oli tullut Jeffrey Feltmanille pakkomielle. Hänet oli juuri nimitetty YK:n poliittisten asioiden johtajaksi. Siis Syyrian hajotusta vuosikymmen suunnitellut henkilö on nyt YK:n poliittisen osaston johtaja. 

Päivä antautumisen jälkeen agenda oli kuvaava:

1. Syyrian itsenäisyys kumotaan

2.Perustuslaki kumotaan

3. Presidentti vapautetaan tehtävistään (varapresidentti jää hoitamaanjuoksevia asioita)

4. Parlamentti hajotetaan

5. Ainakin 120 johtajaa pidetään syyllisinä ja epäkelpoina mihinkään julkiseen tehtävään ja tuomitaan kansainvälisessä tribunaalissa

6. Sotilastiedustelun johto, poliittisen turvallisuusorganisaation johto puretaan: "poliittiset "vangit vapautetaan ja terrorismin vastaiset toimet lopetetaan

7. Hezbollah ja Vallankumouskaarti pakotetaan vetäytymään; vasta sen jälkeen "kansainvälinen yhteisö" ryhtyy taistelemaan terrorismia vastaan

Vuonna 2015 YK:n pääsihteerin Syyria-neuvottelija Staffan De Mistura sai tietää Feltmanin ja Perthesin suunnitelmasta.Hän joutui toteamaan, että ne eivät sido häntä. Siitä huolimatta Staffan de Mistura ja nyt hänen esimiehensä poliittisen osaston johtaja Jeffrey Feltman nimittivät Volker Perthesin "rauhanneuvottelijaksi" seuraavaan Syyriaa koskevaan Geneven kokoukseen. Kuinka Syyrian hajottamisen arkkitehti voisi olla uskottava rauhanneuvottelija.

Suomalaisten pyrkimykselle tiiviiseen yhteistyöhön Saksan kanssa ja samaistumiseen Saksaan on historialliset perinteet. Oikeistolaisen uusliberalismin ja militarismin nousu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on antanut sitä kannattaville puolueille perusteen samaistua Saksaan.

Syyrian ja Jugoslavian tapauksissa tuo samaistuminen on merkinnyt Kekkosen rauhan ulkopolitiikalle vierasta valtioiden suvereniteetin loukkaamista oli sitten kysymys Jugoslaviasta, Syyriasta tai Ukrainasta. Suunnitelmalliset vallankaappaukset ovat saaneet myös Suomen valtiojohdon ja median tuen.

Kansalaiset katsovat kunnioittavasti ja toiveikkaasti YK:hon. Syyrian kohdalla YK:n poliittisen johtajan virkaan on valittu Syyrian väkivaltaista hajotusta 10 vuoden ajan edistänyt ja toimeenpannut Jeffrey Feltman. Syyrian "rauhanneuvottelijaksi" Geneven kokoukseen on nimetty Feltmanin nimityksellä hajotuksessa Feltmanin rinnalla toiminut Volker Perthes.

Saksa on käyttänyt useita teitä pyrkien YK:ssa syyttämään Syyrian hallitusta esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä, mikä tapaus on arvovaltaien MIT- yliopiston toimesta osoitettu vääräksi ja kapinallisten aiheuttamaksi.

EU: ta ei alunperinkään ollut tarkoitettu edistämään demokratiaa vaan suuryritysten ja pankkien tarpeita. Globaalin uusliberaalin politiikan edistämisen ydin on taloudellisten voittojen, ei ihmisten onnellisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen.

Suomi oli toisessa maailmansodassa Saksan armeijan osa, palvellen kyseenalaisia Saksan ja osin USA:n pääomapiirien alkuperäisiä tavoitteita. Suomen ulkopolitiikka ei viimeisten 15 vuoden aikana ole kyennyt esittämään minkäänlaista omaa profiilia.

Haluammeko todella samaistua Saksan ja USA:n mielivaltaiseen tuholaistoimintaan? Holokaustin uhrit, serbit, saivat jo toisen kierroksen, irakilaiset, syyrialaiset, libyalaiset ovat raunioiden keskellä, jos ovat hengissä.

Lännen toimien salamyhkäisyyttä osoittaa sekin, että Tanska, joka osallistui ensimmäisten joukossa Irakin sotaan USA:n ja Iso-Britannian rinnalla, oli mukana sodan suunnittelussa jo vuosi ennen sodan aloittamista.Tanskan Anders Fogh-Rasmussen on tutkinnan alaisena.

Jugoslavian pommitukset päättyivät kesäkuussa 1999. USA hyökkäsi Afganistaniin 2001, Tanska neuvotteli Irakin sodasta jo 2002, USA hyökkäsi Irakiin 2003, sitä seurasivat Libya, Syyria, Jemen. Suomi joutuu nyt mukaan EU-maiden sotiin, jos Niinistö valitaan uudelle kaudelle. Onko todella niin, että emme kansana ole päässeet eroon laulun vakaumuksesta, jossa "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä..." Pitääkö meidän jatkaa militaristisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon alaisuudessa varsinkin kun emme "taistele puolesta maan" vaan ylikansallisen pääoman etujen puolesta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkopoliittinen linja, Saksa, USA, Niinistön militarismi

Aseveljet ja tunneveljet

Lauantai 11.11.2017 klo 19:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin eilen Teema-kanavalta Bernhard Schlinkin Lukija-nimisen kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Olin lukenut kirjan sen ilmestyttyä ja nyt elokuvan tarkkuus ja moniulotteisuus jälleen saivat ihailun ja ihmetyksen aikaan.

Kirjan päähenkilöt ovat nuori poika ja lukutaidoton raitiovaunun rahastaja. Heillä on lyhyt suhde nuorukaisen ollessa 15 -vuotias. Suhteen ytimessä on se, että tapaamisten aikana poika lukee klassikkoja intensiivisesti kuuntelevalle rakastetulleen. Rakastettu katoaa.

Rahastaja olisi työteliäisyytensä vuoksi saanut ylennyksen, mutta ei voinut ottaa sitä lukutaidottomana vastaan. Sen sijaan hän haki työtä Siemensiltä ja joutui keskitysleirin vartijaksi.

Opiskellessaan lakia poika joutui seuraamaan keskitysleirin vartijoiden oikeudenkäyntejä. Kauhukseen hän havaitsi entisen rakastettunsa olevan yksi syytetyistä. Tuomari kysyi toistuvasti kaikilta syytetyiltä, tiesivätkö he mitä juutalaisille tapahtuisi sen jälkeen kun vartijat lähettivät heidät eteenpäin. Tähän kysymykseen nainen joutui vastaamaan, että oli lähetettävä, koska piti saada tilaa uusille. Nainen sai elinkautisen vankeustuomion.

Samaan aikaan kun katsoin elokuvaa, mielessäni liukui kuvia marsalkka Mannerheimin rasistisella periaatteella pystytetyistä keskitysleireistä Itä-Karjalassa. Siellä kymmenet erilaiset viranhaltijat näkivät päivittäin ihmisten kuolevan nälkään, tauteihin, pahoinpitelyihin ja raskaaseen työhön. Nämä yli 20 000 siviiliä, naisia, vanhuksia ja lapsia olivat joutuneet jättämään koteihinsa vuoden vilja- ja juurikasvarastot ja lähtemään jääkylmissä karjavaunuissa kohti Petroskoita.

Ketään ei haastettu oikeuteen vastaamaan kysymykseen: tiesittekö näiden vauvojen ja vanhusten kuolevan? Mitä teitte? Monet minua myöhemmin opettaneet professorit olivat tutkineet leirien olot ja havainneet ne hygieenisesti ala-arvoisiksi ja ravinnon täysin riittämättömäksi pitääkseen vangit hengissä. Pelkästään heinäkuussa 1942 500 ihmistä kuoli ja heitettiin nimettöminä yhteishautaan.

Saksalaiset ovat tuominneet juutalaisten kansanmurhaan osallistuneita. Kukaan ei tänä päivänä uskoisi saksalaisten ryhtyvän uudestaan kaasuttamaan juutalaisia. 

Juutalaisten ohella Euroopassa suoritettiin myös serbien kansanmurha. Saksan kanssa liitossa toimiva fasistinen Kroatia laati keväällä 1941 paitsi juutalaisten mutta myös serbien kansanmurhan mahdollistavan lain. Saksalaiset, kroaatit ja natsien kanssa liittoutuneet Bosnian muslimit kokosivat voimansa serbien tuhoamiseen. Keskitysleirejä perustettiin 17, joista suurin oli Jasenovac. Lapsi-serbeille oli oma keskitysleiri Sisakissa. Kroaateilla oli erityinen serbileikkuri, nahkahihnaan ranteeseen sidottava käyrä veitsi, jonka avulla serbi-uhrin kaula voitiin kätevästi ja nopeasti katkaista.

Sodan aluksi maaliskuussa 1941 Saksa pommitti Jugoslavian, nykyisen Serbian pääkaupunkia Belgradia. Yhden päivän aikana kuoli 17.000 asukasta.

Serbit, kroaatit ja sloveenit rakensivat sodan jälkeen yhteisen Jugoslavian liittovaltion turvaamaan kaikkien etnisten ryhmien tasaveroiset oikeudet. Serbejä asui niin Kroatian, Bosnian kuin Serbian alueella. Serbit kokivat Jugoslavian olevan heidän turvansa.

Välittömästi Saksojen yhdistymisen jälkeen ja Itä- Euroopan sosialismin kaaduttua Yhdysvallat ja Saksa alkoivat suunnitella Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti.  Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtyneet natsit ja albaanit lobbasivat Yhdysvaltojen kongressia ja siirtyivät takaisin Balkanille.

Balkanin hajottamissotien alettua monelle alueen asukkaalle tuli mieleen toisen maailmansodan aika. Samat natsi-vaatteet ja sama juutalais- ja serbivastainen propaganda.

Entinen fasistinen Kroatia itsenäistyi Saksan avulla. Bosnia sai NATO-miehityksen. Serbit eivät suostuneet alistumaan USA:n ja Saksan suunnitelmaan miehittää NATO:n avulla loputkin Jugoslaviasta. USA ja monet NATO-maat kouluttivat ja tukivat Albanian puolelta tulevia KLA:n terroristeja samalla tavalla kun ne olivat tukeneet Bosnian puolella kalifaattia rakentavia muslimeja. Serbi-poliisit ja armeija pyrkivät estämään heidän tihutyönsä serbejä ja serbien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä toimivia albaaneja vastaan.

Yhdysvallat halusi pommittamalla saada Balkanin haltuunsa. Se oli uhannut koko 1998-luvun tehdä niin. Bilderberg -ryhmä oli antanut vihreää valoa jo 1996. Britannian pääministeri Tony Blair ja Yhdysvaltain presidentti Clinton sopivat vuonna 1998 asiasta.

Racakin kylässä käytyä poliisien ja KLA-terroristien välistä taistelua käytettiin provokaationa pommitusten aloittamiselle. Taistelun uhrien väitettiin olevan raa'an joukkomurhan uhreja. Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään ruumiinavaukset ja tutkimaan olivatko uhrit taistelun vai teloituksen uhreja.

Jugoslavialaiset oikeuslääkärit ja suomalaiset tutkivat ruumiit yhdessä siten, että jugoslavialaisen avatessa suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen seurasi. Loppupäätelmät olivat samat. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita, mahdollisesti yhden kohdalla laukaus oli tullut melko läheltä.

Maailman lehdistö, YK, ETYJ, Euroopan maiden hallitukset olivat jo viikkojen ajan olleet propagandan kohteena. Kaikille oli uskoteltu, että kyseessä oli raaka joukkomurha. Ranskalainen TV-toimittaja ja sanomalehtilehtimies olivat olleet paikalla koko taistelupäivän. He olivat filmanneet koko päivän tapahtumat ja olleet paikalla myös illalla. Heidän tapahtumatietonsa olivat samat kuin Jugoslavialaisilla.TV-filmi ja lehtiartikkelit vahvistivat asian.

Suomalaisten oikeuslääkäreiden lausunto oli avainasemassa. Suomen ulkoministeriö oli asettanut oikeuslääkäriryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta päätellä mitään kuolinsyystä tai tapahtumista, jotka johtavat kuolemaan. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät oikeuslääkäriryhmän raportin julkistamisen ja kielsivät lääkäreitä allekirjoittamasta yhdessä jugoslavialaisten kanssa lausuntoa, jossa he olivat yksimielisiä.

Helena Ranta piti tiedotustilaisuuden, jossa hän johti tiedotusvälineitä harhaan. Sen sijaan, että hän olisi sanonut mitä lääkärit olivat löytäneet, hän alkoi kutsua tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan" "koska siinä kuoli niin monta henkilöa".

Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota käytettiin juutalaisiin kohdistuneesta holokaustista, koska mitään vastaavaa ei ollut aikaisemmin tapahtunut ja tapahtuma haluttiin nimetä. Nyt siis Helena Ranta kutsui poliisien ja terroristien välistä taistelua "rikokseksi ihmisyyttä vastaan". 

Lopullisessa tiedotustilaisuudessa Helena Ranta käytti Saksan ulkoministerön opettamia lauseita. Hän ei kertonut sitä, minkä hänen työtoverinsa, oikeuslääkärit olivat tieteellisesti todenneet tapahtuneeksi.

Amerikkalaiset lehdet ja presidentti Clinton käyttivät Helena Rannan mahdolliseksi tekemiä näkökohtia perusteena pommitusten aloittamiselle. Oikeuslääkärit, tiedemiehet joutuivat vaikenemaan. Vasta kaksi vuotta pommitusten jälkeen he julkaisivat tutkimustulokset tieteellisessä lehdessä, mutta Suomen maine luotettavana tieteellisesti ja objektiivisesti tutkimustuloksiaan kansainväliseen käyttöön antavana maana oli tuhoutunut. Vika ei ollut lääkäreiden vaan poliittiselle painostukselle alistuneen Helena Rannan.

Saksa siis pommitti, nyt yhdessä muiden NATO-maiden kanssa, toisen maailmansodan natsi-holokaustin uhreja jälleen. Kukaan ei voisi kuvitella Saksan pommittavan Tel Avivia. Jugoslaviasta jäljelle jäänyt Serbia pommitettiin maan tasalle. Köyhdytetyt uraanipommit, ohjukset tuhosivat yötä päivää Tonavan yli vieviä rautatie- ja maantiesiltoja, petrokemian laitoksia autotehtaita, satoja kouluja, TV-aseman, sairaaloita. Koskaan ei ole aikaansaatu vastaavaa ekokatasrofia. Myrkyt valuivat myös Tonavaan.

Bosnian sodan aikana Saksan ulkoministeri Kinkel sanoi "Serbit on saatava polvilleen". Propagandan halukkaasti uskonut Joschka Fischer vuorostaan totesi 1999, ettei ole kuullut mitään niin hirveätä kuin mitä Racakissa tapahtui. Hän lietsoi pommitusintoa. Saksa pommitti vastoin omaa perustuslakiaan.

Suomi otti mallia keskitysleireihinsä Saksasta. Valkoinen Suomi oli rakentanut keskitysleirit jo sisällissodan aikana ja tuomitsi tuolloin punaisia valkoisten pidättäminä, valkoisten syyttäminä, valkoisten tuomitsemina porvarillisen tynkäeduskunnan säätämillä laeilla.

Vielä viime viikkoina olen kuullut kaupungihallitusten evänneen punaisten hautamuistomerkkeihin vainajien nimien kaivertamisen. Toisaalla kirkko on estänyt samoin satojen punaisten vainajien nimen kirjoittamisen hautamuistomerkkeihin. 

Mistä tämä tunneköyhyys on peräisin? Samalla tavoin kun Siemens tuskin joutui paljoakaan kärsimään keskitysleirien pidostaan ei myöskään Mannerheim joutunut vastuuseen omista sotarikoksistaan tai vankileirin sadistiset vartijat kuolevista vangeistaan. Hyytävintä on se, että ruotsinkieliset suomalaiset ovat äänestäneet Mannerheimin toiseksi arvostetuimmaksi ruotsinsuomalaiseksi Tove Janssonin jälkeen. Samoin se, että rankaisemattomuuden periaatetta nauttivaan NATOon liittyminen on saanut ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaan kannatuksen.

Mistä tämä suomalaisten ja saksalaisten tunneköyhyys on peräisin? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Clinton, Suomi, Saksa, keskitysleirit, tunneköyhyys, juutalaiset, serbit, kreikkalaiset

Onko Euroopan demokratia Saksan johdolla jo tuhottu?

Sunnuntai 27.8.2017 klo 10:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin vastailmestyneen Yanis Varoufakisin trillerin Adults in the Room; my battle with Europe's deep establishment. Mitään niin tyhjentävää kokoaisesitystä Euroopan demokratian katastrofaalisesta tilasta en ole lukenut.

Varoufakiksen luova, älykäs kirjoittajan ote tekee kokonaisuudesta näytelmän, jonka päänäyttelijöitä ovat monet Euroopan vaikuttajat kuten liittokansleri Angela Merkel, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble, Euroopan keskuspankinjohtaja Mario Draghi, IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sekä Euroryhmän johtaja Jeroen Dijsselbloem.

Varoufakis kuvaa pankkikriisin uhrit ja konnat. Kreikka ajautui konkurssiin 2010. Saksan ja Ranskan keskeiset suuret pankit olivat ajautuneet vaikeuksiin, saksalaiset pankit Yhdysvaltojen lainamarkkinoilla ja Ranskalaiset lainoittaessaan Portugalia, Espanjaa, Italiaa ja Kreikkaa. 

Otsikolla "It was the (French and German) banks, stupid! Varoufakis kuvaa yksityiskohtaisesti miten tämä pankkien 1,76 triljoonan euron ongelma hoidettiin keräämättä pelastuspakettia saksalaisilta ja ranskalaisilta veronmaksajilta muuta kuin osittain. Merkel ei sen enempää kuin presidentti Sarkozykaan uskaltaneet pyytää parlamenteiltaan tuota summaa. Sen sijaan ryhdyttiin keräämään "lainoja" Kreikalle, konkurssiin menneelle valtiolle, samalla kun Kreikan hallituksen virastot miehitettiin "troikan" eli EU:n IMF:n ja keskuspankin virkamiehillä.

Keksittiin kahdenväliset lainaohjelmat. Siten lainat eivät tulisi EU:lta vaan Saksalta Kreikalle, Irlannilta Kreikalle, Suomelta Kreikalle jne. Tietämättöminä siitä, että nämä maat maksoivat itse asiassa Saksan ja Ranskan pankkien virheistä, ne luulivat tukevansa rinta rinnan vaikeuksissa olevia kreikkalaisia.

Siinä samassa kun nämä kahdenväliset "lainat" saapuivat Kreikan valtiovarainministeriöön, alkoi "Operation offload" eli raha siirrettiin välittömästi Saksan ja Ranskan pankkeihin. Jo joulukuuhun 2012 mennessä pankkien vakavaraisuus oli palautettu.

Tällä näytelmällä oli kauaskantoiset seuraukset Kreikalle. Maa oli taloudellisesti ja myös poliittisesti miehitetty. Saksa vaati kuri- ja leikkauspolitiikkaa, joka aiheutti vuodesta toiseen syvenevän kansantuotteen laskun samalla kun velka ja velkojen korot nousivat rakettimaisesti. 

Miehityksen keskeinen piirre oli poliittinen. Köyhät kyykkyyn mentaliteetti, mikä kärjistyi Syriza-puolueen noustua valtaan ja Varoufakiksen aloittaessa puolen vuoden valtiovarainministeri-pestinsä. Mitä älykkäämmin, luovemmin ja tieteellisimmin perustein Varoufakis osoitti EU:n euroryhmän ja Saksan valtiovarainministeri Schäublen virheellisen politiikan seuraukset sitä aggressiivisemmin euroryhmä suhtautui häneen. 

Troika liittoutui veroja välttelevän Kreikan eliitin ja äärioikeiston kanssa. Valtion TV- kanava vaadittiin lopetettavaksi ja vain oligarkkien rahoittamat TV-kanavat saivat toimia. Nämä luonnollisesti tarjosivat vain euroryhmän välittämää viestiä. Tästä huolimatta Kreikan kansa äänesti troikan vaatimuksiin alistumista vastaan kesällä 2015. Talvella samana vuonna Varoufakis oli valittu parlamenttiin 150.000 äänellä, mikä on korkein äänimäärä Kreikan historiassa.

Troikan virkamiehet olivat vallanneet myös valtiovarainministeriön. Vaikka Varoufakis oli ministeri, hänellä ei ollut valtaa ministeriönsä alaiseen verovirastoon. Kreikan liikevaihtoveroa piti korotta järjettömiä, kilpailuykyä haavoittavia, määriä. 

Syrizan hallitus peloteltiin jo puolessa vuodessa alistumaan ja pääministeri Tsipras valitsi Varoufakiksen ajaman velkojen järjestelyn, oikeudenmukaisuuden ja moraalisen vastuun sijaan alistumisen troikan tahtoon ja loputtomaan lainanäytelmään. Kuvaavaa on se, että EU ja IMF ja Euroopan keskuspankki soveltavat Varoufakiksen suosittelemia menettelyjä Ukrainassa!

Kirja on trilleri. Euroryhmän kokouksissa  Suomen edustaja näyttäytyy  Itä-Euroopan maiden kanssa Schäublen tahdottomana epäitsenäisenä taustalaulajana. Pelkästään tuon ryhmän kokousten kuvaukset muodostaisivat näytelmän käsikirjoiuksen.

Oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa kannattavalle kansalaiselle euroryhmän, Schäublen ja Merkelin toiminta vaikuttaa rikolliselta. Mutta se antaa ajattelemisen aihetta myös laajemmin minkälaista Saksa-johtoinen politiikka Euroopassa on.

Kreikan kohdalla maan valloittamiseen riitti taloudellinen pakkovalta. Heinäkuun 2015 kriisissä osa Kreikan hallituksen jäsenistä pelkäsi jo sotilaallista vallankaappausta viime vuosisadan alun ja vuoden 1967 malliin. Köyhät ja taloudellisen tuottavuuden työllään rakentavat kansalaiset ajettiin alistumaan. Kun hallituskin alistui, ei kestänyt kauaakaan kun vanha oligarkkien valta oli troikan avulla palautettu. George Soroskin yhtyi Varoufakiksen erottamista vaativien kuoroon.

Varoufakiksen kuvaus Kreikasta saa ajattelemaan, millä tavalla Kreikan kohtalo eroaa Jugoslavian tai Ukrainan kohtalosta. Saksa on ollut Yhdysvaltojen rinnalla keskeinen toimija kaikissa kolmessa vallankaappauksesa.

Miksi Jugoslavian haltuunotossa käytettiin aseita, samoin Ukrainassa? Jugoslavian holokaustin kokenut serbienemmistö oli hakenut turvaa liittovaltiosta. Pahaksi onneksi johtajat olivat kommunisteja. Heidät oli helppo demonisoida ja saada heidän työläisneuvostonsa näyttämään vähemmän merkittäviltä kuin aseisiin turvautuva liberaalidemokratia, mitä Saksa ja Yhdysvallat propagoivat. Eittämättä tulee mieleen, että taustalla on rasistinen asenne, jonka perusteella katsotaan Balkanin asukkaiden olevan vähemmän kehittyneitä koska uskovat taloudeliseen demokratiaan työläisneuvostojen kautta.

Varoufakiksen kirja avaa melko pessimistisen kuvan Euroopan demokratiasta. Suuryritysten kartellina alkanut EU ei ehkä koskaan ole pitänytkään demokratiaa tärkeänä. Demokratia on ollut ehkä viikunanlehti peittämään taloudellista valtaa, joka kehittyy väkivaltaiseksi ja dialogin tuhoavaksi muuttuakseen sitten aselliseksi väkivallaksi, jossa demokratian perään ei enää kysellä.

Fasististen liikkeiden nousu Kreikassa, Saksan tuki neo-natseille Kroatiassa ja Ukrainassa tienä taloudelliseen ja sotilaalliseen valtaan Euroopassa Yhdysvaltojen tuella herättää pahoja muistoja oman sukupolveni lapsuuden ajoilta. Kuuluuko Suomi jälleen Saksan vasalleihin ja kuinka totaalisesti poliittinen johtomme on siihen alistumassa jää nähtäväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksan vallankäyttö EUssa, Adults in the room, Varoufakis, Merkel, Schäuble, Draghi, Lagarde, Kreikka, Saksan ja Ranskan pankit

Natsi-Saksa ja Natsi-Suomi ovat jälleen täällä

Torstai 25.5.2017 klo 11:10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen aloitti uuden natsismia muistuttavan aikakauden. Saksa ei aikaillut alkaessaan hamuta taloudellista hyötyä Yhdysvaltojen vanavedessä.

Yhdysvallat oli jo presidentti Reaganin aikana alkanut järjestelmällisen suunnitelman Jugoslavian hajottamiseksi ja Balkanin sotilaalliseksi valloittamiseksi. Se tarvitsi suunnitelman toimeenpanoon ikiaikaisen liittolaisensa Saksan tukea.

Yhdysvaltojen oikeistolaiset pääomapiirit olivat jo 1930-luvulla tukeneet Hitlerin aseistamista tämän suunnitellessa hyökkäystään Neuvostoliittoa vastaan ja laajempaa maailmanvalloitusta. Pääomapiirit pitivät maailmansotaa välttämättömänä USA:n talouslaman ratkaisemiseksi aseteollisuuden avulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan paenneet natsit keräsivät albaani-diasporan rinnalla rahaa tukeakseen Jugoslavian hajotusta. Toisen maailmansodan aikaiset natsi-liittolaiset Kroatia ja Saksa löysivät jälleen toisensa. ItäSaksan entisistä asevarastoista kuljetettiin aseita väkivaltaisesti Jugoslaviasta itsenäistymään pyrkivään Kroatiaan.

Saksa vaati EUta hyväksymään Kroatian itsenäisyyden 1992 siitä huolimatta, että maa oli ensimmäisten monipuoluevaalien jälkeen säätänyt rasistisen perustuslain, jossa aikaisemmin tasa-arvoiset serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi. Sen lisäksi mitkään muutkaan itsenäistymisen edellytykset eivät olleet voimassa. On hyvä muistaa, että toisen maailmansodan aikana Saksa oli tukenut fasistisen Kroatian muodostumista. Kroatia sääti tuolloin lain, joka teki mahdolliseksi serbien kansanmurhan. Niin saksalaiset kuin kroaatit tappoivat yhteensä yli miljoona serbiä vain siksi, että he olivat serbejä.

Väkivaltaisesti, USA:n ja EU:n tuella suoritettujen Slovenian, Kroatian ja Bosnian itsenäistymisjulistusten ja tunnustamisten jälkeen seurasi uusi serbien kansanmurha, jossa Saksan rooli oli ratkaiseva.

Yhdysvallat aseisti kroaatteja ja Bosnian muslimeja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. Saksa tuki kroaatti-armeijan hyökkäystä Bosnian puolelle nujertamaan serbien vastarintaa. Kun Britannia olisi halunnut asettaa talouspakotteet Kroatialle tämän tunkeutumisen johdosta, Saksa esti sen.

Saksan sosialidemokraattisessa puolueessa tapahtui merkittävä muutos, joka vaikutti koko Euroopan tilanteeseen. Suuri osa Euroopan sosialidemokraattisista puolueista omaksui opportunistisen Britannian labourin johtajan Tony Blairin kolmannen linjan. Blair liittoutui Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa Jugoslavian serbien lopullisessa murskaamisessa.

Tunnetun kaavan mukaan USA ja NATO-EU leimasivat propagandassaan serbien vaaleilla valitun johtajan Milosevicin Hitleriksi samoin kuin myöhemmin Saddam Husseinin, Gaddafin, Assadin jne. jotta sotilaallinen hyökkäys saataisiin oikeutetuksi.

Bosnian serbien ja Serbian serbien puolustaessa perustuslaillisia oikeuksiaan USA:n ja EU:n tukemia jihadisteja ja albaaniterroristeja vastaan heidät demonisoitiin. Muslimi-kalifaattia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin tukena Sarajevossa oli yhdysvaltalainen kenraali John Galvin. Kroaattien ajaessa 250.000 serbiasukasta Kroatian Krajinasta, kroatian joukkoja oli kymmenen kuukauden ajan valmentanut yhdysvaltalaisten kenraaleiden MPRI organisaatio.

Sosialidemokraattisten EU-johtajien peruste sotatoimilleen oli "humanitaarinen interventio". Bill Clintonin ja Tony Blairin johdolla NATO ryhtyi haltuunottosuunnitelmansa mukaan pommittamaan Jugoslavian hajotuksesta jäljelle jäänyttä osaa Serbian ja Montenegron muodostamaa Jugoslaviaa. Tavoitteena oli aikaisemmin toteutuneen Bosnian NATO-miehityksen lisäksi toteuttaa Kosovon miehitys ja myöhempi haltuunotto. Tämän saavuttamiseksi USA ja monet NATO-maat rahoittivat ja ohjasivat albaaniterroristien KLA-järjestöä, joka oli kunnostautunut elin- ja huumekaupassa ja joidenjohtaja oli Interpolin etsintäkuulutettujen listalla. KLA:n avulla lietsottiin sieppauksia ja murhia. Kun poliisi puuttui toimintaan syntyi "humanitaarinen ongelma".

Saksan sosialidemokraattien moraalinen kriisi kulminoitui tähän pommitukseen. Oscar Lafontaine, entinen puolueen puheenjohtaja ja ministeri, erosi hallituksesta vain pari päivää ennen pommitusten alkamista. Saksa osallistui perustuslakinsa vastaisesti pommituksiin. Huonoa omaatuntoa kuvaa se, että se keskeytti pommitukset vuorokauden ajaksi, joka oli toisen maailmansodan aikaisen Belgradin pommituksen vuosipäivä. Tuossa pommtuksessa kuoli yhden päivän aikana 20.000 belgradilaista.

Saksa hyötyi Jugoslavian hajottamisesta taloudellisesti. Se on ostanut halvalla erityisesti Kroatian, mutta myös Serbian infrastruktuurin. Kroatian pankit, vakuutuslitokset, hotellit jne ovat saksalaisomstuksessa. Myös serbit kuulevat uutisiaan saksalaisomisteisesta mediasta. Tony Blair toimii Serbian pääministerin neuvonantajana maan taivuttamiseksi ylikansallisen pääoman toimenpideohjelmaan.

Saksa on yhdistymisellään "ansainnut" natsirikosten unohduksen. Ei ole enää Neuvostoliittoa eikä DDRää muistuttamassa siitä kouriintuntuvasti.

Entä Suomi sitten. EUun liittymisen jälkeen Suomi on kokenut saman natsiajan unohduksen.  Heti 1990-luvun alussa puolustusministeri Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian mikäli se koskaan oli hävinnytkään. Natsimielisinä kielletyt suojeluskunnat ja lotat nousivat uuteen arvoon samaan aikaan kun sisällissodan hävinneen osapuolen kunnia edelleen odottaa palautustaan. Marsalkka Mannerheimin rooli rasististen suomalaisten Itä-Karjalan keskitysleirien suunnittelijana, pystyttäjänä ja hallinnoijana painetaan villaisella.

Saksan johtaman EU:n uusi rooli antaa myös Suomelle mahdollisuuden toteuttaa osuuttaan uuden militarismiin pohjautuvan maailmanvalloituksen rattaana. Kokoomuspuolue on ottanut ohjat niin ulko- kuin sisäpolitiikassa. Rauhaan ja yhteistyöhön uskonut presidentti Kekkonen piti kokoomusta vaarallisena Suomelle.

Suomen politiikassa tapahtui käänne Martti Ahtisaaren tultua valituksi presidentiksi. Hän edusti Yhdysvaltojen ja NATOn myötäilyyn perustuvaa "humanitaarista interventio"-politiikkaa. Hänen tuellaan sosialidemokraattinen puolueen moraali mureni. Mauno Koivisto oli selkeästi NATOa vastaan ja halusi hyvät suhteet Venäjään. Ahtisaari oli päinvastainen.

1930-luvulla sosialidemokraattinen puolue oli vastaavassa tilanteessa. Väinö Tannerin edustama osa tuki sotapropagandaa ja kehotti työväestöä liittymään suojeluskuntiin, järjestöön, joka vain pari vuosikymmentä aikaisemmin oli teloittanut työväestöä tuhatmäärin.

Natsi-Saksan juutalaiset on korvattu venäläisillä. Militarismin voimistamiseksi tarvitaan vihollinen ja se on muovattu venäläisten rooliksi. Natsi-Saksan suurin uhrauksin voittanut moraaliltaan ylivertainen kansa on leimattu halveksittavaksi joukoksi. Serbit olivat myös kansa, joka omalla taistelullaan voitti natsi-kroaatit ja saksalaiset toisen maailmansodan aikana.

Tämä uusi "juutalaisten" joukko, venäläiset ja serbit, on saatu aikaan voimakkaalla propagandalla. Suomessa propagandaa hoitavat Helsingin Sanomat, Yle, Otava ja WSOY.

Yle on oikeistohallitusten vallassa ja todistettavasti lobbaukselle alttiina. Helsingin Sanomien historia pohjautuu sotavankitoimiston johtajaan Eljas Erkkoon, joka ennen talvisotaa ulko/puolustusministerinä neuvotteli Saksan ja Ison-Britannian sotilasjohdon sekä Pohjolan päämiesten ja ulkoministerien kanssa siitä, että Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ei Suomen toimesta estettäisi.

Otava kustansi Mannerheimia ihannoivat muistelmat, jotka kirjoitti Ranskan ja USA:n tiedustelupalvelussa työskennellyt päämajan tiedustelu-upseeri Aladar Paasonen.

WSOY:n historiaan liittyy Valtiollisen poliisin johdossa toiminut Eino Suolahti, jota jyrkkyytensä johdosta kutsuttiin Eino veriseksi. Hän oli IKL:n fasistisen isänmaallisen kansanliikkeen perustajia, Uuden Suomen johtokunnan jäsen ja sotien jälkeen hänen poikansa Eino E.Suolahti oli WSOY:n kirjallinen johtaja. Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien organisoija Heinrich Himmler vietti kesäisiä päiviä heidän huvilallaan.

Suomen media ja kustannustoiminta on merkittäviltä osin muovautunut EU:n edellyttämän uuden rasistisen natsiajan edistäjäksi. Venäläiset, uudet juutalaiset, ovat ilman todisteita syylliset milloin mihinkin keksittyyn epäkohtaan. Siten Suomen mediasta ja kirjallisuudesta on turha etsiä totuudenmukaista kuvaa Balkanin tilanteesta, Ukrainan vallankaappauksesta tai Syyrian konfliktista.

Natsiaikaa muistuttava joukkopsykoosi on valmis. Näen mielessäni käsivarret kohoamassa USA:n ja Saksan pääomapiirien vallan edellyttämmään ojoon ylös oikealle.

Tämä valta edellyttää sotia ja niiden aiheuttamaa kansainvaellusta. Tämän vaelluksen uhrit otetaan vauraaseen Eurooppaan, mutta heille maksetaan mitätöntä palkkaa. Sotien aiheuttama jihadismi otetaan vastaan pääomien tarpeiden sivutuotteena. Terroritekojen perusteella poliisien ja armeijoiden miesvahvuutta kasvatetaan. Näillä miesvahvuuksilla saadaan myös reiluja työoloja vaativat kansalaiset kuriin. Kyynelkaasulla, pampuilla pomminvarmoilla miehistönkuljetusajoneuvoilla.

Saksan ja Ruotsin hallitukset vaativat kansalaisia sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Uuteen Saksaan, uuteen Ruotsiin. Se ei ole ainoastaan monikulttuurisuutta vaan sotien ja väkivallan hyväksymistä, armeijoiden läsnäoloa kaduilla ja lentokentillä. Uusi uljas aikausi on edessämme. Unohtakaamme empatia ja moraali. Pääoman tarpeet ovat omiamme tärkeämmät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: natsi-Saksa, natsi-Suomi, Euroopan sosialidemokratia, Lafontaine, EU-jihadistit

Kipataanko punaisten luut pois tehtaan tieltä?

Sunnuntai 2.10.2016 klo 15:49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat otsikoi artikkelin:"Punaisten haudan siirto kuohuttaa Heinolassa".Asiasta saa lehdestä sekä muualta sen kuvan, että saha on 1940-luvulla perustettu alueelle, jonka läheisyydessä on usean sadan tapetun punaisen hauta ja muistomerkki. Tehdas on laajentunut ja uutta tilaa saadakseen ehdottaa luiden ja muistomerkin siirtämistä muualle.

Samassa lehdessä on yhtä paljon edellisen kanssa tilaa saava juttu saksalaissotilaiden harjoittelusta Eestissä. Saksa kuulemma tulee enenevästi vastaamaan Baltian maiden turvallisuudesta.

Lukijasta tuntuu, että tämä on kuultu joskus aikaisemminkin.

Sata vuotta sitten porvaristo aloitti sisällisodan yhteistyössä Saksan kanssa, Mannerheimin uskotellessa talonpojille heidän taistelevan bolsevikkeja vastaan. Porvarillinen hallitus perusti eduskuntaenemmistön avulla, ilman valiokuntakäsittelyä pikaisesti suojeluskunnista porvarillisen armeijan Suomeen 11.1. 1918 Suomen juuri saatua itsenäisyyden Leninin kädestä. Työväenkaarteista tuli samalla hetkellä laittomia. Syksy 1917 aikana Saksa katsoi, että itsenäinen Suomi on myös Saksan etu. Se on nimittäin helpompi liittää Saksaan itsenäisenä

Suomi ja Saksa ovat kulkeneet kautta historian käsi kädessä silloin kuin harvainvaltaa on haluttu pönkittää. Saksa on halunnut, että Suomi toteuttaa oikeanlaista, saksalaista turvallisuutta.

Saksalaiset auttoivat porvarivallan etujen mukaisen Suomen toteutumisen miehittämällä Suomen 1918 ja 1941-. Saksalaiset auttoivat työväen edustajien teloituksissa sisällissodassa. Sisällissodan jälkeen työväestö tehtiin näkymättömäksi. Heihin kohdistuneet teloitukset, vankileirit ja alistettu asema julistettiin propagandalla oikeutetuiksi.

Osallistuin kansanedustajana Tammisaaren vankilerin uhrien muistokiven paljastukseen 1980-luvulla. Muistan mitä tunsin tuossa tilaisuudessa. Tunsin mykkää kummastusta kuinka voi olla niin, että tarvitaan 60-70-100 vuotta ennenkuin puolet Suomen väestöstä saa oikeutta edes kärsineiden ja kuolleiden nimen paljastamisen muodossa. Kuinka julma valtakulttuuri saa olla? Kuinka monin keinoin tuo valtakulttuurin todellisuus on iskostettu kansalaisiin.

Tuo valtakulttuuri teki mahdolliseksi myös 20.000 venäläisen nälkään ja teloituksiin kuolleen sotavangin kippaamisen joukkohautoihin, jotka joukkohaudat ovat enimmäkseen piilossa katseilta, hoitamattomina.

Tämän päivän HeSa:n uutisen joukkohaudan punaiset olivat lännestä itään, Venäjälle turvaan, pakenevia enimmäkseen siviilejä, niinkuin punaisten taistelevat miehetkin olivat ilman koulutusta aseen käteen saaneita siviilejä. Tietojen mukaan hauta- alue kuuluu Heinolan kaupungille. Se on hoitamaton, "vesakkoinen" ja sinne kulkee etelän suunnasta hiekkatie. Sahan omistajan mukaan se on tehtaan tiellä, eikä sinne hänen mukaansa ole helppoa kulkea tehtaalle vievän liikenteen joukossa.

Heinolan kaupunki ei ole piitannut haudan kunnioittamisesta, tehdas vielä vähemmän. Päinvastoin tehtaan toimitusjohtajan Ville Kopran mielestä luut voidaan siirtää muualle pois tehtaan tieltä. Jos näin voi ajatella ja toimia inhimillisen kärsimyksen muiston äärellä, kummastukseni on vielä 1980-luvulla kokemaani kauhistusta suurempi.

Saksa nousee samasta ilmapiiristä kuin Suomen valtakulttuuri. Ne hengittävät samaan tahtiin.Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Jugoslaviaa yhdessä natsi-kroaattien kanssa, jotka säätivät lailla serbien kansanmurhan. Saksalaiset pommittivat Belgradia, Jugoslavian pääkaupunkia,tuolloin ja uudestaan 1999 jolloin se tapahtui vastoin kansainvälistä oikeutta ja omaa perustuslakiaan. Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel sanoi ennen pommituksia toimittajille, että serbit on saatava polvilleen. Siis kansanmurhan kohteena ollut kansa on pommitettava polvilleen. Saksa oli juuri yhdistynyt ja oli heti valmis laajentamaan valtapiiriään Balkanille saadakseen taloudellista valtaa. Serbit vastustivat Jugoslavian hajottamista voimakkaimmin.

Suomi ui Jugoslavian hajottamissotien ja EU:hun liittymisen innostuksessa täysin osaksi Saksan valtapolitiikkaa. Totta kai Suomen valtakulttuurin edustaja Helsingin Sanomat on innoissaan Saksan läsnäolosta jälleen Baltiassa - ja miksei USA:n rinnalla Suomessa.

Haudan luidensiirtouutiset ovat poikkeus HeSa:n uutisoinnin valtavirrasta ja ansaitsee kiitoksen. Tämä poikkeus nostaa entistä kärjekkäämmin esille Suomen mediassa vallitsevan ummehtuneisuuden, ihmisoikeuksien unohtamisen, "länsipropagandan" kritiikittömään valtavirtaan asettumisen ja älyllisen mukavuudenhalun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksa, HeSa, sisällissodan hävinneiden kohtelu, Heinolassa teloitettujen punaisten hauta, Versowood

Rikollinen kansainvälinen oikeusjärjestelmä USA:n maailmanvallan palveluksessa

Keskiviikko 17.2.2016 klo 14:57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhden prosentin taloudellinen, usein väärä ja rikollinen vallankäyttö yhdistettynä USA:n vihollisekseen nimeämiin valtioihin kohdistuvaan taloudelliseen ja sotilaalliseen vallankäyttöön on saanut uudeksi tukijalakseen "oikeudellisen vallankäytön".

Yhdysvallat ja sen liittolaiset NATO-EU -maat ovat ottaneet tavakseen pystyttää ja rahoittaa oikeusistuimia. Ne toimivat itse aiheuttamiensa sotien kauhujen peittelemiseksi siten, että kriisien aikana USA-NATO-EU- media nostavat USA:n ja sen liittolaisten uhrit syypäiksi. Kun voitettu sota ei riitä historialliseksi todistuskappaleeksi uhrien pahuudesta ja syyllisyydestä USA ja NATO perustavat ja rahoittavat oikeusistuimen, joka pystyy juridisin termein osoittamaan vankeuteen saatetut "sotarikolliset" syypäiksi sotien kauhuihin USA:n ja NATO:n asemasta.

Tänäään 17.2.2016 saimme tietää YK:n entisen pääsihteerin Boutros Boutros-Ghalin kuolemasta. Hän oli viimeinen pääsihteeri, jolle kansainvälinen oikeus ja oikeudenmukaisuus vielä merkitsivät jotakin. Hän uskalsi painostaa Yhdyvaltoja maksurästeistä ja kieltäytyi valtuuttamasta NATO:a pommittamaan serbejä Bosnian sodan aikana. Boutros-Ghali tiesi Yhdysvaltojen ja NATO-Saksan osuuden Kroatian uusfasistien ja Bosnian jihadisti muslimien laittomassa aseistamisessa ja kouluttamisessa. Serbien syyllistäminen oli osa NATOn väkivaltaisen Bosnian haltuunoton näytelmää.

Helsingin Sanomat kertoo tänään kuinka Reutersin mukaan Sarajevolaiset (tarkoitti ilmeisesti Sarajevon jihadisti-presidentti Izetbegovicin kannattajia) ilkkuivat Boutros Boutros-Ghalille tämän pysyessä kannassaan.

Elokuussa 1995 samat muslimit tekivät provokaation, jossa Sarajevon hedelmätorille syösty ammus surmasi väkijoukon. Izetbegovic syytti omasta provokaatiostaan välittömästi serbejä. Hän vaati serbijoukkojen pommittamista. YK:n pääsihteeriltä olisi tarvittu pommituksiin valtuutus. Boutros Boutros-Ghali oli lentokoneessa ja tavoittamattomissa. Sen sijaan, että olisi odottanut koneen laskeutumista ja puhelinyhteyttä pääsihteeriin, apulaispääsihteeri Kofi Annan antoi valtuutuksen pommitusten aloittamiseen. Kolmekymmentäyhdeksän tuntia toriräjähdyksen jälkeen NATO:n yhdysvaltalaiset pommikoneet olivat uraanipommeineen serbien niskassa. Näin toimien Kofi Annan ansaitsi seuraavan pääsihteerin paikan ja USA esti vetollaan Boutros Boutros-Ghalin uudelleen valinnan.

Presidentti Clintonin ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelin aloitteesta pystytettyyn Jugoslaviatribunaaliin haastettiin serbejä, jotka eivät olleet alistuneet sotilaalliseen Bosnian ylikansalliseen haltuunottoon.

Bosnian jälkeen Suur-Albanian kalifaattia rakentavat albaaniterroristit tulivat USA:n ja NATO-Saksan pyrkimysten toteuttajiksi. Albanian rajan yli tulevat ns Kosovon vapautusarmeijan rikolliset ajoivat serbit ja maltilliset albaanit kodeistaan.

Albaaniterroristien rikoksia katsottiin läpi sormien, mutta Jugoslavian serbipresidentti Slobodan Milosevic haastettiin oikeuteen vastaamaan "sotarikoksista" ja "rikoksista ihmisyyttä vastaan". Jugoslaviatribunaali ei pystynyt näyttämään toteen syytteitään. Yhdenkään ainoan albaanisiviilin henkeä ei ollut hänen tilillään.

ICTY pyrki lahjomaan todistajia, joiden kuulustelut on nähtävissä ICTY:n videoilla. Tuomioistuin käytti myös suojeltuja nimettömiä todistajia, mutta turhaan. Vuorokautta ennen kuolemaansa presidentti Milosevic ilmoitti kirjeessä pelkäävänsä tulevansa myrkytetyksi. Hän kuoli - ellei myrkytettynä niin piittaamattomuuden ja hoidon laiminlyönnin seuraksena. Kuolema aiheutti sen, että hän ei saanut virallisesti puhdistettua mainettaan, mutta jokainen joka tutkii ICTY:n materiaalin, tietää hänen olleen syytön, vaikka ei hänestä muuten pitäisikään.

Tutustuin Euroopan neuvoston kidutusta ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua tutkivan komitean psykiatrian asiantuntijana komitean periaatteisiin. ICTY pitää syyttämiään henkilöitä olosuhteissä, jotka muistuttavat kidutusta ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua. Scheveningen vankila on eräänlainen Guantanamon versio, jossa syytetyiltä viedään ihmisarvo riippumatta siitä ovatko he objektiivisesti ja kansainvälisen juridiikan mukaan syyttömiä vai syyllisiä.

Lockerbien kylään räjäytyksen seurauksena pudotetun koneturman oikeudenkäyntiä voisi pitää myös farssina ellei se olisi traaginen. Aljazeeran erinomainen dokumentti osoittaa, että syyllinen ei voinut olla se Libyalainen henkilö, joka turmasta tuomittiin. Skotlannin oikeusistuimien tarkastus valiokunta tiesi jo ennen kuin Haagin oikeusistuin perustettiin, että henkilö ei ole syyllinen.

Tämän libyalaismiehen syylliseksi osoittamista tarvittiin, jotta Gaddafi ja Libya voitiin päättää teon tekijäksi. "Kansainvälinen yhteisö" oli USA:n johdolla etukäteen julistanut Libyan syyllisesksi ja asettanut talouspakotteet. Päästäkseen irti talouspakotteista ja takaisin "kansainväliseen yhteisöön" Gaddafin oli otettava syyllisyys niskoilleen ja maksettava korvauksia uhrien omaisille.

USA oli yrittänyt murhata Gaddafin ohjuksella 1986. Lockerbie oli toinen yritys tuhota hänet. Hyökkäys Libyaan ja haastaminen ICC -rikostuomioistuimeen siitä, että Gaddafi vastusti vallankaappausta maassaan, oli kolmas. NATO yritti murhata Gaddafin hänen poikansa kotiin suunnatulla ilmaiskulla, jossa kuoli Gaddafin lapsenlapsia, mutta Gaddafi itse oli jo poistunut paikalta. Joitakin päiviä myöhemin NATO onnistui murhaamaan hänet ilmaiskun ja paikallisten seivästäjien yhteistyöllä.

NATO pommitti 1999 Jugoslaviaa väittäen Milosevicin syyllistyvän albaanien huonoon kohteluun ja kodeista karkottamiseen. Tosiasiassa albaanit ja serbit pakenivat terroristeja ja heidän summittaista väkivaltaansa.

Ennen pommituksia 34.000 Kosovon asukasta, serbiä ja albaania oli joutunut lähtemään kodeistaan. Pommitusten alettua pakolaisia oli satoja tuhansia.USA, NATO-Saksa ja muut NATO-maat ryhtyivät Jugoslavian laittomiin pommituksiin. Presidentti Milosevic yritettiin murhata. Osa serbialaisista muistaa vielä toisen maailmansodan Hitlerin Saksan pommitukset. Miten NATO:n pyrkimys miehittää Jugoslavia (Rambuillet'in Jugoslavian hylkääämä II liite) eroaa natsi-Saksan valloituspommituksesta.

Media oli vuosien propagandalla syyllistänyt serbejä. Serbien haastaminen Jugoslavia tribunaaliin Haagiin tuntui luonnolliselta. NATO:on kohdistuu rankaisemattomuuden periaate kuten USA:an. Jugoslavia ei voinut haastaa NATO:a oikeuteen maailman suurimmasta sotarikoksesta, sodan aloittamisesta. ICJ totesi, että Jugoslavia ei voi haastaa NATOa oikeuteen koska se ei ole YK:n jäsen. USA ja NATO-EU olivat riistäneet Jugoslavialta, YK:n perustajavaltiolta YK-jäsenyyden.

ICJ totesi Kosovon itsenäistymisen lailliseksi.Kosovon oli juridisesti osa Serbiaa. Se oli NATO:n miehittämä ja YK:n hallinnoima. Sillä oli terroristijoukoista muodostettua aseellista voimaa. Talous oli suurelta osin huume- ja elinkaupan varassa, mutta siellä oli valtava USA:n sotilastukikohta Bondsteel.

Kansakunta saa äänestää itsenäistymisestä totesi International Court of Justice. Voitko sen paremmin sanoa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ICTY, ICTR, ICJ, ICC, Milosevic, Gaddafi, Boutros-Ghali, Kofi Annan, NATO, Saksa, USA

Arrogantit Saksa ja USA nyt Syyrian kimpussa

Perjantai 29.1.2016 klo 17:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Uutisissa todettiin YK:n apulaispääsihteeri Jeffrey Feltmanin todenneen, että Syyrian neuvotteluissa osapuolet eivät ole samassa huoneessa.Mieleeni muistuivat Rambuilletin neuvottelut, joissa Jugoslavian hallituksen ja Kosovon albaaniterroristien oli määrä neuvotella, mutta kertaakaan neuvottelijat eivät olleet samassa huoneessa. USA ja Saksa halusivat päästä pommittamaan Jugoslaviaa tavoitteisiinsa pääsemiseksi.

USA painosti albaaneja suostumaan neuvottelun ehtoihin, mistä palkinnoksi Kosovo saisi itsenäisyyden kolmen vuoden kuluessa. Ratkaisumallina oli se, että serbit eivät suostuisi, jolloin pommitukset voisivat alkaa. Viimeisen päivän aamuna pöydille tuotiin Rambuilletin 2. osa, johon kukaan ei ollut ehtinyt tutustua ja joka pidettiin julkisuudelta piilossa. Siinä serbien olisi pitänyt suostua koko Jugoslavian NATO- miehitykseen, sallia NATO:lle kaikki oikeudet, mutta ei mitään vastuuta. Toisin sanoen NATOa ei saisi vastuuseen mistään rikoksista. Selvää oli, että  mikään itsenäinen valtio ei hyväksyisi tuollaista ehdotusta.

Sen jälkeen - ja viitaten suomalaisen Helena Rannan paikkansa pitämättömiin väitteisiin, että Racakissa olisi tapahtunut joukkomurha ja "rikos ihmisyyttä vastaan" - NATO alkoi pommittaa eurooppalaista maata ja sen pääkaupunkia Belgradia, jota fasistit olivat pommittaneet jo II maailmansodan aikana. USA:n ja NATO-Saksan toimet pidäkkeettömässä ahneudessaan, rasismissaan ja siksi että he voivat toimia ilman, että he joutuvat vastuuseen rikoksistaan, muistuttavat fasismia.

Luin eilen Voltairenet.org sivustolta Lähi-idän asiantuntija Thierry Meyssanin laajan artikkelin siitä kuinka Yhdysvallat ja Saksa suunnittelivat Syyrian tuhoamista ja hallituksen vaihdosta jo vuodesta 2001 lähtien. Meyssan kuvaa tarkasti kuinka Libanonin pääministeri Rafic Haririn murha lavastettiin Yhdysvaltojen Beirutin suurlähettilään ja saksalaisen ajatushautomon johtajan Volker Perthesin toimesta Syyrian ja Libanonin presidenttien syyksi.

Vuonna 2008 Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Condoleezza Rice esitelmöi Bilderberg ryhmän kokouksessa kuinka on syytä kaataa Syyrian hallitus. Hänen rinnallaan olivat Volker Perthes ja Bassama Kodmani, josta myöhemmin tuli Syrian National Councilin perustaja.

Maaliskuussa 2011 Volker Perthes julkaisi yleisökirjoituksen New York Timesissa haukkuen presidentti Assadin puheen Syyrian parlamentissa, jossa puheessa presidentti kritisoi Syyrian hallitusta vastaan toimivaa salaliittoa. Perthesin mukaan "vallankumous" oli meneillään ja Assadin on syytä lähteä. 

Saksa tuki muslimiveljeskuntaa Tunisiassa ja Egyptissä ja koordinoi CIA:n pyynnöstä muslimiveljeskunnan kansainvälistä koordinointia Aix-la Chapellessa. Volker Perthesin vaikutuksesta Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle julisti, että muslimiveljeskunta ei ole islamistinen vaan "islam- vaikutteinen".

Tammikuussa 2012 Jeffrey Feltman, tuolloin USA:n ulkoministeriön Lähi-idän johtaja, pyysi Volker Perthesia johtamaan "päivä tapahtumien jälkeen"- ohjelmaa, jossa suunniteltaisiin Syyrian seuraavaa hallitusta.

"Day after" tai "päivä tapahtumien jälkeen" sai kokoon 45 Syyrian opposition jäsentä. Sitä rahoitti puolustusministeriön alainen US institute of Peace. Se sai aikaan ensimmäisen luonnoksen, jossa edellytettiin Syyrian ehdotonta antautumista (vrt Jugoslavian NATO-miehitys). Tästä tuli Yhdistyneiden kansakuntien pakkomielle sen jälkeen kun Jeffrey Feltman oli valittu YK:n poliittisten asioiden johtajaksi kesäkuussa 2012. 

Perthes- Feltman suunnitelma on Meyssanin mukaan seuraava:

-Syyrian kansan itsenäisyys mitätöidään

-Perustuslaki kumotaan

-Presidentti vapautetaan tehtävistään (mutta varapresidentti hoitaa juoksevat asiat)

-Parlamentti hajotetaan

-Ainakin 120 johtajaa todetaan syyllisiksi ja estetään astumasta mihinkään poliittiseen tehtävään, sen jälkeen syytetään ja tulevat tuomituiksi kansainvälisessä tribunaalissa

-Sotilastiedustelun, poliittisen ja yleisen turvallisuuden järjestelmä puretaan

-"Poliittiset" vangit vapautetaan ja terrorismin vastaiset toimet lopetetaan

-Hezbollah ja Guardians of the Revolution pakotetaan vetäytymään; sitten ja vasta sitten "kansainvälinen yhteisö" ryhtyy taistelemaan terrorismia vastaan.(ylläolevat ovat Jeffrey Feldmanin julkaisemattomia asiakirjoja)

Kylmät väreet tuntuvat väkisinkin selkäpiissä kun ajattelee sitä, että henkilöt, jotka ovat vuodesta 2001 lähtien suunnitelleet Syyrian tuhoamista valtiona, ovat nyt YK:n virkamiehenä ja Saksan ulkoaisainhallinnon ja Bilderberg ryhmän  asiantuntijoina johtamassa Syyrian "rauhanneuvotteluja" kaikkien näiden sotavuosien jälkeen, jotka ovat olleet täynnä provokaatioita, joilla on pyritty mustamaalaamaan Syyrian hallitusta ja nostamaan uskontopohjaista fanatismia edustavia kirjavia ryhmiä.

Jugoslavian hajottamissotien aikana Saksa ja USA ja näiden maiden tavoitteita tukeva media ylläpiti käsitystä, että kalifaattia rakentava Bosnian presidentti Izatbegovic oli maltillinen muslimi ja serbit fasisteihin rinnastettavia rikollisia. Tuolloin USA:n ja Saksan tavoitteena oli tuhota Jugoslavia ja ottaa Balkan sotilaallisesti ja taloudellisesti haltuun. Moni muu valtio on tässä välillä tuhottu, mutta syyrialaisten kulttuurin tuhoaminen ja sekulaarisen valtion muuttaminen uskonnolliseen fundamentalismiin ja vastakkainasetteluun pohjautuvaksi alueeksi, kuolleiden ja pakolaisten virraksi on kammottavaa.

Yhdysvallat on pystynyt muuttamaan YK:n vihaan ja kiristykseen pohjautuvaksi järjestöksi. Rakentamallaan sotilastukikohtien verkostolla Yhdysvallat on luonut lojaliteettien verkoston, joka pohjautuu viholliskuvien rakentamiseen ja vihan ilmapiirin ylläpitämiseen. 

Suomen media käyttää lähteinään Yhdysvaltojen hallituksen lakeijoita Washington Postia ja New York Timesia. Yle käyttää Yhdysvaltojen ex suurlähettilästä ohjelmamannekiinina. Yhdysvaltojen sotilaat esitetään vaarattomina hiihtomäessä kupsahtelevina pullukoina. Viihteellä ja puolitotuuksilla peitetään todellisuus, eli se, mistä viha ja uudenlainen epävarmuus kumpuaa. USA:n miehittämä Saksa ei ole itsenäinen vaan se toimii tai sen on pakko toimia kuten rikollispomo vaatii.

Demokraattien presidenttiehdokas Bernie Sanders sanoi RT:n haastattelussa pari vuotta sitten, että Obama teki suuren virheen heti presidenttikautensa alkaessa. Hänen olisi tullut saattaa edellinen hallitus vastuuseen sotarikoksista. Vain siten Yhdysvallat olisi voitu pelastaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syyrian hajottaminen, USA:n sotarikokset, Saksa, USA, Syyrian neuvottelut, Rambuilletin neuvottelut, rankaisemattomuuden periaate

Elämme hirviöiden aikaa

Torstai 21.1.2016 klo 9:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Britti-geologi pohti eilen TV 1:n ohjelmassa voisiko maapallon nykyistä vaihetta kutsua ihmisen aikakaudeksi. Välittömästi mieleeni tuli, että silloin sitä pitäisi kutsua hirviöiden aikakaudeksi.

Olen tutkinut USA:n ja Saksan suorittamaa Balkanin valloitusta viimeiset viisi vuotta.Näiden pyrkimys alueen sotilaalliseen ja taloudelliseen haltuunottoon johti Jugoslavian hajottamiseen sirpaleiksi Yhdysvalloista ja Kanadasta palaavien neo-natsien ja kalifaattia rakentaneen ja kansainvälisiä jihadisteja maahansa kutsuneen Bosnian presidentin avulla.

Sirpaleista Kroatia ja Slovenia saatiin liittymään "vapaaehtoisesti" NATO:on. Bosnia miehitettiin 60 000 miehen vahvuisten USA-johtoisten NATO-joukkojen avulla. Serbia ei alistunut NATO-miehitykseen (Rambouillet 2 osa)Sen vaaleilla valittu presidentti Slobodan Milosevic leimattiin Hitleriksi. Hänet yritettiin murhata pommittamalla ja samalla pommitettiin siltoja, sähkölinjoja, tehtaita,sairaaloita,TV-asema henkilökuntineen. Sittenkään Serbia ei alistunut.Kun Martti Ahtisaari uhkasi Belgradia mattopommituksilla, joiden seurauksena puoli miljoonaa ihmistä menehtyisi viikossa Milosevic alistui Serbian osan, Kosovon, NATO-miehitykseen.

Kun viimeinen pommi oli kesällä 1999 pudotettu, USA kaivoi ensimmäisen lapiollisen maata tulevan jätti-sotilastukikohdan Bondsteelin rakennustyömaalla Serbian Kosovossa. Maapohja oli järjestettävä USA:n hallintaan. Sen edellytyksenä oli Kosovon albaaniterroristien johtama hallinto, jonka käsiin Martti Ahtisaari neuvotteli koko Kosovon.

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel ja USA:n presidentti Bill Clinton keksivät, että historia on sementoitava ICTY-tuomioistuimella. Serbit on leimattava syyllisiksi kaikkeen siihen kauheuteen, jonka USA ja Saksa ovat aikaansaaneet. Kinkel totesi taannoin (Johnstone: Jugoslavia ja NATO;narrien ristiretki) "Serbit on saatava polvilleen".

Kun kalifaattia rakentavat ja serbien päitä katkovat muslimijihadistit räjäyttivät joukon ihmisiä ilmaan Sarajevon hedelmätorilla elokuussa 1995 he syyttivät räjähdyksestä serbejä.(Viralliset tutkimukset ja CIA totesivat räjäytyksen muslimien provokaatioksi) 39 tunnin kuluttua USA- alkoi pommittaa serbejä köyhdytettyä uraania sisältävillä pommeilla. Kun ICTY:n tuomari kysyi britti-kenraali Smithiltä vuonna 2013, miksi hän pommitti Kalinovikin kaupungin hautausmaata, vaikka se ei ollut lähelläkään rintamaa, hän vastasi:"Halusimme osoittaa kenraali Mladicille, jonka uskonnossa omaisten hautojen vaaliminen on kunnia-asia, että hän ei pysty suojelemaan edes vanhempiensa hautoja. Annoimme tästä tiedotteen Bosnian tiedotusvälineille".(Tosiasiassa Mladicin isä oli kuollut saksalaisten pommituksessa toisen maailmansodan aikana, isän taistellessa partisaaneissa Saksan ja fasisti-Kroatian miehitysvaltaa vastaan, jolloin Mladic oli 2 vuoden ikäinen.Hautapaikkaa rintamalla ei ole löydetty.)Kenraali Smith sai korkean kunniamerkin ansioistaan Balkanilla.

USA:n NATO-miehittämään Bosniaan luotiin siirtomaavaltaa muistuttava hallinto, jossa valtaa piti ei kalifi, vaan "high commisioner", jolla oli valta erottaa presidenttejä, hallituksia ja virkamiehiä. Se saattoi sulkea tiedotusvälineitä, lopettaa puolueita toisin sanoen toteuttaa NATO:n tavoitteita.HC ei ollut vastuussa muille kuin NATO:lle.HC ei saanut olla Bosnia-Hertsegovinan kansalainen. Hän ei siis puhunut kieltä, ei tuntenut kulttuuria ainoastaan USA:n ja NATO:n tavoitteet olivat pyhiä. 

NATO-maiden erityisesti Yhdysvaltojen ja Saksan valta ilmenee siinä, että ne ovat ottaneet haltuunsa Balkanin alueen taloudellisen infrastruktuurin. Ylikansallisesti omistettu media, ICTY-tuomioistuimen avulla indoktrinoi paitsi paikalliset asukkaat, myös muut maapallon asukkaat kokemaan NATO:n toimet inhimillisinä ja suotuisina.

USA:n ja Saksan tavoitteena oli myös irroittaa Kosovo Serbiasta. Eihän valtava USA:n sotilastukikohta oikein voinut sijaita Serbian alueella. Jälleen Ahtisaari tuli apuun ja vapautti Kosovon albaanit Serbian alaisuudesta. Tosin monet maltilliset albaanit muuttivat Serbiaan, Belgradiin, jossa elämä on järjestynyttä ja asiat paremmin mallillaan kuin Kosovossa.Ahtisaari sai palkkioksi Nobelin rauhanpalkinnon.

Serbia on saanut asutettavakseen 250 000 Kroatian Krajinasta, keskiajalta periytyviltä asuinsijoiltaan kroaattien ja USA:n yksityisten kenraalien yhdessä ajamaa serbiä. Moni Kosovosta albaaniterroristien hirmutöitä ja laittomuutta paennutta serbiä on saanut turvapaikan Serbiasta.

USA:n Balkanin sotien jälkeen se on käynyt monia muita sotia saman kaavan mukaan. Itsenäisten, mielellään liittoutumattomien taloudelliseti hyvinvoivien maiden johtajat on leimattu Hitlereiksi. Heidät on ensin yritetty murhata (Gaddafi) sitten onnistuttu murhaamaan, maat pommitettu ja aiheutettu miljoona kuolonuhria (Irak) useita miljoonia ajettu pakolaisiksi. Syyria otti 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista ja 0,5miljoonaa palestiinalaista. Kun USA:n ohjelmassa tuli Syyrian vuoro (Assad on Hitler) nuo Irakin ja Palestiinan pakolaiset joutuivat pakenemaan jälleen. Armenialaiset, joiden suvut olivat ortodokseina paenneet Turkin suorittamaa kansanmurhaa, olivat ensimmäisiä, jotka pakenivat sekulaarisesta Syyriasta. Kristittyjen vaino ei saanut Yhdysvaltoja heikentämään tukeaan jihadisteille, joko suoraan tai Saudi-Arabian ja Qatarin välityksellä.

Ukraina on Balkanin toisinto. Siellä USA:n rahoittamat (5 miljardia) joukot yhdessä Saksan rahoittamien ryhmien kanssa suorittivat väkivaltaisen vallan vaihdon. Saksa- ja NATO-johtoisen EU:n teollisuuspiirien ahneus edellytti sotilaallis-taloudellista sopimusta Ukrainan kanssa vaikka se oli hiusmartoaan myöten sidoksissa Venäjään. Tämä sidos piti repiä irti väkivalloin. Vaaleilla valittu presidentti Janukovich oli muuttunut Hitleriksi ja hänet piti vaihtaa fasistisia soihtukulkueita järjestävien kaartien avulla. Väkivaltaiset joukkiot polttivat Odessan ammattiyhdistysten talon sisälle kymmenittäin ihmisiä. Kun Venäjä pelasti henkensä puolesta pelkäävät krimiläiset presidentti Putin muuttui Hitleriksi. Mainostoimisto Hill&Knowlton sai tehtäväkseen propagoida tämä kuva maailmalle.

On mielenkiintoista, että hiljattain on päätetty perustaa Kosovon albaaniterroristeja tutkiva oikeusistuin. On jännittävää nähdä jättävätkö nämä huume- ja elinkauppiaat, joita USA ja muut NATO-maat käyttivät hyväkseen Kosovon valtauksessa, paljastamatta tausta voimansa. Eli kertovatko nämä poliitikoiksi muuttuneet terroristit, että USA ja NATO- maat varustivat heidät aseilla, satelliitti tiedustelulla sekä muilla varusteilla taistelemaan maan laillista hallitusta vastaan. Paljastavatko he, että serbivastainen propaganda oli suunniteltu tekemään USA:lle mahdolliseksi saada Balkan sotilaallisesti haltuunsa. Että USA kokonaisen vuoden ajan Madeleine Albraightin toimesta pyrki aikaansaamaan sen, ettää NATO pommittaisi Serbiaa.

20.1.2016 toimittaja Päivärinta päivitteli A-studiossa Sixten Korkmannille sitä, että on epäoikeudenmukaista, että suuret pörssiyhtiöt jakavat suuria osinkoja eivätkä investoi ja kehitä työpaikkoja vaikka maassa on massiivinen työttömyys? Korkman myönsi, että se on epäoikeudenmukaista, mutta maailma on nykyisin tällainen.

Kun kauhistelin eilen balkanilaiselle ystävälleni kenraali Smithin lausuntoa, hän vain totesi "nämä ovat hirviöitä". Kuulummeko siis näiden NATO-hirviöiden porukkaan vain siksi että maailma on tällainen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, USA:n ja Saksan valtapolitiikka, Balkan, hirviömäinen epäinhimillisyys,

USA:n ja Saksan Ukraina-tango opittiin Jugoslaviassa

Lauantai 6.6.2015 klo 16:24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Huomaan miettiväni onko nyky-Saksa erilainen kuin toisen maailmansodan Saksa. Toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen USA:n ja Saksan taloudellinen yhteistyö oli merkittävää. Tavoitteena oli Neuvostoliiton lyöminen sotilaallisesti ja taloudellisesti. Saksojen yhdistymisen jälkeen Saksan ekspansiopyrkimykset ovat voimistuneet. Kuka olisi uskonut, että Saksa jälleen pommittaa eurooppalaista pääkaupunkia, Belgradia 1999, rinnallaan Yhdysvallat, jonka tavoitteena oli nimenomaan Jugoslavian siviilikohteiden pommittaminen köyhdytettyä uraania sisältävillä pommeilla.

Kuka olisi uskonut, että Saksa osallistuu USA:n ja neljän muun anglo-amerikkalaisen maan, Australian, Uuden-Seelannin, Kanadan ja Ison-Britannian -kanssa laittomaan salakuunteluun ja tietojen keräämiseen? Kuka olisi uskonut, että Saksa osallistuu Yhdysvaltojen kanssa lennokkisurmiin Afrikan mantereella, joissa kuolee viattomia ihmisiä?

Belgradin pommituksia olivat  edeltäneet Kroatian ja Bosnian sodat, joissa Saksa auttoi aseistamaan neofasisteja Yhdysvaltojen keskittyessä kalifaattia rakentaviin Bosnian muslimeihin. Maailman yleisölle myytiin serbit konnina (Ruder-Finn mainostoimiston avulla) ja kroaatit ja muslimit demokraatteina ja uhreina. Molemmissa sodissa USA:n eläkkeellä olevien kenraalien järjestö auttoi organisoimaan hirmutöitä. Sarajevossa US-kenraali John Galvin johti joukkoja. Jihadisti-muslimit hoitivat provokaatiot, joihin NATO-pommikoneet vastasivat pommittamalla serbien sotilas- ja siviilikohteita. Maajoukkojen aseet lennätettiin presidentti Clintonin henkilökohtaisella panostuksella Lähi-idästä ja myös Clintonin siunauksella sallittiin jihadistiarmeijan maahantulo Afganistanista ja Lähi-idästä.

Näytelmän ohjaajana toimi "kansainvälinen yhteisö", joka muodostui Yhdysvaltojen hyväksymien liittolaismaiden diplomaateista ja asiantuntijoista.

Ukrainassa toimii nyt sama teatteriseurue. Vallankaappaus suoritettiin tökerösti. Osa tiedotusvälineistä pääsi kuvaamaan parlamentin seinustalle kiinnitettyjä fasistisia lippuja, jotkut fasistien soihtukulkueita. Osa kertoi CIA:n valtaamasta sisäministeriön kerroksesta, mutta pääosin propaganda on pystynyt kuvaaman vallankaappauksen kansannousuna ja pyrkimyksenä demokratiaan. Tällä kertaa propagandaa hoitaa suurempi firma Hill et Knowlton ja konnaksi onkin maalattu Venäjän presidentti, joka uskaltautui puolustamaan ihmisoikeuksia. Saksan ja Yhdysvaltojen tavoitteena oli energiaväylien ja maatalouden haltuunotto ja Ukrainan liittäminen osaksi USA-EU puolustusliittoa.

Vallankaappaushallitus julisti sodan ihmisoikeuksia puolustavalle Itä-Ukrainalle. Näytelmälle oli saatava uskottavampi sankarihahmo, joten vaalit oli järjestettävä. Ne jotka pääsivät äänestämään, saivat äänestää. Omistamallaan TV-kanavalla suvereenisti esiintynyt ehdokas Poroshenko valittiin presidentiksi. Tämä presidentti ilmoitti, että Ukrainassa on aina ollut vain yksi kieli ja se on Ukrainan-kieli. Maan hallitukseen valittiin kansainvälistä joukkoa Liettuasta, Georgiasta ja Yhdysvalloista, perustuslailla päätettiin pyyhkiä pöytää. Ihmisoikeussitoumuksista luovuttiin. Puolueita lakkautettiin.

Sodan uhrien määrä nousi ja kansalaiset joutuivat pakenemaan kuka minnekin. Rauhanneuvottelut olisi saatava aikaan. Saksa meni kysymään USA:han "mitä tehdään"? Sitten Saksa kutsui mukaan Ranskan esiliinaksi ja lähti Poroshenkon kanssa Minskiin tapaamaan konnaksi maalattua Venäjän presidenttiä.

Yhdysvalloissa oli opastettu, että itä-ukrainalaisten kanssa ei neuvotella. Eihän sota muuten voi jatkua. Sotaa täytyy jatkaa niin kauan että USA:n eläkkeellä olevat kenraalit ehtivät kouluttaa neo-fasisteja hirmutöihin kuten Kroatiassa. Olisihan parempi, että kaikki venäjää puhuvat itä-ukrainalaiset karkoitettaisiin rajan yli Venäjälle kuten Krajinan serbit ajettiin Bosnian puolelle, kuka minnekin kunhan "ei yhtäkään serbiä ole enää Kroatiassa" kuten Kroatian presidentti Tudjiman vannoi.

Poroshenko oli kuullut amerikkalaisilta, että rauhanturvaajat olisivat kätevä linja edetä. Ehdotetaan että NATO-maat lähettävät paikalle YK:n tai ETYJ:in rauhanturvaajia kuten Bosniassa. Siellähän saatiin kätevästii järjestettyä NATO-miehitys. Prosessissa ei tarvittu muuta kuin että miehet vaihtavat siniset kypärät NATO-kypäriin.

Näytelmän ohjaaja mietti montako provokaatiota tarvittaisiin, jotta Yhdysvaltojen kansa alkaisi vaatia rauhanturvaajia Ukrainaan? Mielenkiinto Ukraina-näytelmää kohtaan uhkaa hiipua ellei saada aikaan näyttävämpää pöhinää kuin Malesialaiskoneen alasampuminen. Hill&Knowlton yritti parhaansa markkinoidaksen presidentti Putinin painaneen ohjuksenlaukaisunappia.

Malesialaiskoneita on tuhottu nyt siinä määrin, että olisi ehkä valittava jonkin muun maan kohde. Yksi kone saatiin katoamaan ja toinen ammuttiin alas. Tosin eihän malesialaisten olisi pitänyt tuomita Kuala Lumpurin rikostuomioistuimessa George W. Bushia kumppaneineen sotarikoksista. Jokin rangaistushan heille piti antaa ainutlaatuisen (exceptional) ja koskemattomuuden suojaa nauttivan maan ex. presidentin loukkaamisesta. Kongressihan on säätänyt lain, joka oikeuttaa USA:n sotaväen väkivalloin vapauttamaan mahdolliset syytteessä olevat pidätetyt yhdysvaltalaiset sotilashenkilöt.

Huomaan, että eurooppalainen todellisuus on muuttumassa saksalais-amerikkalaisessa ohjauksessa niin kammottavaksi, että sitä voi kuvata vain parodian keinoin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Merkel, Obama, Ukrainan sotapeli, USA:n ja Saksa:n valtapeli, salakuuntelu, lennokkiyhteistyö

Ketä Helsingin Sanomien lukijoihinsa kohdistama aivopesu palvelee?

Perjantai 8.5.2015 klo 10:59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Samaan aikaan kun sitoutumaton Bernie Sanders ilmoittautuessaan USA:n presidenttikisaan kertoo ABC-kanavan haastattelussa kannattavansa skandinaavista sosialidemokraattista valtiota, Suomen media näyttää kannattavan USA:n sotahallituksen geopoliittisia tavoitteita.

Helsingin Sanomissa on viime päivinä ollut muutamia erinomaisia esimerkkejä aivopesumaisesta taktiikasta, josta alla eräitä esimerkkejä. Yle:n disinformaatio tarvitsee aivan oman lukunsa.

Saska Saarikosken mestarinäyte on hänen tiedusteluyritys Stratforin toimitusjohtaja George Friedmanin haastattelu 3.5.2015. Saarikoski maalaa tästä suurenmoisen tulevaisuuden ennustajan. Hän katsoo että "Viiden vuoden kuluttua Venäjä syrjäyttää Kiovan hallituksen ja ottaa haltuunsa Ukrainan ja Valko-Venäjän" ennuste on toteutunut! Saarikoski on siis tätä mieltä tapahtumien kulusta.

Tämän ennusteen sijaanhan Saksa ja Yhdysvallat suorittivat väkivaltaisen vallankaappauksen Ukrainassa käyttäen hyväkseen hyväuskoisia nuoria kansalaisaktivisteja, jotka luulivat kyseessä olevan pyrkimyksen kohti korruption vähentämistä ja oikeusvaltiota. Oikeistolaisen Saksan ja Yhdysvaltojen tavoitteena ei ole demokratia vaan Bernie Sandersinkin kritisoima suuryritysten harvainvalta. Saksan kouluttama Klitscko päätyi Kiovan pormestariksi ja USA sai pääministeriksi Jatsenjukin, presidentiksi Poroshenkon ja hallituksen täyteen Yhdysvaltojen siimaohjattuja ministereitä (Yhdysvaltojen, Georgian ja Liettuan kansalaisia) Varapresidentti Bidenin pojan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen yhdessä Puolan entisen presidentin Kwasniewskin kanssa.

Stratfor on toiminut yhteistyössä Srdja Popovicin johtaman Otpor/Canvas järjestön kanssa. Otpor on keskittynyt värivallankumousten organisointiin tavoitteena Yhdysvaltojen mielen mukaiset hallitukset. Tärkeä lobbaaja tälle toiminnalle on ollut nykyinen USA:n Venäjän suurlähettiläs Mick Mc Faul. Hänen kädenjälkensä on näkynyt aikaisemmissa toimipaikoissa Georgiassa ja Ukrainassa. Popovic on taitava verkostoitumaan kansalaisaktiivien kanssa, jotka luulevat toiminnan tavoitteena olevan demokratia.Kustakin maasta löytyy lahjonnalle alttiita yksilöitä, joiden avulla värivallankumoukselle tulee "oikea" suunta.

Saarikoski ei ihaillessaan Stratforin menestystä näe taustalla olevaa USA:n globaalia tavoitetta, joka on ollut jo vuosikymmeniä Venäjän ja Kiinan eristäminen ja mielellään tuhoaminen.Viimeisessä virkkeessä tavoite paljastuu:Suomelle on viisainta liittoutua sotilaallisesti Yhdysvaltojen kanssa.

Väkivaltaan perustuva poissulkeva politiikka tuhoaa moraalin. Se estää ihmisen luovuuden ja inhimillisyyden käytön niin koulun pihalla kuin kansainvälisissä yhteisöissä.

Toinen viimeaikainen HeSa:n tilaustyö on Ulkopoliittisen instituutin Kristi Raikin kolumni 8.5.2015 "Ukrainan kansalaistoiminta on uhka Venäjälle". Raik maalaa idyllisen kuvan Ukrainan kehityksestä ja väittää sen olevan pelottava Venäjän johdolle. Hän kehuu kuinka "Ukraina käynnisti niin kutsutun terrorismin vastaisen operaation Venäjän tukemia separatistijoukkoja vastaan". Raik siis suhtautuu hyväksyvästi siihen, että ihmisarvoaan ja demoraattisia oikeuksiaan vaativaa kansanosaa vastaan julistetaan sota ja kutsutaan näitä oman maan kansalaisia terroristeiksi. Ei mitään puhetta siitä, että Kiovan hallitus on lopettanut eläkkeiden maksun, pankkiyhteydet, koululaitoksen jne Itä-Ukrainassa.Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan sodan julistaminen on pahin sotarikos.

Raik kertoo, että Venäjän Ukrainan tapahtumista esittämä kuva ei pidä  paikkaansa. "Ukrainassa ei ole meneillään Yhdysvaltojen masinoima yritys heikentää Venäjää, saati fasistinen vallankaappaus". Jokainen, joka on perehtynyt Stratforin, Canvasin,NED:in ja CIA:n ja MPRI:n (yksityinen yhdysvaltalaisten kenraalien yritys) toimintaan Ukrainassa, USA:n hallituksen 5 miljardin sijoitukseen yhteiskunnan manipuloimiseen sen omien taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseksi Ukrainan todellisten etujen kstannuksella, ei voi muuta kuin olla eri mieltä Raikin kanssa.

Raikin mukaan "Venäjän autoritaarinen nykyjohto pyrkii estämään Ukrainan sisäisen muutoksen ja kyseenalaistamaan kansalaistoimintaan osallistuvien ihmisten motiivit - ei vähiten siksi, että demokraattisten uudistusten onnistuminen Ukrainassa tarjoaisi poliittisen muutoksen mallin venäläisille".

Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mc Faul on ilmeisesti nyt siirtynyt Moskovaan tätä muutosta johtamaan.

Miksi Venäjä haluaisi estää aktiivisen kansalaistoiminnan? Oma vaikutelmani on se, että Venäjä ei halua Yhdysvaltojen maailmanvaltaan perustuvaa yksinapaista maailmaa.Yhdysvalloilla on käsitys omasta erinomaisuudestaan, joka Obaman sanoin johtaa siihen, että tämän erinomaisen maan on johdettava koko maailmaa.(vrt Hitlerin Saksa)Vaikutelmani on, että Venäjä haluaa elää rauhassa toivoen muille samaa. Kansalaisaktiivisuus on luonnollista, mutta ei sellainen, joka ulkomaisella rahalla toteuttaa yhdysvaltojen tavotteita. Ukrainalle Venäjä on merkittävin kauppakumppani ja maat ovat sidotut toisiinsa perhe- ja kulttuurisitein. Yhdysvalloilla ei ole vastaavia siteitä.

Yhdysvaltojen uusi aggressivinen tuleminen Eurooppaan yhdessä Saksan teollisuuspiirien vallanhalun kasvun kanssa on muuttanut henkisen ilmapiirin myös Suomessa väkivaltaiseksi, ahneeksi ja eriarvoiseksi.

Helsingin Sanomat on sekä suoraan että piilotajuisesti vaikuttamassa kulttuurimme muuttumiseen aggressiivisen Venäjä-vastaiseen suuntaan. Siten se tukee Yhdysvaltojen ja Saksan suurpääoman tavotteita. Bernie Sanders, omalla esimerkillään on noussut puolustamaan skandinaavista valtiota HeSa:nkin propagandaa vastaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeistolainen Saksa, Stratfor, Otpor/Canvas, Saska Saarikoski, aivopesu, HeSa, geopolitiikka, USA, Venäjä

Isäntämaasopimus ja oikeiston aseellinen siipi

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11:53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Isäntämaasopimus näyttäytyy militaristisen oikeiston pyrkimyksenä käyttää sisäpoliittista valtaa. NATO:n läsnäolo Suomessa estää yhteiskunnan kehittymisen yhteisvastuulliseen suuntaan. Sikäli Keijo Korhosen vertaus isäntämaasopimuksesta naulana itsenäisyytemme arkkuun on osuva. Emme enää voi vaikuttaa siihen minkälaisessa yhteiskuntajärjestelmässä elämme.Venäjä on leimattava "aggressoriksi" "yleisistä syistä" suomettumisen johdosta.

Vuonna 1917 Suomen oikeisto ei halunnut sosialistista/sosiaalista itsenäisyyttä sosialidemokraattisen eduskunnan päättämän valtalain avulla. Äärioikeistolaiset kansanedustajat neuvottelivat salaa Pietarin kanssa eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä, jotta Suomi säilyisi porvarillisen Venäjän autonomisena osana itsenäisyyden sijaan.

Heti itsenäistymisen jälkeen sama oikeisto halusi varmistaa sisäpoliittisen vallan. Ensin se sääti lain porvarillisesta armeijasta ja kutsui  Saksan armeijan apuun varmistamaan oikeiston vallan. Mieluummin Saksan keisarikunnan alaisuuteen kuin todella itsenäisen Suomen. Saksan miehitys päättyi keisarikunnan romahtamisen johdosta. Ei suomalaisten tahdosta.Venäjä/Neuvostoliittoa kutsuttiin todellisuuden vastaisesti aggressoriksi.(vapaussota)

Jälleen oikeisto  kutsui Saksan armeijan apuun 1940. Hallituksessa oli voimia, jotka pyrkivät äärioikeistolaisen puolueen IKL:n lakkauttamiseen. Kommunistit, rauhan- ja Neuvostoliiton ystävät oli pantu vankilaan, silti rauhan ja demokratian vaatimukset voimistuivat maassa.Suomen armeija oli hyökkäyssodassa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla. Suomen armeija oli Lapissa Saksan armeijan alaisuudessa.Saksan maailmanvallan ja puhtaan rodun tavoittelu sopi silloiseen suomalaiseen varsinkin akateemiseen todellisuuteen.

Nyt oikeiston militaristinen ja taloudellista valtaa hallussaan pitävä oikeisto on voimistanut toimintaansa. Se kutsuu Yhdysvaltoja takaamaan oikeistolaisen yhteiskuntajärjestelmän ja tuhoamaan yhteisvastuun yhteiskunnan viimeisetkin rippeet. Yhdysvaltojen johtaman NATO:n kannatus Suomessa on vähäinen. Siksi oikeisto jälleen salaa, kuten 1917 ja 1940 solmii NATO:n isäntämaasopimuksen, jota solmittaessa ei ole ollut saatavilla edes suomenkielistä käännöstä siitä. Kokoomus/RKP ministerit ja virkamiehet yhdessä kokoomusta edustavan presidentin kanssa ovat allekirjoittaneet perustuslain vastaisesti sopimuksen.

NATO:a tarvitaan ylikansallisen pääoman vallan tavotteita takaamaan. Kun Jugoslavia ei alistunut NATO:n tahtoon sitä pommitettiin 3kk uraanipommeilla 1999. Jugoslavian oli muutettava yhteiskunta, jossa jokaisella oli ilmainen terveydenhuolto, koulutus, 1kk vuosiloma, yhteiskunnaksi joka kärsii sodan seurauksista vuosikymmeniä ellei satoja vuosia.

Yhdysvaltalainen demokratia toteutuu rahalla. Vain 34% osallistui viimeisiin vaaleihin. Kun ylikansallisten suuryhtiöiden vaatima salaisesti valmisteltu TPP -"vapaakauppasopimus" viikko sitten tuotiin kongressiin, sen olivat saaneet lukea vain lobatut valmisteluryhmän osanottajat. Poliittisen republikaani/demokraatti valiokunnan tuli ottaa kantaa "fast track" menettelyyn saamatta lukea tekstiä. Valiokunta suostui fast trackiin, joka merkitsee sitä, että Obama saa viedä lain läpi kongressin siten, että kongressi ei saa tehdä muutoksia lakiin. Ainoastaan hyväksyä tai hylätä.

Juuri tämän tapaisella demokratialla isäntämaasopimus on myös Suomessa allekirjoitettu.

Ylikansallisen pääoman hallitsema läntinen media nostaa Venäjän aggressoriksi voidakseen tässä propagandasumussa edistää omia globaalipoliittisia sotilaallisia ja taloudellisia tavoitteitaan. Sodan uhalla peloteltuja ihmisiä sokaistaan olemaan näkemättä sitä, että tavoitteet liittyvät yhteiskuntien rakenteisiin ja taloudellisen vallan saamiseen, ei kansojen turvallisuuteen.

Läntisessä vapaakaupan markkinoinnissa tuodaan esille tarvetta vähentää kiinalaisen tuotannon riskejä, työturvallisuutta, työntekijöiden oikeuksia jne. Tuossa propagandassa halutaan peittää TPP:n ja TTIP:n valtavat riskit, jotka koskevat mm ylikansallisen agriteollisuuden(Monsanton) piittaamattomuutta myrkyistä ja GMO- tuotannon ongelmista. Investointisuoja on epädemokraattinen pyrkimys tehdä investoijille mahdolliseksi haastaa valtiot oikeuteen mikäli kansalaisten suojaksi laaditut lait estävät investoijia kasvattamasta voittojaan.Työntekijöiden oikeudet ovat Yhdysvalloissa kiihtyvästi pienentyneet samoin ammattijärjestöjen rooli.

Kokoomuksen puheenjohtaja on ilmaissut haluavansa vähemmän valtiota. Yhdysvalloissa valtion toimintojen tilapäiset sulkemiset on nähty merkkinä valtion yksityistämisestä. Yksityistetyssä valtiossa demokratia kuolee tai menettää merkityksensä

Olemme sen edessä, että oikeisto haluaa yhteiskunnan perustuvan yksityiseen voitontavoitteluun, jonka yksityiset armeijat turvaavat. Yhdysvalloissa vankilalaitoksesta, armeijasta, kouluista jne suuri osa on yksityistetty. 

Yhdysvaltalaisen kenraalin pääsy Suomen armeijan ylipäälliköksi (ei siihen enää Niinistöä tarvita puhumattakaan nykyistä komentajaa Lindbergiä) johtaa siihen, että suomalaisen yhteiskunna rakenteiden ja ulkopolitiikan on miellytettävä Yhdysvaltojen (omaa ase-öljy- ja agriteollisuuttaan kuuntelevaa) presidenttiä. Sympaattiset suhteet naapuriimme Venäjään ovat sula mahdottomuus.

Olemme historiamme aikana harvoin olleet itsenäisiä. Valtaa pitävä oikeisto on turvautunut Saksaan ja nyt Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Itsenäisestä rauhantahtoisesta ajattelusta ei enää joudu vankilaan, mutta anglo-amerikkalainen media pitää huolen siitä, että sen kaltaisesta ajattelusta vaietaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeistomilitarismi, armeija sisäpoliittisena vallan välineenä, historia toistaa itseään, Saksan armeija, NATO,

Suomen sotapuolueet ja Saksa

Sunnuntai 29.3.2015 klo 10:37 - Pirkko Turpeinen-Saari

RKP ja Kokoomus pärisyttävät sotarumpuja yhdessä Saksan kanssa. Saksan liittolaisuus on tuottanut Suomelle kautta historian tragedioita, joita olemme nyt vaarassa toistaa.

Saksa pyrki saamaan Suomen osana Baltiaa haltuunsa 1918. Suomen porvarillinen eduskunta sääti lain porvarillisen armeijan perustamisesta. Sen avulla oli tarkoitus johdattaa Suomi kohti liittymistä Saksaan kuningaskuntana. Saksa edellytti Suomen itsenäistymistä Venäjästä ensi askeleena ennen siirtymistä Saksan alaisuuteen. Sen jälkeen itsenäinen porvarillinen Suomi saattoi pyytää apua Saksan armeijalta demokratiaa ja tasavaltaa vaativan kansanosan kukistamiseksi. Saksan oma vallankumous teki lopun kokoomuksen ja RKP:n edeltäjien epädemokraattisesta hankkeesta vuoden 1918 lopulla, mutta tragedia oli jo tosiasia.

Keisarillisen Saksan ja Itävalta-Unkarin pääiskulause ensimmäisessä maailmansodassa oli "Serben muss sterben! serbien on kuoltava!" Toisessa maailmansodassa saksalaiset yhdessä fasistisen Kroatian kanssa suorittivat serbien holokaustin. 1991 Saksan ulkoministeri Kinkel vaati" serbit on saatava polvilleen". Nämä demokraattista Jugoslavian valtiota puolustavat ortodoksiset slaavit olivat esteenä Saksan taloudelliselle ja USA:n taloudelliselle ja sotilaalliselle ekspansiolle. Saksa ja Yhdysvallat NATO-liittolaisineen pommittivat serbejä.

Sotapuolueet kokosivat voimansa Suomen talvisotaan. Massiivinen sisällissodasta lähtien vallinnut demokratian tukahduttaminen teki mahdolliseksi muuttaa propagandalla kansalaisten sisällissodan joukkokuolemat ja vankileirien kärsimykset kansalliseksi voiton tarinaksi. Suomen innokkuus lähteä talvisotaan, ruotsalaisten saatua itseltään Hitleriltä suostumuksen ennen sotaa apujoukkojen lähettämiseen Suomen armeijan tueksi peitettiin. Sen sijaan Suomi kuvattiin uhrina. Talvisodan henkeä ylistettiin sisällissodan haavojen parantajana kun tosiasiassa toisinajattelijat ja rauhanaktivistit oli pantu vankilaan. Osa heistä joutui Koveron keskitysleiriin. Hitlerin lupaus Suur-Suomen saavuttamisesta yhteisessä sodassa Saksan kanssa hiveli suomalaisten itsetuntoa.

Saksassa pahimmat natsit pakenivat maasta katolisen kirkon avulla, Suomen sotarikollisista vain osa. Suurin osa rasistisia ja natsiasenteita omaavista henkilöistä jatkoi toimissaan niin kuin ennenkin.

Vaikka Venäjä/Neuvostoliitto pelasti Suomen ja Saksan itseltään eli fasistiselta hirmuvallalta, niin suomalaiset kuin saksalaiset eivät ole kyenneet tuntemaan empatiaa näitä ortodoksisia slaaveja kohtaan. Päinvastoin. 25 miljoonan neuvostoliittolaisen kuolema ei nosta surua suomalaisten tai saksalaisten sydämiin. Suomalaiset ja saksalaiset ovat menettäneet kyvyn empatiaan. Kuinka muuten on selitettävissä, että saksalaiset ovat 1990-luvulla pystyneet pommittamaan holokaustin uhreja serbejä tai että Saksa ja Suomi osallistuvat talouspakotteisiin Venäjää vastaan vaikka Ukrainan kriisi on Saksan ja Suomen osittain aiheuttama. Venäjän toimet ovat reaktiota USA:n ja EU:n tukeen Ukrainan väkivallalle.

Yhdysvallat on miehittänyt sotilallisesti Saksaa toisesta maailmansodasta lähtien. Saksa osallistuu läntisen arvomaailman mukaisiin lennokkimurhiin yhdessä USA:n kanssa. USA:n johtajat eivät peittele maailmanvallan tavoitteluaan ja ovat ylpeitä pakkovallan keinoistaan, joilla he hallitsevat paitsi maapallon ihmisten mieliä NSA:n avulla myös fyysisellä aseylivoimalla.

Suomen sotapropagandaa hallitsevat suuresta rahasta riippuvaiset mediat. Yle:n yksityiset tuotantoyhtiöt tuottavat yhä alkeellisempaa Venäjä-vastaista propagandaa, jolle ei löydy enää mitään koulunumeroa. Kokoomuksen ja RKP:n vaalibudjetit vastaavat heidän valtaansa talouselämässä. Yle:n uutiset ovat propagandaa ja sosiaalipornoa. Toimittajat käyvät sotatantereilla tai lentotukialuksilla ilman minkäänlaista viitekehystä jutuissaan. Verorahoilla maksetut uutiset ovat roskaa. Pelon ilmapiiriä lietsomalla on yllytetty lähes kaikki eduskuntapuolueet lisäämään asemäärärahoja. Uutis- ja ajankohtaistoimituksesta vastaava toimittaja Atte Jääskeläinen kehui eduskunnan järjestämässä turvallisuuspoliittisessa infossa miten uutiset ovat tasapuolisia. Hän itse varmistaa, että iltauutisissa Ukraina uutisen jälkeen uutisten lukija hokee "Venäjä kiistää". Tällä tasolla on vastaavan toimittajan objektiivisuus!

Jääskeläinen ei päästä televisioon muita kuin eduskuntapuolueita keskustelemaan keskenään. Tilaisuudet ovat loputtoman tylsiä ja vaikuttavat äänestysprosenttiin. Eduskunnan ulkopuolella olevat puolueet ovat keskusteluboikotissa. Sen sijaan Venäjä-uutisoinnissa Yle haastattelee vain katuparlamenttia, opposition jäseniä, jotka eivät ole koskaan päässeet parlamenttiin. Kuperkeikka on hullunkurinen. Yle syyttää Venäjää epädemokraattisuudesta kun Yle ei itse päästä Suomen oppositiota keskusteluihin lainkaan. Venäjän parlamentaarikkoja tai virkamiehiä ei haastatella koska tarkoituksena on saada suomalaisille Putin-kritiikkiä venäläiseltä katuoppositiolta.

Saksan Kroatiassa tukemat nationalistit ovat siirtyneet Ukrainaan taistelemaan. Oligarkkien fasistisin tunnuksin varustetut vapaaehtoispataljoonat taistelevat venäjänkielisiä itä-ukrainalaisia vastaan näiden eri maista tulevien joukkioiden kanssa.

Saksa ja Suomi katsovat virallisella tasolla, että rasismi on pahasta, mutta käytännön toimet puuttuvat. Jos venäläisiin kohdistuvan rasismin kaltaista toimintaa kohdistettaisiin somaleihin, olisi tasa-arvovaltuutettu, oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tavalla tai toisella puuttunut siihen. Nyt jokainen pieni koululainenkin ymmärtämättä mitä puhuu laukoo halveksuvia kommentteja naapurimaan presidentistä ja kansalaisista.

Muistamme pääministeri Stubbin taannoin kertoneen ajattelevansa juostessaan sotarikollisen Condoleezza Ricen sääriä ja olevansa USA:n etelä-valtiolainen (rotusorrosta tunnettu osa USA:ta) ja kannattavansa läntistä (USA-johtoista) arvoyhteisöä ja NATO:a. RKP:n Carl Haglund vaikuttaa vielä kireämmältä NATO:n kannattajalta. Saksan ollessa paitsi NATO:n jäsen, myös suuri Yhdysvaltojen armeijan asemamaa, ei Suomi Merkelin Saksan kyljessä voi olla humanismin ja empatian kannattaja. 

Läntisessä arvoyhteisössä epäitsenäinen toimija joutuu uhraamaan eläytymiseen ja luovaan ajatteluun perustuvan tavan hahmottaa maailmaa ja sen ristiriitoja. Se joutuu sopeutumaan USA:n ja Saksan jatkuvan sodan- ja laajenemisen logiikkaan ja sen perusteluina olevaan mielivaltaiseen valtapolitiikkaan. Ainoa keino Yle:n USA-vetoisen sota- propagandan vallasta pääsemiseen on mahdollisimman monen tietolähteen käyttäminen. BBC, Aljazeera, Russia Today ovat kanavia, joilla on empatiaa ja taustoitusta. Russia Todaylla eniten YK:n päätöksin taustoitettuja paneleita ja asiantuntijoita.Aljazeeralla on laajin toimittajaverkosto kohdemaissa. Sen erityispiirre on vahva sunni-muslimi samaistuminen.

Elämme kolmannen maailmansodan alusaikaa. Suomi asemoituu jälleen oletettujen voittajavaltojen puolelle, joka ei välttämättä ole demokratian ja inhimillisyyden kannalta hyvä asia. Suomi on aina valinnut samalla tavalla niin kauan kun sotapuolueet ovat vallassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: RKP, Kokoomus, sotapuolueet, Saksa, historia toistaa itseään, Merkel,

USA ja EU - mielivaltaa ja teatteria

Maanantai 16.3.2015 klo 9:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

USA:n ja EU:n kaksinaismoraali näkyy omien sotarikosten peittelyssä ja Venäjän toimien sanktioinnissa.

Yhdysvaltojen hallitus oli päättänyt sosialistisen Jugoslavian hajottamisesta kongressin lailla ja CIA:n ja NED:in toimilla. Saksa yhtyi tavoitteeseen pyrkimällä hyötymään taloudellisesti Kroatian itsenäistämisestä nationalistien avulla. Kroatian laittomille asejoukoille toimitettiin aseet Saksan asevarastoista.

Jugoslavian liittovaltio ei suostunut USA:n ja Saksan toimiin vaan puolusti perustuslakiaan, jossa osavaltioiden itsenäistymiset olivat mahdollisia neuvotteluin kaikkien muiden osavaltioiden kanssa yhteisissä hallintoelimissä.

Sen sijaan, että USA ja Saksa olisivat noudattaneet kansainvälisiä lakeja ja Jugoslavian perustuslakia ne turvautuivat tavoitteidensa mukaisesti tukemaan katolisen Kroatian nationalisteja ja Bosnian muslimikalifaattia rakentavia jihadisteja väkivaltaisiin vallanottoihin sotimalla liittovaltion armeijaa vastaan.

Saksa suostutteli kaikki muut EY- maat tukemaan Jugoslavian hajottamista. Se tunnusti Kroatian itsenäisyyden vaiheessa, jossa Kroatian asejoukoista ja liittovaltion kroaattisotilaista muodostettu armeija piti hallussaan yhtä kolmasosaa haluamastaan Kroatian valtion pinta-alasta. Saksa, USA ja EY saivat aikaan talouspakotteet - arvatkaa kenelle? - Jugoslavialle. Siis sille valtiolle, josta Slovenia, Kroatia ja Bosnia (USA:n ja Saksan tuella)olivat laittomasti irroittautumassa. USA:n ja Saksan toimien jälkeen Balkanilla oli kolme itsenäiseksi tunnustettua valtiota: Slovenia, Kroatia ja Bosnia mutta jäljelle jäänyttä Jugoslaviaa ei pidetty valtiona. Se menetti Yhdysvaltojen, Saksan ja EY-valtioiden toimesta myös YK:n jäsenyyden, oltuaan YK:n perustajajäsen ja liittoutumattomien maiden liiton puheenjohtajamaa. Jugoslavia ei voinut osallistua edes Barcelonan olympialaisiin kun taas Slovenia, Kroatia ja Bosnia voivat!

Nyt Ukrainaan! Neo-fasisti-nationalisti-joukot suorittivat USA:n ja EU:n, erityisesti Saksan ja Puolan tuella väkivaltaisen vallankaappauksen, jossa 100 ihmistä tapettiin. Väkivaltaiset joukkiot uhkasivat siirtyä Itä-Ukrainaan tekemään saman. Krim julistautui itsenäiseksi, samoin Donbass vaati äänestyksellä autonomiaa/lisää itsemääräämisoikeutta/ turvaa. Voimakkaan propagandan ja oligarkkien televisioasemien propagandan tukemana Ukrainassa järjestettiin vaalit, joihin aikaisempaa hallintoa tukeneet itä-ukrainalaiset eivät voineet osallistua. Vaalien jäkeen Kiovan hallitus oli täysin USA:n ja Saksan/EU:n vallan alla. Venäjä, joka oli pelastanut krimiläisten hengen väitettiin rikkoneen kansainvälisiä lakeja, kun se edesauttoi itsenäistymistä. Venäjän väitettiin tuoneen "vihreitä miehiä"/sotilaita Krimille vaikka Krimillä on vuosikymmeniä ollut täysin kansainvälisten lakien mukainen 20.000 venäläisen sotilaan tukikohta.

Jos USA ja Saksa olisivat toimineet Ukrainassa kuten ne toimivat Jugoslaviassa, itsenäisyystunnustukset olisi tullut antaa johdonmukaisuuden vuoksi Krimille ja Itä-Ukrainalle ja talouspakotteet Ukrainalle, koska se esti Krimin ja ja Itä-Ukrainan itsenäistymispyrkimyksiä. Krim ja Donbass olisi tullut jo tähän päivään mennessä ottaa YK:n jäseniksi. Olisi tullut perustaa Haagin Kansainvälinen Ukraina-tribunaali, joka olisi tuominnut Kiovan hallituksen sodanjulistuksen Itä-Ukrainalle sotarikokseksi, kuten Nürnbergin sotarikostuomioistuin teki sodan aloittajalle. 

Loogisuuden pohjalta Krim ja Donbass olisivat osallistuneet MM hiihtokilpailuihin, mutta Ukraina ei olisi voinut osallistua, koska sehän ei olisi Jugoslavia- esimerkin mukaisesti valtio lainkaan.

Venäjän toimiessa USA:n ja Saksan itselleen sallimalla tavalla, ne julistavat talouspakotteet Venäjälle! Kuperkeikka edellyttää massiivista propagandaa tuekseen.

Puolan entinen ulkoministeri kuvasi Puolan suhdetta USA:n seksuaalitermein: Puola otta Yhdysvalloilta suihin saamatta itselleen mitään. EU-parlamentti toimii samoin.  Se on tuominnut asioita, joista se ei tiedä mitään, mutta tekee päätöksen samaistuessaan osittain tiedostamattaan USA:n tarpeisiin ja ollen USA:n totaalisen tiedonvälityskontrollin alaisena. USA:n myötäilystä on tullut hengissäsäilymisen ja vallassapysymisen ehto.

EU-parlamentti on tuominnut "Srebrenican kansanmurhan" vaikka sellaiselle ei ole mitään tieteellisiä tai juridisia perusteita. Se on tuominnut Venezuelan hallituksen toimet, mutta sitä ei ole kiinnostanut USA:n hallituksen talouspakotteiden ja sen provosoimien mielenosoitusten vaikutus kokonaisuuteen. Venäjän suhteen vallitsee sama tarkoituksenmukaisuusajattelu - mikä tyydyttää USA:ta, se tehdään.

EU tuomitsee suureen ääneen ja "yhtenäisenä" Venäjän, mutta joka viikkoiset USA:n Saksan avustuksella tekemät lennokkimurhat Afrikassa, jotka ovat sotarikoksia, hyväksytään. Suomi sidotaan NATO-kumppanina laittomuuksiin Afganistanissa, Suomi edistää USA:n ja NATO:n sotia huolehtimalla jälkisiivouksesta eli pakolaisten, tosin minimaalisesta, vastaanottamisesta Suomeen.

Aseteollisuus tarvitsee sotia ja sotien hyväksymistä. Ukrainan laittoman hallituksen julistama sota itä-ukrainalaisille oli sotarikos. Kiitollisena tästä sodanjulistuksesta USA voi toimittaa entistä enemmän aseita Ukrainaan, Baltiaan ja luultavasti suomalaiset myös haluavat koululaitoksen kehittämisen sijaan ostaa rahoillaan yhä uusia aseita Yhdysvalloista.

Sisällissodasta lähtien suomalaiset ovat joutuneet olemaan sotapropagandan alaisia. Toisen maailmansodan jälkeen hävitty sota ei vähentänyt sotapropagandan tarvetta kouluissa, yliopistoissa, armeijassa ja historiankirjoituksessa.

Nyt kun media on pannut kaikki panoksensa NATO-propagandaan ja Venäjä-pelon lietsomiseen, sotapropagandan voimistamiselle on tarvetta, jotta kansalaiset eivät rupeaisi pehmoilemaan Venäjän kanssa. Uusia aseita on hankittava Yhdysvalloista, jotta säilytämme suosion yhdysvaltalaisten investoijien silmissä. Vaaleihin onkin saatu puolustusmäärärahojen lisäämistä haluavia ehdokkaita. Ei pehmoilua isien saamiseksi hoitamaan vauvoja ja inhimillistämään miehen kuvaa ja vähentämään perheväkivaltaa. Ei! Miehet on miehiä ja pojat on poikia! Kaikki aseisiin.

Tyttäreni palasi juuri Yhdysvaltojen talouspakotteiden köyhdyttämästä Kuubasta. Siellä vallitsee lämpö ja solidaarisuus koko yhteiskunnan mitassa. Meillä humanismin ja totuudenrakkauden alue yhteiskunnassa kutistuu entisestään. Kenellä täällä on aidosti hyvä olla?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: propaganda, Saksa, humanismi, EU:n moraali, USA:n vallan väkivaltainen laajeneminen

EU:n militarismi, kokoomus ja RKP

Keskiviikko 11.3.2015 klo 10:33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi pyrkii Kokoomus ja RKP edellä sotalippujen alle. Onko mikään kiihottavampaa kuin tankkikolonnien jytinä Baltiassa ja Finnmarkissa. Lentosotaharjoitus Rovaniemeltä yhdessä NATO-tovereiden kanssa. Mikä on uljaampaa kuin kuolema marssin soidessa. Ollaan mukana jossakin itseä suuremmassa.

1917- 1918 eduskunnan pöytäkirjoja lukiessa samat sotapuolueet, samat sotapuheet. Demokratia, yhteisvastuu kansalaisten tasa-arvon puute voidaan unohtaa kun sotatorvet soivat!

On traagista seurata avautuvaa näytelmää, joka seuraa EU:n omia virheitä Ukrainassa ja tarvetta kieltää nuo itse tehdyt virheet. Virheiden kieltäminen johtaa entistä suurempiin virheisiin, joiden tunnustamista ei voi sallia, jolloin tarvitaanvielä suurempia virheitä. Sitten tarvitaankin jo militarismin sivustatukea. Ollaan oikeasssa, ettekö usko tai täältä pesee tykin piipusta.

EU Saksan ja Puolan johdolla teki valtavan virheen liittoutumalla Yhdysvaltojen kanssa väkivaltaiseen vallankaappaukseen Ukrainassa. EU teki valtavan virheen ollessaan kykenemätön ahneudessaan ja sokeudessaan näkemään myötäelämisen kautta minkälainen maa Ukraina on. Kuinka riippuvainen sen talous ja yhteiskuntaelämä on Venäjästä. Kuinka monta miljoonaa ukrainalaista saa toimeentulonsa työssäolosta Venäjällä, kuinka monta venäläis-ukrainalaista avioliittoa on solmittu, miten tärkeä itä-ukrainalaisille venäjänkieli on, jonka asemaa EU salli Kiovan laittoman hallituksen uhata.

EU ei omassa propagandassaan paljastanut kuinka merkittäviä Ukrainan EU-lähentymissopimuksen sotilapoliittiset artiklat ovat niin Ukrainan kuin Venäjän turvallisuudelle. EU ei estänyt Kiovan laitonta hallitusta julistamasta sotaa itä-ukrainalaisia vastaan. Mihin muuhun kuin huonon politiikan ja henkisen väkivallan jatkeeksi ja tehostajaksi sotaa tarvittiin?

Yhdysvallat on jo pitkään harjoittanut laajentumistaan jatkuvien sotien ja terrorismin tukemisen avulla, jonka terrorismin tukemisen se peittää tai unohtaa kun se tulee liian kiusalliseksi. Omalla mantereella tapahtuvien väkivaltaisten laajentumisten, kansanmurhien ja hyväksikäyttöjen (intiaanit, orjat, rotusorto) jälkeen vuoroon on tullut Eurooppa (Jugoslavia ja Ukraina, Venäjä).Sama sortava asenne muihin kansoihin nähden toistuu kuin miten USA kohtelee omaa mustaa väestöään. Palestiinalaiset, afrikkalaiset, ukrainalaiset, venäläiset ovat toisen luokan kansalaisia Yhdysvaltojen ylemmyydentuntoisessa käsityksessä itsestään.

Jokainen, joka näki ARD:n Saksan yleisradioyhtiön dokumentin Saksan ja NSA:n yhteistyöstä ei voi enää pitää Saksaa erillisenä Yhdysvalloista. Kaikki laittomat lennokkimurhat Afrikan mantereella tapahtuvat Saksasta käsin. Saksa osallistuu USA:n laittomuuksiin täysin rinnoin. Ei ihme, että kaiken tuon salaisen toiminnan peittämiseen tarvitaan voimakasta propagandaa ja jokin tosielämän kohde, jota voidaan syyttää aggressiivisuudesta kun itseasiassa itse ollaan aggressoreita. Lennokkimurhissa viattomien uhrien suhde "murhattavaksi tarkoitettuihin" on 47/ 1300 jäkimmäisen tarkoittaessa viattomia uhreja.

Koko pinnanalainen salainen väkivaltakoneisto joka pitää kourissaan jokaisen meistä maailmankansalaisista on niin mieletön, että sen peittämiseen tarvitaan mahtava määrä aseiden kalistelua ja sotameteliä, jonka kohde on Venäjä, jotta meidän kansalaisten huomion estetään tiedostamasta totuutta ja reagoimasta siihen. Sillä metelillä estetään näkemästä ja kokemasta todellisuutta, joka tarkoittaa, että Yhdysvaltojen jatkuvan sodan logiikan taustalla oleva ase- ja muu teollisuus yhdistettynä EU:n vastaaviin taloudellisia intressejään puolustaviin tahoihin on syyllinen epäinhimillisyyden, fasismin, juutalaisvainojen ja ihmisten kurjistumisen voimistumiseen.

Suomessa kokoomus ja RKP ovat solidaarisia tuolle taloudellisen vallan etujen mukaiselle toiminnalle, jota vallan ylläpitoa voimistetaan militarismilla. Ollessani lakivaliokunnan jäsen Elisabeth Rehn, RKP, valiokunnan puheenjohtaja, oli aina tuon taloudellisen vallan lähettiläs ja eriarvoisuuden lisääntymisen varmistaja.

EU- armeijan nostaminen keskustelun keskiöön aikana, jolloin kansalaisten kannalta tärkeämpää olisi puhua rauhasta, yhteistyöstä, keskinäisestä kunnioituksesta ja totuudesta. Aseidenkalistelu ja EU-armeijasta puhuminen siirtää huomion todellisista tärkeistä asioista syrjään. Oikeistojohtoinen NATO- EU on vaarallinen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ekspansio ja sodan logiikka, militarismi, Saksa, USA, kokoomus, RKP

EU liittoutuu USA:n sotahaukkojen kanssa

Keskiviikko 4.3.2015 klo 11:51 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU:n suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen ylittää kaikki demokratian ja perustuslaillisuuden noudattamisen rajat. Valtavalla läntisellä propagandavyöryllä yritetään ohittaa ja jättää huomiotta fasistisen äärioikeiston vallankäyttö sen käydessä "valkoisen rodun ristiretkeä venäläisiä ja juutalaisia itä-ukrainalaisia vastaan".

Ukrainan kohtalo muistuttaa niin paljon Jugoslavian hajottamista, että Slovenian presidentin lausunto sopii kuvaamaan sitä, miten propaganda voittaa tosiasiat. Slovenian presidentti totesi pari päivää sitten RT:n Worlds apart ohjelman Oksana Boykon haastattelussa, että Slovenia oli Jugoslavian miehittämä! Näinkö meidän pitäisi historiaa lukea. Slovenialla oli jäsen Jugoslavian liittovaltion presidenttineuvostossa niinkuin kaikilla muillakin Jugoslavian osavaltioilla. Miehittikö Slovenia itseään? Slovenia olisi voinut itsenäistyä neuvotteluilla, mutta se halusi kaiken. Neuvotteluissa olisi tullut ottaa huomioon muiden osavaltioiden kannat ja sovittaa ne yhteen. Slovenian, Kroatian ja Bosnian kansallismieliset USA:n ja Saksan tukemat nationalistiset johtajat ryhtyivät mieluummin piirittämään asejoukoillaan liittovaltion armeijan kasarmeja, katkaisivat sähkön, veden ja ruoanjakelun kuukausiksi aivan kuten Ukrainan laiton hallitus julisti sodan maansa alueille, jotka halusivat ainoastaan tasaveroista kohtelua muiden kanssa.Sodan julistuksen lisäksi Kiovan hallitus katkaisi eläkkeiden maksun, pankkiyhteydet ja sosiaaliturvan Itä-Ukrainassa. Koulut ja päiväkodit oli suljettava. Viimeksi Kiovan hallitus on katkaissut kaasun tulon putken rikkoutumisen verukkeella.

Yhdysvaltojen globaalin vallankäytön tavoitteena on vahingoittaa Venäjää pyrkimällä mm hallitsemaan Euroopan energiantuontireittejä syrjäyttämällä Venäjä. Saksa, joka toimi Jugoslavian hajoittamisessa taloudellisten etujen saamiseksi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, olisi voinut Ukrainan suhteen ottaa USA:n sotahaukoista poikkeavan linjan.Näin se ei tehnyt. Se teki yhdessä Venäjän kanssa suunnitellun South Stream reitin toteutumisen mahdottomaksi. Miksi?

Näennäisestä rauhantahtoisuudestaan huolimatta liittokansleri Merkel näyttää prof. Steven Cohenin mukaan kallistuneen niiden Saksan teollisuuspiirien puolelle, jotka käyvät kauppaa pääasiassa länteen ja Yhdysvaltoihin. Venäjän kanssa kauppaa käyvä teollisuusjohtajien joukko on pienempi.

Tästä johtuen Merkel on tukenut EU:n Venäjä-pakotteita. Siten Merkel on joutunut yhdessä muun EU-eliitin kanssa sulkemaan silmänsä fasististen joukkojen voimistuneelta vallalta Ukrainassa, omasta osuudestaan äärioikeistolaisessa USA:n tukemassa vallankaappauksessa. Merkel ei myöskään ole vaatinut Maidanin tarkka-ampumisten tutkimusta tai objektiivista Malesialaiskoneen alasampumisen tutkintaa.

Poroshenko on menettänyt luotettavuutensa maansa sisällä. USA pyrkii hinnalla millä hyvänsä pitämään Venäjän propagandansa keskiössä. Jos jotakin poliitikko Nemtshovin murha on hyödyttänyt, niin se on auttanut peittämään kaikkea sitä, mitä Yhdysvallat pikaisesti pyrkii ahmaisemaan itselleen Ukrainassa yhteistyössä amerikkalais-, liettualais-, georgialaisen Ukrainan hallituksen kanssa.

Venäjä on Ukrainan tärkein kauppakumpppani. Venäjällä ei ole halua saada rajanaapurikseen fasististen sotaherrojen palkkasotureiden hallitsemaa roskavaltiota. USA:n sotahaukat haluavat jatkaa sotaa ja kouluttaa ja aseistaa nimenomaan näitä fasististen tunnusten alla taistelevia joukkoja. USA:n vaikutuspiirissä oleva IMF on antanut 17 miljardin dollarin lainan Ukrainalle. Prof. Steven Cohen arvioi USA:n siten kiertävän laittoman asetuen antamalla presidentti Poroshenkon itse ostaa IMF:lainalla aseita Yhdistyneistä Arabiemiraateista.

Yhdysvaltojen talouspiirien intressinä on hallita Ukrainan energiakuljetuksia ja tuotantoa.Liuskekaasun tuotanto sen ympäristöriskeistä huolimatta oli kuuluisan Jaltan konferenssin (jossa Ukrainan lännettämisestä sovitiin)keskeinen aihe. Monsanto pyrkii geenimuunnellun viljan tuotantoon Ukrainan viljavilla mailla. Kenelle gmo vilja aiotaan myydä? Ainakin toistaiseksi Venäjä suhtautuu kielteisesti GMO:on samoin useat EU-maat. Presidentti Obama vuorostaan on innokas GMO-uskon viejä.

Eurooppalaiset ovat heräämässä TTIP:n, Trans-Atlantic-Trade and Investment Partnership sopimuksen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä, epädemokraattisuuteen. Ukraina, joka ei ole EU:n jäsen on Eurooppaakin haavoittuvampi USA:n vallankäytölle. Konkurssitilassaan sen on myytävä satamansa Mustanmeren rannalla, otettava gmo käyttöön, saastutettava maa särötyksellä, alistuttava kaikkeen mitä "siirtomaaherra" haluaa.

USA-EU-Ukraina on kuin painajaismainen teatteriesitys, jossa Venäjälle on annettu pahiksen rooli. Eilen kävellessäni huomasin hymyileväni USA:n ulkomisteri Kerryn vakuutukselle, että USA ei ole kehittelemässä värivallankumousta Venäjällä. USA näyttäytyi mielessäni Isoäidiksi pukeutuneena susihukkana, joka vakuutti huolenpitoaan Punahilkka- Putinille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Punahilkka-Putin, EU:n ulkopolitiikka, USA:n sotahaukat, Merkel ja Saksan teollisuuspiirit, Ukrainan fasistit, Venäjän syyllistäminen

EU hyväksyy fasismin kun se hyödyttää taloudellisesti

Torstai 29.1.2015 klo 12:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

USA ja Saksa toimivat fasismin edistäjinä Euroopassa 1930-luvulla. USA:n oikeistolaiset pankkimiehet alkoivat rahoittaa Saksan aseistamista Hitlerin valtaannousun jälkeenkin. Senaattorii Vanderberg katsoi että Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tulisi tukea vastakkaisia osapuolia toivoen aseteollisuuden nostavan maata lamasta.

1990-luvun aikana Balkanin valloituksen katsottiin hyödyttävän sekä Saksaa, että Yhdysvaltoja taloudellisesti että sotilaallisesti. Kroatialaiset Yhdysvaltoihin ja Kanadaan paenneet fasistit jälkeläisineen palailivat pikkuhiljaa entiseen kotimaahansa.Kroatian fasistivaltion johtajien maine palautettiin. Patsaita pystytettiin. Saksa tuki fasistisia asejoukkoja, katolisen kirkon rahastot rahoittivat.

Yhdysvallat ja Saksa käyttävät fasistisia ja jihadistisia liikkeitä, jos niistä on taloudellista hyötyä samalla kun ne näennäisesti kauhistelevat natsimielenosoituksia.

Euroopan unionin jäsenmaista Baltian maat eivät ole käsitelleet natsimenneisyyttään. En ole nähnyt elokuvia tai kaunokirjallisuutta, joissa olisi kuvattu sitä intoa, millä virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset suorastaan teurastivat kymmeniä tuhansia muualta Euroopasta tuotuja juutalaisia ja fasismiin kriittisesti suhtautuvia kansalaisia. Nämä teloittajat ja vanginvartijat saivat turvapaikan Kanadasta, USA:sta, Australiasta ja Isosta-Britanniasta.

Fasististen julmuuksien käsittelemättömyys ja kieltäminen on synnyttänyt nyky-Eurooppaan räjähdysvaaran. Psykiatriselta kannalta "kieltäminen" on kokonaisvaltaisin ja voimakkain torjumisen muoto, jonka vaihtoehtona on mielen hajoaminen ja avuttomuus.

Tarve kieltää oma syyllisyys on johtanut siihen, että tuhoamisleirien merkitys on kiellettävä. Tilanteen kaameus vain on siinä, että kieltäminen johtaa väkivallan toistamiseen. Jos teloituksista olisi joutunut vastuuseen ja jokainen olisi kohdannut tekojensa seuraukset, surutyö olisi voinut alkaa.

Ukraina on toistanut Kroatian tavoin historiansa. Fasistijohtajille on pystytetty patsaita ja maine palautettu. Väkivaltaisella vallankaappauksella synnytetty hallitus julisti sodan vähemmistökansalle, toista kieltä puhuvalle Itä-Ukrainan väestölle uhaten tehdä saman kuin Maidanin väkivaltaiset teloittajat olivat tehneet Kiovassa.

Hyvällä syyllä voi sanoa, että Venäjä pelasti Krimin asukkaat teurastukselta, jonka kohteeksi Itä-Ukrainalaiset ovat nyt joutuneet. Euroopan neuvoston parlamentti on kuitenkin kokouksessaan, jossa se eväsi Venäjältä äänestysoikeuden, korottanut Krimin tataarit erityissuojelukseen. Tataarithan muodostivat fasistisen ryhmän taistelemaan puna-armeijaa vastaan, jolloin heidät niin syylliset kuin syyttömät karkoitettiin Siperiaan. Yhteistä Kroatialle ja Ukrainalle tässä on fasistien maineenpalautus olivat fasistit sitten missä päin Eurooppaa tahansa.

Fasistien maineen palautus edellyttää juutalaisten ja serbien holokaustin vähättelyä. Serbien holokaustin kieltämisen kliimaksina voi pitää Belgradin pommitusta 1999. Serbit ovat kannattaneet perustuslaeissaan, niin Jugoslavian kuin Serbian aikana demokratiaa.Saksalaiset pommittivat Belgradia kuten toisen maailmansodan aikana. Jos pommituksen kohteena olisi ollut Jerusalem, EU ei olisi sitä hyväksynyt.

Yhdysvaltojen ja Saksan taloudellisia ja sotilaspoliittisia etuja palveleva media on kääntänyt mustan valkoiseksi. Kieltämisdefenssi on muuttanut syylliset syyttömiksi.

Jotta fasistisen menneisyytensä ja nykyisen fasismista hyötymisen voi peittää tarvitaan voimakasta propagandakoneistoa. Sen avulla on venäläisistä tehty tämän päivän rasismin kohteita. Venäläisistä, jotka kantoivat raskaimman uhrin fasismin torjumisessa on tehty aggressoreita. Ukrainan pääministeri yritti Berliinin puheessaan kääntää historian päälaelleen. Psykiatrina tällainen toiminta täyttää vakavan luonnehäiriön tunnusmerkit. Valitettavasti nämä tunnusmerkit täyttäviä aineksia näkee Euroopan neuvoston parlamentin ja ETYJ:n kokouspöytäkirjoissa, EU:n päätöksissä, jotka koskevat Venäjää tai Yhdysvaltojen johtajien puheissa, joissa Russia Today:n ohjelmia kutsutaan "vihollisen propagandaksi".

Eurooppa on kaoottisessa tilassa. Terveelle järjelle olisi tilausta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 1930-luku palaa, USA:n ja Saksan suhde fasismiin, Baltia ja fasismi, kieltäminen defenssinä

Vanhemmat kirjoitukset »