Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Suomen rauhanpolitiikka EUhun liittymisen jälkeen

Maanantai 25.10.2021 klo 12:05 - Pirkko Turpeinen-Saari

SUOMEN RAUHANPOLITIIKKA EUhun LIITTYMISEN JÄLKEEN

puhe YK:n päivänä Lapin rauhanpuolustajien rauhanmarssin jälkeen järjestämässä tilaisuudessa


Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen rauhanpolitiikka päättyi 27.1.1982 Suomen tasavallanpresidentti Urho Kekkosen jäädessä sairauslomalle ja saman vuoden syksyllä luopuessa virastaan sairauden vuoksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen, YYA sopimuksen ystävyydestä ja yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa ja sopinut asevarustelun rajoituksista ja sitoutunut olemaan tuomasta ydinaseita Suomen maaperälle.

Kolmekymmentäluvun kokemukset tiiviistä yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa sekä Mannerheimin johtaman sotilaskomitean valta Suomen politiikassa oli johtanut siihen, että presidentti Kekkonen suhtautui armeijaan etäisesti ja kirkkoon vielä etäisemmin.

Suomen pääomapiirien vallankäyttö Suomen sisällissodassa ja liittoutuminen Saksan kanssa työväen lyömiseksi ja Suomen liittämiseksi Saksan keisarikuntaan oli vähitellen johtanut pysyvään asennemuutokseen myös Kekkosen mielessä.

Presidentti Kekkonen piti oikeistolaista kokoomuspuoluetta vaarana Suomen rauhanpolitiikalle.

Presidentiksi Kekkosen jälkeen tullut Mauno Koivisto nimitti vuoden 1987 vaalien jälkeen Suomeen hallituksen kokoomuksen Harri Holkerin johdolla. Muina puolueina olivat sdp, rkp ja maaseudun puolue. Tämän hallituksen aikana valmisteltiin Suomen liittymistä tiiviimmin läntiseen Eurooppaan.

Suomen pääomapiirit oletettavasti kokivat myönteisenä sen, että European Round Table of Industrialists, Euroopan teollisuuspiirien yhteenliittymä, valmisteli tulevan Euroopan Unionin peruskirjan artiklat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi vuonna 1987 varoituksen antamista minulle salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa. Olin nimittäin kertonut ruotsalaisen Round Table of Industrialists järjestön puheenjohtajan, Volvon pääjohtaja Per Gyllenhammarin, istuvan myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman aseteollisuusyrityksen hallituksessa. Päättelin aseteollisuuden etujen tulevan liian ratkaiseviksi tulevan EU:n toiminnassa.


Tämä arvioni on osoittautunut oikeaksi.

Aseteollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja muun sotilaallisen toiminnan on osoitettu olevan maapallon pahin saastuttaja. Ovatko Suomen tai muiden EU-maiden poliitikot nostaneet tämän hälyttävän seikan ilmastonmuutoksen torjunnan pääkohteeksi? Eivät. Sotateollisuuden ympärillä on tässä suhteessa täysi hiljaisuus.

Euroopan ollessa 1990-luvulla myllerrysten kourissa Suomen valtiolliset toimijat katsoivat kansainvälispoliittisen tilanteen mahdollistavan Suomelle livahtamisen Länsi-Euroopan syliin. Presidentti Koivisto myöntyi irrottautumiseen Pariisin rauhansopimuksesta. RKP:n puolustusministeri Elisabeth Rehn nosti asekätkijät ja Lotta Svärd-järjestön uuteen kukoistukseen. Äärimmäisestä taloudellisesta hätätilasta huolimatta hallitus tilasi Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät. 1930-luvun ilmapiiri oli palannut.

YYA-sopimus sovittiin purettavaksi ja korvattavaksi ystävyyteen perustuvalla Suomen ja Venäjän välisellä rajasopimuksella.

MITÄ SUOMEN POLIITIKKOJEN MIELESSÄ LIIKKUU?

Olen työskennellyt 25 vuotta, elämäni tärkeimmät vuodet psykoottisten, mieleltään hajonneiden ihmisten parissa. Kanssakäyminen on mahdollista vain äärimmäisen aitouden ja tunneherkkyyden varassa. Psykoottinen ihminen tunnistaa aitouden ja tulee kanssakäymiseen vain tuota aitouden siltaa pitkin.

Sama pätee lapsiin. Vain aito vuorovaikutus ja lapsen kuuntelu tekee mahdolliseksi sen, että hän kasvaa inhimilliseksi ihmiseksi.

Miten meille suomalaisille käy toistuvasti niin, että johtajamme valitsevat meille inhimillisyyden sijaan väkivaltaan, aseisiin ja vallankäyttöön perustuvat puitteet.

Sisällissotaan jouduttiin kesällä 1917 itsenäisyyden taanneen valtalain vastustajien salaisten neuvottelujen ja niitä seuranneen eduskunnan hajottamisen kautta. Keisarillisen Saksan yhteyteen pyrkineet voimat saivat yliotteen, perustivat porvarillisen armeijan tammikuussa 1918 ja yhteistyössä Saksan armeijan kanssa murskasivat demokratiaa ja nykypäivänä itsestään selviä oikeuksia vaatineet työläisjoukot.

Siten voidaan sanoa, että asiat päätettiin kulisseissa.

Presidentti Ståhlberg esti kenraali Mannerheimia saamasta itselleen suojeluskunnista yksityistä armeijaa eikä Mannerheim onnistunut heimosotien avulla tuhoamaan neuvostovaltiota. Hän ei tohtinut ryhtyä lapualaisten päälliköksi vaan toimi Suomen saksalaissuuntauksen virrassa yhteistyössä Göringin kanssa perehtyen Hitlerin menetelmiin. Suomen demokratia purettiin jopa Saksaan verrattuna etuajassa. Saksan armeijan kenraalit juhlivat Mannerheimin rinnalla ”Vapaussodan voittoa” vuotuisissa kekkereissä joissa ”Alte kameraden”-laulu raikui.

Toisinajattelijoiden vangitsemiset ja teloitukset olivat 1930 luvulla todellisuutta. Talvisotaan lähdettiin, rinta rottingilla olihan Hitler luvannut, että hän sallii ruotsalaisten auttaa suomalaisia sodassa Neuvostoliittoa vastaan, vaikka itse ei vielä Molotov-Ribbentropin sopimuksen johdosta pysty auttamaan. Italialaisten fasistien apu Suomen armeijalle talvisodan aikana oli myöskin saanut Italian ulkoministeri Cianon mukaan Hitlerin siunauksen. Pohjoismaiden johtajat taputtivat lokakuussa 1939 yhteisessä päämiesten neuvottelussa Suomen hallitusta selkään: kyllä sota tulee hyvin menemään.

Suomen Saksa-suuntautuneelle eliitille toisen maailmansodan jälkeinen aselepo ja Pariisin rauhansopimus oli järkytys. Fasististen järjestöjen lakkautus ja demokraattiset oikeudet kaikille olivat ennenkuulumattomat sodan alusaikaan verrattuna.

Presidentti Urho Kekkosen aika oli jatkuvaa ponnistelua rauhan ja hyvien suhteiden ylläpitämiseksi erityisesti Neuvostoliittoon.

YK:n jäsenyys, 1970 -80-lukujen työväenjärjestöt ja -sanomalehdet, YK:n päivän rauhanmarssit ja puhetilaisuudet ylläpitivät perheissä ja kouluissa demokratian ja rauhan kunnioitusta.

Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bushin George Sorosin ja nk talousgurujen yhdessä Neuvostoliiton uusien oligarkkien ja Jeltsinin kanssa suorittama presidentti Gorbatsovin vallasta syökseminen ja kansallisvarallisuuden ryöstö romahduttivat Neuvostoliiton.

Neuvostoliiton merkitys kansainvälisen rauhan ja kehittyvien maiden tukijana väistyi. Samaan aikaan mureni Saksan demokraattinen tasavalta, joka johti Saksojen yhdistymiseen.

Näiden sosialististen maiden tuhoutuminen johtui pitkälti läntisen valtamedian vaikutuksen voimistumisesta, läntisen taloudellisen vallan suuresta merkityksestä sekä siitä että sosialistisissa maissa ihmisten olisi tullut henkisesti kyetä ylittämään kulutusyhteiskunnan synnyttämät tarpeet ja korvata ne solidaarisuuden tuomalla tyydytyksellä. Missään Euroopan sosialistisessa maassa johtajat ja politrukit eivät näyttäneet esimerkkiä vaatimattomuudesta hyveenä.

Saksojen yhdistyminen aiheutti liittokansleri Kohlille tarpeen lähteä ryöstöretkelle Jugoslaviaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat halusivat sotilaallisen sillanpääaseman Balkanille.

Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni olivat muotoutumassa. Liittokansleri Kohl, Angela Merkel hänen ministerinään ylipuhuivat vastustelevat EU-jäsenkandidaatit Jugoslavian hajottamisen puolelle Maastrichtin kokouksessa v.1992. Hajottamisen lähtölaukaus oli Kroatian itsenäisyyden tunnustaminen hetkellä, jolloin Kroatia oli säätänyt serbivastaisen rasistisen perustuslain, piti sotilaallisesti hallussaan vain 1/3 Jugoslavian liittotasavallan Kroatian alueesta. Tämä kansainvälisten lakien ja Jugoslavian perustuslain vastaisuus ei mietityttänyt.

Kohl ajoi USA:n presidentiksi tulleen Bill Clintonin, Osama bin Ladenin ja Yhdysvaltojen kroaatti- ja natsidiasporan rahoittamana Jugoslavian hajottamisen myrskyn lailla. Yhdysvallat ja CIA olivat aloittaneet fasistien ja muslimiveljeskunnan tukemisen jo 1950- luvun alkupuolella, diasporan antaessa sivustatukea.

Aseita hankittiin DDR:n ylijäämäasevarastoista sekä Osama bin Ladenin lentorahdilla Lähi-idästä. On liikuttavaa suomalaisten näkökulmasta, kun Suomen EU-jäsenyyden pääneuvottelija Pertti Salolainen kehui saaneensa Kohlin ja ulkoministeri Klaus Kinkelin avulla Suomelle aseita samasta DDR:n varastosta.

Klaus Kinkel totesi heti ulkoministeriksi tultuaan että ”serbit on saatava polvilleen.” Olivathan he jo olleet polvillaan toisen maailmansodan aikana, jolloin Saksan liittolaisilla, natsi -kroaateilla, muslimit apulaisinaan oli keskitysleirit serbeille. Muun muassa Jugoslavian presidentti Milosevicin vaimon äiti oli kuollut keksitysleirillä.

Yhdysvaltalainen senaattori Joe Biden totesi serbien oleva ”kretiinejä”, vajaa -älyisiä. Siis natsi -ajan tapaan epäihmisiä.

Mitä suomalaiset tiesivät Balkanin kansoista. Mitä suomalaiset käsittivät tapahtuvan ympärillään Euroopassa, johon he suin päin syöksyivät. Oliko niin, että vanha intuitio siitä, että natsien kanssa on hyvä olla liitossa, oli ottanut vallan. Mitä muuta serbien kohtelu oli kuin natsismia.

Suomen poliitikot vaikenivat tosiasioista Jugoslavian hajottamisen alkuaikoina 1992-95. Asioista, joista Yhdysvallat halusi vaiettavan, vaiettiin. Presidentti Clintonin tilaamat lavastukset tiedotettiin tosina.
Suomalaiset eivät tienneet yhdysvaltalaiskenraaleiden johtavan muslimiarmeijan taisteluita Sarajevossa.
Suomalaiset eivät tienneet Sarajevon toriräjäytysten lavastusta serbien tekemäksi. Niiden seurauksena muslimiarmeija tilasi muutaman tunnin sisällä NATO-pommitukset serbien niskaan koska todellisten syyllisten paljastamiseen kului päiviä ja viikkoja. Suomalaiset eivät tienneet Yhdysvaltalaiskenraalien harjoittavan kroaattiarmeijaa suorittamaan serbien kansanmurhaa Kroatian Krajinassa.

Liittolaisuus Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa oli tuolloin kuten nytkin totuutta tärkeämpää.

Presidentti Clinton oli tilannut vuonna 1993 Bosnian muslimipuolueelta 5000 ruumista Srebrenicasta. Jokainen voi Youtubesta nähdä videon, jossa muslimipuolueen edustajat kokouksessaan ihmettelevät, mistä ruumiit saataisiin ja kuka niitä haluaa. Clintonin mukaan, jos sellainen määrä ilmoitettaisiin, NATO voisi ryhtyä pommittamaan serbejä.

Muslimien hyökkäyksissä Srebrenicaa ympäröivin serbikyliin vuosina 1992-93 kuoli yli 2000 siviiliä askareissaan. Bosnian serbikenraali Mladic ilmoitti, että näin ei voi jatkua. Srebrenicaa ei ollut lupauksista huolimatta demilitarisoitu vaan sieltä käsin muslimiarmeija ja jihadistit (Osama bin Ladenin presidentti Izetbegovicin pyynnöstä toimittamat taistelijat) tekivät brutaaleja hyökkäyksiä rauhallisiin kyliin. He videoivat itse niitä ja näyttivät länsilehtimiehille ylpeinä. Yhtäkään näistä videoista ei esitetty ICTY-tuomioistuimessa, jonka NATO-maat pystyttivät serbejä tuomitsemaan.

Kenraali Mladic otti Srebrenican haltuunsa heinäkuussa 1995 käytännössä ilman vastarintaa. Rauhallisten neuvottelujen jälkeen sovittiin järjestettäväksi bussikuljetus niille, jotka haluavat laskea aseensa ja lähteä kaupungista. Jokaiseen bussiin oli Mladicin määräyksellä tultava YK-sotilas turvaksi.

Aseita laskemaan haluttomat tuhannet Srebrenican muslimiarmeijan ja siviilien joukot lähtivät kulkemaan metsien ja miinakenttien läpi 60km päässä olevaan Tuzlan kaupunkiin, jossa oli Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Matkan varrella käytiin lukuisia taisteluita. Osa serbitaistelijoista olivat niitä, joiden kotikyliin oli aikaisemmin hyökätty, osa muslimitaistelijoista oli niitä, jotka olivat hyökänneet ja polttaneet serbikyliä.

Sarajevossa muslimijoukkoja johti yhdysvaltalainen kenraali John Galvin.

Parin viikon päästä Tuzlassa olevat yhdysvaltalaiset tiedottajat väittivät Srebrenicassa tulleen teloitetuksi 8000 muslimimiestä ja poikaa vaikka siitä ei ollut mitään todisteita. Väite oli 60km päässä tapahtumapaikalta tehty tarkoitushakuinen päätelmä. Punainen risti oli ilmoittanut tuhansien ihmisten olevan kadoksissa omaisiltaan. Tätä punaisen ristin ilmoitusta ja Srebrenican joukkomurha -lavastusta käytettiin harhautuksena. YK:n sotilastarkkailijoiden mukaan näytti siltä, että Srebrenicaa koskevalla sensaatiomaisella uutisella haluttiin peittää samaan aikaan , elokuun taitteessa Kroatian puolella, 350 km päässä Tuzlasta tapahtuva serbien kansanmurha.

Ennen toista maailmansotaa Kroatian alueella asui 2, 5 – 3 miljoonaa serbiä. Heidän määränsä oli laskenut n. 750 000:een vuoteen 1990 mennessä.

Yhdistetyt kroaatti- ja albaanijoukot olivat 10 kk harjoittelun jälkeen lähdössä ajamaan kaikki satoja vuosia Kroatiassa asuneiden serbisukujen edustajat ulos Kroatiasta. Kroatian presidentti Tudjman vaati puheessaan 31.7.1995, että serbien on kadottava Kroatiasta. ”Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta.”

Karkotustaistelun nimi oli Operaatio myrsky. 250 000 serbiä ajettiin maasta tuhansien kuollessa matkalla pommeihin ja tykkituleen. Tämän operaation oli harjoittanut yhdysvaltalaiset kenraalit. Yhdysvalloissa tätä taistelua kutsutaan ”hienoimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan.”

Srebrenican lavastusta sekä Sarajevon Markale-torin räjähdys -provokaatiota käytettiin perusteluna serbeihin kohdistetuille NATO-pommituksilla.

Suomalaiset Elisabeth Rehn ja Helena Ranta esiintyivät useissa Yle:n dokumenteissa ja uutisissa valittaen muslimien kohtaloa. Kertaakaan ei heidän suustaan kuullut sitä mitä Bosniassa todella tapahtui. Kertaakaan he eivät maininneet olleensa kalifaatin rakentamisessa auttaneen Osama bin Ladenin puolella. He ovat ainoastaan vahvistaneet Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita; lavastuksia, harhaanjohtavia tietoja, tunnepitoisia dokumenttielokuvia ja historiaan jääviä Wikipedia -tietoja.

Nykyisin Srebrenican joukkomurhan kieltäminen on julistettu laittomaksi Bosniassa. Siten tieteellisyys on myös tullut kielletyksi. Sama koskee myöhemmän Kosovon Racakin taistelun tosiasioiden kertomista. Kosovossa asuva serbikansanedustaja Ivan Todosijevic tuomittiin hiljan 2 vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän taistelusta.

Daytonin rauhansopimuksessa Bosniaan määrättiin eräänlainen siirtomaaherra hoitamaan presidentin virkaa ja alue jaettiin muslimien ja kroaattien osaan sekä serbeille kuuluvaan Republika Srpskaan. Daytonin sopimuksesta livetään EU:n NATO-maiden ja Yhdysvaltojen toimesta vähä vähältä. YK:n päätösvaltaa yritetään siirtää EU:n NATO-maille. Serbitasavallan oikeuksia pyritään vähä vähältä kaventamaan.


Suomen liityttyä EU:hun alkoi Kosovon irrottaminen Serbiasta. Suomen hallituksella ja presidentti Ahtisaarella on merkittävä rooli tässä prosessissa.

Suomen liittyessä EU:hun Bosnian sota oli lopuillaan. CIA jatkoi Kosovon albaanien sotilaskoulutusta Albanian puolella Serbian rajan tuntumassa. Saksa ja Osama bin Laden rahoittivat vielä vuoteen 1998 terroristeiksi kutsuttujen Kosovon albaanien koulutuksen mm Turkissa.

Vuosien 1998-99 taitteessa sissien nimitys muuttui Yhdysvaltojen ulkoministeriön puheenparressa vapaustaistelijoiksi.

Kymmenen vuoden aikana 1990-luvun alusta lähtien Serbian maakunnan Kosovon albaanien enemmistö ei ollut halunnut osallistua monipuoluevaaleihin. He halusivat suoralla toiminnalla, ajoittain väkivalloin muodostaa oman valtion, toteuttaa oman vain albaaneille tarkoitetun koulujärjestelmän, terveydenhuollon jne. Albaanit kieltäytyivät myös toimimasta valtion viroissa tai valtion yrityksissä. Suoritustasoltaan nämä ”omat” laitokset eivät olleet tasoltaan Jugoslavian valtion tai kansainvälisen toiminnan tasolla.

Kehityksen seurauksena albaaniväestö luonnollisesti köyhtyi. Myös albaanien suorittamat väkivallanteot poliiseja, serbisiviilejä ja serbien kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja kohtaan lisääntyivät. Jugoslavian hajottamista tavoittelevat USA ja EU sekä valtamedia kuitenkin ihastelivat ja rohkaisivat tätä suoraa toimintaa.

Jugoslavian hallitus ja niin kutsuttu kansainvälinen yhteisö kuitenkin pyrki rauhoittamaan tilannetta ETYJ:n tarkkailijoiden avulla vuosina 1998-99. Nämä tarkkailijat seurasivat ja arvostelivat kuitenkin vain sitä noudattaako Jugoslavian armeija sopimuksia, sissien saadessa toimia kuten halusivat.

Yhdysvaltojen ETYJ:n tarkkailijat olivat enimmäkseen myös CIA:n palveluksessa. He antoivat satellitti-puhelimensa sissien käyttöön ja useilla sissipäälliköillä oli NATO n päällikön Wesley Clarkin suora puhelinnumero käytössään serbien niskaan suunnattavien pommitusten ohjailua varten. Albaanisissit toimivat omaa etua ajaessaan NATOn suorina yhteistyökumppaneina.

Jugoslavian hajottaminen oli käytännössä Euroopan ja Yhdysvaltojn kansalaisille suunnattu näytelmä, jossa USA:n NATO:n ja erityisesti Saksan tavoitteet esiteltiin hyvinä ja humaaneina ja holokaustin uhreille serbeille oli varattuna Hitlerin rooli.

Yhdysvaltojen tosiasiallinen tavoite oli koko Balkanin sotilaallinen miehitys. Bosnian NATO-miehitys oli jo toteutettu ja Yhdysvallat oli pienintä yksityiskohtaa myöten päättämässä kaikesta mitä maassa tapahtui.

Rambuillet’in neuvottelut keväällä 1999 oli kutsuttu koolle, jotta Jugoslavian hallitus ja kapinalliset albaanit voisivat sopia rauhanomaisesta kehityksestä. Tavoite oli kuitenkin näennäinen. USA liittoutui neuvottelussa, jota se yksinvaltiaasti myös hallinnoi, Kosovon väkivaltaista Drenican mafia -järjestöä johtaneen Hashim Thacin kanssa jättäen neuvotteluja ja rauhaa kannattavan Ibrahim Rugovan syrjään. Yhdysvallat ei halunnut rauhanomaista kehitystä. Se halusi NATO-miehityksen.

Rambuillet’in neuvottelut päättyivät salaisena pidetyn b-asiakirjan tuomiseen neuvottelupöytään. Tämä b-liite edellytti koko Jugoslavian NATO-miehitystä. Mikä valtio tällaiseen voisi suostua?

Asuin vuonna 1999 Brysselissä ja päivälehtenäni oli De Morgen, flaaminkielinen, maan toiseksi suurin sanomalehti. Lehti harrasti tutkivaa journalismia. Lehdessä oli painettuna Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin puhe parlamentissa kokonaisuudessaan. Sen lisäksi lehti, suurena poikkeuksena länsilehtien joukossa julkaisi myös Rambuilletin neuvottelujen b-liitteen.

Minulle kävi aivan selväksi, että mikään valtio ei voisi hyväksyä tuota neuvottelusopimuksen b-liitettä. De Morgen artikkeli oli käänteentekevä epäilykseni heräämisessä koko Jugoslavian hajottamisen todellisuutta ja siitä tiedottamista kohtaan.

Ymmärsin, että Yhdysvallat haluaa pommittaa Jugoslavian polvilleen kuten Saksan ulkoministeri Kinkel oli jo virkaan astuessaan ilmoittanut.

SUOMEN EPÄINHIMILLINEN TOIMINTA


Ennen Rambuillet’ia yhdysvaltalainen ETYJ:n Kosovo-joukkojen päällikkö William Walker oli lavastanut joukkoteurastuksen Racakin kylään. Tämän lavastuksen seurauksena kaikkien NATO- maiden hallitukset olivat joukolla sitä mieltä, että vain pommitukset voivat ratkaista tilanteen.

Tosiasiassa Racak oli siviileistä tyhjennetty albaanikylä Kosovossa, joka oli muodostunut juoksuhaudoilla varustetuksi sissien tukikohdaksi, josta käsin suoritettiin hyökkäyksiä ja tapettiin serbipoliiseja.

Jugoslavian hallitus ilmoitti tyhjentävänsä poliisivoimin kylän ja ottavansa aseet haltuunsa. Hallitus oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle ja AP:n televisioryhmä kuvasi päivän taistelut. ETYJ tarkkailijat seurasivat tapahtumia kylää ympäröivillä kukkuloilla.

Taistelujen jälkeen Jugoslavian oikeusviranomaiset, mm tutkintatuomari, eivät kyenneet selvittämään kuinka moni poliisi tai sissi oli kuollut koska rinteiltä alettiin heti ampua tutkintatuomarin alkaessa kavuta rinteelle.

Lehtimiehet haastattelivat ihmisiä kylän torilla ja totesivat iltapäivällä tilanteen rauhoittuneen.

Seuraavana päivänä tutkintatuomarin seurueineen palatessa tutkimaan tilannetta, ETYJ:n amerikkalainen puheenjohtaja William Walker oli jo paikalla suuren lehtimiesjoukon saattelemana. Hän oli vienyt toimittajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Siinä hän päivitteli, että ei ole koskaan nähnyt tällaista teurastusta: ”päitä katkottu”, uhrit pakotettu polvistumaan kuopan reunalle, ammuttu niskalaukauksella, jotkut yrittäneet ryömiä kuopasta. Hän viestitti eri NATO-maiden hallituksille ennen kuulumattomasta joukkomurhasta.

Koska oli viikonloppu eikä paikalla olleiden toimittajien raportit olleet vielä julkisuudessa, tämä Walkerin välittämä selostus tuli NATO-maiden hallitusten toimenpiteiden pohjaksi.

Vasta parin päivän kuluttua ranskalaiset lehtimiehet ja TV yksikkö raportoivat mitä todella oli tapahtunut. Sillä ei ollut merkitystä. Oikea tieto hukkui valhevyöryn alle.

Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tutkimaan ruumiit ja selvittämään tieteellisesti, miten henkilöt ovat kuolleet.

Oikeuslääkärit totesivat, että ketään ei ollut teloitettu, ketään ei ollut ammuttu läheltä, puhumattakaan että päitä olisi katkottu. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita.

Suomen ja Saksan hallitukset halusivat salata oikeuslääkäreiden tutkimustulokset. He halusivat antaa Clintonin toteuttaa pommitukset.

Suomen ulkoministeriö oli valinnut Helena Rannan, hammaslääkärin, oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajaksi. Olisi kuvitellut, että hän olisi kertonut tiedotustilaisuuksissa mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Mutta ei. Hän puhui sen, minkä Saksan ulkoministeriön edustaja edellytti hänen puhuvan.

Ranta kuvaili, että tapahtuma on ”rikos ihmisyyttä vastaan” kun siinä kuoli niin monta yhtä aikaa. Hän ei kertaakaan paljastanut sitä, mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Hän kekseliäästi pohdiskeli julkisesti harmitellen, ettei ollut tutkinut ruumiiden kynnenaluksia, olisiko niissä merkkejä ryömimisestä ulos kuopasta, ikään kuin tuon tutkiminen kuuluisi hammaslääkärin toimenkuvaan.

Presidentti Clinton viittasi Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen siihen, kuinka ihmisiä, jopa lapsia oli raahattu kodeistaan, päät leikattu irti ja ammuttu kuoppaan niskalaukauksella. New York Times ja Washington Post vihjaisivat, että tutkimustuloksia ei ehkä koskaan julkaista ”niiden arkaluonteisuuden vuoksi”.

Oikeuslääkäreiden tutkimusryhmän keskeisin asiantuntija, kansainvälisesti tunnettu professori Antti Penttilä, joka oli mukana suorittamassa tutkimuksia, oli pöyristynyt ulkoministeriön käytöksestä ja tietojen salaamisesta ja siten todellisuuden muuttamisesta.

Hän ei pystynyt estämään pommituksia, mutta hän sai työtovereidensa kanssa tutkimustulokset julkaistuiksi kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä, kaksi vuotta myöhemmin.

Presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen, varapääministeri Sauli Niinistö ja ulkoministeri Tarja Halonen loivat toisen konkreettisen paalun Suomen irrottautumisessa rauhan politiikasta.

Irtisanoutuminen Pariisin rauhansopimuksesta, YYA-sopimuksen purkaminen, fasististen järjestöjen kunnianpalautus ja hävittäjähankinnat olivat ensimmäinen konkreettinen paalu.

Liittoutumattoman, hyvinvointivaltio Jugoslavian hajottamisessa Suomella oli merkittävä rooli.

Liittokansleri Kohl oli kutsunut Suomen valtiovarainministeri Sauli Niinistön EDU:n puheenjohtajaksi 1998. Niinistön omien sanojen mukaan järjestön keskeisin tehtävä on kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Presidentti Martti Ahtisaari oli kutsuttu rauhanneuvottelijaksi pommitusten päättämiseksi kesäkuussa 1999. Hän uhkasi Jugoslavian presidenttiä mattopommituksilla, joissa kuolisi 0,5 miljoonaa ihmistä, ellei Jugoslavia suostuisi rauhaan.

Rauhanneuvottelujen tulos vahvistettiin YK:n päätöslauselmalla 1244, jonka mukaan vain Kosovon alueelle, ei koko Jugoslaviaan tulee NATO-miehitys ja Kosovo säilyy Serbian maakuntana.

Pommitusten jälkeen Kosovoon syntyi täydellinen anarkia. Yhdysvallat alkoi rakentaa jättimäistä Bondsteel-sotilastukikohtaa alueelle, joka siis on Serbian maakunta. NATO- joukkojen läsnäolosta huolimatta albaaniväestö aloitti serbisiviileihin kohdistetut pogromit. Ortodoksikirkkoja ja luostareita poltettiin albaanien juhliessa ympärillä.

Kosovon tilapäisenä päämiehenä toimi YK:n pääsihteerin erityisedustaja. Tämän toimesta alkoi serbiomaisuuden konfiskointi kuten toisen maailmansodan fasistisessa Kroatiassa.

Martti Ahtisaari johti työryhmää, jonka tehtävänä oli Kosovon tulevan aseman selvittäminen. Ryhmän jäsenten käsityksen mukaan Ahtisaarella oli mielessään ainoastaan Kosovon itsenäisyys.

Kysehän oli Yhdysvaltojen tavoitteen toteuttamisesta. Laiton jättimäinen sotilastukikohta vieraan valtion alueella tarvitsi laillisen maapohjan. Ahtisaari halusi antaa apuaan. 7 vuoden neuvottelujen jälkeen Ahtisaari meni hakemaan YK:lta tukea itsenäistymiselle. Turvallisuusneuvoston jäsenten enemmistö niin pysyvät kuin vaihtuvat jäsenet eivät hyväksyneet Ahtisaaren ehdotusta.

Sen jälkeen Ahtisaari sai Kosovon harjoitteluparlamentin jäsenet äänestämään itsenäisyyden puolesta. International Court of Justice katsoi henkilöiden äänestäneen yksityishenkilöinä koska YK:n alaisen harjoitteluparlamentin äänestäminen olisi ollut laiton.

Presidentti Ahtisaaren myötä Suomen ulkopolitiikka ja kansainvälinen toiminta on muuttunut yhä absurdimmaksi. Kosovon albaanien suoran toiminnan tukeminen Yhdysvaltojen eduksi ei ole rauhanpolitiikkaa. Tästä politiikasta kuitenkin Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2021 Kosovon nykyisessä väliaikaisessa parlamentissa toiminut serbi -kansanedustaja Ivan Todosijevic sai kahden vuoden vankeustuomion totuuden kertomisesta Racakista. Hän oli Jugoslavian pommitusten alkamisen 20-vuotis muistotilaisuudessa sanonut Racakin joukkosurman olleen lavastus.

Suomen hallitus tietää, että William Walkerin näytelmä oli todellakin lavastus. Nyt Suomen hallituksella olisi tilaisuus paljastaa, miten Racakin taistelun uhrit kuolivat ja pelastaa kansanedustaja Todosijevic vankilalta.

Yhdysvaltojen ETYJ:n joukkojen johtajalle Walkerille on pystytetty vuonna 2017 patsas Racakin kylään. Paljastustilaisuudessa hän kertoi, kuinka hän oli alusta lähtien sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan.

Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan on pystytetty presidentti Bill Clintonin patsas.

Kosovon itsenäistämisprosessin ohella Suomi lähti Afganistanin sotaan 2002. Minkälainen valmistelu eduskunnassa tehtiin ennen sotaan lähtöä ei ole tiedossani. Presidentti Halonen, joka oli ulkoministeri Jugoslavian pommitusten aikaan, on suhtautunut Afganistanin sotatoimiin julkisuudessa hyväksyvästi.

Sota on siis muodostunut Suomen kansainvälisessä politiikassa uudeksi työvälineeksi.

Ihmisten tappaminen ei herätä kauhua eikä aiheuta tunnontuskia.

Sotateollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja sotien merkitys ilmastonmuutoksessa on tuhoisin kaikista yksittäisistä asioista. Suomen poliitikot katsovat tämän asian yhteydessä muualle.

Yhä enemmän on alkanut näyttää siltä, että armeija ja tasavallan presidentti johtavat ulkopolitiikkaa. Ahtisaari ja Niinistö ovat merkittävimmät suunnan muuttajat toki Halosen rinnalla.

De Morgen sanomalehden kaltaista faktojen kertojaa ei enää ole. Suomen kansan oletetaan uppoutuvan TV-viihteen pariin ja lopettavan ajattelun.

Tämän seurauksena presidentti Niinistön kaudella Suomi on ottanut hurjan harppauksen kohti tiedottomuutta. NATOn isäntämaasopimuksen solmiminen ilman eduskuntakäsittelyä kertoo karun tilanteen jo lähteneen käsistä.

Kataisen /Stubbin hallituksen valmistelema ja Sipilän hallituksen toteuttama toimittajien ja virkamiesten propagandakoulutus Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on muuttanut faktapohjaisen tiedonvälityksen lopullisesti propagandaksi.

Presidentin ja puolustusministerin toki armeijan ja NATO-maiden kanssa tiiviissä yhteistyössä sopimat 60 erillistä sotilaallista yhteistyösopimusta ovat sitoneet Suomen kansan sormista varpaisiin saakka täydelliseen avuttomuuden tilaan. Venäjä-vastaisuutta on rakennettu tukehtumiseen saakka.

Alexander Stubb väitti v. 2008 Venäjän hyökänneen Georgiaan totuuden vastaisesti. Suomen hallitus vaikenee USA:n ja eräiden EU-maiden kouluttamista tarkka-ampujista ja väkivaltaisen vallankaappauksen tapahtumista Ukrainassa kevättalvella 2014 kiinnittäen vain huomiota siihen, että Venäjä otti vastaan Krimin autonomisen alueen anomuksen päästä Venäjän yhteyteen, turvaan väkivaltaisilta natsi-joukoilta, jotka olivat osoittaneet tapansa vallankaappausviikkojen aikana laillista hallitusta tukeneita Krimin asukkaita kohtaan.

LUOPUMINEN KANSAINVÄLISISTÄ LAEISTA JA YK:n peruskirjasta


Ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoitti Venäjän vierailunsa aikana hiljattain, että Suomi kuuluu sopimusvaraiseen demokraattisten maiden yhteisöön. Tämä yhteisö on Yhdysvaltojen ja EU:n uusi doktriini Venäjää vastaan.

Sitä edelsi vuoden 2000 Bratislavan kokous, jossa Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, mikäli ne estävät sen tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on mm NATO:n vaikutusvallan laajentaminen Baltiasta Ukrainan Odessaan ja Venäjän pääsyn estäminen Itämerelle.

Viime YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2021 YK:n peruskirjan ystävämaat pitivät kokouksen huomattuaan, että monet näistä ”sopimusvaraisen” yhteistyön kannattajista eivät piittaa peruskirjan tai kansainvälisten lakien määräyksistä.

Suomi ei ollut peruskirjan ystävien kokouksessa eikä Suomi viime vuosikymmenten aikana ole kuten edellä mainitsemistani seikoista voi päätellä, erityisemmin piitannut siitä mitä YK:n peruskirja tai kansainväliset lait sanovat.

YK:n peruskirjan ystävien kokoukseen osallistuivat Algeria, Angola, Valko-Venäjä, Bolivia, Kambodza, Kiina, Kuuba, Korean demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Iran, Laos, Nicaragua, Palestiina, Venäjä, St Vincent ja Grenada, Syyria ja Venezuela, useimmat maita, joita ”sopimusvaraisen demokraattisten valtioiden yhteisö” katsoo pitkin nenänvarttaan ja joiden sisäisiin asioihin ne katsovat oikeudekseen puuttua.

Vaikuttaa siltä, että Suomi ajelehtii ilman rauhaa ja demokratiaa tavoittelevaa peräsintä. Kekkosen ajan kokeneille kansalaisille tämä tuntuu katastrofilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Sauli Niinistö, Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Paavo Lipponen, julmuuksien lavastukset, totuuden puhumisesta rankaiseminen, USAn kenraalit, NATO, Bill Clinton, Helmut Kohl, Klaus Kinkel, Osama bin Laden

Helsingin henki haisee

Tiistai 3.8.2021 klo 17:33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ehdottanut ETYKin 50-vuotisjuhlakokouksen järjestämistä. Hän on kirjoittanut aiheesta artikkeleita myös ulkomaisiin julkaisuihin ja ottanut puhelimitse yhteyttä asiastaan Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentteihin.

Mutta onko Suomi rauhaa ja yhteistyötä rakentava maa kuten vuonna 1975? Onko presidentti Niinistö rauhan presidentti?

Vuonna 1975 maatamme johti kansainvälisesti arvostettu rauhaa ja ystävyyttä kansojen välillä rakentamaan pyrkinyt presidentti Urho Kekkonen. Suomi oli tunnustetusti puolueeton maa ja sillä oli ystävyys- ja yhteistyösopimus naapurinsa Neuvostoliiton kanssa. 

Suomessa on historiallisesti ollut vallalla kilpailu demokraattisten voimien ja harvainvaltaa kannattavien välillä.

Kesällä 1917 harvainvaltaa kannattavat tekivät vallankaappauksen syrjäyttääkseen Valtalailla aikaansaadun itsenäisyyden Venäjästä. Harvainvaltaa kannattanut eduskunnan vähemmistö kääntyi Venäjän väliaikaisen hallituksen puoleen saadakseen Valtalakipäätöksen kumotuksi eduskunnan hajottamisen avulla.

Harvainvallan kannattajat liittoutuivat keisarillisen Saksan kanssa liittyäkseen osaksi Saksaa muodollisen itsenäistymisen avulla Venäjästä. Venäjän myönnettyä Suomen porvarilliselle hallitukselle itsenäisyyden tuo hallitus perusti porvarillisen armeijan tuhotakseen demokratiaan pyrkivät työläisvoimat Saksan kanssa solmitun aseellisen yhteistyön avulla.

Valtalain kesällä 1917 säätäneet tahot jäivät Saksan avulla suoritetuissa sotatoimissa häviölle ja joutuivat poliittisissa oikeudenkäynneissä tuomituiksi joko kuolemaan tai keskitysleireille. Demokratiasta ei ollut tietoakaan. Valtalain kannattajien mahdollisuuksia osallistua vaaleihin rajoitettiin voimakkaasti koko 1920-30 lukujen aikana. 

Yhteistyö nousevan natsi-Saksan kanssa vahvistui. Sinettinä olivat jokavuotiset ”vapaus”-sodan voitonjuhlat Alte-kamerad -marsseineen, laivastovierailuineen ja Saksan armeijan komentajan tarkastuskäynteineen kesällä 1939 Karjalassa.

Hävittyjen sotien jälkeen Suomi demokratisoitui. Äänioikeuden saivat lähes kaikki kansanryhmät. Natsi-henkiset ja fasistiset Lotta- ja Suojeluskuntajärjestöt lakkautettiin rauhansopimuksen perusteella.

Presidentit Paasikivi ja Kekkonen takasivat demokratian laajenemisen. Työläisten omat järjestöt, lehdet ja kokoustoiminta takasivat kansalaisten tiedon hankkimisen omista oikeuksistaan. Erityisesti presidentti Kekkonen puuttui kärkkäästi kaikkeen saksalaissuuntauksen aikana tyypilliseen Neuvostoliiton vastaiseen kirjoitteluun.

Saksa on toisesta maailmansodasta lähtien ollut Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä maa. Nuo maat koordinoivat sotilas- ja puolustuspolitiikkaansa.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat alkoi jälleen tukea natsi- ja fasistisia voimia Euroopassa. Sen lisäksi Yhdysvalloissa on laaja natsi -diaspora; Euroopasta katolisen kirkon avulla paenneita natseja on vaikutusvaltaisissa asemissa myös CIA:ssa.

Euroopan siirtomaavallat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Portugali, Hollanti ja Italia joutuivat taistelemaan itsenäistymään pyrkiviä alusmaitaan vastaan. Yhdysvallat tuki eurooppalaisia maita pyrkien alusmaiden asukkaiden itsenäistymishalujen tukahduttamiseen ideologisen, kommunismin vastustamisen nimissä.

Itsenäisyyttä, sosiaalisten oikeuksien edistämistä ja demokratiaa kutsuttiin yleisnimellä kommunismi.

Aseteollisuus ja Euroopan aseellinen hallinta edellyttivät toimia myös Euroopassa. Kommunismin kitkentä oli suoritettava myös Vanhalla mantereella. Euroopan demokraattinen unioni -järjestö suoritti tätä tehtävää, puheenjohtajanaan muun muassa Sauli Niinistö.

European Round Table of Industrialists, jonka puheenjohtajana oli Ruotsin Volvon johtaja Per Gyllenhammar, edisti aktiivisesti Euroopan Unionin muodostamista. Gyllenhammar oli myös erään johtavan Yhdysvaltojen aseteollisuusyrityksen hallituksessa.

Euroopan unionin peruskirja laadittiin Pyöreän pöydän johtoryhmän tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unioniin liittyvän valtion on jo lähentymisvaiheessa sitouduttava yhteiseen sotilaalliseen sopimukseen, joka on yhtä kuin yhteistyöhön NATO-sotilasliiton kanssa.

Neuvostoliiton tultua hajotetuksi ja ryöstetyksi ulkopuolisten voimien avulla se joutui heikkouden ja epävarmuuden tilaan.

Suomen jo sisällissodassa harvainvaltaa kannattaneet ja natsi-Saksan kanssa liittoutuneet voimat havaitsivat hetkensä koittaneen. Vastenmielinen demokratia voitaisiin taas kaataa. Liittymällä Euroopan unioniin oltaisiin taas Saksan liittolaisia, nyt kuitenkin USA/Saksa konglomeraatin kanssa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden (ilmainen koulutus, terveydenhuolto, huokea asuminen, täystyöllisyys) sijaan saataisiin yhteiskunta, jossa yksilö vastaa itse itsestään ja ostaa markkinoilta niitä palveluja, joihin on varaa – Yhdysvaltojen mallin mukaan.

Euroopan unionin perustavassa kokouksessa unioni lähti sotaan Jugoslavian enemmistöryhmää, holokaustin uhreja serbejä vastaan, jotka vastustivat liittovaltion hajottamista. EU tuki Yhdysvaltojen albaani/natsi -diasporan rahoittamia ja Saksan ja Osama bin Ladenin aseistamia kroaatteja ja Bosnian muslimeja. Muslimeja johti presidentiksi vaalien tuloksen vastaisesti valittu Alija Izetbegovic. Hän oli v. 1970 kirjoittanut islamistisen julistuksen, jossa hän kuvasi tulevan Bosnian yhteiskunnaksi, missä paras serbi on kuollut serbi. Julistuksesta otettiin uusia painoksia vuonna 1990. Kroaattien johtaja presidentti Tudjman oli holokaustin kieltäjä.

Nämä ideologiset tekijät eivät häirinneet suomalaisten innostusta liittyä joukkoon.

Jugoslavian hajottamissotien Bosnia-osuuden päättyessä Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Suomi oli valmis omaksumaan Yhdysvaltojen ja Saksan ideologiset ja sotilaalliset tavoitteet.

Suomen harvainvaltaa kannattava eliitti ja kansainvälisessä työssä olevat poliittiset toimijat omaksuivat täysin Ruder-Finn markkinointitoimiston esittämän Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita tukevan näkökulman.

Suomen media esitteli demokraattista Jugoslavian perustuslakia ja etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa toteuttaneet serbit Hitlereinä ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla Bosniaan rakentaneet muslimit uhreina. Kuinka monta Yle-dokumenttia olemmekaan nähneet Elisabeth Rehnistä vaikertamassa muslimien kohtaloa tai Helena Rannasta puolustamassa Osama bin Ladenin ja Turkin ja Saksan tukemien Kosovon albaanien asiaa. Presidentti Clintonin ja ulkoministeri Albrightin kielto muslimien aiheuttamien serbikylien pogromien kuvaamisesta toimi myös Suomessa.

EU-jäsenyys on tuonut Suomen uuden tilanteen eteen. Samalla tavalla kuin Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa miinoitti koko Suomenlahden auttaen tappamaan 16 000 Tallinnasta natseja pakenevaa kansalaista, EU edellyttää Suomen osallistuvan NATO-EU:n käymiin sotiin.

Ensimmäinen suuri palvelus, josta suomalaisille ei ole kerrottu, oli Jugoslavian massiivisten pommitusten edellytysten luominen. Suomen hallitus salasi 1999 suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulokset Racakin taistelun uhreista. Tuo salaaminen antoi presidentti Clintonille tekosyyn aloittaa luultavasti eräät maailman epäinhimillisimmistä pommituksista – myös uraaniaseilla.

Yhdysvaltojen rakentaessa laittomasti heti pommitusten jälkeen kesällä 1999 jättimäisen sotilastukikohdan Serbian Kosovon maakuntaan Suomen hallitus ja media vaikenivat. 

Suomen hallitus ja media tukivat poliittisia, Suomen sisällissodan jälkeisiä poliittisia oikeudenkäyntejä muistuttavia Jugoslavia tribunaaleja, ICTY:tä, joissa holokaustin uhrit, etnisten ryhmien tasa-arvoa toteuttaneet serbit tuomittiin ”sotarikoksista” kuten Suomen ”punaiset”. 

Helena Ranta kävi Suomen hallituksen tukemana todistamassa Racakin valheet tosiksi ja presidentti Milosevicin sotarikolliseksi. Holokaustin uhria lähemmäksi ei Milosevicin kohdalla voine päästä. Hänen vaimonsa äiti oli kuollut keskitysleirissä. Milosevic puolusti Jugoslavian etnisten ryhmien tasa-arvoa korostavaa perustuslakia.

Huolimatta Kosovon albaanien jatkuvasta terrorista serbiasukkaita kohtaan ja 150 ortodoksisen kirkon ja osin keskiaikaisen luostarin polttamisesta yöllisissä bakkanaaleissa kuten toisen maailmansodan aikana, Suomen hallitus ja media ovat vaienneet.

Presidentti Ahtisaaren johdolla käydyssä prosessissa Kosovon alueen serbiomaisuus on konfiskoitu eli siirretty parempiin käsiin ja alue julistettu laittomasti itsenäiseksi. YK:n päätöksellä 1244 vuodelta 1999 Kosovo on Serbian maakunta. Suomen valtion edustajat ovat tukeneet laitonta, YK:n päätöksen vastaista itsenäistämistä, jota Yhdysvallat on vaatinut. 

On ennenkuulumatonta, että jättimäinen sotilastukikohta on rakennettu valtion maaperälle, joka sitä ei halua.

Kosovon laitonta itsenäistämistä on seurannut yleinen laittomuus alueella NATO-miehityksestä huolimatta. Yhdysvaltojen sotilastukikohdassa on 7 000 sotilasta. Yhdessä Saksaan sijoitettujen 68 000 sotilaan sekä Kosovon NATO-joukkojen kanssa Eurooppa alkaa muistuttaa Yhdysvaltojen sotilasleiriä, jossa Suomi on toiminut apulaisena.

Ensimmäinen alueella toiminut tuomari,  ruotsalainen Christer Karphammar on kirjoittanut valaisevan teoksen ”Domare i laglösa länder” Jugoslavian hajottamissotien karmaisevista seurauksista. Karphammarin teksti on kovaa luettavaa. Sitäkin ankarampaa tekstiä on Euroopan neuvoston senaattori Dick Martyn laaja selostus Kosovon albaanien harjoittamasta elinkaupasta.

Suomen roolina on toimia EU:n sodissa sekä osallistujana että avustajana.

Yhdysvaltojen sodat joko yksin tai EU:n kanssa Irakissa, Libyassa ja Syyriassa eivät ole saaneet Suomen poliittista johtoa pidättäytymään osallistumisesta. Laiton Afganistanin sota satojen tuhansien siviilien tappamisineen ei ole estänyt Suomea sotimasta siellä. 

Presidentti Clintonin läheisen yhteistyökumppanin Osama bin Ladenin väitetty oleskelu Afganistanin alueella ei oikeuttanut hyökkäämään Afganistaniin, joka ei muodostanut uhkaa muille. Silti Suomen hallitukset ovat osallistuneet sotaan.

EU:n jäsenyyden aikana Suomi on jälleen harvainvaltaa tukevien Saksan kanssa liittoutuvien voimien käsissä. Demokratiaa ei enää ole. Suomi on luopunut suvereniteetista ja liittoutumattomuudesta. Suomeen on valitun linjan turvaamiseksi luotu ennennäkemätön sensuurijärjestelmä, joka kattaa koko median ja kustannustoiminnan. Valtioneuvoston turvallisuuskomitean huoltovarmuuskeskus rahoittaa Mediapoolia, joka säätelee tiedottamista. 

Mediapooli on ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä NATO:n Helsingissä sijaitsevan hybridikeskuksen kanssa. Siten NATO:n etu tulee huolehdituksi Suomen viestinnässä. Yhdysvaltalainen CNN -kanava ihaili, kuinka myös lapsiin kohdistuva tiedotus on näin huolellisesti säädeltyä.

Tilanne muistuttaa 1930- lukua, jolloin harvainvaltaa kannattavilla ja Saksan tukemilla voimilla oli sanavalta Suomessa ja toisinajattelijat olivat vankilassa. Vielä ei eri mieltä olevia ole pantu kaltereiden taakse; vaientamisen sumppu riittää toistaiseksi. Valtavirtamedialle ei ole vastavoimia.

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö piti Bratislavassa kokouksen, josta Willy Wimmer, Saksan valtiopäivien pitkäaikainen edustaja ja puolustuspoliittinen asiantuntija on raportoinut. Hän kertoi USA:n ulkoministeriön julistaneen kokouksessa luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät Yhdysvaltoja toteuttamasta päämääriään. Kokouksessa julistettiin tavoitteiksi NATO:n laajentamineen Baltiasta Odessaan (Suomi luetaan usein Baltiaan) ja Venäjän Itämerelle pääsyn estäminen.

Kuin luonnostaan herää ajatus, että tätä estämistä suorittamaan Suomea miinalaivoineen tarvitaan kuten 1941.

Presidentti Niinistö on paitsi EDU:n puheenjohtajana osallistunut ”kommunismin kitkemiseen Euroopasta” myös esittänyt, että Suomen tulisi liittoutua sotilaallisesti suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

Objektiivisesti arvioituna Yhdysvallat on pahin terroristivaltio maailmassa salaisine  kidutusvankiloineen, laittomine pommituksineen, talouspakotteineen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edustavien Kuuban, Chilen, Libyan ja Syyrian tuhoamisyrityksineen puhumattakaan Vietnamista, Kambodshasta, Indonesiasta tai Jugoslaviasta ja monista muista supervallan terrorin kohteista.

Miksi Suomen pitäisi liittoutua juuri tämän natsi-Saksaa muistuttavan maan kanssa?

Ylikansallista pääoman valtaa ja Suomen harvainvaltaa edustavat voimat ovat jälleen liittoutuneet keskenään. Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n sodat ovat aiheuttaneet kohdemaissaan tuhoa ja asukkaiden tarpeen paeta muualle. Suomikin pyrkii käyttämään näitä pakenevia joukkoja taloudellisesti hyväkseen saaden halpatyövoimaa voittojen lisäämiseksi.

Euroopan unioni yrittää pakottaa ottamaan näitä hädänalaisia halpatyövoimaksi, mutta ei pyri estämään jäsenmaittensa sotia, jotka tätä pakolaisuutta synnyttävät. Ranskan armeija oli Syyriassa jo ensimmäisenä vuonna ahnehtimassa entisen siirtomaansa öljyä. Mitään tarvetta suojella Syyrian valtiota ja sen sekulaarisia asukkaita ei löytynyt. EU-maiden on vaikea käsittää, että syyrialaiset eivät halua sharia-lakiin perustuvaa valtiota.

Yhdysvaltojen tukemat kalifaattia-rakentavat joukot saavat Suomen hallitukselta ja presidentiltä tukea.

Suomen kansa ei ole koskaan halunnut Suomen liittyvän NATO:oon. Siitä huolimatta presidentti Niinistö on liittänyt Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen, joka edellyttää Suomen palvelevan Yhdysvaltojen ja sen johtaman NATO:n vihamielisiä tarpeita kautta maailman. Pilakuva demokratiasta on lisäksi se tapa, millä Niinistö UTVA-ryhmineen hoiti isäntämaasopimuksen allekirjoitusprosessin eduskunnan ohi – junailu tehtiin eduskunnan kesäloman aikana.

Suomi on palannut aikaan, joka vallitsi 1800-luvulla, jolloin lukutaito oli harvinaisuus eikä työväenliike ollut vielä syntynyt. Mediapooli huolehtii NATO-propagandasta niin tehokkaasti, että suomalaisilla on vaihtoehtoina joko tyytyminen viihteeseen tai lukutaidottomuuteen verrattava kyvyttömyys käsittää mitä maailmassa todella tapahtuu.

Suomi on epärehellinen maa, jossa asuu rehellinen kansa. 

Hallitseva ylhäisö vie eikä lukutaidottomuuteen ajautunut kansa vastustele. Suomi ei tue ystävyyteen ja rauhaan pohjautuvaa eri valtioiden erilaisuuden hyväksyvää suhtautumista. Suomen kansan selän takana liittoudutaan sotilaallisesti muiden tarpeita tyydyttäviin tavoitteisiin, ei suomalaisten.

Suomi ei ole kelvollinen järjestämään ETYK:n juhlakokousta eikä presidentti Niinistö ole sopiva sellaista ehdottamaan, koska toteutuessaan ajatus halveksisi Suomen ja Urho Kekkosen perintöä. Helsingin henki on alkanut haista.

Lähteet: Pirkko Turpeinen-Saari: Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä (2018)

Pirkko Turpeinen-Saari: Lupa olla julma (2020)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ETYK, Sauli Niinistö, Elisabeth Rehn, Ahtisaari, Helena Ranta, Helsingin henki, paluu harvainvaltaan, kadonnut demokratia, Saksa-sidos, EU, NATO, USA,

Totuus on valtamedialle painajainen

Lauantai 14.11.2020 klo 12:49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lauantain 14.11.2020 Helsingin Sanomia lukiessa voi havaita kuinka kattavaa NATO-propaganda on. Yhdysvaltojen halutaan hirmuteoistaan huolimatta näyttävän sankarilta, todellisista sankareista vaietaan.

Viehättävä Elisabeth Rehn on esiintynyt Jugoslavian hajottamissotien NATO-maskottina. Hänen yhdessä Pilvi Torstin kanssa kirjoittamansa Vieraskynä-artikkeli kuvaa Bosnian "mahdottoman" valtion tilaa, sen sodanjälkeistä etnisten ryhmien eriytymistä, joka ulottuu paitsi valtion rajoihin myös koululaitokseen.

Hän mainitsee Yhdysvaltojen johdolla solmitun Daytonin rauhansopimuksen. Hän ei kerro, että koko hajottamissota oli Yhdysvaltojen ja EU-Saksan aiheuttama ja ylläpitämä.

Elisabeth Rehn tuntee serbien kärsimykset ja kansanmurhan Kroatiassa, mutta ei puhu siitä julkisesti. Hän puhuu Srebrenica-tarusta, joka Yhdysvaltojen piti keksiä peittääkseen Kroatian tapahtumat.

Kulttuuriliitteessään HS otsikoi: "Holokaustikirjallisuus täyttää pian 75 vuotta – ja pitää sitkeästi pintansa". Jukka Petäjä arvuuttelee, mistä jatkuva mielenkiinto aiheeseen kumpuaa.

"Paradoksaalisesti me lukijat taas haluamme selityksen Auschwitzille. Miten holokausti saattoi ylipäänsä tapahtua?"

"Voiko se tapahtua uudestaan? Olemmeko oppineet mitään historiasta?"

Tekstin valikoivuus auttaa meitä ymmärtämään miksi holokausti on jälleen ollut mahdollinen – nimittäin serbien holokaustin uusiminen.

Petäjän täytyy esitellä Yhdysvallat sankarina. Vaikka hän puhuu Auschwitzista, hän ei mainitse leirin vapauttanutta armeijaa, puna-armeijaa, vaan kirjoittaa Buchenwaldin keskitysleirin vapauttamisesta Yhdysvaltojn armeijan 9. jalkaväkipataljoonan panssarijoukkojen toimesta.

En muista onko Helsinin Sanomat koskaan kirjoittanut serbejä varten rakennetusta Jasenovacin keskitysleiristä, joka perustettiin ennen Auschwitzia ja oli toiseksi suurin leiri Euroopassa. Jasenovacin lisäksi serbejä pidettiin 17 muussa kroaattifasistien ylläpitämässä keskitysleirissä, joiden johtajina toimivat usein katoliset papit ja joita jopa saksalaiset pitivät  helvetin esikartanoina.

Kosovon natsi-albaanit vuorostaan raahasivat serbit Albaniassa toimiville leireille.

Juuri tämä serbien holokaustin kieltäminen on tehnyt mahdolliseksi sen uusimisen. Jugoslavian hajottaminen 1990 - 2000 ja sen ryöstö USA:n ja Saksan johdolla ei olisi ollut mahdollinen ilman serbiväestön demonisointia ja pahuuden leiman kiinnittämistä serbeihin.

Presidentti Clinton loi Serbian NATO-pommituksilla otollisen alustan serbien toiselle holokaustille. Hän perusti myös holokaustimuseon Washingtoniin. Sen avajaisiin hän kutsui Kroatian holokaustin kieltävan presidentin, mutta ei yhtään serbiä.

Serbiaan YK:n päätöksellä 1244 kuuluvan Kosovon NATO-miehitys ja YK:n hallinto sekä EU:n oikeusjärjestelmä loivat puitteet, joiden aikana serbin toinen holokausti toteutettiin aivan toisen maailmansodan fasistisen Kroatian toteuttaman holokaustin mallin mukaan.

Kaikissa vaiheissa demokratiaa, etnisten ryhmien tasa-arvoa ja kansainvälisiä lakeja toteuttaneen Serbian valtion ja serbien estettiin osallistumasta Kosovon alueella sijaitsevien kotiensa, yritystensä ja uskontoonsa liittyvien rakennusten hallintaan. Serbien omaisuuden konfiskointi laillistettiin YK-virkamiesten johtamalla hallinnointi- ja yksityistämisjärjestelmällä samalla tavoin kuin fasistisessa Kroatiassa 1941 - 45.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat tukivat albaani-separatismia ja rasistista Kroatiaa voidakseen hyötyä serbien yritysten ja omaisuuden yksityistämisestä. Serbit olivat Jugoslavian valtion enemmistökansallisuus. Ei heidän tarvinnut luoda Elisabeth Rehnin mainitsemaa Suur-Serbiaa koska serbejä asui runsain määrin niin Kroatiassa kuin Bosniassa.

Se, että "kansainvälinen yhteisö", käytännössä Saksa ja Yhdysvallat estivät valtiollisen äänestyksen monipuoluevaaleissa Jugoslavian liittovaltiossa, johti siihen, että serbien oikeuksien polkeminen kävi mahdolliseksi kaikkialla muualla entisen Jugoslavian alueella paitsi Serbiassa. Tuo oikeuksien polkeminen ja holokaustin eteenpäinvieminen toteutettiin julmien pommitusten avulla maaliskuusta kesäkuuhun 1999.

Auschwitzia ei sentään pommitettu.

Saksalaisten tunnuslause jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien oli "Serben muss sterben". Tultuaan Saksan ulkoministeriksi 1992 Klaus Kinkel totesi toimittajille: "Serbit on saatava polvilleen".

Kuvaan  serbien toisen holokaustin hiljattain ilmestyneessä teoksessäni "Lupa olla julma" (jonka voi ostaa BoD.fi verkkokaupasta tai hyvin varustetuista kirjakaupoista).

Vastaan Jukka Petäjän kysymykseen "voisiko se tapahtua uudstaan", että voi. Uudestaan tapahtumisen tekee mahdolliseksi tosiasioista vaikeneminen.

Lisäksi Helsingin Sanomien pieni uutinen Venäjän Karjalasta: Venäläiset ovat rakentamassa mallin suomalaisten keskitysleireistä, joihin Mannerheim määräsi sijoitettavaksi alueen venäjänkieliset siviilit jatkosodan aikana.

Suomalaiset eivät ole siitä liiemmin kertoneet.

Vielä neljäs todella pieni uutinen: "USA:lla poikkeusharjoitus Itämerellä". "Ruotsissa jo pidempään harjoitelleet Yhdysvaltain erikoisjoukot toteuttivat poikkeuksellisen ilmaharjoituksen Itämerellä... Tehtävänä joukoilla oli siirtyä pystysuoraan nousuun ja laskuun kykenevillä Osprey-kuljetuskoneilla Ruotsista Viroon. Virossa joukkojen oli määrä maasta käsin ohjata ilmaiskua, jonka tekevät Britanniasta Ruotsin kautta Viroon lentäneet amerikkalaiset F-15 E -hävittäjät."

"Ruotsin puolustusvoimat oli tiiviisti mukana operaatiossa. Gripen -hävittäjät saattoivat erikoisjoukkojen siirtymistä ilmassa, kunnes Virosta tuli vastaan NATO:n ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa osallistuvia saksalaisia Eurofighter Typhoon -hävittäjiä."

Ehkä ajattelevalle lukijalle selviää syy siihen mihin tarvitaan holokaustin kieltämistä, Skripaleja, Navalneja, Krimin valtaamis-hysteriaa ja Srebrenican "kansanmurhaa". – USA-NATO-sotahankkeiden ja ryöstöjen peittelyyn, NATO:n laajenemisen legitimointiin ja kansaivälisten lakien syrjään sysäämiseen kuten jo Yhdysvaltojen ulkoministeriön järjestämässä Bratislavan kokouksessa kaavailtiin jo vuonna 2000.

Tämän kokouksen protokollaan kuului Serbian eristämisen lisäksi myös päätös estää Venäjän pääsy Itämerelle. Yllä mainitusta sotaharjoitusuutisesta päätellen tehtävään ei tarvita Suomen hävittäjiä vaan miinalaivoja. Suomenlahden miinoittaminen yhdessä saksalaisten kanssa onkin suomalaisille vuodelta 1942 tuttu juttu.

Onko Suomen ulkopoliittisessa johdossa sittenkin vallalla natsi-Saksan kaipuu. Sehän onkin toteutumassa Yhdysvalloilla maustettuna, jossa entiset Hitlerin aseistamista toteuttaneet teollisuusmiehet liittolaisineen ovat fasistisen Francon tukemisesta lähtien olleetkin niskan päällä. Aseteollisuuden mahtimiehet tukevat jihadistien ja natsien käyttöä hankkeissaan.

Venäjä ei koskaan tukisi natsismin uutta nousua. Suomen tulisi valita puolensa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: holokaustin toistuminen, NATO, Helsingin Sanomat, Jukka Petäjä, Elisabeth Rehn, holokaustikirjallisuus, serbien holokausti,

Pekka Haavisto, NATO:lle mieluinen puheenjohtaja

Tiistai 6.11.2018 klo 11:23 - Pirkko urpeinen-Saari

Suomessa on joukko poliitikkoja, virkamiehiä ja asiantuntijoita, jotka voi helposti tunnistaa yksilöiksi, jotka tarjoavat palveluksia USA/NATO:lle.

Tutkittuani perinpohjaisesti Jugoslavian erittäin hyvin suunniteltua ja väkivaltaisesti toteutettua hajottamista ja sotilaallista haltuunottoa kohtaan yllättävän paljon siihen osallistuneita suomalaisia toimijoita.

Olen tuonut esiin Yhdysvaltojen presidentti George H.W. Bushin yhdessä George Sorosin ja Harvardin talousasiantuntijoiden kanssa CIA:n sekä muiden "valedemokratiaorganisaatioiden" avulla suorittamat Puolan, Neuvostoliiton, Jugoslavian ja Kiinan hajottamiset/hajottamisyritykset. Bushin työtä jatkoi presidentti Clinton, jonka työkaluihin kuuluivat myös talouspakotteiden ohella pommitukset.

Näistä projekteista Suomen media, nykyisin voi sanoa NATO:n kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva Mediapooli, ei ole puhunut tai esittänyt mitään. Tämän peittelyn tehostamiseksi Suomen media on täysin rinnoin osallistunut Jugoslavian kohdalla hajottamista vastustaneiden serbien demonisointiin, koska muutoin USA/NATO:n  sotilaallista haltuunottoa ei olisi voitu perustella kansalaisille. Jugoslavian laiton hajottaminen on esitelty kunniakkaana hankeena.

Olen aikaisemmin kuvannut oikeushammaslääkäri Helena Rannan toimintaa Saksan ulkoministeriön käskyjä noudattavana, NATO:n laittomat pommitukset mahdollistaneena henkilönä.Saksan ja Suomen ulkoministeriöitä ei vaivannut se, että serbit ovat juutalaisten tavoin holokaustin uhreja. Jugoslavian hajottamissodalla tuhottiin noiden uhrien turvakseen rakentama maa ja siirrettiin kukoistava, 24 sijalla maailmantilastossa oleva kansa kehitysmaaluokkaan.

Jugoslavian presidentti Milosevicin vaimon äiti muun muassa oli teloitettu natsien toimesta.  Bosnian armeijan päällikön kenraali Mladicin isä vuorostaan oli kuollut natseja vastaan taistellessaan saksalaisten lentopommin sirpaleesta.

Toinen serbien demonisoinnissa kunnostautunut suomalainen poliitikko on Elisabeth Rehn. Hänet tunnetaan NATO:n hävittäjähankintoja markkinoineena puolustusminiserinä. Helena Rannan tavoin Rehn on useiden TV-ohjelmien ja haastattelujen avulla jatkanut sodan jälkeen serbien demonisointiin pyrkivää NATO-propagandaa. Erityisesti yhdysvaltalaisten kenraalien johtaman, kroaattiarmeijan suorittaman serbien kansanmurhan ja sen yhteydessä 250 000 serbin etniseksi puhdistukseksi Kroatian Krajinasta suoritetun Operaatio myrskyn peittelemiseksi keksitty, Srebrenican kansanmurha-teema on ollut lukuisia kertoja Elisabeth Rehnin TV-ohjelmien aiheena.

Martti Ahtisaari toimi koko Jugoslavian hajottamisen ajan Yhdysvaltojen ja erityisesti siitä hyötymään pyrkivän George Sorosin kumppania. Yhdysvaltojen tavoitellessa koko Jugoslavian miehitystä Ahtisaari toimi "lujana" neuvottelijana ja presidentti Milosevicin grillaajana. Yhteisenä tavoitteena oli sotilastukikohdan aikaansaaminen Serbian alueelle Kosovoon.

Pekka Haavisto vuorostaan käyskenteli Jugoslavian maaperällä geiger-mittarin kanssa mittaamassa radioaktiivisuutta, jota hän ei löytänyt, siitä huolimatta, että USA oli pommittanut Bosniaa ja Serbiaa uraanipommeilla. Mittaaminen oli vain näytelmää, sillä NATO ei ollut ilmoittanut millä alueilla se oli käyttänyt uraanipommeja.Propaganda saatiin kuitenkin hoidettua. Ei vaaraa! Radioaktiivisuutta ei ole. Tehtävä suoritettu.

Mittaustuloksista huolimatta syöpään sairastavuus on noussut tietyillä pommitetuilla alueilla.

Pekka Haavisto oli ainoa presidenttiehdokas, joka epäili venäläisten vaikuttaneen presidentin vaaleihin. Hänen "botti"-löytönsä tiedotettiin "Mediapoolissa" laajasti. Tosiasiassa näyttäisi siltä, että USA/NATO:n vaikutus oli monin verroin suurempi. Harvardin Venäjän-hybridisotaan valmennetut toimittajat eivät uskaltaneet kysyä presidenttiehdokkailta isäntämaasopimuksesta muuta kuin väkinäisesti viimeisessä vaalitentissä.

Pekka Haaviston valinta johtamaan vihreiden eduskuntavaalikampajaa tullee varmistamaan sen, että Mediapooli ja USA/NATO:n Helsingin hybridikeskus voivat hengähtää ja luottavaisesti jatkaa kuten ennenkin. Valtioneuvosto tulee loppuajan koordinoimaan tiedotusta Mediapoolin kanssa niin, että kansallisen turvallisuden nimissä mitään poikkipuolista ei tulla käsittelemään suhteessa USA:n ja NATO:n väkivaltaan. Syntipukit löydetään Venäjältä, Kiinasta, Syyrian hallinnosta ja Iranista. NATO/EU saa jatkaa mediapimennossa kumppanuuttaan USA:n neokonservatiivien kanssa. Totuudesta USA/CIA/EU:n väkivaltaisesta vallankaappauksesta Ukrainassa vaietaan. Neljä vuotta jatkunut valtioneuvoston mantra on voimissaan.

On mielenkiintoista havaita, miten kulttuurieliitti ja sen taustalla oleva pääoma nostaa juuri näitä NATO:n lähettiläitä esiin ja ikäänkuin normalisoi heidän ajattelunsa. Elisabeth Rehn päätti kirjallisuuden Finlandia-palkinnosta, Helena Ranta arkkitehtuurin Finlandiasta, Martti Ahtisaari ja Pekka Haavisto nostetaan esiin kun puhutaan rauhasta. 

Elämme Orwellin kuvaamassa maailmassa vaikka atomisotaa ei ole vielä käyty. Median ja valtioneuvoston mielenhallinta on johtanut kaksoisajatteluun: Sota on rauhaa, Vapaus on orjuutta, Välinpitämättömyys on voimaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Orwellin aika, NATO-propagandan tukihenkilöt, Haavisto, Elisabeth Rehn, Helena Ranta, Martti Ahtisaari

Syyrian sota - Jugoslavian hajotuksen kopio

Perjantai 7.4.2017 klo 10:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Syyrian "kaasuisku"-provokaatio on kopio muista jihadistien ja terroristien suorittamista provokaatioista, jotka ovat palvelleet USA:n ja entisten siirtomaavaltioiden vaikutusvallan laajentamisen etuja. Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vapautunut osallistumaan näihin valloitusretkiin oppipoikana.

Suurvallat, Suomen kohdalla erityisesti Saksa palkitsevat kuuliaista oppilasta taloudellisesti ja sotavoimalla. Eilisessä puheenjohtajien vaalikeskustelussa pääministeri Sipilä kehui sijoituksia nyt tulevan. Onhan SOS-hallitus myymässä Suomea polkuhintaan vastapalvelukseksi globaalin pääoman vallan suosiosta.

Ylikansallisen pääoman hallussa oleva läntinen valtamedia kauhisteli Syyrian sodan keskivaiheilla jihdistien suorittamia kaulojen katkaisuja, mikä ei estänyt USA:ta liittolaisineen rahoittamasta ja aseistamasta näitä. Se ei myöskään Bosnian sodan aikana paheksunut Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettujen taistelijoiden suorittamia kaulojen katkaisuja, koska teloitetut olivat serbejä, joille valtio ja perustuslaki olivat puolustamisen arvoisia.

Bosnian presidentti Izetbegovic oli julistanut perustavansa islamilaisen kalifaatin Balkanille. Hänen laatimaansa Islamilaista julistusta oli levitetty vuodesta 1970. Jugoslavian oikeusjärjestelmä piti hänen toimintaansa valtiopetoksena ja tuomitsi hänet vankilaan. Tämä ei estänyt USA:n presidentti Clintonia liittoutumasta hänen kanssaan 20v myöhemmin, jolloin Izetbegovic oli lännen avustuksella valittu presidentiksi vaikka ei vaaleja voittanutkaan.

Bosnian sodassa Yhdysvallat toimi Izetbegovicin ilmavoimina. Hedelmätori- ja leipäjono räjäytykset toimivat provokaationa, joissa syyttävä sormi osoitettiin serbeihin ja vain tunteja Izetbegovicin joukkojen suorittaman provokaation jälkeen NATO-sai käskyn pommittaa uraanipommeilla Bosnian serbejä.

Kosovon sodan kohdalla 1999 Racakin kylän taistelu kuvattiin teloituksena ja teurastuksena kuten nyt Syyrian "kaasuiskut", jotka molemmat, sekä Goutan että nyt Idlibin maakunnassa tapahtuneet provokaatiot toimivat yllykkeenä NATO-maiden pommituksille. Asioista perillä olevat tietävät, että Jugoslavian hajotus suunniteltiin 1980-luvulta lähtien USA:n ja Saksan yhteisenä projektina. (Kuvaan asian kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä)Samoin Syyrian hajotusta on valmisteltu vuodesta 2001 lähtien myös Yhdysvaltojen ja Saksan projektina. Toki Lähi-Idän entiset siirtomaavallat Iso-Britannia ja Ranska tukevat hanketta.

Suomalaisuus muuttuu yhä vastenmielisemmäksi, mitä paremmin tutustuu Suomen julkisuuteen nostettujen kansainvälisten toimijoiden Martti Ahtisaaren, Elisabeth Rehnin, Helena Rannan ja Pekka Haaviston käyttäytymiseen USA:n ja Saksan palvelijoina.

Suomen ulkoministeriö ja valtamedia ovat systemaattisesti asettuneet Syyrian hajottamaan pyrkivien USA:n ja NATO-maiden jihadistipalkkasotureiden puolelle. USA:n johtavat turvallisuusasiantuntijat ovat todistaneet senaatille, että Syyriassa heidän palkkasotureissaan on vain yhden käden sormilla laskettava määrä maltillisia henkilöitä.

Suomen valtamedia on nostanut ainoaksi tietolähteekseen al qaidaan liitetyn yhden miehen tietotoimiston Syrian observatory for human rights. Koko länsimedia, joka edustaa presidentti Obaman ja NATO:n tavoitteita Syyriassa käyttää samaa lähdettä, minkä vuoksi Suomen media voi viitata läntisiin lähteisiin halutessaan harhauttaa suomalaisia. Kuinka kauan suomalainen lelukuljettaja Adham saikaan esitellä käsityksiään suomalaisessa julkisudessa ex ulkomisteri Tuomiojan rinnalla.

Olin läsnä ensimmäisessä laajassa Suomen YK-liiton järjestämässä Syyria-seminaarissa, jossa puhuivat ulkoministerimme lisäksi Free Syrian Armyn (joka liitettään al-qaidaan) edustaja. Ketään ei vaivannut se, että paikalla ei ollut Syyrian hallituksen edustajaa. Siis YK-liiton tilaisuus ja näin vino. Suomen media ei ole tähän päivään mennessä kuvannut minkälainen valtio Syyria on. Minkälaista tuholaistoimintaa USA liittolaisineen on sen varalle suunnitellut.

Olen kuvannut tammikuun 2016 blogissani Thierry Meyssaniin viitaten saksalaisen Volker Perthesin ja yhdysvaltaltojen Libanonin suurlähettilään suunnitelman Syyrian jaosta. Samat henkilöt ovat esitelleet hankettaan Bilderberg -ryhmän kokouksessa. Prosessissa Saksa on vähätellyt muslimiveljeskunnan militanttisuutta aivan kuten presidentti Clinton vähätteli Izetbegovicin jihadismia.

Toisin sanoen kauloja voi katkoa, kaasuiskuja ja joukkosurmia voi tehdä, kunhan media saa ne osoitettua hallitusten (Jugoslavian, Syyrian) tekemiksi, jotta suurvallat pääsevät taloudellisiin ja valtapoliittisiin tavoitteisiinsa.

Sotatoimien laannuttuakin on osoittautunut tärkeäksi, että propagandaa jatketaan hellittämättä, sillä globaalin vallan haltuunotto on vielä kesken. Jugoslavian kohdalla laillisuuden puolustaja serbit on asetettu syytteeseen NATO.maiden tuomioistuimessa. Sama hanke on tekeillä "Assadin sotarikosten" tuomitsemiseksi. Suomalainen Elisabeth Rehn on kunnostautunut serbien "hirmutekojen" maineen ylläpitäjänä sen sijaan, että hän kertoisi objektiivisen totuuden. Jokainen halukas voi katsoa dokumenttifilmin "Weight of Chains" tai Sarajevo Ricochet, jossa tapahtumien kulku ja poliittiset taustat paljastuvat. Ne katsottuaan voi verrata Elisabeth Rehnin tarinoita dokumentteihin.

Syyrian sodan NATO-propaganda on voimissaan. Al-Qaidan länsirahoitteinen Valkokypärät on saanut oman propagandaelokuvansa, joka voitti Hollywoodin Obama-huumassa Oscarin. Obaman USA on kansainvälisten lakien vastaisesti liittolaisineen tunkeutunut Syyrian valtion alueelle kuten Turkkikin. Mitä talouspakotteita YK on asettanut näille valtioille? Mitä kaupan rajoitteita näille valtioille vaaditaan. USA:n lentokoneet tappoivat 62 Syyrian armeijan sotilasta yhdellä iskulla. Verratkaa tätä verettömään Krimin siirtymiseen autonomisesta Ukrainan alueesta äänestyksellä Venäjään.

Suomi on mukana tässä kansainvälisessä tragediassa oppipojan roolissa. Militarismi on korvannut rauhan ja ystävyyden. Aseellinen "kumppanuus" on nykyajan ystävyyttä. Luotettavuus on osoitettava niin hallituksessa, eduskunnassa kuin mediassa. Kiltisti kerjäävälle koiralle heitetään luu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaasuprovokaatiot, Ahtisaari, Tuomioja, Elisabeth Rehn, Syyrian sota, jihadismi, Jugoslavian hajotus, Suomi jihadistien tukijana

Elisabeth Rehn, Bosnian ja Aleppon kansanmurhat ja läntinen propaganda

Torstai 27.10.2016 klo 10:16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Elisabeth Rehn toimi eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana 1983-87. Olin saman valiokunnan jäsen. Valiokunnan jäsenet seurasivat hymyillen kuinka puheenjohtaja kävi hakemassa ohjeet vallankäyttäjien kammareista Cristoffer Taxellilta. Hän sai aikaan optiolakiin pääomanomistajiia hyödyttävän porsaanreiän, joka tukittiin laista vasta 10 vuoden kuluttua.

Puolustusministeriksi tultuaan Rehn toimi Hornet-hävittäjähankinnoissa naisellisena NATO- mannekiinina. Neuvostoliiton hajottua hän ryhtyi nostamaan liittoutuneiden fasistisina kiellettyjä järjestöjä arvoon arvaamatomaan. Hän osoitti myös kiitoksensa asekätkijöille.

Yhdysvaltojen suorittaessa NATO-liittolaistensa kanssa Jugoslavian hajottamista kyynisellä tavalla Elisabeth Rehn toimi voimakkaasti USA:n hankkeiden ja propagandan tukena.Hän toistaa propagandistista myyttiä Srebrenican 8000 teloitetusta muslimimiehestä ja -pojasta sekä kansanmurhaväitettä minkään tosiasian estämättä.

Suomen poliittinen eliitti uskoi ja edelleen uskoo kaikki USA:n ja NATO:n väitteet tosina huolimatta siitä, että tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat väitteet paikkansapitämättömiksi on kasakaupalla.

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomiojakin kertoo arvioidessaan teostani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, että "Koitin googlata kirjan Bosnia-osion lähteitä. Se johti nopeasti netin alamaailmaan, jossa muslimien ja serbien joukkomurhasyytökset ja "todisteet" ottavat mittaa toisistaan usein toistensa peilikuvia muistuttavin argumentein. Sellaista jonka sellaisenaan olisin voinut katsoa täyttävän tieteellisen kuvauksen vaatimuksia ei vastaan tullut."

Tässä historijoitsijan ja poliitikon roolit saattavat mennä sekaisin. Omien poliittisten toimien puolustelua ei voine perustella sillä, että on historioitsija.

Srebrenican kansanmurhan mahdottomuuden olen todistanut kirjassani monipuolisesti. Historiatieteen ohella lääketiede on tiedettä. Haagin Jugoslavia-tribunaalin esiinkaivamat vainajat on tutkittu oikeuslääketieteellisin metodein. Kaikin perustein teloitetuiksi tunnistettavia vainajia oli 400, kuudenkymmenen kilometrin matkalla taisteluissa kuolleita, joiden haavojen syntymistapa on kuvattu tarkoin, on alle 2000. Taistelupaikat olen myös luetellut.

Serbit olivat toisen maailmansodan kansanmurhan uhreja samoin kuin juutalaiset. Kroatian fasistinen hallitus oli säätänyt lain serbien kansanmurhasta. Jugoslavian hajottamissodissa Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel vaati toimittajien läsnäollessa, että serbit on saatava polvilleen. Siis kansanmurhan uhrit on saatava häviämään?

Yhdysvaltojen Eurooppa-joukkojen ja NATO:n komentaja, neljän tähden kenraali Wesley Clark on ilmoittanut nähneensä Pentagonissa paperin, jossa todetaan Yhdysvaltojen ohjelmassa olevan seitsemän maan haltuunottaminen. Ensin Irak sitten Syyria, Libanon, Libya,Somalia, Sudan ja lopuksi Iran. Kaikesta päätellen viimeisten vuosien aikana Venäjä on noussut listalla.

Vieraiden itsenäisten valtioiden haltuunotossaan Yhdysvallat liittolaisineen on tappanut miljoonia. Se on tuhonnut maiden infrastruktuurin. Jugoslavian pommituksissa Yhdysvaltojen nimenomainen vaatimus NATO-liittolaisilleen oli siviilikohteiden pommitus. Kohteina olivat sairaalat, autotehtaat, öljysäiliöt, sähköverkot, koulut päiväkodit ja presidentin virka-asunto yrityksenä murhata päämies.

Afganistanin jihadistiliikkeen synnyttäminen ja sen jäsenten leviäminen Eurooppaan on USA:n ansiota. Youtube-video Sarajevo Ricochet näyttää kaulojakatkovien jihadistien valkopukuisten joukkkojen marssin Sarajevossa. Yhdysvallat tuki näitä joukkoja yhdessä Osama bin Ladenin rinnalla. Tämän olen kirjassani osoittanut "historiatieteellisesti". Paras lähde Jugoslavian hajottamiseen on George Szamuely: Bombs for Peace, jonka olen lähettänyt silloiselle ulkoministerillemme jo teoksen käsikirjoitusvaiheessa jo ennen kuin Amsterdam University Press julkaisi teoksen. Toinen erinomainen kansantajuinenkin lähde on Weight of Chains 1 ja 2 dokumenttielokuvat. Dokumentissa on filmattu läheltä todisteena USA:n virallisia asiakirjoja, joissa päätetään Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdista. Lisäksi CIA:n kellonsoittajaksi ryhtynyt agentti Robert Baer on teoksisssaan paljastanut minkälaisia valtavia dollarimääriä hän sai aikaansaadakseen nationalismin nousun Jugoslaviassa ja lahjoakseen poliitikkoja.

Aikaisemmin poliittisesti kiusalliset asiat saatiin peitettyä julistamalla asiakirjat salaisiksi jopa 60 vuoden ajaksi. Nyt Jugoslavian hajottamiseen liittyvät asiakirjat paljastuvat pala palalta jo  25 vuoden sisällä. Syyrian tilanteesta saadaan jo lähes tosiaikaista tietoa. Siten tosiasioiden peittelyyn tarvitaan tajunnan murtavaa propagandaa, jota Suomessakin päivittäisissä Yle:n uutisissa ja iltapäivälehdissä saamme melkoisen annoksen. Valkokypäräiset terroristien mannekiinit, joita eräät EU-maat ja USA rahoittavat näkyvät uutisissa päivittäin.

Elisabeth Rehnin haastattelut nousevat ikäänkuin kumpujen yöstä. Hän yhdistää "Srebrenican kansanmurhan" ja Aleppon "kansanmurhan". Siten hän pyrkii kuohuttamaan ihmisten tunteita ja pitämään kansan Yhdysvaltojen propagandan takana voidakseen saada kauhistuneet kansalaiset tukeutumaan NATO:on ja voimistamaan rasistista suhtautumista Venäjään ja venäläisiin.

Aleppo on lähes 2 miljoonan asukkaan kaupunki, jonka itäistä n. 100.000 asukkaan osaa YK:n terroristeiksi luokittelemat ryhmät pitävät vallassaan. Asukkaat eivät tarkka-ampujien ja miinoitusten pelossa uskalla paeta turvaan hallituksen hallussaan pitämään Länsi-Aleppoon.

Yhdysvallat on kouluttanut ja rahoittanut terroristeja yhdessä Saudi-Arabian ja eräiden muiden Lähi-Idän maiden kanssa. On paradoksaalista, että New Yorkin WTC torneihin törmänneet saudi-taistelijat olivat saman Al-Qaidan jäseniä kuin Al-Nusra-terroristit Itä-Aleppossa. Yhdysvaltojen tiedustelu- ja sotilasjohto on todennut, että maltillisiksi luokiteltavia heidän kouluttamiaan joukkoja on n 4-5 kappaletta. Toisin sanoen kaikki rahat ja aseet ovat menneet jihadisteille oli nimi mikä tahansa, eli palkkasotureille. Libyassa Hillary Clintonin ohjauksessa Yhdysvaltojen lähettiläs oli järjestelemässä rahaa ja varusteita Syyriassa taisteleville terroristeille, kun toinen terroristiryhmä hyökkäsi lähetystöön tappaen lähettilään.

Venäjä on kansainvälisten lakien mukaisesti lähtenyt Syyriaan tukemaan maan hallituksen mahdollisuuksia ottaa se laillisen hallituksen kontrolliin mikä lienee jokaisen itsenäisen valtion hallituksen tavoite. Kun terroristit hyökkäsivät Pariisiin ja Nizzaan, presidentti Hollande julisti poikkeustilan ja pyysi muita hallituksia apuun. Näin jokainen terroristien uhkaama hallitus tekee.

Jäämme odottamaan milloin paljastuu se, että Nizzan, Pariisin, Brysselin tai muualla Euroopassa tulevaisuudessaa suoritetut terrori-iskut onkin suorittanut Yhdysvaltojen, Ranskan ja Ison-Britannian rahoittamat henkilöt. Samalla tavalla kuin Bosnian jihadistit ja Kosovon albaaniterroristit myös Syyrian terroristit ovat USA:n ja useiden NATO-maiden synnyttämiä palvelemaan näiden maiden tavoitteita ottaa kohdemaat haltuunsa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti.

Syyriassa Yhdysvaltojen tavoite on kaataa Syyrian hallitus ja ottaa maa vaikutuspiiriinsä. Tavoitteeseensa se on pyrkinyt systemaattisesti. Jo Jugoslavian hajottamista ja taloudellista tukahduttamista koskevissa asiakirjoissa mainitaan myös Syyria. 

Niin Irakin kuin Syyrian "haltuunotossa" talouspakotteilla on merkittävä osuus siviilien kärsimyksissä. Paitsi terroristien tukemista ja aseistamista Yhdysvallat liittolaisineen on käyttänyt talouspakotteita saadakseen laillisen vaaleilla valitun Syyrian sekulaarisen hallituksen polvilleen.

Elisabeth Rehn mainitsi rauhanmielenosoituksessa antamassaan haastattelussa olevansa pahoillaan siitä, että USA:n vaalit estävät sen tehokkaat toimet Syyriassa. Hillary Clintonhan on todennut, että hän panisi toimeen lentokiellon Syyriaan (millä mandaatilla?). Lentokielto tarkoittaa kyseisen valtion ilmatorjunnan tuhoamista pommituksilla. Näin tehtiin Libyassa, jossa maa saatiin perusteellisesti tuhottua ja johtaja tapettua. Elisabeth Rehn pahoitteli tuolloin, että Suomi ei osallistunut lentokiellon toteuttamiseen.

Elisabeth Rehn toteaa siis Aleppon pommitusten, joita Venäjä tekee terroristeja vastaan, olevan kansanmurha. Samaan aikaan Damaskoksessa, muualla Aleppossa ja enemmistössä Syyrian alueista kannetaan presidentti al- Assadin ja presidentti Putinin kuvia sekä heilutetaan Syyrian ja Venäjän lippuja. Yhdysvallat yhdessä Saudi-Arabian kanssa rahoittaa ja aseistaa terroristeja mutta niitä media ei syytä kansanmurhasta. WTC-tornien tuhoajat ja Yhdysvaltojen sotilasjohto taistelevat rintarinnan YK:n vetoomuksesta terroristeja vastaan taistelevia Venäjää ja Syyriaa vastaan.

Suomen YK-mandaatilla toimineet poliitikot ovat tukeneet vahvasti Yhdysvaltojen aivopesua lähentelevää propagandaa. YK on, myöntävät he sitä tai ei, korvattu NATO:lla.

Heistä Martti Ahtisaari on jo saanut palveluksistaan Nobelinsa, Elisabeth Rehn, Helena Ranta ja Pekka Haavisto ovat jonossa.

Suomalaisten todellisuuden muokkaus löysi huippuhetkensä kun tiettyjen yksityishenkilöiden aloitteesta ja monien rauhanjärjestöjenkin toimesta kutsuttiin koolle "rauhanmielenosoitus" Aleppon pommitusten uhreille ja kirkkojen kellot saatiin soittamaan heille kellojaan. Viha kohdistettiin terroristeja vastaan taistelevaan Venäjään ja jo aikaisemmin yksityisesti hankitun rahoituksen avulla oli järjestetty kynttilämielenosoitus Venäjän lähetystön edustalle.

Suomalaisten mielet pyritään ohjaamaan sotapolulle Venäjää vastaan. Tosiasiassa Venäjä on toiminut johdonmukaisesti aina ja kaikkialla fasismia ja terrorismia vastaan Yhdysvaltojen ja EU-NATO:n tukiessa, päinvastaisista puheistaan huolimatta terroristeja.

Elisabeth Rehnin haastattelu 27.10. Ilta-Sanomissa toimii todisteena röyhkeästä propagandasta, jossa ei ole tieteellisyyden tai totuuden hiventäkään.Eikö ole paradoksaalista että henkilö, joka propagoi NATOa ja on profiloitunut militarismin symbolina, pyydetään yksityisten henkilöiden alullepanemaan "rauhanmielenosoitukseen" puhujaksi, josta kokoomusnuoret lehtitietojen mukaan halusivat jatkaa Venäjän lähetystön eteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elisabeth Rehn, Erkki Tuomioja, kansanmurhat, Bosnia, Aleppo, propaganda

Suomen hallitusten ja median tuki neo-fasisteille ja terroristeille

Lauantai 10.9.2016 klo 12:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin puolella korvalla iltauutisten urheiluruutua. Kosovolainen jalkapalloilija heilutteli muiden innostuneiden fanien kanssa Kosovon lippua, mutta joillakin oli Albanian lippu. Jalkapalloilija sanoi sen johtuvan siitä, että tavoitteena on yhteinen kotimaa. Sillä tarkoitetaan Suur-Albaniaa. 

Suomen hallitukset ja media eivät ole olleet toisesta maailmansodasta lähtien huomaavinaan keiden joukoissa seisovat. Käsittääkseni tämä huomaamattomuus on johtunut siitä, että omassa historiassa on niin paljon kiellettyjä aihepiirejä, joita ei ole voitu käsitellä.

Suomen hallitukset tai media eivät ole olleet huomaavinaan toisen maailmansodan aikaista serbien kansanmurhaa kuten ne ovat huomanneet juutalaisten kansanmurhan. Suomen presidentti Ryti tunnusti Jugoslavian alueelle, Kroatiaan ja Bosniaan perustetun fasistisen Kroatian, jonka rasistiset lait tekivät serbien tappamisesta laillista. Pelkästään Jasenovacin keskitysleirissä tapettiin 700.000 serbiä. Kosovon alueella toimi kuten Kroatiassa muslimien ss-pataljoonat murhaten ja karkoittaen maasta serbejä.

USA:n tuettua Afganistanissa Osama bin Ladenin joukkoja presidentti Clinton jatkoi edeltäjiensä tavoin niiden tukemista myös hajottaessaan Jugoslavian liittovaltiota. Entinen CIA:n agentti, nykyinen kellonsoittaja, Robert Baer on kirjoittanut erinomaisen kirjan "Secrets of the White House" (Valkoisen talon salaisuudet), jossa hän kuvaa kuinka hänen ryhmänsä sai miljoonia dollareita levittääkseen väärää informaatiota Jugoslaviassa. Tarkoituksena oli saada voimistettua eri kansanryhmien välille epäluuloja. Baer kertoo aloittaneensa 1991 Sarajevosta.

CIA maksoi sellaisille johtajille, TV-päälliköille ja muille avainhenkilöille, joiden arveli joko vallanhalussaan tai itserakkaudessaan olevan valmiita palvelemaan USA:n tavoitteita.

Niin Clinton kuin Osama bin Laden rahoittivat kalifaattia rakentavaa, Bosnian presidentiksi vaalitappiosta huolimatta julistautunutta Izetbegovicia. Tämä oli kirjoittanut Islamilaisen julistuksen, jonka pohjalta yhteiskunnalliset suhteet tulisi kalifaatissa rakentaa. Serbeiillä olisi siinä alisteinen asema, jos mielivät pysyä hengissä.

Suosittelen kaikille Islamilaisen julistuksen lukemista, jotta voitte itse nähdä millaista kalifaattia USA oli Lähi-Idän maiden avulla rakentamassa Eurooppaan 1990-luvulla. Kalifaatti oli tarkoitus ulottaa Bosniasta Sanzakin kautta Kosovoon ja Albaniaan ja tulevaisuudessa vielä kauemmaksi.

Suomalaiset poliitikot ja diplomaatit ovat olleet Yhdysvaltojen ahkerina apulaisina kaikissa Jugoslavian hajottamissodan vaiheissa. Srebrenica-myytti on saanut innokkaan tiedottajan Elisabeth Rehnistä, joka monissa TV-haastatteluissaan on välittänyt tunteikkaan, iso-äitimäisen, täysin USA:n ja Ruder-Finn mainostoimiston tavoitteiden mukaisen kuvan tapahtumista.

Jugoslavian hajottamisen edettyä vuoteen 1998 albaaniterroristit, jotka Albanian tukikohdistaan tekivät hyökkäyksiä Jugoslavian poliiseja ja armeijaa vastaan, saivat paitsi CIA:sta myös Britti-armeijasta tukijansa. Albanian puolella jaettiin aseita ja opastettiin satelliitti-ohjauksen saloihin. USA:n tavoitteena oli Serbian ja Kosovon sotilaallinen miehitys Bosnian tapaan. (ks. Rambuillet'in sopimuksen B-osio)

Pommitusten aloittamisen tekosyyksi valittiin provokaatio Racakin kylässä. AP:n TV-kamerat taltioivat aamuyön tunteina alkaneen terroristien ja Jugoslavian poliisin välisen taistelun. Kylä oli terroristien tukikohta, josta siviilit olivat lähteneet jo edellisenä kesänä. ETYJ:n tarkkailijat seurasivat kukkuloilla tapahtumia tarkasti ja poliisit olivat kutsuneet median paikalle todistajaksi.Illalla taisteluiden päätyttyä oli jo hyvin rauhallista.

Seuraavana päivänä alkoi draama, jonka kaikki tahot ovat jälkeenpäin todistaneet näytelmäksi. Siitä huolimatta yhdysvaltalainen ETYJ-diplomaati William Walker (tunnettu Väli-Amerikassa USA:n "likaisista tempuista") levitti hallituksille ja tiedotusvälineille tietoa, että kylässä olisi suoritettu hurja joukkomurha. Siviilejä oli hänen mukaansa raahattu ulos kodeistaan ja ammuttu kuoppaan.

Suomalainen oikeuslääketieteellinen ryhmä oli kutsuttu jugoslavialaisen ja valkovenäläisen ryhmän rinnalla tekemään ruumiinavaukset. Ryhmät toimivat hyvässä yhteistyössä ja saivat samanlaiset tulokset. Suomalaisen ryhmän puheenjohtajaksi Suomen ulkoministeriö oli valinnut oikeushammaslääkäri Helena Rannan eikä kansaivälisesti arvostettua oikeuslääketieteen professori Antti Penttilää. Oikeushammaslääkärillä ei ole asiantuntemusta sen suhteen miten henkilö on kuollut ja onko hän kuollut taistelussa vai teloitettuna.

Tästä huolimatta Helena Ranta esiintyi tiedottajana ja oli itsestään kirjoitetun teoksenkin mukaan täysin poliittisessa ohjauksessa. Hän kieltäytyi allekirjoittamasta ruumiinavaustulosraporttia yhdessä jugoslavialaisen ryhmän kanssa vaikka koko maailman media odotti sitä. 

Jo vuoden ajan Yhdysvallat oli uhannut Jugoslaviaa pommituksilla. Oli selvää, että USA vain odotti tekosyytä aloittaa pommitukset.

Suomalaisen kansainvälisesti arvostetun tutkijaryhmän tuloksia ei koskaan julkistettu. Jos tutkimuksissa olisi ollut jotakin raskauttavaa teloitusten suhteen, olisi Ranta ja ulkoministeriö toki julkistanut sen. Salaamalla Jugoslavialle myönteisen tuloksen, ryhmä aihetti sen, että pommitukset alkoivat muutaman päivän kuluttua "loppuselostuksen" jälkeen.

Suomen tieteellinen luotettavuus ja tutkijaryhmän poliittinen neutraalius tuhottiin. Helena Ranta kuvaa kirjassaan kuinka saksalaiset diplomaatit sanelivat hänen lausuntonsa niin Racakin tiedotustilaisuudessa kuin Haagin Jugoslavia-tribunaalin Milosevic-oikeudenkäynnissä.

Vasta joitakin vuosia myöhemmin professori Antti Penttilä työryhmineen saattoi tieteellisen totuuden esille julkaisemalla uhmakkaasti ruumiinavausten tulokset tieteellisessä aikakausilehdessä koska muuten totuus olisi jäänyt pimentoon. Ei varmastikaan löydy selvempää esimerkkiä siitä kuinka politiikka ohittaa totuuden ja kuinka valta murskaa demokratian.

Jugoslavian jäännösvaltio Kroatia laati neo-fasisti- diasporan vaikutuksesta rasistisen perustuslain ja karkotti 250.000 serbiä vuosisataisilta asuinalueiltaan Kroatiasta, kielsi kyrilliset kirjaimet ja poisti serbeiltä valtion edut. Kuitenkin Suomen hallituksen edustajat ovat ylpeilleet kuinka he ovat helpottaneet ihailemansa presidentti Tudjmanin ja hänen seuraajiensa pyrkimyksiä EU:un liittymisessä. Kansanmurhaajat ovat suomalaisten erityisessä suojeluksessa.

Kun Kosovon NATO-miehitys alkoi, serbien ja maltillisten albaanien joukkomuutto Belgradiin, Serbian pääkaupunkiin kiihtyi. Lopetettuaan siviilikohteiden pommitukset, USA alkoi välittömästi rakentamaan valtavaa sotilastukikohtaa Kosovon kaakkoisosaan (Serbian maaperälle). Presidentti Ahtisaari oli toiminut koko sodan ajan NATO-mielisenä taustavaikuttajana. Häneen USA luotti. Hänen johdollaan käytiin itsenäistymisneuvotteut, jonka seurauksena Kosovon parlamentti - ei kansa- äänesti itsenäisyydestä. Kosovon ollessa YK:n alainen ja NATO:n miehittämä, ei ulkopuoliselle oikein selvinnyt, koskiko äänestys irtautumista YK:sta vai mistä. Serbian kanssa ei asiaa neuvoteltu. Osa EU:n jäseniä ei ole tunnustanut tätä USA:n projektia. Suomen hallitukset, media ja kansa sen sijaan on opetettu olemaan innoissaan Kosovon itsenäisyydestä. Ei suremaan serbien kansanmurhaa, eikä karkotusta, eikä 150 ortodoksisen kirkon tai luostarin tuhoa Kosovon alueella.

Bosnia on kansainvälinen USA:n protektoraatti, jota johtaa ei-bosnialainen kansainvälisen ryhmän nimeämä High-Comissioner. Samoin Kosovo on USA:n protektoraatti, mutta sitä johtaa Haagin ex syyttäjä Carla del Ponten mukaan sotarikollinen, elin- ja huumekauppias presidentti Hashim Thaci. Suuri osa kosovolaisista haluaa rakentaa suur-Albaniaa, ehkä yhdistää sen Bosniaan ja lisäksi vallata Sandzakin Serbiasta siihen. Bosniaan on jäänyt jihadisti-soluja, joiden jäseniä naapurusto pelkää. Miksi USA rakentaa muslimi- kalifaattia Balkanille. USA:n Lähi-Idän sotien pakolaisissa on todennäköisesti enemmän jihadisteja kuin Syyriaan ja Irakiin jääneissä kansalaisissa. USA tukee Syyriassa taistelevia ulkomaalaisia taistelijoita. Millä tavalla tällainen Euroopan kansojen muokkaaminen hyödyttää Yhdysvaltoja.

Suomen hallitus on liittoutumassa yhdä syvemmin 1400 sotilastukikohdan ja yksityisten turvayhtiöjättien Yhdysvaltojen kanssa, joka on mitä ilmeisimmin globaali sotilasdiktatuuri. Mikäli Hillary Clinton tuo mukanaan sotarikollisen Bill Clintonin valkoiseen taloon tulee suomalaisten ottaa huomioon tämä omissa arvovalinnoissaan.

Tekevätkö Suomen hallitukset tietoisesti Hitler-liittolaisuuden kaltaisia ratkaisuja? Onko se, että Ukraina on samanlainen USA:n epäonnistunut protektoraatti kuin Bosnia ja Kosovo Suomen hallituksille tiedostettu asia. Siitä ei välitetä, ettei suututeta diktaattoria. Suomen hallituksen jäsenet ja Suomen media eivät ole puhuneet halaistua sanaa neo-fasistien vallasta Ukrainassa.

Ainoa looginen pääätelmä lienee se, että Suomen kansa ei tunne omaa historiaansa, vaan siitä johtuen hallitukset toistavat sitä.

P.S. Tänään 11.9. Helsingin Sanomat kunnostautuu kertomalla terrori-iskuista WTC-torneihin. Ei sanaakaan, että henkilöinä samoja terroristeja, jotka lensivät koneita torneihin, taisteli presidentti Clintonin rahoittamana Bosniassa.Omat terroristit purivat. Sama HeSa haastattelee Elisabeth Rehniä. Hän jos kukaan on palvellut suurpääomaa niin lakivaliokunnan puheenjohtajana (optiolait) kuin puolustusministerinä. Yhdysvaltojen aseteollisuus sai hänestä yhteistyökumppanin. Hän arvostelee nationalismia, mutta ei huomaa omaa militarismiaan. Tätä on Suomen valtavirta palvellut sisällissodasta lähtien.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elisabeth Rehn, Helena Ranta, Kosovo, muslimi-kalifaatti, terrorismin tukeminen, USA-puolustusyhteistyö

Helsingin Sanomien Venäjä-propaganda lähentelee hysteriaa

Sunnuntai 4.5.2014 klo 10:54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat on palannut 1930-luvun linjalle.Ulkoministeri ja vt.puolustusministeri Erkko tarjosi 29.6.1939 Saksan yleisesikunnan päällikölle Franz Halderille päivällisen valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Halder oli sitä ennen vastaanottanut pääministeri Cajanderilta Suomen valkoisen ruusun suurristin. Erkko lausui: " Saksan kunniakkaan armeijan edustajana, armeijan, jonka erinomaisia ominaisuuksia ihailemme, lausun teidät, herra kenraali, sydämellisesti tervetulleeksi. Muistelemme niitä suuria palveluksia, joita Saksa meille vaikeimpina kohtalon hetkinämme teki. Näiden palvelusten merkitys on saanut parhaimman ilmauksensa siten, että suurin osa korkeimmista saapuvilla olevista upseereistamme on saanut sotilaallisen kasvatuksensa Saksan armeijassa. Myöskin kuluneiden vaikeiden vuosien jälkeen Saksan puolustusvoimat ovat osoittaneet meitä kohtaan erinomaista suopeutta, jolle me olemme panneet suuren arvon." Seuraavana päivänä Halder siirtyi Karjalan kannakselle seuraamaan tykistöammuntoja, jonka jälkeen hän siirtyi Kemiin ja Rovaniemelle.

Paavo Haavikko on useasti kirjoittanut Suomen kaipuusta sotalippujen alle.

Nyt Helsingin Sanomien ihailema sotavoima tulee Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen johtaman NATO:n lippujen alle tulisi päästä.

Valmistelut on kuitenkin tehtävä osittain pimennossa. Saska Saarikosken kolumnissa kerrotaan keskitysleireistä. Kommunismi osoitetaan fasismin synonyymiksi. Lukija odotti Saarikosken kertovan nykyisistä USA:n keskitysleireistä ja salaisista vankiloista, kidutuksesta ja lennokkimurhista. Ehkä Israelin palestiinalaisille pitämistä leireistä. Saarikoski korvaa todellisuuden propagandalla.

USA:n maailmanvallan projektia ei HeSa:lla ole lupa kuvata. Siksi täytyy löytää syyllinen, johon paha voidaan projisioida.Venäjä ja serbit ovat kestohyödykkeitä.

Kun Venäjän hallitus edellyttää ulkomaista rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen rekisteröitymistä ulkomaisiksi agenteiksi HeSa nostaa äläkän. Venäjän laki on lähes suora kopio Yhdysvaltojen vastaavasta laista U.S. Foreign Agents Registration Act. Laki edellyttää täydellistä läpinäkyvyyttä omassa maassa toiminnalle, jota se itse harrastaa salassa muissa maissa. Tätä salaista toimintaa muissa maissa kutsutaa "demokratian" edistämiseksi kun se tosiasiassa pyrkii USA:n ja 1% eliitin maailmanvallan, myös väkivaltaiseen, laajentamiseen.

Helsingin Sanomat haastattelee säännönmukaisesti sopivasti valittuja asiantuntijoita ja diplomaatteja, joilta saa haluamansa NATO-liittolaisuutta ja Venäjä/serbivastaisuutta tukevan lausunnon. Kestohyödykkeitä ovat Elisabeth Rehn, Martti Ahtisaari ja Helena Ranta.

Yhdysvaltojen sekaantuminen Ukrainan sisäisiin asioihin on yhtä selvää kuin USA:n suorittama Jugoslavian systemaattinen hajoitus sodalla ja väkivallalla. Asiasta ei tarvitse saivarrella, jos vaivautuu lukemaan esimerkiksi George Szamuelyn kirjan Bombs for Peace; NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, lähes päivä päivältä ja neuvottelu neuvottelulta, miten EY ja USA hoitivat Jugoslavian hajoituksen ja estivät Jugoslavian liittovaltion presidenttineuvoston ja myöhemmin serbien pyrkimykset demokraattiseen neuvotteluteitse tapahtuvaan ongelmien ratkaisuun.

Yhdysvallat ja Saksa olivat keskeiset toimijat pyrkien yhteiseen taloudelliseen ja sotilaalliseen hyötyyn. Yhdysvaltojen ja mainostoimisto Ruder-Finnin avulla halukkaat kansainväliset toimittajajoukot saatiin lippujen alle.

Jugoslavian hajotus tapahtui vielä osittain salassa.Talouden murtaminen oli kohta kohdalta presidenttien Reagan ja Bush toteuttamat. Presidentti Clintonin junailemat asetoimitukset Kroatian Tudjimanille ja Bosnian muslimijohtajalle Izetbegovichille pysyivät melko salassa. Ukrainan tapahtumien todellisuuden peittäminen on Yhdysvaltojen propagandaylivoimasta huolimatta vaikeampaa.

Ukrainan talouden tuhoamisessa 10vuoden aikana paitsi Yhdysvalloilla myös korruptoituneilla Ukrainan poliitikoilla on osuutensa. Jugoslaviassakin Yhdysvallat ja Saksa helposti löysivät "yhteistyökykyisiä" poliitikkoja, joille koko kansan yhteinen etu oli vähemmän tärkeä kuin kansalliskiihkoinen yhden etnisen ryhmän etu. Elisabeth Rehn projisioi mielellään syyn Milosevichiin, totaalisesti mustamaalattuun poliitikkoon. Hän kuitenkin oli henkilö, joka halusi säilyttää liittoutumattoman, markkinasosialismia, työläisten itsehallintoa toteuttavan ja etnisten ryhmien tasa-arvoa ylläpitävän liittovaltion.

Ukrainan suhteen Venäjän parlamentaarinen tavoite oli kaikkien kansanryhmien tasa-arvoiset demokraattiset oikeudet. Neuvotteluissa sovitun demokraattisen prosessin sijaan USA ja Saksa EU:n myötävaikutuksella suorittivat epädemokraattisen, väkivaltaan pohjautuvan hallituksen vaihdoksen, jonka seurauksena Itä-Ukrainassa kannatusta ja valtakunnallisen parlamentin enemmistön saanut Alueiden puolue syöstiin vallasta ja demokraattisesti valittu presidentti ajettiin hengenmenon uhalla ulkomaille. Itä-Ukrainan demokratiaa kannattavat asukkaat on leimattu syntipukeiksi. USA ja EU tukevat nyt demokratiaa puolustavien kuriin saattamista tankkien avulla.

Miksi Venäjä on eskaloituvan taloussodan kohteena? Anglo-amerikkalainen propaganda, jota Helsingin Sanomat ja valitettavasti myös verorahoilla maksettu YLE harrastavat on välttämätöntä totuuden piilottamiseksi kansalaisilta, jotka eivät ehdi ajatella itsenäisesti propagandavyöryn alla.Venäjän hajottaminen on USA:n päätavoite. Ukraina on sivuasia.

New York Timesin mukaan 19.4.2014  presidentti Obaman tavoitteena on eristää presidentti Putinin Venäjä, katkaista sen taloudelliset ja poliittiset siteet ulkomaailmaan, rajoittaa sen laajentumispyrkimyksiä omaan lähiympäristöönsä ja tehdä siitä tehokkain ottein hylkiövaltio.

Tässäkö Suomi nyt haluaa olla täysin rinnoin mukana?

English summary:

Helsingin Sanomat newspaper's anti-Russia propaganda is close to hysteria

The total twist of truth is the method how HS paints Russia the villain. Russia defending the legitimate government and the people of East-Ukraine who defend democracy are tranformed to villains. HS compares Jugoslavia and Ukraine in a bizarre manner. I recommend the reading of George Szamuely's book Bombs for Peace; NATO's humanitarian war on Yugoslavia in order to find out how the US is behind the destruction and violence, both in the economic, military and propaganda fields. HS newspaper is propagating Finland to join NATO.It seems to support president Obamas project of isolating Russia, cutting its economic and political ties to outer world and making Russia to a pariah state (New York Times Apr. 19 2014)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomien Venäjä-hysteria, NATO, Saksa, 1930-luku, Ukraina, Jugoslavia, Venäjä, serbit, USA, keskitysleirit, Saarikoski, Elisabeth Rehn,

Elisabeth Rehnin pehmohistoria

Torstai 11.7.2013 klo 9:58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Elisabeth Rehnin kahdella Yleisradion kanavalla esitetyt, mielenkiinnolla odotetut maailmanpolitiikkaan liittyvät haastatteluohjelmat ovat olleet pettymys. Konfliktialueilla ihmisoikeusraportoijana toiminut Rehn on tähänastisissa haastatteluissaan keskittynyt USA:n ja NATO:n tulkintaan Jugoslavian hajotussotien tapahtumista.

Elisabeth Rehn käyttää isoäidin rooliaan inhimillistämään tulkintansa läpimenoa. Kofi Annanin vaivautuneisuus oli silmiinpistävää. Annanhan ansaitsi kannuksensa USA:n silmissä mahdollistaessaan apulaispääsihteerinä Bosnian serbien pommittamisen. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen pääsihteeri Boutros- Ghalin ollessa lentokoneessa, tavoittamattomissa ottamaan kantaa kysymykseen. Kofi Annan menetti kuitenkin USA:n suosion Irakin ruokaa-öljystä ohjelman yhteydessä, jossa hän ei kestänyt USA:n aiheuttamaa Irakin lasten hätää ja kuolemia. Häntä ei valittu pääsihteerin tehtävään uudestaan.

Haagin Jugoslaviatribunaalin perustamista valmistelevan työryhmän ensimmäinen puheenjohtaja, hollantilainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija Fritz Kalshoeven totesi erotessaan tehtävästään,että on mahdotonta että tribunaali voisi toimia tässä serbivastaisen propagandan ilmapiirissä.

On surullista, että ihmisoikeusraportoija jatkaa tuota propagandaa vielä lähes 20 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Sodan, jossa kuoli 100.000 serbiä, muslimia, kroaattia. Muslimeja ja serbejä käytännössä yhtä paljon. Srebrenica ei ollut Rehnin haastattelujen väitteistä huolimatta demilitarisoitu alue vaan siellä oli aseissa kokonainen muslimifundamentalisti divisioona. Serbit valtasivat Srebrenican todettuaan jatkuvat hyökkäykset ympäröiviin serbikyliin mahdottomiksi sietää. Kylien serbimarttyyrit, 2500 tapettua tavallista maata viljelevää serbiä Rehn unohtaa täysin tuodessaan yksipuolisesti esiin muslimien myös todellisia kärsimyksiä. Serbikyliin hyökättiin usein jouluna tai muina ortodoksisen kirkon juhlapäivinä, jolloin asukkaat olivat vähiten varuillaan. Jotkut kylien serbeistä olivat olleet samanlaisten hyökkäysten kohteena jo toisen maailmansodan aikana, jollon muslimit ja kroaatit olivat julistaneet serbien kansanmurhan ohjelmiinsa.

Elisabeth Rehn on entinen puolustusminiseri, joka taisteli Hornet hävittäjien puolesta ja valokuvattiin Hornetin ohjaimissa. Ideologinen NATO-myönteisyys ei saisi johtaa historiallisten tosiseikkojen muovaamiseen ihmisoikeusraportijana.

Eisabeth Rehn, Martti Ahtisaari ja Helena Ranta ovat antaneet nimensä ja arvovaltansa USA:n ja NATO:n pyrkimysten käyttöön. Bosnian tai Kosovon surkea tilanne, joka on seurausta USA:n ja NATO:n toimista, ei näytä herättävän suomalaisia asiantuntijoita, jotka väittävät puolustavansa ihmisoikeuksia. USA ja NATO saivat haluamansa: sotilastukikohdat ja miehityksen Balkanilla. Tämän tavoitteen toteutuminen edellytti kattavaa mielten muokkausta kuten Fritz Kalshoeven totesi. Serbit oli todellisuuden vastaisesti saatava kaikkeen syyllisiksi ja USA:n liittolaiset, muslimit uhreiksi. Serbikenraali Ratco Mladic on Elsabeth Rehnin haastatteluissa paholainen. Mladic oli mielten muokkauksen pääkohde. Hän joutui taistelemaan koko maailman muokattua mielipidettä ja koko USA:n ja NATO:n voimaa vastaan. Mladicin isä kuoli natsien toimesta pojan ollessa vain 2 vuotias. Mladicin itsensä tuhosi uusi "natsismi": ennennäkemätön maailmanvalta, jonka johdossa olivat suurvaltojen laittomat salaiset asetoimitukset ja mainostoimiston johtama kansainvälinen, tosiasioista piittaamaton tiedonvälitys.

Tasapuolisuuden ja objektiivisuuden nimissä toivoisin, että Elisabeth Rehn haastattelisi tavallista serbikylän asukasta, joka joutui seuraamaan muslimifundamentalistien mellastusta ja päiden katkomisia. Valtaosa kylien henkiin jääneistä asuu leireissä edelleen. Talojen kunnostukseen ei ole tullut tukea.

Srebrenicassa asuneen muslimitytön oma osuus Rehnin haastattelussa oli erinomainen ja rehellinen lapsen näkökulma sotaan, historian vääristely tuli haastattelijan vihan lietsonnan ja taustoituksen osuudessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusi "natsismi"YK, USA, Srebrenica, yksipuolinen tiedonvälitys, Elisabeth Rehn,