Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Vastarintaliike Trumpin hallinnossa ja New York Times

Perjantai 7.9.2018 klo 12:31

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 7.9.2018 New York Timesin Trumpin hallinnon vastarintaliikettä koskevan esseen kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Artikkelissa kuvataan osan Trumpin hallintoa toimivan presidenttiä vastaan. Kirjoittaja väittää edustavansa valtionhallinnon korkeaa moraalia ja edustavansa voimia, jotka haluavat toiminnallaan "pelastaa" sen mikä pelastettavissa on kunnes Trump ei enää ole presidentti.

"Ottaen huomioon sen epävakauden, jota moni oli todistamassa, kabinetin sisällä alettiin jo varhain kuiskia turvautumisesta perustuslain 25. lisäykseen, joka käynnistäisi monimutkaisen prosessin presidentin erottamiseksi. Mutta kukaan ei halunnut syöstä maata perustuslailliseen kriisiin."

"Teemme siis mitä suinkin pystymme pitääksemme hallinnon oikeassa kurssissa, kunnes tilanne on ohi– tavalla tai toisella".

Voiko sen selvemmin sanoa. Kirjoittaja toivoo presidentin katoamista,"tavalla tai toisella", mikä asehullussa maassa saattaa houkutella niin turvallisuusorganisaatioita kuin yksittäisiä asemiehiä toimintaan.

Terävin kärki kirjoituksessa kohdistuu presidentti Trumpin suhtautumiseen Venäjään ja presidentti Putiniin sekä Pohjois-Korean johtajaan Kim Jong-Uniin.

"Trump osoittaa mieltymyksensä itsevaltiaita ja diktaattoreita, kuten Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-Unia, kohtaan. Hän ei osoita lainkaan aitoa arvostusta niitä siteitä kohtaan, jotka meillä on samanmielisiin valtioihin".

"Terävät tarkkailijat ovat kuitenkin panneet merkille, että muu hallinto toimii toisella raiteella, jolla Venäjän kaltaisia maita moititaan sekaantumisesta toisten asioihin ja rangaistaan asianmukaisesti ja liittolaisia pidetään vertaisina, ei pilkattavina vihollisina."

"Mitä esimerkiksi Venäjään tulee, presidentti oli haluton karkottamaan monia Putinin vakoojia rangaistuksena entisen venäläisvakoojan myrkyttämisestä Britanniassa. Hän valitti viikkokaupalla siitä, että vanhemmat virkamiehet ajoivat hänet vastatusten Venäjän kanssa ja osoitti turhautumistaan siitä, että Yhdysvallat jatkaa pakotepolitiikkaansa maata kohtaan sen huonon käytöksen takia. Mutta hänen kansallisesta turvallisuudesta vastaava tiimi tiesi paremmin – näihin toimiin oli ryhdyttävä Moskovan saamiseksi vastuuseen".

"Tämä ei ole valtakoneiston syövereiden työtä. Tämä on vakaan valtion työtä."

Kenet kirjoittaja nostaa amerikkalaiseksi ihanteekseen? John Mc Cainin, "johtotähden".

Olisiko teksti sittenkin valtakoneison syövereiden, itse deep-staten tuotos? Syöverin edustaja nostaa johtotähdeksi jihadistien, natsien ja tietenkin CIA-johtoisen rahan (NED etc) avulla suoritettavia valtioiden tuhoamisia ja hallituksenvaihdoksia ajavan Mc Cainin, joka Ukrainan vallankaappauksen yhteydessä poseerasi natsijohtajien ja Syyriassa jihadisti johtajien kanssa.

Presidentti Obama, jonka aikana kongressi valtuutti hänet ryhtymään sotaan Venäjää vastaan, osoitti halveksuntansa Trumpia kohtaan vuotuisella tiedotusvälineiden ja valkoisen talon yhteisellä illallisella äärimmäisen brutaalilla tavalla. Obama myötäili elegantisti ulkopolitiikassaan suurpääoman etuja, sotateollisuutta ja hallituksenvaihdos -pommituksia niin Libyassa kuin Syyriassa. Hänen ulkoministerinsä Hillary Clinton miehineen olivat keskeisiä Kosovon mafian ja Bosnian jihadistien tukijoita ja pommitusten avulla maaperän valtaajia USA:n valtavalle sotilastukikohdalle Serbian maaperällä. USA:n vaalien alla vallankaappausavusta kiitollinen Ukraina/Poroshenko oli Clintonin säätiön suurin rahoittaja.

New York Times´n kirjoituksen kärki, kaikesta muusta hälinästä kuorittuna, on ulkopolitiikassa. Sotateollisuuden kumppani NATO ei ole saanut Trumpilta riittävää kunnioitusta. Trump lupasi USA:n poistuvan Syyriasta ja lopettavan Obaman aikaisen jihadistien tukemisen. Trump halusi edistää Pohjois- ja Etelä Korean rauhaa mm. lopettamalla sotaharjoitukset Etelä-Koreassa.Trump halusi myös paremmat suhteet Venäjään.

Pääoman/sotateollisuuden hallussa olevat valtamedian tiedotusvälineet ovat johdonmukaisesti tukeneet Yhdysvaltojen  viimeaikoihin saakka laajentunutta yksinapaista sotilastukikohtiin ja taloudelliseen kiristykseen perustuvaa maailmanvaltaa.

Tuota valtaa kyseenalaistamaan on syntynyt Putinin nyky-Venäjä, jonka demonisointi on yksinapaisen maailmanvallan säilyttämisen keskeinen propagandaväline. Tuota välinettä New York Timesissa ilmestynyt kirjoitus heijastelee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: New York Times, valtiopetoksellinen toiminta Trumpin hallinnossa, demokraattien sotasiipi, deep state,

Valtiollista natsismia

Perjantai 31.8.2018 klo 13:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

"Sunnuntaina elokuun 19. päivänä 1932 lääkäri Hilde Bruch, joka oli erikoistumassa psykiatriaan, astui Leipzigin lastensairaalan ruokasalin ovesta sisään. Puolet sairaalan henkilökunnasta oli lomalla ja Hilde Bruch sattui olemaan ainoa sairaalassa sillä hetkellä läsnä oleva juutalainen. Päivässä ei ollut mitään erikoista, mutta astuessaan tuttuun ruokasaliin, yht'äkiä kaikki keskustelu vaimeni. Saksalaiset olivat valinneet sinä päivänä Adolf Hitlerin presidentikseen." (lainaus Hilde Bruchin amerikkalaisesta elämäkerrasta)

Tuo hiljaisuuden seinä, joka tervehti Hilde Bruchia tuona päivänä saattoi pelastaa hänen henkensä, sillä se paljasti millaisen uhkan natsismi modostaisi juutalaisille.

Vaikka tapahtuma oli pieni, siinä kristallisoitui Bruchin pelko natsismia kohtaan, mikä vuorostaan sai hänet jättämään synnyinmaansa Saksan taakseen.

Hilde Bruchista tuli tunnettu psykoanalyytikko, psykiatrian professori, johon tutustuin Baylorin yliopistossa Houstonissa.Istuin hänen työhuoneensa sohvalla keskustelemssa muutaman muun kollegan kanssa lapsen kehityksestä, kerran viikossa vuoden ajan 1968-69.

Ajatellessani Suomen poliittista tilannetta, tunnen samaa kauhua kuin ystäväni Hilde Bruch vuonna 1932. 

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ja Martti Ahtisaaren presidenttikaudesta ja hänen NATO-intoisuudestaan lähtien Suomi on liukunut petosten ja valheiden kulttuuriin. Suomi on eduskunnan ja kansan selän takana sidottu Yhdysvaltojen ja rikkaiden ylivaltaa ajavaan yksinapaiseen ja militaristiseen prosessiin, joka johtaa ensin inhimillisyyden, luovuuden ja totuudellisuuden tuhoon mutta lopulta myös ihmiskunnan tuhoon.

Hilde Bruchin kaltainen intuitiivisuus ja luovuus ei ole Suomessa sallittua. Valtiojohdon sitoutumista sotilaallisen väkivallan käyttöön tai sen sallimiseen ei voi kyseenalaistaa.

Martti Ahtisaaren toiminta on karu esimerkki tuosta valheellisuudesta. Hänen toimintansa loi edellytykset Jugoslavian pommituksiin. Hän tuki USA:n ja NATO-maiden propagandaa holokaustin uhrien, serbien demonisoimiseksi. Hänen toimestaan Saksan, USA:n ja Iso-Britannian hallitukset saattoivat aloittaa pommitukset valheellisin perustein.

Suomalaiset oikeuslääkärit olivat saaneet EU:lta tehtäväksi määrittää olivako tietyt tapahtumat Racakin kylässä teloitustapahtuma vai taistelu terroristien ja terroristien hallitseman ja juoksuhaudoittaman kylän ottamiseksi takaisin järjestyneen yhteiskunnan hallintaan.

Oikeuslääkäreiden mukaan mikään ei viitannut teloituksiin. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt piilottivat tulokset, minkä seurauksena pommittamaan halukkaat valtiot saivat tehdä mitä niitä huvitti.

Saksa ja Yhdysvallat olivat pitkään suunnitellet Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti. Ne tuhosivat 24. parhaan kansantalouden niin, että miehitetyt jäännösvatiot putosivat kehitysmaiden tasolle. Saksa ja USA CIA:n johdolla aseisti ja koulutti Albaniasta vyöryviä terroristeja. USA:n tähtäimessä oli perustaa sotilastukikohta Serbian Kosovoon.

USA:n tavoitteena oli miehittää koko Jugoslavia. Se ei onnistunut kuin Kosovon miehityksessä, mutta pommitusten lopettamiseksi aikaansaadussa YK:n päätöslauselmassa 1244 todetaan Kosovon olevan osa Serbiaa. Tuota päätöslauselmaa ei ole kumottu.

YK:n päätöksestä huolimatta USA alkoi presidentti Clintonin johdolla rakentaa suurinta sotilastukikohtaa sitten Vietnamin sodan, Camp Bondsteeliä, Serbian maakuntaan Kosovoon.

NATO-miehityksen kanssa samanaikaisesti alkoi YK:n siviilihallinto. YK antoi Martti Ahtisaaren tehtäväksi vetää neuvottelukuntaa Kosovon tulevan aseman suunnittelemiseksi. Miehitys oli YK:n päätöksessä tarkoitettu tilapäiseksi. Tilapäisyyden sijaan Ahtisaari valmisteli Kosovon itsenäistämistä. YK:n hallinto aloitti Serbian valtion omaisuuden laittomat yksityistämistoimet, vaikka selaista mandaattia sillä ei ollut. Miehityksen aikana ja siitä huolimatta albaanit jatkoivat serbien pogromeja samoin kuin toisen maailmansodan aikana.

Kosovon presidentiksi ja hallituksen päämiehiksi julistautui mafia-pomoja, joiden osallistumisesta elin- ja huumekauppaan on runsaasti todisteita. Rikosepäilyjen johdosta Euroopan neuvosto asetti tutkimusryhmän ottamaan selvää Kosovon tilanteesta. Sveitsiläinen senaattori Dick Marty osoitti laajassa tutkimuksessaan Kosovon olevan klaaneihin pohjautuva mafia-valtio,jonka johtajat ovat kaikkein vaarallisimpia mafia-pomoja.

Ilmeisistä Kosovon ongelmista huolimatta Martti Ahtisaari suositti, Yhdysvaltoja myötäillen, Kosovon itsenäistämistä, mikä itsenäisyysjulistus tapahtui YK:n hallinnon alaisen parlamentaarisen neuvoston 109 jäsenen äänestyksellä, joiden ICJ tulkitsi  äänestäneen yksityishenkilöinä, sillä muuten he olisivat rikkoneet YK:n päätöslauselmaa 1244. Siten itsenäisyysäänestys oli juridisesti ongelmallinen.

Kosovon mafia-pomojen rikosten tutkimiseksi on perustettu Kosovo Specialists Chambers -tuomioistuin Haagiin. Sen rahoittaa EU, mutta tuomareista ja tuomioprosessista vastaa Yhdysvallat.Tuomioistuimen olisipitänyt jo olla vauhdissa, mutta Yhdysvallat laahaa jalkojaan ja viivyttelee liittolaistensa rikosten tutkintaa. Tuomari toisensa jälkeen on joutunut vaihtoon eikä yhtäkään syytettä ole vielä nostettu. Viimeisin pääsyyttäjä nimitettiin tänä kesänä, mutta hän on sanonut tarvitsevansa vuoden aikaa perehtyäkseen aikaisempaan materiaaliin. Useita odistajia on tapettu,joten kuka sitten jää todistamaan kysyy Dick Marty.

YK:n turvallisuusneuvoston enemmistö vastusti Kosovon itsenäisyyttä.

Jugoslavian hajottamiseen liittyvien sotien aikana Yhdysvallat tuki sekä Kroatiaan palaavia että siellä olevia natseja samoin kuin Bosnian muslimipresidentin paikalle kutsumia, myös Osama bin Ladenin rahoittamia, Lähi-Idän jihadistitaistelijoita, joiden taistelumenetelmiin kului serbien kaulojen katkominen ja päiden lähettäminen rahoittajilleen. Samoin Saksa tuki ja koulutti natseja sekä Kosovoon tulevia ja siellä asuvia albaaniterroristeja. Sotavuosien ajan NATO-pommitusten aikaansaamiseksi käytettiin provokaatioita. Samoin viime aikoina USA, Ranska ja Iso-Britannia ovat käyttäneet rahoittamiaan jihadisteja provokaatioiden(kaasuiskujen) aikaansaajina Syyriassa. Näin ne saavat tekosyyn suorittaa ohjusiskuja tai osallistua taisteluihin paikan päällä.

Saksa ja Yhdysvallat suunnittelivat heti Jugoslavian pommitusten jälkeen Syyrian tuhoamisen, jota alkoivat toteuttaa 2011. Ukrainan haltuunottoa niin Clintonit kuin USA:n ja EU:n taloudellisen eliitin kerma juhlivat jo etukäteen syyskuussa 2013 Krimin Jaltalla.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat korruptoi George H.W.Bushin johdolla Venäjän johtoa, Jeltsiniä ja KGB:n kenraaleita, Suomessa kulttuurieliitti nosti Jeltsinin demokratian airueeksi. Tykkituli parlamenttiin oli vain viihteellinen huutomerkki. Venäjän kansallisvarallisuus siirrettiin oligarkkien taskuihin ja presidentti Bushin haltuun Sveitsiin.

Nyt Yhdysvaltojen kongressi kuuntelee mielellään venäläisiä, julkisesta russofobiasta huolimatta, kunhan venäläiset ovat "meidän venäläisiä". Toisin sanoen Venäjän etua ja moninapaista maailmaa kannattavat venäläiset ovat pahoja, mutta yksinapaista Yhdysvaltojen johtamaa maailmaa edustavat venäläiset ovat kumppaneita. Olisikohan joku heistä, vaiko heitä tukevat  USA:n tai Iso-Britannian tiedustelupalvelut  vastuussa salamurhista Britannian maaperällä.

Presidentti Niinistön kerrotaan varoittaneen presidentti Macronia Venäjän suhteen "kaksista rattaista". Sen mukaan taloudellisia pakotteita ei pitäisi höllentää ellei Ukrainan ja Krimin tilannetta saada ratkaistua. Toisin sanoen hän näyttäisi olevan täysin tietämätön natsien vallasta Ukrainassa ja siitä, miltä katastrofilta Venäjä pelasti krimiläiset. Hän ei myöskään pane painoa sille, että Ukrainan hallitus ei ole toteuttanut yhtäkään Minskin sopimuksen yksityiskohtaa, joiden toteuttamisen jälkeen Ukrainan ja Venäjän rajaa koskevat sopimukset tulisivat ajankohtasiksi. Toisin sanoen Venäjällä ei ole mitään mahdollisuutta edistää Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa ennen kuin Ukraina on tehnyt osuutensa.

Presidentti Niinistö ajaa itse kaksilla rattailla. Hän on kansan ja eduskunnan selän takana liittänyt Suomen USA- johtoisen NATO:n isäntämaasopimkseen, mitä esimerkiksi suurlähettiläs Heikki Talvitie vertaa Mannerheimin, Suomen eduskunnan ja hallituksen selän takana, Saksan kanssa tekemään  "kauttakulkusopimukseen", joka itse asiassa oli sopimus  miehityksestä. Olisi mielenkiintoista tietää, millä tavalla presidentti Niinistö kieltäisi USA:n joukkoja saapumasta sotimaan Suomen maaperälle Venäjää vastaan, jos USA ilmoittaisi niin tekevänsä. USA:n presidentillä on kongressin antamat  valtuudet aloittaa sota Venäjää vastaan tarvitsematta kääntyä asiassa kongressin puoleen.

Lisäksi Suomen valtioneuvoston johdolla on Yhdysvalloissa koulutettu 100 toimihenkilöä Venäjän vastaiseen hybridisotaan, mitä koulutusta vahvistaa Helsingissä sijaitseva EU:n ja NATO:n hybridiosaamiskeskus.

Samaan aikaan, kun USA:n, Saksan ja NATO-EU:n valtiolliset armeijat toimivat päämääriään saavuttaakseen yhteistyössä natsien ja jihadistien kanssa, samat valtiot ja niiden valtamediat kauhistelevat natsien mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa erityisesti Saksassa.

Miten Saksan valtion toiminta Kroatian infrastruktuurin haltuunottamiseksi yhteistyössä natsien kanssa on demokraattisempaa kuin natsien suora toiminta Saksan kaduilla? Miten yhteistyö jihadistien kanssa Bosnian miehittämiseksi ja holokaustin uhrien serbien tappamiseksi on demokraattisempaa kuin jihadistien terroriteot, joissa kuolee kymmeniä tai satoja kun USA:n ja NATO-maiden sodissa kuolee miljoonia?

Presidentti Niinistö välttää puhumasta natsien ja CIA:n sivustatuella tehdystä, EU-maiden myötäilemästä Maidanin vallankaappauksesta, parlamentissa edustetun kommunistisen puolueen kieltämisestä ja alueiden puolueen edustajien pogromeista ja venäjänkielisten vainosta.

Valtioneuvostomme toimenpiteiden ja tiedotusvälineiden russofobia muistuttaa 1930-luvun "nyt on aika iskeä"- sotapolitiikkaa. Sipilän hallituksen uusliberaali politiikka on tarkoituksellisesti lisännyt turvattomuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa. Subjektiivisen päivähoidon peruutus on henkisen julmuuden osoitus lapsia kohtaan. Se osoittaa kuinka piittaamaton hallitus on ihmisten erityisesti työttömien hädästä tasaveroisten oikeuksien puutteesta. Yhden prosentin kannatusta nauttivan puolueen edustajat puolustus ja ulkoministereinä on demokratian pohjanoteeraus.

Tahallisen nopeat uusliberaalit yksityistämiset, taksiuudistus, kilpailutukset, joissa kukaan ei vastaa kokonaisuudesta luovat yhteiskuntaan turvattomuuden ilmapiirin, josta äärioikeistolaisuus saa elinvoiman.

1930-luvulla Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian keskuspankit tukivat Hitlerin aseistamista. Nyt demokratiaa näyttelevät EU-maat kehottavat varustautumaan sotaan. Jotta näytelmä olisi toimiva on rakennettava vihollinen. Tuo vihollinen on totuus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, presidentti Ahtisaari, Sipilä, valtiollinen natsismi, kahdet rattaat

Helsingin Sanomat ja kommunismin rikokset

Maanantai 20.8.2018 klo 16:14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään saimme Helsingin Sanomilta kattavan tarjouksen kommunismin rikoksia. Kaja Kunnas esitteli Tallinnassa paljastettua kommunismin rikosten monumenttia ja ylesönosastoon lehti oli valinnut teemaan sopivan säestyksen.

Olenkin pannut merkille kuinka valtamediamme hitaasti hissutellen on lisännyt natsimyönteisyyttään ja korostanut opin haittojen vertautuvan kommunismin haittoihin.

Toimittaja Kunnaksen teksti keskittyy vuoteen 1941 tapahtumiin ja sitä seuranneisiin teloituksiin, karkoituksiin ja vainoon. Toinen silmä kirjoittajalla on kiinni. Lukija, joka ei ole elänyt vuotta 1941, ei tiedä missä viitekehyksessä tapahtumia tulisi tarkastella.

Samaan aikaan kun tekstin päähenkilön isä teloitetaan valtiopetoksesta neuvostoliittolaisten toimesta, natsi-Saksan miehittäjät saapuivat Tallinnaan. Samana vuonna eestiläiset olivat saamassa loppuun viimeistenkin juutalaisten teloitukset ja maa saattoi ylpeänä julistautua juutalaisista vapaaksi maaksi. 

Teloituksen aikaan kymmenet laivat irtautuivat Tallinnan satamasta, pakoon natseja, evakuoiden siviilejä, sairaaloiden potilaita, sotilaita jotka  törmäsivät natsien kanssa yhteistyössä toimivien suomalaisten ja saksalaisten asettamiin miinoihin. Laivat upposivat pommituksiin, tykkituleen ja miinoihin vieden mennessään 16 000 ihmistä. 

Kommunismin uhrien määrä muistomerkissä on 20 000. Keiden uhreja hukkuneet olivat?

Lehti puhuu kommunismin rikoksista erittelemättä mitä sen mielestä kommunismi on. Käsittääkseni missään maapallolla ei ole ollut kommunismia tai kommunistista yhteiskuntaa. 

Puhuessaan kommunismin rikoksista, tarkoittaako lehti Nelson Mandelaa ja Etelä-Afrikan kommunistien taistelua apartheidia vastaan? Vai tarkoittaako lehti Kauko-Idän maiden kommunistien taistelua siirtomaaherruutta vastaan? Indonesiassa tapettiin ihmisoikeuksia ja ammattiyhdistyksen vapautta tavoittelevia kommunisteja miljoona CIA:n laatimien listojen perusteella.Olivatko nämä tapetut juuri niitä rikoksia tekeviä yksilöitä? Syyrian parlamentissakin on jopa kaksi kommunistista puoluetta. Onko Syyriaan NATO/EU:n ja USA:n tavoittelema jihadistien tuella synnytettaväksi suunniteltu maa hyvinvointivaltiosta, sosialisteista ja kommunisteista vapaa? USA:n synnyttämä mujahedin/Taleban synnytettiin kaatamaan Afganistanin Kabulin yliopistosta nousseiden kommunistien johtama hallitus, joka kutsui Neuvostoliiton maahan tuekseen USA:n tukemia voimia vastaan.

Helsingin Sanomat vaikenee Baltian maiden natsien vuotuisista juhlamarsseista. Se vaikenee Ukrainan Maidanin väkivaltaisesta yhteistyössä natsien kanssa toteutetusta USA/EU-johtoisesta vallankaappauksesta. Se vaikenee Kosovon ja fasistisen Kroatian uudelleen syntyneistä natsijoukoista, jotka ovat laatineet nationalistiset rasistiset perustuslait. Nämä joukot ovat USA:n avustamana ja johdolla suorittaneet toisen maailmansodan aikaisten holokaustin uhrien serbien etnisen puhdistuksen niin Kroatiasta kuin Kosovosta. !995 kolmen päivän Operaatio Myrsky- nimistä yhdysvaltalaisten kenraalien johtamaa taistelua, jossa 250 000 serbiä ajattiin tykkitulella ja pommittamalla kotiseudultaan Kroatian Krajinasta Bosnian puolelle, juhlitaan Kroatiassa mahtavin seremonioin. Yhdysvaltojen puolustusministeri Mattis kutsuu taistelua suurenmoisimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan. Taistelun kulkua opetetaan hänen mukaansa kaikissa Yhdysvaltojen sotilasakatemioissa. !941 - 45 holokausti ei riittänyt. Nyt loputkin serbit tapettiin tai ajettiin Kroatiasta. Serbit ajettiin maanpakoon Serbiaan, jossa he eivät koskaan olleet asuneet – 800 000 natsien tai kauniisti sanottuna neonatsien toimesta karkoitettua serbiä Sloveniasta, Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta.

Göebbels kadehtisi nykyistä valtamedian propagandaa. Paitsi riveillä, myös rivien välissä lukijan on oltava varuillaan. Vasta pari päivää sitten lehden Saksan kirjeenvaihtaja Kauhanen kertoi totena, että Venäjä on myrkyttänyt Skripalit. Ei tarvita oikeudenkäyntejä, median tuomio riittää. Tänään toimittaja Tuukka Tervonen kertoo, että Gazan saarto on kestänyt siitä lähtien kun Hamas väkivaltaisesti otti alueen haltuunsa. Tähän asti olen ymmärtänyt, että Hamas voitti tarkkailijoidenkin mukaan demokraattiset vaalit.

Natsismi saapuu hiipien. Ukrainan voitettua euroviisut natsien liittolaisia, Ukrainan tataareja elegisesti surevalla laululla, mainitsin muistaakseni tässä blogissani, että seuraavaksi saamme laulun, jossa Hitler suree kuinka raskasta hänellä on ollut. Seuraavat euroviisut on äänestetty pidettäväksi apartheid Israelissa.

Helsingin Sanomat on kliinisen puhdas Itä-Ukrainan kuvauksista. Miten siellä jaksetaan natsien liittolaisineen moukaroidessa USA/NATOn- tuella päivittäin? Helsingin Sanomilta ei liikene kiitoksen sanaa Venäjälle, joka on paitsi pelastanut krimiläiset väkivallalta, myös ottanut vastaan satoja tuhansia ukrainalaisia pakolaisia. Suomella on toisen maailmansodan jälkeen natsimyönteisin hallitus mutta niin on myös media.Ne tarvitsevat toisiaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, natsismin nousu, Eesti, kommunismin rikokset, Kaja Kunnas, Mandela

Urheat Venäjä-vastaisen hybridisodan ritarit

Keskiviikko 8.8.2018 klo 13:15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kyyneleet silmissä olen voinut seurata Hesarin, Ylen ja ulkoministeriön syvää uskollisuutta USA:n edellyttämälle Venäjä-vastaiselle hybridisodalle – nyt Georgian sodan viitekehyksessä. Yle kertoi Puolan, Latvian,Lettuan ja Ukrainan voimakkaista "vaatimuksista Venäjälle" Georgian sodan kompensoimiseksi.

Helsingin Sanomat vuorostaan tekstissä aivan oikein kuvasi sodan tapahtumien kulun kuta kuinkin objektiivisesti, mutta runsailla kuvilla kuuliaisesti demonisoi Venäjän. 

Ulkoministeriö on kunnostautunut kymmenen vuoden ajan disinformaatiossa. Heti tapahtumien jälkeen ulkoministeri Alexander Stubb (joka  osoittaakseen lojaaliuttaan presidentti Bushille, ilmoittautui etelä-valtiolaiseksi) ETYJ:n puhenjohtajamaan edustajana ilmoitti Venäjän aloittaneen sodan. Onneksi Ranskan presidentti ilmoittautui hätiin ja aloitti asialliset neuvottelut. Viime päivinä taitava ulkoministerimme, USA:n presidentin aamiaisvieras Timo Soini, liittyi hybridisotaa käyvien maiden kuoroon, kuten myös muut aikaisemmat ulkoministerimme.

Nämä info-soturit eivät mainitse sanallakaan Georgian presidentti Saakashviliä ja hänen oppi-isiään Yhdysvalloissa. Saakashvilihan oli USA:n kouluttama "demokratiaa" edistävä värivallankumouksellinen, joka tosin sittemmin on joutunut pakenemaan Georgiasta väärinkäytösten vuoksi. Hän yritti USA:n suojatti Poroshenkon avulla uutta nousua Odessan pormestarina (saaden Ukrainan kansalaisuuden, mutta nopeasti myös menettäen sen) ja vaeltaa nyt ilmeisen kansalaisuutta vailla, ehkä Yhdysvalloissa.

Georgian sodan yksi sivupäämäärä oli pilata samanaikaisten Pekingin olympialaisten kiinalaisille tuoma ilo ja ylpeys– samalla tavalla kuin Ukrainan vallankaappauksella haluttiin pilata Sotshin olympialaisten juuri tuoma ilo ja ylpeys Venäläisille, tai Salisbyriyn myrkkyiskulla haluttiin pilata Venäjän MM-jalkapallokisat.

Varsinainen Georgian kriisi alkoi Saakashvilin hyökätessä Georgian armeijan avulla Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin tappaen venäläisiä rauhanturvaajia ja siviilejä. USA ilmeisesti ei ollut samaa mieltä ajankohdasta, mutta tuki Saakshviliä. Venäjä vastasi sotatoimilla ja pakotti Georgian armeijan vetäytymään.

Venäjä pysäytti sodan alkuunsa. Helsingin Sanomat kuvaa sodan ikäänkuin vain Venäjän sotatoimet synnyttäisivät uhreja. Georgian mieltä vailla oleva yritys palauttaa Etelä-Ossetia väkivalloin oli tragedia. Muutaman päivän kestäneen sodan uhrien muistoksi Tshinvalissa järjestettiin muistokonsertti, jonka johti kapellimestari Gergiev. Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija arvioi konsertin "Venäjän voiton konsertiksi". Jokainen joka näki konsertin (Hesarin musiikkiarvostelija ei nähnyt sitä eikä kuullut) saattoi kokea pimeässä illassa kynttilöiden valaistessa portaita, jolla orkesteri soitti, syvän surun ja myötäelämisen tapahtumaksi, josta voitonhuuma oli kaukana.

Entä sitten näiden Baltian maiden, Puolan ja Ukrainan esiintyminen Georgian sodan vuosipäivänä? Nämä maat ovat USA:n maailmanvallan ja valedemokratian keskeisiä, siitä syvästi riippuvaisia tukijoita. Osa näistä maista on pitänyt CIA:n salaisia vankiloita maaperällään. Ukraina vuorostaan oli Maidanin vallankaappauksen aikana ja sen jälkeen Yhdysvaltojen hallituksen suoraan siimaohjaama valtio. CIA:n toiminta tai NED ei riittänyt vaan itse varapresidentti Biden uhrasi paljon aikaansa neuvomalla paikan päällä parlamentissa ja ohjaamalla Ukrainan itse valitsemaansa pääministeriä puhelimitse. 

Suomen valtioneuvosto ja ulkoministeriö synnyttävät vuolaimmat kyyneleet. Venäjä-vastaista hybridisotaa oppimaan ja käymään on valjastettu 100 nimetöntä toimijaa tiedotusvälineistä virkamiehiin. Tulokset nähdään päivittäin. Kuinka paljon haaskattua aikaa?

Suomen tasavallan presidentti sekä molemmat viimeiset valtioneuvostot ovat sallineet Suomen liukumisen yhä syvemmälle USA:n maailmanvallan (joka on sotilaallista– ei demokraattista) osaksi. Tämä edellyttää Venäjän ja monen muun suvereenin valtion turvallisuustarpeiden huomioon ottamatta jättämistä. Se on edellyttänyt valehtelun ottamista käyttöön tiedonvälityksen sijaan.

Entisille siirtomaavalloille Ranskalle, Saksalle ja Iso-Britannialle vallankäyttö demokratian sijaan on tuttua ja luonnollista. Osana EU:ta nämä maat ovat siirtäneet tuon vallankäytön tavan myös EU:n ulkopolitiikkaan. EU-maat eivät ulkopolitiikassaan ole demokratian ja oikeusvaltion kannalla. Ne rikkovat kansainvälisiä lakeja ja normaalia oikeustajua räikeästi. EU perustettiin edistämään suurpääoman tarpeita; työvoiman vapaata liikkuvuutta, joka nykyisin tehostuu halpatyövoiman maahanmuutolla. Demokratian edistäminen ei ole EU ssa olennaista.

Valehtelu Georgian sodasta, Ukrainan Maidanin vallankaappauksesta, Salisburyn myrkkyiskusta ja Syyrian kaasuiskuista on arkipäivää. Oikeustajun murtaminen valehtelulla ja poliittisella oikeudenkäytöllä juridiikan sijaan johtaa väkivaltaan. Entisten siirtomaavaltojen Ranskan ja Iso-Britannian ilmavoimat sotivat USA:n rinnalla laittomasti Syyriassa. Heidän motiivinsa perustellaan maksetuilla Valko-kypärät -näyttelijöillä, jotka on palkattu propagandatarkoitukseen, mutta joiden toimet totuuden vääristelijöinä, johtavat kokonaisten kansakuntien tietoisuuden vääristymiseen.Suomen median voittopuolisena lähdeaineistona Syyriasta ovat suurpääomaa palvelevat tietotoimistot sekä SOHR, yhden miehen kapinallisten näkökulman välittävä henkilö Lontoon lähiöstä.

Suomen kansa uskoo Yle:n ja muun valtamedian puhuvan totta. Valtamedia ilmoittautui jo 20 vuotta sitten päätoimittajiensa julistuksilla olevansa NATO:on liittymisen kannalla. Jostakin syvältä Suomen kansan sisältä kumpuaa realismi ja oikeudentunto, joka sallii samaan aikaan uskoa valheita, mutta ei anna sen vaikuttaa omiin mielipiteisiin. Suomen kansasta alle 20 % haluaa liittyä NATO: on. Mutta USA:n Venäjä-vastaisen hybridisodan toimijat jatkavat yhdessä USA/NATO -hybridikeskuksen kanssa liikuttavaa yritystään, joka viime päivinä on yrittänyt puhaltaa yhteen hiileen Georgian sodan hiilloksella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Georgian sota, Venäjä-vastainen hybridisota, ulkoministeriö, Helsingin Sanomat , Yle

Helsingin Sanomien pötypuheet Ukrainasta ja värivallankumouksista

Sunnuntai 22.7.2018 klo 14:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään Helsingin Sanomat toistaa Sunnuntai-liitteen Ukraina-jutussa jälleen kaikki jo komiikan rajan ylittävät pötypuheet Ukrainasta. Hesari on toistanut niitä jo neljän vuoden ajan yhtä uskollisesti kuin parhaat CIA:n soturit.

Hesari väittää Ukrainan johdon päättäneen läntisen Euroopan sijaan lähentyä Venäjää! Uskomatonta. Ukrainan talous oli täysin kietotunut Venäjään ja monin tavoin riippuvainen Venäjästä. Presidentti Janukovits oli Eurooppamyönteinen, mutta jopa Yle:n näyttämässä uutispätkässä totesi, että tässä vaiheessa EU:hun liittyminen olisi liian kallista. USA ja EU puskivat päälle kuin sokeat norsut. Suomen Olli Rehn lähentymis- ja talouskomissaarina ei kyennyt suorittamaan toteuttamiskelpoista valmistelua.

Syksyllä 2013 koko USA:n eliitti: Clintonin pariskunta, Soros, talouseliitti sekä EU:n eliitti, jotka olivat myötäilleet CIA:n vahvalla tuella Jugoslavian hajottamista sekä kaikkia ahneuden vaatimia toimia, kokoontuivat Ukrainan oligarkkien johdolla Krimin Jaltalla suunnittelemaan"suuren euforian vallassa" (The Economist) Ukrainan haltuunottoa. EU:n lähentymis artikloissa sotilaalliset artiklat ovat ensisijaisia, eli kaappausta suunniteltiin NATO-suhde edellä.

Maidanin mielenosoitukset olivat hyvin suunniteltuja. Jugoslavian presidentti Milosevicin kaatamisessa kunnostautunut Otpor- järjestö Popovin johdolla valmisteli nuorta väkeä mielenosoituksiin. Monissa lähteissä on paljastunut, että tarkka-ampujat tulivat osin Georgiasta (ovat itse kertoneet), osa oli Haarezin mukaan koulutettu Israelissa.

Helsingin Sanomat jaksaa puuduttavasti väittää, että hallituksen joukot olivat syyllisiä väkivaltaan. Näin ei ollut. Jopa Eestin ulkoministerin puhelussa Cathrine Ashtonin kanssa paljastui, että molemmat tiesivät tarkka-ampujien olleen "meikäläisiä" eli vallankaappaushallituksen kannattajia. Toisin sanoen EU oli sitä mieltä, että vallankaappaus oli "meidän" vallankaappaus. Samoin monissa lähteissä on kerrottu CIA:lla olleen kokonainen kerros käytettävissään Ukrainan sisäministeriössä. Obaman varapresidentti Biden johti vallankaappauksen jälkeistä Ukrainan hallintoa etänä. Vallankaappauksen jälkeisessä hallituksessa oli yhdysvaltalainen valtiovarainministeri. Muut ministerit olivat Liettuasta, Georgiasta, kuka mistäkin, vaikka hallituksen jäsenten olisi lain mukaan pitänyt olla Ukrainan kansalaisia. Bidenin poika tuli Ukrainan suurimman energia-yhtiön hallitukseen yhdessä Puolan ex-presidentin kanssa. Soros oli luvannut miljoonan GMO-viljelyyn. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt olivat myös paikalla.Varapresidentti Biden kävi Radassa, parlamentissa, paikan päällä antamassa neuvoja. Hän kertoi puhuneensa puhelimessa Ukrainan pääministeri Jatsenjukin kanssa "enemmän kuin vaimonsa kanssa".

Helsingin Sanomien jutussa "mieleosoitusten jälkimainingeissa seurasi Krimin valtaus" ja Venäjän tukemat separatistijoukot "aloittivat sodan Ukrainan joukkoja vastaan". Jopas jotakin. Kansainvälisten ja kansallisen lain vastainen vallankaappaushallitus julisti "terrorismin vastaisen sodan" itä-ukrainalaisia vastaan, jotka eivät hyväksyneet vallankaappausta, venäjän-kielen aseman huononnusta, laillisen presidentin ajamista väkivallalla uhaten maanpakoon eikä natsistista mielivaltaa ja murhia.

On ymmärrettävää, että Helsingin Sanomat ei lojaaliudesta kirjoita mitään USA:n rikoksista 1991 Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottamiseen liittyen. Se ei kerro presidentti George H.W. Bushin toimista yhdessä CIA:n, Soroksen ja muiden rahoituskanavien kautta Jeltsinin ja eräiden KGB:n jäsenten korruptoinissa ajamaan USA:n tavoitteita Neuvostoliiton/Venäjän infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja yksityistämiseksi kuten mm. William Engdahl teoksessaan Manifest Destiny kuvaa. Hesari ei tietenkaan kerro myöskään siitä kuinka huolellisesti Reagan, Bush vanhempi ja CIA ja NED valmistelivat ja Clinton taputteli valmiiksi Jugoslavian hajottamisen ja Kosovon haltuunoton sotilastukikohdakseen.

Minkä kaaoksen George H. W. Bush IMF Summers ja talousguru Sacks saivat aikaan Venäjällä.Kansan äärimmäisen kurjuuden ja rikkaiden oligarkkien vallan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo katosivat. Odotettavissa oleva elinikä laski huomattavasti. Kansakunta, joka oli 45 vuotta aikaisemmin menettänyt 25 miljoonaa ihmistä sodassa, asetettiin USA:n ja Jeltsinin yksissätuumin toteuttaman katastrofin seurauksena jälleen paitsi fyysisen, myös henkisen tuhon partaalle.

Minun ikäiseni henkilö muistaa sen kuinka Suomi tässäkin asiassa presidentti Niinistön sanoja lainatakseni tarjosi "palveluksiaan". Kaikkein karmein pettymys Yhdysvaltojen johdolle oli se, että presidentti Putin ei ollutkaan Jeltsinin tavoin ostettavissa. Kun Putin vielä kehtasi ilmoittaa Münchenissä vuonna 2007 kannattavansa moninapaista maailmaa Yhdysvaltojen yksinvallan sijaan, USA ja EU "repivät pelihousunsa" niinkuin nuoriso sanoisi.

Kaikki tämä USA:n johtama ja EU:n myötäilemä gangsterismi oli satava jotenkin Putinin syyksi.

Putin ei alistunut väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksiin, jotka uhkasivat Krimin venäläistä väestöä ja venäjänkielisiä ukrainalaisia Krimillä. Hän ei myöskään alistunut siihen, että Venäjän Sevastopolin sotilastukikohta tulisi NATO:n haltuun. Krimin asukkaat eivät olleet saaneet sanoa mielipidettään kun Krim siirrettiin Hrustsovin toimesta Neuvostoliiton sisällä Venäjältä Ukrainaan (Hrustsov oli ukrainalainen). Koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan 1991 lähtien Krimin asukkaat ovat pyrkineet palaamaan osaksi Venäjää. Myös 2014 suoritetun Venäjän mahdollistaman kansanäänestyksen jälkeen ja sen jälkeiset muut valtiolliset äänestykset ovat osoittaneet krimiläisten kokevan olevansa osa Venäjää.

Helsingin Sanomat on Suomen valtamedian valheellisimpia tekstejä tuottava alusta. Yle kompensoi uutistoimituksen pötypuheita kuitenkin aika-ajoin dokumeneilla, joissa globaali todellisuus joskus pilkahtaa. Sekään ei ole uskaltanut esittää Ukrainan natsi-taustaa ja natsi-todellisuutta kuvaavaa Oliver Stonen dokumenttia Ukrainan Maidanista ja siihen liittyvistä faktoista.

Koska valtioneuvoston Venäjä- vastaiseen hybridisotaan koulutettujen toimittajien nimilistaa ei ole julkistettu, Helsingin Sanomien ulkomaisille tiedotusvälineille propagoima "vapaa media" näyttäytyy kyseenalaisena. Pääteltävissä ainoastaan on, että Hesarin päätoimittaja on velvoittanut alaisensa toimimaan Venäjä-vastaisen hybridisodan viitekehyksessä. 

Kansalainen jää miettimään kuinka tehokas CIA:n NED:in ja Sorosin rahoitus on maassamme. Jugoslavian kohdalla asianomaiset rahoituksen saajat; rauhanjärjestöt, demokratia- ja ihmisoikeusjärjestöt, jotka myötäilevät yksinapaista yksityistämisiin ja  pääoman valtaan perustuvaa maailmankuvaa, eivät yleensä itse kertoneet tutkijoille rahoituslähteitä eikä summia. Sen sijaan tutkijat saivat tietää niistä rahoittavilta järjestöiltä itseltään. Youtubess nähtävissä oleva Boris Malagurskin dokumentti Weight of Chains II kuvaa tilannetta Jugoslavian jäännösvaltioiden, Serbian ja Kroatian osalta. Ensin on saatava valituksi johtoon korruptoitavissa olevat johtajat. Jos toiminta ei ole tavoitteiden mukaista, johtaja vaihdetaan tai tapetaan.

Niin yksinkertaista on globaali vallankäyttö länsimaalaisittain.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Putin, länsimainen vallankäyttö, Helsingin Sanomat, Ukraina, CIA, EU, propaganda

Suomalainen julmuus

Tiistai 10.7.2018 klo 13:11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viides heinäkuuta 1918 porvarillinen tynkäeduskunta, josta sosialidemokraattiset edustajat yhtä lukuun ottamatta oli puhdistettu pois, keskusteli kuolemanrangaistuksesta.

Vuotta aikaisemmin heinäkuussa sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta oli suurella enemmistöllä ja innostuksella julistanut Suomen itsenäiseksi. Tästä tuohtunut pieni äänestyksessä häviölle jäänyt porvariryhmä ryhtyi aikaansaamaan vallankaappausta. Se otti yhteyttä Pietariin ministerivaltiosihteeri Enckeliin, jota ei ollut vaikea taivutella yhteistyöhön tuon päätöksen kumoamiseksi. Se suoritettiin käyttämällä porvarillista Venäjän väliaikasta hallitusta suorittamaan Suomen eduskunnan hajottaminen.

Suuri osa sosialidemokraateista puhemies Mannerin johdolla piti hajotettua eduskuntaa edelleen laillisena, koska eduskunta oli päättänyt myös, että itsenäisyysjulistusta ei alisteta väliaikaiselle hallitukselle vaan se annetaan ainoastaan tiedoksi.

Vallankaappaus onnistui ja prosessi kohti sisällissotaa, jossa vastakkain olivat oikeudenmukaista yhteiskuntaa tavoittelevat sosialidemokraatit ja pääoman valtaa ja omistamisen etuoikeutta kannattavat porvaripuolueet Saksan armeija liittolaisenaan.

Suomen sisällissodan muistovuosi on jakanut mielipiteitä. On väitetty sodan haavojen parantuneen nopeasti ja demokratian voittaneen. Toisaalta on todettu, että hävinneen, oikeudenmukaisuutta tavoitelleen osapuolen julmaa kohtelua ei ole tunnustettu saati kaduttu. Hävinneiden julman kohtelun aiheuttama suru on täytynyt kieltää eikä vieläkään punaisten joukkohaudoille ole saatu muistomerkkejä, puhumattakaan että jokaisen uhrin nimi olisi saatu kaiverrettua paasiin. Olisihan ihmisoikeuksien toteutumisen minimitavoite että vaiajan nimi olisi hautakivessä.

Viides heinäkuuta siis voittanut porvariosapuoli keskusteli teloituksen muodoista eduskunnan täysistunnossa. Kuvaan tapahtumaa teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, jonkatyönimenä oli Lupa olla julma. Edustajat pohtivat lain ensimmäisen pykälän mukaista ampumista. Monet edustajat olivat sitä mieltä, että mestausta tulisi myös voida harkita täydentävänä menetelmänä, koska tapauksia olisi niin paljon. Osa taas oli sitä mieltä, että mestaajan ammattiin olisi vaikea saada työntekijöitä. Ammatti ei olisi kunnioitettu. Siksi ehdotettiin virkaan muun muassa romaniteloittajia.

Professori, psykoanalyytikko Arno Gruen toteaa julkaisuissaan kuinka julmuus on ulkoa opetettua. Ampujan painaessa liipasinta sormi tottelee sitä syyllisyydentunteeseen kiedottua opetusta, että on oikein ampua – tuo viholliseksi opetettu ihminen vaikka kuinka eläytyminen osoittaisi muuta. Eläytyminen tulee kielletyksi ja biologiaan siirretty syyllisyys määrää sen, mitä yksilö tekee.

Omistavalle luokalle ja heidän tavoitteisiinsa samaistuville ihmisille teloitukset olivat oikea tapa suhtautua oikeudenmukaista yhteiskuntaa tavoitelleisiin mutta aseellisen konfliktin hävineisiin ihmisiin. Julmuus oli luvallista ja se kiedottiin tynkäeduskunnan säätämiin porvarillista todellisutta edustaviin lakipykäliin, joilla keskitysleireillä viruvien uhrien kohtalo sinetöitiin laillisuuden kaavulla.

Tänä päivänä julmuus naamioidaan aivan samalla tavoin kuin 100 vuotta sitten. Suomalaisille opetetaan ulkoa se, että Yhdysvaltojen ja sotilasliitto NATO:n johdolla toimeenpantava maailmanvalta on oikeudenmukainen. Itsenäisten valtioiden kimppuun hyökkääminen, pommitukset ja infrastruktuurin haltuunotto hyväksytään.

Todellisuus naamioidaan massiivisella valtamedian propagandalla, jota Hollywood tukee. NATO:a koskee rankaisemattomuuden periaate. Olen kuvannut kirjasani joitakin esimerkkejä NATO-sotilaiden suorittamista murhista rauhan aikana Bosniassa. Holokaustin uhrien serbien etninen puhdistaminen Sloveniasta, Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta on "piece of cake" tälle sotakoneistolle.

Kroatian puolustusministerin vieraillessa Yhdysvalloissa puolustusministeri James Mattis kehuskeli kuinka "Operation Storm"- taistelu, jossa yhdysvaltalaisten kenraalien ryhmä oli 10 kk ajan harjoittanut kroaatteja puhdistamaan serbiväestön Kroatian Krajinasta, keskiajalta periytyviltä asuinseuduiltaan, oli hienoin taistelu sitten toisen maailmansodan. Kolmen vuorokauden aikana 250 000 serbiä ajettiin Kroatiasta Bosnian puolelle tuhansien menettäessä henkessä pommituksissa ja tykkitulessa. Mattis kertoi kuinka kaikissa Yhdysvaltojen sotakorkeakouluissa opetetaan käymään läpi tuo taistelu.

Kroatia juhlii tuon taistelun vuosipäivää. Presidentti Tudjman oli vaatinut, että serbeistä ei saa jäädä jälkeäkään Kroatiaan. 

Samoin YK:n hallinnoimassa Kosovossa serbien pogromit jatkuivat NATO-joukkojen läsnäolosta huolimatta. Neljän vuoden aikana 150 serbien ortodoksista kirkkoa ja luostaria tuhottiin ja 250 000 serbiä joutui muuttamaan Serbiaan vainon vuoksi, eikä ketään asetettu vastuuseen.

Serbit vastustivat voimakkaimmin Jugoslavian hajotamista, hyvinvointivaltion purkamista ja valtion omaisuuden yksityistämistä.

Kuinka voimakas serbivastainen propaganda onkaan ollut kun suomalaisista diplomaateista, kansalaisista puhumattakaan, kukaan ei ole vaatinut serbien kahden holokaustin kieltämistä rangaistavaksi ja USA/NATO/EU ta vastuuseen ahneuteen perustuvasta Balkanin pommittamisesta ja infrastruktuurin haltuunotosta.

Saksa on kriminalisoinut juutalaisten holokaustin kieltämisen, mutta ei serbien holokaustin kieltämistä. Saksa oli paitsi toisessa maailmansodassa, myös 1990-luvulla keskeinen serbien holokaustin mahdollistaja.Suomi on aina myötäillyt Saksaa.

Suomalaiset diplomaatit ja YK:n hallinnossa toimineet viranhaltijat ovat vähätelleet serbeihin kohdistuneita pogromeja, huume- ja ihmiskauppaa, joka vallitsee mafian hallitsemassa Kosovossa. Tämä täydellinen tunneköyhyys perustuu ulkoaopittuun käsitykseen siitä, että väkivaltaan perustuva valta on valtaa, jota kunnioitetaan tai sen vallan avulla edistetään omaa yhteiskunnallista asemaa tai taloudellista hyvinvointia.

Sadassa vuodessa mikään ei ole ytimeltään muuttunut. Demokratiaan perustuva sosiaalinen hyvinvointi purettiin kun entiset sosialistiset maat liittyivät kapitalististen maiden joukkoon. Yksityistämiset suoritettiin halukkaiden oligarkkien avulla, minkä seurauksena kansat ajautuivat puille paljaille.

Suomessa Sipilän hallitus on kansainvälistä pääomaa myötäillen yksityistänyt kansallisomaisuutta seurauksista piittaamatta. Suomea ei ole USA/NATO-EUn tarvinnut pommittaa, Sipilä pommittaa itse. Kansa ei ennen vaaleja antanut Sipilälle valtakirjaa tuhota hyvinvointivaltio ja demokratia. Markkinoille siirretty terveydenhuolto ei ole demokratiaa. 

Sipilän hallituksen tavoitteet perustuvat ulkoa opetettuun tunneköyhyyteen, jonka seurauksena eläytyminen siihen, mikä on empatiaan pohjautuvasti oikein, ei onnistu. Kansalaisia kohdellaan objekteina eikä subjekteina. 

Tynkäeduskunta kohteli kansanedustajatovereitaan ja muita heidän tavallaan ajattelevia kuin esineinä, kuten omistava luokka oli aina kohdellut palvelijoitaan.Palvelija saatettiin myydä talon mukana kuin huonekaluna. Osana irtaimistoa. Tähän kalusteiden joukkoon kuuluvat nyt myös apua hakevat terveydenhuollon asiakkaat, joiden tehtävänä on Sipilä–Orpon mallissa taata yksityisille pääomanomistajille voitot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointivaltion purkaminen, Sipilän hallitus, tynkäeduskunta 1918, romani-teloittajat, julmuuden normaalius 2000-luvulla,

Helsingin Sanomat ja Albania

Tiistai 5.6.2018 klo 12:02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sata vuotta sisällissodastamme on kulunut. Vasta nyt, kun kaikki fyysisesti sodan kokeneet ovat poissa, Helsingin Sanomat uskaltautuu julkaisemaan lähes todenmukaisen kuvauksen eräästä keskeisestä valkoisten pystyttämästä keskitys- ja tuhoamisleiristä.

Julkisuudessa on keskusteltu myös suomalaisten toisen maailmansodan aikaisten SS- miesten osuudesta juutalaisten, myös muiden tuhottavien kansanryhmien joukkomurhiin. Olen kuvannut kirjassani Lahtari, Punikkija Teurastaja myös sitä kuinka SS-miesten palattua Suomeen Mannerheim kaikessa hiljaisuudessa vapautti heidät palveluksesta Lapin sodassa, jotta heidän ei tarvitsisi taistella Hitlerin joukkoja vastaan – olivathan he vannonneet uskollisuutta Hitlerille.

Suomi tunnusti serbien kansanmurhan laillistaneen fasistisen Kroatian.

Suomen historiankirjoitus vaikenee paitsi natsi-liittolaisuudestamme, myös siitä, kuinka tietoisesti ja hyvin suunniteltu lähtömme talvisotaan oli. Asetumme mielellämme marttyyrin rooliin, jotta ei tarvitsisi oikaista selkäämme ja kertoa minkälaisia todella olemme. Surra sitä, mikä on pahaa, ja iloita siitä, mikä on aidosti humaania ja inhimillistä.

Oman historiamme kieltäminen on johtanut siihen, että emme tunnista kansainvälisiä tapahtumia nykyisinkään niin kuin ne tapahtuvat. Helsingin Sanomat muun valtamedian ohella tuottaa materiaalia, jolla ei ole juuri tekemistä todellisuuden kanssa. Siksi kirjoitin viimeisimmän teokseni, osoittaen sen lapsenlapsille, jotta ainakin he tietäisivät sen, mitä isoäiti on tutkinut ja saanut tietää.

Helsingin Sanomien Heikki Aittokoski on nähnyt vaivaa kirjoittaen uuden, läntisen nykypropagandan mukaisen tulkinnan Euroopan historiasta. Nyt hän on siirtynyt muihin maanosiin tulkintoineen. Viime aikoina lehti on keskittynyt kuvailemaan Balkanin alueista Kosovoa ja Albaniaa. Historiattomuus ja kyvyttömyys käsitellä prosesseja on ollut ilmeistä.

Viikon sisällä olemme lukeneet Albaniasta turismin näkökulmasta ja tänään 5.6.2018 otsikolla "Maallistunut muslimimaa". Siinä kuvataan kuinka "Albania erosi kylmän sodan aikaisesta naapurimaastaan Jugoslaviasta merkittävästi. Siellä uskonto tuotiin osaksi politiikkaa tuhoisin seurauksin." "Kun Jugoslavian liittovaltio alkoi hajota 1980-luvulla, aiemmin vähän merkinneitä uskonnollisia jakolinjoja alettiin käyttää hyväksi politiikassa. Se johti vuosikymmenen kestäneisiin raakoihin sotiin, joukkomurhiin ja etnisiin puhdistuksiin"

Artikkeli kuvaa Albanian kaikin puolin sovun yhteiskuntana. Saarnaaja Ahmed Kalajan väitöskirja "Muslimipapiston rooli yhteisymmärryksen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden luomisessa Albaniassa 1912 -45" on ilmeisesti lehden mielestä todistus tästä.

Kunpa se olisikin totta. Balkanilla suoritettiin 1941-45 serbien kansanmurha. Yli miljoona serbiä teurastettiin fasistisen Kroatian, fasistisen Italian ja natsi-Saksan yhteistyössä. Serbit ovat ortodokseja, kroaatit roomalaiskatolisia ja albaanit valtaosaltaan muslimeja.

Fasistinen Italia miehitti Albanian, johon liitetiin Jugoslaviasta Kosovo-Metohija, jotka muodostivat yhdessä fasistisen Suur-Albanian. Italia ja Albania tukivat terroristista väkivaltaa Kosovon serbejä kohtaan. Tavoitteena oli kaikkien etnisten serbien tappaminen tai karkottaminen ja siten muodostuva etnisesti puhdas Suur-Albania.

Suur-Albaniaan kuuluvan Kosovon albaani-nationalistit tappoivat serbisiviilejä ja ottivat näidet talot ja maat haltuunsa. Naisia raiskattiin. Kosovolaisia serbi-pappeja pidätettiin, kidutettiin ja murhattiin. Serbi-muistomerkkejä, luostareita, hautausmaita ja hautakiviä tuhottiin samoin kuin Bosnian puolella fasistisessa Kroatiassa.

Italialaisten lähdettyä paikalle saapuivat natsi-Saksan joukot. Suur-Albaniassa osa albaaneista liittoutui natsien kanssa muodostaen oman natsi-Kosovon albaani-yksikkönsä Balli-Kombetarin. Näiden lisäksi alueella toimi monia rikollisjengejä, jotka vainosivat serbejä, joiden katsottiinolevan ainoa miehitystä vastustava kansanryhmä.

Toisen maailmansodan aikana Kosovossa tapettiin 10 000 serbiä ja yli 100 000 karkotettiin alueelta kun taas Albanian vastainen raja avattiin ja sielä muutti Kosovoon yli 100 000 albaanialaista asettuen sinne asumaan.

Albanian pääministeri Mustafa Kruja lausui vieraillessaan tapaamassa Kosovon albaani-johtajia kesäkuussa 1942:" Kosovo on puhdistettava serbeistä niin pian kuin mahdollista. Syntyperäisiä serbejä tulee pitää valloittajina ja heidät on sellaisina toimitettava Albanian ja Italian viranomaisille Albanian keskitysleireille. Myöhemmin alueelle muuttaneet erbit tulee tappaa."

Kun Saksan ja USA:n intressit 1990-luvulla edellyttivät Balkanin taloudellista ja sotilaallista haltuunottoa, toisen maailmansodan kaava toistui. Serbit näkivät jälleen fasistisen Kroatian mustat natsipaidat ja natsien kanssa liittoutuneiden muslimien jihadistiarmeijat. Yhdysvaltalaiset kenraalit kouluttivat kroaatit serbien etniseen puhdistukseen Kroatiasta ja samaan aikaan suoritettuun kansanmurhaan Operaatio Myrskyssä. Yhdysvaltalaiset kenraalit kouluttivat ja johtivat myös Bosnian muslimipresidentti Izetbegovicin joukkoja Sarajevossa ohjaten NATO- koneet pommittamaan serbien joukkoja.

Kosovon alueelle edettäessä 1998-1999 Yhdysvallat ja NATO-Saksa sekä muut keskeiset NATO-maat saivat Kosovon albaani-terroristeista NATO:n jalkaväen. USA:n julkisena tavoitteena oli sotilastukikohdan rakentaminen Kosovoon. Kaikki NATO-maat tiesivät Kosovon KLA-terroristien olevan osa Albanian mafiaa, joka rikastui huume- ja elinkaupalla. 

Valtamedia, Helsingin Sanomat, Yle, Washington Post, New York Times, kaikki muodostivat USA/NATO-joukkojen tukijoukot. Massiivisen propagandan avulla holokaustin uhrit, serbit, muovattiin konniksi ja erityisesti Saksan tuella kroaatit muuttuivat muslimien ja Kosovon albaanien rinnalla uhreiksi.

Hollywood, TV-sarjat, romaanit, dekkarit (kuten nyt sotarikolliseksi luonnehtimani Bill Clintonin romaani), kaikki vahvistavat noita sotien myyttejä.

Kuinka kauan valkoinen Suomi onkaan saanut idealisoida Suomen sisällissodan jälkeistä "nopeata demokraattista kehitystä", "sovintoa" "talvisodan henkeä".Kuinka kauan tuo Suomi on saanut lakaista sivuun punaisten kärsimykset, valkoisten äärimmäisen julmuuden ja epäinhimillisyyden, toisinajattelijoiden vangitsemiset, huolellisesti suunnitellun talvisodan, Itä-Karjalan venäläisten siviilien ja suomalaisten toisinajattelijoiden julmat vankileirit.

Kun nyt todellisuutta meidän omasta historiastamme on alettu 100 vuoden jälkeen raottaa, kuinka kauan kuluukaan aikaa ennenkuin oman todellisuudentajumme palaamisen jälkeen kykenemme arvioimaan sitä tuhoa, mitä Yhdysvallat ja NATO/EU ovat saaneet aikaan Euroopassa?

Samalla tavalla kuin valkoiset säätivät punaisille näiden sodan aikaisista rikoksista lait ja teloitukset ja keskitysleirituomiot, USA ja NATO/EU ovat pystyttäneet omien sääntöjensä mukaisen oikeusistuimen, jossa pidättäjät, syyttäjät, todistajat ja tuomarit edustavat USA/NATO/EU:n intressejä.

Valtamediamme ihastelee näitä serbi-kenraalien lynkkaustuomioita aivan kuten tynkäeduskuntaan laillisena elimenä uskoneet 1918-luvun Suomen kansalaiset ihastelivat lakien oikeudenmukaisuutta. Olihan lait säädetty eduskunnassa.

Helsingin Sanomat on uskollinen NATO/EU:n lakeija. Varmaan perustellusti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, fasistinen Suur-Albania, historiallinen muisti, propaganda, serbien kansanmurha,

USA, Ahtisaari ja mafia-valtio Kosovo

Torstai 17.5.2018 klo 11:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimeisten viikkojen aikana Helsingin Sanomat on esitellyt Kosovoa ja sen presidentti Hasim Thaci on aukeaman kuvassa edustavasti. Yle valitteli EU kirjeenvaihtajansa välityksellä Kosovon viisumivaikeuksia. Kosovolaiset eivät pääse viisumitta Schengen alueelle.

Kosovon valtio on USA:n ja presidentti Ahtisaaren luomus. Historiallisesti ja kansainvälisten lakien mukaan se on aina ollut osa Serbiaa. YK:n päätöksen 1244 mukaan Kosovo on yhä osa Serbiaa eikä päätöstä ole koskaan muutettu.

Jugoslavian hajottaminen toteutettiin USAn ja Saksan voimakkaalla tuella. Kansainväliset lait, YKn peruskirja, NATO:n peruskirja, kansainvälisesti sovitut rajat –kaikki heitettiin romukoppaan.

USA:n Foreign operations- laki edellytti että toisin kuin perustuslaki edellytti, pelkästään Jugoslavian osavaltioissa tulisi järjestää vaalit ehtona yht'äkkiä irtisanottujen Jugoslavian lainojen korvaamiseksi osavaltiokohtaisilla lainoilla.Jugoslavian liittovaltio ei saisi järjestää vaaleja. Siten taloudellisella kiristyksellä Yhdysvaltojen lainsäädänö pakotettiin toteutettavaksi Jugoslavian perustuslain sijaan.

Saksa halusi saada haltuunsa Slovenian ja Kroatian infrastruktuurin. Maat olivat olleet natsi-Saksan liittolaisia ja fasistinen Kroatia oli keskitysleireissään toteuttanut serbien kansanmurhan. Tunnustamalla Kroatia ennenaikaisesti itsenäiseksi ilman Jugoslavian perustuslain edellyttämiä neuvotteluja rajoista, eri etniset ryhmät ajettiin sotaan keskenään. Perustuslakia kunnioittavat serbit ja Saksan vasalliksi pyrkivät kroaatit.

Itsenäistyneet Slovenia ja Kroatia siirtyivät vastavuoroisesti vikkelasti NATO:n jäseniksi.

USA vuorostaan pyrki saamaan vaikutusvaltaansa Bosnia-Hertsegovinan, jihadistien ja kroaattien avulla. Se sai Bosniaan NATO-miehityksen ja maa tuli sotilaallisesti USA:n vaikutuspiiriin.

Jugoslavian hajottaminen pieniksi vasallivaltioiksi edellytti USA:n ja Saksan natsi/albaaniemigranttien rahoittamaa vahvaa ylikansallista propagandaa, jonka toteuttamisessa kunnostautui Ruder-Finn markkinointitoimisto, tietenkin CIAn vahvalla sivustatuella.

USAn Balkanin valloitus ei rajoittunut Bosniaan, vaan strategisesti tärkeä Kosovon alue oli vielä keskeisempi. Siellä liittolaisiksi saatiin Kosovon itsenäisyyttä (ja Albaniaan liittämistä) väkivaltaisesti ajava KLA-terroristijärjestö.

Perustuslaillisesti, demokraattisesti toimiva Serbia oli kantona kaskessa. Vapailla vaaleilla valittu presidentti Milosevic oli demonisoitava. Häntä (kuten myöhemmin kaikkia hajotettavien maiden johtajia) kutsuttiin Hitleriksi, vaikka serbit olivat holokaustin uhreja ja Milosevicin vaimon äitikin oli fasistien toimesta teloitettu. Demokraattisen perustuslain omaava Serbia demonisoitiin ja rasistisen nationalistisen perustuslain omaava Kroatia ja nationalistista puhdasta albaanivaltiota tavoittelevaa Kosovoa pidettiin tarkoituksenmukaisuussyistä suojeltavina.

Slovenian, Kroatian ja Bosnian haltuunoton jälkeen USA ja NATO/EU eivät löytäneet muuta keinoa lopun Balkanin haltuunottamiseksi kuin pommitukset. KLA toimi NATO:n jalkaväkenä. Se tappoi valtiota edustavia poliiseja, serbejä ja serbien kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja. KLA:n tapot ja provokaatiot jätettiin huomiotta ja laillisen armeijan vastatoimet tuomittiin.

Erään poliisien ja terroristijärjestö KLA:n välisen, Racakin kylässä käydyn taistelun jälkeen, yhdysvaltalainen ETYJ-tarkkailijoiden johtaja, William Walker, joka toimi hyvässä yhteistyössä KLA:n johtajien kanssa, väitti kyseessä olleen 45 henkilön teloituksen. Tämän teloitusväitteen hän ETYJ:n nimissä viestitti USA:n ja Euroopan maiden hallituksille, jotka pommitusten mahdollisuutta odotellessaan hanakasti tarttuivat tähän provokaatioon mahdollisuutena. Koko valtamedia liittyi kampanjaan, olivathan median edustajat jo kymmenen vuoden ajan tottuneet siihen ketkä ovat konnia ja ketkä sankareita.

Suomi tuli avainasemaan pääteltäessä oliko kyseessä teloitus vai taistelu. Luotettavaksi tunnetut suomalaiset oikeuslääkärit kutsutiin paikalle tekemään tutkimuksia yhdessä jugoslavialaisten ja valkovenäläisten oikeuslääkäreiden kanssa. He tulivat tulokseen, että ketään ei ollut teloitettu, päitä ei ollut leikattu irti, kuten presidentti Clinton ja valtamedia  puheissaan väittivät.

Presidentti Ahtisaari ja muu Suomen ulkopoliittinen johto estivät oikeuslääkäreiden tulosten julkistamisen. Pommituksiahan ei olisi aloitettu, jos olisi todettu kyseessä olleen terroristien ja poliisien välinen taistelu. Oikeuslääkäreillä ei ollut mahdollisuutta uhmata presidentin valtaa. Vasta kahden vuoden päästä he oma-aloitteisesti julkaisivat totuuden tietellisessä lehdessä. Tätä media ei uutisoinut.

Suomen ulkopoliittinen johto oli valinnut oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajaksi hammaslääkäri Helena Rannan, joka ei tietenkään vastannut kuolinsyytutkimuksista. Siitä huolimatta hän ryhmän puheenjohtajana lausui Saksan ulkoministeriön sanelun mukaan täysin asiaankuulumattomia ja paikkansapitämättömiä asioita kansainväliselle medialle.

Pommitukset aloitettiin ja ne kestivät maaliskuun 24. päivästä kesäkuun kymmenenteen päivään tuhoten koko Serbian ja Kosovon infrastruktuurin uraanipommeilla, jättäen ekokatstrofin ja täydellisen tuhon maahan, jolle poliittisista syistä oli asetettu totaaliset talouspakotteet jo vuonna 1992 ja jotka edelleen jatkuivat.

KLA:n johtajilla oli satelliittipaikannusvälineet, joilla he ohjasivat NATOn pommikoneita. Heillä oli myös NATO:n komentajan, kenraali Wesley Clarkin puhelinnumero yhteydenpitoa varten.KLA toimi siis NATOn jalkaväkenä.

Presidentti Ahtisaari astui kuvaan myös pommitusten aikana. Ennen pommituksia Jugoslaviaa oli uhattu koko maan NATO-miehityksellä. Kun pommitukset oli saatava loppumaan eikä Milosevic ja Jugoslavian armeija ollut valmis väkivallankaan alla alistumaan, Ahtisaari uhkasi neuvottelussa 2.6. 1999 että ellei Milosevic alistu NATO tulee mattopommittamaan Belgradia niin että Belgradissa 500 000 ihmistä kuolee viikossa.(Toisen maailmansodan alussa Saksa pommitti Belgradia niin, että 20 000 ihmistä kuoli yhden päivän aikana)

Jugoslavia ei suostunut muuta kuin Kosovon NATO/YK -miehitykseen ja YK:n lupaukseen, että Kosovo on elimellinen osa Serbiaa.

Välittömästi pommitusten päätyttyä USA alkoi rakentaa kansainvälisten lakien vastaisesti Serbiaan kuuluvaan Kosovoon valtavaa Bondsteelin sotilastukikohtaa. Sitä rakennettiin siis miehitetyyn maahan. USA pyysi Ahtisaarta suunnittelemaan Kosovon itsenäistämistä nk Ahtisaari-suunnitelman mukaan.

Mielivaltaan perustuvassa kansainvälisessä järjestelmässähän se onnistui.

Pommitusten aikana ja ennenkuin KFOR-joukot olivat tulleet rauhanturvaajiksi, KLA suoritti talosta taloon ulottuvia kostotoimenpiteitä ja ihmisryöstöjä. Se tuhosi satoja serbien ortodoksikirkkoja ja keskiaikaisia luostareita.Alueella vallitsi mielivalta. Satoja ihmisiä katosi ja huhuttiin elinkaupasta.

Ahtisaaren johdolla Kosovo itsenäistettiin. KLA:n johtaja Hashim Thaci julistutti itsenä pääministeriksi. Hän oli tunnettu Euroopan vaarallisimpana mafia-pomona, jonka klaanipohjainen vallankäyttö ulottui kansainväliseen huumekauppaan ja elinkauppaan.

Itsenäistyminen tapahtui parlamentissa vain osan jäsenistä ollessa paikalla. Ilmoitettiin, että äänestäessään jäsenet toimivat yksityishenkilöinä. Ulkopuoliselle tarkkailijalle ei känyt selväksi itsenäistyikö Kosovo Serbiasta vai YK:sta, jonka hallinnon alla alue oli. Serbian hallintoahan Kosovo ei ollut hyväksynyt alueelleen. Alueella vallitsi anarkia eivätkä mitkään itsenäistymisen kriteerit täyttyneet.

Itsenäisyys julistuksesta ICJ, International Court of Justice, totesi pyydettäessä, että saahan jokainen maa vapaasti julistautua itsenäiseksi, mutta tuomioistuin ei sanonut kantaansa juuri Kosovon erityistapaukseen. Siten itsenäistyminen oli varsin tulkinnanvarainen.

EU rakensi alueelle EULEX -järjestelmän tutkimaan lakien noudattamista ja auttamaan rikosten tutkinnassa. Se ei kuienkaan ole saanut vakiinnutettua lakia ja järjestystä.

Kansainvälisen Jugoslavia-tribunaalin ensimmäinen yleinen syyttäjä Carla del Ponte paljasti 2008 kirjassaan Madame Prosecutor: Confrontations with Humanity's Worst Criminals and the Culture of Impunity" kuinka Hashim Thaci on elinkauppaan osallistunut väkivaltainen mafia-pomo.

Kirjan perusteella ja kadonneiden omaisten toivomuksesta Euroopan neuvosto nimitti sveitsiläisen senaattori Dick Martyn tutkimaan paitsi USAn salaisia vankiloita Euroopassa, Pohjois Kaukasuksen rikoksia, mutta myös mahdollista elinkauppaa vuosina 1998 - 2000. Kun tämä pyysi ICTY:n toimistosta Calra del Ponten viittaamaa tutkimusaineistoa, toimistosta todettiin aineiston mystisellä tavalla kadonneen.

Pikkuhiljaa on paljastunut Hashim Thacin (lempinimi käärme)väkivaltaisen  Drenica-rikollisjärjestön osuus paitsi huumekaupassa myös elinkaupassa. Kosovo on keskeinen Afganistanista Eurooppaan ja edelleen Yhdysvaltoihin toimivien  heroiiniliigojen risteyspaikka. Vuosien 1998 -99 aikana kaapatut serbit ja osin albaanit vietiin Albanian puolelle, jossa heidät tutkittiin, ruokittiin ja sitten tapettiin. Välitömästi tappamisen jälkeen heidän elimensä irrotettiin myytäväksi.

Koska KLA:n johtajat Thaci ja Haradinaj olivat ja ovat edelleen huume- ja elinkaupassa USA:n liittolaisia, he ovat voineet mennä rehvakkaasti ICTY:n tuomioistuimeen "tutkittavaksi". NATO-maiden valitsemat tuomarit eivät heitä tuomitse –ja sitä paitsi Dick Martyn mukaan "kuka uskaltaisi mennä todistamaan heitä vastaan 20 vuotta tapahtumien jälkeen sillä niin moni todistaja on jo tapettu."

Euroopan neuvosto hyväksyi Dick Martyn yksityiskohtaisen ja kattavan raportin. Dick Marty on työnsä aikana voinut todeta eri asiaan liittyvien valtioiden kyynisen reaalipolitiikan. Hän totesi työn aikana käyneen selväksi kuinka hallitukset valehtelevat ja manipuloivat, sanovat yhtä ja tekevät toista. Sunnuntaina he puhuvat ihmisoikeuksista ja maanantaina rikkovat niitä.

Marty toteaa, että Kosovon tapauksessa oikeus on vain illuusio. Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset sulkivat silmänsä vaikka hyvin tiesivät minkälaisia rikoksia Kosovossa tapahtui ja kuka oli niistä vastuussa.

Haagiin on perustettu erityinen Kosovon asioita käsittelevä Kosovo Specialist Chambers, jonka pitäisi kyetä tutkimaan ja tuomitsemaan elinkauppiaita. Marty ei usko tähän Euroopan unionin perustamaan tribunaaliin. EU vastaa puitteista, mutta syyttäjät ja tuomarit ovat yhdysvaltalaisia. Kuka nyt omaa jalkaväkeään ja liittolaisiaan tuomitsisi, olivat rikokset mitä tahansa. "Monet todistajat on jo tapettu" toteaa Dick Marty.

Tilastot kertovat karusti USA:n ja NATO-EUn hallituksenvaihdos/miehitysprosessien tuloksista. YK:n perustajavaltio Jugoslavia oli 1990 liittoutumaton maa, jonka kansantuote oli maailmantilastossa sijalla 24. Kansalaisilla oli työtä, kuukauden palkallinen loma, ilmainen koulutus ja terveydenhuolto.Työntekijät osallistuivat yritysten hallintoon ja saivat osan yrityksen tuotosta itselleen. USAn ja NATO-EUn suorittaman Jugoslavian sotilaallisen ja taloudellisen hajotuksen tuloksena syntyneiden vasallivaltioiden sijoitukset ovat seuraavat: Bosnia-Hertsegovina on sijalla 112 ja tilanne on pahentumassa, Kroatia sijalla 76 mutta Bloombergin mukaan maa on eräs maailman 10 surkeimman joukossa, Makedonia on sijalla130, Montenegro 149, Serbia 87 ja Slovenia 81. Kosovon aluetta luonnehditaan mafia-valtioksi, jonka työttömyysaste on yli 35. Terrorismi, rikokset ja poliittinen väkivalta vallitsevat. (Jugoslavian aikana autonomiselle Kosovolle jaettiin tasapuolisesti muiden paremmin toimeentulevien osavaltioiden budjeteista, sillä oli normaali tuomioistuinlaitos ja kansallinen terveydenhuolto,mistä kaikesta se halusi nationalistisista syistä irtautua.)

Tässä prosessissa Suomen valtio on ohittanut tieteellisen totuuden ja asettunut palvelemaan suurpääomaa edustavia maita ja niiden aseellista siipeä NATOa. Totuutta arvostavana tutkijana liityn Dick Martyn pessimismiin. Suomen valtion lisäksi valtamedia on ollut tässä anarkiassa mukana.

Viimesimpänä todistuksena Helsingin Sanomien tämän päiväinen uutinen Syyriasta. "Kloori-iskusta" toipuvan kärsivän näköisen miehen kuvan alla lukee:"Miestä hoidettiin Syyrian hallinnon kloorikaasuiskun jälkeen Saraqibissä helmikuussa" Tekstissä todetaan: nimeltä mainitsemattomien "tarkkailujärjestöjen mukaan Syyrian hallinto teki kemiallisilla aseilla iskun Saraqebiin 4.helmikuuta. 11 ihmistä joutui sairaalaan tehohoitoon."

Kuitenkaan tekstissä lehti ei voi olla mainitsematta:"OPCW voi kertoa vain löytämistään todisteista eikä voi ottaa kantaa siihen, mikä sodan osapuolista käytti klooria. Idlibin alueella taistelevat Syyrian hallituksen joukot ja jihadistit." Helsingin sanomille ei riitä OPCW:n neutraali tutkimukseen perustuva kanta. Lähes 90% hesarin tiedonvälityksestä Syyriassa on perustunut kapinallisten ja heitä rahoittavien USA:n ja Iso-Britannian uutisvälineisiin.Näin tapahtui myös Jugoslavian hajottamisessa ja nykyisessä Kosovo uutisoinnissa.

Kysymys onkin siitä, onko media kansainvälisen lain mukaisesti suvereenin valtion, sen perustuslakien ja kansanäänestysten vai globaalia pääoman valtaa väkivaltaisesti laajentavien, jihadisteja ja muita terroristeja esimerkiksi neo-natseja hyväksikäyttävien kyynisten maiden puolella, joille pakolaiset ja kuolevat lapset ovat vain "due price", kuten ex USA:n ulkoministeri Madeleine Ahlbright totesi.

Suomi on Ahtisaaren kaudella totutettu olemaan hallitustenvaihdoksia ajavan valtapolitiikan ja NATO:n puolella. Ahtisaari on siten ansainnut Nobel-palkintonsa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Racak, elinkauppa, Dick Marty, USA, Ahtisaari, Kosovo-mafia, Jugoslavia, NATO, Camp Bondsteel

Kielletty suru Suomi ja sisällissota

Sunnuntai 13.5.2018 klo 12:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen psykiatrina kohdannut sisällissodan käsittelemättömän surun potilaitteni masennuksissa ja mielen hajoamisissa. Sukupolvelta toiselle siirtynyt ylivoimainen tuska ei ole saanut ilmaisuaan koska osallisuus ja ihmisarvo on kielletty. Itku ei ole päässyt tuomaan helpotusta ja vapautusta koska kukaan ei ole ollut jakamassa sitä. Jotenkin on ollut vain pärjättävä puolinaisella ihmisarvolla.

Hennala oli toukokuussa 1918 10 000 vangin kokoamispaikka, yksi Suomen suurimmista vankileireistä. Juuri siellä teloitettiin ilman tutkimuksia myös satoja naisia. Tutkija ja teoksen Hennalan naismurhat 1918 kirjoittanut Marjo Liukkonen mainitsi Hennala 1918- seminaarissa kuinka määrää ei vieläkään täysin tiedetä, arviot vaihtelevat 104 - 800 välillä. Joukossa oli suuri määrä Varsinais-Suomesta itään pyrkineitä perheitä hevosineen ja tavaroineen. He pyrkivät saksalaisia ja valkoisia pakoon Venäjälle. Useita päiviä ilman ruokaa ja vettä.

Mannerheim matkusti junalla saksalaisten hänelle tarjoamaa juhlaparaatia varten Helsinkiin. Hän pysähtyi Lahden asemalla, jossa hän antoi kunniamerkin pahimmalle teloittajalle Hans Kalmille. Hennalan pysäkillä hän ei pysähtynyt.

Hennala 1918- tapahtuma pyrki antamaan osanottajille mahdollisuuden saada tietoa siitä, mitä sisällissodassa ja erityisesti Hennalassa tapahtui. Se pyrki muistotilaisuudessa luomaan edellytykset lähestyä sitä surua, joka on ollut niin kauan kiellettyä.

En muista koskaan kuulleeni niin aidosti ja lämpimästi tuota kiellettyä surua lähestyvää puhetta kuin minkä arkkipiispa Kari Mäkinen piti kesäisen päivän ja paikan muistojen ympäröidessä kuulijat.

Hän puhui muistin ja hiljaisuuden painosta: "Tällä paikalla on erityinen historian paino. Sata vuotta sitten Fellmannin pellolle ja sitten Hennalan vankileirille tiivistyi sisällissodan loppunäytös. Se jätti tälle paikalle painavan jäljen. Jälki tuntuu yhä. Se tuntuu tässä paikassa ja se tuntuu kansallisessa perinnössä. Se tuntuu meissä, siinä keitä me olemme. Sen jäljen takia olemme täällä tänään."

Hän viittasi päivälehtien, elokuvien ja tutkimusten maailmaan, jotka vuosien kuluessa johtivat siihen, että sisällissotaa käsitellään kuin muitakin sisällissotia."Se tapahtui joillekin toisille ihmisille toisena aikana."

"Täällä Hennalan vankileirin paikalla sisällissodan jälki on toisella tavalla läsnä. Tämä paikka tihkuu muistia täällä tapahtuneesta vielä sadan vuoden jälkeen. Tämä kaikki on meidän muistiamme, meidän perintöämme, ei joidenkin toisten. Me kuulumme tähän kertomukseen, tästä maaperästä me kasvamme."

"Jälki joka täällä on, ei ole vain tapahtumien jälkeä, se on myös tunteitten ja kokemuksen jälkeä. Tunteitten ja kokemusten muisti on muisteista pisin. Se ulottuu sukupolvelta toiselle. Vaikka emme voi tietää millaista pelkoa, vihaa, katkeruutta, kaipausta, pettymystä, syyllisyyttä ja häpeää tämän paikan menneisyyteen sisältyy, juuri ne vaikuttavat meissä enemmän kuin kertomukset siitä, mitä tapahtui. Tunne- ja kokemusmuisti on vaikuttanut sadan vuoden aikana siihen, miten on muistettu ja miten on etsitty omalle kokemukselle ja muistille arvostusta ja oikeutusta."

"Se kaikki on nyt tässä. Kaikki jäljet. Niitten keskellä tunnistan paljon hiljaisuutta..."

" Kaikkein kipeimmän ja raskaimman muistin kieli on hiljaisuus ... Sitä on lähestyttävä varoen ja kunnioittaen."

Arkkipiispa nosti esille myös tärkeän yksityiskohdan. Hän korosti kuinka jokainen menehtynyt ansaitsee tulla nimeltä tunnistetuksi ja muistetuksi. 

Kuinka monessa kunnassa kunnanvaltuusto tai kirkko onkaan estänyt sisällissodassa menehtyneiden hautamuistomerkkien pystyttämisen ja uhrien nimien kirjoittamisen hautakiviin. Arkkipiispan mielestä tuo muistaminen kuuluu jokaisen ihmisarvoon. Lopuksi hän totesi myös kuinka "vallan saamista ja voittoa tärkeämpää on rauha, kostoa tärkeämpää sovinto eikä rauhaa ole ilman koettua oikeudenmukaisuutta."

Vuonna 1918 suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri loi edellytykset hirmuteoille.Eduskunnan istunnossa 11.1.1918  valmisteltiin lujan porvarillisen järjestysvallan perustamista Suomeen. Punaisen Kansanvaltuuskunnan tuleva puheenjohtaja Kullervo Manner viittasi pitämässään ahdistuneessa puheessa lehdistöön: " Puolestani pelkään, että jos senaatin ehdotus saa eduskunnan hyväksymisen ja se pannaan käytäntöön ja toteutetaan semmoisella tavalla, kun porvarillisten vallanpitäjien saattaa otaksua sen tekevän, – on nimittäin otettava huomioon, että porvarillisessa yleisössä, varsinkin sen ääntä pitävässä yleisössä nykyään näkyy olevan vallalla semmoinen mieliala, että kun lyömään ruvetaan, niin pitää lyödä niin, että tuntuu, – se on oleva onnettomuudeksi. Kun olen sanomalehdistä muutaman kerran huomauttanut, niin voin vieläkin mainita, että eräässä tämänpäiväisessä pääkaupungin porvarillisessa lehdessä sanotaan, että muutoin kyllä se vuoden 1870 ranskalainen resepti olisi käyttökelpoinen, ellei se tekisi tätä meidän itsenäisyyden saavuttamisaikaamme niin rumaksi ja siinä suhteessa siis tekisi pahaa vaikutusta. Tiedätte arvoisat edustajat, mikä se resepti oli. Kenraali Gallifet ammutti maahan syyllisiä ja syyttömiä, miehiä, naisia ja lapsiakin, teurasti niin kuin Chicagon teurastamoissa säälimättömästi teurastetaan eläimiä. Lähetettiin lisäksi kymmeniä miehiä, vallankumoustaistelijoita, vuosikausiksi vankisiirtoloihin kitumaan ja henkisesti ja ruumiillisesti surkastumaan. Ehkäpä Suomen porvaristossa on nyt niitä, joille tuo rauhoitustapa olisi mieluinen. Saadaan pelätä, että kun taistelun kuumuuteen joudutaan, semmoiseenkin ehkä erehdytään."

Sosialidemokraattien ehdotus armeijaa valvovasta komiteasta, jossa olisi yhtä paljon porvareita ja sosialidemokraatteja niin, että armeija olisi ollut koko kansan armeija, ei saanut porvaripuolella kannatusta.

Suomen valtiojohdon osallisuus sisällissodan tragedian käsittelyssä vuonna 2018 on varsin vähäinen. Vaatimaton muistotilaisuus eduskunnassa ja näyttävä tasavallan presidentin ja pääministerin yhteisesiintymnen Kyösti Kallion sovintopuheen ympärillä ei täytä tragedian käsittelyn minimivaatimusta. Kallion sovintopuhe pidettiin ennen joukkomittaisten teloitusten alkamista. Sillä ei ollut hillitsevää vaikutusta joukkomurhiin ja vankileireihin. Valkoisten rikosten tutkimatta jättäminen ja armahdus vuoden 1918 lopulla eivät jätä rauhaan. Iltapäivälehtien ja seminaarien sisällisotamelu tai puolustusministerin vapaussotapuheet eivät tavoita niitä tekijöitä, joiden avulla kansakunnan eheytyminen voisi alkaa. 

Valtiojohtoa ei voi pakottaa mukaan syvälliseen eheytymisprosessiin. Ulkopuolelle jääminen on myöskin valinta. Arkkipiispa Kari Mäkisen puhe oli Hennalan muistojuhlan läsnäolijoille lahja, joka tavoitti jokaisen kuulijan. Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan Turun ja Suomen arkkipiispan sivuilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hennalan punavankileiri, käsittelemätön suru, arkkipiispa Kari Mäkinen, sovinnon aika

Macronista kuoriutuikin siirtomaaherra

Maanantai 23.4.2018 klo 13:50 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhuu demokratiasta mutta käyttäytyy kuin kansainvälisistä laeista piittaamaton siirtomaaherra.

Syyrian sodan neljän kopla; Saksa, USA, Iso-Britannia ja Ranska toimivat Syyrian hajottamisen vetureina kukin vuorollaan. Kaikkien päämäärä on ollut sama: Syyrian hajottaminen ja presidentti Assadin kaataminen.

Kaikki nämä maat ovat suurelta osin julkisuudelta salassa ja valtamedian suosiollisella avustuksella rahoittaneet eri terroristi-/kapinallisryhmiä sekä tukeneet näiden tiedotusta SOHR:n ja Valkokypärät- järjestön avulla. Kapinallisten vallan seurauksena Syyriasta muodostuisi saria-lakia toteuttava muslimivaltio.

Syyria oli ensimmäisestä maailmansodasta lähtien aina vuoteen 1946 Ranskan "siirtomaa". Ranska oli jakanut maan useisiin lähinnä uskontopohjaisiin alueisiin. Mikään näistä alueista ei suhtautunut suopeasti Ranskan sotilaalliseen läsnäoloon, alawiittien valtio pääkaupunkinaan Latakia ehkä kaikkein kielteisimmin.

Syyria on ollut eri kulttuurien ja uskontojen sekoitus. Ortodoksi -kristityt armenialaiset päätyivät Turkin suorittaman holokaustin jäljiltä myös Syyriaan. Esimerkiksi Aleppon kaupungissa on perinteisesti ollut kristittyjen, juutalaisten ja muslimien rikasta kulttuuria. Syyria on virallisesti sekulaarinen. Uskonto ei ilmene esimerkiksi henkilökortissa.

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tuhottua Irakin, jonka seurauksena syntyi ISIS, suuri määrä pakolaisia saapui Syyriaan. Saksa kehuu Syyriaan verrattuna nelinkertaiseen väestömääräänsä saapuneiden pakolaisten taakasta, kun heitä tuli miljoona. Syyrian 17 miljoonan väestön hoidettavaksi saapui 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista, joille Syyria tarjosi turvan, ilmaisen terveydenhoidon ja koulunkäynnin lapsille. Sen lisäksi Syyriassa oli jo ennestään 0,5 miljoonaa Palestiinan pakolaista. Kävin Damaskoksessa 1983 tapaamssa palestiinalaista kummilastani, joka asui erinomaista huolta lapsista pitävässä sisäoppilaitoksessa.

Libanonilainen tutkiva journalisti sai käsiinsä tiedon, jonka mukaan USA, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska olivat keskenään päättäneet vaieta Venäjän aktivoimasta Astanan ja Sotsin rauhanprosessista. Valtamedia on käytännössä noudattanut tätä vaikenemista.

Suuri yleisö ei ole tietoinen kymmenistä aseleposopimuksista, aseista luopumisesta, Syyrian hallituksen mahdollistamista armahduksista ja kapinallisten mahdollisuudesta integroitua normaaliin yhteiskuntaan. Syyrian armeijan vapauttaessa kaupunki- ja maaseutualueita Venäjän, Iranin ja Hitzbollahin tuella läntinen media puhuu vapautettujen kaupunkien "menettämisestä". Läntinen valtamedia ei haastattele vapautettujen alueiden väestöä heidän kokemuksistaan ja suuntautumisestaan jälleenrakennukseen.

Yhdysvaltojen presidentti Trumpin ilmoitettua halustaan vetäytyä Syyriasta Ranskan presidentti Macron aktivoitui. Ennen Trumpin valintaa vallinut neljän koplan yhteistyö oli vaarantua. Saksa ja USA olivat hoitaneet keskeiset Syyrian hajottamisen auguurit Feltmanin ja Perthesin YK:n korkeisiin virkoihin vaikuttamaan YK:n kautta. Kaikki olivat kantaneet kortensa kekoon Venäjän demonisoinnissa, jotta Venäjän merkittävä rooli rauhan saamiseksi Syyriaan ei saisi ansaitsemaansa myönteistä huomiota.

Iso-Britannian viimeisin panos Venäjän demonisointiin ja sivustatuen antamiseen Syyria-propagandaan tuli Skripal-myrkytysjupakasta, jossa syyllinen löydettiin ilman tutkimuksia vain minuuteissa, ilmeisesti huolellisen valmistelun seurauksena. Ranska tarjosi heti solidaarisuuttaan Britannialle ikäänkuin poliittinen solidaarisuus korvaisi tutkimus- ja oikeusprosessin.

Macron astui sitten "isojen poikien" peliin lähettämällä Syyrian pohjoisosaan ranskalaisia sotilaita toimimaan yhteistyössä Yhdysvaltojen joukkojen kanssa. Molemmat, Yhdysvallat ja Ranska, osallistuvat kansainvälisten lakien vastaisesti Syyrian sotaan. Sodan aloittaminen on pahin mahdollinen sotarikos, josta pitäisi seurata tuomio kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Seuraava liike oli väitetty, ilmeisen hyvin valmisteltu kaasuiskuprovokaatio Doumassa, Syyrian Ghoutassa. Ison-Britannian rahoittamat valkokypärät toimivat provokaattoreina ja The Guardian sanomalehti palveli neljän koplaa kiitettävästi. Sen sijaan The Independent-lehden pitkäaikainen kolumnisti, Lähi-Idässä asuva ja hienon Lähi-Itää käsittelevän The Great War for Civilization -kirjan tekijä Robert Fisk haastatteli paikan päällä asukkaita ja lääkäreitä todeten väitteet iskusta paikkansa pitämättömiksi.

Huolimatta provokaation todennäköisyydestä Ranska julisti suureellisesti punaisen viivan tulleen ylitetyksi "Syyrian hallituksen iskiessä kaasulla omia kansalaisiaan vastaan". Macron tuki presidentti Trumpia, voi kai sanoa yllytti, hyökkäykseen, joka oli sitten USA:n, Ranskan ja Iso-Britannian yhteisisku ohjuksilla, ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta. Israel, jolla ei ole rauhansopimusta Syyrian kanssa ja joka miehittää Syyrialle kuuluvaa Golania ja elintärkeitä vesilähteitä, liittyi ohjusiskujen suorittajiin.

Viimeisin Macronin suureellinen, siirtomaaherran esitys on se, että hän vaatii, että USA Trumpin johdolla ei vetäytyisikään Syyriasta vaan jäisi sinne muodostamaan "uutta Syyriaa". Siis Ranska yhdessä USA:n kanssa muodostaisi neljän koplan valmiiksi suunnitteleman Syyrian eikä Syyrian kansa. Feltman ja Perthes kyllä esittelivät jo vuosia sitten Bilderberg- ryhmässä kaavailun "päivä Syyrian antautumisen jälkeen", jossa määriteltiin askelmerkit hallituksen vaihdokselle, perustuslain kumoamiselle,  etc

Ehkä Macron haluaa siirtomaaherran ehdotuksillaan päästä mukaan kaikkeen siihen, mitä Saksa, USA ja Iso-Britannia ovat yhdessä jo pitkään tavoitelleet.

Balkanin haltuunoton alkuaikoina Ranskalla oli vielä joitakin ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita, jotka nopeasti karisivat ahneuden ja joukkoon kuulumisen halun tieltä. Silloin vastaan hangotteleva Italian ulkoministerikin saatiin taivuteltua siviilikohteiden pommituksiin lupaamalla pääsy päivittäisiin keskeisten NATO-maiden johtajien palavereihin.

Tulee oleman mielenkiintoista nähdä, ovatko ranskalaiset tämän uuden siirtomaa-buumin takana. Mielistelemällä presidentti Trump jatkamaan Obaman viitoittamalla tiellä irroittautumisen sijaan voi olla kauaskantoiset seuraukset Syyrian rauhan kannalta.

Tiedonvälitys on nyt nopeampaa ja tehokkaampaa kuin Jugoslavian hajottamisen aikana. Silloin valtamedialla ja Ruder-Finn -markkinointitoimistolla oli ylivalta ihmisten mielen manipuloinnissa. Nykyisin provokaatiot paljastuvat twitterin ja Facebookin välityksellä muutamissa tunneissa vaikka valtamedia ei paljastaisi mitään. Toinen asia on se, että nykyisin aseet puhuvat tiedosta huolimatta. Aseiden käytöstä tulee kunniakysymys, vaikka substanssissa iskun tekijät olisivatkin väärässä. Neljän kopla tuskin myöntää virheitään, ei myöskään valtamedia – Yle ja HeSa mukaan luettuna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: totuus vihollisena, Macron, siirtomaaisäntä, Ranska Syyriassa, "uusi Syyria", kansainvälinen laki,

Lännen moraalinen haaksirikko

Maanantai 9.4.2018 klo 11:21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Syyrian tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Venäjän, Turkin ja Iranin julistettua yhteisen tavoitteensa Syyrian suvereniteetin takaamisesta lännen idea presidentti Assadin kaatamisesta ja Syyrian jaosta hinnalla millä hyvänsä on alkanut horjua.

Klassinen lännen valtakeskuksia tukeva propaganda on kiihdytetty huippuunsa. Jo 2000- luvun alusta Syyrian hajottamista ja valtaamista suunnitelleet toimijat, Libanonissa USA:n suurlähettiläänä toiminut Jeffrey Feldman ja saksalaisen tutkimuslaitoksen johtaja Volker Perthes, on nostettu ratkaisevan tärkeisiin YK:n virkoihin hoitamaan YK:ta läntisten valtakeskusten haluamille raiteille.

Suomalaiset poliitikot – pääministeri Sipilä ja presidentti Niinistö – ovat ulkoistaneet ajattelunsa. Ulkoministeri Soinin ajatukset taas ovat pitkällä erämaavaelluksellaNämä kolme sätkivät kuin marionetit lännen valtakeskusten naruissa. Heille näyttää riittävän se, mitä entiset siirtomaavallat ja vakoilun viisi suurvaltaa sanovat.

Eilen, 8.4. 2018, pääministeri Sipilä nojautui Ranskan presidentti Macronin talvella esittämään toteamukseen, että seuraavaan kaasuiskuun Syyriassa tullaan reagoimaan voimakkaasti. Sipilä mainitsi vielä kaasuiskun Ghoutassa 2013 ikäänkuin varteenotettavana ennakkotapauksena, joka ei saa toistua. Se on käsittämättömän falski lausunto pääministeriltä, jonka luulisi tietävän, että kyseessä on mekanismi, joka toistuu toistumistaan: provokaatio, hyökkäys, provokaatio, hyökkäys.

Yhdysvallat tuki jihadisteja presidentti Clintonin aikana Bosniassa. Presidentti Izetbegovic oli jo toisen maailmansodan aikana rekrytoinut Bosnian muslimeja Handzar- natsijoukkoihin. Hän oli kutsunut maahan 1990-luvulla 10 000 taistelijan vahvuisen jihadistijoukon, joista osa oli sijoitettuna ns. Srebrenican "suojavyöhykkeelle". Kesällä 1995 Izetbegovic tilasi, portugalilaisen eläkkeelle jääneen kenraalin mukaan, YK-joukoilta väitteen serbien suorittamasta kaasuiskusta, sen lisäksi että Izetbegovic oli toteuttanut aiemmin hedelmätori-isku-provokaation, jossa kuoli niin muslimeja kuin serbejäkin.

Myös Bosniassa jihadistijoukot katkoivat serbien kauloja, mutta niistä ei "vastuullinen" länsimedia puhunut sanaakaan.

Myös Ghoutan 2013 kaasuiskun tapahtuessa paikalla oli iskua erityisesti tutkimaan määrätty entinen ICTY:n pääsyyttäjä Carla del Ponte. Hän sanoi välittömänä käsityksenään, että iskun tekijät olivat kapinallisia. Eräs paikalla ollut nunna kirjoitti tapahtumasta raportin YK:lle, mutta valtamedia ei ole sitä selostanut. Myöhemmin MIT, eräs Yhdysvaltojen arvovaltaisimmista yliopistoista, tuli huolellisissa tutkimuksissaan siihen tulokseen, että kaasuisku ei voinut tulla hallituksen puolelta.

Kaikesta tästä tieteellisestä faktasta huolimatta pääministeri Sipilä katsoo asialliseksi viitata juuri tähän kaasuiskuun ikäänkuin perusteena Syyrian hallitukseen kohdistuvalle väkivallalle.

Itä-Ghoutan siviilit ovat olleet onnellisia päästessään vihdoin vapauteen kapinallisten mielivallasta. Osa kapinallisista on laskenut aseensa ja voinut perheineen jäädä vanhoille asuinpaikoilleen sen jälkeen kun Syyrian armeija on vapauttanut ne. Ne, jotka eivät halunneet laskea aseitaan, saatoivat lähteä kevyiden aseidensa kanssa Aleppon maakunnan koillisosaan bussikuljetuksella. Jayhs al Islam-järjestö ei suostunut aselepoon. Se on pitänyt hallitsemallaan alueella vangittuina noin 3500 siviiliä surkeissa oloissa. Näillä siviileillä on todellista tietoa myös 2013 kaasuiskun suorittajista.

Vanessa Beeley, tutkiva journalisti, on ollut paikan päällä ja raportoinut Ghoutasta. Hän on havainut kuinka esimerkiksi hänen kanssaan samaan aikaan paikalla ollut CNN:n toimittaja ei raportoinut molempien havaitsemista vankileireistä eikä kemiallisten aineiden laboratorioista.

Terroristijärjestö on ampunut jatkuvasti raketteja Damskokseen aiheuttaen yli 10 000 uhria ja monia muita loukkaantuneita. USA:n, Qatarin, EU-maiden ja Saudi-Arabian rahoituksella toimineet islamistit ovat rakentaneet kaupunkiin valtavat tunneliverkostot, joiden hintaa voi vain arvailla. Terroristit ovat katkoneet vastustajiensa kauloja ja pitäneet panttivankejaan häkeissä.

Samaan aikaan kun Syyrian armeija on kyennyt valtaamaan suurimman osan Ghoutaa ja paljastanut kaiken sen, mitä läntiset "demokratiat" ovat yrittäneet piilottaa, on lännen väkivalta voimistanut otettaan.

Melko suureellisesti toimiva, entisen siirtomaavallan päämies, Ranskan Emmanuel Macron, on lähettänyt kansainvälisten lakien vastaisesti joukkojaan Pohjois-Syyrian kurdialueelle yhteistyöhön, myös kansainvälisten lakien vastaisesti toimivan USA:n sotajoukon kanssa.

Tämän lakeja rikkovan päämiehen hyökkääviin sanoihin pääministerimme viittaa.

Presidentti Niinistö vuorostaan ei ole sanonut julkisuuteen sanaakaan USA:n, Ranskan, EU:n, Qatarin ja Saudi-Arabian tai Turkin laittomasta toiminnasta Syyriassa. Saksan tuki muslimiveljeskunnalle on salaisempaa. Saksalaisen tutkimuslaitoksen toiminta tapahtuu kulisseissa, Bilderberg-yhteisössä ja nyt YK:ssa. Samoin Saksa toimi Ukrainassa. Oli mukana vallankaappauksessa, myös ratkaisuyrityksessä, mutta täysin ponnettomasti. Merkel kävi hakemassa Obamalta neuvoja ennen Minskin kokousta. Yksinapaisen maailman vallankäyttäjä on ollut USA, mutta ei enää. Tuo vallankäyttäjä lakeijoineen on vajonnut kaiken sen alapuolelle mitä on pidetty moraalisesti oikeutettuna.

Syy Venäjän demonisointiin paljastuu entistä selvemmin. Venäjä on laillisesti Syyrian hallituksen pyynnöstä tukemassa suvereniteetin säilyttämistä ja rakentamassa aseistariisuntaa, sovintoa ja rauhaa. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten, myös Suomen, julkisanomaton tavoite, Syyrian tuhoaminen, on toistaiseksi estynyt. En muista nähneeni Yhdysvaltoja sovun ja rauhan rakentajana. Miksi olemme tällaisessa joukossa?

USA/NATO-hybridikeskuksen hankkiminen Helsinkiin on voimistanut USA:n disinfrmaatioon perustuvaa tiedottamista kansallisessa Yleisradiossa. USA:n ja iso-Britannian tukemat tietotoimistot ovat lähes yksinomaisia lähteitä.  Valkokypärät- Al-Nusra propaganda-ryhmä on Iso-Britannian rahoittama. Syrian Observatory for Human Rights vuorostaan on hienosta nimestään huolimatta Lähi-Idän autokratioiden rahoittama yhden miehen toimisto Lontoon liitosalueella. Se jakaa terroristien/heitä tukevien länsimaiden tavoitteiden mukaista tietoa, millä ei ole mitään tekemistä tosiasioiden, varsinkaan tieteellisten tosiasioiden kanssa.

Psykiatrina olen entistä huolestuneempi väkivaltaisen propagandan vaikutuksesta ihmisten mieliin. Toimittajat eivät voi puhua totta, koska heidän leipänsä perustuu poliittisten tavoitteiden ajamiseen. Bosnian sodan valheet alkavat paljastua 23 vuoden jälkeen, kun YK-joukoissa toimineet upseerit jäävät eläkkeelle ja uskaltavat kirjoittaa siitä mikä on totta. Tuttavani, entinen NATO:n tiedotusupseeri, oli kanssani lähes kaikesta samaa mieltä,  Kosovon kriisistä. Kysyessäni häneltä suoraan, miksi hän sitten valehteli, hän totesi: "Minulla on kaksi poikaa, jotka täytyy kouluttaa yksityisissä yliopistoissa."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sipilä, Niinistö, Ghouta, kaasuiskut, lännen tukemat terroristit, median disinformaatio

Politiikka ohittaa tieteen myös Suomessa

Keskiviikko 4.4.2018 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälisessä politiikassa ohitetaan tieteelliset faktat ja korvataan mielivallalla. 

Viime päivinä on nähty kuinka poliittinen tarkoituksenmukaisuus on ohittanut tieteen Salisburyn myrkytysjupakassa.Myrkkyä ja myrkyn lähdettä tutkimaan kykenevän laboratorion tuloksia ei ole haluttu odottaa, vaan syyllinen on haluttu julistaa välittömästi.

Vastaava tapahtui USA:n ja sen littolaisten lähtiessä Irakin sotaan väittäen Saddam Husseinilla olevan joukkotuhoaseita huolimatta ruotsalaisen Hans Blixin, tiedemiehen, päinvastaisista väitteistä.

Sitä ennen, vuonna 1999 presidentti Bill Clinton aloitti NATO-liittolaisineen serbien, holokaustin uhrien, pommitukset Jugoslaviassa,väittäen serbien suorittaneen Racakin kylässä joukkomurhan. Suomalaiset oikeuslääkärit olivat tutkineet ruumiit ja todenneet henkilöiden kuolleen kylässä tapahtuneessa KLA-terroristien ja sebipoliisien välisessä taistelussa. Joten väite joukkomurhasta oli provokaatio.

Racakin tapauksessa tapahtuman todellisen taustan tiesi presidentti Ahtisaari. Suomen ja Saksan ulkopoliittiset johtohenkilöt tiesivät, että joukkomurha ei ollut totta, mutta he estivät kansainvälistä yhteisöä saamasta oikeata tietoa. Saksa NATO-maana halusi pommittaa saadakseen taloudellista hyötyä ja tukeakseen Yhdysvaltojen sotilaspoliittisia ja valtapoliittisia pyrkimyksiä.

Salisburyn myrkytyksen valheellinen propaganda on johtanut Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin demonisoimiseen kaikkialla joukkoviestimissä. Jopa Britannian lastenohjelmissa spekuloidaan presidentti Putinin kielteisillä luonteenpiirteillä kuvaten hänet syylliseksi myrkytykseen.

Porton Dawn laboratorio on ilmoittanut, että se ei voi päätellä myrkyn lähdettä. Siitä huolimatta ulkoministeri Boris Johnson on Saksan televisiossa aikaisemmin ilmoitanut Porton Dawnin päinvastoin tietävän sen. Siis myös Salisburyn tapauksessa tiedemiehet vaiennetaan.

Syyrian kaasuiskuissa metodi on sama. Tiedemiehet ovat tutkimuksissaan, esimerkiksi MIT-yliopisto, että kaasuiskut Ghoutassa olivat kapinallisten tekemiä. Siitä huolimatta vuodesta toiseen USA ja NATO-maat Suomen media mukaan luettuna väittävät iskujen olevan Syyrian hallituksen tekemiä. Kun Ghouta on nyt vapautettu ja sieltä on löydetty kapinallisten jäljiltä lukuisia kaasunvalmistuslaboratorioita, NATO-hallitukset ja media vaikenevat.

NATO-maiden hallitukset, Suomen hallitus mukaan luettuna, eivät ymmärrä, että psykologisesti näin on mahdotonta jatkaa. Yhä suurempi osa kansalaisista ei ole enää poliitikkojen ja itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvan joukkotiedotuksen varassa.

Vaikka pommittajia palkitaan Nobel-palkinnoilla, erilaisilla EU:n rauhanpalkinnoilla ja patsailla, aika on muuttumassa. Vaaditaan tieteellisiä todisteita ja uskottavia päätelmiä kansalaisten vakuuttamiseksi. Vaikka toistaiseksi protesti on ollut reaktiivista, ehkä populistisesti kutsuttua,muutos on tulossa. Sotarikolliset eivät enää kauaa jatka presidentteinä ja pääministereinä)(Clinton, Bush, Blair, Netanjahu,Thaci,) 

Suurin osa ihmisistä sisimmässään ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin. Kaupallinen mielten manipunoinnin valta tule tiensä päähän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salisbury, Racak, UK, Suomi, Niinistö, Ahtisaari, May, Clinton

Suomi, oikeusvaltioko?

Tiistai 27.3.2018 klo 17:54

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti presidentti Niinistön johdolla karkottaa Suomesta venäläinen diplomaatti, seuraamuksena oletettuun syyllisyyteen Salisburyn myrkytykseen. Jään miettimään, onko Suomi oikeusvaltio?

Vietimme viime viikolla yli miljoona uhria vaatinen Irakin sodan alkamisen muistopäivää.  Tuohon USA:n aloittamaan sotaan liittyi solidaarisuudesta muun muassa Britannia ja Tanska, myöhemmin moni muu NATO-maa. Britannian tuolloisen pääministeri Tony Blairin syyllisyys brittien osallistumiseen on ollut pitkän aikaa komitean tutkittavana. Koko läntinen media eli sotaa kuin omaansa eivätkä puoli miljoonaa lapsiuhria herättäneet USA:n ulkoministeri Albrightissa muuta kuin kyynisen kommentin siitä, että nuo uhrit olivat "sopiva hinta".

Toinenkin vuosipäivä sattui viime viikolle – nimittäin Jugoslavian pommitusten vuosipäivä. USA:n ja Saksan ahneus sekä halu sotilaallisen ja taloudellisen vallan anastamiseen Balkanilla johti Jugoslavian hajottamiseen sodalla. Tuo hanke edellytti toisen maailmansodan holokaustin uhrien, serbien demonisoimista. Siihen käytettiin Ruder-Finn markkinointitoimistoa, jonka rahoittivat Yhdysvalloissa asuva albaani- ja kroaatti diaspora. Serbit näet halusivat säilyttää Jugoslavian liittovaltion, jossa kaikki kansanryhmät olivat saman arvoisia. Kansanmurha oli aiheuttanut serbeissä syvän turvattomuuden.

Kuten edellisessä blogissani palautin mieleenne, Suomi osallistui pommitusten mahdollistamiseen karulla tavalla. Suomen ulkopoliittinen johto esti kansainvälistä yhteisöä kuulemasta totuutta Racakin taistelusta, minkä totuuden suomalaiset oikeuslääkärit tiesivät, mutta Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto estivät tuon tiedon julkistamisen. Väärää tietoa tekosyynä hyväkseen käyttäen presidentti Clinton ja NATO ryhtyivät pommittamaan Jugoslaviaa, joka sitä ennen oli kieltäytynyt suostumasta koko valtionsa alueen NATO-miehitykseen. Tuhoiskuissa käytettiin uraanipommeja.

Pommitusten päätyttyä kesäkuussa 1999 Yhdysvallat ryhtyi välittömästi rakentamaan massiivista sotilastukikohtaansa Serbian alueelle Kosovoon. Saksa vuorostaan hankki itselleen Kroatian, Slovenian ja vähitellen koko muun Jugoslavian alueen maiden infrastruktuurin; vakuutuslaitokset, pankit, hotellit ja tiedotusvälineet.

Kyseinen tapahtuma oli ensimmäinen Suomen palvelus globaalia valtaa haalivalle USA:lle sekä siitä riippuvaiselle Saksalle. Teko merkitsi Suomen luopumista totuudesta kansainvälisissä suhteissa. Sen jälkeen Suomi "pääsi" osaksi samanmielisten joukkoa, josta tilasta ei ole enää paluuta entiseen. Olen kutsunut sitä nilkin rooliksi gangsteriporukassa.

Suomi hyväksyy nykyisin kyselemättä USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ja nykyisten NATO-maiden edelleen jatkuvat sodat Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä. Taloudellinen ja aseellinen tuki terroristeille, silloin kun se edistää "liittolaisten" geopoliittisia päämääriä, joudutaan hyväksymään.

Useat brittipolitiikot ovat viitanneet oikeusistuimen Britanniassa tulleen siihen tulokseen, että ei ole varmaa, mitä Salisburyssa käytetty kemiallinen aine oli.Sen lisäksi ei ole mitään näyttöä siitä, että aine olisi peräisin Venäjältä.

Normaalin syyllisyyden selvittämisprosessin ohittaminen ja syyllisyyden julistaminen välittömästi tapahtuman jälkeen viittaa provokaatioon. Britannian hallitus on toistaiseksi tuntemattomin motiivein halunnut voimistaa russofobiaa ja erityisesti jo vuosia kestänyttä Putinin vastaista kampanjaa.

WILPF- rauhanjärjestön 100- vuotis juhlakokouksessa Haagissa muutama vuosi sitten saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja Sabine Schiffer totesi Putinin vastaisen kampanjan olevan hyvin suunniteltu ja sitä edistämään on palkattu Hill&Knowlton markkinointitoimisto. Tällä markkinointitoimiston johdolla oli itselläänkin kytkös Ukrainan ja USA:n välisiin liikesuhteisiin. Toisin sanoen markkinointitoimisto edisti paitsi tilaajan etua, myös omaa taloudellista etuaan.

Suomen Yle on tarjonnut niukasti tietoa Salisburyn myrkytyksestä. Se on kokonaan unohtanut oikeusistuimen päätökset. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän tiedotustiaisuuden jälkeen olisi luullut, että Yle ja muut tiedotusvälineet olisivat kiireesti hankkineet ohjelmiinsa ja haastatteluihinsa kansinvälisen oikeuden asiantuntijoita. Sen sijaan Yle kutsui A-studioon mielipiteistään tunnetun ex-suurlähettiläs Himasen ja varmemmaksi vakuudeksi viittaa nettisivuilleen – jälleen mielipiteistään tunnettuun UPI:n johtajaan Teija Tiilikaiseen.

Tiedotusvälineet ovat visusti vaienneet myös siitä, mitkä maat eivät ole karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Luxemburg on edellyttänyt joitakin todisteita, ennenkuin reagoidaan. Irlanti, Portugal, Itävalta, Malta,Slovenia, Kypros ja Bulgaria eivät ole kiiruhtaneet päätöksissään. Miksi Suomi?

Harva poliitikko on kyseenalaistanut presidentin ja pääministerin päätöksen. Erkki Tuomioja on ilmoittanut facebook-sivuillaan, että hän ei olisi moista päätöstä tehnyt. Tosin hän heittää skorpionin piston Venäjälle päin – selustansa varmistaakseen. Hän toivoo, että Suomen oikeusvaltioperiaate ei laskeutuisi Venäjän tasolle!

Katsotaanpa: Montako miljoonia uhreja vaatinutta laitonta sotaa USA/EU on käynyt?

Ryhmä, johon Suomen halutaan samaistuvan on käynyt Irakin sotaa Irania vastaan, Jugoslavian hajottamissotaa, Afganistanin sotaa, Irakin sotaa, Libyan sotaa, Syyrian sotaa, Jemenin sotaa sekä välillisesti tukenut Israelia sen hyökätessä Libanoniin ja tuhotessa Gazan.

Toisen maailmansodan aikana 25 miljoonaa venäläistä uhrasi itsensä pelastaakseen Venäjän ja Euroopan natsismilta. Käsittääkseni Venäjä ei tule sallimaan Euroopassa nousevan natsismin hyväksymisen  ja juutalaisvastaisuuden leviämistä omien rajojensa sisälle.

Suomi tunnusti kiihkeän katolisen ja fasistisen Kroatian toisen maailmansodan aikana vaikka maa oli säätänyt serbien ja juutalaisten tuhoamisen oikeuttavat lait. Moni seikka politiikassamme muistuttaa tuota aikaa. Venäjä-vastaisuus on tullut serbi- ja juutalaisvastaisuuden tilalle. Venäläiset ja serbit ovat ortodokseja. Kuinka paljon Suomen ja EU:n päätöksissä heijastuu toisen maailmansodan kauhujen vastuun kieltäminen?

Britannian motiivit ehkä paljastuvat myöhemmin. EU:n edellyttämä solidaarisuus oikeusvaltion murentamisessa ennustaa pahaa. Suomen median myötäily on vastuutonta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomiko oikeusvaltio?, Venäläisen diplomaatin karkotus, presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä, Yle,

Racakin taistelu ja Salisburyn myrkytys, eli miten provokaatio hoidetaan

Maanantai 19.3.2018 klo 18:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen johtamat NATO-maat olivat koko vuoden 1998 ajan uhanneet Jugoslaviaa pommituksilla, ellei maa alistuisi NATO-maiden vaikutusvallan lisäämiseen alueella ja lopulta koko Jugoslavian NATO-miehitykseen. Balkanin jaosta kiinnostunut kansainvälinen yhteisö, USA ja Saksa etunenässä, vaati Jugoslavian armeijaa vetäytymään Kosovosta asettamatta mitään ehtoja tukemilleen KLA-terroristeille, jotka halusivat päästä valtaan Kosovossa, itsenäistää tämän Serbian maakunnan ja muodostaa vähitellen suur-Albanian.

Läntinen vastuullinen media oli koko vuoden 1998 esitellyt serbit väkivaltaisina, raiskaavina, albaaneja kodeistaan häätävinä hirviöinä unohtaen albaaniterroristien suorittamat murhat ja muut terroriteot. Jugoslavian perustuslaillinen oikeus puolustaa maataan Albanian puolelta tulevilta terroristeilta ei löytänyt puolustajia.

Jugoslavian serbipoliisit olivat ilmoittanet tyhjentävänsä Kosovon Racakin kylän terroristeista perjantaina 15.1.1999.Kylä oli KLA-terroristien tukikohta rinteillä olevine juoksuhautoineen. Jugoslavian hallinto oli kutsunut paikalle paitsi ETYJ:n tarkailijat myös tiedotusvälineet, joista ranskalainen AP kuvasi televisiota varten koko päivän tapahtumat.

Taistelut päättyivät klo 15, jolloin kukkuloilla olleet ETYJ:n tarkkailijat laskeutuivat keskustorille.Serbian oikeusviranomaiset eivät pystyneet arvioimaan kaatuneiden määrää, koska heidän pyrkiessään kiipeämään rinteille, sieltä alkoi voimakas tulitus. Viranomaiset ja poliisit poistuivat kylästä.Klo 16 ja klo 18 ranskalainen toimittaja ajoi rauhoittuneen kylän läpi. Tarkkailijat eivät olleet huolestuneita. He totesivat vain, että eivät pystyneet arvioimaan taistelussa kaatuneiden määrää.

Seuraavana aamuna ETYJ:n yhdysvaltalainen johtaja William Walker saapui paikalle KLA:n tuttujen johtajien ja toimittajajoukon saartamana. KLA oli ottanut kylän jälleen haltuunsa ja ohjasi joukon kohti rinteellä olevaa kuoppaa, jossa oli 45 ruumista.

KLA:n johtajat ja paikalle kerätty väki vääntelivät käsiään ja kertoivat toimittajajoukolle että kyseessä oli teloitus. Serbit olivat tulleet kylään, vetäneet naisia ja lapsia ulos kodeistaan, katkoneet kauloja, kaivaneet silmiä päästä. Uhrit oli pakotettu polvilleen ja ammuttu lähietäisyydeltä. 

William Walker, joka oli tunnettu Väli-Amerikassa suorittamistaan ja peittelemistään USA:n "likaisista tempuista", kauhisteli yhdessä joukon kanssa: "En ole koskaan nähnyt mitään näin kauheaa!"

Samana iltana "teurastus" tuli ETYJ:n viralliseen tiedotteeseen. Kiireesti viikonloppuna koolle kutsutut Yhdysvaltojen hallitus, Britanian hallitus, NATO – kaikki omaksuivat Walkerin raportin tiedot. Yhdysvaltojen ulkoministeri Albright vaati pommitusten aloittamista "Milosevic" ei usko muuta kuin voimaa!"

Maanantaina ja tiistaina ilmestyivät ranskalaiset sanomalehdet. Niissä oli tuiki toisenlainen kuva tapahtumista. Näillä tiedoilla ei ollut merkitystä, eikä näitä silminnäkijöitä tarvittu myöhemminkään kun asiasta käytiin oikeutta Haagissa.

Oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin osallistui myös suomalainen, kansainvälisesti arvostettu lääkäriryhmä, jonka tutkimustulokset olivat yhteneväiset jugoslavialaisten ja valko-venäläisten oikeuslääkäreiden tulosten kanssa.Ruumiita ei ollut ammuttu lähietäisyydeltä, vaan vammat, luotien tulo ja lähtöaukot sopivat mm. rinteessä makaavien taistelijoiden asentoihin Jugoslavialaiset oikeuslääkärit antoivat lausuntonsa avausten päätteeksi. Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto kielsi suomalaisia allekirjoittamasta yhteistä lausuntoa.Siten kansainvälisessä mediassa ja pommituksiin valmistautuvissa hallituksissa voitiin jatkaa sodan lietsontaa.

Suomen ulkopoliittinen johto oli valinnut oikeuslääketieteellisen työryhmän puheenjohtajaksi hammaslääkäri Helena Rannan, joka ei ole ammattitaitoinen kuolemansyyn määrittelyssä. Hän oli valmis Saksan ulkopoliittisen johdon sanelun mukaan selittämään tapahtuman rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Tällä juutalaisten holokaustille annetulla nimellä, voimistettaisiin hallitusten ja median kiihkoa.

Presidentti Clinton kuvaili pari päivää Helena Rannan lopullisen lausunnon jälkeen kuinka Racakissa ihmiset vedettiin ulos kodeistaan, pakotettiin polvistumaan ojaan, ammuttiin lähietäisyydeltä ja katkottiin kaulat vain siksi keitä he olivat.

Koska suomalaisten tiedemiesten tutkimustuloksia ei tähän päivään mennessä ole julkistettu Suomen ja Saksan ulkoministeriöiden toimesta, suomalaiset oikeuslääkärit päättivät julkaista tulokset kansainvälisessä alan tieteellisessä julkaisussa.

Salisburyn myrkytystapahtuman kaava on sama. Heti tuoreeltaan Britannian hallitus pääministeri Mayn suulla väittää Moskovaa syylliseksi myrkytykseen perustellen mielipidettään sillä, että kemiallinen yhdiste on kehitetty Neuvostoliitossa. Tunti tunnilta hallituksen jäsenet ja media ovat lisänneet painetta. Syylliseksi on leimattu suorastaan Venäjän presidentti ja ellei hän, niin ainakin huolimattomuus aineen säilytyksessä.

Pääministeri May on kiireesti etsinyt tukea USA:sta, Ranskasta ja Saksasta. Kaikki ovat yhtä "tietämättöminä", vailla perusteluita rientäneet NATO-liittolaisensa tueksi. Jopa pienen Suomenkin presidentti on tuominnut myrkytyksen ja ehkä tahtomattaan lisännyt höyryä jo entuudestaan kuumana kiehuvaan keitokseen. Todisteiden pimittäminen on ollut suomalaisille mahdollista osoittamaan lojaliteettia. Ehkä tässäkin tapauksessa. Todisteita ei edellytetä.

Britti Craig Murray toteaa, kuten jo moni muukin, että Novitsok niminen myrkky on kehitetty Nukusissa Neuvostoliiton Uzbekistanissa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä ei ole vastuussa sen valmistaneesta laboratoriosta eikä aineen tuhoamisesta kemiallisten aineiden tuhoamis/säilyttämisprosessissa. 

Venäjä sai päätökseen todistettavasti kemiallisten aseiden varastonsa valvotun tuhoamisen syksyyn 2017 mennessä. Uzbekistanin Novitsokia valmistaneen laboratorion aineiden tuhoamisesta ja laboratoriovälineiden siirtämisestä vastasi Yhdysvallat. Toistan: Yhdysvallat hoiti Novitsokin tuhoamisen tai siirtämisen.

Craig Murray toimi Britannian Uzbekistanin suurlähettiläänä ja kävi tutustumassa Nukusin laitokseen vähän Yhdysvaltojen toimien jälkeen.

Vastuullinen mediamme toimi lojaalisti USA:ta, Britanniaa, Saksaa ja muita NATO-maita kohtaan. Samoin se toimi Jugoslavian hajottamisen ja Kosovon laittoman itsenäistämisen prosessissa. Olihan tuloksena USA:n valtava sotilastukikohta Kosovoon. Sama lojaalisuus leimaa myös Salisburyn tapausta. Näin toimii läntinen demokratia.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan onko Salisburyn syyllinen USA, CIA vai MI5 tai MI6. Mihin tarkoitukseen tätä pohjatonta aggressiota Venäjää kohtaan on kerätty?

3 kommenttia . Avainsanat: Racakin taistelu, Salisbyryn myrkytysprovokaatio, novitshok, Uzbekistan, USA, Venäjä

Pressiklubi ja myrkytys Britanniassa

Lauantai 17.3.2018 klo 12:23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tämän viikon Pressiklubi sai haukkomaan henkeä. Onko tämä totta?Se oli vastuullisen median irvikuva. Yhtenäisenä toimittajajoukko Risto E.J. Penttilällä ryyditettynä analysoi Britannian myrkytystapahtumaa seurauksineen sekä eduskunnan välikohtausta Leena Meren ja Paavo Arhinmäen välillä.

Eduskunnan välikohtauksen kysymyksenasetteluna oli, löikö Paavo Arhinmäki Leena Merta?

Todistusaineistona käytettiin videota tapahtumasta. Sen nähtyään kukin osanottaja sai analysoida mitä mieltä oli väkivallan asteesta. Tarkastelu antoi mahdollisuuden objektiivisuuteen ja kukin tulkitsi tapahtuman omalla tavallaan.

Sitten päästiin Salisburyn myrkytystapahtumaan, jonka Britannian pääministeri on heti tuoreeltaan julistanut Venäjän tekemäksi koska myrkky on kehitetty Neuvostoliitossa. Pääministeri on antanut kaksi vaihtoehtoa tapahtuman selittämiseksi. Joko tekijä on venäläinen, hallituksen agentti tai Venäjä ei ole huolehtinut kemiallisten aineiden huolellisesta säilyttämisestä.

Suomen vastuullinen media ei ole tullut kertoneeksi, että Britannian parlamentissa labourin puheenjohtaja Jeremy Corbyn on kysynyt todisteita, joita pääministeri May ei ole pystynyt antamaan. Sen sijaan mediamme on kertonut ulkoministeri Johnsonin sanoneen, että syyllinen on itse presidentti Putin. Puolustusministeri vuorostaan on käskenyt Venäjän mennä pois ja pistää suunsa tukkoon!

Se mikä Pressiklubi-ohjelmaa katsoessa sai hämmästymään, oli toimittajien ja Risto E.J.Penttilän itsetyytyväinen välinpitämättömyys totuudesta. Samasta totuudesta, jota he vaalivat eduskunnan tapahtumia analysoidessaan. Toimintatapa oli vastuuton.

Kuinka tähän on tultu?

Osanottajista Taru Tujuselle, kokoomuksen entiselle toiminnanjohtajalle, riitti hänen sanojensa mukaan se, mitä päivälehdistä on lukenut. Muille näytti riittävän se, mitä Ison-Britannian pääministeri ja ulkoministeri ovat asiasta lausuneet. Saman mallin mukaan Suomessa on eräistä rikostapauksista kirjoitettu kirjoja ja valmistettu elokuvia ennen kuin oikeus on käsitellyt tapauksia. Toimittajat toimivat, tutkijoina, syyttäjinä, todistajina ja tuomareina.

Sama kaava on NATO:lla kriisialueilla. Se pidättää, syyttää, todistaa ja tuomitsee jäsenmaittensa rahoittamissa tuomioistuimissa henkilöitä, jotka ovat vastustaneet sen valtapäämääriä.

Tämä piittaamattomuus alkeellisimmastakaan juridisesta totuudesta on hämmentävää. Kun sen yhdistää vuosia Suomen mediassa jatkuneeseen russofobiseen lietsontaan tulee mieleen historia. Milloin olemme eläneet aikaa, jolloin natsismia muistuttavavat ennakkoluulot ja väkivaltaiset mielikuvat ovat olleet vallalla Suomen mediassa ja yhteiskunnallisessa elämässä?

Suomi ei ole käsitellyt natsisminaikaansa edes siinä määrin kuin sisällissotaa. Talvisodan alla otetuissa uutisfilmeissä voi nähdä helsinkiläisen yleisön nostavan kätensä natsitervehdykseen seuratessaan Neuvostoliiton lähetystön evakuointia. Syyskuun 14.päivänä 1939 Akateeminen Karjala-Seura julisti "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin."

Pressiklubin osanottajien sivistymätön ylemmyydentunne ja Venäjän hallituksen, erityisesti presidentti Putinin totuudenvastainen leimaaminen myrkyttäjäksi jätti mietteisiin.

Toinen historiallinen aikakausi, jolloin sama pidäkkeetön aggressiivisuus ja rasismi oli vallalla, oli ennen sisällissotaa talvella 1918. "Eräässä pääkaupungin porvarillisessa lehdessä 11.1.1918  sanotaan, että muutoin kyllä se vuoden 1870 ranskalainen resepti olisi käyttökelpoinen, ellei se tekisi tätä meidän itsenäisyyden saavuttamisaikaamme niin rumaksi ja siinä suhteessa siis tekisi pahaa vaikutusta. Tiedätte arvoisat edustajat, mikä resepti se oli. Kenraali Gallifet ammutti maahan syyllisiä ja syyttömiä, miehiä, naisia ja lapsiakin, teurasti niin kuin Chicagon teurastamoissa säälimättömästi teurastetaan eläimiä. Lähetettiin lisäksi kymmeniä miehiä, vallankumoustaistelijoita, vuosikausiksi vankisiirtoloihin kitumaan ja henkisesti ja ruumiillisesti surkastumaan. Ehkäpä Suomen porvaristossa on nyt niitä, joille tuo rauhoitustapa olisi mieleinen . Saadaan pelätä, että kun taistelun kuumuuteen joudutaan, semmoiseenkin ehkä erehdytään."sanoi Kullervo Manner Suomen eduskunnassa, jossa samana päivänä päätettiin suojeluskuntien muodostamisesta Suomen viralliseksi, porvareiden johtamaksi, luokka-armeijaksi.(teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja)

Medialla on keskeinen vaikutus joukkopsykoosin synnyttämisessä. Suomen media on siitä erikoisessa asemassa, että edellinen valtioneuvosto on lähettänyt toimittajia ja virkamiehiä opiskelemaan Venäjä-vastaista hybridisotaa Yhdysvaltoihin. Siten sensuurilla ja manipuloinnilla on valtioneuvoston siunaus. Lisäksi USAn ja NATO-EU:n hybridisota-keskuksen läsnälo Helsingissä vahvistaa sensuuria.

Kenraali Gallifet'in resepti tuli käyttöön Suomessakin sisällissodan jälkeen. Karjala-Seuran toivoma hyökkäys myös toteutui. Pullistelua on aina harrastettu jonkun vahvemman suojeluksessa. Sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa Saksan ja natsi-Saksan liittolaisena, nyt "turvassa" NATO-EUn selän takana. Emme taistele yksin. Emme ole valheellisia, oikeudenkäynnin säännöistä piittaamattomia yksin. Olemme yli 20 vuotta myötäilleet kaikkia EU:n entisten siirtomaavaltojen vallanhaluisia ja laittomia toimia.

Olemme menettäneet paitsi itsenäisyytemme, myös moraalimme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pressiklubi, Skripalin myrkytys, vastuullinen media, Suomen valtioneuvosto, hybridisota Venäjää vastaan

Vastuullinen media ja britti-myrkyt

Torstai 15.3.2018 klo 11:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Ninistö on vauva-lomaltaan avannut sanaisen arkkunsa. Loppuhenkosena hän toteaa " Venäjän myötävaikutus asian selvittämiseksi on tarpeen. Molemmat tapauksen taustasta esitetyt vaihtoehdot, Venäjän tietoinen toiminta tai se, että vaaralliset aineet eivät ole sen hallinnassa, ovat hyvin huolestuttavia."

Miksi Venäjän myötävaikutus? Kahdeksan mailin päässä tapahtumapaikasta on Britannian kemiallisten aineiden tutkimus ja valmistuslaboratorio. Aineen kaava on kaikkien saatavilla. Eräs kyseisen aineen laillinen tuhoaminen on tapahtunut Pakistanissa.

Israel ei kuulu kemiallisten aineiden rajoittamissopimukseen. Myös Litvinenkon tapasi israelilainen henkilö myrkytyspäivänä. Miksi Israelin myötävaikutusta ei tarvita, jos sillä on runsaasti kemiallisia aseita, joita epäilemättä voi siirtyä rajan yli myös Syyriaan. Jasser Arafatin kuolema oli myrkytys.

Presidentti Niinistö näyttää pitävän Britannian pääministerin tarjoamia vaihtoehtoja a)Venäjän tietoinen toiminta tai b) vaaralliset aineet eivät ole sen hallinnassa, tosiasioina, joita ne juridisesti eivät ole. Ne ovat pääministeri May'n keksintöjä paremman puutteessa.

Eikö luulisi, että presidentin, joka on juristi, mieleen tulisi kysyä millaisin laillisin perustein May esittää väitteitään ja julistaa sanktioitaan. Labour-puolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn vaati parlamentissa tosiasioita esiin ennen kuin toimitaan. Ei meidän presidenttimme.

Presidentin ohella paljon mainostettu "vastuullinen mediamme" ei toimikaan vallan vahtikoirana, vaan päinvastoin pyrkii myötäilemään Britannian ja sen avuksi kiirehtivän NATO-EUn julkilausumia.

Vastuullisen median luulisi kansainvälistä oikeutta tuntevien juristien avulla pohtivan, kuinka päteviä May'n väitteet ovat. Miksi juuri nyt tämä kohu on saatuaikaan? Mitä Theresa May haluaa peitellä tämän kohun varjossa?

Pyrkimys vaikuttaa Venäjän vaaleihin tai vahingoittaa Venäjällä järjestettävän jalkapallo-ottelun suosiota ei vaikuta riittävältä, vaikka kiusa se on pienikin kiusa, kun kyseessä on ajojahti.

Ajatteleva lukija saattaa siirtää katseensa Syyriaan ja Venäjän kadehdittaviin ansioihin rauhan rakentajana maahan "lännen" sodan lietsonnasta huolimatta. Syyrian armeijan vapauttaessa Aleppon Venäjän tuella, Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan "vastuullisten medioiden" tukema hysteria oli huipussaan. Kirkon kellot soivat.

Kun Aleppo oli saatu vapautettua, ketä sieltä bunkkereista löytyikään? Juuri yllä mainittujen "läntisten demokratioiden" sotilasneuvonantajia. 

Nyt hysteria on siirretty Damaskoksen lähelle Itä-Ghoutaan, jossa USA:n ja muiden länsimaiden, Saudi-Arabian ohella, tukemat terroristit ovat joutuneet ahtaalle. Maahyökkäyksen seurauksena saatetaan jälleen löytää "lännen demokratioiden" sotilasneuvonantajia joko elossa tai ruumiina. Juuri näitä "sotilasneuvonantaja- siviileitä" ei Syyrian armeija saisi pommittaa.

USA:n ja Saksan ottaessa 1990- luvulla Balkanin hallintaansa tilanne oli vastaava. NATO pakotti USA:n johdolla Jugoslavian laillisen armeijan perääntymään Kosovon alueelta, jotta KLA:n terroristit saksalaisissa maastopuvuissaan pääsivät etenemään Albanian rajalta ottamaan koko Kosovon haltuunsa. Pommitusten alkaessa, ETYJ:n vetäydyttyä alueelta (jotta paikalla ei olisi todistajia) CIA jätti satelliitti-paikantimet terroristeille, joiden johtajilla oli NATO:n komentajan Wesley Clarkin suora puhelinnumero taskussaan. Siten pommituskohteiden valinta ja oikeaan ohjaus jäi terroristeille.

Kosovossa ruumiiden joukossa oli ranskalaisia sotilasneuvonantajia. Samoin tunnetun Racakin kylän taistelun ruumiiden joukossa oli 4-5 ulkomaalaista.

Vastuullisen median ensimmäisen kysymyksen luulisi olevan "kuka hyötyy". Mitä mahdollisella provokaatiolla halutaan peittää.

Lännen "demokratioiden" moraali on vajonnut pohjamutiin. Might is right eli voima on oikeutta on tullut hyväksytyksi USA:n, sen liittolaisten ja EU:n doktriiniksi. Media on uponnut kohteensa mukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastuullinen media, Britannian myrkky-kriisi, Venäjä, Niinistö

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda turbovaihteelle

Lauantai 3.3.2018 klo 12:04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat ilmoittaa itse olevansa laatujournalismin esikuva. Mitä se tarkoittaa? Se järjestää seminaareja, joissa sopivat alustajat tukevat tätä kuvaa.

Maaliskuun 1. päivän numero osoittaa mitä se ainakaan ei ole. Tuon numeron Itä-Ghoutan tilannetta kuvaavat kaksi aukemaa lähes sivun kokoisine värikuvineen olivat kuin suoraan hybridisodan ja propagandan oppikirjasta. 

Tekstin lomaan oli kyllä otettu otteita Lähi-Idän tutkijoiden mielipiteistä ja kannanotoista, mutta niiden ei annettu häiritä lehden aggressiivista propagandaa.

Artikkelin pääviestinä oli pyrkimys saada lukija samaistumaan lehden kuvaamaan tilanteeseen Ghoutassa. Lehti helpotti samaistumista vertaamalla aluetta Helsinkiin ja piirsi karttaa kuinka Itä-Ghouta kooltaan vertautuu tiettyihin Helsingin osiin.

Kuvissa esiintyi potilaita happinaamarit kasvoillaan. Tuon tyyppisiä kuvia on totuttu näkemään kaasuiskun uhreista. Siis mielikuva aukeamaa katsellessa on valmis.

Ensimmäisen vuonna 2013 Itä-Ghoutassa tapahtuneen kaasuiskun jälkeen todettiin jo samana päivänä, asiaa varta vasten tarkastamaan tulleen Carla del Ponten toimesta, että isku oli todennäköisesti kapinallisten suorittama. Paikalla silminnäkijänä ollut nunna todisti samaa ja lähetti tietonsa YK:lle. Perusteellinen tieteellinen tutkimus asiasta tehtiin MIT-yliopistossa Yhdysvalloissa, jonka tutkimukset vahvistivat tiedon: Isku ei ollut voinut tulla Syyrian hallituksen puolelta.

Tuosta tiedosta huolimatta länsipropaganda syytti iskusta Syyrian hallitusta. Jotta tällainen perusteeton syyttely ei jatkuisi, Venäjä ehdotti, että Syyria luopuisi kaikista kemiallisista aseistaan kansainvälisessä valvonnassa, minkä se tekikin. Tämän jälkeen kemiallisia aseita on ollut vain terroristeilla. Kaikesta tästä huolimatta Helsingin Sanomat jatkaa artikkelista toiseen  mielikuvan levittämistä, että Syyrian hallitus olisi kaasuiskujen takana. Yhdessäkään tapauksessa näin ei ole todistettu olevan.

Helsingin Sanomat esitti 1.3. artikkelissaan, että Syyria saisi tukea Pohjois-Koreasta. Lehti viittasi YK:sta New York Times'lle vuodettuun raporttiin, jossa todettiin Pohjois-Koreasta saadun happoa kestäviä laattoja, venttilejä ja lämpömittareita. 

Valistunut lukija kysyy mihin muuhun näitä välineitä voitaisiin käyttää kuin kemiallisten aseiden valmistukseen? Miksi Syyrian hallitus haluaisi valmistaa kemiallisia aseita, kun sillä on  yhteistyösuhde Venäjän kanssa, joka ei hyväksy kemiallisten aseiden käyttöä. 

Laatujournalisti kysyisi, miksi YK vuotaa näin kyseenalaisia tietoja New York Timesille, joka niin monta kertaa aikaisemmin on tuottanut artikkeleita, jotka ovat toimineet provokaationa Yhdysvaltojen suorittamille pommituksille tai muille harkitsemattomille teoille.

Laatulehti muistaisi ja kertoisi, että YK:n poliittisen osaston päälliköksi ja apulaispääsihteeriksi on tullut valituksi Jeffrey Feldman, joka on vuodesta 2001 lähtien suunnitellut yhdessä saksalaisen tutkimuskeskuksen johtajan Volker Perthesin kanssa Syyrian hajottamista ja hallituksen vaihdosta. Jo presidentti Bushin aikana yhdysvaltalainen Feldman esitti Bilderberg- ryhmässä, Condoleezza Ricen vieressä istuen, tilanteen "päivä hallituksen kaatamisen jälkeen", luetellen toimia mitkä tulisi saada aikaan.

Kuinka uskottava Syyria-neuvottelija tällainen virkamies on? Onko "vuotaja" juuri Feldman.Vuodon tarkoituksena oli heittää varjo Syyrian hallituksen toimintatapoihin, hämärin perustein.

Tästä Pohjois-Korean laitetoimituksiin liittyvästä artikkelista lehti sanoo, että YK ei ehkä koskaan tule paljastamaan kokonaan sen sisältöä. Samalla tavalla Washington Post ja New York Times ennustivat maaliskuussa 1999, että suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimusta koskien Racakin kylän taistelua/joukkomurhaa ei ehkä koskaan tulla antamaan julkisuuteen. Toisin sanoen provokaatioksi osoittautunut toiminta julistetaan salaiseksi, jotta se ei paljastuisi. Sen sijaan USA liittolaisineen voisi kiihdyttää aggressiivista toimintaansa, Racakin jälkeen Jugoslavian pommituksia.

1.3.2018 numero varmistaa, että propagandaa vahvistetaan vielä muutamalla ikonilla. Jukka Huusko kysyy, muutoin asiallisessa, kolumnissaan: "Onko edessä uusi Srebrenica vai Raqqa?"

Srebrenica on hyödyllisessä uusiokäytössä. Lääketieteelliset tosiasiat siitä, että Srebrenica ei ollut 8000 muslimimiehen ja -pojan teloitus, puhumattakaan muslimien kansanmurhasta, eivät ole tavoittaneet Helsingin Sanomia. Yhdysvallat käytti Srebrenica-myyttiä peittääkseen todellisen serbien kansanmurhan yhdysvaltalaisten kenraalien johtamassa Operaatio myrskyssä elokuussa 1995. Kyseessä oli toinen serbien kansanmurha. Ensimmäinen oli 1941-45.Molemmissa jihadisti-muslimit olivat natsien apureita.

Raqqa vuorostaan oli kansainvälisten lakien vastaisesti Syyrian alueella toimivan, Yhdysvaltojen liittolaisineen suorittama pommitusoperaatio, jossa kokonainen kaupunki tuhottiin Yhdysvaltojen synnyttämän ISIS-terroristijärjestön karkottamiseksi.

Jukka Huusko toteaa, että neuvotteluratkaisu olisi paras myös Damaskokselle. Lukija kysyykin, miksi päätoimittaja Kaius Niemi ei ole antanut kirjoittaa Sotshin rauhanprosessista. Yhtäkään artikkelia ei ole näkynyt siitä, minkälaista aseidenriisumis-, armahdus- ja jälleenrakennusneuvotteluja Itä-Ghoutaan on suunniteltu.

Minua laatulehden lukijana kiinnostaa myös se, miksi yhtäkään Syyrian hallituksen edustajan haastattelua ei ole näkynyt? Mikä on suvereenin hallituksen käsitys tilanteesta ja päämääristä? Tosin se, että lehti toimii yksipuolisesti, ei hämmästytä, sillä se on linjassa kahden viimeisen Suomen valtioneuvoston  ja myös YK:n asenteen kanssa.

YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja (Kuwait) antoi Syyrian lähettiläälle 4 minuuttia aikaa selvittää tilanetta Syyriassa. Sama kohtalo oli Irakin lähettiläällä kun hänen piti selostaa Irakin tilannetta.

Kun Suomen YK-liitto järjesti heti sodan alettua vuonna 2011 seminaarin Syyriasta, Syyriaa edusti Free Syrian Army, joka nykyisin liitetään Al-nusra-terroristi-järjestöön kuuluvaksi.Yhdysvallat tukee sitä, joten Suomen tuolloinen ulkoministerikään ei kummastellut Syyrian hallituksen edustajan puuttumista seminaarissa.

Häkellyttävintä Helsingin Sanomien artikkelissa on se, että lehti jättää mainitsematta ketkä rahoittavat ja tukevat Itä-Ghoutan terroristeja. Eivät ohjukset ja hienoihin univormuihin pukeutuneet miehet sinne rahatta ja omin päin tule. ItäGhoutan aluetta hallitsevat useat eri ryhmittymät, joista lähinnä Free Syrian Armya tukee Yhdysvallat ja äärimuslimeja Saudi-Arabia, jonka uskonnolliset johtajat julistivat jo heti 2011 pyhän sodan Syyrian hallitusta vastaan.

Kuten albaaniterroristeja Jugoslavian hajotuksen yhteydessä, myös Itä-Ghoutan terroristeja avustavat Ranskan ja Ison-Britannian tiedustelupalvelut, paikan päällä.

Saudi-Arabia ja Israel rahoittavat lähes kattavasti kaikkia Yhdysvaltojen itärannikon ulkopolitiikan ajatushautomoita. Israelilla ei ole rauhansopimusta Syyrian kanssa, vaan se miehittää Syyrian Golania ja tärkeitä vesilähteitä. Saudi-Arabia tukee ääriuskonnollista kalifaatin rakentamista nykyisen sekulaarisen Syyrian sijaan.

Helsingin Sanomien ja koko läntisen valtamedian tiedot perustuvat Lontoon liitosalueella asuvan yhden miehen tietotoimisto SOHR:n, (Syrian observatory for human rights,) terroristeilta saamiin tietoihin.

Jo 2000–luvun alussa entinen NATO-komentaja kenraali Wesley Clark ilmoitti näkemästään suunnitelmasta, jonka mukaan Yhdysvallat tuhoaa niin kutsutut "roistovaltiot" Lähi-Idästä. Tuo tuhokampanja on käsitellyt miljoonien hengen vaatineet Irakin, Libyan, Syyrian ja Jemenin sodat. Irak pommitettiin 10 vuoden lentokieltojakson ja myöhemmin sodan aikana uraani- ja fosforipommeilla, joiden ansiosta esimerkiksi Fallujassa Irakissa syntyy edelleen epämuodostuneita lapsia. Köyhdytetty uraani säilyy maaperässä ja ihmisissä tuhansia vuosia.

Tuholaistoiminta jatkuu. Tosiasiat ovat yhdentekeviä kun tarkoituksena on tuhota. Kaikki, jotka pyrkivät estämään tuholaistoimintaa ovat häiriöksi ja heidät tulee demonisoida. Tätä demonisointia varten ovat markkinointitoimistot, jotka on koulutettu propagandaan. Suomen kaksi viimeistä valtioneuvostoa ovat lähettäneet Yhdysvaltoihin 100 suomalaista toimijaa opiskelemaan hybridisotaa näitä häiritseviä tuholaistoimintaa vastustavia valtioita, kuten Venäjää vastaan.

Suomen laatumediat, valtioneuvosto ja USA/NATO-EU hybridikeskus toimivat kaikki Venäjän demonisoimiseksi ja oman tuholaistoiminnan puolustamiseksi. Yhdysvaltojen kautta maapallon levitetyt sotilastukikohdat, kybervakoilu 1960-luvulta (Echelon satelliitti ja NASA) lähtien ja mielivaltaiset talouspakotteet ovat saaneet Suomen varauksettoman tuen. 

Suomi on luopunut kannattamasta äänestyslipuin toteutettavia muutoksia Syyriassa. Sen sijaan se on tukenut Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kumppanina tarkoin ennalta suunniteltua aseellista väkivaltaa terroristeja hyväksikäyttäen. Pakolaisten muuttovirrat on omaksuttu hyväksyttävinä oheistuotteina kun väkivaltaa ei haluta pysäyttää.

Eikö laatumedian luulisi kyseenalaistavan vallitsevaa menoa tai ainakin kirjoittavan myös muihin lähteisiin kuin SOHR:iin perustuen. Siinä mielessä Jukka Huusko osoitti poikkeuksellista taitoa kirjoittaessaan myös omista, asiakokonaisuuden huomioonottavista kokemuksistaan.

Milloin luemme laatulehdestä Yhdysvaltojen sotilastukikohdista maailmalla, ydinaseista Euroopassa, sotilatukikohdista Kosovossa, Saksassa ja muualla Euroopassa?

Vaiettujen asioiden määrä on niin suuri, että ennen sitä kutsuttiin sensuuriksi. Nyt laatumediaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laatumedia, Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Itä-Ghouta, hybridisota, kybersota,

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda kiihtyy

Tiistai 27.2.2018 klo 13:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehden ja Uuden Suomen emeritus- päätoimittaja Mauno Saari totesi vuosi sitten facebook-päivityksessään Suomen median olevan osa lännen propagandakoneistoa.Vain hieman yleistäen voi sanoa, että se nielee läntisen informaation, ilmiselvät valeuutisetkin, pureksimatta.Lähdekritiikki puuttuu.

Tänään 27.2.2018 Helsingin Sanomat, jonka päätoimittaja on Kaius Niemi, otsikoi pääkirjoituksensä "Syyrian hallitus ei kaihda sotarikoksia". Jo aikaisemmin Kaius Niemi on paljastanut valmiutensa palvella lännen propagandaa esimerkiksi Jugoslavian hajottamissodista uutisoitaessa. Propagandan edellyttämä rasistinen suhtautuminen holokaustin uhreihin, serbeihin, on paljaimmillaan hänen Helena Ranta-teoksessaan "Ihmisen jälki". Nyt vastaavan kohtelun saavat Syyrian hallitus ja venäläiset.

Pääkirjoitus lataa: " Mikään vastaus ei muuta sitä, että pommitukset, jotka tuhoavat muun muassa sairaaloita kapinallisten hallussa olevalla alueella, täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit"."Se että alueella on myös terroristiryhmiä, ei tee sairaaloita sotilaskohteiksi".

Pääkirjoitus maalaa yksityiskohtia Syyrian historiasta pahuuden valtakuntana, joka vaiennsi  opposition.

"Syyrian hallituksen ja Venäjän kannalta Aleppon oleellisin opetus oli, että kapinallisten vastarinta murskattiin eikä siviiliväestöön kohdistuneesta verilöylystä seurannut tekijöille erityistä haittaa. Harva enää muistelee, miten ilmeisesti venäläiset pommikoneet pysäyttivät kuljetukset Aleppoon tuhoamalla 35 YK:n avustustarvikkeita kuljettanutta kuorma-autoa kaupungin laidalle 20. syyskuuta 2016."

"Syyrian hallituksen ja Venäjän selvänä tavoitteena on kukistaa kapinallisalueet pääkaupungin Damaskoksen ympäristössä keinoja kaihtamatta."..."Venäjä osoitti jonkin verran tietoisuutta Syyrian sodan aiheuttamasta mainehaitasta".

Helsingin Sanomat on välttänyt huolellisesti kuvaamasta Syyriaa yhteiskuntana sekä entisten siirtomaavaltojen ja Yhdysvaltojen geopoliittisia intressejä alueella. Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan vakavin sotarikos on sodan aloittaminen. Helsingin Sanomat välttää visusti mainitsemasta sitä, mitkä kaikki EU-maat ovat osallisina Syyrian sodassa ja siten aloittaneet oman sotansa. Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Belgia muun muassa ovat paitsi aktiivisesti pommittamassa, myös ideoimassa Syyriaan hallituksenvaihdosta. Yhdysvallat ja Saksa ovat ujuttaneet YK:n hallintoon keskeisiin Syyriaan liittyviin tehtäviin henkilöitä, jotka jo vuodesta 2001 lähtien ovat suunnitelleet Syyrian uusjakoa. (Thierry Meissan Voltairenet.org)

Syyria on sekulaarinen liittoutumaton maa. Henkilökortissa ei lue mitä uskontoa henkilö tunnustaa. Syyrialaiset ovat hyvin koulutettuja ja maassa on ilmainen terveydenhuolto ja koulutus. Helsingin Sanomat ei ole kertonut lukijoilleen, että Syyria oli sodan alkamiseen saakka vuoteen 2011 mennessä ottanut vastaan eniten pakolaisia ja tarjonnut heille samat oikeudet kuin omille kansalaisilleen. Yhdysvaltojen vakavia sotarikoksia sisältänyt sota Irakissa oli ajanut 1,5 miljoonaa irakilaista pakolaisiksi Syyriaan. Samoin 0,5 miljoonaa palestiinalaista oli saanut turvapaikan maassa.

Pari vuotta maassa vallinnut kuivuus oli ajanut asukkaita maalta kaupunkeihin. Uudet olosuhteet ja köyhyys loivat tyytymättömyyttä, joka alkoi purkautua hallitukseen. Tätä tyytymättömyyttä tuki lännen ja Israelin halu hajottaa maa ja vaihtaa hallitus. Syyria oli ja on edelleen virallisesti sodassa Israelin kanssa Israelin miehittäessä Syyrian Golania. Konfliktin alusta lähtien Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat aseistaneet ja kouluttaneet hallituksen vaihdokseen tähtääviä ryhmiä kuten Free Syrian Armya, joka enenevästi muistuttaa muita terroristijärjestöjä.

Syyrian hallitus on kutsunut tuekseen Venäjän, jonka pyrkimyksiä rauhaan ja sovintoon Syyriassa Helsingin Sanomat on jättänyt raportoimatta. Jos Helsingin Sanomat olisi raportoinut laajoista rauhaan pyrkivistä yhteistyökokouksista Astanassa ja Sotshissa, lukijat pystyisivät suhteuttamaan tapahtumia kokonaisuuteen.

Lukuisat alueelliset tulitauot, aseiden luovutukset, armahdukset aseiden luovutuksen jälkeen ja jälleenrakunneksen alkaminen tietyillä alueilla on antanut näköalaa tulevaisuuteen. Helsingin Sanomien propagandan alkulähteet eivät halua rauhanprosessia vaan haluavat ainakin vaikeuttaa sitä, elleivät saa aikaan hallituksenvaihdosta.

Syyrian tilanne on monien alueellisten konfliktien tilkkutäkki. Helsingin Sanomien erityisen vihanpurkauksen kohteena ovat Damaskoksen läheiset alueet, jotka pitäisi ilmeisesti jättää terroristien haltuun. Niistä ammuttujen ohjusiskujen seurauksena 10.000 henkilöä on kuollut Damaskoksesa. Itä-Goutan lisäksi Yarmoukin alue on tärkeä.

Yarmouk on suurin palestiinalaisten pakolaisten asuttama alue. Palestiinalaiset jakautuivat hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Koko sodan ajan kaupunginosa on ollut eri ryhmien taistelujen ja valloitusten kohteena. Tavalliset siviilit ovat olleet uhreja ruoan ja puhtaan juomaveden puutteen seurauksena. Hallituksen vastustajat ovat vuosien aikana liittoutuneet yhä jyrkempien terroristiryhmien kanssa ISIS in tunkeutuessa kaupunginosaan. ISIS valtasi muun muassa alueen sairaalan, mikä tekee tyhjäksi HeSa:n pääkirjoituksen väitteen sairaalan pommituksen muodostumisesta yksiselitteisesti sotarikokseksi. Nykyisen tiedonvälityksen aikana tieto siitä, mikä katu ja mikä rakennus on minkin ryhmän hallussa, on helposti saatavilla.

Muistan Libanonin sodan aikana 1980-luvulla Afganistanissa tapaamani libanonilaisen henkilön kuvauksen siitä, kuinka hän yöaikaan toimi talojen katoilla eri ryhmien välisenä neuvottelijana taistelujen keskellä.

Itä-Goutassa suoritetut kaasuisku-provokaatiot ovat olleet lännen propagandan käyttövoimana. Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkimusten pohjalta oli mahdotonta, että iskut olisivat olleet Syyrian hallituksen tekemiä. Tutkimukset kestivät lähes 2 vuotta. Koko sen ajan propagandaa Syyrian hallitusta vastaan kiihdytettiin. Jo Bosnian sodassa terroristit oppivat, että provokaatiota täytyy seurata niin massiivinen propaganda, että lännen vastaisku saadaan aikaan mieluummin tuntien sisällä, ennen kuin mitään tutkimuksia ehditään suorittaa totuuden paljastamiseksi.

Tämä resepti toimi kun presidentti Trump, tai hänen tyttärensä, saatiin tunnereaktion valtaan kaasu-provokaation seurauksena, jota ei saanut tutkia. Ohjukset laukaistiin Syyriaan pelkän terroristien ilmoituksen perusteella. Syyria-asioissa kompromentoitunut YK toimi terroristeja tukevien USA:n ja EU-maiden toiveiden mukaan tuomiten kaasuiskun Syyrian hallituksen tekemäksi ilman tutkimuksia.

Propaganda on saanut aikaan hirveyksiä maailmanhistoriassa.Hitlerin propaganda eskaloitui vähitellen.Se kietoi kansan mielen valtaansa, niin, että saksalaiset saatiin hyväksymään juutalaisten, serbien, kommunistien ja mustalaisten vaino perusteltuna itsestäänselvyytenä. Nykyisin mainostoimistot levittävät propagandaa maksajien laskuun. Bosnian sodan ja laajemmin Jugoslavian hajottamisen propagandaa toteutti albaanidiasporan ja kroaattien laskuun yhdysvaltalainen Ruder-Finn mainostoimisto. Russofobista ja Putin-vastaista propagandaa vuorostaan levitti Hill&Knowlton. Viimeksi mainittu markkinointiyhtiö osoitti propagandan kehitystä uudelle tasolle kun sen johtaja oli Ukraina-propagandan yhteydessä myös asianosainen. Markkinointitoimiston varajohtaja oli USA-Ukraina kaupallisen neuvoston jäsen ja siten hyötyi paitsi markkinoinnista, myös itse markkinoitavan toiminnan, Ukrainan siirtymisen USA:n vaikutuspiiriin, hyödyistä.

Jugoslavian hajottamisen taustalla olleet Saksa ja Yhdysvallat toteuttivat joko suoraan tai välillisesti toisen serbien kansanmurhan. Ensimmäinen oli 1941 -45 holokausti, jolloin fasistinen Kroatia (yhdessä natsi-Saksan kanssa toimien) sääti lain serbien ja juutalaisten kansanmurhasta.

Toinen kansanmurha alkoi Saksan masinoimalla Kroatian ennenaikaisella itsenäisyysjulistuksella, mitä seurasi elokuussa 1995 serbien karkotus Kroatiasta yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttaman ja johtaman Kroatian armeijan avulla. 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykkitulella ulos Kroatian Krajinasta ja tuhansia tapettiin. Länsi-Slavoniassa 1500 serbiä tapettiin lähellä Jasenovacia. Naisia ja lapsia kuoli 500, YK:n tulitaukorajojen äärellä. Kuvaavaa on, että serbit näkivät kuinka kroaateilla oli samat mustat natsipaidat kuin toisen maailmansodan aikana. Jasenovac oli juuri se keskitys/tuhoamisleiri, jossa Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan tapettiin 700.000 serbiä.

Muistaako länsipropaganda näitä kansanmurhia? Propaganda edellyttää, että sitä toistetaan eri muodoissaan. Jugoslavian hajottamissodista propagandaksi on pyhitetty Srebrenican kansanmurha. Tuo kansanmurha keksittiin peittämään kroaattien ja Yhdysvaltojen suorittamaa serbien todellista kansanmurhaa. Lääketieteellisissä Jugoslaviatribunaalin ruumiinavauksissa on todettu mahdollisia serbien tai heidän palkkasotureidensa tekemiä muslimien teloituksia Srebrenican lähistöllä olleen n.400. Propaganda väittää niitä olleen 8000. "Kansanmurhan" kohteet saivat vapaasti lähteä aseet laskettuaan Srebrenicasta tai jäädä sinne. Lähteville järjestettiin serbien toimesta bussikuljetus ja YK järjesti bensiinit. Tällainen on propagandistinen kansanmurha.

Propagandaa on jatkuvasti vahvistettava erilaisin rituaalein. Srebrenican kohdalla milloin EU-parlamentin, milloin Serbian parlamentin on päätettävä laista, joka kriminalisoi "Srebrenican kansanmurhan" kieltämisen.Totuuden puhuminen on kriminalisoitu. Serbia ei voi lähentyä EU-jäsenyyttä tai käydä kauppaa tai toimia haluamallaan tavalla jos se haluaa, että kansalaiset voivat puhua totta.

Kansalaisten pakottaminen omaksumaan propagandan mukainen tieto on henkistä terroria. Herkimmille totuuden vastainen propaganda aiheuttaa mielen hajoamisen.

Olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja tarkasti, mitä Srebrenicassa tapahtui. Racak-kylän provokaatio on samaa länsipropagandan aineistoa, jonka traagisena, mutta tarkoitettuna seurauksena olivat Jugoslavian pommitukset.

Mukautuminen läntisen propagandan levittäjäksi on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Näimme hiljattain erinomaisen psykologisen elokuvan Talvivaara-sagasta. Siinä aluehallintoviraston tunteva jäsen hetkeksi arveli kykenevänsä sopeutumaan korruption ja valheiden läpitunkemaan prosessiin taloudellisen riippuvuutensa johdosta. Henkinen kantti kuitenkin riitti irroittautumaan ja valitsemaan totuuden sekä oman mielentasapainon säilyttämisen vieraantumisen sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Syyria, sotarikokset, lännen propaganda, Hitlerin propaganda

Suomen ulkoministeriö ja Jugoslavian pommitukset

Torstai 8.2.2018 klo 16:35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jugoslavian hajottaminen 1990-luvulla oli tarkoin suunniteltu prosessi. Taustalla olivat Yhdysvaltojen ja Saksan taloudelliset ja geopoliittiset intressit. NATO:n laajentaminen Balkanille oli keskeisenä tavoitteena.

Toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit, olivat hakeneet turvaa yhtenäisestä Jugoslaviasta. Liittovaltion hajottamisessa voimansa yhdistivät entiset natsi-liittolaiset, fasistinen Kroatia ja Saksa. Tässä toisessa vainon kierteessä Yhdysvaltojen globaalin vallan intressit yhdistyivät Saksan ja kroaattien sekä presidentti Izetbegovicin ympärille kerääntyneiden kalifaattia rakentavien muslimien kanssa.

Kroatia kokosi johtoonsa diasporasta Yhdysvalloista ja Kanadasta palaavia natseja jälkeläisineen. Izetbegovic vuorostaan hankki jihadisteja Lähi-Idästä ja Afganistanista. Kosovon suur-Albaniaa tavoittelevat terroristit saivat taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvaltojen albaani diasporalta ja CIA:lta.

Kroatian Krajinan serbien toinen kansanmurha toteutettiin yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla. Operaatio Myrskyssä 250.000 serbiä karkotettiin keskiajalta peräisin olevilta kotiseuduiltaan ja tuhansia tapettiin yhden viikonlopun aikana elokuussa 1995. Tämän todellisen kansanmurhan peittämiseksi yhdysvaltalainen ja muu läntinen propaganda nosti Srebrenica "kansanmurha" provokaation peittämään todellista tapahtunutta serbien kansanmurhaa.

Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös Izetbegovicin apuna jihadistijoukkoja Sarajevossa.

CIA:n entinen toimihenkilö Robert Baer on kuvannut kirjoissaan 1990-luvun alusta lähtien suorittamaansa kansanryhmien vastakkainasettelun nostattamisen salaista ohjelmaa.

Olen kuvannut suomen kielellä Jugoslavian hajottamisen taustatekijöitä kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja. Kansainvälisiä lähteitä on mm George Szamuely Bombs for Peace; NATOs humanitarian war on Yugoslavia.

Yhdysvalloille ei Slovenian, Kroatian ja Bosnian haltuunotto (itsenäistäminen) riittänyt, vaan se halusi haltuunsa myös jäljelle jääneen osan Jugoslaviaa eli Serbian ja Montenegron ja Makedonian.

Kosovo on keskiajalta peräisin oleva Serbian maakunta. Sen kasvava albaaniväestö ei demokraattisista oikeuksistaan huolimatta halunnut kuulua Serbiaan. Se muodosti hallinnollisen rinnakkaisjärjestelmän ja pyrki itsenäistymään Albanian puolelta tulevien terroristien avulla pitkän tähtäyksen tavoitteenaan suur-Albania.

Läsimaat lukivat KLA:n huume-, ihmis- ja elinkaupalla rahaa ja aseita hankkivaksi terroristijärjestöksi aina vuoteen 1998 saakka kunnes keväällä Yhdysvaltojen asenne muuttui. Yhdysvallat, Saksa ja Ranska alkoivat nähdä Jugoslavian sotilaallisen ja taloudellisen haltuunoton mahdolliseksi kärjistämällä Kosovon konfliktia.

Koko vuoden 1998 ajan Yhdysvallat ja NATO uhkasivat toistuvasti pommittavansa Jugoslaviaa ellei sen armeija lopettaisi KLA terroristien tuhoamista ja toiminnan lopettamista. Jugoslavian hallitus ei olisi saanut pitää huolta turvallisuudesta maansa rajojen sisällä. KLA tappoi paitsi serbipoliiseja myös siviilejä ja albaaneja, jotka olivat valtion viroissa tai ystävällisissä suhteissa serbien kanssa.

Yhdysvaltojen diplomaatit alkoivat neuvotella KLA:n johtajien kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan vallitseva propaganda oli demonisoinut Jugoslavian johtoa nimittäen presidentti Milosevicia Hitleriksi. Tosiasiassa Milosevicin vaimon äiti oli tullut natsien teloittamaksi toisen maailmansodan aikana. 

Yhdysvallat ja NATO etsivät kuumeisesti tilaisuutta aloittaa pommitukset. Provokaatio löytyikin Racakin kylän taistelusta. 15.1.1999 Jugoslavian poliisi ilmoitti tyhjentävänsä kylän KLA terroristeista. Se kutsui paikalle ETYJ:n tarkailijat ja tiedotusvälineet. Ranskalainen AP:n televisioryhmä oli koko päivän paikalla ja kuvasi taistelut. Kylän ympärillä rinteessä oli juoksuhautoja ja ammunta alkoi heti poliisien  ja kuvausryhmän saapuessa paikalle.

Seuraavana päivänä paikalle saapui ETYJ:n tarkkailijoiden amerikkalainen johtaja William Walker lehtimiesjoukon sattelemana. KLA:n terroristit, jotka olivat ottaneet kylän yön aikana jälleen hallintaansa saattoivat kulkueen kuopalle, jossa oli 45 ruumista. KLA:n edustajat ja muut paikallaolijat kuvasivat ruumisröykkiötä teloitetuiksi. Välittömästi Walker totesi, että hän ei ole koskaan nähnyt mitään niin hirveätä. Kyseessä on "rikos ihmisyyttä vastaan".

Taistelu oli perjantaina ja jo viikonlopun aikana hallitukset ja NATO:n elimet kokoontuivat tuomitsemaan julmat serbit. Teloituksesta syytettiin Milosevicia ja Racakista tuli peruste häne haastamiselleen Jugoslavia Tribunaaliin Haagiin.

Media, länsimaat ja NATO olivat päättäneet välittömästi, että taistelun sijaan kyseessä oli raaka teloitus. Presidentti Clinton ja ulkoministeri Albright lietsoivat hysteriaa USA:n keskusteluohjelmissa ja uutisissa. Albright vaati pommituksia.

Viikonlopun jälkeen maanantaina ranskalaisissa lehdissä ilmestyi silminnäkijäraportteja siitä, mitä perjantai-päivän aikana todella tapahtui.

Ruuminavaukset suoritettiin Pristinan oikeuslääkeopillisella laitoksella. Jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden lisäksi paikalle kutsuttiin valkovenäläinen työryhmä.Jotta tutkimukset olisivat kaikin puolin objektiiviset, paikalle kutsuttiin vielä suomalainen oikeuslääkäriryhmä. 

Suomen ulkoministeriö oli valinnut ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ammattitaitonsa vuoksi ei ole mitään tekemistä kuolinsyyn tutkimusten kanssa. Sen sijaan varsinaista okeuslääketieteellistä asiantuntemusta edusti kansainvälisesti tunnetuin suomalainen oikeuslääkäri professori Antti Penttilä.

Ryhmät työskentelivät siten, että jugoslavialaisen lääkärin suorittaessa avausta, suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen tarkkaili vieressä. Avausten päätyttyä suomalaiset ja jugoslavialaiset olivat yksimielisiä siitä, että uhreja ei ollut teloitettu vaan he olivat kuolleet taistelussa.

Suomen ulkopolittinen johto, jonka tuohon aikaan muodostivat presidentti Ahtisaari ja ulkoministeri Tarja Halonen eivät antaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden allekirjoittaa lausuntoa yhdessä jugoslavialaisten kanssa. Lausunto luvatiin antaa myöhemmin, mutta päivää lykättiin toistamiseen.

Lausunnon allekirjoittamisen sijaan puheenjohtajaksi määrätty hammaslääkäri Ranta antoi lausunnon, jossa hän kutsui tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan", mikä termi kuvasi 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaa toisen maailmansodan aikana.

Kaius Niemen kirjoittamassa elämäkerrassa "Ihmisen jälki" Helena Ranta ilmaisee varsin rasistiselta vaikuttavan asenteen holokaustin kokeneita serbejä kohtaan. Hän asettuu näin julkisesti terroristien puolelle ja kuvaa kuinka hän auton takapenkin jalkatilassa pyrki matkustamaan tapaamaan terroristijohtajia. Hän nauhoitti salaa keskusteluja ja arvosteli Jugoslavian valtion edustajien läsnäoloa ja halua valvoa Helena Rannan tekemisiä. 

Teoksessa Ranta kuvaa kuinka saksalaiset diplomaatit asettivat sanat hänen suuhunsa, mitä hänen tulisi vastata tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Koska Suomi ja Saksa eivät tähän päivään mennessä ole luovuttaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden lausuntoa, presidentti Clinton, NATO ja media saivat vapaasti jatkaa sitä teloitustarinaa, jonka William Walker oli ETYJ:in nimissä tarjoillut. Presidentti Clinton kuvasi ennen pommitusten aloittamista pitämässään puheessa, kuinka siviilejä oli kiskottu kodeistaan, koottu kuoppaan ja ammuttu niskaan, kaulat katkottu, raajoja revitty irti ja kuinka joukossa oli naisia ja lapsia.

Tosiasiassa kylä oli autio. Vain kahdesta piipusta oli pakkasaamuna noussut savua. Kyläläiset olivat jo edellisenä kesänä muuttaneet terroristeja pakoon. Kylä oli KLA:n tukikohta ja kaatunut nainen oli naapurikylän KLA-päällikön tytär, joka myös oli osallistunut taisteluun.

Helena Ranta tietenkin tiesi, mihin tulokseen ryhmän oikeuslääkärit olivat tulleet. Siitä tiedosta huolimatta hän sepitti epäasiallisia, paikkansa pitämättömiä kertomuksia, joista osaan hän oli saanut ohjeet suomalaisilta ja saksalaisilta virkamiehiltä.

Mikä hankalinta, Helena Ranta todisti myös Milosevicin oikeudenkäynnissä Haagissa. Ranta kertoo kirjassaan kuinka myös siellä hän puhui saksalaisessa valmennuksessa määritettyjä lauseita. Suomen ulkoministeiö katsoi siis Helena Rannan edustavan ruumiinavausten tulosten suhteen totuutta paremmin kuin avaukset tehneet oikeuslääkärit.

Viimeisen Helena Rannan tiedotustilaisuuden päivän aamuna, Washington Post- lehti ilmoitti kyseessä olleen teloituksen ja että ehkä koskaan ei tultaisi julkistamaan suomalaisten avaustuloksia.

Pommitukset alkoivat muutama päivä Rannan viimeisen tiedotustilaisuuden jälkeen maaliskuussa 1999. Racak oli se provokaatio, jota Yhdysvallat, NATO ja Saksa tarvitsivat. Viimeinen neuvottelu KLA:n ja Jugoslavian hallituksen välillä käytiin Rambuillet'issa. Ryhmät eivät tavanneet kertaakaan samassa huoneessa. Yhdysvaltojen edustajat osoittivat olevansa KLA:n puolella. Neuvotteluasiakirjassa oli edellytetty koko Jugoslavian NATO-miehitystä, mihin Jugoslavian valtio ei tietenkään voinut suostua, joten tie pommituksiin oli myös tältä osin avautunut.

Maaliskusta kesäkuuhun jatkuneet pommitukset tuhosivat uraanipommeilla koko Jugoslavian infrastruktuurin. Saksa osoitti 6.4. erityistä eleganssia sillä, että se pidättyi pommittamasta Belgradin 1941 pommitusten vuosipäivänä.

Pommitukset päättyivät 10.6. Suomen presidentti Ahtisaari osallistui neuvotteluihin pommitusten päättämiseksi 2.6. Presidentti Milosevicin kysyessä mitä tapahtuu, jos hän ei hyväksy sopimusta, Ahtisaari siirsi pöydällä sijaitsevan valtavan kukkalaitteen syrjään ja pyyhkäisi laajalla käden liikkeellä pöytää." Mattopommitamme Belgradia niin, että viikossa kuolee puoli miljoonaa ihmistä".

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa todettiin, että Kosovo tulee YK:n hallintaan, se on osa Serbiaa ja sinne sijoitetaan aluksi 50 000 NATO-sotilasta ja 10 000 venäläistä sotilasta.

Välittömästi pommitusten loputtua Yhdysvallat aloitti valtavan sotilastukikohdan rakentamisen Serbian valtion alueelle Kosovoon. Kosovon johtoon tuli entisiä KLA:n johtajia. Nykyinen presidentti Thaci pääsi pois Interpolin listalta vasta vuonna 2017. Hänen terroristinimensä oli "Käärme". Carla del Ponte, entinen Jugoslavia Tribunaalin pääsyyttäjä toteaa Kosovon olean mafia-johtajien ja sotarikollisten käsissä. NATO-joukkojen miehitysaikana on Kosovon alueella tuhottu 150 serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria.

Suomen ulkopoliittinen johto teki palveluksia Yhdysvaltojen, Saksan ja NATOn muodostamalle valtablokille. Nämä palvelukset jatkuvat myös Ukrainassa ja Syyriassa, joista suomalaisten ei sallita tietävän totuutta. Suomalaiset oikeuslääkärit julkaisivat tutkimustuloksensa kansainvälisessä julkaisussa, josta olen sen lukenut. Tiedemiehille kokemus oli traumaattinen. He eivät pystyneet estämään tragediaa.

Meille jokaiselle, joka olemme tottuneet arvostamaan tieteellistä totuutta, on yhä vaikeampaa   ymmärtää saati hyväksyä Suomen ulkopoliittisen johdon epähumaaniksi katsottavaa toimintatapaa, jossa valheet, kiristäminen, taloudellinen ja sotilaallinen vallankäyttö korvaavat totuuden ja tasa-arvoon perustuvan yhteistyön. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Racak, Tarja Halonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Antti Penttilä, Jugoslavian pommitukset

Valehteleeko presidentti Niinistö Suomen kansalle median suojellessa

Lauantai 27.1.2018 klo 10:56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle otti viimeisessä vaalitentissään, Suomen solmiman NATO: n isäntämaasopimuksen käsittelyyn.Lähes puolet äänestäjistä oli jo äänestänyt. Käsille ottaminen oli nihkeää asian koskiessa lähinnä presidentti Niinistöä.

Presidentti Niinistö näytti kiemurtelevan ja kiertävän asiaa ottaen muita puheenaiheita esille ensin. Toimittajien tivatessa, yllättävää kyllä, vastausta siihen miksi isäntämaasopimus on solmittu, Niinistö aloitti paljon puhuvan kiertelyn.

Hän väitti ympäripyöreästi isäntämaasopimusta käsitellyn eduskunnan valiokunnissa. Niinistö vetosi ulkoministeri Erkki Tuomiojaan väittäen tämän kertoneen valiokuntakäsittelystä. Hän loi myös mielikuvaa kuinka NATO:n toiminta olisi lähinnä harjoituksia ja että sopimus koskisi materiaalisia asioita ja niiden hankkimiseen liityviä taloudellisia vastuusopimksia.

Lopuksi hän ikäänkuin puolustuksekseen asian käsittelemättömyyden puolesta totesi syyksi sen, että puolueetkaan eivät vaatineet eduskuntakäsittelyä.

Tosiasiassa puolustusvoimien komentaja Jorma Lindberg allekirjoitti 4.9.2014 pääministeri Stubbin hallituksen ja presidentin valtuuttamana Walesin NATO-kokouksessa Suomen hallituksen puolesta ja presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen.

Sopimus antaa NATO-joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää, lentokenttiä, satamia ja ilmatilaa NATO:n harjoitus ja hyökkäystoimintaan Venäjää vastaan. Venäjä-sanaa ei sopimuksessa mainita, mutta tietäen Yhdysvaltojen kongressin sodanjulistuksen Venäjälle, Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon 172 maassa ja NATO:n vaikutuspiirissä olevien maiden suorittaman Venäjän piirityksen, ei asiasta ole epäselvyyttä. Suomi tuli osaksi USA/NATO-EU:n hyökkäysoperaatiota Venäjälle, mitä täydellä voimalla on harjoiteltu jo vuosia.

Presidentti Niinistön ei tarvitse mennä ulkoministeri Tuomiojan selän taakse koskien allekirjoitukseen päätynyttä prosessia. Vuoden 2014 kansanedustajat tietävät yhtä hyvin kuin presidenttikin, että NATO:n isäntämaasopimusta ei käsitelty eduskunnassa. Eduskunnan jotkin valiokunnat saivat muistion aikeesta, mutta yhdelläkään valiokunnalla ei ollut mitään tietoa sopimuksen sisällöstä. Nimenomaan siitä, että sopimuksessa käsitellään myös maamme alistamista Venäjälle suoritettavan sotilaallisen hyökkäystoiminnan alustaksi.

Eduskunta oli niin asian valmistelun kuin allekirjoituksen aikaan kesälomalla.

Paljon allekirjoituksen jälkeen jotkut suomalaiset poliittiset toimijat hankkivat englanninkielisen sopimuksen käsiinsä. Yksityisin varoin ja voimin teksti käännettiin suomeksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla eikä presidentillä ollut mitään aikomusta kertoa kansalle tai eduskunnalle mitä sopimus sisälsi. Ulko-ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan, NATO:on innokkaasti halunneen kokoomuksen Alexander Stubbin pääministerikaudella, kuuluivat Erkki Tuomioja ja Carl Haglund (RKP), joista Tuomioja on ilmoittautunut Niinistön uudelleen valinnan kannattajaksi, samoin NATO:a kannattava RKP.

Presidentti Niinistön väite, että eduskuntaryhmät eivät olisi halunneet/vaatineet sopimuksen käsittelyä eduskunnassa, ei Vasemmistoliiton silloisen puheenjohtaja Arhinmäen mukaan pidä paikkaansa.

TV:n vaalitentin toimittajat pelastivat jälleen Niinistön, kuten koko 6 vuoden ajan. Muiden osallistujien yrittäessä kommentoida Niinistön väitteitä siitä, että eduskunnassa asiaa olisi käsitelty, toimittajat nopeasti lopettivat keskustelun tästä aiheesta ja siirtyivät toiseen aiheeseen.

Paavo Väyrynen on ainoa presidenttiehdokas, joka on pysyvän liittoutumattomuuden kannalla. Hän on jopa ehdottanut allekirjoitukseen päätyneen prosessin selvittämistä eduskunnassa. USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen on poliittinen viesti Suomelta. Vaikka sopimus voidaan 6 kuukauden varoitusajan jälkeen purkaa, jokainen voi kuvitella mitä siitä seuraisi! Se olisi isku NATO:n kasvoille, enkä usko, että kukaan sitäkään haluaisi tehdä. Suomi on siis presidentti Niinistön johdolla ajettu umpikujaan.

Pahinta tässä on se, kuten muutamaa blogia aikaisemmin totesin, että tämä umpikuja on presidentti Niinistön ja NATO:on kallellaan olevan median pitkäaikaisen yhteistyön tulos, jolla on vahvistettu militaristista äärioikeistoa. Meillä on tällä hetkellä leppoisaksi maanisäksi naamioitu presidentti ja populistista äärioikeistoa edustavat ulkoministeri ja puolustusministeri. Tilanne on pahempi kuin toisen maailmansodan alla.

Ylipäällikkö Mannerheim kutsui elokuussa 1940 presidentin selän takana 200.000 saksalaista sotilasta Suomeen. Tämän teon hyväksyttäminen kansalla edellytti Mannerheimin sankarikuvaa,vahvaa sensuuria ja sotapropagandaa sekä median tukemaa Saksan ihannointia. Eduskunta kuuli asiasta kuukautta myöhemmin, kun saksalaiset jo olivat Suomessa.

Presidentti Niinistön teot ovat edellyttäneet median kehittämää russofobiaa, jota vaalien alla on Yle:ssä tuettu yhdysvaltalaisella propagandaelokuvalla "Putinin kosto". Yle:n vaalitentit ovat olleet puuduttavaa viihdettä koska oleelliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset aiheet ovat olleet median itselleen hyväksymiä tabuja.

Yle:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy pois Yle:stä. Hän on tehtävänsä suorittanut. Valtioneuvoston hankkimalla Harvardin propagandakoulutuksella militaristista uusliberalismia aidosti edustava presidentti on hoidettu Yle:n toimesta niin hyvin jatkokaudelle kuin mahdollista. Kansan itsensä verorahoilla maksama tiedotusväline on keskittynyt hula-hula-viihteeseen ja Lennu-koiran hyvinvointiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asemasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, TV 1 vaalitentti, presidentti Niinistön isäntämaasopimuspuheet, valehtelu vai muunnettu totuus, ulkoministeri Tuomioja, kasanedustaja Arhinmäki

Vanhemmat kirjoitukset »