Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Hitler liittolaisineen on taas täällä

Sunnuntai 12.12.2021 klo 13:17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme katsoneet Netflixin sarjan "Meren katedraali" jo toistamiseen. Meren katedraali, kirkko on keskellä Barcelonaa, kaupunkia, jossa asuin 5 vuotta.

Elokuva kuvaa kirkon rakentajia ja heihin liittyen koko 1300-luvun yhteiskuntaa aatelisten valtaa,sotiin haaskattua rahaa, ihmisten taikauskoa ja vähitellen kehittyvää katolisen kirkon mielivaltaa,inkvisitiota.

Miksi muutin Barcelonaan?

Ahtisaaren presidentiksivalintaprosessi oli osoittanut Suomen poliittisen kehityksen suunnan. Tuolloin en vielä tiennyt hänen roolistaan Jugoslavian pommituksissa ja Serbian maakunnan Kosovon luovuttamisessa Yhdysvaltojen sotilastukikohdaksi. Sen sijaan koin, että Suomi ei ole ilmapiiriltään enään minun maani tällaisen presidentin tultua valituksi maan johtoon. Olin myös epäillyt jo vuodesta 1987 lähtien Yhdysvaltojen sotateollisenkompleksin pääsevän määräysvaltaan tulevassa Euroopan unionissa.

Palasin Suomeen vuonna 2005. Suomen ja Euroopan ilmapiiri on kehittynyt yhä huonompaan suuntaan.

Sotateollista kompleksiaan, maailman ympäristöä saastuttavinta yksikköään palveleva Yhdysvallat on presidentti Eisenhowerin presidenttikaudesta lähtien tiivistänyt yhteistyötään natsien kanssa. Tämä yhteistyö toimi jo Hitlerin aikana Yhdysvaltojen teollisuuspiirien tukiessa Hitlerin aseistamista.

Yhdysvallat tuki Espanjan fasistista diktaattori Francoa, joka oli solminut myös konkordaatin katolisen kirkon kanssa. Katolinen kirkko myötäili myös Mussolinia ja Hitleriä. Katolisen kirkon papit olivat usein fasistisen Kroatian serbejä tuhoavien keskitysleirien johtajia.

Natsiarmeijan voittanut Neuvostoliitto/Venäjä oli Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bushin ja ylikansallisen pääoman toimijoiden kuristusotteessa 1990-luvulla, jolloin Yhdysvallat koki olevansa voimansa tunnossa hajottaessaan Jugoslavian.

Liittoutuminen kalifaattia Osama bin Ladenin tuella rakentavien Bosnian muslimien ja heidän kanssaan liittoutuvien natsi-kroaattien avulla Yhdysvallat koki menetelmiensä - talouspakotteiden ja NATO-pommitusten toimivan hyvin.

CIA-mielipiteenmuokkaus länsimediassa leimasi holokaustin uhrit serbit "Hitlereiksi".

10.12.2021 Helsingin Sanomissa toimittaja Vesa Siren yrittää samaa.

Hän kirjottaa arvion Ruth Ben-Ghiatin kirjasta "Mahtimiehet". Kirjareferaateissa ja tekstissä käy ilmi, että Yhdysvalloissa demokratia on demokraattipuolueen varassa ja "Mussolinin ja Putinin kaltaiset johtajat pullistelevat lihaksiaan ylä-vartalo paljaana" kertoo Siren. "Se on male poweria, miehisen mahdin esittelyä" toteaa kirjailija Ben-Ghiat.

Tuntuu kuin lukisi suoraan Harvardin/CIAn opaskirjaa, jonka mukaisesti suomalaiset valtamedian toimittajat on opetettu hahmottamaan ylikansallisen pääoman valtaan johtavaa polkua.

Holokaustin uhrien nimittäminen Hitlereiksi ja Putinin näyttävä valokuva fasistien ja natsien joukossa saa pahaa aavistamattomat lukijat nyökyttelemään: näinhän se on.

Toimittaja Siren painui pysyvästi mieleeni hänen kirjoittaessaan Georgian Etelä-Ossetian Tshinvaliin v. 2008 suorittaman pommituksen jälkeen pidetystä  Valeri Gergijevin johtamasta konsertista. Siren maalaili konsertin olleen voitonhuumaa ilmentävä.

Näin konsertin televisiosta. Pimeässä illassa, ulkona kynttilöiden valossa pidetyn konsertin yleisö itki päät painuksissa. Kapellimestari, joka myös on etelä-osseetti, todennäköisesti myös itki.Tunnelma oli harras. Siren ei ollut voinut nähdä sitä. 

Siten presidentti, fasismin vastaisen sodan sankari presidentti Putinin kuvan sijoittaminen natsi- ja fasistijohtajien joukkoon samankaltaisena on rasismia. Sillä yritetään manipuloida lehden lukijoiden mieltä olivat he sitten aikuisia tai lapsia.

Yhdysvallat harjoittaa tätä samaa manipulointia.

Vesa Siren kuvaa "Mahtimiesten nousu ja tuho" artikkelissaan "mahtimiesten" piirteitä.

Toimittaja ei havaitse haastateltavan mielipiteissä mitään kyseenalaista vaan nielaisee tämän maailmankuvan vaikka faktapohjaiseen tiedonvälitykseen kuulunee kriittisyys ja vasta-argumentit.

Osa Yhdysvaltojen presidenteistä on republikaaneja osa demokraatteja.

Mikä on demokraattipresidenteille tunnusomaista heidän lähtiessään ilmoittamaan jälleen aloitettavasta uudesta sodasta ja miljoonien ihmisten tappamisesta? He loikkivat Valkoisen talon nurmikon yli raamattu kainalossa. Useat ovat katolisia ja katolinen uskonto antaa heille valtuuden tappaa ja murhata.

Katolinen presidentti Bill Clinton tilasi provokaatioita, joiden aiheuttaminen vieritettiin vastapuolelle ja saatiin tekosyy aloittaa tuon vastapuolen pommittaminen. Racak, Srebrenica, Markale-tori, jono on loputon.

Presidentti Obama toimi samoin. Seitsemän sodan aloittaminen sotateollisen kompleksin palvelemiseksi ei ole riittävä peruste hyvinvointivaltioiden tuhoamiseksi ja pysyvän kaaoksen aiheuttamiseksi Lähi-Idässä. Syyrian Ghoutan kemiallinen isku oli samanlainen tilaus kuin Clintonin tilaukset. Samaan aikaan demokraattipresidentit varastavat öljyä, parasta aikaa Syyriassa ja merirosvoavat iranilaisia tankkereita.

Meren katedraalia katsoessa on helppo havaita, että yhteiskunta ei ole mitenkään muuttunut. Ylikansallisen pääoman (aatelisten) etuja ajava Yhdysvallat sitoo liittolaisensa monin sidoksin yhteistyöhön natsien ja jihadistien kanssa. Näemme tämän parasta-aikaa Ukrainassa.

Kun ylikansallisen pääoman ryöstötoimet eivät täysin onnistuneet ja Krimillä syyskuussa 2013 vietetyt voitonjuhlat lässähtivät siihen, että itä-ukrainalaiset kannattivatkin demokratiaa ja vaaleilla valittua presidentti Janukovichia. Vallankaappaushallituksen sytyttämä "terrorisminvastainen sota" jatkuu. Euroopan parlamentti on jo niin Soroksen ja ylikansallisen pääoman vallan kannattajien hallussa, että alussa sivistyneesti käyttäytynyt korkea ulkopoliittinen edustaja Borrell uhattiin erottaa, ellei hän luovu sivistyneestä käytöksestään.

Suomi on liukunut yhä lähemmäs 1930-luvun todellisuutta. Suomi on luopunut puolueettomuudesta ja sivistyneestä vuoropuhelusta Venäjän kanssa. Hallitus ilmoitti Suomen ilmavoimien toimivan alistettuna Yhdysvaltojen sotavoimille.Yhdysvaltojen kongressi vuorostaan on valtuuttanut jo Obaman aikana Yhdysvaltojen presidentit ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen.

Tällä ilmoituksellaan Suomen hallitus on ilmoittanut Suomen olevan Yhdysvaltojen asevoimien Venäjän-vastaisessa hankkeessa mukana.

Mieleeni tuli kesä 1940, pari kuukautta ennen syntymääni. Natsi-Saksan armeija marssi Lappiin ja Suomen armeija alistettiin Hitlerin ylipäällikkyyteen.

Tasavallan presidentti Niinistön puoliso esiintyi tänä vuonna kirkossa valkeassa kaavussa juhlistaen Pariisin rauhansopimuksessa fasistisena kielletyn Lotta-Svärd -järjestön 100-vuotista taivalta. Väitetään hänen esiintyneen myöhemmin jopa Lotta-puvussa.

Uskon, että Baltian maissa, Ukrainassa ja Saksassakin on monella miehellä ja naisella vintillä tai jopa kodeissaan sisällä natsi-univormuja rakkaina aarteinaan. Revanssi hävitystä toisesta maailmansodasta on mielessä monella Natsi-Saksan liittolaismaalla. Ukrainassa katuja on jälleen nimetty natsi-sankareille. Venäjän-kielen käyttö julkisessa tilassa on kielletty. TV-ja radioasemia on kielletty.

Suomessa keskustan Sipilän, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus lähetti 100 suomalaista virkamiestä ja toimittajaa Harvardin yliopistoon, voinee sanoa, propaganda oppiin. Tuo oppi on yhdenmukaistanut valtamedian tiedottamisen yhä Venäjä-vastaisemmaksi.

Jugoslavian hajottamisessa CIAn entinen virkailija Robert Baer on todennut CIA:n huolehtineen propagandasta, mutta uutisten lukijat lukivat CIA:n tekstejä. Suomessa toimittajat ovat sisäistäneet ylikansallisen pääoman tavoitteet niin, että he itse ovat koulutuksensa pohjalta muuttuneet CIA:n agenteiksi.

Tällä tavoin saamme päivittäin lukea Vesa Sirenin kaltaisia taitavasti manipuloivia artikkeleita.

Emme koskaan saa lukea tai kuulla, että Ukrainassa on vallalla sisällissota, jossa demokratiaa kannattavat itä-ukrainalaiset ja natsien tukemat hallituksen joukot taistelevat siitä vallitseeko alueella Yhdysvaltojen tukema ylikansallista etua palveleva järjestelmä vai itsenäinen pääasiassa venäjää puhuvien, osin Venäjän kansalaisten hallitsema järjestelmä, jonka Saksa, Ranska ja Ukraina ovat yhdessä sopineet toteutettavaksi.

Sota jatkuu siksi, että Yhdysvaltojen sisäpolitiikka ja sotateollinen kompleksi edellyttävät sotimista. Yhdysvallat ja Britannia lähettävät jatkuvasti aseita, toki ukrainalaiset joutuvat ne maksamaan sen sijaan että ostaisivat ruokaa ja öljyä.Nuo maat haluavat kaikin tavoin vahingoittaa Venäjää, tämän tukiessa rauhanomaista ratkaisua. Sotilaallisen toiminnan lisäämisellä Ukrainan presidentti haluaa provosoida Venäjän tukemaan itä-ukrainalaisia sotilaallisesti.

Suomen hallitus ja ulkopoliittinen johto myötäilevät Yhdysvaltojen ja Britannian linjaa, minkä myös EU on vaikenemalla hyväksynyt vaikka Ranska ja Saksa ovat olleet sopimassa rauhasta. 

Yhdysvalloilla ei ole muita toimintatapoja kuin aseet ja talouspakotteet. Myötäeläminen, heikompien auttaminen ja demokratia ovat maalle täysin outoja.

Siten Suomen hallituksen kytkeytyminen yhä tiiviimmin Yhdysvaltojen yhteyteen on paitsi epämiellyttävää, moraalitonta mutta myös vaarallista.

Suomen ajatteleva sivistyneistö on kadonnut.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toteaa 12.12.2021 Helsingin Sanomien Suomen hävittäjähankintoja analysoivassa artkkelissa:"Mielestäni ei ole mitenkään tyhmä valinta tukeutua maailman vahvimpaan sotilaalliseen suurvaltaan". 

Voiko sen paremmin sanoa? Näin Mannerheimkin varmaan arvioi liittoutumistaan Hitlerin armeijan kanssa,kuitenkin tietäen juutalaisvainot ja keskitysleirit. Ei kukaan suomalainen voi olla tietämätön Yhdysvaltojen muille aiheuttamista kärsimyksistä.

"Meren katedraalin" lohduttomuus ja umpikujamaisuus on käsin kosketeltava.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen CIAta palveleva valtamedia, hävittäjähankinnat, Suomi integroituna Venäjä-vastaiseen sotaan, Vesa Siren, Ukrainan sota, Ahtisaari, Hitlerin liittolaisena, USA, EU, moraalin katoaminen, katolinen kirkko, Meren katedraali, 1300-luku

Afganistan vain osa Yhdysvaltojen globaalia väkivaltaa

Maanantai 23.8.2021 klo 16:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lensin vuonna 1986 huhtikuussa Kabulista kohti Moskovaa ja Helsinkiä. Koneen suojaksi ammuttiin lämpöohjuksia Yhdysvaltojen tukemien mujahideen taistelijoiden ohjusten harhauttamiseksi. Olin palaamassa AAPSO:n (Afro-Asian People’s Solidarity Oragnisation) kokouksesta Afganistanista.

Runsaan viidenkymmenen hengen ryhmän keskustelujen teemana oli demokraattinen tiedonvälitys. Millä tavoin tiedonvälitystä voitaisiin kehittää siten, että kansat ja kansanryhmät voisivat saada äänensä ja tietonsa käsittelyyn ilman että kansainvälisten tietotoimistojen edustajat käväisevät paikan päällä ja kirjoittavat jo valmiiksi pureskellut, ehkä tarkoitushakuiset käsityksensä mediaan?

Koneen takaosassa istui kalpea nicaragualainen eversti, joka valitti uupumustaan. Sen syyksi hän sanoi Yhdysvaltojen tukemien contrien ylläpitämän sodan ja epävakauden maassaan. 

Tutustuin kokouksessa myös mosambikilaiseen lehden päätoimittajaan, joka kertoi Yhdysvaltojen tukemasta Etelä-Afrikasta maahan tunkeutuvista kapinallistaistelijoista. Joitakin vuosia myöhemmin tapasin hänet vieraillessani Mosambikissa itsenäisyystaistelua johtaneen Frelimo-puolueen juhlakokouksessa.

Libanonilainen toimittaja vuorostaan oli kertonut Beirutin katutaisteluista, joissa hän oli öiseen aikaan yrittänyt neuvotella katoilla piileskelevien taistelijaryhmien kanssa. Israel oli jo vetäytynyt, mutta sisällissota jatkui vuoteen 1990. Vasta Syyrian sotajoukon saapuminen kristittyjen tueksi ja sen jälkeen jatkuva miehitys toi rauhan tuohon monin tavoin Syyriasta riippuvaiseen maahan.

Olin vieraillut pienen parlamenttivaltuuskunnan kanssa Syyriassa v. 1983. Tuo liittoutumaton Israelin kanssa edelleen sodassa oleva sekulaarinen arabimaa herätti kiinnostustani. Keskustelimme ulkoministerin kanssa eivätkä hänen käsityksensä maailmantilanteesta juurikaan poikenneet omistamme.

Afganistanin kommunistijohtoinen hallitus oli kansainvälisten lakien ja Neuvostoliiton ja Afganistanin välisen sopimuksen mukaisesti kutsunut v. 1979 Neuvostoliiton armeijan tuekseen taistelussa Yhdysvaltojen tukemia mujahideen- taistelijoita vastaan.

Demokratiaa ja lasten- ja naisten oikeuksia kiihkeästi kannattaneet kommunistit olivat tulleet loukanneeksi kansan uskonnollisia tunteita sekulaarisella asenteellaan ja jopa valtion lipun värimuutoksilla. Kuulin neuvostoliittolaisten kritisoineen kiihkeätä muutoshalua epädiplomaattisena.

Vierailumme aikana kävimme tutustumassa haluamiimme asioihin. Pääkaupunki Kabul oli rauhallinen. Näin kaduilla vain harvoin koko vartalon peittäviä burka -kaapuja. Mujahideenit tekivät kuitenkin jatkuvasti hyökkäyksiä myös pääkaupungin kohteisiin. Vierailumme alla kansainvälisiä vieraita majoittavaan hotelliin oli suoritettu isku.

Kävin pienen ryhmän kanssa maaseutukylässä, jonka kyläpäällikkö oli nainen. Keväisessä säässä pihalle oli pingotettu katos, jonka alla lapset ja vanhukset opettelivat lukemaan. Lähtiessämme kylästä kajahti yhteislaukaus, ja kyläpäällikkö kertoi hymyillen myös naisten puolustavan kyläänsä hyökkääjiltä.

Tein pitkän autoretken kohti Pakistanin rajaa. Autonraatoja näkyi tien pientareilla. Saavuimme suureen keskiasteen oppilaitokseen. Aikaisempina vuosina varattomat nuoret olivat saaneet ammatillista opetusta Neuvostoliitossa, missä opetus ja asuminen oli ilmaista. Varakkaiden perheiden lapset sen sijaan lähetettiin Yhdysvaltoihin.

 

Afganistanissa oli vallinnut feodaalinen järjestelmä, jossa 4000 perhettä omisti viljelylle välttämättömät kastelujärjestelmät. On helppo ymmärtää mitä yliopistoon päässeet, yhteisvastuuta tuntevat kommunistiopiskelijat ovat ajatelleet katsoessaan koulunkäynnin sijaan risukimppuja kantavia lapsia. Muutoksen halun kiihkeys on ymmärrettävää.

Muodostimme suomalaisen parlamentaarisen delegaation. Olin ainoa kansanedustaja, muut jäsenet olivat toimittajia ja asiantuntijoita. Vesiasioissa maassa toiminut neuvonantaja Jaakko Henttonen oli hyvin perillä Afganistanin asioista. Hän oli pitkään Suomi-Afganistan-seuran puheenjohtaja, johon seuraan minäkin kuuluin joitakin vuosia.

Minut oli kutsuttu oppilaitokseen pitämään puhe. Oli järisyttävä kokemus seisoa uteliaiden innokkaiden afgaaninuorten edessä tuon myönteisen muutoksen aikana. Kannustin heitä ja tunsin, että he ymmärsivät elävänsä kansansa vapautumisen aikaa korruptoituneiden sotaherrojen ja mujahideen taistelijoiden uhasta huolimatta.

Puhuin myös Afganistanin radiossa.

Afganistanissa toimi naisjärjestöjä, joista keskeisin oli ottanut päämajakseen Yhdysvaltojen entisen suurlähetystörakennuksen. Naisten innostus oli tarttuvaa.

Kaikki AAPSO:n kokouksen osanottajat lennätettiin Jalalabadiin, tavattoman kauniiseen kaupunkiin, joka myöhemmin lähes tuhoutui 1990-luvun sisällissodan aikana.

Jalalabadissa kuulimme perinteistä afganistanilaista musiikkia ja söimme vartaalla paistettua kansallisruokaa – lammasta. Vierailimme moskeijassa ja kohtasimme sikhien katujuhlat matkalla takaisin hotelliin. Turvattoman tilanteen vuoksi emme voineet lentää suunnitellusti takaisin Kabuliin. Joukollemme tehtiin tilaa hotellista.

Pidin yöllä hotellin koko seinän peittävän ikkunan auki. Aamulla kuulin, että parin sadan metrin päässä oli käyty taistelu, josta en tiennyt mitään.

Osallistuimme valtavaan Jirgha-kokoukseen hallissa, jossa oli jalkapallostadionia muistuttava katsomo. Kokouksessa oli heimovanhimpia ympäri Afganistania. Ilmapiiri tihkui uhkaa ja väkivallan voimaa, jollaista en ole koskaan kokenut.

Kokemukseni ilmapiiristä johti harhaan. Heimopäälliköt antoivat tukensa hallitukselle ja kokouksessa puhuneelle tulevalle presidentti Najibullahille. Kättelin tätä tehtäväänsä valmistautuvaa lääkäriä, kollegaa.

Voimasuhteiden kääntyessä ja Neuvostoliiton armeijan poistuttua hän sinnitteli vallassa YK:n suojeluksessa Kabulissa vielä kolme vuotta, kunnes Taleban otti hänet kiinni ja hirtti lyhtypylvääseen.

Yhdysvallat oli voittanut tämän erän ideologioiden välisessä taistelussa. Kommunismin kitkeminen onnistui ja hyvinvointivaltio ja demokratia hävisivät.

Mielialani paluulennolla Moskovaan oli sekä toiveikas että mietteliäs. Katsoin kanssamatkustajiani ja heidän huolestuneita kasvojaan. Oikeudenmukaisen maailman rakentaminen on raskasta.

Palattuani eduskuntaan Yhdysvallat oli juuri pommittanut Libyaa. Tietolähteet kertoivat yhdysvaltalaiskomentajan todenneen, että Libyan johtajan tappaminen ei ole ensisijainen tarkoituksemme, mutta emme pahoittele, jos niin käy. Muammar Gaddafin ottotytär kuoli.

 

Tätä kirjoittaessani tulevat mieleen NATO-pommitukset Jugoslaviassa, joissa useammin kuin kerran runnottiin pommein presidentti Milosevicin asuinpaikkoja ja hallintorakennuksia, joissa oletettiin hänen olevan. 

Hollantilaisen lentäjän raportti siitä, kuinka hän suunnitellusti tappoi Belgradin TV-rakennuksen työntekijöitä, kuvaa NATO-kenraalien moraalia. Ensin tarkastuslento ja näköhavainto, että väkeä on toimituksessa ja autoja parkkipaikalla. Sen jälkeen paluu ja ohjusisku rakennukseen, minkä seurauksena kuoli 17 työntekijää, jotka olivat antaneet NATO:n mielestä väärää tietoa.

AAPSO:n työ demokraattisen tiedonvälityksen puolesta on edelleen kesken.

Pidin eduskunnan portailla Libyan pommituksia ja Gaddafin murhayritystä kritisoivan puheen. Eduskunnan täysistunnossa arvostelin Euroopan unionin perustuvan aseteollisuuden palvelemiselle, koska Euroopan teollisuusjärjestöjen pyöreää pöytää (Round Table of Industrialists) johtava Ruotsin Volvon pääjohtaja oli myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman asevalmistajan johtokunnassa. Round Table saneli EU:n perustamisartiklat tahtonsa mukaisesti ja niinpä EU aloittikin perustamiskokouksessaan Jugoslavian hajottamissodat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi varoituksen antamisesta minulle ”salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa”. Varoitusta ei kuitenkaan tullut.

 

Kesällä 1986 ICJ, International Court of Justice antoi Yhdysvalloille tuomion Nicaraguan sisäisiin asioihin puuttumisesta.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat sai mujahideenien avulla osavoiton kommunistijohtoisessa Afganistanissa, se valmistui Saksan kanssa hajottamaan myös kommunistijohtoisen hyvinvointivaltion Jugoslavian. Yhdysvalloissa toimiva kroaatti- ja albaani-natsidiaspora sekä jihadismia Bosniassa edistävä saudi-arabialainen Osama bin Laden rahoittivat ja aseistivat serbejä vastaan taistelevia muslimeja ja kroaatteja.

Osama bin Laden oli Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin läheinen yhteistyökumppani myös Kosovon sodassa. Bin Laden toimitti Balkanille 10 000 henkilön jihadistijoukon. Tarkoituksena oli perustaa islamilainen kalifaatti Balkanille.

Lännen mediapropaganda leimasi kuitenkin omalla maallaan taistelevat ja omaa maataan puolustavat serbit natseiksi ja muslimit ja kroaatit uhreiksi.

Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteena oli USA:n sotilaallinen ylivalta Euroopassa. Se toteutui Saksan, Bosnian ja Kosovon sotilaallisen miehityksen ja Euroopan maiden NATO-jäsenyyden avulla.

 

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö luopui Bratislavan kokouksessaan virallisesti noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät sen tavoitteiden toteutumista. Siten ei enää olisi odotettavissa kansainvälisten tuomioistuinten tuomioita.

New Yorkin WTC-tornien tuhoaminen räjäytyksin ja lentokonetörmäyksin sisältää useita salaisuuksia. Sen seurauksena myös yhdysvaltalaiset menettivät suuren osan perustuslain suojastaan, mitä on seurannut kiihtyvä totuudenpuhujien ja toisinajattelijoiden vaino.

Tornien hävityksen syylliseksi osoitettiin vanha kumppani Osama bin Laden, joka toimi tuona aikana Afganistanissa. Hänet leimattiin terroristiksi ja hänen ajojahtinsa päätettiin aloittaa.

Presidentti George W. Bushin johdolla Yhdysvallat päätti aloittaa laittoman sodan Afganistania vastaan, koska Taleban-hallitus oli antanut bin Ladenin oleskella Afganistanissa. Vähitellen sota kääntyi Talebania vastaan käydyksi uskonsodaksi, jossa muslimifundamentalismi ja läntinen liberalismi ottivat mittaa toisistaan.

Afganistanin sotaa käytiin pommituksin, lennokkimurhin ja kylästä kylään taisteluin kasvavan NATO-liittolaisjoukon ja halukkaiden yhteistyökumppaneiden kuten Suomen avustuksella. Liberalismia juhlittiin missikilpailuin ja saippuasarjoin. Huumekauppa kukoisti mutta kansan lukutaito jäi 20 vuoden sodasta huolimatta vaatimattomaksi.

Bagramin lentokentän yhteydessä ollut vankila on tullut kuuluisaksi kidutuksista ja siitä, että tuon salaisen vankilan kautta on kuljetettu vankeja myös Guantanamon, jossa vankeja pidetään epäinhimillisissä oloissa ilman oikeudenkäyntejä.

 

Afganistanin sodassa on kuollut lähteestä riippuen n. 174000 -241 000 ihmistä, joista 47 000 siviilejä, 69 000 afgaanisotilasta ja 51 000 taleban-taistelijaa, ulkomaisia USA:n liittolaisia 3500.

Afganistanin 20 vuoden sodan aikana Yhdysvallat aloitti myös Irakin, Libyan ja Syyrian sodat pyrkimyksenään saada haltuunsa näiden maiden öljyvarat yhdessä entisten siirtomaavaltojen kanssa. Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen organisointi osuu samaan ajanjaksoon.

Libyassa kansalla oli ilmainen koulutus yliopistoon saakka, samoin terveydenhuolto. Jokainen nuoripari sai asunnon. Muammar Gaddafi ajoi Afrikan etua, mikä ei sopinut Yhdysvalloille ja sen liittolaisille.

Syyria on sekulaarinen hyvinvointivaltio, joka huolehti myös 1,5 miljoonasta Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisesta ja 0,5 miljoonasta Palestiinan pakolaisesta. Sen hajottamisen suunnittelivat saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman jo v 2001 eli samaan aikaan, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Mielenosoitukset ja tarkka-ampujat olivat suunniteltuja Yhdysvaltojen toimesta samoin kuin Ukrainan vallankaappauksessa vuonna 2014.

 

Syyrian hajotussuunnitelma esiteltiin Bilderberg -ryhmässä vuonna 2008 presidentti Obaman läsnä ollessa. Syyrian öljyn varastaminen aloitettiin heti vallankaappauksen alkamisen jälkeen Ranskan ja Turkin toimesta. Tällä hetkellä keskeinen varas on kurdi -Quislingien tukemana Yhdysvallat. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asettamat rikolliset talouspakotteet estävät Syyriaa pääsemästä jaloilleen. Syyrian ahdinko heijastuu myös siitä riippuvaiseen Libanoniin, mikä ilahduttaa Israelia.

Presidentti Obama murhautti Osama bin Ladeniksi olettamansa henkilön vuonna 2011. Samoin hän ja ulkoministeri Clinton iloitsivat Libyan johtajan, tällä kertaa onnistuneesta Muammar Gaddafin murhasta, joka kytkeytyi USA:n johtamiin Libyan pommituksiin vuonna 2011. Varsinaisen murhan suorittivat Libyan kapinalliset, mutta valmistelun suoritti NATO. Obaman ulkoministeri Clinton lausui kuuluisat: ”We came, we saw, he died, hah hah” ­– nauraen remakasti.

 

Olemme viime päivinä seuranneet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten pakoa Afganistanista. Menneet 20 vuotta ovat tuoneet kärsimystä paitsi afganistanilaisille myös monille muille kansoille, jotka ovat joutuneet Yhdysvaltojen suunnittelemien värivallankumousten, ylikansallisen pääoman valtaan myönteisesti suhtautuvien hallituksenvaihdosyritysten uhreiksi.

Vallanvaihdosyrityksistä on hyötynyt vain aseteollisuus, joka näyttää johtavan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimia. Mitään inhimillistä hyötyä on vaikea nähdä.

Tietä eteenpäin näyttäisi ohjaavan vain AAPSO:n kokouksen pääteema, joka on demokraattinen tiedonvälitys länsipropagandan ja valheiden sijaan. Paluu kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan kunnioittamiseen ”sopimusvaraisen demokraattisten maiden yhteistyö”- lauseen hokemisen sijaan. Inhimillisyys, erilaisuuden kunnioittaminen, halu oppia toisilta kulttuureilta ja harjoitella yhteistyötä pakottamisen ja aseellisen toiminnan sijaan olisivat kannatettavia.

Nähtävästi olemme kuitenkin lipumassa kohti entistäkin suurempia valheita tiedonvälityksessä. 23.8.2021 numerossaan Helsingin Sanomien, johtavan päivälehtemme, toimittaja Pekka Mykkänen kirjoittaa artikkelissaan ”USA lopetti maailmanpoliisin roolinsa, hetkeksi”, että ”Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat taas taisteli katkeran voitokkaaseen loppuun asti vapauttaen Aasian Japanin hirmuvallasta ja Euroopan Hitleristä. Yli 400 000 amerikkalaista kaatui.”

Muukin teksti on yhtä lapsellista kuvausta Yhdysvalloista hyvää tekevänä poliisina, kun maa on tosiasiassa varas, joka on pukeutunut poliisiksi.

Suomen koulujen opettajakunta voinee arvioida, voiko Helsingin Sanomia suositella koululaisille. Ainakin näillä Mykkäsen tiedoilla saisi reput ylioppilaskirjoituksissa. NATOn hybridikeskus ehkä kiittää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Afganistan, Yhdysvallat, globaali väkivalta, kommunismin kitkeminen, Osama bin Laden, USA ja jihadismi, Suomi sotapolulla

SKDM vai YK Suomen viitekehyksenä?

Maanantai 3.5.2021 klo 12:33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime kuukausina suomalaiset ovat saaneet  ihmetellä Suomen ulkopoliittisen johdon ilmaisemaa Suomen kansainvälisten suhteiden uutta viitekehystä.

Olemme saaneet kuulla niin tasavallan presidentin, ulkoministerin ja pääministerin suusta Suomen kuuluvan nyt kansainväliseen sopimusvaraiseen demokraattisten maiden liittoumaan. Kutsun sitä tästä lähtien SKDM:ksi.

Liittouma on siis määritellyt itse itsensä. Siihen kuuluu ilmiselvästi Yhdysvallat johtavana maana ja ainakin Euroopan unionin maat, joiden valtaosa kuuluu NATOon. Puolueettomalta Itävallalta tai Irlannilta en ole lukenut tuen osoituksia.

SKDM:n demokratia on itse julistettua ja sopimusvaraisuus koskee tietenkin jäseniä. Kansainvälisyys ei ole juuri yllä mainittuja valtioita laajempaa.

Julistautumalla kyseisen liittouman jäseneksi, Suomi näyttää irtisanoutuvan YK:n periaatteista, oikeusvaltiosta sekä toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudesta.

Sosialistisen järjestelmän tuhon jälkeen kylmän sodan voittajavaltioiksi itsensä lukevat valtiot katsovat itselleen suodun vapaat kädet tunnustaa tai olla tunnustamatta kansainvälisiä lakeja tai YK:n peruskirjaa. Oikeuskäytännöt ovat muuttuneet poliittisiksi kuten Jugoslavia-tribunaalin, ICC:n tai ICJ:n käytännöt osoittavat.

SKDM-maat ovat aloittaneet useita sotia, käyttäneet niissä jihadisteja, albaani-terroristeja, neo-natseja, muslimiveljeskuntaa sekä uiguureja CIA:n apuna. SKDM-mailla on kattava median propagandaverkosto, josta Göbbels ei olisi voinut edes haaveilla.

Olen kuvannut tätä toimintaa kahdessa teoksessani: Lahtari Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkiköinä sekä hiljattain ilmestyneessä Lupa olla julma-teoksessani.

Lahtari, Punikki kuvaa sitä kuinka Suomi osana SKDMää on huolehtinut natsismin hyväksyttävyyden ylläpitämisen jatkumisesta. Kuvaan kuinka Suomi esittää itsensä II maailmansodan uhrina, joka ei tietenkään voi kantaa vastuuta omista rikoksistaan.

Katsoin hiljan Areenasta Tanskalaisen dokumentin, joka kuvaa Tanskaa välittömästi sodan päättymisen jälkeen. Kymmeniä natsikollaboraattoreita teloitettiin ja kuolemantuomiot sallinut laki poistettiin vasta 1993.

Suomessa natsi-liittolaisuutta pidetään kunniakkaana, sen ideologisesta myötäilystä vaietaan.

Suomi saa SKDM:n jäsenenä taas lisäaikaa olla tunnustamatta omia rikoksiaan koska kehitys on kääntynyt Neuvostoliiton ja Venäjän demonisointiin. Venäläisten siviilien kuolemat suomalaisten keskitysleireillä voidaan jälleen pyyhkiä pois.

Lahtari, Punikin jälkimmäinen osa kuvaa sitä, miten SKDM-maat Yhdysvallat ja Saksa kärjessä sytyttivät Jugoslavian alueelle sisällissodat tarkoituksella. Kuten nyt Ukrainassa, Valko-Venäjällä tai Venäjällä SKDM-maat pyrkivät  tuolloin kaikin keinoin kärjistämään historiallisia vastakkainasetteluja serbien ja kroaattien ja muslimi-väestön välillä. 

Serbit olivat holokaustin uhreina katolisten natsi-kroaattien keskitysleireissä. Myös Bosnian muslimit olivat natsi-Saksan liittolaisia. CIA otti 1990-luvulla tehtäväkseen avata uudestaan näitä ryhmien välisiä historiallisia haavoja.

Vertaan Suomen sisällissodan mekanismeja Bosnian sisällissodan ja ICTY:n tuomiokäytäntöjen kanssa.Kenraali Ratko Mladicin kohtalo on propagandan värittämänä traaginen.

Lupa olla julma-teos kuvaa vuorostaan Suomen osuutta Jugoslavian pommituksissa ja serbien toisessa holokaustissa Kroatiassa ja Kosovossa.

Jo Jugoslavian pommitukset ylittivät kaikki laillisuuden kriteerit. Liittoutumattoman ketään uhkaamattoman maan kimppuun hyökkääminen uraanipommeilla ja tahallinen infrastruktuurin tuhoaminen rikkoi kaikkia kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan kriteereitä.

Yhdysvallat SKDM-maiden johtaja, joka maansa sisäisessä väkivallassa, vankilajärjestelmässään, rasismissaan ja sotateollisuutta tukevissa kymmenissä sodissaan on maapallon tuholainen numero yksi, luopui kansainvälisestä laillisuusjärjestelmästä julkisesti jo v. 2000 Bratislavassa pitämässään kokouksessa.

Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti tuolloin paitsi luopuvansa kansainvälisistä laeista, jos ne estävät sen tavoitteiden toteutumista, myös halunsa laajentaa johtamansa sotilasliitto NATO Baltiasta Odessaan sekä estävänsä Venäjän pääsyn Itämerelle.

Suomen osuus SKDM-hengessä alkoi jo ennen Euroopan unioniin liittymistä, mutta on siitä lähtien vahvistunut. Suomen osuus Jugoslavian sodassa ja Kosovon laittomassa YK:n päätösten vastaisessa itsenäistymisessä oli keskeinen.

Presidentti Niinistön valtakaudella Suomi on toteuttanut median jo v. 2000 ilmaisemaa halua Suomen liittymiseksi NATOon.Median disinformaatio on johtanut siihen, että vain valtamediaa seuraamalla, Suomen kytkeytyminen YK:n periaatteiden vastaiseen toimintaan ei paljastu.

Sotateollisuus on SKDM:n johtava voima. Ilman vihaa, sotien suunnittelua ja sotahalukkuuden ylläpitämistä aseet eivät käy kaupaksi. Jo 1990-luvulla jopa Britannian anglikaaninen kirkko sijoitti aseisiin niiden tuottoisuuden johdosta. Sodat, aseteollisuus, USA:n sotilastukokohdat ovat maapallon suurimmat saastuttajat. Kuitenkin ne ovat kuin norsu olohuoneessa, josta ei SKDM-mediassa puhuta.

Aseteollisuuden kannattavuuden johdosta Venäjä-vihaa on ylläpidettävä. Todellisen demokratian ja juridiikan korvauduttua politiikalla, Venäjästä voidaan sumeilematta väittää mitä tahansa. Todisteita "rikoksista" ei tarvita. Skripalien myrkytys lähellä Britannian sotilaskemiallista laboratoriota oli "highly likely", ilman todisteita, venäläisten suorittama myrkytys. Navlnyn mahdollisesti itse aiheutettu "myrkytys" oli Lancet-lehden muunlaisista todisteista huolimatta, Saksan kieltäytyessä tutkimusyhteistyöstä jälleen novichok-myrkytys ja tekijänä higly-likely Venäjän johto.

CIA:n rooli Jugoslavian brutaalissa hajottamisessa oli keskeinen, nyt vahtivuoron on ottanut Britannian MI6 yhdessä venäläisten kansallisomaisuuden ryöstäneiden ulkomailla asuvien oligarkkien kanssa. Britit yrittävät kärjistää ryhmien välisiä jännitteitä Venäjällä rahoittamalla nk "demokraattista" oppositiota. CIA, presidentti Bush Sr eikä Bill Clinton "talousguruineen" saanut koko Venäjää haltuunsa. Kansallisvarallisuutta jäi venäläisille itselleen presidentti Putinin ansiosta.

Sosialistisen Neuvostoliiton aikana kansalaisilla oli ilmainen koulutus yliopistoon saakka, ilmainen päivähoito, ilmainen terveydenhuolto, kohtuuhintainen asuminen, ammattiyhdistysten tukemat kesäleirit ja kesänvietto työntekijöille. Tavoitteena rauhan säilyminen maapallolla ja oikeudenmukaisuus Yhdysvaltojen sotien, sotilasvallankaappauksien ja pakotteiden alla.

 Venäjä on jälleen ottanut paikkansa Yhdysvaltojen mielivallan alaisuudessa elävien maiden tukijana kuten sosialismin aikana. Venäjä tukee YK:n peruskirjan mukaista puuttumattomuutta toisten maiden sisäisiin asioihin. Päinvastoin kuin SKDM-maat se vastustaa fasismia ja natsismia kuten valtaosa YK:n jäsenvaltioista.

Suomen kansa ei saanut ottaa kantaa euroon liittymisessä. Suomen kansa vastustaa NATOa, mutta se ei saanut ottaa kantaa Isäntämaasopimukseen liittymisessä, mihin presidentti Niinistö liitti Suomen v. 2014 ehdottaen myös, että Suomi voisi liittoutua suoraan Yhdysvaltojen kanssa eikä välttämättä NATOon. Suomen kansa ei ole voinut sanoa mielipidettään fasimin ja natsismin suhteen. Euroopan unioni pidättäytyi YK:n äänestyksessä SKDM:n johtavan maan Yhdysvaltojen äänestäessä Ukrainan rinnalla natsismia ja fasismia kritisoivaa päätöslauselmaa vastaan.

Suomen valtamedia on NATO:n hybridikeskuksen ja valtioneuvoston Mediapoolin sensuroima. Todellisuus ei pääse suomalaisen TV:n katsojan tai lehdenlukijan tajuntaan. Koskaan historiamme aikana emme ole eläneet näin totaalisen sensuurin alla. Silti valtamedia julistaa omahyväisesti "vapaan mediamme" autuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen yhteiskunnan tila, "vapaa media", sopimusvarainen kansainvälisten demokraattisten maiden liittouma, YK, kansainväliset lait, Suomi natsismin tukijana jälleen

Onko Suomi tuomittu aina olemaan historian väärällä puolella

Lauantai 27.2.2021 klo 13:02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Onko Suomi tuomittu aina olemaan historian väärällä/demokratian vastaisella puolella?

Viimeisten 25 vuoden aikana suomalaiset ovat olleet voimakkaan disinformaation kohteena. Suomalaisia on ajettu kohti NATOa kuin karjalaumaa. 

Mitkä ovat historiamme taitekohdat, joissa demokratia on sivuutettu ja pääoman ja armeijan valta on kumonnut sen?

Vuoden 1917 kesällä sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta julisti Valtalailla Suomen itsenäiseksi.

Äänestyksessä häviölle jääneet lähtivät ulkoparlamentaariseen toimintaan eduskunnan hajoittamiseksi.

Samaan aikaan nämä voimat neuvottelivat itsenäistymisen sijaan Suomen liittymisestä Saksan armeijan avulla Saksan keisarikuntaan. Välivaiheeksi tulisi itsenäisyyden julistaminen Venäjästä, jota seuraisi liittyminen osaksi Saksaa.

Porvarienemmistöisen eduskunnan julistettua Suomen itsenäiseksi ja saatuaan Leniniltä luvan irrottautua Venäjästä hallitus eduskunnan enemmistön avulla muodosti puhtaasti porvarillisen armeijan, jonka johtoon se valitsi kenraali Mannerheimin.

Sisällissodassa olivat vastakkain työväestö ja omistavan luoka etuja ajavat suojeluskunnat, Saksassa koulutetut jääkärit Saksan armeija apunaan.

Henkensä hädässä Manneheim kiiruhti Saksan armeijan tuloa apuun ennen Tampereen, työväestön pääkaupungin valtausta.

Sisällissota oli sota Suomen liittämiseksi osaksi Saksan keisarikuntaa kuten pääomapiirit olivat toivoneet.

Vain Saksan vallankumous tuli esteeksi sille, että Suomeen ei syksyllä 1918 tullut eduskunnan valitsemaa saksalaista kuningasta.

Toinen taitekohta oli Suomen armeijan liittyminen Hitlerin natsi-Saksan armeijan apuarmeijaksi. Tämä tapahtui 20- ja 30-lukujen tiiviin Saksan ja Suomen armeijoiden välisen yhteistyön valmistelun avulla. Näennäisestä demokratiasta huolimatta Mannerheim ja sotilaat määräsivät tahdin kulisseissa.

Saksan ja Britannian armeijoiden ylipäälliköt tapasivat Suomen ulkopoliittisen johdon kesällä 1939 ennen talvisotaa. "Vapaussodan" voiton  yhteiset paraatit saksalaisten kanssa kuuluivat vuotuisiin tapaamisiin. Hitler valitteli, että ei pystynyt riittävästi auttamaan Suomea vielä talvisodassa fasistisen Italian rinnalla. Saksalle oli tarkeätä saada tietoja Venäjän heikkouksista ja vahvuuksista talvisodan aikana tulevaa suursotaa silmälläpitäen.

Hitler lupasi talvisodan jälkeen Suomen johdolle heidän toivomustensa mukaista aluetta Neuvostoliitosta Suur-Suomea varten. Saksalaisten tarkoituksena oli liittää Suomi muun Baltian kanssa osaksi Suur-Saksaa. Tämä oli suomalaisen ja saksalaisen pääoman yhteinen suunnitelma. Yhdysvaltojen pääomapiirit tukivat Hitlerin aseistautumista.

Jatkosotaan lähdettiinkin voitonvarmoina. Suomenlahti miinoitettiin yhdessä saksalaisten kanssa järkyttävin seurauksin.

Saksalaiset ja suomalaiset natsit sekä fasistiset kroaatit pystyttivät juutalaisille, serbeille ja venäläisille keskitysleirejä rasistisin perustein tarkoituksenaan suorittaa serbien ja juutalaisten holokausti sekä siirtää mahdolliset Suur-Suomen alueelle jäävät venäjää puhuvat asukkat "muualle".

Yhdysvaltojen talouspiireistä riippumattomat demokraatit sekä muut liittoutuneet käänsivät kansanmurhia tavoittelevan sodan kulun päälaelleen. Demokratia voitti hetkeksi kääntyäkseen jo 1950-luvulla Yhdysvaltojen johdolla kohti fasismin ja natsismin hyväksymistä - ainakin liittolaisena.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin muodosti jälleen solmukohdan ja valinnan hetken.

Euroopan teollisuuspiirit, erityisesti aseteollisuus, olivat perustaneet tavoitteitaan palvelemaan Euroopan unionin, johon Suomi kohta liittyi.

Saksan johdolla EU lähti sotaan jo perustamiskokouksessaan Maastrichtissa. Se tunnusti Kroatian itsenäisyyden, joka merkitsi sotaa Jugoslavian liittoarmeijaa vastaan.

Sodassa Saksa toimi yhteistyössä Yhdysvaltojen katolisten demokraattien kansa. 

EU:n jäseneksi pyrkiessään maa joutuu lähentymissopimuksen ensimmäisissä pykälissä sitoutumaan sotilaalliseen yhteistyöhön unionin kanssa.

Suomen liittyessä Bosnian sota oli päättynyt. Sodassa Saksa ja Yhdysvallat olivat aseistaneet ja rahoittaneet yhdessä Osama bin Ladenin kanssa natsi-kroaatteja ja kalifaattia rakentavia Bosnian muslimeja. Kroaatit ja muslimit olivat toimineet NATO:n joukkojen apuna.

Saksan ja Yhdysvaltojen pyrkiessä koko Jugoslavian miehittämiseen synnytettiin Kosovon sota yhteistyössä albaniterroristien kanssa. Albaanit toimivat NATO:n jalkaväkenä.

Nyt Suomen tuli osoittaa lojaalisuutensa ja valita puolensa. Demokratia ja holokaustin uhrien  serbien puolustaminen vai lojaalius NATO/EUta kohtaan.

Suomi valitsi jälleen lojaaliuden Saksaa kohtaan. Saksan ulkoministeriön kanssa neuvotellen Suomi valehteli suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustuloksista Racakin kylän ruumiinavauksien tuloksista.

Suomalaiset olivat avainasemassa: lähteekö NATO pommittamaan liittoutumatonta, ketään uhkaamatonta Jugoslaviaa vai päädytäänkö tosiasioiden tunnustamiseen.

Yhdysvallat halusi pommituksia voidakseen rakentaa valtavan sotilastukikohdan Jugoslavian maaperälle, mikä ei tietenkään onnistuisi neuvottelemalla Jugoslavian hallituksen kanssa.

Saksa, joka on ollut Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä (68 000 sotilaan armeija) toisesta maailmansodasta lähtien katsoi hyötyvänsä koko Jugoslavian NATO-miehityksestä, johon pommituksilla päästäisiin. Alistaisihan se lopullisesti itsepäiset, holokaustista selvinneiden serbien jälkeläiset sotilaalliseen ja taloudelliseen liekaan.

Tästä Suomen Saksaa ja Yhdysvaltoja palvelevasta ratkaisusta lähtien Suomen hallitus ja sen ratkaisuja myötäilevään propagandaan keskittynyt media ovat toimineet valtiollisen sensuurin alaisena. 

Sensuuria oli toisen maailmansodankin aikana. Niin kutsuttu VIASAT-järjestelmä oli vakoilu- ja tiedotusorganisaatio,(VIA= Vapaus-Isänmaa-Aseveljeys ja SAT Suomen Aseveliliiton Työjärjestö) joka ulottui pienimpiinkin kyliin Suomessa levittäen "oikeaa" tietoa ja välittäen "keskukseen" väärän tiedon levittäjiä.

Suomen johtavat mediatalot ilmoittivat v. 2000 päätoimittajiensa suulla kannattavansa Suomen NATO-jäsenyyttä. Siis armeijan johtamaa todellisuutta kuten vuosina 1918, 1939 -45 ja 2000 jälkeen edelleen.

Racakin ratkaisu on johtanut siihen, että Suomi on myötäillyt kaikkia NATO-maiden ratkaisuja koskevat ne sitten Kosovoa, Libyaa, Syyriaa tai Ukrainaa. Demokratian, yhteistyön ja YK:n periaatteiden korvaaminen natsijoukkioiden ja jihadistien tukemisella, valheellisella valtamedialla ja kansalaisten normaalin tietoisuuden sumuttamisella on nyt arkea.

Terrori, laittomuudet ja serbien kansanmurha Kosvossa ja venäjää puhuvien pogromit Ukrainassa, siis Euroopassa, ovat muuttuneet arkipäiväisiksi. Suomalaisten odotetaan hyväksyvän Yhdysvaltojen suorittamat liittoutumattomien sekulaaristen valtioiden tuhoamiset tullakseen hyväksytyksi osana Euroopan unionia.

Eikö Saksan myötäilyllä ole jo liian korkea hinta? Eikö ole jo aika luopua NATO-armeijaan perustuvasta vallankäytöstä ja isäntämaasopimuksesta kohti demokraattisempia käytäntöjä? Voiko se tapahtua EU:n jäsenenä ja NATO:n hybridikeskuksen valvomana? Vai edellyttääkö se vallankumousta Saksassa, Saksan luopumista Yhdysvaltojen sotilaallisesta miehityksestä ja NATO-riippuvuudesta?

Onko demokratiamme omissa käsissämme vai armeijan ja pääomapiirien käsissä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi historian väärällä puolella, valtiollinen moraali, natsismi, armeijan valta, Saksa liittolaisena

Suomiko oikeusvaltiona mallimaa?

Maanantai 30.11.2020 klo 11:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on lähtenyt globaaliin kampanjaan oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Suomi on ottanut muun EU:n mukana kritiikkinsä kohteeksi erityisesti Unkarin. Unkaria syytetään vallan keskittymisestä sekä sanavapauden rajoituksista.

Mikä on tilanne Suomessa?

Väitän: Suomessa ei ole sananvapautta. Media on keskittynyttä ja valtio valvoo sitä keskitetysti pahemmin kuin Unkarissa.

Suomen eliitti on taistellut demokratiaa vastaan vuodesta 1917 lähtien. Valtalain tuoma itsenäisyys korvattiin pyrkimyksellä Saksan keisarivallan osaksi. 1930-luku oli demokratian irvikuva ja päättyi Saksan ja Ruotsin kanssa liitossa, ensin talvisotaan ja 1940-lähtien pyrkimykseen osaksi Hitlerin Saksaa Suur-Suomen puitteissa.

Näiden prosessien aikana Suomen kansa on ohitettu täysin. Sen selän takana on toimittu itsenäisen kansan etuja vastaan.

EUhun liittyminen tapahtui sotateollisuuden ja sotilaallisiin artikloihin sitoutumisen myötä osaksi väkivallalla tavoitteitaan toteuttavaa NATO-EUta. EU oli aloittanut Jugoslavian hajottamissodan jo ennen Suomen liittymistä organisaatioon. Silti Suomi pääsi vikkelästi mukaan osallistumaan Jugoslavian, erityisesti Serbian tuhoamiseen natsi-Saksan ja natsi-Kroatian menetelmiä toistaen.

Suomi on suomea puhuvien suomalaisten tietämättömyyteen turvautuen hivutettu osaksi EU:n NATO-koneistoa. Suomi on liitetty parlamentaarisen käsittelyn ohittaen NATO:n isäntämaasopimukseen sekä kymmenillä kahdenvälisillä sopimuksilla erilaisiin sotaliittoihin.

Media toteuttaa eliitin tavoitteita valtiojohtoisesti.

Valtion turvallisuuskomitea koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaanluettuna. Turvallisuuskomitea johtaa huoltovarmuuskeskusta, joka rahoittaa Mediapoolia.

Mediapooli on kaikkien keskeisten tiedotusvälineiden - sanomalehtien, kustannustalojen, Yle:n ja Mainos TV:n yhtenäistä toimintaa koordinoiva elin.

Tällä hämäävällä rakenteella annetaan ymmärtää, että media toteuttaisi sellaista tiedonvälitystä, joka takaisi Suomen valtiollisen turvallisuuden.

Kyseenalaiseksi asian tekee se, että Mediapooli on ilmoittanut toimivansa sopusoinnussa valtiohallinnon Suomeen kutsuman EU:n ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa.

Ei liene väärin olettaa, että EU ja NATO muodostavat auktoriteetin, jota Suomen hallituksen turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskuksen rahoittama Mediapooli kuuntelee.

Vuonna 2014 valtioneuvoston tiedottajana toimi Markku Mantila. Hän järjesti eduskunnan jäsenille informaatiotilaisuuden ulkopolitiikasta, jossa paalutettiin Ukrainan sota aakkosista alkaen siten, että edustajille kävi selväksi mitä hallitus (Stubbin) haluaa edustajien siitä ajattelevan. (Venäjä hyökkäsi, ei USA ja NATO-EU)

Varmemmaksi vakuudeksi Yhdysvaltojen Harvardiin lähetettiin 100 toimittajaa ja virkamiestä oppimaan tämä propaganda sielunsa syövereihin. Sen jälkeen tuo käänteinen totuus on näkynyt jutuissa ulkopolitiikasta kulttuuriin integroituna.

Suomi on pieni kielialue. Maailmanpolitiikan todelliset tapahtumat jäävät suomalaisille vieraiksi koska Yhdysvaltojen hirmuteot, joita se tekee yhteistyössä NATO-EU:n kanssa jäävät tuntemattomiksi. Valtion rahoittaman Mediapoolin jutut ovat vallanneet tietoisuuden.

Varsinkin sotateollisuuden valta Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa on vaiettu.

Yllämainittu Markku Mantila on esimerkki pyöröovesta aseteollisuuden/NATO:n, Suomen valtionhallinnon ja median välillä.

Yhdysvalloissahan on kautta aikoje totuttu näkemään kuinka hallituksen jäsenet siirtyvät sujuvasti aseteollisuuden/sotateollisen kompleksin ja hallituksen välillä. Yksilöillä on henkilökohtainen taloudellinen intressi käydä sotia.

Markku Mantila siirtyi Suomen valtioneuvoston tiedottajan virasta NATO:n palvelukseen Latviaan. Sieltä hän muutaman vuoden kuluttua siirtyi Ilkka-Pohjalainen -lehden päätoimittajaksi.

Kansalainen jää kysymään: kenen etua Suomen valtioneuvosto ja media palvelee?

Teoksessani "Lupa olla julma" käsittelen Suomen lipumista NATO:n ja USA:n sotateollisen kompleksin palvelijaksi mutta mikä pahempaa, toteuttamaan jo kerran kuopattua natsi-ideologiaa.

2000-luvun Suomen hallitukset ovat vieneet tietämättömät, hyvää tarkoittavat suomalaiset tielle, jota harva suomalainen haluaa. Poliitikot ja virkamiehet valitaan EU/NATO-median toimesta.

Autonomian aika ja Kekkosen aika olivat suomalaisen kulttuurin ja talouden hyvinvoinnin aikaa. Silloin kasvettiin terveeseen itsetuntoon, omalakisuuteen ja luovuuteen.

Nykyinen poliittinen ilmapiiri on sakeana valtamedian ruokkimasta disinformaatiosta, joka estää hengittämästä vapaasti. Hyvyys, kauneus ja luovuus ovat kadonneet. Vielä tuntevat lapset, nuoret ja jopa aikuiset on jätetty yksin.

Kaikkialla etsitään hyviä sotia ja ryöstöoperaatioita. Miten saisi omalla tavallaan toimivia valtioita destabiloitua. Näitä Suomen valtamedia tukee ja kaunistelee.

Onko Unkarissa näin synkkää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen sanavapaus, Suomi oikeusvaltiona, Suomen demokratia, NATO-pyöröovi, Suomalaiset arvot

Kaksi tietoisuuden tasoa

Tiistai 23.6.2020 klo 16:14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kaksi tietoisuuden tasoa


Olen psykiatri. Siksi mietin tietoisuuden tasoja myös kansainväliseen politiikkaan liittyen.

Katsoin Hillary Clintonin elämäkertadokumenttia ihastuneena. Se tarjosi kuvan vilpittömästä, demokratiaan pyrkivästä, ahkerasta ja naisasiaa ajavasta ihmisestä.

Ulkoministerinä hän vieraili yli sadassa valtiossa ja tunsi surua Yhdysvaltojen suurlähettilään tultua tapetuksi Libyassa.

Dokumentti päättyi kyyneliin Donald Trumpin voittaessa toiset presidentinvaalit, joihin Clinton osallistui. Ensimmäiset voitti Barack Obama, joka kuitenkin heti valituksi tultuaan nosti Hillaryn ulkoministerikseen.

Mutta, mutta, mutta. Dokumentin haastatellut olivat lähes kokonaan Clintonin vaalityöryhmän jäseniä.

Hillary Clintonin toinen todellisuus puuttui. Ei kerrottu, miten tuo demokraattista terveysuudistushanketta johtanut henkilö muuttui ihmishengistä ja tuhosta piittaamattomaksi sotahaukaksi ulkoministeriksi tultuaan?

Suru Yhdysvaltojen Libyan suurlähettilään kuolemasta ei yltänyt Libyan lapsiin, yhteiskuntaan eikä maan johtajaan Muammar Gaddafiin. Päinvastoin.

Ensi töikseen ulkoministeri Clinton Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Obaman ohjauksessa otti yhteyttä Iso-Britanniaan ja Ranskaan saadakseen liittolaiset mukaan pommittamaan Libyaa. Dokumentista puuttui video Gaddafin teloitusta kolkosti juhlineesta Clintonista: ”Me tulimme, me näimme, hän kuoli hah, hah, haa”. Päinvastoin kuin USA:ssa Libyassa oli Gaddafin aikana ilmainen terveydenhuolto, koulutus yliopistotasolle saakka sekä valtiolta saatu ensimmäinen asunto nuorille pareille.

Yhdysvallat halusi Libyan haltuunottoyritykseen mukaan Lähi-Idän maita. Obaman henkilökohtaiseksi yhteistyökumppaniksi valitsema Qatarin emiiri rahoitti jihadisteja, joita Yhdysvallat on käyttänyt jalkaväkenään myös Afganistanissa, Bosniassa, Kosovossa ja Syyriassa. Qatarin palkkaamat ja aseistamat jihadistit kuitenkin tappoivat myös Yhdysvaltojen suurlähettilään. Nuo joukot terrorisoivat nyt Libyaa niin kuin ne terrorisoivat kaikissa maissa mihin heidän on annettu juurtua.

Suomen presidentti Sauli Niinistö on myös paljastanut todelliset kasvonsa.

Hän on antanut itsestään kuvan demokratiaa edistävänä ja isänmaallisena presidenttinä. Hän on kuitenkin antanut armeijan edustajien ohjata Suomea yhä syvemmälle NATO:n uumeniin.

Niinistö on kuvannut Suomen ja omia suhteitaan naapurimaahan Venäjään ja sen johtajaan Vladimir Putiniin hyviksi.

Yhdysvaltojen presidentti Trumpin edellinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton on kirjassaan kuvannut Niinistön ja Trumpin tapaamista Helsingissä kaksi vuotta sitten.

Niinistö on luonnehtinut Putinia Trumpille kuin esinettä, ei subjektina vaan objektina. Niinistö on katsonut, että presidentti Putinille ei saa antaa periksi. Niinistö on kuvaillut Putinia älykkääksi ja että jos osoittaa arvostavansa tätä, asennoituminen muuttuu paremmaksi.

Niinistön mukaan Putin on kuin kasakka, joka ottaa sen, mitä on irrotettavissa. Niinistön suhtautumista Suomen liittymiseen NATO: on, Bolton on kuvannut tyypillisen suomalaisen epäselväksi.

Kasakka-vertausta Niinistö on käyttänyt myös kotimaisissa yhteyksissä. Vertauksen on oletettu liittyvän Krimin niemimaahan, jonka itsenäistymistä ja sen jälkeen liittymistä Venäjään Putin tuki sotilaallisella läsnäololla, jossa ei käytetty väkivaltaa.

Presidentti Niinistön toinen todellisuuden taso liittyy hänen käyttäytymiseensä Putinin ja Suomen kansan selän takana. Samalla tavalla kuin Clintonin kohdalla media vaikenee Niinistön sotaisuudesta ja epärehellisyydestä. Media vaikenee myös hänen ennenkuulumattoman röyhkeästä yrityksestään analysoida Yhdysvaltojen presidentille Putinia, ilmeisesti vaieta Suomen kansan NATO-vastaisuudesta sekä Krimin kohtalon todellisuudesta.

Jos presidentti Niinistö olisi ollut rehellinen, hän olisi kuvannut Krimin itsenäistymisen lännen suorittaman Ukrainan vallankaappauksen viitekehyksessä. ”Kasakka” ei ottanut mitään, vaan palautti Krimin asukkaille heidän toivomansa olotilan osana Venäjää, johon niemimaa on kuulunut jo 1800-luvulta ja Neuvostoliiton hajottamisesta alkaen pyrkinyt takaisin Venäjän yhteyteen.

Presidentti Obaman johtama ja usean EU-maan johtajan tukema laillisesti valitun presidentin väkivaltainen syökseminen vallasta Ukrainan liittämiseksi kansan tahdon vastaisesti NATO: on EU:n lähentymissopimuksen kylkiäisenä ei voi olla presidentti Niinistölle tuntematon asia – olihan EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina suomalainen Olli Rehn.

Ei voine olla Niinistölle vieras asia myöskään Yhdysvaltojen toimiminen eräänlaisena Ukrainan siirtomaaisäntänä presidentti Trumpin kilpailijan Joe Bidenin ollessa maan tosiasiallinen johtaja.

Joudun usein miettimään, miten tuntevasta lapsesta muovautuu valehteleva ja väkivaltainen aikuinen, joka kieltää näiden ominaisuuksien läsnäolon itsessään. Hillary Clintonin avustajat uskoivat ihailunsa kohteen hyvyyteen, Niinistön tukijat samoin.

Usein vain pakko aiheuttaa pysähdyksen ja uudelleen arvion. Vain sota pysäytti Suomen johtajien natsistisen Suur-Suomi hankkeen. Mikä pysäyttää Clintonin tyyppisten johtajien operaatiot ja projektit, joiden raunioilla ovat mm. Vietnam, Korea, Indonesia, Chile, Jugoslavia, Afganistan, Libya, Syyria, Venezuela ja Nicaragua.

Onko NATO-liittolaisuus uusi Suomen johtajien pysäyttämätön suurhanke?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suur-Suomi, NATO, Hillary Clinton, Sauli Niinistö, Bolton, demokratia,

Suomen liittyminen EU:hun Pertti Salolaisen silmin

Lauantai 23.5.2020 klo 21:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen kirjoittanut viime blogeissani Suomen roolista isojen poikien apupoikana ja mitä siitä seuraa. Mauno Saaren blogissa (www.maunosaari.fi ) on kuvaus Suomen salamyhkäisestä hivuttamisesta NATO:on.

Yle tarjosi ”Itse asiassa kuultuna”- ohjelmassa Pertti Salolaisen paljon puhuvan, sympaattisen haastattelun. Salolainen havainnollisti omasta ja kokoomus-puolueen näkökulmasta Suomen valtiollista asemaa, tiedonvälityksen ”neukkulaa”ja kokoomuksen syrjässä oloa ”yleisistä syistä”. Kylmän sodan ajan Britannia tuntui hänen muistoissaan vapauden valtakunnalta ja Salolainen uran kruunasi illallinen ja yökylä kuningattaren luona.

Salolainen toimi ulkomaankauppaministerinä Ahon hallituksessa 1991 – 1995. Hän vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvotteluista 1990- luvun alussa, toimi ETA-valtuuskunnan puheenjohtajana 1990 – 93 sekä Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtajana ja neuvottelevana ministerinä 1993 –1995. Salolainen oli kokoomuksen puheenjohtaja 1991 – 1994.

Salolainen kuvasi Saksan liittokansleri Kohlia ihailua äänessään mainiten muun muassa tämän jymäkän koon. Kohl oli tuonut esiin tuntevansa erityistä sympatiaa Suomea kohtaan ja haluavansa edistää Suomen jäsenyyttä. Tämän vahvisti ulkoministeri Klaus Kinkelin asenne ja toiminta.

Haastattelu ei tuonut esiin kansainvälistä poliittista viitekehystä aikana jona Salolainen toimi ja Suomea liitettiin EU:hun.

Presidentti Urho Kekkosen sairastuminen ja kuolema, Neuvostoliiton mureneminen ja Yhdysvaltojen rooli tuossa hajottamisessa sekä kokoomuksen paluu hallituspuolueeksi muuttivat Suomen toimintaympäristöä.

Ahon hallituksen puolustusministeriksi nousi RKP:stä vahva NATO:n kannattaja Elisabeth Rehn, joka uudessa ympäristössä palautti asekätkijöiden kunnian. Suojeluskunnat ja Lotta Svärd-järjestö ja muut Pariisin rauhansopimuksessa fasistisina kielletyt järjestöt nousivat esiin kuin sienet sateella. Lamasta huolimatta hallitus tilasi Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät ilman laajaa keskustelua.

Suomen kuuluminen länteen haluttiin alleviivata Euroopan unioniin liittymisellä. Saksan kylkeen liukuminen tuntui entuudestaan tutulta ja turvalliselta.

Saksojen yhdistyminen oli käynyt liittovaltion taloudelle kalliiksi. Saksa halusi laajentaa elinpiiriään ja ottaa haltuunsa Balkanin infrastruktuurin. Se onnistuisi vain hajottamalla sosialistinen Jugoslavian liittovaltio osiin.
Vanha natsiajan liittolainen Kroatia oli tarjolla Slovenian ohella yhteistyökumppaniksi hankkeessa. EU:n rakennetta luotaessa Maastrichtin kokouksessa Saksa oli ainoa, joka kannatti Kroatian ja Slovenian itsenäisyyden tunnustamista. Yön neuvotteluissa yhteistä EU:ta muodostavien valtioiden edustajien mielet olivat Saksan painostuksesta muuttuneet.

Suomi ei huomannut, että keskellä Eurooppaa käytiin sotaa, jossa keskeisissä rooleissa olivat fasistisen Kroatian ja natsi-Saksan perilliset vastassaan holokaustin kokeneet serbit, joille Jugoslavian monikulttuurinen ja monikansallinen liittovaltio oli tarjonnut tasa-arvoisen elämän turvan ja jotka vastustivat liittovaltion hajottamista.

***

Pertti Salolainen kertoi, kuinka tärkeältä oli tuntunut saada Saksalta Itä-Saksan varastoihin jäljelle jääneitä aseita. Samoilla aseilla Saksa oli varustanut Kroatian asejoukkoja, jotka taistelivat Jugoslavian liittovaltion armeijaa vastaan 1991 – 95.
Katolinen Saksa rahoitti ja varusti katolisen Kroatian sotaa. Kroatia oli heti itsenäisyysjulistuksensa jälkeen palauttanut fasistisen Kroatian natsijohtajien maineen, nimittänyt uudelleen katuja heidän kunniakseen ja kaivanut ruumiita haudoistaan ja haudannut ne keskitysleirien uhrien kanssa samoille hautapaikoille.
Ulkoministeriksi tultuaan Klaus Kinkel totesi toimittajille: ”Serbit on saatava polvilleen!”

Kuinka paljon Saksan myötämielessä Suomea kohtaan oli vastavuoroisuuden odotusta? Tukisiko Suomi vuorostaan Saksan suojatin Kroatian EU- jäsenyyttä kun sen aika koittaisi? Tukihan se!

Saksa vaati talouspakotteiden asettamista Jugoslavian liittovaltiolle/serbeille jo vuodesta 1991 lähtien. Kun Iso-Britannia esitti pakotteita Kroatialle, Saksa esti ne. Kroatian suorittaessa 250 000 serbin etnisen puhdistuksen ja kansanmurhan Kroatian Krajinassa elokuun 1995 alussa yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttamana ja Saksan ja USA:n rahoittamana, EU vaikeni. Operaation kroatialainen johtaja kenraali Gotovina vapautettiin Jugoslavian tribunaalissa.

Perehtyminen siihen mielivaltaan, jota Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja USA:n taholta serbejä kohtaan harjoitettiin, saa kokemaan, että Suomi on palannut siihen ilmapiiriin, joka vallitsi Suomen ja Saksan liittolaisuuden aikana 1917 – 1944.

Mitä Suomi mietti kiiruhtaessaan natsi- ja jihadistijoukkoja itsenäisen valtion infrastruktuurin haltuunottosodissa hyväksikäyttävien Saksan ja sen liittolaisten syliin. Suomi osoitti ansaitsevansa tuon EU-jäsenyyden julistamalla haltuunottoa tukevaa propagandaa tiedotusvälineissään. Suomi auttoi kouriintuntuvasti Saksaa sen kouluttaessa ja rahoittaessa Kosovon albaaniterroristeja Kosovossa. Suomen toiminnan vuoksi Jugoslavia pommitettiin ja Suomen ansiosta Kosovo siirrettiin pois Serbian hallinnasta YK:n päätöslauselman vastaisesti.

Salolaisen haastattelussa EU-jäsenyysneuvotteluista jäi kouriintuntuviksi tärkeiksi asioiksi maatalous ja aseet. Missä sumussa me päätämme liittolaisuuksistamme?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pertti Salolainen, Suomi ja EU, ulkopolitiikka, Saksa, Helmut Kohl

Natsismia demokratian valepuvussa

Perjantai 24.4.2020 klo 16:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomalaisten keskitysleirien todellisuus on noussut esiin Venäjän valtion ryhtyessä tutkimaan asiaa kansanmurha-kysymyksenasettelun pohjalta. Oliko kyseessä kansanmurha? Vai asettuuko tapahtumaketju etnisen puhdistuksen otsakkeen alle?

Suomi lähti  Mannerheimin johdolla hyökkäyssotaan Saksan rinnalla tavoitteenaan Suur-Suomi. Mannerheim viitoitti päiväkäskyssään heinäkuussa 1941: "lähdemme Suomelle turvatun tulevaisuuden luodaksemme Saksan mahtavien asevoimien rinnalla ja asetovereina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan."

Jo ennen liikekannallepanoa Mannerheim antoi heinäkuun 8. päivänä käskyn ,jossa määrättiin Itä-Krjalasta vallattavien alueiden väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.

Väestö oli jaettava kahteen ryhmään, kansallisiin ja ei-kansallisiin. Tarkoituksena oli Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan. Kansallinen, karjalankieltä puhuva väestö sai vihreän oleskeluluvan ja epäkansalliseen, venäjänkieliseen väestöön kuuluvat saivat punaisen.

Venäläinen väestö sai ottaa kotoa mukaansa vain vaatteet, välttämättömät taloustarvikkeet ja elintarvikkeet. Kotieläimet, vilja ja muut muonavarastot oli luovutettava karjalaisille, kansallisen väestön kolhooseille.

Epäkansallisen, venäjää puhuvan väestön asunnoista takavarikoitiin kahdessa kuukaudessa pelkästään Äänislinnassa "sotasaaliina" noin 150 kuorma-autollista tavaraa, pääasiassa huonekaluja. 

Vallatun Itä-Karjalan väkiluku 1.4.1942 oli väestötilaston mukaan 86 896 henkilöä. Kansallista väestöä näistä oli 37 601 ja epäkansallista 49 295 henkilöä.

Miehitetty Itä-Karjala oli sotilashallinnon alainen, ja sen johtoon määrättiin suoraan päämajan alainen sotilashallintoesikunta. Sotavuosien tiivis yhteistyö ylipäällikön kanssa johti siihen, että sotilashallintokomentajat Väinö Aleksanteri Kotilainen ja Olli Paloheimo olivat Mannerheimin luotettuja myös hänen tultuaan presidentiksi.

Ylipäällikön antamalla julistuksella 8.7.1941 kaikki rikokset sotatoimialueella määrättiinkäsiteltäviksi sotatoimiyhtymien kenttäoikeuksissa.

Puolustusvoimien hygieenikon T.W.Wartiovaaran mukaan juomaveden laatu keskitysleireillä todettiin ala-arvoiseksi. Samoin käymälät. Saippuaa ei ollut. Tarjottu ruoka oli usein ala-arvoista eikä siitä voinut saada riittävää määrää ravintoa. Tarttuvat taudit, nälkä ja rangaistuksina annetut pahoinpitelyt johtivat kuolemiin.

Kurinpitosääntö mahdollisti myös raipparangaistukset, enimmillään 25 lyöntiä, työntekoa vuorotta sekä eriasteisia eristämisiä. Piikkilangan ulkopuolelle juokseminen esimekiksi leivänhakuun saattoi johtaa pysäyttämiseen ampumalla.

Työhön kykenevät vietiin pakkotyöhön. Nälkäisille ja riutuneille vangeille, naisille ja vanhuksille , pakkotyö talvisessa metsässä saattoi koitua ylivoimaiseksi, ja moni menetti henkensä sen seurauksena.

Kun tieto Venäjän valtion ryhtymisestä tutkimaan 1941 -1944 tapahtumia Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa tavoitti Suomen median ja poliitikot, seurasi kummastelua. Miksi vielä tutkitaan, kun kaikki on jo tiedossa?

Keskitysleirit suunnitellut ja toteuttanut marsalkka Mannerheim on sankari! Näin meille media, koululaitos ja poliittinen eliittimme opettaa.

Jos henkilö jaottelee ihmiset rodun pohjalta, hän on rasisti. Jos hän sijoittaa "alempiarvoiset" ihmiset keskitysleiriin ja antaa heidän kuolla sinne, hän on diktaattori.

Miksi suomalaiset voivat pitää Hitleriä ja Mussolinia diktaattoreina heidän vainottuaan juutalaisia, serbejä, romaneja ja kommunisteja ja teljetessään heitä keskitysleireihin, mutta Mannerheimia ei?

Miten juutalaisten keltainen tähti merkkinä juutalaisuudesta eroaa venäjää puhuvan punaisesta henkilökortista? Oliko kuolema suomalaisella keskitysleirillä jotenkin pehmeämpi kuin kuolema Auschwizissa?

Rasismi venäläisiä kohtaan on Suomen EU:hun liittymisestä lähtien tullut entistä hyväksyttävämmäksi. Suomi on asettunut Saksan johtaman EU:n jäsenenä uuden maailmanlaajuisen väkivaltaan pohjautuvan laajentumispolitiikan osaksi.

Saksa on ollut Yhdysvaltojen miehittämä toisesta maailmansodasta lähtien. Saksojen yhdistymisen jälkeen mikään ei ole pidätellyt USA/Saksa- yhteenliittymän toimia valtansa laajentamiseksi ylikansallisen pääoman ja aseteollisuuden palvelijana.

Yhdysvaltojen viholliset ovat pääsääntöisesti valtioita, joilla on jotakin ryöstettävää tai jotka ovat maapallonlaajuisen sotilaallisen vallan strategiassa tärkeitä.

Liittyessään EU:hun Suomi on sitoutunut yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja yhteisiin arvoihin. Kansainvälisten lakien kunnioittaminen ei ole tällainen arvo. Yhdysvallat ilmoitti Bratislavassa pidetyssä kokouksessa, että jos kansainväliset lait ovat Yhdysvaltojen strategian esteenä, ne siirretään syrjään.

Suomi on hivuttautunut uudelleen jäseneksi Hitlerin Saksan tyyppiseen liittoumaan, jossa globaalin vallan tavoittelu on keskeistä. Liittoutumattomat, sekulaariset sosiaalista hyvinvointia kansalaisilleen tarjoavat valtiot (Jugoslavia, Libya, Syyria) hajotetaan, jotta osasia voidaan hallita ja infrastruktuuri ryöstää. Menetelminä käytetään johtajien demonisointia hallussa olevan valtamedian ja markkinointitoimistojen avulla,  talouspakotteita, yhteistyötä terroristijärjestöjen palkkasotureiden kanssa. 

Suomen kansa on massiivisen indoktrinaation, patsaiden ja elämäkertojen avulla opetettu ihailemaan keskitysleirejä rakentanutta ylipäällikköä,opetettu olemaan huomaamatta nuorten suomalaisten sotilaiden turhia kuolemia tuon järjettömän Suur-Suomi-hankkeen puolesta.

Kansa on opetettu olemaan huomaamatta liukumista uuden hegemonian joukkoihin, jossa joukon jäsenyyden hyötynä on luvassa ryöstösaalista – ei Venäjän maaperää Vienan merelle saakka kuten Hitler Suomelle lupasi, mutta saalista kuitenkin. Ainakin jäsenyys pikkurikollisena NATO-gangstereiden joukossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi natsien liittolaisena, Itä-Karjalan keskitysleirit, Saksa, USA, ylikansallinen pääoma

Miksi Georg Ots oli hukkua?

Lauantai 21.3.2020 klo 13:18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien Alma Onali kirjoitti jutun Suomessakin rakastetun eestiläisen laulajan Georg Otsin 100 -vuotis muistonäyttelystä. Hän sanoo käyttäneensä lähteenä haastattelujen lisäksi Kulle Raigin kirjaa Saarenmaan valssi.

En tiedä, onko kysymys tarkoituksellisesta Suomen- ja maailmansodanhistorian uudelleen kirjoittamisesta vai tietämättömyydestä, mutta vuoden 1941 tapahtumien kuvaus ei pidä paikkaansa.

Onali kirjoittaa: "Otsin opinnot keskeytyivät elokuussa 1941, kun puna-armeija mobilisoi hänet tuhansien muiden virolaisnuorukaisten tapaan Venäjälle Viroa lähestyvien saksalaisten tieltä."

"Virolaisia kuljettanut Sibir-alus upposi Leningradin edustalla, mutta Ots selvisi hengissä rantaan. Perhe kuitenkin uskoi Otsin hukkuneen laivan mukana."

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan tuon ajan toisin.

"Kesäkuussa 1941 suomalaiset ja saksalaiset miinoittivat yhteistoimin Suomenlahden, jotta neuvostoliittolaisten pääsy Itämerelle estyisi. Miinoituksia vahvistettiin useaan otteeseen kesän aikana."

"Suomen virallinen liittyminen sotaan oli sovittu tapahtuvaksi heinäkuussa. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941."

"Saksalaiset joukot lähestyivät Tallinnaa maitse 28. elokuuta 1941. Tallinna saarrettiin. Ainoaksi pakoreitiksi jäi meritie. Suomalaisten ja saksalaisten ennakkosuunnitelmana oli saada tuhottua meritietä pakenevat."

"Tallinnan evakuoinnin tarpeessa olevat asukkaat – virkamiehet, sairaaloiden potilaat ja neuvostoliittolaiset sotilaat – pyrittiin kuljettamaan meriteitse Leningradiin turvaan lähes sadalla aluksella. Tuskin laivat olivat päässeet irti rannasta, kun ne törmäsivät miinoihin. Miinoituksissa ja samanaikaisissa saksalaisten ja suomalaisten pommituksissa, rannikkotykkien ja kevyiden sota-alusten tykkitulessa, upposi 65 alusta. Lähteestä riippuen noin 14 000 – 16000 henkilöä joutui veden varaan. Suurin osa menehtyi. Pääosa heistä oli siviilejä."

"Jotkut pelastuivat uppoavista laivoista joko tarrautumalla ajelehtiviin esineisiin tai uimalla rantaan keskellä tykkitulta. Kuuluisa eestiläinen laulaja Georg Ots on kertonut kokemuksestaan ja pelastumisestaan tuona kauhun yönä Suomenlahdella."

Saksalainen Stuka-hävittäjä upotti Georg Otsia kuljettaneen aluksen Suursaaren lähistöllä. Paikalle sattunut troolari pelasti Otsin hengen ja kuljetti hänet Leningradiin.

Lukijana jään miettimään, onko toimittaja Onalin tekstin sisältö peräisin eestiläisestä historiankirjoituksesta vai Helsingin Sanomien toimituksesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alma Onali, kauhujen yö Suomenlahdella, Georg Ots, Suomenlahden miinoitukset, Hitlerin Saksa, natsimyönteinen Suomi

Suomen hallituksen tulisi pyytää anteeksi Serbian hallitukselta ja Serbian kansalta

Perjantai 27.12.2019 klo 12:03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jugoslavian tuhoaminen EU:n NATO-maiden ja USA:n toimesta on suurin kansainvälinen rikos  Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Jokainen näihin sotiin osallistunut tai niitä rahoittanut tai aseistanut valtio rikkoi lukuisia kansainvälisiä lakeja ja omia perustuslakejaan.

Jugoslavian osavaltiot itsenäistettiin laittomien asejoukkojen avulla. Jugoslavian liittoarmeijalla olisi ollut oikeus puolustaa itsenäisyyttään ja monikultturista demokratiaansa. Itsenäisen valtion tukemisen sijaan sille asetettiin hirviömäiset talouspakotteet ja demokratiallaan ylpeilevät EU-maat alkoivat tukea etniseen puhtauteen pyrkivää separatismia.

Bosnia Hertzegovinan tultua miehitetyksi NATO-joukoilla, USA ja EU halusivat jatkaa lopunkin Jugoslavian miehitykseen. Serbia oli tähtäimessä. Erityisesti Saksa ja USA, mutta myös muut NATO- maat alkoivat rahoittaa ja aseistaa Serbian maakunnan Kosovon albaaniterroristeja. Albaanien tavoitteena oli ollut koko 1990-luvun ajan muodostaa etnisesti puhdas albaani-Kosovo.

Jugoslavian presidentti Milosevic ei suostunut kansainvälisen yhteisön edellyttämään koko Jugoslavian (Serbia, sen autonomiset alueet Voivodina ja Kosovo sekä Montenegro) NATO-miehitykseen.

Silloin USA ja NATO-maat halusivat päästä maaliin, pommittamalla. Syksyllä NATO esitti uhkavaatimuksensa ja muuttui puolustusliitosta hyökkäysliitoksi.

Albaaniterroristit olivat tappaneet muutaman vuoden aikana 50 poliisia, serbejä ja maltillisia albaaneja. Racakin kylän lähellä talvella 1998 oli jälleen tapettu kaksi poliisia.

Poliisi ilmoitti tyhjentävänsä terroristien tukikohtana pidetyn, vallihaudoilla varustetun Racakin kylän, josta siviilit olivat lähteneet jo edellisenä kesänä. Poliisi kutsui tiedotusvälineet paikalle. Televisioryhmä kuvasi päivän tapahtumat ja ETYJ:in tarkkailijat seurasivat tilannetta. Toisin sanoen tilanne oli varsin julkinen.Taistelussa kuoli sekä poliiseja että terroristeja.

Seuraavaksi päiväksi yhdysvaltalainen ETYJ: in johtaja William Walker oli järjestänyt terroristijohtajien kanssa näytelmän. Rinteessä oleva kuoppa oli täytetty ruumiilla ja paikalle kutsuttu joukko toimittajia ja lähikylien asukkaita "toteamaan", että poliisit ovat teloittaneet suuren joukon kylän "asukkaita". Seurasi vaikerrusta ja kauhistelua.

Tarina joukkomurhasta, jossa naisia ja lapsia on temmattu kodeistaan, raahattu kuoppaan ja teloitettu niskalaukauksella alkoi Walkerin toimesta levitä NATO-maiden hallituksiin ja YK:hon.

Vasta muutaman päivän kuluttua ranskalaiset lehtimiehet saivat julki todellisten tapahtumien selostukset. Sillä ei ollut enää merkitystä. Provokaatio toimi ja Yhdysvallat ja muut NATO-maat saivat syyn pommituksille.

Jugoslavian hallitus kutsui oikeuslääkäriryhmän tutkimaan uhrien kuolintavan. EU valitsi tutkijoiksi suomalaiset oikeuslääkärit, joista tunnetuin oli professori Antti Penttilä. Lääkärityöryhmä tuli samaan tulokseen kuin jugoslavialainen oikeuslääkäriryhmä: ketään ei ollut ammuttu läheltä. Uhrit olivat taistelussa kaatuneita.

Professori Antti Penttilä ei yllättävästi ollutkaan ryhmän puheenjohtaja tai tiedottaja. Sen sijaan hammaslääkäri Helena Ranta, joka ei luonnollisestikaan pysty tutkimaan kuolinsyytä, oli Suomen ulkoministeriön toimesta nimetty ryhmän puheenjohtaja/tiedottajaksi.

Sen sijaan, että Ranta olisi kertonut asiallisesti ryhmän tutkimustulokset, hän puhui, mitä Saksan ulkoministeriön edustaja oli hänen käskenyt puhua. Teksti oli käsittämätöntä ja epäasiallista. Satuilua.

Suomen ulkoministeriö ei antanut julkistaa tutkimusten tuloksia. Ne ovat edelleen jossakin arkistossa.

Tälla tavoin Suomen ulkoministeriö antoi presidentti Bill Clintonille mahdollisuuden yhdessä NATO-maiden kanssa aloittaa koko Jugoslavian, myös siviilikohteiden iskut uraanipommeilla ja ohjuksilla. Kätkemällä totuuden he antoivat  Clintonille mahdollisuuden pitää tunteikkaita puheita kodeistaan riistetyistä lapsista, irtileikatuista päistä jne.

Suomen ulkoministeriö edesauttoi myös Serbian hallituksen, presidentti Milosevicin ja koko Serbian kansan demonisoinnissa, joka oli edellytyksenä sille, että Euroopan ja Yhdysvaltojen kansat saattoivat hyväksyä pommitukset. Se oli myötävaikuttamassa presidentti Milosevicin vangitsemiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan Haagissa. Helena Ranta kävi sielläkin toistamassa Saksan ulkoministeriön tarinoita.

                                                  - - -

Belgian hallitus oli osallisena Kongon ensimmäisen vaaleilla valitun pääministerin Patrice Lumumban murhaan 1961. Belgialaiset olivat paikalla kun Lumumba teloitettiin, paloiteltiin ja  ruumis tuhottiin hapolla. Presidentti Eisenhower oli varsinainen teon hyväksyjä, mutta Belgian sotilaat olivat yhdessä paikallisten Lumumban vastustajien kanssa läsnä. Katolinen kirkko oli myötävaikuttajana.

Vuoden 2000 alussa Belgian hallitus pyysi anteeksi myötävaikuttamistaan pääministeri Lumumban murhaan.

                                                  ---

Kansainvälisen väkivallan ja valheiden jatkuessa jonkun on pysäytettävä tuo kierre. Jonkun on tunnustettava oma osuutensa ja etsittävä sovintoa. 

Suomen hallitus oli osavastuussa Jugoslavian hirviömäisistä pommituksista, koko maan infrastruktuurin tuhosta, jokien myrkytyksistä, ihmisten kuolemista lääkkeiden puutteessa myös  ennaltaehkäistäviin tauteihin.Yli 8 vuotta jatkuneet totaaliset talouspakotteet Balkanin miehityksen saavuttamiseksi olivat tuhonneet maan.

Kosovo siirtyi pommitusten jälkeen YK:n hallinnoimaksi ja NATO:n miehittämäksi osaksi Serbian valtiota. YK:n päätöksen 1244 mukaan Kosovo on edelleen osa Serbian valtiota.

Suomen presidentti Ahtisaaren johdolla Kosovo itsenäistettiin laittomasti yksityishenkilöiden päätöksellä.

Serbian maakuntaan Kosovoon on pommitusten päätyttyä rakennettu valtava Yhdysvaltojen sotilastukikohta, jonka maaperä on siis laittomasti itsenäistetyllä alueella. Serbia ei luonnollisestkaan tarjoaisi maaperää itseään pommittaneelle USA:lle.

Suomen hallituksen johtavana periaatteena näyttää olevan oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Jos tämä hallitus haluaa todistaa itse noudattavansa tuota periaatetta, tulisi sen ensimmäiseksi Belgian hallituksen tavoin pyytää anteeksi Serbian hallitukselta ja Serbian kansalta pommitusten edesauttamista sekä Kosovon miehittämistä.

Suomen edustajan Harri Holkerin toimiessa YK:n edustajana Kosovossa 2004 albaanit suorittivat paitsi jatkuvaa serbeihin kohdistetua terroria ja luostarien ja kirkkojen tuhopolttoja myös kahden vuorokauden erikois-pogromin. Tämä on jäänyt käsittelemättä.

Paitsi anteeksipyyntöä Serbian hallitukselta ja Serbian kansalta, Suomen hallituksen tulisi pyytää anteeksi oikeuslääkärityöryhmältä ja erityisesti sen kansainvälisesti tunnetulta professorilta Antti Penttilältä. Suomen hallitus piilotti tämän työryhmän kansainvälisen oikeuden kannalta tärkeän työn tuloksen ja edesauttoi näin sotarikoksen, massiivisten laittomien pommitusten ja siihen liittyvän sotapropagandan toteuttamista.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Suomi osasyyllinen Serbian pommituksiin, Suomi ja Kosovon miehitys, Racak, professori Antti Penttilä

Angela Merkel Auschwitzissa

Lauantai 7.12.2019 klo 16:38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Liittokansleri Angela Merkel vieraili perjantaina 6.12.2019 Auschwitzissa. "Vastuu rikosten muistamisesta ei pääty koskaan. Se on erottamaton osa maatamme."  Merkel totesi lisäksi:" Tämän vastuun tiedostaminen on osa kansallista identiteettiämme ja sen ymmärtämistä, että olemme valistunut ja vapaa yhteiskunta, oikeusvaltioperiaatetta noudattava demokratia."

Jos näin on, miksi demokraattinen EU-Saksa osallistui juutalaisten rinnalla holokaustin kokeneiden serbien pommittamiseen toisen maailmansodan jälkeen tuhoisimmissa pommituksissa vuonna 1999?

Merkelin poliittinen oppi-isä Helmuth Kohl alkoi 1990-luvulla Saksan elintilan laajentamisen Balkanille, jossa holokaustin uhrit, serbit, olivat hakenneet turvaa etnisesti monipuolisesta Jugoslavian liittovaltiosta. Siellä serbit asuivat Serbian lisäksi Kroatiassa ja Bosniassa.

Saksa aseisti Bosnian kroaatteja hyökkäämään serbien kimppuun. USA vuorostaan aseisti ja tuki muslimi-kalifaattia rakentavaa Bosnian presidenttiä taistelussa liittovaltiota puolustavia serbejä vastaan pyrkiessään saamaan Balkanin sotilaallisesti hallintaansa.

Saksa pommitti Belgradia vuonna 1941 niin, että yhden vuorokauden aikana kuoli 20000 ihmistä. Vuonna 1999 Saksa, muiden NATO-maiden rinnalla aloitti koko Jugoslavian alueen, Serbian, Serbiaan kuuluvien Vojvodinan ja Kosovon sekä Montenegron pommittamisen.

Pommitukset aloitettiin Racakin provokaation seurauksena.

Racakin kylä oli asumaton Kosovon albaaniterroristien juoksuhaudoin varustettu tukikohta. Siviilit olivat poistuneet jo edellisenä kesänä. Albaanit olivat tappaneet poliiseja. Sen johdosta poliisivoimat ilmoittivat tyhjentävänsä kylän ja takavarikoivansa aseet.

Poliisi oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle ja AP:n televisiokamerat kuvasivat päivän tapahtumat. ETYJ:n tarkkailijat olivat asemissa kukkuloiden laella. Julkisempaa tapahtuvaa ei voi kuvitella.

Tosiasioista huolimatta seuraavana päivänä ETYJ:n tarkkailijoiden johtaja, amerikkalainen William Walker toi suuren joukon median edustajia paikalle kaivetun kuopan ääreen. Kuopassa oli 45 ruumista. Walker päivitteli, että ei ole koskaan nähnyt näin kaameaa teloitusta. Hän tiedotti NATO-maiden hallituksille serbipoliisien suorittaneen joukkomurhan. Naisia ja lapsia on vedetty kodeistaan, päitä katkaistu.

Muutamaa päivää myöhemmin ranskalaiset paikalla olleet toimittajat kirjottivat artikkelit päivän todellisista tapahtumista. Niillä ei ollut merkitystä. USA ja NATO-maat olivat saaneet syyn edetä kohti haluamiaan pommituksia. Mitä hurjimmat jutut levisivät mediassa.

Luotettaviksi tunnetut suomalaiset oikeuslääkärit kutsuttiin paikalle tutkimaan yhdessä jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden kanssa, mikä uhrien kuolinsyy oli ollut. Oikeuslääkärit totesivat henkilöiden kuolleen taistelussa. Yhtä lukuunottamassa ketään ei ollut ammuttu lähietäisyydeltä. Kauloja ei ollut katkaistu. Dramaattiset uutiset olivat tuulesta temmattuja, tarkoituksellisen propagandan tuloksia.

Suomen ulkoministeriö ei antanut oikeuslääkäreille lupaa allekirjoittaa jugoslavialaisten lääkäreiden kanssa yhteistä julkilausumaa. Presidentti Clinton sai mahdollisuuden pitää puheen, jossa hän kertoi kauhutarinan Racakin kylästä.

Suomalainen oikeushammaslääkäri Helenä Ranta, jolla ei ole koulutusta kuolinsyyn tutkimiseen, toimi oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajana. Hän piti tiedotustilaisuudn juuri ennen pommitusten aloittamista ja kutsui tapahtumaa rikokseksi ihmisyyttä vastaan, joka termi annettiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimessa holokaustille.

Ranta vahvisti teloitustarinaa harmittelemalla, että hän ei tullut tutkineeksi uhrien kynsien alustoita, koska siten olisi pystynyt selvittämään, olivatko uhrit yrittäneet kiivetä kuopasta.

Saksan ulkoministeriön edustaja oli ohjeistanut Helena Rantaa, mitä hänen pitää tiedotustilaisuudessa sanoa.

Rannan todistuksen pohjalta Saksa valmistautui yhdessä USA:n ja NATO-maiden kanssa pommittamaan jälleen Belgradia. USA:n vaatimuksesta pommitukset köyhdytetyllä uraanilla varustetuilla pommeilla kohdistettiin siviilikohteisiin. Koulut, sairaalat, maantiet, junat, bussit täynnä matkustajia, öljyjalostamot, autotehtaat, sähkölaitokset, sillat –kaikki oli sallittua. Italian pääministeri d'Alemma epäröi, mutta päästessään päivittäiseen NATO-johtajien neuvottelurinkiin, hän suostui.

Miksi Serbiaa piti pommittaa? Jugoslavian presidentti Milosevic ei ollut muitta mutkitta suostunut koko liittovaltion NATO-miehitykseen.

Kaksi ja puoli kuukautta kestäneiden ympäri vuorokautta jatkuneiden pommitusten päättymisestä neuvotteli jälleen suomalainen, Martti Ahtisaari. Kun presidentti Milosevic kysyi, mitä tapahtuu, jos emme suostu, Ahtisaari uhkasi mattopommituksilla, joiden aikana puoli miljoonaa ihmistä kuolisi viikossa.

Helena Ranta on kertonut TV-haastattelussa, että hänen mentorinaan toimi Martti Ahtisaari.

Toisen maailmansodan aikana Suomi liittoutui Hitlerin ja natsiarmeijan kanssa. Suomelle oli luvattu, että se saa Leningradin, kun Saksa on sen ensin tuhonnut.

Mannerheim suunnitteli ja hallinnoi miehitettyyn Itä-Karjalaan pystytettyjä keskitysleirejä, joissa virui 23 984 vangittua venäläistä naista, lasta ja vanhusta. Siviilien oli ollut luovutettava talven ruokavarastot suomalaisille tai karjalaa puhuville itä-karjalaisille. Vangit kuolivat nälkään, pakkotyöhön ja pahoinpitelyihin.

Euroopan neuvoston toimeksiannosta sveitsiläinen senaattori Dick Marty sai tehtäväkseen selvittää Kosovon albaanien rikoksia serbejä kohtaan. Kidnappaukset, elinkauppa ja serbien etninen puhdistus voimistuivat NATO-miehityksen alettua Kosovossa kesällä 1999.

Satoja tappoja, 150 ortodoksiluostarin ja kirkon tuhopolttoja ja serbien ja romanien väkivaltaista etnistä puhdistamista Kosovosta ei ole tutkittu puhumattakaan Dick Martyn selvittämästä elinkauppasta. Dick Marty onkin todennut, että EU-johtajat puhuvat demokratiasta ja ihmisoikeuksista yhtenä päivänä ja seuraavana päivänä rikkovat niitä.

Mikä merkitys Merkelin tunnontuskilla on? Eihän hän voi olla tietämätön Saksan roolista Jugoslavian tuhoamisessa, Syyrian hajottamispyrkimyksissä ja Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa. 

Suomen kohdalla saattaa kestää vielä 40 vuotta ennen kuin aletaan tuntea tunnontuskia Itä-Karjalan keskitysleireistä ja Suur-Suomi-hankkeen järjettömyydestä. Kauanko kestää tunnustaa jokaiselle serbille, että autoimme Saksaa ja USA:ta aloittamaan teidän pommittamisenne.

Suomen median serbi- ja venäjävastaisuudella pyritään pyhittämään oma väkivalta. Muuttamaan musta valkoiseksi. Kosovossa jatkuvasta kristittyjen ortodoksiserbien edelleen jatkuvasta kansanmurhasta vaietaan. YK:n päätöstä siitä, että Kosovo on itsenäisen Serbian maakunta, ei ole muutettu. Ahtisaaren johtama itsenäisyysjulistus on laiton, eikä sitä muuta lailliseksi se, että alueelle sotilastukikohdan rakentanut USA edellyttää jokaisen liittolaisensa tunnustavan alueen itsenäisyyden.

EU yrittää pakotta Serbian taloudellisella ja poliittisella kiristyksellä tunnustamaan laiton lailliseksi. 

Suomen liittolaisuus Saksan kanssa 1918 ja 1939-44 sekä Jugoslavian pommittamisessa eivät ole kansan keskuudessa tiedostettu asia. Asia, jota ei tiedä, ei voi surra.

Suomen valtion tulisi julkistaa salaiseksi julistetut oikeuslääkäreiden tutkimusten tulokset Racakin kylän taistelusta. Rehellisyytensä uhraamaan joutuneet tunnetut oikeuslääkärit julkaisivat onneksi tutkimusten tulokset tieteellisessä lehdessä - tosin kaksi vuotta tapahtuman jälkeen.He eivät pystyneet estämään pommituksia, mutta saivat oikeat tiedot  tutkijoiden ulottuville.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahtisaari, Merkel, Auschwitz, Jugoslavian pommitukset, Dick Marty, Suomi Saksan liittolaisena

Suomen pääomapiirit Saksan vasallina

Perjantai 1.11.2019 klo 13:19 - Pirkko Turpeinen-aari

Suomen pääomapiirien tavoitteet yhdistyivät vuonna 1917 keisarillisen Saksan tavoitteiden kanssa. Saksa halusi miehittää Baltian, Suomi mukaanluettuna. 

Suomen pääomapiirit alkoivat jo varhain 1917 suunnitella Suomen siitymistä osaksi Saksaa, itsenäistymisen kautta.

Eduskunnan julistaessa valtalailla Suomen itsenäiseksi pääomapiirit estivät sen hajottamlla eduskunnan Venäjän porvarillisen väliaikaisen hallituksen avulla. Sosialidemokraattien johtama itsenäisyys oli porvareille kauhistus.

Kutsumalla Saksan sisällissodan ratkaisijaksi Suomen pääomapiirit liittivät Suomen osaksi Saksan keisarillista valtakuntaa.

Porvarillisen Suomen sotarikokset painettiin villaisella ja syylliset armahdettiin. Työväenluokan edustajat demonisoitiin ja suljettiin keskitysleireihin.

Keisarillisen Saksan romahdettua Suomi itsenäistyi Saksan alaisuudesta.

Hitlerin tultua valtaan USA:n pääomapiirit alkoivat tukea Saksan sotilaallisia pyrkimyksiä.

Suomi tuki USA:n rinnalla natsi-Saksan tavoitteita tarjoamalle tälle armeijansa hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941. Saksa lupasi Suomelle Itä-Karjalan ja Leningradin - tuhottuaan sen ensin. Suomi pystytti natsi-Saksan tavoin keskitysleirejä miehittämäänsä Itä-Karjalaan, tarkoituksenaan myöhemmin siirtää jäljelle jäävä venäjää puhuva väestö pois alueelta.

Berliinin muurin kaaduttua Saksan elintilan laajentaminen alkoi välittömästi. Saksa alkoi aseistaa maanpaosta palaavia natsi-kroaatteja, tavoitteenaan Slovenian ja Kroatian infrastruktuuri sekä vaikutusvalta niissä.

Vuonna 1992 Saksan ulkoministeriksi tullut Klaus Kinkel julisti tiedotusvälineille: "Serbit on saatava polvilleen". Revanssi serbipartisaaneja vastaan oli alkanut. Hän ja USA:n presidentti Bill Clinton päättivät perustaa ICTY:n, rikostuomioistuimen serbejä varten, koska serbit eivät olleet alistuneet Jugoslavian hajottamiseen, jota Yhdysvallat oli kauan suunnitellut Neuvostoliiton ja Puolan hajottamisen ja haltuunoton rinnalla.

Koko Jugoslavian hajottamissodan ajan Saksa ja Yhdysvallat rahoittivat kroaatti- ja muslimijoukkoja, joiden joukossa oli Lähi-Idästä tuotettuja jihadisteja. Yhdysvallat toimivat muslimien ilmavoimina pommittaen Bosnian serbejä. Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös serbien kansanmurhaa ja etnistä puhdistusta Kroatian Krajinasta. Saksa koulutti ja rahoitti albaaniterroristeja, jotka terrorin keinoin pyrkivät muodostamaan etnisesti puhtaan albaani-Kosovon.

Fasistisen Kroatian ja natsi-Saksan miehityksen aikana 1941 -1945 serbit olivat suljettuina keskitysleireille, koska he olivat ortodoksi-serbejä. Nyt USA:n pääomapiirit yhdessä Saksan kanssa toimivat kuten natsi-Saksa aikoinaan. Serbit demonisoitiin ja heihin kohdistuva vaino tuli sallituksi.

Jugoslavian osavaltiot Slovenia ja Kroatia itsenäistettiin Saksan, USA:n ja EU:n avulla vaikka niissä ei ollut vallalla mitään itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Jugoslaviaa, YK:n perustajavaltiota ja sotilaallisesti liittoutmatonta maata ei sen sijaan tunnustettu itsenäisenä.

USA:n ja Saksan saatua NATO-liittolaisten avulla Slovenian, Kroatian ja Bosnian miehitettyä jäljellä olevan Jugoslavian haltuunotto ei sujunut hirviömäisistä talouspakotteista ja NATO-propagandasta  huolimatta. USA ja Saksa valmistautuivat pääsemään päämääräänsä pommituksilla.

Mutta miten saisi aikaan provokaation, joka saisi läntisessä julkisuudessa ihmiset tukemaan pommituksia.

Suomi riensi jälleen vasallinroolissaan Saksan avuksi.

Jugoslavia oli ilmoittanut poliisivoimiensa tyhjentävän Racakin kylän terroristilinnoituksen. Yhteenotossa kaatui 45 albaaniterroristien joukossa taistelevaa henkilöä.

Paikalla olleista ETYJ:in tarkkailijoiden havainnoista ja TV-kuvaajien ja ranskalaisten lehtimiesten todisteista huolimatta yhdysvaltalainen ETYJ:in edustaja luonnehti kuoppaan kasattujen ruumiiden tulleen teloitetuiksi julmalla tavalla. Todistajat puhuivat toista.

Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään kuolinsyytutkimuksen yhdessä jugoslavialaisten ja valko-venäläisten oikeulääkäreiden kanssa. Tutkimustulokset olivat yhteneväiset. Ketään ei ollut teloitettu vaan asianomaiset olivat kuolleet taistelussa rinteillä olevista juoksuhaudoista ampuessaan.

Suomen hallitus esti yhdessä Saksan ulkoministeriön kanssa tulosten julkistamisen. Tulokset olisivat osoittaneet, että länsimediassa ja NATO-maiden hallituksissa omaksutut tiedot eivät pitäneet paikkaansa.

Suomen hallituksen valitsema oikeuslääketieteellisen työtyhmän puheenjohtaja, hammaslääkäri Helena Ranta ei tuonut julki tosiasioita oikeuslääkäreiden työn tuloksista. Hän petti sekä oman työryhmänsä että jugoslavialaiset, jotka olivat luottaneet Suomen ja EU:n objektiivisuuteen.

Kaksi vuotta tapahtumien jälkeen oikeuslääketieteellisen työryhmän lääkärit julkaisivat oikeat tulokset tieteellisessä lehdessä. Se ei kuitenkaan enää pystynyt estämään sitä kauhujen sarjaa, minkä serbit pommitusten alla joutuivat kokemaan.

Ainakin suuri osa Suomen hallituksen ministereistä tiesi, että USA ja Saksa odottavat vain tekosyytä voidkseen aloittaa pommitukset. Presidentti Ahtisaari, johon Helena Ranta toistuvasti viittaa tukijanaan, on ollut tietoinen USA:n ja Saksan pelistä.

USA:n ja Saksan toimien taustalla on ollut ahneus ja Jugoslavian alueen miehitys.

Kuulin hiljattain Belgradissa, miltä nuorista opiskelijoista tuntui, kun uraanipommit alkoivat tippua heidän päälleen.Vallitsi täydellinen epäusko siitä, että keskellä Europpaa heitä pommitetaan samojen tahojen toimesta kuin 60 vuotta sitten.

Vuonna 1941 yhden vuorokauden aikana Belgradissa pommituksissa kuoli 20 000 asukasta. Nyt tavoitteena eivät olleet keskeiseti asukkaat vaan infrastrukstuuri. Tehtaat, öljyjalostamot, sairaalat TV-asemat. Sillä vain tuhoamalla ja saastuttamalla kaiken, ahneet pommittajat voivat ottaa tehtäväkseen jälleenrakennuksen ja omistuksen siirtämisen asukkailta itselleen.

Miltä Suomen hallituksen jäsenistä ja oikeuslääkäreiden tuloksen vääristelijöistä on tuntunut toimia pommitusten laukaisijoina kansainvälisiä pääomapiirejä auttaakseen?Miltä ihmisestä tuntuu antaa tietoisesti tuhota ja tappaa?

Belgradilaisia haastatellessani tuli mieleen miltä Suomen pääomapiirien puolesta taistelleista valkoisista, tavallisista suomalaisista miehistä on tuntunut, teloittaa punaisia naisia joukoittain vuonna 1918.

Miltä suomalaisista upseereista on tuntunut vangita syyttömiä venäläisiä siviilejä keskitysleireihin kuolemaan nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin vuonna 1941?

Onko keisarillisen Saksan pääomapiirien tukeminen, Yhdysvaltojen ja Saksan natsi-ideologian omaksuneiden pääomapiirien tukeminen ja Yhdysvaltojen, Saksan ja EU:n aseteollisuuteen ja sosialistisen omaisuuden ryöstöön liittyvien päämäärien tukeminen Suomen pääomapiireille niin tärkeätä, että humanismi menettää merkityksensä?

Onko Suomi todella mukautunut pysyvästi kansainvälisen pääoman talutusnuoraan, valheisiin, provokaatioihin ja väkivaltaan? Mitään historian kauhutekoja pääomapiirejä tukevien suomalaisten ei ole annettu surra tai katua.Siitä on yksipuolinen historiankirjoitus pitänyt huolen.

Hirmuteot on kuitattu kunniamerkeillä, Nobel-palkinnoilla rahalla ja vallalla.Hirmutekojen kohteet sen sijaan kärsivät kurjuuteen putoamisesta, eristämisestä ja demonisoinnista.

Orwell on todella keskuudessamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA, Saksa, Suomi Saksan palvelijana, 1918, 1941, 1999, Jugoslavian pommitukset

Suomi ja Serbia; miten meitä hallitaan

Sunnuntai 27.10.2019 klo 11:19 - Pirkko Turpeinen-Saari

27.10 2019 Terveisiä Belgradista. Katson Hotelli Moskovan ikkunoista Belgradin haltuunottoa lokakuussa 1944 juhlivia kaupunkilaisia. Tuolloin partisaanit valloittivat Belgradin takaisin natseilta. Saksalaiset olivat pommittaneet Belgradia maaliskuussa 1941 niin, että 20 000 asukasta kuoli yhden vuorokauden aikana.

Olen täällä teokseni Lahtari, Punikki ja Teurastaja serbiankielisen käännöksen julkistamistilaisuudessa.

On mielenkiintoista seurata miten demokratiaa ja oikeusvaltiota edustavat Suomi ja EU toimivat Serbian näkökulmasta.

Koska Jugoslavia/Serbia ei alistunut vapaaehtoisesti koko valtion NATO-miehitykseen se pommitettiin (Suomen avulla) alistumaan.

Kroatia ja Slovenia "ymmärsivät" alistua USA/Saksan vasalleiksi. Bosniassa Yhdysvallat ja Saksa valitsivat sodan estämällä kalifaattia rakentavaa muslimi presidentti Izetbegovicia allekirjoittamasta etnisten ryhmien välistä sopimusta kantoonityyppisestä ratkaisusta.

Bosnian tultua miehitetyksi, jäljellä oli Serbia, jonka maakunta Kosovo oli USA:n ja Saksan tähtäimessä. Se saatiin vain pommittamalla Serbiaa, joka oli liittoutumaton ketään uhkaamaton valtio.

Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Mitä USA/EU/NATO ovt saaneet aikaan?

Tuhottuaan totaalisesti Serbian infrastruktuurin, öljyrikastamot, autotehtaat, tupakkatehtaat koko teollisen tuotannon ylipäätään , se  siirtyi vallankaappaukseen. Milosevic kaadettiin CIA:n johtamalla kaappauksella ja maa otettiin käytännössä pommittajien haltuun.

Hirviömäiset mielivaltaiset yli 10 vuotta kestäneet talouspakotteet aiheuttivat maassa kaaoksen. Kun opettaja sai aamulla palkkansa, se oli jo puoleen päivään mennessä puolittunut arvoltaan. Ellei juossut heti pankkiin vaihtamaan palkkansa Saksan markoiksi, oli se iltaan mennessä hävinnyt.

Maan infrastruktuuri otettiin valloittajien haltuun.

Nyt CIA:n entinen päällikkö David Petraeus omistaa keskeiset tiedotusvälineet. Merkittävä sanomalehti on saksalaisomistuksessa. Yritykset ovat ulkomaisessa omistuksessa. Kuten taannoin luimme Belgradin lentokenttäkin on suomalaisomistuksessa.

TV-kanavien tärkeysjärjestyskin on "velvoitettu" muuttamaan siten, että kaukosäätimessä 1 on paikallinen CNN ja valtion TV on vasta kolmosena. Muslimiveljeskunnan hallitsema Aljazeera on vahvassa asemassa.

Suomea ei ole tarvinnut pommittaa. Meidän ulkopoliittinen johtomme Ahtisaaren aikaan palveli isäntiä täydellisesti. Nyt maassamme Mediapoolin naimakauppa NATO:n hybridikeskuksen kanssa takaa sen, että mistään Suomen sanomalehdestä, TV:stä tai kustannustalosta ei tule mitään, joka olisi ristiriidassa USA/EU/NATO:n tavoitteiden kanssa.

On hämmentävää tajuta mihin kaikkeen Suomen poliittinen johto ja diplomaatit ovat olleet valmiita palvellessaan nykyisiä isäntiään. 

Nobelisti Peter Handke sanoi oivallisesti Serbian olevan metafora. Se mitä globaalin vallan käyttäjät, Suomi palvelijanaan olivat valmiita tekemään Jugoslavialle, osoittaa, että Orwellin maailma on täällä. Paha on hyvä ja hyvä on paha.

Päämme ja tietoisuutemme manipuloidaan niin, että emme ymmärrä missä olemme ja mitä meidä nimissämme tehdään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serbia ja Suomi, globaali vallankäyttö, militarismi, propaganda, taloudellinen kiristys

Ministeri Haavisto hurskastelee.

Perjantai 28.6.2019 klo 10:19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ministeri Pekka Haaviston tämän päivän Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni osoittaa, että hän on entisensä. Yksinapainen maailma, Yhdysvaltojen ja NATO:n sotilaallinen väkivalta ja hirviömäiset talouspakotteet eripuolilla Eurooppaa kuuluvat luonnollisina Haaviston viitekehykseen.

Yllämainittuja luonnehdintoja ei kuitenkaan mainita, vaan niiden avulla suoritettuja kukoistavien ja vähemmän kukoistavien valtioiden ryöstöjä, pommittamisia ja tuhoamista kutsutaan "rauhan töiksi".

Pekka Haavisto katsoo, että EU:n laajeneminen on Suomen etu.

Osallistuminen isojen poikien kanssa isoihin vallankaappauksiin, joilla kehityksessä 24. sijalla kansantuotteella mitattuna oleva liittovaltio, Jugoslavia, tahallaan, isojen poikien valtapyrkimysten vuoksi hajotetaan, tuhotaan ja syöstään kehitysmaiden luokkaan, on siis toivottavaa ja rauhantyötä.

Suomalaiset, oman etunsa mukaisesti ilmeisesti, markkinoivat täysillä holokaustin uhrien, serbien demonisointia, jotta isot pojat pääsivät pommittamaan, miehittämään ja ottamaan haltuunsa haluamansa alueet serbien, alueen valtaväestön, estämättä. Oma ulkoministeriömme teki pommitukset mahdolliseksi antamalla Yhdysvaltojen, halunsa mukaan, valehdella tapahtumaketjusta, jota käytettiin provokaationa.

YK:n päätöksen ohittaen, omat diplomaattimme ja virkamiehemme edistivät mafiavaltio-Kosovon synnyttämistä, jossa serbien pogromit ja 150 ortodoksisen kirkon ja luostarin tuhoamiset olivat arkipäivää. Pahimmat tappamiset ja ortodoksisten luostarien ja kirkojen tuhoamiset tapahtuivat maaliskuussa 2004  Harri Holkerin ollessa YK:n pääsihteeri edustaja Kosovossa, eli Kosovon Serbiaan kuuluvan maakunnan johtaja.

Presidentti Ahtisaari "itsenäisti" Kosovon YK:n päätöksen vastaisesti, muutaman kymmenen yksityishenkilön äänestyksellä.

Nyt kun Kroatia, Kosovo ja osa Bosniasta on puhdistettu serbeistä joko tappamalla tai karkottamalla, on ministeri Haaviston mukaan aika Serbian ja Kosovon normalisoida suhteensa ilman, että ketään on asetettu vastuuseen USA:n ja NATO-EU:n toimista terroristien tukijoina ja laittomien pommitusten suorittajina– tai Kosovon albaanien suorittamista ryöstöistä, asuntojen valtaamisista, elinkaupasta ja serbiväestön terrorista KFOR-joukkojen suojeluksessa.

Nyt 30 vuotta myöhemmin Yle näytti Ulkolinjan, jossa kerrottiin Saudi-Arabian värvänneen ja aseistaneen jihadisteja Bosnian sotaan. Asiantuntijoina dokumentissa käytettiin CIA:n ja FBI:n entisiä virkamiehiä, jotka tietenkin vaikenivat siitä, että Saudi-Arabia värväsi jihadisteja yhdessä USA:n presidentti Clintonin kanssa. Yhdysvaltojen NATO- armeija toimi muslimien ilmavoimina pommittaen provokaatioiden pohjalta serbejä.

Presidentti Koivisto kritisoi jyrkästi serbeihin kohdistunutta NATO-propagandaa. Hän näyttää pitkään aikaan olleen yksinäinen totuutta rakastava sielu tässä suomalaisessa ulkopoliiittisessa noidankattilassa, jota NATO-EU ja Yhdysvallat hämmentävät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ulkoministeri Haavisto, Balkanin maiden EU-jäsenyys, Suomi vakauden töissä Balkanilla, rauhanvälittäjä Suomi

Näkymättömät sankarit tukehtuvat Suomen NATO-diktatuurissa

Torstai 25.4.2019 klo 11:17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme katsoneet Chilen sotilavallankaappausta ja suomalaista diplomatiaa koskevan elokuvan, Invisible heroes, neljä ensimmäistä jaksoa. Tosipohjaisessa elokuvassa näkyy paljaana, kuinka sisällissodastamme saakka vallinnut valkoinen ilmapiiri on läsnä ulkoministeriössämme.

Oikeistolainen lähetystön työntekijä toimii päällikkönsä ohjeiden vastaisesti yhteistyössä sotilasjuntan edustajien kanssa sekä edistää Suomen valtion kauppapolitiikkaa yhteisöllisesti omistettujen hankkeiden yksityistämisessä.

Suomi Ruotsin ja Venäjän/Neuvostoliiton välissä muodostaa synkän saarekkeen, jossa inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus eivät paljoa paina.

Vuotta 1973 kuvaava dokumentaarinen elokuva osoittaa kuinka vasemmistolaisuus on virkamiehistölle punainen vaate. Virkamieskunta, opettajat, tuomarit, poliisit ja armeijan upseerit seulottiin tarkasti puhtaaksi vasemmistolaisuudesta. Käytännössä vallitsi virkakielto.

Toimiessani Helsingin kaupungin lastensuojeluviraston sosiaalilääkärintoimiston psykiatrina vastaanotolleni toimitettiin pahasti tarumatisoitunut Chilen pakolainen, suoraan lentokentältä. Ongelmat olivat vakavia ja pitkäkestoisia.

Suuri osa suomalaisia koki saman järkytyksen tunteen kuin minä siitä, että kesti niin kauan, ennen kuin Suomi raotti oven vastaanottaakseen näitä lähetystön suojiin paenneita chileläisiä.

Alliende oli demokraattisissa vaaleissa 1970 valittu presidentti. Yhdysvaltojen presidentti Nixonin neuvonantaja Henry Kissinger laati suunnitelman Chilen oikeistolaisen opposition tukemisesta ja sotilasvallankaappauksen valmistelemisesta. Aiheuttamalla talouskriisin ja kärjistämällä yhteiskunnallisia suhteita maassa CIA  sai täälläkin aikaan vallankaappauksen kuten 10 vuotta aikaisemmin Indonesiassa tapattamalla siellä miljoona kommunistiksi tai ammattiyhdistysaktiiviksi oletettua kansalaista.

Suomen kansaa ja kansanedustajia niin eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissa on sumutettu 30 vuoden ajan NATO-propagandalla. EU:hun liittymisen jälkeen Suomen keskeiset poliitikot ja media ovat täyttäneet kansalaisten pään väärillä tiedoilla niin, että luontainen oikeustaju on kadonnut.

Chilen vallankaappauksen uhrien pelastamisessa sankariksi kasvaneen Tapani Brotheruksen tapainen henkinen kasvu ja eläytyminen avun tarvitsijoiden asemaan ei enää ole mahdollista.

Neuvostoliiton, Puolan, Jugoslavian, Afganistanin, Irakin, Libyan, Somalian, Syyrian, Tsetsenian, Jemenin tuhon ja kaaoksen aiheuttamisen ja pakolaisvyöryjen synnyttämisen jälkeen Yhdysvallat NATO-liittolaisineen on siirtynyt kiristämään ja uhkailemaan Venezuelaa ja Irania.

Euroopan parlamentti on NATO:on kuuluvien jäsenmaidensa enemmistöpuolueiden tuella ensin myöntänyt Saharov- ihmisoikeuspalkintonsa Yhdysvaltojen tukemalle "Venezuelan demokraattiselle oppositiolle" ja sen jälkeen äänestänyt tuesta itse itsensä presidentksi julistaneelle Juan Guiadolle. Suomen europarlamentaarikot puolueista riippumatta tukivat tätä Yhdysvaltojen marionettia eikä YK:n peruskirjan mukaan itsenäisen YK:n jäsenvaltion vaaleilla valittua presidentti Maduroa.

Euroopan parlamentti ei ole jäsenvaltioiden yhteistyöelin vaan puolueiden valtaa käyttävä elin, jossa oikeistopuolueilla ja sosialidemokraateilla on keskinäisiin sopimuksiin perustuva valta.

Miksi Suomen MEP:it eivät enää noudata YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta?

Se perustuu aivopesuun, jonka alaisena olemme olleet viimeiset 30 vuotta. Suomi on osallistunut EU:hun liittymisestä lähtien kansainväliseen politiikkaan USA:n apulaisena, kuten moni muukin EU-maa. Suomen media sitoutui kokoomuspuolueen johdolla tukemaan ajatusta Suomen liittymisestä NATO:on jo vuodesta 2000 lähtien.

Kun suomalaiset jukuripäät eivät ole taipuneet jäsenyyden kannalle, ruuvia on kiristetty. Vuodesta 2014 lähtien kokoomusjohtoinen valtioneuvosto päätti kertakaikkiaan kouluttaa toimittajat ja virkamiehet Harvardissa NATO:a myötäilevän propagandan tekijöiksi, tosin kutsuen sitä varautumiseksi Venäjän hybridisotaan. Liikuttuneena seurasin valtioneuvoston tiedottajan, nyt jo NATO:n palvelukseen siirtyneen, Markku Mantilan puhetta kansanedustajille keväällä 2014. Häntä säestivät NATO-propagandan auguurit, ei kaiken maailman dosentit, vaan itsensä korkealle korokkeelle nostaneet tiedotusvälineiden päätoimittajat.

Tämä ei kokoomusta kuitenkaan tyydyttänyt. Varmemmaksi vakuudeksi pystytettiin NATO:n hybridikeskuksen tukema valtiollinen sensuurikoneisto, jonka valvovan silmän alta ei yksikään NATO-kriittinen lausahdus pääse julkisuuteen.

Koneisto nähtiin toiminnassa jo presidentinvaaleissa. Olen juridiikan harrastajana miettinyt kuinka demokraattisena voidan pitää sitä, että yhden ehdokkaan, presidentti Niinistön, kansliapäällikkö on osa tätä sensuurikoneistoa, joka valvoo "oikeanlaista" tiedottamista.

Kansliapäällikkö on muiden kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköiden rinnalla vastuussa huoltovarmuuskeskuksesta, joka rahoittaa Mediapoolia, eli tiedotusvälineiden kartellia, joka on sitoutunut yhdenmukaistamaan tiedotuksensa ja poissulkemaan kaikki häiriötekijät.

Chilen sotilasvallankaappaus tehtiin pommituksin ja kiväärinlaukauksin, Suomen vallankaappaus on sotilaallinen vain osittain. Pääroolissa on henkinen väkivalta, joka kohdistuu poliittisten toisinajattelijoiden, kuten NATO-kriittisen Paavo Väyrysen Tähtiliikkeen totaaliseen poissulkemiseen mediasta. Se on kuitenkin osittain sotilaallinen toimenpide koska se käyttää sotilaallista pelotteluvaltaa, hypoteettista Venäjä-uhkaa piiskana ja valheellista mielikuvaa NATO:sta turvana. 

Valtiollisen sensuurin tehtävä tulee yhä vaikeammaksi, koska se joutuu sulkemaan pois tiedonvälityksestä maailmanpolitiikan tärkeiden asioiden totuudenmukaisen analyysin.

Suomi on malliesimerkki jokaiselle oikeusvaltioperiaatetta rikkovalle maalle siitä miten tuo rikkominen onnistuu täydellisesti. Johtava kokoomuspoliitikko Petteri Orpo osoittaa Unkaria ja Puolaa: ottakaa varas kiinni, kun puolue itse on rakentanut kartellin, johon entinen puoluetoveri tasavallan presidenttikin kuuluu. Sensuurin johdosta yksikään hyvin harjaantunut toimittaja ei ole uskaltanut kysyä isäntämaasopmuksesta tai NATO:n hybridikeskuksen roolista Suomessa.

Onko kansan sumutus onnistunut täydellisesti? Presidentti valittiin suuren yksimielisyyden vallassa. Ylikansallista pääomaa SOTE:ssa palvellut kokoomus saatiin median avulla viime tipassa nostettua kansan vihan suosta yhdessä perussuomalaisten kanssa. 

Sisällissodan valkoinen valta on ylikansalliseksi muututtuaan massiivinen. Liittolaisuus natsi-Saksan kanssa on yritetty näihin saakka peittää. Liittolaisuus hirviömäisen USA:n ja siihen sitoutuneen EU:n kanssa on kansalta piilossa. Europpan parlamentin suomalaisten jäsenten äänestyskäyttäytyminen on häkellyttävä muistuttaessaan 1930- 40 lukua. Ehtiikö kansa herätä Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Chilen sotilasvallankaappaus, valkoinen Suomi, NATO:n mediasensuuri, oikeusvaltio

Politiikka ohittaa tieteen myös Suomessa

Keskiviikko 4.4.2018 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälisessä politiikassa ohitetaan tieteelliset faktat ja korvataan mielivallalla. 

Viime päivinä on nähty kuinka poliittinen tarkoituksenmukaisuus on ohittanut tieteen Salisburyn myrkytysjupakassa.Myrkkyä ja myrkyn lähdettä tutkimaan kykenevän laboratorion tuloksia ei ole haluttu odottaa, vaan syyllinen on haluttu julistaa välittömästi.

Vastaava tapahtui USA:n ja sen littolaisten lähtiessä Irakin sotaan väittäen Saddam Husseinilla olevan joukkotuhoaseita huolimatta ruotsalaisen Hans Blixin, tiedemiehen, päinvastaisista väitteistä.

Sitä ennen, vuonna 1999 presidentti Bill Clinton aloitti NATO-liittolaisineen serbien, holokaustin uhrien, pommitukset Jugoslaviassa,väittäen serbien suorittaneen Racakin kylässä joukkomurhan. Suomalaiset oikeuslääkärit olivat tutkineet ruumiit ja todenneet henkilöiden kuolleen kylässä tapahtuneessa KLA-terroristien ja sebipoliisien välisessä taistelussa. Joten väite joukkomurhasta oli provokaatio.

Racakin tapauksessa tapahtuman todellisen taustan tiesi presidentti Ahtisaari. Suomen ja Saksan ulkopoliittiset johtohenkilöt tiesivät, että joukkomurha ei ollut totta, mutta he estivät kansainvälistä yhteisöä saamasta oikeata tietoa. Saksa NATO-maana halusi pommittaa saadakseen taloudellista hyötyä ja tukeakseen Yhdysvaltojen sotilaspoliittisia ja valtapoliittisia pyrkimyksiä.

Salisburyn myrkytyksen valheellinen propaganda on johtanut Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin demonisoimiseen kaikkialla joukkoviestimissä. Jopa Britannian lastenohjelmissa spekuloidaan presidentti Putinin kielteisillä luonteenpiirteillä kuvaten hänet syylliseksi myrkytykseen.

Porton Dawn laboratorio on ilmoittanut, että se ei voi päätellä myrkyn lähdettä. Siitä huolimatta ulkoministeri Boris Johnson on Saksan televisiossa aikaisemmin ilmoitanut Porton Dawnin päinvastoin tietävän sen. Siis myös Salisburyn tapauksessa tiedemiehet vaiennetaan.

Syyrian kaasuiskuissa metodi on sama. Tiedemiehet ovat tutkimuksissaan, esimerkiksi MIT-yliopisto, että kaasuiskut Ghoutassa olivat kapinallisten tekemiä. Siitä huolimatta vuodesta toiseen USA ja NATO-maat Suomen media mukaan luettuna väittävät iskujen olevan Syyrian hallituksen tekemiä. Kun Ghouta on nyt vapautettu ja sieltä on löydetty kapinallisten jäljiltä lukuisia kaasunvalmistuslaboratorioita, NATO-hallitukset ja media vaikenevat.

NATO-maiden hallitukset, Suomen hallitus mukaan luettuna, eivät ymmärrä, että psykologisesti näin on mahdotonta jatkaa. Yhä suurempi osa kansalaisista ei ole enää poliitikkojen ja itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvan joukkotiedotuksen varassa.

Vaikka pommittajia palkitaan Nobel-palkinnoilla, erilaisilla EU:n rauhanpalkinnoilla ja patsailla, aika on muuttumassa. Vaaditaan tieteellisiä todisteita ja uskottavia päätelmiä kansalaisten vakuuttamiseksi. Vaikka toistaiseksi protesti on ollut reaktiivista, ehkä populistisesti kutsuttua,muutos on tulossa. Sotarikolliset eivät enää kauaa jatka presidentteinä ja pääministereinä)(Clinton, Bush, Blair, Netanjahu,Thaci,) 

Suurin osa ihmisistä sisimmässään ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin. Kaupallinen mielten manipunoinnin valta tule tiensä päähän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salisbury, Racak, UK, Suomi, Niinistö, Ahtisaari, May, Clinton

Suomi, oikeusvaltioko?

Tiistai 27.3.2018 klo 17:54

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti presidentti Niinistön johdolla karkottaa Suomesta venäläinen diplomaatti, seuraamuksena oletettuun syyllisyyteen Salisburyn myrkytykseen. Jään miettimään, onko Suomi oikeusvaltio?

Vietimme viime viikolla yli miljoona uhria vaatinen Irakin sodan alkamisen muistopäivää.  Tuohon USA:n aloittamaan sotaan liittyi solidaarisuudesta muun muassa Britannia ja Tanska, myöhemmin moni muu NATO-maa. Britannian tuolloisen pääministeri Tony Blairin syyllisyys brittien osallistumiseen on ollut pitkän aikaa komitean tutkittavana. Koko läntinen media eli sotaa kuin omaansa eivätkä puoli miljoonaa lapsiuhria herättäneet USA:n ulkoministeri Albrightissa muuta kuin kyynisen kommentin siitä, että nuo uhrit olivat "sopiva hinta".

Toinenkin vuosipäivä sattui viime viikolle – nimittäin Jugoslavian pommitusten vuosipäivä. USA:n ja Saksan ahneus sekä halu sotilaallisen ja taloudellisen vallan anastamiseen Balkanilla johti Jugoslavian hajottamiseen sodalla. Tuo hanke edellytti toisen maailmansodan holokaustin uhrien, serbien demonisoimista. Siihen käytettiin Ruder-Finn markkinointitoimistoa, jonka rahoittivat Yhdysvalloissa asuva albaani- ja kroaatti diaspora. Serbit näet halusivat säilyttää Jugoslavian liittovaltion, jossa kaikki kansanryhmät olivat saman arvoisia. Kansanmurha oli aiheuttanut serbeissä syvän turvattomuuden.

Kuten edellisessä blogissani palautin mieleenne, Suomi osallistui pommitusten mahdollistamiseen karulla tavalla. Suomen ulkopoliittinen johto esti kansainvälistä yhteisöä kuulemasta totuutta Racakin taistelusta, minkä totuuden suomalaiset oikeuslääkärit tiesivät, mutta Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto estivät tuon tiedon julkistamisen. Väärää tietoa tekosyynä hyväkseen käyttäen presidentti Clinton ja NATO ryhtyivät pommittamaan Jugoslaviaa, joka sitä ennen oli kieltäytynyt suostumasta koko valtionsa alueen NATO-miehitykseen. Tuhoiskuissa käytettiin uraanipommeja.

Pommitusten päätyttyä kesäkuussa 1999 Yhdysvallat ryhtyi välittömästi rakentamaan massiivista sotilastukikohtaansa Serbian alueelle Kosovoon. Saksa vuorostaan hankki itselleen Kroatian, Slovenian ja vähitellen koko muun Jugoslavian alueen maiden infrastruktuurin; vakuutuslaitokset, pankit, hotellit ja tiedotusvälineet.

Kyseinen tapahtuma oli ensimmäinen Suomen palvelus globaalia valtaa haalivalle USA:lle sekä siitä riippuvaiselle Saksalle. Teko merkitsi Suomen luopumista totuudesta kansainvälisissä suhteissa. Sen jälkeen Suomi "pääsi" osaksi samanmielisten joukkoa, josta tilasta ei ole enää paluuta entiseen. Olen kutsunut sitä nilkin rooliksi gangsteriporukassa.

Suomi hyväksyy nykyisin kyselemättä USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ja nykyisten NATO-maiden edelleen jatkuvat sodat Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä. Taloudellinen ja aseellinen tuki terroristeille, silloin kun se edistää "liittolaisten" geopoliittisia päämääriä, joudutaan hyväksymään.

Useat brittipolitiikot ovat viitanneet oikeusistuimen Britanniassa tulleen siihen tulokseen, että ei ole varmaa, mitä Salisburyssa käytetty kemiallinen aine oli.Sen lisäksi ei ole mitään näyttöä siitä, että aine olisi peräisin Venäjältä.

Normaalin syyllisyyden selvittämisprosessin ohittaminen ja syyllisyyden julistaminen välittömästi tapahtuman jälkeen viittaa provokaatioon. Britannian hallitus on toistaiseksi tuntemattomin motiivein halunnut voimistaa russofobiaa ja erityisesti jo vuosia kestänyttä Putinin vastaista kampanjaa.

WILPF- rauhanjärjestön 100- vuotis juhlakokouksessa Haagissa muutama vuosi sitten saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja Sabine Schiffer totesi Putinin vastaisen kampanjan olevan hyvin suunniteltu ja sitä edistämään on palkattu Hill&Knowlton markkinointitoimisto. Tällä markkinointitoimiston johdolla oli itselläänkin kytkös Ukrainan ja USA:n välisiin liikesuhteisiin. Toisin sanoen markkinointitoimisto edisti paitsi tilaajan etua, myös omaa taloudellista etuaan.

Suomen Yle on tarjonnut niukasti tietoa Salisburyn myrkytyksestä. Se on kokonaan unohtanut oikeusistuimen päätökset. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän tiedotustiaisuuden jälkeen olisi luullut, että Yle ja muut tiedotusvälineet olisivat kiireesti hankkineet ohjelmiinsa ja haastatteluihinsa kansinvälisen oikeuden asiantuntijoita. Sen sijaan Yle kutsui A-studioon mielipiteistään tunnetun ex-suurlähettiläs Himasen ja varmemmaksi vakuudeksi viittaa nettisivuilleen – jälleen mielipiteistään tunnettuun UPI:n johtajaan Teija Tiilikaiseen.

Tiedotusvälineet ovat visusti vaienneet myös siitä, mitkä maat eivät ole karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Luxemburg on edellyttänyt joitakin todisteita, ennenkuin reagoidaan. Irlanti, Portugal, Itävalta, Malta,Slovenia, Kypros ja Bulgaria eivät ole kiiruhtaneet päätöksissään. Miksi Suomi?

Harva poliitikko on kyseenalaistanut presidentin ja pääministerin päätöksen. Erkki Tuomioja on ilmoittanut facebook-sivuillaan, että hän ei olisi moista päätöstä tehnyt. Tosin hän heittää skorpionin piston Venäjälle päin – selustansa varmistaakseen. Hän toivoo, että Suomen oikeusvaltioperiaate ei laskeutuisi Venäjän tasolle!

Katsotaanpa: Montako miljoonia uhreja vaatinutta laitonta sotaa USA/EU on käynyt?

Ryhmä, johon Suomen halutaan samaistuvan on käynyt Irakin sotaa Irania vastaan, Jugoslavian hajottamissotaa, Afganistanin sotaa, Irakin sotaa, Libyan sotaa, Syyrian sotaa, Jemenin sotaa sekä välillisesti tukenut Israelia sen hyökätessä Libanoniin ja tuhotessa Gazan.

Toisen maailmansodan aikana 25 miljoonaa venäläistä uhrasi itsensä pelastaakseen Venäjän ja Euroopan natsismilta. Käsittääkseni Venäjä ei tule sallimaan Euroopassa nousevan natsismin hyväksymisen  ja juutalaisvastaisuuden leviämistä omien rajojensa sisälle.

Suomi tunnusti kiihkeän katolisen ja fasistisen Kroatian toisen maailmansodan aikana vaikka maa oli säätänyt serbien ja juutalaisten tuhoamisen oikeuttavat lait. Moni seikka politiikassamme muistuttaa tuota aikaa. Venäjä-vastaisuus on tullut serbi- ja juutalaisvastaisuuden tilalle. Venäläiset ja serbit ovat ortodokseja. Kuinka paljon Suomen ja EU:n päätöksissä heijastuu toisen maailmansodan kauhujen vastuun kieltäminen?

Britannian motiivit ehkä paljastuvat myöhemmin. EU:n edellyttämä solidaarisuus oikeusvaltion murentamisessa ennustaa pahaa. Suomen median myötäily on vastuutonta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomiko oikeusvaltio?, Venäläisen diplomaatin karkotus, presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä, Yle,

Aseveljet ja tunneveljet

Lauantai 11.11.2017 klo 19:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin eilen Teema-kanavalta Bernhard Schlinkin Lukija-nimisen kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Olin lukenut kirjan sen ilmestyttyä ja nyt elokuvan tarkkuus ja moniulotteisuus jälleen saivat ihailun ja ihmetyksen aikaan.

Kirjan päähenkilöt ovat nuori poika ja lukutaidoton raitiovaunun rahastaja. Heillä on lyhyt suhde nuorukaisen ollessa 15 -vuotias. Suhteen ytimessä on se, että tapaamisten aikana poika lukee klassikkoja intensiivisesti kuuntelevalle rakastetulleen. Rakastettu katoaa.

Rahastaja olisi työteliäisyytensä vuoksi saanut ylennyksen, mutta ei voinut ottaa sitä lukutaidottomana vastaan. Sen sijaan hän haki työtä Siemensiltä ja joutui keskitysleirin vartijaksi.

Opiskellessaan lakia poika joutui seuraamaan keskitysleirin vartijoiden oikeudenkäyntejä. Kauhukseen hän havaitsi entisen rakastettunsa olevan yksi syytetyistä. Tuomari kysyi toistuvasti kaikilta syytetyiltä, tiesivätkö he mitä juutalaisille tapahtuisi sen jälkeen kun vartijat lähettivät heidät eteenpäin. Tähän kysymykseen nainen joutui vastaamaan, että oli lähetettävä, koska piti saada tilaa uusille. Nainen sai elinkautisen vankeustuomion.

Samaan aikaan kun katsoin elokuvaa, mielessäni liukui kuvia marsalkka Mannerheimin rasistisella periaatteella pystytetyistä keskitysleireistä Itä-Karjalassa. Siellä kymmenet erilaiset viranhaltijat näkivät päivittäin ihmisten kuolevan nälkään, tauteihin, pahoinpitelyihin ja raskaaseen työhön. Nämä yli 20 000 siviiliä, naisia, vanhuksia ja lapsia olivat joutuneet jättämään koteihinsa vuoden vilja- ja juurikasvarastot ja lähtemään jääkylmissä karjavaunuissa kohti Petroskoita.

Ketään ei haastettu oikeuteen vastaamaan kysymykseen: tiesittekö näiden vauvojen ja vanhusten kuolevan? Mitä teitte? Monet minua myöhemmin opettaneet professorit olivat tutkineet leirien olot ja havainneet ne hygieenisesti ala-arvoisiksi ja ravinnon täysin riittämättömäksi pitääkseen vangit hengissä. Pelkästään heinäkuussa 1942 500 ihmistä kuoli ja heitettiin nimettöminä yhteishautaan.

Saksalaiset ovat tuominneet juutalaisten kansanmurhaan osallistuneita. Kukaan ei tänä päivänä uskoisi saksalaisten ryhtyvän uudestaan kaasuttamaan juutalaisia. 

Juutalaisten ohella Euroopassa suoritettiin myös serbien kansanmurha. Saksan kanssa liitossa toimiva fasistinen Kroatia laati keväällä 1941 paitsi juutalaisten mutta myös serbien kansanmurhan mahdollistavan lain. Saksalaiset, kroaatit ja natsien kanssa liittoutuneet Bosnian muslimit kokosivat voimansa serbien tuhoamiseen. Keskitysleirejä perustettiin 17, joista suurin oli Jasenovac. Lapsi-serbeille oli oma keskitysleiri Sisakissa. Kroaateilla oli erityinen serbileikkuri, nahkahihnaan ranteeseen sidottava käyrä veitsi, jonka avulla serbi-uhrin kaula voitiin kätevästi ja nopeasti katkaista.

Sodan aluksi maaliskuussa 1941 Saksa pommitti Jugoslavian, nykyisen Serbian pääkaupunkia Belgradia. Yhden päivän aikana kuoli 17.000 asukasta.

Serbit, kroaatit ja sloveenit rakensivat sodan jälkeen yhteisen Jugoslavian liittovaltion turvaamaan kaikkien etnisten ryhmien tasaveroiset oikeudet. Serbejä asui niin Kroatian, Bosnian kuin Serbian alueella. Serbit kokivat Jugoslavian olevan heidän turvansa.

Välittömästi Saksojen yhdistymisen jälkeen ja Itä- Euroopan sosialismin kaaduttua Yhdysvallat ja Saksa alkoivat suunnitella Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti.  Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtyneet natsit ja albaanit lobbasivat Yhdysvaltojen kongressia ja siirtyivät takaisin Balkanille.

Balkanin hajottamissotien alettua monelle alueen asukkaalle tuli mieleen toisen maailmansodan aika. Samat natsi-vaatteet ja sama juutalais- ja serbivastainen propaganda.

Entinen fasistinen Kroatia itsenäistyi Saksan avulla. Bosnia sai NATO-miehityksen. Serbit eivät suostuneet alistumaan USA:n ja Saksan suunnitelmaan miehittää NATO:n avulla loputkin Jugoslaviasta. USA ja monet NATO-maat kouluttivat ja tukivat Albanian puolelta tulevia KLA:n terroristeja samalla tavalla kun ne olivat tukeneet Bosnian puolella kalifaattia rakentavia muslimeja. Serbi-poliisit ja armeija pyrkivät estämään heidän tihutyönsä serbejä ja serbien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä toimivia albaaneja vastaan.

Yhdysvallat halusi pommittamalla saada Balkanin haltuunsa. Se oli uhannut koko 1998-luvun tehdä niin. Bilderberg -ryhmä oli antanut vihreää valoa jo 1996. Britannian pääministeri Tony Blair ja Yhdysvaltain presidentti Clinton sopivat vuonna 1998 asiasta.

Racakin kylässä käytyä poliisien ja KLA-terroristien välistä taistelua käytettiin provokaationa pommitusten aloittamiselle. Taistelun uhrien väitettiin olevan raa'an joukkomurhan uhreja. Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään ruumiinavaukset ja tutkimaan olivatko uhrit taistelun vai teloituksen uhreja.

Jugoslavialaiset oikeuslääkärit ja suomalaiset tutkivat ruumiit yhdessä siten, että jugoslavialaisen avatessa suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen seurasi. Loppupäätelmät olivat samat. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita, mahdollisesti yhden kohdalla laukaus oli tullut melko läheltä.

Maailman lehdistö, YK, ETYJ, Euroopan maiden hallitukset olivat jo viikkojen ajan olleet propagandan kohteena. Kaikille oli uskoteltu, että kyseessä oli raaka joukkomurha. Ranskalainen TV-toimittaja ja sanomalehtilehtimies olivat olleet paikalla koko taistelupäivän. He olivat filmanneet koko päivän tapahtumat ja olleet paikalla myös illalla. Heidän tapahtumatietonsa olivat samat kuin Jugoslavialaisilla.TV-filmi ja lehtiartikkelit vahvistivat asian.

Suomalaisten oikeuslääkäreiden lausunto oli avainasemassa. Suomen ulkoministeriö oli asettanut oikeuslääkäriryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta päätellä mitään kuolinsyystä tai tapahtumista, jotka johtavat kuolemaan. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät oikeuslääkäriryhmän raportin julkistamisen ja kielsivät lääkäreitä allekirjoittamasta yhdessä jugoslavialaisten kanssa lausuntoa, jossa he olivat yksimielisiä.

Helena Ranta piti tiedotustilaisuuden, jossa hän johti tiedotusvälineitä harhaan. Sen sijaan, että hän olisi sanonut mitä lääkärit olivat löytäneet, hän alkoi kutsua tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan" "koska siinä kuoli niin monta henkilöa".

Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota käytettiin juutalaisiin kohdistuneesta holokaustista, koska mitään vastaavaa ei ollut aikaisemmin tapahtunut ja tapahtuma haluttiin nimetä. Nyt siis Helena Ranta kutsui poliisien ja terroristien välistä taistelua "rikokseksi ihmisyyttä vastaan". 

Lopullisessa tiedotustilaisuudessa Helena Ranta käytti Saksan ulkoministerön opettamia lauseita. Hän ei kertonut sitä, minkä hänen työtoverinsa, oikeuslääkärit olivat tieteellisesti todenneet tapahtuneeksi.

Amerikkalaiset lehdet ja presidentti Clinton käyttivät Helena Rannan mahdolliseksi tekemiä näkökohtia perusteena pommitusten aloittamiselle. Oikeuslääkärit, tiedemiehet joutuivat vaikenemaan. Vasta kaksi vuotta pommitusten jälkeen he julkaisivat tutkimustulokset tieteellisessä lehdessä, mutta Suomen maine luotettavana tieteellisesti ja objektiivisesti tutkimustuloksiaan kansainväliseen käyttöön antavana maana oli tuhoutunut. Vika ei ollut lääkäreiden vaan poliittiselle painostukselle alistuneen Helena Rannan.

Saksa siis pommitti, nyt yhdessä muiden NATO-maiden kanssa, toisen maailmansodan natsi-holokaustin uhreja jälleen. Kukaan ei voisi kuvitella Saksan pommittavan Tel Avivia. Jugoslaviasta jäljelle jäänyt Serbia pommitettiin maan tasalle. Köyhdytetyt uraanipommit, ohjukset tuhosivat yötä päivää Tonavan yli vieviä rautatie- ja maantiesiltoja, petrokemian laitoksia autotehtaita, satoja kouluja, TV-aseman, sairaaloita. Koskaan ei ole aikaansaatu vastaavaa ekokatasrofia. Myrkyt valuivat myös Tonavaan.

Bosnian sodan aikana Saksan ulkoministeri Kinkel sanoi "Serbit on saatava polvilleen". Propagandan halukkaasti uskonut Joschka Fischer vuorostaan totesi 1999, ettei ole kuullut mitään niin hirveätä kuin mitä Racakissa tapahtui. Hän lietsoi pommitusintoa. Saksa pommitti vastoin omaa perustuslakiaan.

Suomi otti mallia keskitysleireihinsä Saksasta. Valkoinen Suomi oli rakentanut keskitysleirit jo sisällissodan aikana ja tuomitsi tuolloin punaisia valkoisten pidättäminä, valkoisten syyttäminä, valkoisten tuomitsemina porvarillisen tynkäeduskunnan säätämillä laeilla.

Vielä viime viikkoina olen kuullut kaupungihallitusten evänneen punaisten hautamuistomerkkeihin vainajien nimien kaivertamisen. Toisaalla kirkko on estänyt samoin satojen punaisten vainajien nimen kirjoittamisen hautamuistomerkkeihin. 

Mistä tämä tunneköyhyys on peräisin? Samalla tavoin kun Siemens tuskin joutui paljoakaan kärsimään keskitysleirien pidostaan ei myöskään Mannerheim joutunut vastuuseen omista sotarikoksistaan tai vankileirin sadistiset vartijat kuolevista vangeistaan. Hyytävintä on se, että ruotsinkieliset suomalaiset ovat äänestäneet Mannerheimin toiseksi arvostetuimmaksi ruotsinsuomalaiseksi Tove Janssonin jälkeen. Samoin se, että rankaisemattomuuden periaatetta nauttivaan NATOon liittyminen on saanut ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaan kannatuksen.

Mistä tämä suomalaisten ja saksalaisten tunneköyhyys on peräisin? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Clinton, Suomi, Saksa, keskitysleirit, tunneköyhyys, juutalaiset, serbit, kreikkalaiset

Natsi-Saksa ja Natsi-Suomi ovat jälleen täällä

Torstai 25.5.2017 klo 11:10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen aloitti uuden natsismia muistuttavan aikakauden. Saksa ei aikaillut alkaessaan hamuta taloudellista hyötyä Yhdysvaltojen vanavedessä.

Yhdysvallat oli jo presidentti Reaganin aikana alkanut järjestelmällisen suunnitelman Jugoslavian hajottamiseksi ja Balkanin sotilaalliseksi valloittamiseksi. Se tarvitsi suunnitelman toimeenpanoon ikiaikaisen liittolaisensa Saksan tukea.

Yhdysvaltojen oikeistolaiset pääomapiirit olivat jo 1930-luvulla tukeneet Hitlerin aseistamista tämän suunnitellessa hyökkäystään Neuvostoliittoa vastaan ja laajempaa maailmanvalloitusta. Pääomapiirit pitivät maailmansotaa välttämättömänä USA:n talouslaman ratkaisemiseksi aseteollisuuden avulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan paenneet natsit keräsivät albaani-diasporan rinnalla rahaa tukeakseen Jugoslavian hajotusta. Toisen maailmansodan aikaiset natsi-liittolaiset Kroatia ja Saksa löysivät jälleen toisensa. ItäSaksan entisistä asevarastoista kuljetettiin aseita väkivaltaisesti Jugoslaviasta itsenäistymään pyrkivään Kroatiaan.

Saksa vaati EUta hyväksymään Kroatian itsenäisyyden 1992 siitä huolimatta, että maa oli ensimmäisten monipuoluevaalien jälkeen säätänyt rasistisen perustuslain, jossa aikaisemmin tasa-arvoiset serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi. Sen lisäksi mitkään muutkaan itsenäistymisen edellytykset eivät olleet voimassa. On hyvä muistaa, että toisen maailmansodan aikana Saksa oli tukenut fasistisen Kroatian muodostumista. Kroatia sääti tuolloin lain, joka teki mahdolliseksi serbien kansanmurhan. Niin saksalaiset kuin kroaatit tappoivat yhteensä yli miljoona serbiä vain siksi, että he olivat serbejä.

Väkivaltaisesti, USA:n ja EU:n tuella suoritettujen Slovenian, Kroatian ja Bosnian itsenäistymisjulistusten ja tunnustamisten jälkeen seurasi uusi serbien kansanmurha, jossa Saksan rooli oli ratkaiseva.

Yhdysvallat aseisti kroaatteja ja Bosnian muslimeja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. Saksa tuki kroaatti-armeijan hyökkäystä Bosnian puolelle nujertamaan serbien vastarintaa. Kun Britannia olisi halunnut asettaa talouspakotteet Kroatialle tämän tunkeutumisen johdosta, Saksa esti sen.

Saksan sosialidemokraattisessa puolueessa tapahtui merkittävä muutos, joka vaikutti koko Euroopan tilanteeseen. Suuri osa Euroopan sosialidemokraattisista puolueista omaksui opportunistisen Britannian labourin johtajan Tony Blairin kolmannen linjan. Blair liittoutui Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa Jugoslavian serbien lopullisessa murskaamisessa.

Tunnetun kaavan mukaan USA ja NATO-EU leimasivat propagandassaan serbien vaaleilla valitun johtajan Milosevicin Hitleriksi samoin kuin myöhemmin Saddam Husseinin, Gaddafin, Assadin jne. jotta sotilaallinen hyökkäys saataisiin oikeutetuksi.

Bosnian serbien ja Serbian serbien puolustaessa perustuslaillisia oikeuksiaan USA:n ja EU:n tukemia jihadisteja ja albaaniterroristeja vastaan heidät demonisoitiin. Muslimi-kalifaattia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin tukena Sarajevossa oli yhdysvaltalainen kenraali John Galvin. Kroaattien ajaessa 250.000 serbiasukasta Kroatian Krajinasta, kroatian joukkoja oli kymmenen kuukauden ajan valmentanut yhdysvaltalaisten kenraaleiden MPRI organisaatio.

Sosialidemokraattisten EU-johtajien peruste sotatoimilleen oli "humanitaarinen interventio". Bill Clintonin ja Tony Blairin johdolla NATO ryhtyi haltuunottosuunnitelmansa mukaan pommittamaan Jugoslavian hajotuksesta jäljelle jäänyttä osaa Serbian ja Montenegron muodostamaa Jugoslaviaa. Tavoitteena oli aikaisemmin toteutuneen Bosnian NATO-miehityksen lisäksi toteuttaa Kosovon miehitys ja myöhempi haltuunotto. Tämän saavuttamiseksi USA ja monet NATO-maat rahoittivat ja ohjasivat albaaniterroristien KLA-järjestöä, joka oli kunnostautunut elin- ja huumekaupassa ja joidenjohtaja oli Interpolin etsintäkuulutettujen listalla. KLA:n avulla lietsottiin sieppauksia ja murhia. Kun poliisi puuttui toimintaan syntyi "humanitaarinen ongelma".

Saksan sosialidemokraattien moraalinen kriisi kulminoitui tähän pommitukseen. Oscar Lafontaine, entinen puolueen puheenjohtaja ja ministeri, erosi hallituksesta vain pari päivää ennen pommitusten alkamista. Saksa osallistui perustuslakinsa vastaisesti pommituksiin. Huonoa omaatuntoa kuvaa se, että se keskeytti pommitukset vuorokauden ajaksi, joka oli toisen maailmansodan aikaisen Belgradin pommituksen vuosipäivä. Tuossa pommtuksessa kuoli yhden päivän aikana 20.000 belgradilaista.

Saksa hyötyi Jugoslavian hajottamisesta taloudellisesti. Se on ostanut halvalla erityisesti Kroatian, mutta myös Serbian infrastruktuurin. Kroatian pankit, vakuutuslitokset, hotellit jne ovat saksalaisomstuksessa. Myös serbit kuulevat uutisiaan saksalaisomisteisesta mediasta. Tony Blair toimii Serbian pääministerin neuvonantajana maan taivuttamiseksi ylikansallisen pääoman toimenpideohjelmaan.

Saksa on yhdistymisellään "ansainnut" natsirikosten unohduksen. Ei ole enää Neuvostoliittoa eikä DDRää muistuttamassa siitä kouriintuntuvasti.

Entä Suomi sitten. EUun liittymisen jälkeen Suomi on kokenut saman natsiajan unohduksen.  Heti 1990-luvun alussa puolustusministeri Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian mikäli se koskaan oli hävinnytkään. Natsimielisinä kielletyt suojeluskunnat ja lotat nousivat uuteen arvoon samaan aikaan kun sisällissodan hävinneen osapuolen kunnia edelleen odottaa palautustaan. Marsalkka Mannerheimin rooli rasististen suomalaisten Itä-Karjalan keskitysleirien suunnittelijana, pystyttäjänä ja hallinnoijana painetaan villaisella.

Saksan johtaman EU:n uusi rooli antaa myös Suomelle mahdollisuuden toteuttaa osuuttaan uuden militarismiin pohjautuvan maailmanvalloituksen rattaana. Kokoomuspuolue on ottanut ohjat niin ulko- kuin sisäpolitiikassa. Rauhaan ja yhteistyöhön uskonut presidentti Kekkonen piti kokoomusta vaarallisena Suomelle.

Suomen politiikassa tapahtui käänne Martti Ahtisaaren tultua valituksi presidentiksi. Hän edusti Yhdysvaltojen ja NATOn myötäilyyn perustuvaa "humanitaarista interventio"-politiikkaa. Hänen tuellaan sosialidemokraattinen puolueen moraali mureni. Mauno Koivisto oli selkeästi NATOa vastaan ja halusi hyvät suhteet Venäjään. Ahtisaari oli päinvastainen.

1930-luvulla sosialidemokraattinen puolue oli vastaavassa tilanteessa. Väinö Tannerin edustama osa tuki sotapropagandaa ja kehotti työväestöä liittymään suojeluskuntiin, järjestöön, joka vain pari vuosikymmentä aikaisemmin oli teloittanut työväestöä tuhatmäärin.

Natsi-Saksan juutalaiset on korvattu venäläisillä. Militarismin voimistamiseksi tarvitaan vihollinen ja se on muovattu venäläisten rooliksi. Natsi-Saksan suurin uhrauksin voittanut moraaliltaan ylivertainen kansa on leimattu halveksittavaksi joukoksi. Serbit olivat myös kansa, joka omalla taistelullaan voitti natsi-kroaatit ja saksalaiset toisen maailmansodan aikana.

Tämä uusi "juutalaisten" joukko, venäläiset ja serbit, on saatu aikaan voimakkaalla propagandalla. Suomessa propagandaa hoitavat Helsingin Sanomat, Yle, Otava ja WSOY.

Yle on oikeistohallitusten vallassa ja todistettavasti lobbaukselle alttiina. Helsingin Sanomien historia pohjautuu sotavankitoimiston johtajaan Eljas Erkkoon, joka ennen talvisotaa ulko/puolustusministerinä neuvotteli Saksan ja Ison-Britannian sotilasjohdon sekä Pohjolan päämiesten ja ulkoministerien kanssa siitä, että Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ei Suomen toimesta estettäisi.

Otava kustansi Mannerheimia ihannoivat muistelmat, jotka kirjoitti Ranskan ja USA:n tiedustelupalvelussa työskennellyt päämajan tiedustelu-upseeri Aladar Paasonen.

WSOY:n historiaan liittyy Valtiollisen poliisin johdossa toiminut Eino Suolahti, jota jyrkkyytensä johdosta kutsuttiin Eino veriseksi. Hän oli IKL:n fasistisen isänmaallisen kansanliikkeen perustajia, Uuden Suomen johtokunnan jäsen ja sotien jälkeen hänen poikansa Eino E.Suolahti oli WSOY:n kirjallinen johtaja. Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien organisoija Heinrich Himmler vietti kesäisiä päiviä heidän huvilallaan.

Suomen media ja kustannustoiminta on merkittäviltä osin muovautunut EU:n edellyttämän uuden rasistisen natsiajan edistäjäksi. Venäläiset, uudet juutalaiset, ovat ilman todisteita syylliset milloin mihinkin keksittyyn epäkohtaan. Siten Suomen mediasta ja kirjallisuudesta on turha etsiä totuudenmukaista kuvaa Balkanin tilanteesta, Ukrainan vallankaappauksesta tai Syyrian konfliktista.

Natsiaikaa muistuttava joukkopsykoosi on valmis. Näen mielessäni käsivarret kohoamassa USA:n ja Saksan pääomapiirien vallan edellyttämmään ojoon ylös oikealle.

Tämä valta edellyttää sotia ja niiden aiheuttamaa kansainvaellusta. Tämän vaelluksen uhrit otetaan vauraaseen Eurooppaan, mutta heille maksetaan mitätöntä palkkaa. Sotien aiheuttama jihadismi otetaan vastaan pääomien tarpeiden sivutuotteena. Terroritekojen perusteella poliisien ja armeijoiden miesvahvuutta kasvatetaan. Näillä miesvahvuuksilla saadaan myös reiluja työoloja vaativat kansalaiset kuriin. Kyynelkaasulla, pampuilla pomminvarmoilla miehistönkuljetusajoneuvoilla.

Saksan ja Ruotsin hallitukset vaativat kansalaisia sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Uuteen Saksaan, uuteen Ruotsiin. Se ei ole ainoastaan monikulttuurisuutta vaan sotien ja väkivallan hyväksymistä, armeijoiden läsnäoloa kaduilla ja lentokentillä. Uusi uljas aikausi on edessämme. Unohtakaamme empatia ja moraali. Pääoman tarpeet ovat omiamme tärkeämmät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: natsi-Saksa, natsi-Suomi, Euroopan sosialidemokratia, Lafontaine, EU-jihadistit

Syyrian sota - Jugoslavian hajotuksen kopio

Perjantai 7.4.2017 klo 10:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Syyrian "kaasuisku"-provokaatio on kopio muista jihadistien ja terroristien suorittamista provokaatioista, jotka ovat palvelleet USA:n ja entisten siirtomaavaltioiden vaikutusvallan laajentamisen etuja. Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vapautunut osallistumaan näihin valloitusretkiin oppipoikana.

Suurvallat, Suomen kohdalla erityisesti Saksa palkitsevat kuuliaista oppilasta taloudellisesti ja sotavoimalla. Eilisessä puheenjohtajien vaalikeskustelussa pääministeri Sipilä kehui sijoituksia nyt tulevan. Onhan SOS-hallitus myymässä Suomea polkuhintaan vastapalvelukseksi globaalin pääoman vallan suosiosta.

Ylikansallisen pääoman hallussa oleva läntinen valtamedia kauhisteli Syyrian sodan keskivaiheilla jihdistien suorittamia kaulojen katkaisuja, mikä ei estänyt USA:ta liittolaisineen rahoittamasta ja aseistamasta näitä. Se ei myöskään Bosnian sodan aikana paheksunut Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettujen taistelijoiden suorittamia kaulojen katkaisuja, koska teloitetut olivat serbejä, joille valtio ja perustuslaki olivat puolustamisen arvoisia.

Bosnian presidentti Izetbegovic oli julistanut perustavansa islamilaisen kalifaatin Balkanille. Hänen laatimaansa Islamilaista julistusta oli levitetty vuodesta 1970. Jugoslavian oikeusjärjestelmä piti hänen toimintaansa valtiopetoksena ja tuomitsi hänet vankilaan. Tämä ei estänyt USA:n presidentti Clintonia liittoutumasta hänen kanssaan 20v myöhemmin, jolloin Izetbegovic oli lännen avustuksella valittu presidentiksi vaikka ei vaaleja voittanutkaan.

Bosnian sodassa Yhdysvallat toimi Izetbegovicin ilmavoimina. Hedelmätori- ja leipäjono räjäytykset toimivat provokaationa, joissa syyttävä sormi osoitettiin serbeihin ja vain tunteja Izetbegovicin joukkojen suorittaman provokaation jälkeen NATO-sai käskyn pommittaa uraanipommeilla Bosnian serbejä.

Kosovon sodan kohdalla 1999 Racakin kylän taistelu kuvattiin teloituksena ja teurastuksena kuten nyt Syyrian "kaasuiskut", jotka molemmat, sekä Goutan että nyt Idlibin maakunnassa tapahtuneet provokaatiot toimivat yllykkeenä NATO-maiden pommituksille. Asioista perillä olevat tietävät, että Jugoslavian hajotus suunniteltiin 1980-luvulta lähtien USA:n ja Saksan yhteisenä projektina. (Kuvaan asian kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä)Samoin Syyrian hajotusta on valmisteltu vuodesta 2001 lähtien myös Yhdysvaltojen ja Saksan projektina. Toki Lähi-Idän entiset siirtomaavallat Iso-Britannia ja Ranska tukevat hanketta.

Suomalaisuus muuttuu yhä vastenmielisemmäksi, mitä paremmin tutustuu Suomen julkisuuteen nostettujen kansainvälisten toimijoiden Martti Ahtisaaren, Elisabeth Rehnin, Helena Rannan ja Pekka Haaviston käyttäytymiseen USA:n ja Saksan palvelijoina.

Suomen ulkoministeriö ja valtamedia ovat systemaattisesti asettuneet Syyrian hajottamaan pyrkivien USA:n ja NATO-maiden jihadistipalkkasotureiden puolelle. USA:n johtavat turvallisuusasiantuntijat ovat todistaneet senaatille, että Syyriassa heidän palkkasotureissaan on vain yhden käden sormilla laskettava määrä maltillisia henkilöitä.

Suomen valtamedia on nostanut ainoaksi tietolähteekseen al qaidaan liitetyn yhden miehen tietotoimiston Syrian observatory for human rights. Koko länsimedia, joka edustaa presidentti Obaman ja NATO:n tavoitteita Syyriassa käyttää samaa lähdettä, minkä vuoksi Suomen media voi viitata läntisiin lähteisiin halutessaan harhauttaa suomalaisia. Kuinka kauan suomalainen lelukuljettaja Adham saikaan esitellä käsityksiään suomalaisessa julkisudessa ex ulkomisteri Tuomiojan rinnalla.

Olin läsnä ensimmäisessä laajassa Suomen YK-liiton järjestämässä Syyria-seminaarissa, jossa puhuivat ulkoministerimme lisäksi Free Syrian Armyn (joka liitettään al-qaidaan) edustaja. Ketään ei vaivannut se, että paikalla ei ollut Syyrian hallituksen edustajaa. Siis YK-liiton tilaisuus ja näin vino. Suomen media ei ole tähän päivään mennessä kuvannut minkälainen valtio Syyria on. Minkälaista tuholaistoimintaa USA liittolaisineen on sen varalle suunnitellut.

Olen kuvannut tammikuun 2016 blogissani Thierry Meyssaniin viitaten saksalaisen Volker Perthesin ja yhdysvaltaltojen Libanonin suurlähettilään suunnitelman Syyrian jaosta. Samat henkilöt ovat esitelleet hankettaan Bilderberg -ryhmän kokouksessa. Prosessissa Saksa on vähätellyt muslimiveljeskunnan militanttisuutta aivan kuten presidentti Clinton vähätteli Izetbegovicin jihadismia.

Toisin sanoen kauloja voi katkoa, kaasuiskuja ja joukkosurmia voi tehdä, kunhan media saa ne osoitettua hallitusten (Jugoslavian, Syyrian) tekemiksi, jotta suurvallat pääsevät taloudellisiin ja valtapoliittisiin tavoitteisiinsa.

Sotatoimien laannuttuakin on osoittautunut tärkeäksi, että propagandaa jatketaan hellittämättä, sillä globaalin vallan haltuunotto on vielä kesken. Jugoslavian kohdalla laillisuuden puolustaja serbit on asetettu syytteeseen NATO.maiden tuomioistuimessa. Sama hanke on tekeillä "Assadin sotarikosten" tuomitsemiseksi. Suomalainen Elisabeth Rehn on kunnostautunut serbien "hirmutekojen" maineen ylläpitäjänä sen sijaan, että hän kertoisi objektiivisen totuuden. Jokainen halukas voi katsoa dokumenttifilmin "Weight of Chains" tai Sarajevo Ricochet, jossa tapahtumien kulku ja poliittiset taustat paljastuvat. Ne katsottuaan voi verrata Elisabeth Rehnin tarinoita dokumentteihin.

Syyrian sodan NATO-propaganda on voimissaan. Al-Qaidan länsirahoitteinen Valkokypärät on saanut oman propagandaelokuvansa, joka voitti Hollywoodin Obama-huumassa Oscarin. Obaman USA on kansainvälisten lakien vastaisesti liittolaisineen tunkeutunut Syyrian valtion alueelle kuten Turkkikin. Mitä talouspakotteita YK on asettanut näille valtioille? Mitä kaupan rajoitteita näille valtioille vaaditaan. USA:n lentokoneet tappoivat 62 Syyrian armeijan sotilasta yhdellä iskulla. Verratkaa tätä verettömään Krimin siirtymiseen autonomisesta Ukrainan alueesta äänestyksellä Venäjään.

Suomi on mukana tässä kansainvälisessä tragediassa oppipojan roolissa. Militarismi on korvannut rauhan ja ystävyyden. Aseellinen "kumppanuus" on nykyajan ystävyyttä. Luotettavuus on osoitettava niin hallituksessa, eduskunnassa kuin mediassa. Kiltisti kerjäävälle koiralle heitetään luu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaasuprovokaatiot, Ahtisaari, Tuomioja, Elisabeth Rehn, Syyrian sota, jihadismi, Jugoslavian hajotus, Suomi jihadistien tukijana

Vanhemmat kirjoitukset »