Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Suurpääoma, propaganda ja sensuuri Niinistön kampanjan tukena

Sunnuntai 21.1.2018 klo 13:05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö on käynyt koko toimikautensa ajan vaalikampanjaa seuraavalle kaudelle. Hänen keinonsa ovat ennenkuulumattomia. Valtiollinen sensuuri ja propaganda ovat tulleet vielä sotien aikaista toimintaakin tehokkaampina voimaan.

Niinistön aikaisemmin johtama puolue, selvimmin Alexander Stubb'in toimesta, on median päätoimittajien ohella ilmoittautunut Suomen Nato:on liittymisen kannattajaksi keinoja kaihtamatta. Stubbin väitteitä esimerkiksi Georgian sodasta ei mediamme ole välittänyt korjata vaikka Stubbin puheissa hyökkääjä muutettiin uhriksi ja päinvastoin. Toisin sanoen propagandassa tarkoitus pyhittää keinot.

Propagandan tehtävänä on saattaa yleinen mielipide kannattamaan asioita, joita normaalin harkinnan perusteella yksilöt eivät kannattaisi. Kyselyissä suomalaiset eivät kannata sotilasliitto NATO:on liittymistä mutta presidentinvaali-gallupeissa he sanovat kannattavansa Niinistöä, joka on jo vienyt Suomen isäntämaasopimuksen avulla, sivuovesta NATO:on ja aikoo "Eurooppalaisen pilarin" avulla jykevöittää tätä liittoutumista.

Media on omien ylikansallisia pääomapiirejä palvelevien tavoitteidensa perusteella tukenut mielikuvia, joilla presidentistä on annettu kuva tavallisena tietokonepelejä pelaavana, rullaluistelua harrastavana, valtionpäämiehiä kunniallisesti tapaavana rehtinä miehenä, joka on säästäväinen ja tuleva suloisen pikkulapsen isä.

Tosiasiassa Suomessa ei koskaan ole käyty vaaleja niin karkean uusliberaalin valtiollisen vallankäytön, sensuurin ja propagandan vallassa kuin nyt.

Lähes 20 vuotta sitten suurimpien sanomalehtien päätoimittajat ilmoittautuivat NATO:n kannattajiksi, minkä seurauksena lehtien linjana on ollut toteuttaa sellaista uutisointia ja tukea poliitikkoja, jotka tukevat tätä tavoitetta.

Sauli Niinistön valinta presidentiksi 6 vuotta sitten oli kuin lottovoitto näiden suurpääoman päämäärien toteuttamiseksi. Pääomat ovat tietenkin ylikansallisia ja siten propagandan täytyy myös olla ylikansallista.

Kansalaisten ei kuitenkaan pidä huomata olevansa propagandan kohteena, joten tiedonvälityksen täytyy pystyä ylläpitämään illuusiota oikeudenmukaisuuden toteutumisesta siitä huolimatta, että ylikansallisesti tarkasteltuna oikeudenmukaisuus ei toteudu.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen ja saaliinjaon yhteydessä Suomen media ja diplomaatit tukivat näiden valtioiden pyrkimyksiä. Toisen maailmansodan uhrit, serbit, leimattiin natseiksi, mikä oikeutti heidän kimpuunsa käymisen toistamiseen. Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel jopa vaati toimittajille, että "serbit on saatava polvilleen" kun Saksa samaan aikaan julkisuudelta piilossa tuki aseellisesti ja taloudellisesti entisiä Kroatian natsi-liittolaisiaan. Samalla USA ja Saksa tukivat kalifaattia rakentavia muslimi-jihadisteja ja albaaniterroristeja nostaen nämä terroristit valtaan Serbian Kosovossa.

Sama tapahtui Syyriassa ja Ukrainassa. Syyriassa tuettiin jihadisteja ja Ukrainassa natseja.

Suomen media ei ole selvittänyt Ukrainan natsien historiaa ja nykyistä valtaa. Aina kun USA:n "värivallankumouksissa" tukemat poliittiset voimat ovat päässeet valtaan, toisen maailmansodan juutalaisia tappaneet natsirikolliset ovat saaneet patsaita ja heidät on julistettu Ukrainan sankareiksi. Sama tapahtui myös Maidanin väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen. Puolueita lakkautettiin, juutalaisia ja venäjää äidinkielenään puhuvia alettiin vainota ja jälleen edellisen eduskunnan kieltämät natsirikolliset nostettiin sankareiksi.

Baltian maissa toimitaan samoin. Toisen maailmansodan aikaisista juutalaisten ja komunistien joukkomurhista vaietaan. Eestin julistautuminen, murhien jälkeen, ylpeästi juutalaisista vapaaksi maaksi ei kiinnosta Suomen mediaa. Ei myöskään se, että kirjailijat, jotka uskaltavat tuoda esiin näitä joukkomurhia, joutuvat pakenemaan ulkomaille tai piileskelemään kotimaissaan. Liettuassa suoritetut 200.000 juutalaisen murhat painetaan villaisella. Sen sijaan heidän tappajiensa saadessa seurauksia teoistaan, nämä kuvataan uhreina.

Baltian maiden todellisuus on muokattu sellaiseksi, että siellä protestoidaan, kun EU katsoo, että venäjänkielisillä kansalaisuutta vailla olevilla balteilla on oikeus äänestää Euroopan parlamentn vaaleissa. Baltian maissa heillä ei ole oikeutta äänestää valtiollisissa vaaleissa.

Suomessa ei kansan vieläkään haluta tietävän, miten Suomi ryhtyi talvisotaan. Sen sijaan propagandassa Suomi esitellään uhrina. Tämä uhrius ei salli kansakunnan ottavan vastuuta historian tosiasioista. Marsalkka Mannerheimin sankariroolilla estetään suomalaisia kokemasta, että hirvittävät ihmisuhrit, joita suomalaiset perheet joutuivat kohtaamaan, olivat  tuon sankarin heimosotien ja valloitushalun syytä. Mannerheimin keskitysleirit ovt tabu. Auschwitz ei ole.

Ukrainan lähentymisneuvottelujen kariutuminen EU:hun on esitelty ulkopoliittisen johtomme ja median avulla Venäjän ja "venäjämielisen" presidentti Janukovichin syyksi. Tosiasiassa syyllisiä ovat ahneet USA:sta käsin toimivat ylikansalliset toimijat, ja EU:n taitamattomat asian valmistelijat, Suomen Olli Rehn etupäässä. The Economist lehti kuvasi syyskuussa 2013, puoli vuotta ennen Maidanin väkivaltaa, Jaltalla pidetyn suunnittelukokouksen, jossa voitonriemuiset Clintonit, Poroshenko, Janukovich, Carl Bild, Mario Monti ja monet muut ylikansallista pääomaa palvelevat piirit riemuitsivat jo etukäteen Ukrainan haltuunotosta.

Suomen ulkopoliittinen johto, presidentti Niinistö, ulkoministeri Tuomioja ja puolustusministeri Carl Haglund yhtyivät mielihyvin suurpääoman tukemaan propagandaan, jossa kriisi vieritettiin Venäjän syyksi, siitä huolimatta, että niin Venäjä kuin Kiina olivat ennen vallankaappausta valmiita lainaamaan Ukrainalle sen lähentymisessä tarvitsemaa rahaa – Kiina 8 miljardia ja Venäjä 13 miljardia, kaasualennusten lisäksi.

Ukrainan vallankaappaushallitus julisti sodan Itä-Ukrainalle, joka ei hyväksynyt vallankaappausta ja demokratiaa kaventavia päätöksiä. Krimin asukkaita suojellakseen, Venäjä, jolla oli Krimillä Sevastopolin sotilastukikohta ja siten paikalla 20 000 sotilasta, turvasi ilman väkivaltaa, krimiläisille mahdollisuuden vaaleilla päättää tulevaisuudestaan.

Jugoslavian hajottamisen yhteydessä USA ja sen NATO-liittolaiset, Saksa etunenässä perustulakiaan rikkoen, pommittivat Serbian ja Kosovon niin, että uraanipommitukset aiheuttivat valtavan ekokatastrofin. Heti pommitusten päätyttyä USA/NATO alkoi miehittää Kosovoa (tosin USA olisi halunnut miehittää myös Serbian, mutta sitkeä vastarinta esti sen). 

Suomen ulkopoliittinen johto tai media ei ole verrannut Kosovoa ja Krimiä.

Suomen mediassa ja presidentti Niinistön kampanjassa historia alkaa "Krimin laittomasta miehityksestä ja Ukrainan sodasta" koska ylikansallisen pääoman intressit edellyttävät sitä.

Mitä Ukrainassa todella tapahtui on sensuroitu. Miksi?

Jotta presidentti Niinistö ja häntä tukeva ylikansallinen pääoma ja valtamedia säilyttäisivät propagandan ylivallan tarvittaisiin sensuuria. Toivottavaa olisi, että viestintä olisi mahdollisimman yhdensuuntaista ja kattavaa. Miten se toteutettiin?

Vaikuttaa siltä, että presidentti Niinistö, pääministeri Stubbin hallitus, ulkoministerinään Tuomioja ja puolustusministerinään Carl Haglund olisivat päätyneet siihen, että Venäjän syyllisyys Ukrainan kriisissä olisi sementoitava ja kaikki ehjää tiedotuskokonaisuutta rikkova materiaali olisi siivottava pois. Samoin Syyriasta olisi raportoitava vain kapinallisia ja jihadisteja tukevien tahojen tiedotusta. 

Valtioneuvoston kansliassa päädyttiin ottamaan mallia VIA/SAT –vakoilu- ja tiedotusverkostosta, joka oli vallalla 70 vuotta takaperin. Valtioneuvosto päätti yhdenmukaistaa tiedonvälityksen propagandan ja sensuurin viitekehykseen. Se järjesti kansanedustajille keväällä 2014 seminaarin, jossa johtavien tiedotusvälineiden päätoimittajat pohjustivat "likaisen" työn. He kukin esittelivät Venäjän uhkaa ja hybridivaikuttamista, jolta kansalaisia pitäisisuojella.

Pian asiaan saatiin ratkaisu. Valtioneuvosto päätti lähettää 100 toimijaa Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin oppimaan menetelmiä, joilla oletettua Venäjän hybridivaikuttamista voitaisiin torjua. Selvää varmasti oli myöskin se, että ylikansallisen pääoman etuja loukkaavaa tiedonvälitystä ei tultasi sallimaan.

Nyt olemme saaneet kokea, mitä tuo aivopesu-oppi on saanut aikaan.

Olemme oppineet postmoderniin tyyliin, että historia ei ole prosesseja, vaan se alkaa siitä kun Venäjä valloitti Krimin ja "aloitti" sodan Itä-Ukrainassa.

Me emme saa omasta mediastamme tietää, että nuo ylikansallista pääomaa palvelevat Clintonit, Bushit, Merkelit ja Blairit tukevat natseja ja kalifaattia rakentavia jihadisteja aina kun nuo ryhmät voivat toimia välineinä, joilla suurpääoma saa vallattua itselleen tärkeätä infrastruktuuria. Kosovon pommittamisella USA sai koko Balkanin reitit hallintaansa, jonka hallintaan se heti pommitusten jälkeen alkoi rakentaa valtavaa sotilastukikohtaa valloittamansa Serbian maaperälle.

Helsingin Sanomat kertoo 21.1. 2018 riipaisevaa tarinaa Auschwitzin keskitysleiriltä selvinneestä lapsesta, joka asuu Ruotsissa. Tämä viehättävä vanhus varoittaa siitä, että tulevaa "katastrofia on vaikea huomata, jos elää sen keskellä". "Moni finanssimies tuki Hitleriä ja ajatteli tekevänsä hänestä sätkynukkensa. Ei siinä niin käynyt."

Nyt tasavallan presidenttimme ja muu poliittinen eliittimme Ahtisaari etunenässä haluavat meidän kuvittelevan, että USA:n, Saksan ja muiden NATO-maiden johtajien tukemat natsit ja jihadistit ovat vain sätkynukkeja koska finanssipääoma haluaa meidän niin uskovan. Että natseja voi käyttää muuttumatta itse natsiksi?

Suurpääoma tukee Niinistöä avokätisesti. Propaganda on sekoittanut myös hyvää tarkoittavien rauhanjärjestöjen ja taiteilijoiden päät. Jihadistien taistelun tukeminen Syyriassa saa kyyneleet valumaan myötätunnosta ja kirkonkellot soimaan. Puolitoista miljoonaa Irakin pakolaista ja puoli miljoonaa palestiinalaista vastaanottanut Syyrian valtio ja Assad sen sijaan on raivon kohteena. Miksi? Suurpääoman tukeman propagandan voima on kattava. 

Propagandakoulutuksen tulokset nähtiin Yle:n presidentivaalitenteissä. Niinistö ja Haavisto käsiteltiin silkkihansikkain. Haavisto on edustanut parhaiten Venäjän hybridisodalla pelottelevia tahoja, jotka olivat Harvardin koulutuksen taustalla. Niinistöltä ei kysytty mitään isäntämaasopimuksesta, jossa Niinistön, Tuomiojan ja Haglundin toimesta Suomi liitettiin syyskuussa 2014 NATO:n isäntämaasopimukseen eduskunnan ja kansan selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi puhumattakaan, että siitä olisi käyty laaja kansalaiskeskustelu.

Media on ihmettelevinään Niinistön hurjaa kannatusta. Tämä kannatus on saatu huolellisella totuuden välttelyllä, kattavalla median propagandalla ja sensuroimalla kaikki halutusta suurpääomaa palvelevasta "totuudesta" poikkeavat argumentit. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, propaganda, sensuuri, faktat,

Suomen ulkopoliittinen linja palannut 1930-luvulle

Lauantai 13.1.2018 klo 16:18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi -100 juhlinta jätti jälkimaun. Suomi näyttäytyi itsetyytyväisyyteen halkeavana sammakkona. Minä, minä, minä, länteen kuuluva maa, jonka ei tarvitse tehdä arviota omasta toiminnastaan – riittää kun on oikeassa seurassa. Empatia ja solidaarisuus muita valtioita ja niiden omalakista kehitystä kohtaan puuttuu. Entisten siirtomaavaltojen Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian sekä maailmanvalta USA:n hyväksyminen riittää moraaliksi. Omaa tulkintaa historiallisista prosesseista ei tarvita,riittää kun allekirjoittaa muiden tulkinnan.

Presidentinvaalikeskusteluissa todetaan usein, että ulko- ja puolustuspolitiikassa on niin paljon asioita, joita kansalaiset eivät tiedä. Sen vuoksi muun muassa Pekka Haavisto katsoo, että kansanäänestystä esimerkiksi NATO-jäsenyydestä ei pitäisi järjestää.

Salainen ulko- ja puolustuspolitiikka onkin mielenkiintoista. Presidentti ei ilmoita kansalaisille mitä hän tietää. Ongelmaksi jääkin se, että kansalaiset eivät myöskään tiedä, mitä hän ei tiedä! Presidentti Niinistö on kertonut keskustelleensa presidentti Putinin kanssa ja olevansa tämän kanssa eri mieltä. Erimielisyys on todettu, mutta sen annetaan olla, keskustellaan muusta! Suomalaisia varmasti kiinnostaisi tietää mitä erimielisyydet koskevat. Jospa Niinistöllä ei ole yhtä kattavia tietoja kuin oletettavasti presidentti Putinilla, suurvallan johtajalla on.

Suomen ulkopoliittiset johtajat ovat todenneet Suomen liittoutuvan mielellään eri asioissa Saksan kanssa. Onko Saksa liittoutumisen arvoinen?

Euroopan unioni perustettiin palvelemaan suurteollisuutta ja suurpääomaa. Saksan kautta kytkös USA:han on saumaton. Saksa ja Ranska pyrkivät sanelemaan sen mihin EUta kehitetään.

Jugoslavian hajottamisessa Saksan ja USA:n roolit olivat avainasemassa. On kuvaavaa, että nyt 25 vuotta myöhemmin Balkanin maiden väestö pitäisi parempana, että Jugoslavia olisi säilynyt. Jopa Slovenian kansalaisista 45% haluaisi Jugoslavian takaisin. Holokaustin uhrien, serbien kohtalo on ollut kammottavin. 800.000 serbipakolaista eri puolilta Jugoslaviaa on nyt tilapäismajoituksissa eri puolilla Serbiaa. Historiallinen osa Serbiaa, Kosovo, irrotettiin emämaastaan USA:n ja Saksan johtamien pommitusten ja kalifaattia rakentavien albaanien kanssa tehdyn yhteistyön avulla.

Saksan päämääränä oli hyötyä taloudellisesti Kroatian infrastruktuurista. Se tuki myös Kroatian armeijan tunkeutumista Bosnian puolelle, tämän taistellessa sekä muslimeja että serbejä vastaan. Suomi tuki innokkaasti holokaustin kieltävän presidentti Tudjmanin johtaman Kroatian pääsyä EUhun. Nyt Suomi tukee kaikin tavoin presidentti Ahtisaaren itsenäistymään auttanutta Kosovoa, jossa NATO-joukkojen miehityksen aikana on poltettu ja muuten tuhottu 150 serbien kirkkoa ja keskiajalta peräisin olevaa luostaria. 

Tuskin oli Jugoslavia saatu hajotettua, kun jo Saksa ja USA iskivät silmänsä, Ranska rinnallaan, Lähi-Itään. Vuodesta 2001 lähtien Saksa ja USA ovat suunnitelleet Syyrian hallituksen vaihdosta. Jo aikaisemmissa kirjoituksissani olen viitannut Thierry Meyssanin erinomaiseen artikkeliin "Germany and the UNO against Syria". Meyssan kuvaa Saksan keskeisen ajatushautomon Stiftung Wissenschaft und Politik'in johtajan Volker Perthesin ja tuolloin USA:n Libanonin suurlähettiläänä toimineen Jeffrey Feltmanin suunnitelmaa Syyrian hajottamiseksi ja YK:n kietomiseksi tuohon hajotussuunnitelmaan.

Askelina Syyrin hajotukseen oli tunnetusti Libanonin Rafic Haririn murha, jossa Meyssan osoitta Saksan, Ranskan ja USA:n osuuden. Propagandassa murhasta syytettiin Syyriaa.

Bilderbergin ryhmässä 5 -8.6. 2008 eli 5 vuotta ennen Syyrian sodan aloittamista USA:n ulkoministeri Condoleezza Rice piti esitelmässään välttämättömänä Syyrian hallituksen vaihdosta. Paikalla oli myös Volker Perthes. Hän suositteli Syyrian toimenpiteiden ohella Iraniin kohdistettavia talouspakotteita. Vuonna 2010 Stuxnet -viruksen avulla tuhottiinkin  Iranin ydinmateriaalin valmistuslaitoksen sentrifuugeja.

Vuonna 2010 Volker Perthes julkaisi New York Timesissa Syyrian presidentti Assadin puhetta pilkkaavan kirjoituksen. Assad oli puheessaan varoittanut maata vastaan suunnitteilla olevasta salaliitosta. Perthesin mukaan vallankumous oli meneillään ja Assadin oli syytä läheä.

Artikkeli kuvaa kattavasti Saksan vaikutusta Pohjois-Afrikan valtioissa. Joulukuussa 2012 Jeffrey Feltman, tuolloin USA:n ulkoministeriön Lähi-Idästä vastuusa oleva henkilö, pyysi Volker Perthesiä laatimaan "Päivä vallankumouksen päättymisen jälkeen" muistion. Sen tarkoituksena oli laatia lista mm. Syyrian seuraavan hallituksen jäsenistä.

"Day after" eli päivä vallankumouksen jälkeen kokoukseen oli kutsuttu 45 Syyrian opposition jäsentä, myös Saksa, Ranska, Norja, Hollanti ja Sveitsi olivat kutsuttujen joukossa. Sen rahoitti Yhdysvaltojen puolustusministeriön alainen US Institute of Peace. Suunnitelma tehtiin Syyrian täydellisen antautumisen varalle ja siitä oli tullut Jeffrey Feltmanille pakkomielle. Hänet oli juuri nimitetty YK:n poliittisten asioiden johtajaksi. Siis Syyrian hajotusta vuosikymmen suunnitellut henkilö on nyt YK:n poliittisen osaston johtaja. 

Päivä antautumisen jälkeen agenda oli kuvaava:

1. Syyrian itsenäisyys kumotaan

2.Perustuslaki kumotaan

3. Presidentti vapautetaan tehtävistään (varapresidentti jää hoitamaanjuoksevia asioita)

4. Parlamentti hajotetaan

5. Ainakin 120 johtajaa pidetään syyllisinä ja epäkelpoina mihinkään julkiseen tehtävään ja tuomitaan kansainvälisessä tribunaalissa

6. Sotilastiedustelun johto, poliittisen turvallisuusorganisaation johto puretaan: "poliittiset "vangit vapautetaan ja terrorismin vastaiset toimet lopetetaan

7. Hezbollah ja Vallankumouskaarti pakotetaan vetäytymään; vasta sen jälkeen "kansainvälinen yhteisö" ryhtyy taistelemaan terrorismia vastaan

Vuonna 2015 YK:n pääsihteerin Syyria-neuvottelija Staffan De Mistura sai tietää Feltmanin ja Perthesin suunnitelmasta.Hän joutui toteamaan, että ne eivät sido häntä. Siitä huolimatta Staffan de Mistura ja nyt hänen esimiehensä poliittisen osaston johtaja Jeffrey Feltman nimittivät Volker Perthesin "rauhanneuvottelijaksi" seuraavaan Syyriaa koskevaan Geneven kokoukseen. Kuinka Syyrian hajottamisen arkkitehti voisi olla uskottava rauhanneuvottelija.

Suomalaisten pyrkimykselle tiiviiseen yhteistyöhön Saksan kanssa ja samaistumiseen Saksaan on historialliset perinteet. Oikeistolaisen uusliberalismin ja militarismin nousu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on antanut sitä kannattaville puolueille perusteen samaistua Saksaan.

Syyrian ja Jugoslavian tapauksissa tuo samaistuminen on merkinnyt Kekkosen rauhan ulkopolitiikalle vierasta valtioiden suvereniteetin loukkaamista oli sitten kysymys Jugoslaviasta, Syyriasta tai Ukrainasta. Suunnitelmalliset vallankaappaukset ovat saaneet myös Suomen valtiojohdon ja median tuen.

Kansalaiset katsovat kunnioittavasti ja toiveikkaasti YK:hon. Syyrian kohdalla YK:n poliittisen johtajan virkaan on valittu Syyrian väkivaltaista hajotusta 10 vuoden ajan edistänyt ja toimeenpannut Jeffrey Feltman. Syyrian "rauhanneuvottelijaksi" Geneven kokoukseen on nimetty Feltmanin nimityksellä hajotuksessa Feltmanin rinnalla toiminut Volker Perthes.

Saksa on käyttänyt useita teitä pyrkien YK:ssa syyttämään Syyrian hallitusta esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä, mikä tapaus on arvovaltaien MIT- yliopiston toimesta osoitettu vääräksi ja kapinallisten aiheuttamaksi.

EU: ta ei alunperinkään ollut tarkoitettu edistämään demokratiaa vaan suuryritysten ja pankkien tarpeita. Globaalin uusliberaalin politiikan edistämisen ydin on taloudellisten voittojen, ei ihmisten onnellisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen.

Suomi oli toisessa maailmansodassa Saksan armeijan osa, palvellen kyseenalaisia Saksan ja osin USA:n pääomapiirien alkuperäisiä tavoitteita. Suomen ulkopolitiikka ei viimeisten 15 vuoden aikana ole kyennyt esittämään minkäänlaista omaa profiilia.

Haluammeko todella samaistua Saksan ja USA:n mielivaltaiseen tuholaistoimintaan? Holokaustin uhrit, serbit, saivat jo toisen kierroksen, irakilaiset, syyrialaiset, libyalaiset ovat raunioiden keskellä, jos ovat hengissä.

Lännen toimien salamyhkäisyyttä osoittaa sekin, että Tanska, joka osallistui ensimmäisten joukossa Irakin sotaan USA:n ja Iso-Britannian rinnalla, oli mukana sodan suunnittelussa jo vuosi ennen sodan aloittamista.Tanskan Anders Fogh-Rasmussen on tutkinnan alaisena.

Jugoslavian pommitukset päättyivät kesäkuussa 1999. USA hyökkäsi Afganistaniin 2001, Tanska neuvotteli Irakin sodasta jo 2002, USA hyökkäsi Irakiin 2003, sitä seurasivat Libya, Syyria, Jemen. Suomi joutuu nyt mukaan EU-maiden sotiin, jos Niinistö valitaan uudelle kaudelle. Onko todella niin, että emme kansana ole päässeet eroon laulun vakaumuksesta, jossa "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä..." Pitääkö meidän jatkaa militaristisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon alaisuudessa varsinkin kun emme "taistele puolesta maan" vaan ylikansallisen pääoman etujen puolesta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkopoliittinen linja, Saksa, USA, Niinistön militarismi

Unto Hämäläinen, missä on pihvi?

Sunnuntai 7.1.2018 klo 11:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Unto Hämäläinen jatkaa viimeisessä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä tutuksi tullutta historian popularisointiaan. Hän kuvaa talvisodan jälkeistä aikaa ja sitä kuinka Neuvostoliitto vaikutti vahvasti siihen, kenet se halusi valittavan Suomen presidentiksi.

Unto Hämäläinen ei sanallakaan mainitse miksi tätä vaikuttamista harjoitettiin. Hämäläisen kuvauksessa Neuvostoliitolla oli vain musta lista, jolle osa suomalaisia poliitikkoja päätyi.

Hämäläinen aloittaa tarinansa 5.12.1940. Paasikivi, Suomen Moskovan lähettiläs herätettiin ennen keskiyötä, koska ulkoministeri Molotovilla oli asiaa. Molotov kertoi Paasikivelle kuulleensa, että presidentti Kallio on pyytänyt eroa sairauden vuoksi ja 300 valitsijamiestä kokoontuisi piakkoin Helsinkiin valitsemaan uuden presidentin. "Haluaako Suomi rauhaa Neuvostoliiton kanssa – sen tulemme päättelemään siitä, kuka valitaan presidentiksi", luetellen neljä sopimatonta nimeä, jotka olivat Tanner, Mannerheim, Svinhufvud ja Kivimäki.

" Elettiin välirauhan aikaa, ja Euroopassa riehui toinen maailmansota. Suomi oli maaliskuussa 1940 joutunut solmimaan ankarin ehdoin talvisodan rauhan. Stalin ja Hitler olivat liitossa keskenään. Kahden diktaattorin sopimuksella Suomi kuului Stalinille,"kirjoittaa Hämäläinen.

"Hitler tosin suunnitteli salassa hyökkäystä Neuvostoliittoon, ja hänen lähipiirissään kaavailtiin Suomen vetämistä Saksan puolelle."

Molotov antoi suosikkiensa nimilistan Paasikivelle, joka on "arvokas historiallinen dokumentti, sillä Paasikiven ja Molotovin tapaamisesta alkoi itsenäisen Suomen historiassa surullinen aika, jota me suomalaiset emme mielellämme muistele".

"Neljänkymmenen vuoden aikana Suomi ei saanut valita presidenttiä yhtä ainutta kertaa ilman Neuvostoliiton painostusta", jatkaa Hämäläinen.

Hämäläinen unohtaa ilmeisen tarkoituksellisesti miksi eroava presidentti Kallio oli sairastunut. Mannerheim oli nimittäin kutsunut natsi-Saksan armeijan Suomeen yli 3 kuukautta ennen Paasikiven saamaa yöllistä herätystä. Kutsuminen oli tapahtunut presidentin, ylipäällikön selän takana. Myöskään hallitusta, puhumattakaan eduskunnasta ei oltu informoitu. Presidentin kuullessa asiasta, hän järkyttyi ja sai halvauskohtauksen, josta ei koskaan enää toipunut terveeksi.

Tilanne muistuttaa presidentti Niinistön suorittamaa USA/NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittamista hallituksen ja eduskunnan selän takana syyskuussa 2014. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi, puhumattakaan, että sitä olisi käsitelty peustuslain mukaisesti eduskunnassa.

Hämäläinen unohtaa siis mainita, että Suomi oli kutsunut elokuussa 1940 Saksan armeijan Lappiin ja valmisteli tiestöä siellä saksankielisin tienviitoin, järjesti olosuhteet parhain päin. Suomen Lapin armeija oli Saksan armeijan alaisuudessa.Jopa tulevat Itä-Karjalan keskitysleiritkin suunniteltiin saksalaisten innoittamina hyvissä ajoi ennen yhteishyökkäystä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Demokratiaa ja rauhaa kannattavat toisinajattelijat olivat vankiloissa, myöhemmin jopa Koverin keskitysleirillä. Vaalikelpoisuus oli estetty suurelta määrältä suomalaisia.

Arveleeko Hämäläinen, että Neuvostoliitto ei olisi tiennyt Saksan armeijan ja Suomen armeijan suhteista. Suomen henkinen ilmapiiri oli natsimyönteinen ja saksalaisia ihailtiin. Kyse oli tietenkin suomalaisten luotettavuudesta. Voiko presidentin sanaan luottaa, vai onko konekivääri selän takana piilossa.

Sodan jälkeen liittoutuneet edellyttivät rauhansopimuksessa fasistisiksi luonnehdittujen järjestöjen kieltämistä.Näiden kannattajat eivät hävinneet mihinkään – ei myöskään poliitikkojen piiristä.

Käsittääkseni Neuvostoliitolla oli perusteltu syy suhtautua torjuvasti militaristisiin ja nyrkki taskussa toimiviin henkilöihin. Nämä joukot tuottivat myös presidentti Kekkoselle eniten huolta hänen pyrkiessään rakentamaan aitoa luottamusta Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Hämäläinen kuvaa suomalaisten ja neuvostoliittolaisten poliitikkojen toiminnan pelinä, ilman sisältöä. Siitä päästäänkin jutun huipennukseen. " Yrittääkö Venäjä jälleen vaikuttaa Suomen presidentin valintaan – mutta nyt uusin keinoin?"

Hämäläisen julkaisualusta HelsinginSanomat on tunnettu Erkon lehtenä - amerikkalaisvaikutteisena julkaisuna. Talvisotaa kutsuttiin puolustus/ulkoministeri Erkon sodaksi. Talvisodan alla Erkko kutsui Suomeen niin Ison-Britannian kuin Saksan armeijoiden komentajat kesällä 1939. Suursotaharjoituksia seurasivat myös kaikki muut Suomeen akkreditoidut sotilasasiamiehet paitsi Neuostoliiton edustaja. Sodan alla Hitler lupasi, että Saksa ei estä Ruotsia auttamasta Suomea tulevassa sodassa. Pohjoismaiden päämiehet kokouksessaan juuri talvisodan alla ilmottivat uskovansa Suomen pärjäävän tulevassa sodassa. Jo syyskuussa Akateeminen Karjalaseura uhosi – nyt on aika iskeä! Erkko kielsi Neuvostoliittoon sodan alla matkanneita neuvottelijoita suostumasta Neuvostoliiton sovitteluehdotuksiin, todistaa Tanner.

Kaikki merkittävät tiedotusvälineet ovat jo yli vuosikymmen ilmoitaneet tukevansa Suomen liittymistä NATOon. Ne luonnolisesti ovat tehneet väliajan intensiivistä työtä liittymisen eteen. Markkinoinnin tuotoksena on sopivasti odotetun roolinsa näyttelevä presidentti Niinistö. Emme ole kuulleet häneltä ainoatakaan analyyttistä esitystä globaalista maailmantilasta. Sen sijaan hän piiloutuu NATO/EUn kannanottojen taakse korvaten totuuden tarkoituksenmukaisuudella.

Hän on vaiennut NATO/EU:n toimista globaalien pääomapiirien vallan laajentumisen mahdollistajana. Kuinka mielivalta ja laittomuus ovat korvanneet valtioiden suvereniteetin ja kansainväliset lait. NATO/EU on liittoutunut jihadistien ja natsien kanssa (Kroatia, Bosnia, Kosovo, Syyria, Ukraina,Tsetsenia) polkien alleen omat ja muiden perustuslait silloin kun mielivalta on palvellut heidän tarkoitusperiään.

Eräät kustantajat ovat kertoneet totuutta arvostavien toimittajien siirtyneen järjestöjen pääsihteereiksi tai yritysten palvelukseen koska nykyisessä valheellisessa ilmapiirissä ei voi kirjoittaa, mikä on totta.

Nyt toimittajan, myös Hämäläisen, jopa eläkkeellä, julkaisualustastaan riippuen on julistettava Venäjän vaikutamisyritysten vaaraa, koska se on muotia Yhdysvaltojen äärimmäisen aggressiivisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Mitään vaikuttamista ei ole todistettu olleen, mutta Hämäläinen suhtautuu siihen tosiasiana. Yhdysvaltojen ja NATOn hybridikeskus Suomessa vaikuttaa ilmeisesti niin, että paitsi toimittajat myös tasavallan nykyinen presidentti haluavat mukautua sen toiveisiin. Suomen sisäministeriössä ei vielä ole kokonaista kerrosta varattu CIA:n virkailijoille kuten Ukrainassa Maidanin aikaan, mutta vaikutus on sama.

Myös suomalaiset rakastavat sitä kun USA:ta palvelleet virkamiehet saavat Nobelin palkintoja osallistuttuaan tuon globaalin vallankäyttäjän sotien ja vallan laajentamisen mahdollistamiseen. Sotaleikit ja sotaan valmistautuminen aiheuttavat monissa sellaista värinää, että tuntuu kuin olisi elossa. Neuvostoliitto halusi tylsää rauhaa ja hyvinvointia niin itselleen kuin meille suomalaisille. Se yritti suorastaan "pakottaa" meidät rauhanomaisiksi. Neuvostoliiton kadottua olemme päässeet taas tuttuun militaristiseen pöhinään Niinistön, kokoomuksen ja lopunkin aseveliakselin myötä.

Tähänkö Unto Hämäläinen haluat meitä jälleen totuttaa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat, Niinistö, Suomen presidentinvaalit, Neuvostoliiton suosikkipresidentit, Venäjän hybridivaikuttaminen vaaleihin

NATO-yhteensopivat presidentinvaalikeskustelut

Lauantai 16.12.2017 klo 13:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

MTV-3 vaalikeskustelun jälkeen vallitseva tunne oli järkytys. Onko tämä se tietoisuuden taso, jolla Suomessa keskustellaan ulkopolitiikasta?

Yle 1, suomalaisten verorahoilla maksettu uutisväline toi mukaan lisää aiheita, mutta muoto - NATO-yhteensopivuus säilyi. Toimittajien kysymykset ja tila, jonka he antoivat haastateltavien vastauksille, rajoittivat kokonaisuuden tukemaan USA:n johtaman NATO:n maailmankuvaa ja siihen liittyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Yle:n toimittajat määräsivät osallistujat vastaamaan kysymykseen, antaisivatko he Virolle sotilaallista apua, jos Venäjä hyökkäisi Viroon. Mikä kysymys!

Paneelin osllistujista presidentti Niinistöhän on jo tehnyt kysymyksen täysin turhaksi. Hän on solminut eduskunnan selän takana USA-johtoisen NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen, jonka perusteella USA/NATO voi rientää sotimaan Viron puolesta myös Suomen kautta vaikka ydinaseet mukanaan.

Toimittajat tietävät tämän. Siksipä katsojat ohjataan ajattelemaan, että kysymys on todellinen ja että Suomi todella voisi itse harkita sodan syttyessä Viron sotilaallista auttamista. Tämä on osa Ylen harrastamaa poliittista aivopesua.

Merja Kyllösen nostaessa isäntämaasopimuksen keskusteluun ja Väyrysen jatkaessa pontevasti aiheen erittelyä, toimittajat siirtyivät nopeasti toiseen aiheeseen Niinistöä suojellakseen.

Ainoa demokraattinen tapa suhtautua isäntämaasopimukseen on sen ottaminen perustuslailliseen käsittelyyn ja sen eduskunnan selän takana tapahtuneeseen solmimiseen osallistuneiden henkilöiden saattaminen edesvastuuseen.

Pressiklubi käsitteli 15.12. myös presidentinvaalitenttejä. Puheenjohtaja totesi, että osallistujat eivät ilmaisseet tunteita keskustelun aikana.

Kuinka osallistujat voisivat osoittaa eläytymistä tai tunteita, kun heidän edellytetään toistavan ulkoa opittua NATO-EU:n hyväksymää doktriinia. Yhdysvaltojen johtoasema maailmassa on tuon doktriinin mukaan ollut kyseenalaistamaton. Yhdysvaltojen viholliset ovat myös NATO-EU:n – siis myös Suomen vihollisia. USA:n terroristit ovat myös Suomen terroristeja ja USAn ystävä-terroristit ovat myös Suomen ystäviä.

Presidenttiehdokas Haavisto painotti erityisesti EU:ta rauhanprojektina korostaen kuinka EU on toiminut Balkanilla ansiokkaasti rauhan puolesta. Muistamme kuinka Haavisto vaelsi tiedotusvälineiden loisteessa Balkanin sodan jälkeen geiger-mittari kädessään tutkimassa radioaktiivisuutta. "Kaikki hyvin, mitään poikkeavaa ei ole havaittavissa."

Haavisto ei nähnyt ympärillään maailman mittavinta EU/USA/NATO -pommitusten aiheuttamaa eko-katastrofia. Tonavan sillat, öljyjalostamot, kemiantehtaat ja sähköverkot tahallaan ja systemaattisesti uraanipommeilla pommitettuina aiheuttivat pysyvän, tuhansia vuosia kestävän jäljen Bosnian, Serbian ja sen maakunnan Kosovon elinympäristöön.

USA ja rauhanjärjestö EU olivat vastuussa tahallisesta siviili-infrastrutuurin pommituksesta koska Jugoslavia ei alistunut USA:n Rambuilletissa vaatimaan koko Jugoslavian alueen (Serbia, Kosovo, Montenegro) USA/NATO-miehitykseen. Tämä korvautui pommitusten jälkeen laaditussa sopimusessa pelkän Kosovon alueen miehitykseen ja pommitusten jälkeen välittömästi alkaneeseen suurimman USA:n sotilastukikohdan Bondsteelin rakentamiseen Kosovoon, Serbian maille. 

Tämä USA:n ja NATO-EU:n albaaniterroristien avulla suorittaman vallankaappauksen legitimoi Nobel-palkittu Martti Ahtisaari, joka ohjasi Kosovon itsenäistymisneuvottelut USA:n haluamaan päätökseen.

4.12.2014 Yhdysvaltain kongressi julisti lähes yksimielisesti sodan Venäjää vastaan "Anti-Russian House Resolution 758". Siinä luetellaan kaikki USA:n provosoimat konfliktit Venäjän reuna-alueilla, mutta syytetään niistä Venäjää. Julistuksen taustajoukoissa olivat Strategic Culture-aikakausilehden mukaan Soros ja AIPAC, jälkimmäinen erityisesti siksi, että Venäjä häiritsee Israelin valtapyrkimyksiä Syyriassa. Soros taas kipuilee  Ukraina-hankkeiden osittaista myttyynmenoa.

Suomen media ei ole kiinnostunut faktoista. Sille riittää, mitä USA:n tiedotusvälineet ja uutistoimistot kertovat mielipiteenään. Näiden mielipiteiden toistamiseen tarvitaan kansalaisjärjestöjä ja poliitikkoja, jotka tarvitsevat rahoitusta. 

Jos verrataan USA:n aggressiivisuutta ja sotilastukikohtien laajenevaa verkostoa yli 130 valtiossa, Venäjällä ei ole mitään vastaavaa. USA:n suorittamat lennokkimurhat erityisesti Afrikassa edellyttävät Saksan kanssa tehtävää sotilasyhteityötä. Saksassa onkin toisesta maailmansodasta lähtien ollut vahva USA:n armeijan läsnäolo. Tällä hetkellä n. 38 000 sotilasta.

Afganistanin laittomassa (tietenkin) sodassa, joka on USA:n kauimmin kestänyt sota, on sotilaita monista EU-maista myös Suomesta. Irakin sodassa, johon EU-Tanska ja EU-Britannia innolla osallistuivat, USA:n johdolla tapettiin yli miljoona ihmistä. Ulkoministeri Ahlbrigin mukaan puolen miljoonan lapsen kuolema oli vain "due price", sopiva hinta. Libyan johtajan Gaddaffin murha ja maan tuhoaminen oli riemun aihe silloiselle ulkoministeri Hillary Clintonille.

Yhdysvallat oli todistettavasti sekaantunut Ukrainan väkivaltaiseen palkkamurhaaja-tarkka-ampujien suorittamaan veriseen vallankaappaukseen, jonka taustalla oli USA:n raha-eliitin pyrkimys päästä Ukrainan GMO-maanviljelyn ja liuskekaasutuotannon apajille (The Economist 2013). USA:n ja EU:n tukemat "vallankaappausjohtajat" löysivät paikkansa tulevassa Ukrainan hallinnossa.Poroshenko presidenttinä, Saksan rahoittama Klitsko Kiovan pormestarina, Jatsenjuk pääministerinä, jonka kanssa varapresidentti Biden puhui, kertomansa mukaan, puhelimessa enemmän kuin vaimonsa kanssa.

Yhdysvaltojen rinnalla NATO:n laajenemista edistänyt EU oli osavastuussa Ukrainan verisestä vallankaappauksesta. Suomen Olli Rehn, laajentumiskomissaarina ja myöhemmin talouskomissaarina ja EU-komission varapuheenjohtajana, on vastuussa siitä, että lähentymissopimuksen valmistelu oli puutteellista. Presidentti Janukovits, joka oli EU-myönteinen realisti, katsoi, että aikataulu oli liian kireä. Ukrainalla ei ollut varaa vielä solmia sopimusta.Tärkeämmäksi kuin ukrainalaisten edun ajaminen, tuli sotilaallisten artikloiden pikainen voimaan saattaminen jotta USA:n ja NATO:n joukkoja voidaan sijoittaa Venäjän rajalle Ukrainaan.

Vallankaappaushallitus julisti keväällä 2014 sodan itä-ukrainalaisille, jotka eivät hyväksyneet laitonta vallankaappausta ja venäjän kielen rajoituksia. Kiovan hallitus lopetti kaikki valtion tuet, koululaitoksen, eläkkeet ja pankkitoiminnan Donbassin alueelta. Valtaan tultuaan presidentti Poroshenko manasi televisiopuheessaan itäukrainalaiset kuolemaan kellareihinsa.

 Tarkka-ampujien vastuuseen saattamista Kiovan hallituksen toimesta ei ole edes yritetty toteuttaa. Natsien suorittama Odessan ammattiyhdistysten talon tuhopoltto ja joukkomurha on edelleen tutkimatta. Maassa vallitsee terrorin ja vastuuttomuuden ilmapiiri, jota korruptoitunut presidentti ei pysty natsien pelossa muuttamaan. Sen sijaan hän kuluttaa rahaa ja aikaa Yhdysvaltojen kongressinjäsenten lobbaamiseen saadakseen rahaa ja aseita.

USA:n pyrkimyksenä oli myös Venäjälle kuuluneen Krimin Sevastopolin laivastotukikodan haltuunotto. Neuvostoliiton ajoilta peräisin oleva tukikohta on keskeisen tärkeä Venäjän puolustukselle.

Venäjän suorittama Krimin rauhanomainen haltuunotto, jolla taattiin Krimin asukkaille mahdollisuus valita oma kohtalonsa, on kovin erilainen kuin USA:n suorittama Kosovon väkivaltainen haltuunotto ja valtavan sotilastukikohta Bondsteelin rakentaminen Serbiaan kuuluvalle maalle. Kosovosta on muodostunut mafia-valtio, jonka presidentti vasta askettäin vapautui Interpolin-listalta.

Yhdysvaltojen vallankäyttöön kuuluu asevoiman rinnalla myös talouspakotteet. Kuubaan kohdistettuja talouspakotteita on vaadittu kumottaviksi koko YK:n yleiskokouksen voimalla vuodesta toiseen. Maa, joka rikkoo pakotteita, ei voi käydä kauppaa USA:n kanssa. Siten pakotteet ovat muodostuneet totaalisiksi.

Ukrainan vallankaappaus ja NATO/EU:n lähentymissopimuksen ja niihin ensisijaisena kuuluvien  sotilaallisten artikloiden allekirjoitus tapahtuivat keväällä 2014 (ratifiointi viivästyi Hollannin epäröidessä). 

3.9. 2014 solmittiin Minskin sopimus.

4.9.2014 Suomi solmi isäntämaasopimuksen, joka sinetöi USA/NATO:n pääsyn hyökkäämään Venäjälle käyttäen Suomen satamia, lentokenttiä, tiestöä ja ilmatilaa läpikulkuun. Sotilaallista  yhteistyötä on lisätty kahdenvälisillä sopimuksilla NATO-Britannian, NATO-Saksan ja NATO:n johtomaan USAn kassa.

4.12.2014 Yhdysvaltain kongressi päätti sodanjulistuksesta Venäjälle. Pääsy Venäjälle Suomen ja Ukrainan kautta oli taattu. presidentin ei enää taritse kääntyä kongrassin puoleen aloittaessaan sodan. (Näin toimittiin Irakia koskevan kongressin samankaltaisen päätöksen pohjalta, jolloin George W. Bush aloitti sodan.)

Presidentti Niinistön aikana Suomi on militarisoitu paitsi sotilaallisten sopimusten avulla, myös kulttuurisesti, tiedonvälityksen ja sanavapauden alueella.

Presidentti Niinistö on suhtautunut varsin arrogantisti Venäjän edustajiin. Venäläisen kenraalin ojentaminen tämän puheenvuorojen sisällöstä ei kuulu diplomatiaan vaan pisteiden keruuseen osalta kansalaisista.

Venäjän edustajien pääsyn kieltäminen ETYK-juhliin vuonna 2015 ja saman aikainen Yhdysvaltojen laivaston vierailu Helsingissä ja laivaston orkesterin konsertti Suomenlinnan kirkossa on syvä kumarrus USAn suuntaan ja pyrkimys alleviivata Suomen liittolaisuutta niiden arvojen kanssa, joita USA edustaa.

Niinistön toiminta muistuttaa Mannerheimin toimintaa. Yhtä militaristisia ja selän takana toimivia molemmat. Mannerheim kutsui natsi-Saksan armeijan Suomeen presidentin ja eduskunnan selän takana elokuussa 1940. Suomen armeija oli osa natsi-Saksan armeijaa.

Niinistön toimenpiteiden johdosta Suomi on osa USA-johtoista armeijaa, jonka kaltaista aggressiivista maailmanvaltaa hamuavaa voimaa ei ole nähty sitten natsi-Saksan. Tätäkö me Suomen presidentiltä haluamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentinvaalikeskustelut, NATO, Venäjä, Niinistö, Haavisto, Väyrynen

Mannerheim ja presidentti Niinistö

Maanantai 9.10.2017 klo 10:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mannerheimin toiminnan pohjavire oli militarismi ja antihumanismi. Suomessa toimiessaan hänen tavoitteekseen muodostui työväenluokan murskaaminen sekä Itä-Karjalan ja Leningradin valloittaminen johtamansa armeijan avulla ja valkoisen vallan palauttaminen Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon.

Saksalaiset tarjosivat Mannerheimille sisällissodan voittajan kruunun. Työväen miesten, naisten jopa lasten mielivaltaiset teloitukset sodan jo päätyttyä tulivat mahdollisiksi Mannerheimin päiväkäskyjen tulkintojen perusteella. Suomessa porvarillisen tynkäeduskunnan kansanedustajat saivat täysistunnossa tuossa ilmapiirissä heinäkuussa 1918 rauhassa pohdiskella mestaajien pestaamista koska teloittaminen ampumalla olisi liian hidasta. Ongelmaksi muodostui se, että ammatti ei olisi suosittu, joten kansanedustajat harkitsivat mustalaisten palkkaamista tehtävään.

Valtionhoitaja-aikanaan heti sisällissodan jälkeen vuonna 1919  – valkoisen armeijan rikosten tultua armahdetuiksi ja asiakirjojen tuhotuiksi –  Mannerheim tuki laittomien heimosoturijoukkojen taisteluita  Venäjän puolella. Ståhlbergin tultua presidentiksi sisäministeri Ritavuori lopetti retket ja sai maksaa siitä hengellään. Salamurhaaja tappoi hänet kotiovelle.

Seuraavina vuosina Mannerheim pyrki muodostamaan suojeluskunnista itselleen porvarillisen yksityisarmeijan. Sen presidentti Ståhlberg esti.

Mannerheim toimi pitkälti kulisseissa. Hänen seurassaan usein nähty oikeusministeri Åkesson pidätytti koko sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmän ja puolueen johtajat, kaikkiaan 200 ihmistä, valtiopetoksen valmistelusta 3. elokuuta 1923. Perusteita pidätyksille ei kuitenkaan löytynyt. 

Fasistisen lapuanliikkeen noustessa esiin sen johtajat halusivat nostaa Mannerheimin diktaattoriksi. Hanke epäonnistui. Presidentti Svinhufvud ei tohtinut tukea lapualaisia enempää, vaan tultuaan presidentiksi valitsi Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Se oli ollut lapuanliikkeen vaatimus.

Lapuanliikkeen aattetta jatkamaan synnytettiin isänmaallinen kansanliike IKL, joka yhteistyössä kokoomuspuolueen kanssa sai vaaleissa 1933 14 kansanedustajaa. Fasistista puoluetta pyrittiin turhaan lakkauttamaan. Vaikeus heijasteli fasistista asennetta, joka oli pesiytynyt sisällissodan jälkeen oikeuslaitokseen, akateemiseen sivistyneistöön, papistoon, lehdistöön ja yleiseen oikeustajuun.

1930-luvun puolivälistä lähtien Mannerheim ryhtyi opportunistiseen tyyliinsä tiivistämään suhteitaan Saksan johtoon ja asevoimiin. Hän käytti Saksaa ja suomalaisia sotilaita omien pyrkimystensä toteuttamisen välineinä.Tavoitteena oli vallan vaihtaminen Neuvostoliitossa ja Suur-Suomen muodostaminen.

Ennen talvisotaa Mannerheim pidätytti kaikki toisinajattelijat ja kommunisteiksi epäilemänsä henkilöt. Myytti talvisodan yhteishengestä synnytettiin peittämään kyynisen laskelmoinnin aiheuttamat ihmisuhrit ja aluemenetykset. Kuolema ylevöitettiin sankaruudeksi ja oikeutettu katkeruus oli työväestössä painettava jälleen kerran voimattomuuden ja alistumisen kuoreen.

Valtaa pitävien ryhmien oli kehitettävä strategia yhteishengen voimistamiseksi. Niinpä maahan luotiin Suomen Aseveljien Työjärjestö ja Vapaus Isänmaa Aseveljeys.( SAT ja VIA.) Järjestöt harjoitti propagandaa ja mielialojen hoitoa siviiliväestön keskuudessa välirauhan ja jatkosodan Suomessa vuosina 1940 - 1944. Niiden johdossa toimi joukko Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä esimerkiksi työmarkkinajärjestöistä, puolustusministeriöstäja valtiollisesta poliisista. Keskeisenä tehtävänä oli talvisodan synnyttämän kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. ( Lähde mm. Karoliina Vuopalan opinnäytetyö.)

Liittoutuminen Saksan armeijan kanssa Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 oli Mannerheimin oma salainen hanke, joka hän teki presidentti Kallion selän takana. Eduskunta sai tietää asiasta vasta, kun saksalaiset joukot olivat jo Lapissa.

Joka kylään ulottuvien SAT/VIA – organisaatioiden avulla Suomen kansan todellisuudentaju muovatiin myötäilemään militaristista ja fasistista asennetta. Toisinajattelijoiden vangitsemiset olivat arkipäiväisiä ja sisällissodan oikeuskäytäntöjen aiheuttamat kansalaisoikeuksien menetykset ja työväenluokan osattomuus oli koettava hyväksyttävänä.

Ulkopolitiikassa fasistisen Kroatian tunnustaminen ja serbien ja juutalaisten holokausti, joka Kroatiassa oli sinetöity lainsäädännöllä, ei näyttänyt vaikuttavan Suomen ilmapiiriin mitenkään. Ehkä siksi serbien kokema holokausti on ollut helppo unohtaa NATO/EUn pommittaessa heitä uudestaan 1995 ja 1999.

Presidentti Urho Kekkosen lämmin persoonallisuus, myötäeläminen alistettuja kohtaan ja rauhantahtoisuus loivat hänen presidenttikaudestaan rauhan kauden suomalaisten elämässä. Hän varoitti militarismista eikä halunnut  muun muassa siksi kokoomusta Suomen hallituksiin.Liittoutumattomuus ja puolueettomuus olivat hänelle tärkeitä. Hän piti Palestiinan-kysymyksen ratkaisua mittarina. Hän sanoi, että vasta kun palestiinalaiset saavat oikeutta, voi maailmassa vallita rauha.

Kekkosen jälkeen ja erityisesti EU:hun liittymisen jälkeen tilanne on jyrkästi muuttunut. Karuinta muutos kielteiseen on ollut Sauli Niinistön presidenttikaudella. 

Suomen valtamedia ilmoittautui päätoimittajiensa suilla jo yli 10 vuotta sitten NATO:on liittymisen tukijaksi. NATO:n johtavan maan Yhdysvaltojen yli 130 sotilastukikohtaa ja jatkuvat sodat, joihin se sitoo toiset NATOon kuuluvat maat, ei mediassamme herätä kritiikkiä. NATO:n Jugoslaviassa suorittamat laittomat pommitukset ja sen nauttima rankaisemattomuus  eivät kohota kenenkään kulmakarvoja.

Massiivisella propagandalla musta muutetaan valkoiseksi ja valkoinen mustaksi.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdista Srebrenican "kansanmurha"-väite antaa esimerkin valtapolitiikasta, johon Suomi osallistuu USA:n ja Saksan lakeijana. Srebrenican kansanmurhaväitettä, jonka mukaan 7000 muslimipoikaa ja miestä tapettiin, tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunutta todellista serbien joukkomurhaa ja 250.000 serbin karkotusta kotiseudultaan Kroatian Krajinasta. Serbien karkotus oli yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla tapahtunut kroatialaisten asemiesten operaatio Myrsky (Operation Storm).

Tapahtumien yksityiskohdat olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. (Kirjan voi tilata Into-kustantamosta.)

Propagandan ylläpidon vuoksi Srebrenica-myytti on pidettävä elossa. Tämä tapahtuu monin dokumentein, valedokumentein ja uhriksi leimattujen haastatteluin. Suomalaiset Elisabeth Rehnistä, Helena Rantaan ja Pekka Haavistoon ovat sitoutuneet ylläpitämään myyttiä.

Srebrenica on rinnastettu 6 miljonan juutalaisen holokaustiin. (Jugoslavia-tribunaalin oikeuslääkeopillisissa ruumiinavauksissa on todettu Srebrenican "kansanmurhan" yhteydessä n. 400 henkilön tulleen teloitetuiksi.) Serbien holokaustissa uhreja oli vähemmän kuin juutalaisten kokemassa. Unohtamalla serbit unohdetaan myös se, että he olivat rakentaneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen. Tuon demokraattisen ja humanismia korostavan valtion tuhoamista NATO:n uraanipommeilla ei ole kriminalisoitu mutta puolustaneet serbit on.

 Euroopan parlamentissa, Bosniassa ja Serbiassa on pakkosäädetty lakeja joilla  kriminalisoidaan Srebrenican "kansanmurhan" kieltäminen. Jotta sellainen laki voidaan säätää, on tietenkin ensin "myönnettävä" että kansanmurha on totta. Sen jälkeen on säädettävä laki, että kansanmurhan kieltäminen on rikollista.

Jugoslaviaa laittomasti pommittanut Iso-Britannia on vaatinut YK:ta julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen rikolliseksi. Tämä kuvaa NATO-maiden röyhkeyttä.

EU:n taloudellisesta tuesta riippuvaiset maat on ollut helppo ostaa propagandan taakse. Jugoslaviaa pommittaneen Ison-Britannian pääministeri ja  sotarikoksista syytetty Tony Blair on ollut Serbian nyky-hallituksen neuvonantajana EU:n lähentymisessä. Kiristämällä Serbiaa taloudellisesti ja estämällä normaali kauppa Serbian ja Venäjän välillä myös serbejä on painostettu säätämään laki, joka kriminalisoi Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Vasta sitten NATO/EU suhtautuisi serbeihin myötämielisesti. Siis maata laittomasti pommittanut entinen pääministeri saisi laatia ehdot.

Tämän asteinen propaganda on massiivisempaa kuin Suomessa vallinnut VIA/SAT propaganda. Kyvyttömyys omaksua sen edellyttämä maailmankuva (Srebrenican "kansanmurha") johtaa vankilaan samoin kuin Suomessa aikanaa toisinajattelijat raahattiin vankiloihin ja keskitysleireille.

Presidentti Niinistö on käyttänyt hyväkseen tätä USA:n vaikutuksesta Euroopassa vallitsevaa  laittomuuden ilmapiiriä. Kyse ei ole äärioikeistolaisista pikkuryhmistä vaan militaristisen oikeiston hegemoniasta EU:ssa – samanlaisesta ilmapiiristä, joka vallitsi Suomessa ja Euroopassa laajemmin 1940-luvulla.

Suomessa rasistinen venäjä-viha on ollut vallitsevaa. Välillä se on ollut pinnan alla, mutta nyt EU:n militarisoitumisen myötä se on saanut pulputa erityisesti Yle:ssä, valtamediassa ja varsinkin kulttuuripiireissä. Kulttuuriväki ja kansanedustajat näyttävät omaksuneen kaiken sen mikä palvelee USA/NATO:n etuja.

Tässä NATO:a ja EU:ta koskevassa rankaisemattomuuden ilmapiirissä presidentti Niinistö yhdessä Stubbin ja Sipilän hallitusten kanssa on rakentanut Suomeen uuden SAT/VIA- propaganda -ja vakoilujärjestelmän.

Stubbin hallituksen ulkoministeri Tuomiojan ja puolustusministeri Haglundin kanssa kenraali Lindbergin allekirjoituksella vahvistettiin NATOn isäntämaa-sopimus. Se mahdollistaa USA/NATO:n toimimaan Suomessa sille tyypillisellä rankaisemattomuuden periaatteella.

USA:n kongressi valtuutti keväällä 2015, puoli vuotta ennen isäntämaasopimuksen allekirjoittamista, Yhdysvaltojen presidentin ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta uudelleen kääntyä kongressin puoleen. Tästä sodanjulistuksesta tietäen Niinistön Suomi allekirjoitti sotilaallisen rajoittamattoman yhteistyösopimuksen täydentäen katastrofia vielä kahdenvälisillä sotilaallisilla yhteistyösopimuksilla USAn ja NATO-Iso- Britannian ja Yhdysvaltojen miehittämän NATO-Saksan kanssa.

Näiden Venäjää vastaan rakennettujen sopimusten lisäksi Suomi on Sipilän hallituksen ja presidentti Niinistön tuella tarjoutunut maksamaan Venäjää vastaan toimivan USA/NATO hybridikeskuksen toiminnan Suomen maaperällä, jossa kuin silmänlumeeksi on Ruotsi mukana. Keskusta koskeva laki meni läpihuutojuttuna eduskunnassa.

Monikansalliset sotaharjoitukset maassamme ja Suomen armeijan osallistuminen Venäjää vastaan suunnattuihin sotaharjoituksiin milloin missäkin, ovat paitsi ylettömän kallista, myös kaikkea muuta kuin maailmanrauhaa rakentavaa toimintaa.

Suomen ilmapiiriä on muokattu militarismia ihailevaksi ja Yhdysvaltojen yksinapaista maailmaa tukevaksi EUhun liittymisestä lähtien. Presidentti Ahtisaari oli aktiivinen USA:n sotadoktriinien toteuttaja ja NATO:n kannattaja. Presidentti Halonen kykeni YK-puheessaan kutsumaan Irakin sotaa laittomaksi, mutta muuten keskittyi muuhun kuin valtapolitiikkaan. Vasta presidentti Niinistö edustaa puhdasta militarismia, josta Kekkonen varoitti. Niinistö tukee EU:n militarisoitumisen vahvistamista ja propagandalla kansalaisten mieliin syötettyä Venäjä-kuvaa.

Niinistön suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on röyhkeätä. Paras esimerkki on ETYK:in juhlakokous vuonna 2015. Suomi esti, ETYK:in idean luojan ja Kekkosen tässä asiassa yhteistyökumppanin, Venäjän pääsyn Suomeen juhlakokoukseen. Sen sijaan se salli Yhdysvaltojen laivastovierailun Helsingin satamaan samaan aikaan ja laivaston orkesterin konsertin Suomenlinnan kirkossa.

Negatiivisen suhtautumisensa Venäjään hän ohjaa sännönmukaisesti EU:hun. En minä, mutta EU. Niinistön käyttäytyminen vahvistaa median propagandaa. Niinistö ja media pelaavat erinomaisesti yhteen.

Yle:n Docventures -ohjelman juontaja kehoitti katsojia ryhtymään trollijahtiin. Paljastamaan Venäjän trolleiksi epäilemiään henkilöitä. Erkki Tuomioja istui vaieten vieressä. Stubbin hallitus  päätti lähettää 100 henkilöä Harvardin yliopistoon opiskelemaan Venäjän oletettua hybridivaikuttamista. Toisin sanoen toimimaan VIA/SAT- propagandan ja mielipiteisiin vaikuttamisen menetelmien mukaisesti.

Niinistö vertautuu Mannerheimiin siinä, että militarismi on sekä keino että tavoite.

Presidenttien Ståhlberg ja Kekkonen oikeudentunto ja selkeä lämpö kanssaihmisiä kohtaan ja pyrkimys rauhaan näyttäytyy tällä hetkellä selkeimmin Paavo Väyrysessä. Hänen kansainvälisen uransa rinnalla hän on kotitilallaan Pohjanrannassa johtanut syrjäytyneiden lasten nuorisokotia. Esitelmöidessäni siellä syrjäytymisuhasta ja luovasta kasvusta en voinut olla huomaamatta sitä lämpöä, joka henkilökunnan ja Paavo Väyrysen ja nuorten välillä vallitsi. Väyrynen oli läsnäoleva ja läheinen kanssaihmisilleen.

Tarvitsemme lämpimän, oikeudentuntoisen presidentin, emme fraaseja toistelevaa yhdysvaltalaisen sotilasvallan ja hyvin toimeentulevien etujen puolustajaa. 

Mannerheim toimi kulisseissa ja toimet tehtiin myös piilossa eduskunnalta. Niinistön presidenttikaudella eduskunta on ohitettu keskeisten itsenäisyyttämme rapauttaneiden asioiden valmistelusta. Herääkin kysymys, elämmekö Mannerheimin haaveilemassa mutta Niinistön toteuttamassa diktatuurissa, jossa media, erityisestí Yle ja eduskunta ovat tulleet niin aivopestyiksi, että eivät itse sitä edes huomaa. Sallimme hybridisodan omia kansalaisiamme vastaan. Totuuden tavoittelu on jälleen tullut kielletyksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väyrynen, presidentti Niinistö, Tuomioja, militarismi, sensuuri, propaganda, kokoomus, demarit, trollijahti

Hyvää itsenäisyyspäivää 18.7.!

Tiistai 18.7.2017 klo 11:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen eduskunta julisti Suomen eduskunnan korkeimman vallan haltijaksi ja itsenäiseksi 18.7. 1917. Eduskunta oli sosialidemokraattienemmistöinen, puhemiehenään sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Kullervo Manner.

Päätöstä tuki 136 edustajaa ja 55 vastusti sitä. 

Eduskunta oli päättänyt ensimmäisessä käsittelyssä myös kunnallislain (osalla kansasta ei ollut kunnallista äänioikeutta) ja kahdeksantuntisesta työpäivästä. Yleisen kunnallisen äänioikeuden ikäraja laskettiin 20 vuoteen. Päätökseksi tulemiseen olisi edellytetty toista ja kolmatta eduskunnan käsittelyä.

Itsenäisyyspäätöksen jälkeen riemu eduskunnassa oli valtava. Edustaja Lucina Hagman ehdotti puhemiehelle, että yhdyttäisiin kolminkertaiseen eläköön-huutoon vapaalle Suomelle, ja että myös yleisö voisi siihen yhtyä. Eduskunnan jäsenet ja lehteriyleisö yhtyivät eläköön-huutoon voimakkaasti.

Demokratian ja kansalaisoikeuksien voimistuminen ei tyydyttänyt äänestyksessä häviölle jääneiden porvarillisten edustajien toiveita. He ryhtyivät toimimaan. Ernst Nevanlinna otti yhteyttä ministerivaltiosihteeri Carl Enckeliin Pietariin. Pienen porvariryhmän painostuksesta, mutta myös ilmeisesti omasta vakaumuksestaan tämä halusi pysäyttää demokratisoitumis- ja itsenäistymisprosessin Suomessa. Enckell taivutti Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottamaan Suomen eduskunnan, siitä huolimatta, että eduskunta oli juuri julistautunut riippumattomaksi Venäjästä. Tämä toimi täytti porvarillisen vallankaappauksen tunnusmerkit.

Eduskunta oli päättänyt, että se ei enää alista päätöstä Venäjän hallitukselle, vaan antaa sen ainoastaan tiedoksi. Enckell ja Venäjän väliaikainen hallitus eivät tästä piitanneet vaan Venäjän hallitus lisäsi sotajoukkojen määrää Helsingissä ja lopuksi sinetöi Heimolan (eduskunnan) ulko-ovet.

Osa sosialidemokraateista piti hajotettua eduskuntaa laillisena, joten uusiin vaaleihin valmistautuminen oli kaksijakoista. Porvarilliset puolueet muodostivat vaaliliitot ja saivatkin kaadettua eduskunnan sosialidemokraattisen enemmistön.

Tällainen mielivaltainen toiminta maassa, jossa suuri osa kansaa kärsi epäoikeudenmukaista, lähes feodaalista kohtelua, mutta myös nälkää, oli omiaan voimistamaan vastakkainasettelua.

Syksy 1917 oli Suomessa kaoottinen. Maalaisliiton alkiolaisen siiven avulla vallankaappaus ei johtanut monarkistiseen hallintoon vaan päätyi siihen, kuten valtalaissa, että eduskunta oli Suomessa korkeimman vallan haltija. 

Odotettiin mahdollista saksalaisten maihinnousua. Venäjällä bolsevikit ottivat vallan ja solmivat aselevon Brest-Litovskissa. Nyt porvarienemmistöinen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen, mutta välittömästi alkoivat eduskunnassa myös kiireiset valmistelut suojeluskunnista muodostettavan porvarillisen armeijan perustamiseksi 11.1.1918.

Venäjä ilmoitti, että se ei tule puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, vaan vetää kaikki joukkonsa niin pian kuin on mahdollista, jäiden lähdettyä. Tästä huolimatta Mannerheim alkoi omavaltaisesti riisua venäläisiä aseista väittäen suomalaisille nyt taisteltavan venäläisiä vastaan. Tosiasiassa tavoitteena oli Itä-Karjalan valtaus. Suomalaiset työläiset rinnastettiin bolsevikkeihin ja Mannerheim aloitti heidän tappamisensa. "Ammutaan paikalla" oli kuuluisa päiväkäsky, joka mahdollisti suomalaisten työläisten joukkomurhan ja keräämisen vuosikausiksi vankileireille.

Valtalain ja Suomen itsenäisyyden kohtalo, pienen porvarillisen vähemmistöryhmän toimesta tulee väkisinkin mieleen tämän päivän eduskunnan asemaa ja valtaa tarkastellessa. Suomi liitettiin NATO:n isäntämaasopimukseen porvarillisen presidentin ja hänen kanssaan yhteistyössä toimivan muutaman ministerin avulla. Sopimusta ei ollut eduskunnan saatavilla eikä sitä edes ollut käännetty suomeksi. Ruotsissa edellytettiin eduskuntakäsittelyä vastaavassa tilanteessa.

Sote-lakia yritetään ajaa läpi perustuslain vastaisin sisällöin presidentin valitessa oikeuskansleriksi perustuslakiasiantuntijan sijasta henkilön, joka on valmistellut ja esitellyt hallitukselle tämän perustuslain vastaisia pykäliä sisältävän lakiehdotuksen. Virassaan oikeuskanslerin odotetaan käsittelevän omien lakipykäliensä lainmukaisuutta kokoomuspuolueen ja kokoomuspresidentin edellyttämällä tavalla.

Vallankäytössään Suomen porvaristo on tukeutunut ylikansallisiin vaikuttajiin. Sata vuotta sitten ensimmäisen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin porvarillista Venäjää ja Venäjän armeijaa pitämään kurissa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaativia suomalaisia työläisiä. Kun porvarillinen suojeluskunta-armeija talvella 1918 yhdessä Saksan armeijan kanssa löi sisällissodassa/ kapinassa Suomen työläiset, sanottiin demokratian voittaneen kun tosiasiassa laittomuus, vankileirit, teloitukset, porvarillinen tykäeduskunta ja Saksan miehitys vallitsivat.

Sata vuotta myöhemmin porvarilliset voimat ja ylikansallisten yritysten lobbarit ovat ottaneet tuekseen rankaisemattomuuden periaatteesta nauttivan USA- ja Saksa-johtoisen NATO-armeijan. Päämääränä on huolehtia, että porvarillinen NATO-propaganda ja -media kuvaavat ylikansallisen laittomuuden laillisuudeksi ja Suomen "hyvinvoinnin" edellytykseksi. Ylikansallisella medialla on rahaeliitin tuki. Se joutuu toimimaan sen ehdoilla, mutta myös sen hyväksi. Ylikansalliset, miljoonia uhreja vaativat sodat ovat median leipää, eivät rauha ja demokratia. Tavalla tai toisella itsenäinen ajattelu on saatava häviämään. Ihmisten suojelu väkivallalta on saatava näyttämään tuomittavalta silloin, kun mainostoimistot niin edellyttävät. Oikeudenmukaisuus, ilmainen terveydenhuolto, koulutus ja uskonnonvapaus on tuomittava, silloin kun niitä ylläpitävät maat toimivat NATO-maiden taloudellisia etuja vastaan.

Ylikansallinen Suomi on muttunut isäntiensä kaltaiseksi. NATO ja Sote purkavat oikeusturvaa, mutta vallanpitäjät haluavat näin olevan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen itsenäisyysjulistus 18.7.1917, sisällissodan siemenet, porvarillinen vallankaappaus, presidentti Niinistö

Voiko aktiivipoliitikko olla myös objektiivinen historiantutkija

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin puolustusministeri Jussi Niinistön Tammisunnuntain juhlassa pitämän puheen. Jussi Niinistö on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Yllätykseni oli melkoinen kun hän puheessaan kuvasi Suomen sisällisodan vapaussotana venäläisiä vastaan. Hän kertoi Paul Gerichin tulosta pohjalaisten talonpoikien luo sodan alla ja referoi tämän puhetta.

On tunnettua, että Mannerheim pystyi usein ajamaan kaksilla rattailla. Joillekin ryhmille hän sanoi taisteltavan venäläisiä vastaan toisille käytävän sotaa suomalaisia roistojoukkoja vastaan. Mannerheimin julkilausuma, jonka hän julkaisutti Wasabladetissa 5.2.1918, oli kirjoitettu sekä venäjäksi että ruotsiksi. Siinä hän korostaa, että suomalaiset eivät taistele venäläisiä vastaan ja antoi uskoa, että hän arvostaa venäläisiä sotilaita, joiden hän toivoo antavan suomalaisten hoitaa omat asiansa keskenään.

Luin kirjaani Lahtari, Punikki ja Teurastaja varten myös Jussi Niinistön kirjan Isontalon Antti. Niinistö luo teokseen hyvin lämpimän myötäelävän ilmapiirin, joka tekee lukemisesta miellyttävän.Lukija pystyy tuntemaan empatiaa päähenkilöä kohtaan. Sen ei silti pitäisi antaa aihetta hyväksyä tämän poliittisia suorastaan fasistisia yhteiskunnallisia tavoitteita.

Historialliset tapahtumat kerrotaan yleensä tuoreeltaan vallan ja voittajien näkökulmasta. Salaisiksi julistetut asiakirjat ja muut tiedot paljastuvat vasta vuosikymmenten kuluttua. Tuona aikana kuitenkin historia on kirjoitettu tuosta voittajien näkökulmasta ja se tieto on iskostettu nuorison ja aikuisväestönkin tajuntaan totuutena, jota on vaikeata muuttaa esimerkiksi 50 vuotta myöhemmin.

Välittömästi sisällissodan jälkeen voittajien tavoitteena oli samaistaa työläiset venäläisiin ja iskostaa suomalaisten mieliin sota vapaussotana. Ohessa tuli tarkoituksenmukaiseksi lietsoa vihaa venäläisiä kohtaan. Sitä lietsontaa suorittamaan perustettiin "Vihan veljet"- järjestö, joka on toiminut 1920-luvulta lähtien. 

Rasistinen suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on viime vuosikymmeninä noussut jälleen hovikelpoiseksi. Samaan aikaan kun kaikkinainen muu syrjintä maahanmuuttajia, homoja, transsukupuolisia ja vammaisia kohtaan on torjuttu, russofobia kukoistaa.

Poliittisen johdon rasismi on peitettyä. Se kääritään EU-paperiin. "Emme voi suhtautua tasa-arvoisesti venäläisiin, koska EU on määrännyt talouspakotteet ja vierailukiellot." EU- määräyksien perusteita ja totuudenmukaisuutta ei kyseenalaisteta. Tasavallan presidentti kutsuu maahan juuri sellaisten maiden päämiehiä, joilta tiedotustilaisuudessa saadaan russofoobisia kommentteja, jolloin presidentin ei itse tarvitse tuoda julki rasistista asennettaan.

Puolustusministeri Niinistö on nostanut esiin Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisten epäluotettavuuden asepalveluksen suorittajina ja armeijan virkoihin valittaessa. Siten koko kaksoiskansalaisten joukko demonisoidaan. Tämä syrjintä puetaan rationaaliseen viittaan - kelpoisuusehtoihin. Tämä asenne vastaa "Vihan veljien" tavoitetta demonisoida kaikki venäläiset.

Herää kysymys, voiko ministeri Niinistö opettaessaan Helsingin Yliopistossa ja Sotakorkeakoulussa olla objektiivinen historioitsija? Suomen sisällissodan valkoinen osapuoli armahdettiin sotarikoksistaan ja kaikki raskauttavat asiakirjat poltettiin. Sama asiakirjojen tuhoaminen teki vaikeaksi tutkia objektiivisesti marsalkka Mannerheimin sotarikoksia.

Sitten tuo toinen historian tutkija, Erkki Tuomioja.

Tuoreemmat sotatapahtumat - Bosnian sota ja Jugoslavian NATO-pommituksethan ovat myös saaneet voittajien tulkinnan historiassa. Suomen liittyminen EU:un juuri sodan aikana aiheutti sen, että Suomi näytti ottavan vielä voimakkaamman voittajien näkemyksen kuin voittajat itse.

Noiden sotavuosien aikana Suomen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja Tarja Halonen. Myös Erkki Tuomioja oli valtioneuvoston jäsen. Tuomioja on perustanut järjestön "Historiantutkijat ilman rajoja" ja identifioituu voimakkaasti tutkijan rooliisa. Hän on arvioinut Bosnian sotaa käsittelevää yllämainittua teostani. Hän katsoo, että googlaamisestaan huolimatta hän ei ole löytänyt mitään mikä muuttaisi hänen käsitystään Srebrenican tapahtumista.

Srebrenica on ollut Yhdysvaltojen propagandan keskeinen kohde. "8000 serbien teloittamaa muslimipoikaa ja miestä" on muodostunut kyseenalaistamattomaksi dogmiksi. Ihmisen kuolintavan määritys on kuitenkin lääketieteellinen ruumiinavaus. Olen lääkäri ja katson lääketieteellisen tieteen olevan tiedettä siinä missä historiatiedekin on. Srebrenican lääketieteellisissä ruumiinavauksissa on löydetty 400 teloitettua ja alle 2000 sotatoimissa kuollutta kaikkiaan. Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin tehdyissä muslimijoukkojen suorittamissa tapporetkissä surmattiin 3000 siviiliä, joista useiden päät iskettiin aidanseipäisiin ja kodit poltettiin. Naser Oric, joka johti serbikyliin hyökänneitä muslimijoukkoja, julistettiin Haagin tribunaalissa syyttömäksi. Serbikenraalit ovat saanet kymmenien vuosien vankeustuomioita.

Jos Tuomioja ei löydä omaa käsitystään tukevia tietoja googlaamalla, miksi hän ei hyväksy lääketieteellisiä todisteita, jotka tarjoan? Hän osoittaa arviossaan hyväksyvänsä myös ICTY:n eli Haagin tribunaalin toiminnan. Osoitan kuitenkin, että hyväksyessään tribunaalin toiminnan hän tulee hyväksyneeksi samanlaisen rikostutkimuksen ja rangaistusten täytäntöönpanon kuin mikä vallitsi Suomen sisällissodan jälkeen. Valkoiset voittajat toimivat pidättäjinä, syyttäjinä, todistajina, tuomareina, teloittajina ja keskitysleirin vartijoina. Bosnian ja Jugoslavian pommitusten tuomiokäytännössä NATO-sotilaat toimivat pidättäjinä, pidätysselleihin saattajina, muslimit ja NATO-upseerit toimivat todistajina,  amerikkalaisten ja kanadalaisten maksamat juristit toimivat tuomareina. Oikeuskäytäntö poikkeaa täysin normaalista oikeuskäytännöstä. Tuomioistuimeen tuodut on julistettu etukäteen syyllisiksi ja heidän odotetaan osoittavan syyttömyytensä.

Jos kaikki suomalaiset historiantutkijat omaksuvat Yhdysvaltojen ja NATO-maiden edellyttämän totuuden myös historiatieteellisesti päteväksi, olemme päätyneet samaan kuin 100 vuotta sitten. Feodaalista omistamiseen perustuvaa valtaa puolustavat suomalaiset ja saksalaiset olivat sankareita kuten ylikansallista pääoman valtaa levittävät NATO- maat USA:n ja Saksan johdolla. Demokratiaa ja tasaveroisia ihmisoikeuksia puolustavat työläiset ja tasaveroisia ihmisoikeuksia puolustavat serbit ovat vuorostaan konnia. Niinkö?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: voittajien historia, historiatiede, poliitikon historiakäsitys, Jussi Niinistö, Sauli Niinistö, Erkki Tuomioja

Suomen median propaganda on hiipien muuttunut sensuuriksi

Maanantai 1.8.2016 klo 10:47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media julistaa itse olevansa sanavapauden mallimaa. Ulkopuolinen tarkkailija havaitsee median sanoman muuttuneen hiljalleen kesän aikana propagandasta sensuuriksi.

Propaganda ja sensuuri ovat Suomen valtiojohdon suojeluksessa - olleet jo sadan vuoden ajan. 1930-luvulla kommunisteiksi epäillyt toisinajattelijat pidätettiin ja vangittiin. Toisen maailmansodan jälkeen monipuolinen lehdistö ja militarismin suitseminen rajoittivat propagandaa joskin taloudellinen valta jatkoi vaikutustaan harvainvaltaa tukien.

Samat henkilöt, jotka yhdessä Mannerheimin kanssa riisuivat aseista venäläisiä varuskuntia Pohjanmaalla, johtivat valkoisten rikoksia sisällissodan jälkeen ja pystyttivät patsasta Mannerheimintien varteen toisen maailmansodan jälkeen. Samat tahot pitävät edellen tiedotuksen valtaa Suomessa.

Mikään ei ole muuttunut. Valtiojohto on päättänyt, että 100 suomalaista koulutetaan Yhdysvalloissa propagandan saloihin.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ja intellektuellit kuvaavat Mc Carthyismin palanneen Yhdysvaltoihin. Tuo vaino ilmeni homo- ja kommunistijahtina 1950 ja 1960-luvuilla. Se sai vainoharhaisuuden luonteen. Intellektuellit odottivat, professori Steven Cohenin John Batchelor showssa pari viikkoa sitten kertoman mukaan, turvallisuuspalvelun etsivien koputusta ovellaan, kuten suomalaiset kommunistit ohranan koputusta 1930-luvulla.

Presidenttiehdokas Clinton väittää Yhdysvaltojen valtamedia tuella Venäjän hakkeroineen demokraattisen puolueen sähköposteja, kykenemättä kuitenkaan esittämään väitteelleen mitään todisteita. Suomen media toistaa samoja perustelemattomia väitteitä, koska Suomen valtio luottaa Yhdysvaltoihin. Se riittää.

Suomen media ei kerro, kuinka Oregonin puoluekokousvaltuuskunta esti Obaman entisen puolustusministerin puheen huutamalla "No more war". Kun huutelu ei loppunut, järjestäjät sammuttivat valot kyseisen valtuuskunnan alueelta. Silloin edustajat panivat kännykköjensä valot päälle, jatkaen huutamista, johon Californian valtuuskunta yhtyi.

Suomen media antaa siloisen kuvan lennokkimurhia valtuuttavasta presidentti Obamasta, joka on myynyt enemän aseita kuin kukaan aikaisempi presidentti ja lisännyt sotilastukikohtien määrää ulkomailla ja delegoinut kidutuksen muiden maiden alihankkijoille, kun USA itse ei tohdi sitä tehdä samassa määrin kuin ennen.

Obama lisäsi lennokkaaseen puoluekokouspuheeseensa uuden vanhan vihollisen; kommunistit, jihadistien ja muiden kauheuksien rinnalle, joiden murskaamiseen Yhdysvallat tarvitsee aikaisempaa enemmän tulivoimaa ja aseteollisuuden uusia keksintöjä. Syyrian parlamentissahan on totta tosiaan jopa kahdenlaisia kommunisteja, sen lisäksi, että maa on sekulaarinen eikä Yhdysvaltojen tukemien äärisunnien hallitsema.

Suomen media esittää Syyrian tilanteen tottelevaisesti yhdysvaltalaisemmin kuin yhdysvaltalaiset itse. Ratkaisevan tien katkaiseminen Turkista Syyrian Aleppoon kuvataan Helsingin Sanomissa lähes sotarikokseksi, jossa Turkissa piileskelevät lääkärit eivät pääse palaamaan "tahallaan Venäjän ja Assadin pommittamiin" sairaaloihin. Al Nusra- terroristijärjestö pitää osaa Aleppon kaupungista vallassaan estäen siviilien paon hallituksen ja Venäjän järjestämiä turvakäytäviä pitkin. Suomen media esittää Al Nusran tulkinnan tilanteesta, koska Yhdysvallat on pitkään tukenut sitä "maltillisena".

Tie Alepposta Turkkiin oli myös pääväylä jihadistien varastaman öljyn kuljetuksiin  Turkkiin myytäväksi. Samoin turkkilaiset sairaalat hoitivat haavoittuneita ISIS-taistelijoita. Suomen media kuvasi Turkin ISISin vastaisen taistelun etulinjassa.

Entä sitten Ukraina? Ranskalaisten kansanedustajien matkaraportti Krimiltä on hyvin  erilainen kuin USA/Suomen propagoima kuvaus Ukrainan vallankaappauksen jälkeisestä tilanteesta. Helsingin Sanomat rohkeni kertoa suomalaisten turistien matkasta Itä-Ukrainaan. Lehti ei kertonut, mitä matkailijat siellä näkivät tai kokivat vaan käytti koko artikkelin kuvatakseen kuinka matkat ovat laittomia.

Eurokansanedustaja Nils Thorvaldsin Helsingin Sanomien pitkään haastatteluun oli päässyt livahtamaan virke siitä, että hän ei hyväksy EU:n näkemystä Ukrainasta. Lukija jäi mielenkiinnolla odottamaan MIKSI? Mutta sitä lehti ei paljastanut.

Kesän mittaan on luonnollisesti saatu lukea ja kuulla monia juttuja Brasiliasta. Yleensä kauhistelevia. Milloin faveloista, liasta, väkivallasta ja muista epäkodista. Tänään 1.8. Helsingin Sanomat kirjoitti koko aukeaman Brasiliaan tuoduista orjista. Brasiliasta sai kuvan kammottavana orjia hyödyntävänä maana. Suurennuslasilla, yhden sivulauseen verran oikein tarkkaan koko jutun lukenut sai välillisesti tietää, että portugalilaiset siirtomaaherrathan niitä orjia toivat. Brasiliahan on BRICS- maa, joka on liittoutunut taloudelliseen yhteistyöhon Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kanssa voidakseen tukea kehittyviä maita Yhdysvaltojen väkivaltaisen kauppapolitiikan paineessa. Suomen medialle ja merkittävälle osalle talouseliittiä presidentti Obaman kaikin voimin ajamat TPP ja TTIP - sopimukset on kuvattu pääkirjoitussivuilla myönteisinä. Se, että Obama on pyrkinyt viemään sopimukset läpi pikamenettelynä, ilman kongressin jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön, ei ole nostanut kulmakarvoja.

Suomen EU-jäsenyyttä seurannut militarisoituminen ja perustuslaillisuuden murentuminen ovat tosiasioita. NATO-presidentti Ahtisaaren jälkeen presidentti Halosen kaudet näyttäytyvät vielä YK-painotteisina perustuslaillisuuden aikoina vaikka USA:n ja Saksan vaikutus ulkopolitiikkaan vinoutti ajattelua ja tietoisuutta varsinkin Jugoslavian hajottamisen suhteen.

Suomen media kuvaa huolellisesti Puolan oikeusjärjestelmän murentumista, mutta ei huomaa, että Suomessa ei edes ole perustuslakituomioistuinta. Suomen perustuslakivaliokunta on oikeistopoliittinen elin, jota liike-elämän eliitti haluaisi ryhdistää entistä oikeistolaisempiin tulkintoihin. Perustuslakivaliokunta tai media ei ole nostanut minkäänlaiseksi ongelmaksi sitä, että Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan päätösvalta on siirtynyt presidentille ja armeijalle. YK:n sijaan kaikki median huomio on NATO:ssa ja sen voimapolitiikkaan liittyvässä toiminnassa. Isäntämaasopimuksen solmiminen tapahtui parlamentista riippumatta, toisin kuin Ruotsissa.

Kuljin 25 vuotta sitten eri puolilla Suomea luennoimassa autoritaarisuudesta ja väkivallasta luovuuden vastakohtana. Mukanani oli elokuva, jossa osoitettiin tieteellisesti kuinka vihantunteiden vallassa ei voi olla luova. Suomen valtiojohdolle tiedoksi; kansan vapauttaminen luovuuteen ei kulje militarismin tietä. Luovuuden polun löytämisen ensiaskeleita olisi oman historiamme uudelleen arviointi, jotta meidän ei tarvitsi toistaa sotiemme virheitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Halonen, Niinistö, media, sensuuri, propaganda, HeSa, Yle,

Putin ja Niinistö

Lauantai 2.7.2016 klo 10:05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin Yle:n ohjelmatarjontaa Venäjän presidentti Putinin vierailusta presidentti Niinistön luona Kultarannassa. Näytelmä oli mielenkiintoinen.

Jos presidentit laiturilla seisoessaan näkisivät hukkuvan kamppailevan meressä, Putin hyppäisi ja uisi pelastamaan häntä Niinistön jäädessä seisomaan laiturille, koska laiturin päähän oli kiinnitetty kyltti: Laiturilta hyppääminen kielletty!

Tämä Niinistön legalistinen asenne sitoo hänet siihen porvarilliseen valtaan, jota hän kokoomuspuolueen valinneena edustaa. Globaalissa vallankäytössä hän on lojaali sille yhden prosentin vallalle, joka hallitsee globaalia taloudellista valtaa, josta aseteollisuuden osuus on suuri.

Suomen historian henkilöinä Putin edustaisi 1900-luvun alun työväenjoukkojen johtajaa Kullervo Manneria, joka eläytyi voimakkaasti köyhien piikojen, torppareiden ja muiden vähäväkisten asemaan ja toimi niin eduskunnan puhemiehenä kuin punaisten joukkojen "diktaattorina" näiden aseman parantamiseksi ja demokraattisen lainsäädännön aikaan saamiseksi.

Niinistö edustaisi 1918 tammikuun porvarillista hallitusta, joka perusti porvarillisen valkoisen armeijan eriarvoisuutta tukevan politiikkansa pönkäksi.

Presidentti Putin on toiminut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen edustamaa yksinapaista, harvojen taloudelliseen valtaan pohjautuvaa vallankäyttöä vastaan. Hän on korostanut YK:n merkitystä.

Yhdysvaltojen presidentit toinen toisensa perään ovat korostaneet aseellista valtaa taloudellisten etujensa takaajana. Ei Yhdysvaltojen johtama NATO ole Euroopassa Euroopan pikkuvaltioita puolustamassa vaan takaamassa omaa taloudellisen valtansa laajenemista ja varmistamista. USA:n varapresidentti Biden on useasti korostanut sitä kuinka hän joutui painostamaan EU:ta panemaan Venäjä-vastaiset pakotteet voimaan.

Presidentti Putinin kommentti siitä, että Suomi tottelee kiltisti pakotemääräyksiä, ei tyhjentynyt EU:n määräyksiin vaan USA-EU riippuvuuteen. Niinistö vastasi tuttuun tapaansa uhmakkaasti, Suomen olleen itse tekemässä pakotteita. Sehän ei täysin pidä paikkaansa, sillä USA:han Suomen mielipiteellä ei juuri ole vaikutusta.

Suomen tämän hetkinen poliittinen- varsinkin ulko-ja turvallisuuspoliittinen tilanne muistuttaa yllättäen enemmänkin vuotta 1918 kuin 1930-lukua. Eriarvoisuus alkaa tulla yhä arkaaisemmaksi. USA-johtoiseen NATO:on kytkeytyminen yhä tiiviimmin kytkee Suomen kansainväliseen 1% :n valtaan ja militarismiin saumattomasti.

Tällainen kehitys edellyttää sotapropagandaa, viholliskuvaa, joksi USA on valinnut klassisesti Venäjän. Propaganda on rakennettu huolella markkinointitoimisto Hill& Knowltonin ja USA:n valtaa myötäilevän kansainvälisen median avulla. EU on toiminut liukastusaineena. Yhdysvaltojen monen vuoden vaivalla ja miljardeilla rahoitetut värivallankumoukset Ukrainassa, joista viimeisin päättyi verisesti osoittavat sen, kuinka sen taloudellisen vallan laajentaminen tapahtuu yhä kouristuksenomaisemmin. Verisen vallankumouksen johtajat on koulutettu osin myös saksalaisella rahoituksella.

Kun Olli Rehn kutsuttiin presidenttien päivällispöytään Kultarantaan, ajattelin, että nythän olisi tilaisuus avata vähän sitä EU:n väkivaltaan päättynyttä laajentumista Ukrainaan. Kuinka EU ei Yhdysvaltoja palvellessaan ja kiireessään kyennyt ottamaan huomioon Ukrainan syviä taloudellisia riippuvuuksia Venäjästä. EU ei myöskään ollut huomaavinaan eikä kokenut tarvetta neuvotella Venäjän kanssa siitä, että tullit ja muut kauppasopimukset saattavat olla ristiriidassa EU:n järjestelyjen kanssa. EU:n vastuuton käytös johti siihen, että Ukraina joutui ojasta allikkoon niin taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti.

Vallankäyttäjille ei usein ole tyypillistä, että ne ottaisivat vastuuta toimiensa seurauksista. Olen juuri painokoneissa olevassa kirjassani "Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöina" pyrkinyt kuvaamaan globaalien valtasuhteitten vaikutusta henkilöihin ja heidän rooleihinsa.

Presidentit Putin ja Niinistö tulevat olemaan oman persoonallisuutensa ja toimintansa perusteella oman aikakautensa symboleita. Tällä hetkellä suomalaisen median kattava sotapropaganda muistuttaa viime vuosisadan alun lukutaidottomuuden, kirkon ja lehdistön vaikutusvaltaa ihmisten mieleen.Niinistö, omasta poliittisesta vakaumuksestaan ja "lännen" liittolaisuudestaan johtuen on suomalaisessa mediassa maalattu "hyväksi" kun sen sijaan USA:n viholliseksi julistama presidentti Putin on leimattu systemaattisen dogmaattisesti kielteisin värein, mistä 1.7. Yle:n ohjelma näytti johdonmukaisen esimerkin. Edes vahingossa Yle:een ei pääse luikahtamaan asiantuntijaa, joka kuvaisi globaalia valtapolitiikkaa niin kuin se on.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Putin, Niinistö, Yle, oikeudentunto, läntiset arvot, militarismi, 1%:n valta

Presidentti Niinistön voimattomuus

Tiistai 29.12.2015 klo 10:05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Iltapäivälehdet kertovat presidentti Niinistön tunteneen voimattomuutta Suomen kahtiajaon johdosta. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat ovat kaukana toisistaan.

Mikä muu kuin maahanmuutto jakaa suomalaisia? NATO. Suomalaisten valtaenemmistö vastustaa tätä USA:n johtamaa yhä arrogantimmin käyttäytyvää sotilasliittoutumaa. NATO:n toimien rankaisemattomuus ja mielivalta tekevät YK:n hienot periaatteet tyhjiksi. Suunnitelmallinen eurooppalaisen maan, Jugoslavian, tuhoaminen ja käsittämätön pommittaminen,terroristien ja jihadistien tukeminen ovat vastauksia vailla olevia tekoja.

Presidentti Niinistö ei tuntenut voimattomuutta liittäessään Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salaa. Tämä teko oli samanlaista mielivaltaa kuin mitä Yhdysvallat ja NATO harrastavat. Suomalaisten enemmistö tuntee voimattomuutta presidentin toimiessa demokratian vastaisesti.

Yhdysvaltojen ja NATO:n mielivalta voi toteutua vain vahvan propagandan tukemana. Suomen media on kunnostautunut tässä. Yhdysvallat, NATO ja vaikutusvaltaiset media- ja markkinointitoimistot ovat luoneet Venäjästä ja presidentti Putinista viholliskuvan, jota vastaan on ryhdytty taistelemaan. Media on jo parin vuoden ajan rakentanut idästä tulevaa kyberuhkaa ja liittänyt sen sotilaalliseen uhkaan.

Presidentti Niinistö tai ainakin hänen neuvonantajansa tietävät, että pahimpia toteutuneita kyberrikoksia ovat tehneet Yhdysvallat ja Israel. Iranin ydinlaitosten tietokoneohjelmien tuhoaminen on eräs kammottavimmista. Yhdysvaltojen vakoiluohjelmat ja presidentti Obaman henkilökohtaisesti valtuuttamat lennokkimurhat kuuluvat samaan kategoriaan.

Yhdysvaltojen ja Turkin yhteistyö ISIS:in tukemisessa, aseiden hankinnassa, joukkojen koulutuksessa ja aseistuksessa täytyy olla Niinistön tiedossa.

Kaikesta tästä huolimatta presidentti vaatii kymmenien suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamista Yhdysvalloissa niin kutsuttua Venäjän kyberuhkaa vastaan. Minun 75 vuoden elämäni aikana Venäjä on aina suhtautunut Suomeen ystävällisesti, jopa ansaitsemattoman ystävällisesti. Nyt presidentin ja median synnyttämien mielikuvien avulla suomalaisten olisi alettava kokea, tosiasioista välittämättä, uhkaa Venäjän taholta.

Presidentti Niinistö on tullut voimistaneeksi rasistista Venäjä-vihaa ja negatiivista mielikuvaa naapurimaan presidentistä. Presidentin neuvonantajien on pakko tietää, mikä johti Ukrainan kriisiin. Maidanin tapahtumista ja EU:n ja Yhdysvaltojen roolista ei ole epätietoisuutta. Presidentti Niinistö toimii aivan kuin suomalaiset olisivat itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä ja propagandan ohjailtavissa.

Yhdysvallat pyrkii tuhoamaan kilpailijansa tai itseään oikeudenmukaisempaa yhteisöllistä elämäntapaa arvostavat valtiot. USA:n tahtoon mukauttamiseen käytetään sotilaallista tai taloudellista valtaa propagandan ohella. Yhdysvallat saartaa Venäjää ja Kiinaa sotilastukikohdillaan. Sen yli 800 sotilatukikohtaa ovat vieraalla maaperällä kun taas Venäjän ja Kiinan sotilastukikohdat ovat näiden omalla maaperällä, siis puolustamassa maiden itsenäisyyttä.

Yhdysvaltojen ja NATO:n valinta yhteistyökumppaneiksi edellyttää suomalaisten todellisuudentajun hämärtämistä. Suomalaiset eivät saa uskoa omia kokemuksiaan vaan heidän on opittava ulkoa Niinistön valitsema doktriini.

Iltapäivälehtien voimattomuusotsikot saattavat olla vaalityötä. Presidentti ei ole tehnyt mitään totuuden puolesta propagandaa avatakseen. Onko hän tunteellinen militaristi kuten hänen ihailemansa presidentti Ryti? Monet arvostamani sotilashenkilöt ovat pragmaattisia asiantuntijoita. Yhdysvaltojen entiset kenraalit, esimerkiksi Wesley Clark, ovat jäkeenpäin alkaneet puhua totta. Vielä Jugoslavian hajottamisen aikaan NATO:n päällikkönä Clark oli innokas pommittaja. Nyt hän kelaa propagandaa takaisin ja nimeää sotasyyllisiä, jotka kaikki ovat poliitikkkoja.

Poliitikot, jotka ovat tunteellisia militaristeja, aloittavat sotia, joita sotilaiden on pakko käydä. Siviilit ja kulttuurit kärsivät eniten. Sodissa ensimmäisenä kuolee totuus. Niin myös siinä propagandasodassa, jota Suomessa on viime vuodet käyty.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, voimattomuus kahtiajaon edessä, rasismi, russofobia, USA:n ja NATO:n mielivalta

Presidentti Niinistö A-studiossa

Torstai 19.11.2015 klo 13:08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pidin Sauli Niinistöä kapean juridiikan alueella oikeudentuntoisena ja rehellisenä. Miksi hän pyrki presidentiksi? A-studion haastattelu 18.11. 2015 osoitti hänen olevan täydellisesti osa läntistä disinformaatiota, jonka mukaan terrorismin syntyä ei tunneta, mutta sotilaallisin voimin, pommein ja konetuliasein sitä vastaan kannattaa rynnätä. NATO:n katsomuksia voi pitää oikeana todellisuutena, Venäjän näkemyksiä vuorostaan hieman alentuvasti ei hyväksyttävinä.

A-studion toimittaja toimi ihailtavasti yhteisymmärryksessä haastateltavan kanssa. Presidentti ei unohtanut Venäjää Ukrainan kriisin toimijana vaikka suhtautui nyt Venäjään aikaisempaa suopeammin. Yhtään kysymystä ei tullut USA:n roolista Ukrainan kriisin synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Ei yhtään kysymystä terrorismin synnyttäjistä, rahoittajista ja aseistajista.

Suuri raha ja suomalainen NATO-media auttoivat Niinistön presidentiksi rauhantahtoisen, globaaleja prosesseja ymmärtävän Väyrysen sijaan. 

Niinistö tai hänen neuvonantajansa eivät näy tietävän, että Yhdysvallat ja SaudiArabia ovat yhdessä synnyttäneet Al-Qaida terroristijärjestön ja tukeneet Osama bin Ladenia 1980-luvulla Afganistanissa. Afganistanin hallitus oli purkanut feodaalisen harvainvallan, jonka aikana 4000 perhettä omisti maan kastelujärjestelmät ja sen mukaisesti vallan. Tuon hallituksen aikana tytöt, naiset ja vanhukset saivat käydä koulua, kaduilla näki varsin vähän hunnutettuja naisia.Tuo hallitus oli kutsunut kansainvälisten lakien mukaan Neuvostoliiton, liittolaisensa apuun ääriuskonnollisia mujahediin taistelijoita vastaan. Afganistanilla ja Neuvostoliitolla oli ystävyys- ja avunantosopimus. Demokraattinen Afganistan ei sopinut Yhdysvalloille vaan se halusi tukea edelleen niitä eriarvoisuudesta hyötyneitä voimia, jotka tukivat Yhdysvaltojen globaaleja tavoitteita.

Vierailin 1986 Afganistanissa, puhuin radiossa ja televisiossa ja jaoin ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden innostuksen siitä, että he saattoivat käydä koulua omassa maassaan. Aikaisemmin osa heistä oli saanut koulutuksensa Neuvostoliitossa. Vierailin kylässä, jonka johtajana oli nainen. Lapset ja vanhukset opettelivat pihalla katoksen alla lukemaan. Yhdysvaltalaiset ohjukset ja koulutetut terroristit veivät maan yhä syvemmälle kaaokseen, jossa se edelleen on.

Yhdysvaltojen ja Saksan intressien yhdistyessä 1990-luvulla Jugoslavian hajottamisprosessiin, molemmat maat tukivat, rahoittivat ja aseistivat Bosnian jihadisti-presidentti Izetbegovicia. Vaalit oli voittanut maltillinen muslimi Fikret Abdic, mutta jostain syystä presidentiksi päätyi Izetbegovic. Hän oli kirjoittant 1970 Islamilaisen julistuksen, jossa suunniteltiin ääri-islamilaista kalifaattia Balkanille. Tuon kammottavan lain sisältöön voi jokainen tutustua netissä.

CIA ihmetteli presidentti Clintonille, kuinka tietty (asekuljetus) lentokone oli eilen Turkin lentokentällä ja tänään Zagrebissa. Clinton ilmoitti asian olevan hoidossa eikä CIA:n tarvinnut puuttua asiaan. Clinton nimittäin hoiti aselähetykset kahdestaan Kroatian suurlähettiläänsä kanssa. Useat aselasteista olivat Osama bin Ladenin rahoittamia. bin Ladenilla oli myös Bosnian passi. 

Yhdysvallat auttoi toimittamaan Bosniaan 10.000 jihadisti-taistelijaa Afganistanista ja Lähi-Idästä. Serbien päitä katkottiin kuten nyt syyrialaisten sotilaiden päitä. Kenraali John Galvin johti Bosnian jhadistiarmeijaa Sarajevossa ja eräs amerikkalainen kenraali sanoi Yhdysvaltojen lentokoneiden muodostavan muslimien ilmavoimat näiden pommittaessa Bosnian serbejä. USA ja NATO jatkoivat terroristien tukemista myös Kosovossa.

Presidentti Clinton osoitti tukeaan Izetbegovicille olemalla läsnä hänen kuolivuoteellaan.

Irakin laittomaan sotaan osallistui useita EU-NATO-maita Pohjoismainen Tanska mukaan luettuna. Miljoona Irakin kuolonuhria muuttuivat vain numeroiksi. Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Albright kysyi onko puoli miljoonaa kuollutta lasta oikea luku. "That is a due price", "Tämä on sopiva hinta", hän tokaisi siihen.

EU-maat julistavat vievänsä demokratiaa "kehittymättömiin" maihin tai "diktatuureihin". Ne asettuvat Yhdysvaltojen johdettaviksi sotilasliitto NATO:n lipun alle. Ne eivät demokratiatietoisuudessaan voi katsoa totuutta silmiin. Totuus on se, että EU- maat sulkevat silmänsä kansainvälisen lain rikkomuksiltaan, väkivaltaisilta hallituksen vaihdoksilta, kidutukselta. Irakin vankiloissa sikisi yhdysvaltalaissotilaiden suorittamien kidutusten seurauksena joukko, johon ei enää saa inhimillistä yhteyttä.

Presidentti Niinistön neuvonantajat eivät ilmeisesti seuraa yhdysvaltalaisia tiedotusvälineitä tai uutiskanavia, joissa haastatellaan CIA:n entisiä johtajia, jotka kertovat avoimesti terrorismin synnyn taustatekijöistä.

Syyria kuului jo presidentti Bushin aikana "pahan akseliin", johon USA liittolaisineen katsoi voitavan suhtautua kuin sillä ei olisi normaaleja valtion oikeuksia. Presidentti Assadia demonisoitiin ja hänen pyrkimyksensä normaalin turvallisen yhteiskunnan ylläpitämiseen kutsuttiin propagandassa "oman kansan murhaamiseksi". Tosiasiassa kansannousu oli alusta lähtien aseellinen ja hyvin valmisteltu. Jo esimmäisten viikkojen jälkeen Saudi-Arabian uskonnolliset johtajat julistivat jihadin alkaneeksi. Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Qatar ja Turkki ovat kukin tahoillaan rahoittaneet ja aseistaneet maan destabilointia.

Vuosi sitten Yhdysvallat aloitti kansainvälisten lakien vastaiset pommitukset tuhoten Syyrian infrastruktuuria. USA on väittänyt taistelevansa ISIS:tä vastaan, kun se tosiasiassa taistelee Syyrian hallitusta vastaan. Sen pommitukset ovat mahdollistaneet ISIS:in etenemisen, koska se ei ole halunnut edistää Syyrian hallituksen mahdollisuuksia pitää maa-alueita hallinnassaan. Mm tämän vuoksi Syyrian hallituksen joukot ilmeisesti menettivät arkeologisesti arvokkaan Palmyran alueen hallinnan, minkä seurauksena ISIS on tuhonnut arvokkaita muinaisia rakennuksia kuten Taliban Afganistanissa.

Muinaisaarteet ovat osa kansakunnan kulttuurista identiteettiä. Aarteiden tuhoaminen on rikos ihmisyyttä vastaan.

Vierailin Syyriassa 1980-luvulla parlamenttivaltuuskunnan mukana. Tapasimme ulkoministerin ja useita eri yhteiskunnallisia vaikuttajia, mm. druusi-johtaja Jumblattin ja eri palestiinalaisryhmien johtajia. Sain vaikutelman itsenäisestä USA:n imperialismia ja kolonialismia kritisoivasta maasta. Kävin myös tapaamassa palestiinalaisen kummilapseni sisaruksia syyrialaisessa sisäoppilaitoksessa.

Irakin sodan aikana Syyria antoi turvapaikan 1,5 miljoonalle pakolaiselle sen lisäksi, että sillä oli ennestään 0,5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista. Pakolaisia kohdeltiin Syyriassa tasa-arvoisesti omien kansalaisten kanssa.

Tämän taakan alla olevaan Syyriaan ei olisi tarvittu Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian rahoittamaa ja aseistamaa hallituksenvaihdosoperaatiota. Ranska entisenä siirtomaaisäntänä ei kaihda salaisen palvelun ja sotilaallisten toimien käyttöä tavoitteidensa toteuttamiseksi. Ranskan ulkoministeri Fabius kehui pari vuotta sitten terroristijärjestö al-Nusran erinomaisuutta.

Presidentti Niinistön olisi odottanut puhuvan jotakin todellisuudesta kokonaisuudessaan. Haastattelija sentään kahdesti pyysi puhumaan globaalista kokonaisuudesta.

Olisi luullut, että presidentti Niinistö olisi ensimmäisenä terrorismin suitsemiskeinona maininnut terroristien rahoituksen ja aseistuksen lopettamisen. Syyrian hallituksen armeija on ainoa, jonka jalkaväki on uhrannut henkensä maansa puolesta ja terrorismia vastaan koko sodan ajan. Niinistöltä ei liiennyt sanaakaan suurimman uhrauksen antaneiden sotilaiden puolesta. Syyrian armeijan sotilaat ovat kristittyjä, sunnimuslimeja, shia-alawiitteja, toisin sanoen sekulaarisen maan armeija, jonka demokraattinen USA-EU-akseli haluaa vaihtaa saudi-arabialaista wahhabi-ääriuskontoa tunnustavaksi jihadistiarmeijaksi.

Missä on juristi- presidenttimme totuuden-, oikeuden- ja demokratian tunto?

Presidentti sitoi Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salassa. Nyt presidentti haluaa vahvistaa sotilaallista yhteistyötä Euroopan sisällä vastauksena Pariisin terrori-iskuille. Jokainen tunteva ihminen käsittää, että turvallisuus Suomessa ei lisäänny militarismia lisäämällä. Militarismi ei ole ratkaisu terrorismiin eikä se ole ratkaisu turvallisuuteen.

Yhdysvallat ratkaisee kaikki ongelmat sotilaallisesti. Sen sotilastukikohdat kattavat koko maapallon. Sen kansalliset poliisivoimat jopa maakuntatasolla on varustettu armeijan kulkuneuvoilla ja varusteilla. Kansalaisten vakoilu on kattavaa. Tällaiseenko yhteiskuntaan haluamme.

Terrori- iskuja käytetään tekosyynä militarismin voimistamiseen. Se edistää aseteollisuuden voittoja. Tosiasiassa terroristeiksi rekrytointi ja terrorismin rahoitus tulisi lopettaa. Ison-Britannian muslimiväestöstä 70% elää köyhyysrajan alapuolella. Eikö presidentti Niinistöllä riittäisi neuvoja Suomen hallitukselle kuinka väestöä tulisi kohdella, jotta ääriliikkeet eivät saisi kasvuvoimaa Suomesta.

Hallituskriisissä porvarihallitus, presidentin kanssa neuvotellen huolehti yksityisten suurfirmojen hyvinvoinnista ja mahdollisesta veronkierrosta veroparatiiseihin sen sijaan, että olisi huolehdittu vähäväkisten elintason kohottamisesta. Suuri uusi maahanmuuttajaväestö putoaa elintasokilpailussa pohjalle. Eikö presidentiltä odottaisi eläytymistä ihmisiin yhden suurvallan globaalien intressien puolustamisen sijaan?

Palasin toissayönä Zürichistä. Lentokentällä sain esimakua uudesta ajasta naispoliisin juostessa rynnäkkökivääri kädessä pitkin lentoaseman käytävää. Näin sosiaalinen eriarvoisuus poistuu uudessa uljaassa Orwellin maailmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-studio, terrorismi, presidentti Niinistön disinformaatio, terrorismin rahoitus, vastaus terrorismiin, Ranska, USA, Saudi-Arabia

YLE-uutisten ja ajankohtaisohjelmien sotapropaganda vaarantaa suomalaisten mielenterveyden

Maanantai 19.10.2015 klo 14:52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle on mainostanut viime päivinä omien toimittajiensa työteliäisyyttä, vilpittömyyttä, halua antaa kaikkensa Suomen kansan parhaaksi. Jospa näin olisikin.

Psykiatrin näkökulmasta Yle:n uutiset ja ajankohtaisohjelmat presidentti Niinistön haastattelu mukaan luettuna ovat mielenterveydelle vaarallisia.

Suomalaiset ovat sisällissodasta lähtien saaneet tottua porvarilliseen sotapropagandaan. Taloudellinen valta ja sitä käyttävät ihmiset ovat hyötyneet tästä. Porvarillinen propaganda ei edellytä pahoja ihmisiä. Eivät ne kansanryhmät, jotka sata vuotta sitten katsoivat taloa myytäessä palkollisten olevan osa myytäviä huonekaluja ajatelleet niin pahuuttaan, vaan siksi, että oli totuttu ajattelemaan niin.

Useat Yle:n toimittajat ovat samalla tavalla vilpittömiä maailmankatsomuksessaan. Hollywood on opettanut venäläisten olevan pahiksia joten Yle:n toimittaja, joka kirjoissaan myös kuvaa venäläiset näin, on omasta mielestään aivan oikeassa. Jos on lukenut Sofi Oksasen kirjoista historiallisen todellisuuden, ei ole fasisteista kuullutkaan, puhumatta siitä, että Eesti julistettiin juutalaisista vapaaksi maaksi sen jälkeen kun toisen maailmansodan aikana kaikki Eestin juutalaiset oli tapettu.

Yle- uutisissa ei ole vaarallista se, mitä kerrotaan, vaan se, mitä ei kerrota.

EU-komission puheenjohtaja Juncker totesi viikko sitten eräässä haastattelutilaisuudessa, että EU:n olisi irtauduttava USA:n ohjauksesta ja alettava toimia itsenäisesti. Hän oli sitä mieltä, että EU:lla olisi oltava "säälliset" suhteet Venäjään siitä huolimatta, että se ei ole seksikästä. - Tätä emme kuulleet suomalaisista tiedotusvälineistä..

Suomi oli kansainvälisessä politiikassa viimeisen kerran linjakas presidentti Tarja Halosen todetessa YK:n yleiskokouksen puheessaan, että Irakin sota on laiton. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska muiden muassa hyökkäsivät laittomasti Irakiin. Sotavuosien jälkeen Irakin infrastruktuuri, kulttuuri ja kansa oli murskattu. Suomi ei osallistunut pommituksiin. Siten ei ole lainkaan ihme, että irakilaiset hakeutuvat mielellään Suomeen. Emme kuulu NATO:n emmekä ole Euroopan sotaisimpia.

Presidentti Niinistö ei todennut YK:n puheessaan Yhdysvaltojen eräine liittolaisineen olevan laittomasti Syyrian ilmatilassa. Ei suvereenin valtion ilmatilaloukkausta voi perustella omilla intresseillä. Se, että yle kauhistelee Venäjän muutaman sekunnin ajan tapahtunutta Turkin ilmatilan loukkausta ei ole missään suhteessa siihen, että eräät maat ovat kuukausikaupalla Syyrian ilmatilassa. Yhdysvaltojen Special Operations Commandin komentaja kenraali Joseph Votel on ilmoittanut Yhdysvalloilla olevan lisäksi salaisia lennokki-operaatioita Syyriassa. Mitä Yle uutisoi? Arvelee Turkin alasampuman lennokin olleen venäläisen. Tietysti?

Yhdysvaltojen Special Operations Command toimii 135 maassa ympäri maapallon. Noam Chomskyn mukaan Yhdysvallat on vuodesta 1945 lähtien yrittänyt kaataa laillisen hallituksen yli 50 maassa, viimeksi Ukrainassa, sekaantunut 30 maan demokraattisiin vaaleihin ja pudottanut pommeja yhtä monessa maassa

Presidentti Niinistön haastattelu Yle:n lauantaivieraana oli pettymys. Presidentti ei tiennyt, tai halunut tietää, että Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ovat ISIS:in synnyttäneet ja tehneet mahdolliseksi sen kalifaatin rakentamisen.( Samat maat synnyttivät Al Qaidan Afganistanissa ja tukivat jihadisteja rakentamaan kalifaattia Bosniaan.) Presidentti ei tiedä, eikä toimittaja tiedä tai kysy kuinka Turkki on noussut niin arvostettuun asemaan pakolaisten vastaanottajamaana? Miten Turkki 2 miljoonan pakolaisen vastaanottajana on arvokkaampi kuin Syyria, joka oli sisällissodan alkuun mennessä ottanut vastaan 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista ja jolla entuudestaan oli 0,5 miljoonaa Palestiinan pakolaista. Miksi EU keskittyy auttamaan Turkkiin siirtyneitä syyrialaisia, mutta ei miljoonia Syyrian sisällä olevia pakolaisia.Osa Irakista tulleista pakolaisista on todennäköisesti joutunut pakenemaan edelleen pois Syyrian sodan jaloista.

Yhdysvaltojen ja EU:n sijaan, Yle arvostelee Venäjää. Yle:n uutis-ja ajankohtaisohjelmien lisäksi Yle tilaa yksityisilta toimijoilta Uutisvuotoja ja muita viihdeohjelmia,  joissa suhtaudutaan rasistisesti venäläisiin ja Venäjään. Ihmisarvoa kunnioittavissa ja totuutta etsivissä ihmisissä Yle:n avaaminen aiheuttaa pahoinvointia. Pahantahtoinen ilmapiiri ja tiedottamisen valta antaa mallin koulukiusaajille. Yle kehuu 3:n neljästä suomalaisesta katsovan Yle:n uutisia. Pelkästään suomenkielisen tiedonvälityksen varassa olevat ihmiset ovat aivopesun kohteena.

Kuvatessaan Venäjää tai Venäjän politiikka Yle-uutiset käyttää tietolähteenä yhdysvaltalaista Carnegie Moscovta tai haastattelee parlamenttiin valitsematta jääneitä poliitikkoja. Voisiko vastaavasti ajatella olevan mahdollista, että Yhdysvaltojen tilaa kuvaava tietoaines pyydettäisiin venäläisiltä tutkijoilta tai poliitikoilta? Ei taitaisi olla.

Yle- uutiset kristallisoi Venäjä- asenteensa Ukrainaan. Se mitä Ukrainassa on tapahtunut antaa perustan kielteiselle suhtautumiselle Venäjään. Tämä asenne osoittaa, että Yle:n toimituksella ei ole kiinnostusta tutkia asioita demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta. Yhdysvallat ilmoitti sijoittaneensa 5 miljardia dollaria Ukrainaan/ muokatakseen mielipideilmastoa mieleisekseen. Saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja tohtori Sabine Schiffer'in mukaan Hill&Knowlton mediakonserni toimi Yhdysvaltojen propagandan toteuttajana. EU katsoi vierestä kun USA:n tavoittelema verinen vallankaappaus Kiovassa suoritettiin.

Kiovan vallankaappaushallituksen julistama sota ja EU:n vastuuton sivustaseuraaminen muutetaan Yle:n propagandassa hyveeksi ja se, että Venäjä puolusti väkivallan uhan edessä olevia krimiläisiä pitämään puolensa väkivallattomasti onkin pahasta ja tästä täytyy Venäjää USA:n tahdon mukaisesti rangaista.

Tämän päivän Iltalehdessä oli erinomainen Nada ja Erkki Kettusen kuvaus Syyriasta. Vaikka se ei kuvaa globaalia valtapolitiikkaa, se kuvaa Syyrian arkea monipuolisesti. Se ei jätä mainitsematta sitä, että monilla alueilla väestö on riemuissaan Venäjän tuesta Syyrialle. Tällaista monipuolisuutta toivoisi Yleltäkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tarja Halonen, Sauli Niinistö, yle-uutisohjelmien sotapropaganda, disinformaatio ja mielenterveys, mistä yle vaikenee?

Yhdessä sopiminen vai vastakkainasettelu

Maanantai 21.9.2015 klo 17:36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime viikon mielenilmauksen ympärillä on ollut paljon puhetta Suomelle tyypillisestä sopimisen kulttuurista. Sipilän porvarihallitus on astunut yksipuolisten pakkolakien kannalle, mikä monen mielestä rikkoo hyväksi koetut toimintatavat.

Onko Suomi todella yhteistyön yhteiskunta? Ulkopolitiikassa nykyisen presidentin aikana on siirrytty suoran konfrontaation ja sotapolitiikan aikaan suhteessa naapurimaahamme Venäjään. Ensimmäisessä mieleeni jääneessä kohtaamisessa presidentti Niinistö suhtautui yliopistolla puheen pitäneeseen venäläiseen kenraaliin objektina, alentuen. "Olette pitänyt puheen".. Niinistö opetti paheksuen, julkisesti TV-kameroiden edessä. Samoin vuotuisessa ulkopolittisessa laajaa julkisuutta saavassa Kultaranta-seminaarissa 2015 hän läksytti Venäjän edustajaa Kudrinia " kuulinko oikein"... Siis venäläiset eivät ole tasaveroisia subjekteja omine mielipiteineen ja taustoineen. Seuraavaksi presidentti esti Venäjän parlamentin puhemiehen pääsyn ETYK-juhlaseminaariin, mutta otti vastaan samalla viikolla vastaavaa arvoa edustavan USA:n Boehnerin Yhdysvaltojen laivaston vieraillessa Etelä-satamassa ja USA:n sotilasoittokunnan konsertoidessa Suomenlinnan kirkossa.

Muistan elävästi TV-n vaalihaastattelun, jossa haastattelija tivasi NATO:sta. "Älkää yrittäkö työntää NATO:a kurkustani alas" kiivaili Niinistö muka tuohtuneena jättäen yleisölle sen käsityksen, että hän ei ainakaan toimisi suomalaisten tahtoa vastaan. Kuitenkin jo syksyllä 2014 hän paikalla ollen valvoi kun puolustusvoimien komentaja allekirjoitti NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen suomalaisten selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomenkielelle.

Ulkopolitiikkaan nähden voidaan sanoa, että Suomi on tehnyt täydellisen käännöksen rauhan ja yhteistyön politiikasta kaikkien maiden kanssa. Suomi on siirtynyt tiiviiseen liittoon USA:n ja sen johtaman NATO:n kanssa, joka jo määritelmän mukaisesti suhtautuu vihamielisesti paitsi Venäjään myös kaikkiin sellaisiin maihin, jotka eivät alistu USA:n väkivaltaan perustuvaan toimintatapaan. Presidentti Niinistö edellytti puoluejohtajille pitämässään puhuttelussa että neljän tärkeimmän asian joukossa olivat puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Molemmat merkitsevät kielteistä painotusta suhteessa Venäjään Suomen oman puolustuspoliittisen painotuksen ohella.

Presidentti Niinistön kaudella vahvistunut doktriini edellyttää Venäjän vastaisen propagandan voimistumista mediassa. Median on syötettävä kansalaisille paikkansa pitämätöntä todellisuutta. Venäjä leimataan uhkaksi koska se ei antanut Yhdysvaltojen ottaa haltuunsa Krimillä sijaitsevaa Venäjän Sevastopolin sotilastukikohtaa. Yhdysvaltojen 800 sotilastukikohtaa takaa sen sotilasmahdin maapallolla. USA:lla on edelleen Saksassa 174 tukialuetta/tukikohtaa, joista eräs toimii USA:n suorittamien lennokkimurhien keskeisenä solmukohtana. Suomi on liittynyt Saksan ja muiden USA:n sotilaallisten alusmaiden rinnalle osallistumaan jatkuvan sodan logiikkaan. Se edellyttää tosiasioiden salaamista ja korvaamista propagandalla. Suomen suurimmat tiedotusvälineet Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset toimivat ihailtavan aukottomasti tuon sotadoktriinin palvelijoina.

Entä sitten sisäpolitiikka. Takaavatko ammattijärjestöt sopimisen kulttuurin laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa porvarillisen hallituksen sanelupolitiikasta huolimatta. Pääministeri Sipilän väitetään uhkailleen, että EU-komissio alistaa Suomen talouden itselleen, ellei Suomessa toimita hallituksen tahdon mukaan. Suomen hallituksen jäsen Olli Rehn on tottunut viemään komission pakkotoimia käytäntöön. Siten komission toimintatavat lienevät oikeaksi koetut myös Sipilän hallituksessa.

Ammattijärjestöt eivät ole näyttäneet kykenevänsä olemaan johdonmukaisia globaalilla tasolla. Työehtosopimusneuvottelut käsittelevät sinänsä yksittäisten työntekijöiden oikeuksien kannalta merkittäviä asioita. Ammattijärjestöillä olisi kuitenkin myös kansainvälistä joukkovoimaa, jos se niin tahtoisi. Ylikansallisen pääoman valtaa ei yksittäinen työntekijä, liitto tai ammattijärjestöjen liitto pysty kumoamaan. Yksittäiset kansalaiset kuuluivat he sitten ammattiliittoihin tai eivät odottaisivat, että ammattijärjestöt olisivat myös laajemmin demokratian kannalla. Tämän kanssa on ristiriidassa se, että ammattijärjestöt eivät käsittääkseni ole tuominneet TTIP-hanketta.

TPP ja TTIP niin kutsutuilla kauppa- ja investointisopimuksilla on tarkoitus paitsi tuhota demokratiaa ja valtioiden oikeutta puolustaa niiden luontoa ja kansalaisten päätöksenteko-oikeutta, myös vahingoittaa tiettyjä sopimusten ulkopuolella olevia valtioita. Vain erilaisten järjestöjen kansainvälisellä yhteistyöllä näiden sopimusten voimaantulo voidaan estää.

Liittoutumalla Yhdysvaltojen ja NATO:n kanssa liittoudutaan haluamaan pahaa kaikille muille maille. Yhdysvaltalaisten vasemmistointellektuellien mielestä presidentti Obama on osoittautunut Kissingeriä ja Brezinskiäkin julmemmaksi ja vallanhaluisemmaksi globaalipoliitikoksi.

Ulkopoliittisten valintojen seurauksena ihmisten mieliin on hahmottunut todellisuus, jota seuraten äänestäjiä voidaan johtaa harhaan. Todellinen demokratia ja yhdessäsopiminen perustuu siihen, että yksilöt tietävät mikä on totta. Jos ihmiset tietäisivät enemmän todellisuudesta he eivät alistuisi nykyiseen vihan ja ylikansallisen pääoman hallitsemaan poliittiseen päätöksentekoon.

Tätä totuutta Britannian työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Jeremy Corbyn ja Kreikan entinen valtiovarainministeri Giannis Varoufakis ovat yrittäneet raottaa. Suomalaisilla on pitkä matka pakkovallasta todelliseen yhdessäsopimiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SAK, Sipilän pakkolait, sisäpolitiikka, ulkopolitiikka, presidentti Niinistö, USA:n sotapolitiikka, yhdessäsopimisen yhteiskunta y

Suomi Saksan ja USA:n vasallina

Sunnuntai 5.7.2015 klo 14:02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Paavo Haavikko totesi kerran, että Suomen itsenäisyydestä on jäljellä vain lippu.

Suomen ulkopolitiikan viime vuosien muutos on painajaismainen. Historia näyttää toistavan itseään. Sivistyneen toinen toistaan kunnioittavan yhteistyön sijaan voimapolitiikka ja militarismi ovat vallanneet alaa.

Viime vuosisadan alkupuolella 1918 Suomi antautui Saksan vasalliksi tuoreesta itsenäisyydestä nauttimisen sijaan. Porvarien maahan kutsuma Saksa miehitti Suomen ja painosti porvarillisen tynkäeduskunnan (jossa sosialidemokraattien toiminta oli estetty vangitsemisten ja teloitusten uhalla) valitsemaan saksalaisen kuninkaan. Eduskunnan päättäessä kuninkaan valinnasta Saksa vahvisti sotilaallista läsnäoloaan ja toi pari sotalaivaansa Etelä-satamaan. Eduskunta valitsi kuninkaan.

Ennen talvisotaa kesäkuun 18 päivänä 1939 Englannin kotijoukkojen päällikkö Walter Kirke saapui silloisen ulko- ja vt puolustusministeri Eljas Erkon kutsumana Suomeen viiden päivän vierailulle. Vierailun aikana Kirke suoritti "tarkastusmatkan" Viipurin alueelle. Hän seurasi tykistöammuntoja ja sotaharjoituksia ja neuvotteli Mannerheimin kanssa Neuvostoliiton ehdotuksista, jotka tarkoittivat yhteistyötä Saksan hyökkässuunnitelmia vastaan.Mannerheim lausui käsityksenään, että jos Neuvostoliiton ehdotukset hyväksyttäisiin, niin se tulisi vaatimaan sanavaltaa Suomen puolustussuunnitelmien laatimisessa, mitä "Suomi ei tietenkään voisi sietää". Ministeri Erkon tarjoamilla juhlapäivällisillä pitämässään puheessa kenraali Kirke viittasi Neuvostoliiton ehdotuksiin ja antoi tunnustuksensa Suomen vallanpitäjien asenteelle.

Neuvostoliiton ja Suomen yhteisen turvallisuuden sijaan Suomi valitsi arrogantisti sodan Saksan rinnalla.

ETYK oli Neuvostoliiton ja Suomen yhdessä ajama hanke. Maiden keskinäinen yhteistyöhön perustuva turvallisuusperiaate haluttiin laajentaa koko maailmaa käsittäväksi.

ETYK-kokouksen jälkeisenä 40 vuotena Suomi on liittynyt Euroopan unioniin ja sen pääomapiirien vallan takaavaan yhteisvaluutta euroon. Fiskaalisen vallan kadottua Suomi joutuu luopumaan hyvinvointivaltiosta siirtyäkseen yhdysvaltalaiseen pienen pääoman omistajien joukon valtapiiriin. Yhteisvastuun moraali katoaa korvautuakseen röyhkeyden valheiden ja keinottelun moraalilla, jonka takuumiehenä on aseellinen valta.

Suomi osoitti uskollisuutensa tälle uudelle valtapiirilleen jättämällä kutsumatta Venäjän ETYK:in 40v juhlakokoukseen. Kuten Saksan laivasto v. 1918 osoitti valtansa tuomalla sotalaivojaan Etelä-satamaan ratkaisevan eduskuntaäänestyksen aikana, myös Yhdysvallat osoitti mahtiaan tuomalla sotalaivansa Helsingin Etelä-satamaan ETYK:in juhlakokouksen ajaksi. Yhdysvaltojen laivaston soittokunta antoi myös konsertin Helsingin edustan Suomenlinnan kirkossa. Suomenlinna symboloi erilaisine vivahteineen niin Ruotsin kuin Venäjän vallan aikaa Suomessa. Missäpä muualla kuin siellä USA:n laivasto näyttää mahtiaan Yhdysvaltojen kansallispäivänä. USA:n sotavoimat osoittavat myös, että sillä on mahti, Suomea välikappaleenaan käyttäen, estää Venäjän pääsy kokoukseen, jonka historia on yhteistyön historia mutta nykyisyys Yhdysvaltojen sotilasmahdin todellisuus.

Suomen ulkopolitiikka on kokoomuspuolueen käsissä. Kokoomuksesta valittu presidentti Niinistö päätti Suomen liittämisestä Yhdysvaltojen sotilaallisen vallan organisaation NATO:n isäntämaasopimukseen eduskunnan ja maan hallituksen selän takana.

Italian ulkoministeri vastusti v. 1999 alunperin Yhdysvaltojen vaatimia Jugoslavian siviilikohteiden NATO-pommituksia. Kun hänelle luvattiin pääsy suurvaltojen johtajien käymiin päivittäisiin keskinäisiin neuvotteluihin, hän suostui. Tämä narsistinen tyydytys vahvojen joukkoon kuulumisesta voi sopeuttaa kammottaviinkin ratkaisuihin.

Presidentti Ryti tunnusti fasistisen Kroatian valtion, joka oli julistanut serbien ja juutalaisten holokaustin.

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg totesi Yle:n haastattelussa, että Suomi ei ole käsitellyt riittävästi äärioikeistonsa historiaa. Vain tämä historian tuntemattomuus ja käsittelemättömyys voi olla syynä nykyiseen ulkopolitiikan tilaan. Samalla tavalla Suomen ja Venäjän välisen historian tuntemattomuus voi olla syynä nykyiselle median käsitykselle Venäjästä. Kyky tuntea ja eläytyä katoaa nykyisessä rahaa ja USA:n sotilaallista maailmanvaltaa ihannoivassa kulttuurissame.

Presidentti Kekkonen ja hänen toimintaansa tutkineet historioitsijat näkevät että Venäjää ei voi ymmärtää ellei ihmisellä ole kykyä tuntea. Presidentti Kekkosen luovuus ja eläytyvyys loivat edellytykset johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ystävyyden ilmapiirissä.

Tutustuin presidentti Kekkoseen henkilökohtaisesti ja syvemmin tutkiessani hänen lapsuuttaan, kirjeitään ja puheitaan kirjaani "Suuri yksinäinen; Urho Kekkonen ja tunteet" varten. 

Kuinka nopeasti nykyiset poliittiset johtajamme ovatkaan pystyneet tuhoamaan Suomen kansan ja Urho Kekkosen rakentaman ystävällisen suhteen Venäjään. Kekkonen varoi kokoomus puoluetta ulkopoliittisista syistä. Nyt hänen pelkonsa ovat käyneet toteen karmealla tavalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen itsenäisyys, kokoomuksen ulkopolitiikka, presidentti Niinistö, Kekkonen, Venäjä-suhteet

Sitä saa mitä tilaa

Keskiviikko 17.6.2015 klo 10:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö lähti virallisesti Suomen edustajana neuvottelemaan presidentti Putinin kanssa. Ennen lähtöään hän haki tuen EU-maiden edustajilta ja neuvotteli kokonaisen viikonlopun Kultarannassa USA:n entisen varaulkoministeri Strobe Talbottin kanssa.

Näistä eväistä huolimatta Ukraina-neuvotteluissa ei syntynyt läpimurtoa, ei edes tiedotusvälineiden tentissä, jossa Suomen media näytti uskovan sodan ratkaisun olevan presidentti Putinin vallassa.

Minkälainen ajattelija oikein on tämä Strobe Talbott, jonka ajatuksia presidentti Niinistö kuuntelee tällaisessa tilanteessa?

Talbott tuli tunnetuksi Jugoslavian NATO-pommitusten kannattajana ja aikaansaajana. Perusteluina oli se, että muiden Jugoslavian hajotusjäännöksenä syntyneiden valtioiden- Kroatian, Slovenian ja Bosnian siirtyessä osaksi transatlanttista yhteisöä ja NATO:a ja niiden poliittisia ja taloudellisia vaatimuksia Jugoslavia (nykyinen Serbia) ei alistunut tähän. Presidentti Milosevic ei halunnut kuulla puhuttavankaan NATO:sta. Tämän johdosta entinen Daytonin rauhansopimuksen sankaripresidentti tuli mustamaalata ja demonisoida.

Ennen pommitusten aloittamista Talbott ilmoitti:"YK, ETYJ, EU ja kontaktiryhmä haluavat yhdesssä estää Belgradin brutaalit aikeet neljännen Balkanin sodan sytyttämiseksi." Samana päivänä Yhdysvaltojen Balkanin lähettiläs Gelbard julisti: "Jugoslavian hallitus ei ansaitse jäsenyyttä kansojen yhteisössä vaan ansaitsee tulla eristetyksi."

Jugoslavian laittomien USA-johtoisten NATO-pommitusten jatkuttua 3 kuukautta Talbott neuvotteli Bonnissa yhdessä presidentti Ahtisaaren ja Venäjän Tsernomyrdinin kanssa. Tavoitteena oli Kosovon NATO-miehitys.(ja myöhemmin USA:n sotilastukikohta Bondsteel sinne)

Ahtisaari lensi Tsernomydrinin kanssa Belgradiin. Venäjän edustaja oli sitoutunut pysymään hiljaa. Presidentti Milosevicin kysyessä voisiko sopimuksen ehtoja muuttaa, Ahtisaari totesi että ei. Milosevic kysyi mitä tapahtuu, ellei hän allekirjoita sopimusta. Silminnäkijöiden mukaan Ahtisaari siirsi pöydän keskellä olevan kukka-asetelman syrjään. " Belgradista tulee kuin tämä pöytä. Aloitamme välittömästi Belgradin mattopommitukset", hän sanoi".

"Siitä seuraa puoli miljoonaa ruumista viikossa".

USA on tosissaan maailmanvalloituksessaan. Se haluaa toteuttaa johtamansa NATO:n avulla haluamansa kaltaisen maailmanjärjestyksen. Se toteuttaa tavoitteitaan väkivallan avulla. Solidaarisuus tai demokratia ei tuo voittoja niitä hamuaville rahamaailman edustajille.

Taloudellisesti ja sotilaallisesti USA:sta riippuvaiset EU-maat alistuvat väkivallan logiikkaan, jota vahvistetaan propagandalla ja kaunaisuudella. Yhdysvaltojen sotajoukkojen saapuminen ensin Balkanille ja sen jälkeen yhä lähemmäksi Venäjän rajoja on Euroopan rauhan järkkymisen syy -  ei Venäjä.

Presidentti Niinistö näyttäytyi Talbottin eikä EU:n lähettiläänä saapuessaan presidentti Putinin tapaamiseen. Miksi Putin näyttelisi Niinistön näytelmää, jossa Niinistö ja suomalaiset tiedotusvälineet eivät lainkaan koskettele Ukrainan sodan todellisia vaikuttajia, USA:ta sen palkkasoturikenraaleita, Poroshenkon laittomuuksia, Itä-Ukrainan kansalaisten sulkemista eläkkeidenmaksun, koulujärjestelmän ja pankkitoiminnan ulkopuolelle,Transnistrian tahallista eristämistä jne.?

Presidentti Kekkosen rauhantyö oli kypsää, kansojen tasa-arvoiseen kohteluun ja YK:n peruskirjaan perustuvaa. Sen jälkeen suomalainen rauhantyö on ollut Yhdysvaltojen laajenemistavoitteita, transatlanttista talouspolitiikkaa ja NATO:n vallankäyttöä tukevaa toimintaa.

Vuoden 2007 Munchenin puheestaan saakka presidentti Putin on yksinomaan edellyttänyt tasa-arvoista kohtelua niin Venäjälle kuin muille maapallon maille vastakohtana USA:n ja siitä riippuvaisten maiden toteuttamaan Yhdysvaltojen ainutkertaisuuteen perustuvaan maailmanvaltaan.

Mikäli presidentti Niinistön lähtökohdat valmisteluineen vastakin ovat niin yksipuoliset kuin nyt, on oltava kiitollinen, että presidentti Putin jaksaa antaa aikaansa hänelle.

Toivoisin, että seuraavassa Kultaranta-seminaarissa olisi tilaa Venäjä-keskusteluiden rinnalla seminaarille USA:n toimintatavoista ja logiikasta suhteessa demokratiaan ja YK:n peruskirjaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, Strobe Talbott, presidentti Putin, Ukraina, USA, Venäjä

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan

Keskiviikko 20.5.2015 klo 10:34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan. 20.5.2015 Jussi Niemeläinen kuvaa venäjämielisen ukrainalaisen päätoimittajan murhan tapahtuneen sopivaan aikaan, jotta "Ukraina saatettaisiin näyttämään kaoottiselta". Niemeläinen viittaa ukrainalaisen tutkija Fesenkon käsityksiin. Jos ajatusta jatkaa pidemmälle varmaankin venäläisten on ollut pantava pystyyn fasistinen näytelmä Ukrainassa jotta maa saataisiin näyttämään epäluotettavalta ja kaoottiselta.

HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria.

Asioita seuraavat tietävät, että päätoimittajan lisäksi on murhattu kansanedustajia, kaupunginvaltuutettuja ja muita poliitikkoja. Sadat ukrainalaiset ovat kokeneet uhkauksia, pahinpitelyjä roska-astioihin heittämisiä. Fyysinen väkivalta siviilialueilla on jokapäiväistä.Televisionkatsojat näkivät Maidanin synkän väkivaltaisen terrorin, jonka tekijöitä ei ole pyrittykään saamaan kiinni koska heidän toimintansa sai aikaan Yhdysvaltojen ja EU:n tukeman vallanvaihdon.

Uusfasistit palasivat Eurooppaan Jugoslavian hajottamisen yhteydessä. Saksa ja Yhdysvallat etunenässä tukivat heitä asehankinnoin ja taloudellisesti. Kroatian uusfasistit ja Bosnian jihadistista kalifaattia rakentavat voimat saivat Saksan, Yhdysvaltojen ja NATO:n tuen. Pääomapiirien tavoitteita ajettiin kammottavilla sodilla.

Helsingin Sanomat ja Yle eivät koskaan kertoneet suomalaisille mitä Kroatiassa ja Bosniassa - myöhemmin Kosovossa todella tapahtui. Nyt jälleen tosiasiat on itse haettava, jos haluaa tietää geopoliittisten taustavoimien merkityksen Ukrainan arjessa.

Miksi HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria. Niiden tapa kuvata asioita perustuu tosiasioiden kieltämiseen. Ylivoimainen ahdistus johtaa tarpeeseen kieltää tosiasiat. Miksi HeSa:n ja Yle:n taustavoimat, pääomapiirit, ovat ahdistuneita. Se johtuu heidän kyvyttömyydestään käsitellä meidän suomalaisten omaa historiaa ja sen kipupisteitä.

Suomen oikeisto - pääomapiirit suorittivat sisällissodan aikana suojeluskuntien toimesta kymmenientuhansien työläisperheiden jäsenten miesten, naisten jopa lasten kansanmurhan. Vastuussa oli ylipäällikkö Mannerheim. Vasta presidentti Ståhlberg esti suojeluskunnista muodostumasta Mannerheimin yksityisarmeijaksi velvoittamalla sen liitettaväksi osaksi Suomen armeijaa.

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli alusta saakka liitossa fasistisen Saksan kanssa jopa siten, että Pohjois-Suomen armeija oli Saksan armeijan alainen. Suomi miehitti Itä-Karjalan, jonne perustetun siviili- ja sotilashallinnon päällikkö oli Mannerheim. Hän perusti henkilökohtaiseti valvomansa rotupohjaiset keskitysleirit, joista suurimmat olivat Petroskoissa. Päivässä haudattiin 50-70 ihmistä ja kalmanhaju leijui leirissä, kuvaa leiriltä hengissä selvinnyt nainen Marja-Leena Mikkolan teoksessaa Menetetty lapsuus.

Rauhansopimuksessa fasistisina pidetyt järjestöt kuten suojeluskunnat jouduttiin lakkauttamaan.

Neuvostoliiton hajottua nuo järjestöt kokivat uuden tulemisen. Entistä uhmakkaammin puolustamaan kaikkea sitä mikä oli suomalaisten työläisten arvoja ja venäläisten ihmisarvoa alentavaa ja omaa oikeistolaista suomalaista oikeassaolemista korostavaa.

Tälle ajalle on kuvaavaa, että kieltäminen kattaa koko Euroopan. Yhdysvalloista ja oikeistolaisesta Saksasta on tullut uuden todellisuuden tukijoita. Baltian maissa kieltäminen on johtanut oman fasistisen menneisyyden kieltämiseen, juutalaisvainojen unohtamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Tuo asenne on johtanut yhteistyöhön vankien kidutuskeskuksissa ja NATO:n laittomissa sodissa. YK ja ihmisoikeudet sysätään yhä syrjemmälle ahneuden ja väkivallan ohjatessa pääomapiirien tavoitteiden toteutumista.

Yle ja Helsingin Sanomat omaavat tiedonvälityksen vallan Suomessa. Todellisuuden kieltäminen vaikuttaa koko Suomen kansaan.

Puheenjohtaja Soini ja moni muu median ohjaamaa todellisuutta kantava poliitikko ottaa mielellään valokuvan itsestään marsalkka Mannerheimin patsaan edessä. Entä jos hevosen kaulaan olisi ripustettu kyltti " tämä henkilö on vastuussa viattomien suomalaisten työläisten teloituksista ja Itä-Karjalan keskitysleirien perustamisesta venäläisille."

Tämä suomalaisen todellisuuden kieltäminen aiheuttaa sen, että sitä ei ole voitu käsitellä eikä surra. Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki auttavat tietoisuuden avautumisessa totuudelle. Suomalainen kirjallisuus ei tarjoa rakennuspuita. Päinvastoin. Sofi Oksasen historiallisiin puolitotuuksiin pohjautuvat tekstit tukevat kieltämistä. Niiden saama suosio kuitenkin heijastaa niiden välttämättömyyttä torjunnan vahvistajina.

Presidentti Niinistö on ilmoittanut arvostavansa eniten presidentti Rytiä- ei Ståhlbergia, Kekkosta tai Paasikiveä. Hän on näyttäytynyt voimistuvan militarismin tukijana. Hän pitää Sofi Oksasta ulkopoliittisena asiantuntijana Jari Tervon rinnalla. Presidentti Poroshenkon tapaamisessa ruumiinkieli ilmensi liittolaisuutta.

Näissä olosuhteissa median sallitaan jatkaa sairauden asteen ylittänyttä propagandaa. Ukrainan fasistisia soihtukulkueita ei nähdä televisiossa. Odessan joukkomurhaa ei käsitellä, USA:n ja Saksan osuutta väkivallassa peitellään.

Suomi on aina ollut Saksan liekassa. Saksan liittolaisuus USA:n kanssa oli toisessa maailmansodassa peitellympää, nyt salakuuntelu ja lennokkiyhteistyö paljastavat yhteistyön vastenmieliset piirteet. Suomen oikeisto ei koskaan ole halunnut oikeata itsenäisyyttä. Ei nytkään. Koska se ei kykene. Militarismi on aina pidettävä varmuuden vuoksi takataskussa. Jotta työväki ei koskaan enää nouse.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, helsingin Sanomat, Yle, propaganda, fasismin kieltäminen, Ukraina, Mannerheim, Suomen keskitysleirit

Suomen voimistuva militarismi

Lauantai 16.5.2015 klo 14:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Oikeistohallitus ja porvarienemmistöinen eduskunta päättivät 1918 tammikuussa porvarillisen armeijan perustamisesta. Tietokirjailija Unto Kiiskinen kuvaa teoksessaan Kaksi kansanmurhaa minkälaisen kohtalon työläisperheet kokivat tuon armeijan ja sen tukijoiden käsissä.

Teloittajien toimet pyhitettiin kirkoissa ja oikeusistuimissa minkä johdosta historiankirjoitus on tuon ajan kohdalta kesken. Saksan suurvaltapoliittiset intressit olivat läsnä sen osallistuessa porvarillisen armeijan kanssa sotatoimiin.

!930-luvulla Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian pankkiirit tukivat Hitlerin valtaannousua ja suuri osa Saksan strategisesta teollisuudesta oli yhdysvaltalaista tai Yhdysvallat sijoitti siihen. Voltairenet.org sivustolla on Valentin Katasonovin erinomainen artikkeli siitä kuinka toinen maailmansota pelasti Yhdysvaltojen kapitalismin.

Suomen polku toiseen maailmansotaan kävi Saksan rinnalla. Sisällissodan jälkeinen sotapropaganda jatkui maassamme katkeamattomana lukuunottamatta Ståhlbergin presidenttikauden selvää oikeusvaltioperiaatteen hetkellistä voimistumista. Akateeminen Karjala-seura, suojeluskunnat, Lotta-järjestöt ja Isänmaallinen kansanliike puhalsivat sotaintoa maahan.

Muutos vähemmän militaristiseen suuntaan tapahtui rauhansopimuksen seurauksena. Valvontakomission fasistisina pitämät järjestöt oli lakkautettava ja rauhantahtoiset ja demokratiaa rakentamaan pyrkivät voimat oli vapautettava vankiloista.

Presidentti Kekkosen valtakausi oli tänä päivänä käsittämätöntä rauhan aikaa. Hänen valtakautensa päättyi samaan aikaan kun pääomaliikkeitä alettiin vapauttaa Suomessa ja Suomi liittyi selkeämmin läntisen kapitalismin armoille.

Psykiatrina havaitsin muutoksen selkeästi. 1970- luvun lopulla ja vielä 1980-luvun alussa luennoin tutkimuksista, joissa oli osoitettu, että vauva synnyttää kyvyn hoivata yhtä hyvin miehissä kuin naisissa. Tanskalaisen lastenpsykiatri Lene Lierin videoimana katsojat näkivät kuinka niissä miehissä, jotka olivat vastuussa pienen vauvan hengestä, olivat siis niin paljon läsnä pienokaisen kanssa, että suhde syntyi, vuorovaikutus ja ilmeet olivat samat kuin äideillä. Päätelmäksi tuli, että kyky hoivata ei ole synnynnäistä vaan opittua. Viimeisen vuoden aikana ilmiö on saanut myös aivojen kemiassa todennetun vahvistuksen.

Jo 1980-luvun lopulla muotiin tulivat psykiatrit, jotka katsoivat, etttä pojat ovat poikia ja että aggressiivisuus kuuluu pojan elämään. Puheet aseistakieltäytymisestä ja rauhanmarssit katosivat. Itsekkyys ja taloudellisen voiton tavoittelu tuli muodikkaaksi.

Itsekkyys ja yhteisvastuun puute yhteiskunnassa johtaa vieraantumiseen lämpimistä tunteista ja eläytymisestä. Väkivaltavideoiden katsominen ja väkivaltaviihde ovat muodostuneet väyliksi tuntea olevansa elossa. Militarismi on yhteiskunnan tarjoama ratkaisu olemassaolon tarkoitukseen.Tarvitaan vain vahva johtaja, riittävä propaganda niin huomaamatta havaitaan suomalaisten olevan valmiita tappamaan.

1990-luvulla ei ihmetelty, että Ison-Britannian yliopistot ja Anglikaaninen kirkko sijoittivat aseteollisuuteen. Saksojen yhdistyminen toi esiin laajenemistarpeen, joka ilmeni Saksan ja Yhdysvaltojen pankki- ja teollisuuspiirejä hyödyttävissä Jugoslavian hajottamissodissa. Propagandan merkitys voimistui. Holokaustin uhrit serbit, jotka vastustivat hajottamista leimattiin Ruder-Finn mainostoimiston  avulla valheellisesti aggressoreiksi. Sen sijaan fasististen asenteiden uusi nousu Kroatiassa painettiin villaisella. Jugoslavia oli eräänlainen Kreikan esiharjoitus.

Baltian maissa ja Suomessa mielellään unohdettiin omat maailmansodan aikaiset keskitysleirit ja esimerkiksi Eestin julistaminen juutalaisista vapaaksi. Sen seurauksena pakon sanelemana kielletyt fasistiset järjestöt ja suojeluskunnat kokivat uuden tulemisen, joka jatkuu nyt Ukrainassa fasististen järjestöjen sallimisena sekä sodan aikaisten hirmutöiden mitätöimisenä. Samoin Baltian-maiden harrastama venäjänkielisen väestön sorto hyväksytään.

Hill+Knowlton mainostoimiston lanseeraama Venäjä- ja Putinvastainen propaganda on saanut Suomessa ja Baltiassa erinomaisen vastaanoton. Kuten Jugoslaviassa rauhaa ja tasaveroisia ihmisoikeuksia kannattavat serbit leimattiin aggressoreiksi myös Ukrainan venäjänkielisten tasa-arvoisia oikeuksia ajavat itä-ukrainalaiset leimataan Suomessakin aggressoreiksi. Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien väkivaltaisten joukkioiden toimista ei puhuta.

Muutama päivä sitten Yle:n pääuutislähetyksessä nähtiin presidentti Niinistö tavattoman tuttavallisessa ja suorastaan ilakoivassa tapaamisessa Ukrainan presidentti Poroshenkon kanssa Saksassa. Tuntui kuin Niinistö olisi tuntenut kuuluvansa samaan Yhdysvaltojen johtamaan "jengiin" kuin Poroshenkokin. Samaan aikaan Poroshenko laillistaa fasistiset järjestöt, kertoo jatkavansa aseellista taistelua "viimeiseen veripisaraan" eikä piittaa Minskin sopimuksesta.

Jäin myös miettimään presidentti Niinistön esiintymistä vaalien aluspäivän pääuutislähetyksessä Santahaminan varuskunnassa maastopukuisten lukiolaisten kanssa.

Viime vuoden näytelmä Venäjän aggressiosta on ollut kuvaava kun tosiasialliset aggressorit olivat USA:n ja EU:n ylikansalliset yritykset tavoitteineen. He saivat sivustatukea yhdysvaltalaisilta palkkasotureilta. Suomalainen militarismi on saanut runsain mitoin sivustatukea Yhdysvalloista riippuvaiselta EU:lta. Lähellä kotivesiään ja -ilmatilaansa liikkuvat venäläiset sotilaskoneet ovat saaneet yhdysvaltalaiset ja muut NATO-koneet kimppuunsa suunnattoman suomalaisen ja baltialaisen huomion saattelemana.

Kokoomus ja RKP ovat militaristisimmat puolueet nyt kuten 1918. Pääoman etua ajetaan viime kädessä sodalla. Militarismi hiipii Suomessa kuten se jo avoimesti Yhdysvalloissa on osa poliisitointa. Yhdysvalloissa toisinajattelijat ja kellonsoittajat, jotka paljastavat hallituksen laittomuuksia koetaan vaarallisempina kuin terroristit. Jokaisen meidän viestintää vakoillaan - ei vielä laillisesti suomalaisen lainsäädännön pohjalta- mutta maailmaa hallitaankin Yhdysvaltojen kongressin laeilla.Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa merkitsee osallistumista sen "jatkuvan sodan logiikkaan". Suoritamme vähintäänkin siivouspalvelua sen sotatantereilla. Afganistanin jälkeen olemme jo jonossa Libyaan.

Itävaltalaiset kokevat puolueettomuuden positiivisena osana identiteettiään. Itävallan ulkoministerin ja erään professorin haastattelu 15.5. Ylen pääuutisissa löi varmasti suomalaiset televisionkatsojat ällikällä. NATO:sta ei Itävallassa edes keskustella. Kahdeksankymmentä prosenttia vastusti NATO:a. Venäjä ei Itävallan ulkoministerin mukaan ole uhka Itävallalle eikä myöskään NATO-maille! Itävallan hallitus ei pidä Venäjä-pakotteista. Kuinka on mahdollista, että tällainen uutinen lähetetään Yle:n toimesta. Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen on moisen harhalaukauksen aikana täytynyt olla lomalla vieden NATO-propagandan salkussaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, sota pelastaa talouden, Suomen militarismi, kansanmurha ja propaganda, fasismi, USA, puolueettomuus

Sarkozy ja Niinistö

Sunnuntai 8.2.2015 klo 10:20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö on "kovien finanssipoliittisten pakotteiden kannalla, jos kapinallisten aluevaltaukset jatkuvat" kertoo Helsingin Sanomat."Näyttää siltä, ettei Putinilla ole selvää strategiaa, mutta päätavoitteena on pitää tilanne epävakaana". Mihin presidentti perustaa käsityksensä presidentti Putinista. Niinistö suhtautuu presidentti Putiniin objektina, ei subjektina.

Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy suhtautuu täysin toisin. Hän toteaa olevan ymärrettävää, että Krimin asukkaat halusivat jälleen yhdistymistä Venäjän kanssa, Ukrainassa tapahtuneen laittoman vallankaappauksen jälkeen. Hän tarkastelee rehellisesti kokonaisuutta, tapahtumien logiikkaa.

Georgian presidentti Sakashvilin aloitettua Georgian sodan, silloisen EU puheenjohtajamaan Suomen Alexander Stubb oli osa USA:n propagoimaa "Venäjä hyökkäsi"-jargonia, vaikka tosiasiassa Georgia aloitti sodan ampumalla tykeillä venäläisiä rauhanturvaajia.Stubb toimi arvovaltaisessa roolissaan omien ennakkoluulojensa pohjalta. Tätä propagandaa edistämään oli palkattu belgialainen mainostoimisto. Nicolas Sarkozy pelasti tilanteen Moskovassa käymillään neuvotteluilla ja kypsällä valtiomiesasenteella.

Presidentti Niinistö ei kiinnitä huomiota tapahtumien logiikkaan. Hän ei ainakaan tuo esille kantaansa presidentti Poroshenkon sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Presidentti Poroshenko on vastuussa siitä, että hän kohdistaa itä-ukrainalaisiin kollektiivisia rangaistuksia. Valtio on lopettanut kaikilta itä-ukrainalaisilta pankkiyhteydet. Eläkkeiden maksu on lopetettu. Siviilejä on pommitettu rypälepommeilla.

Liittokansleri Angela Merkel edustaa Yhdysvaltojen nimeämää tärkeintä Euroopan liittolaistaan, Saksaa. Saksan asenne on ymmärrettävissä siten, että Yhdysvalloissa on tällä hetkellä vallassa samat voimat, jotka aseistivat Hitleriä 1930-luvulla. Yhdysvaltojen asevoimiin perustuva maailmanvalta, kybersotineen, salaisine kidutusvankiloineen, salaisine tuomioistuineen, salaisine laittomine sotineen ja lennokkimurhineen on realiteetti. Saksan nykyjohto on realistinen. Saksa on ollut mukana Ukrainan väkivaltaisessa sitomisesssa "länteen" Yhdysvaltojen rinnalla. Merkel ei puhu itä-ukrainalaisten ihmisoikeuksista. Merkel ei tunne empatiaa venäläisten turvallisuustarpeita kohtaan. Saksalaiset sanovat juhlapuheissaan Auschwizin olevan jokaisen saksalaisen tunnolla, mutta eivät 25 miljoonan venäläisen tai miljoonan serbialaisen joiden uhrausten ansiosta maailma on ollut näihin päiviin saakka vapaa fasismista.

Saksa oli 1990-luvulla Jugoslavian hajottamisen pääarkkitehti yhdessä USA:n kanssa. Siten median ykkösvalhe siitä, että Venäjä olisi nyt ensimmäisenä toisen maailman sodan jälkeen siirtämässä kansainvälisiä rajoja ei pidä paikkaansa. Balkanilla rajoja siirrettiin mielivaltaisesti, vahvemman oikeudella Saksan ja USA:n toimesta.1993 -94 välillä Euroopan yhteisön ja YK:n pyrkiessä saamaan Kroatiassa ja Bosniassa aikaan rauhanomaisia ratkaisuja Saksa jatkoi asetoimituksia Kroatian nationalisteille ja Bosniaan kalifaattia rakentaville muslimeille.

Kansainvälisessä politiikassa on kaksi kerrosta. Julkisessa kerroksessa on vallalla näytelmä, jota kansalaiset saavat median avulla seurata. Syvällä realistisessa kerroksessa ovat taloudellisesti hyvinvoivat toisen maailmansodan aikaisten fasististen rikostensa peittelyn mestarit, jotka jakavat toinen toisilleen aseita. Heille inhimillisyys ja empatia on vierasta. Sen sijaan keskinäiset lojaliteetit ovat vahvoja. Latvia esti omien toisen maailmansodan aikaisten keskitysleirien näyttelyn avajaiset UNESCO:n päämajassa koska se katsoi sen voivan vahingoittaa mainettaan EU:n puheenjohtajamaana. Latvia onkin muiden Baltian maiden ja USA:n kanssa innolla tukemassa asetoimituksia Ukrainan nationalisteille.

USA:n harrastama fasistien ja jihadistien tukeminen omien valtapyrkimysten niin vaatiessa ei ole jäänyt seurauksitta. Kaksoistornien tuhoajissa oli Bosniassa taistelleita jihadisteja. Yhdysvalloissa ollaan nyt huolissaan Yhdysvaltojen bosnialaisista, jotka ovat rahoittaneet ja tukeneet Syyriassa taistelevia Al-Qaidan ja Al-Nusran jäseniä.

Presidentti Putinin julkisista puheista päätellen hän kannattaa yhteistyötä ja demokraattisia oikeuksia kaikille niin itä- kuin länsi-ukrainalaisille. Presidentti Poroshenkolla olisi valta neuvotella ja sopia tästä ilman aseita.

Balkanin jäljet pelottavat koska siellä Kroatian nationalistit säätivät perustuslain, joilla serbit muutettiin kakkosluokan kansalaisiksi, maa julistettiin kroaattien maaksi. Ukraina yritti samaa. Parlamentti halusi julistaa itä-ukrainalaiset toisen luokan kanslaisiksi. Oikeudenmukaisuus edellyttäisi pakotteita Ukrainalle, ei Venäjälle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poroshenkon sotarikokset, Sarkozy, Niinistö, Merkel, Obama, Krim ja Ukraina

Suomen poliitikkojen todellisuus ei ole minun

Maanantai 2.2.2015 klo 9:56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pekka Haavisto käsittelee blogissaan suomalaisille poliitikoille tuttuun tyyliin Venäjän arvoja ylhäältä alaspäin. Hän tietää mikä Venäjälle olisi hyväksi, mutta kun se ei tottele. Länsimainen demokratia, ihmisoikeudet, vapaat vaalit, naisten tasa-arvo, ilmaisuvapaus ja kansalaisyhteiskunta, ne meillä "läntisessä maailmassa" ilmeisesti on, mutta Venäjällä ei?

Pertti Salolainen, Heidi Hautala ja Jussi Niinistö pohtivat 29.1. A-studiossa Suomen osallistumista Yhdysvaltojen Virossa järjestettävään lentosotaharjoitukseen. Vihreiden Heidi Hautala, joka on uskaltanut puhua suunsa puhtaaksi Venäjän kauheuksista eduskunnan juhlakokouksessakin, syytti nyt Venäjää Euroopan oikeiston tukemisesta.

Tässä on ongelma. Suomalaiset poliitikot joko eivät tiedä tai eivät tunnusta sitä, että Yhdysvallat sekä omassa roolissaan, että NATO:n ylipäällikön roolissa pyrkii määräämään sen miten asioiden tulee olla. Se haluaa, että maailmaa hallitaan 80 rikkaimman yksilön ja Wall Streetin ja aseteollisuuden etujen mukaan. Presidentti Obama julisti valtion tilaa koskevassa puheessaan Yhdysvaltojen olevan maailman johtaja.

Jos Pekka Haavisto katsoo meidän "läntisten arvojen" olevan samat kuin Yhdysvaltojen arvot, joita se edistää aseiden voimalla, silloin vaalien ostaminen rahalla on demokratiaa parhaimmillaan. Osoittivathan kuuluisat 8 vuoden takaiset Suomen eduskuntavaalit, että rahalla voidaan ostaa porvarihallitus. Kidutusta harjoittavat salaiset USA:n vankilat Liettuassa ja Puolassa edustavat länsimaista demokratiaa. Yhdysvaltojen kansalaisen nimittäminen Ukrainan valtiovarainministeriksi, liettualaisen talousministeriksi vastoin Ukrainan omaa perustuslakia lienee myös länsimaista demokratiaa.

Istuin viime torstaina tyttären tyttäreni kanssa Doc Pont dokumenttielokuvafestivaalin katsomossa. Näimme Laura Poitrasin elokuvan Citizen four, joka kuvaa tunti tunnilta Edward Snowdenia Hong Kongilaisessa hotellihuoneessa, hänen paljastaessaan NSA:n suorittamaa maailmankattavaa vakoilua .

Urkinnan laajuus, ei ollut vaikuttavin asia elokuvassa vaan se kuinka Iso-Britannia ja Saksa ovat täysin rinnoin mukana. Sama Ison-Britannian Menwithhillin tukikohta, joka jo 1960-luvulta lähtien palveli USA:n Uuden Seelannin, Australian, Kanadan ja Ison-Britannian yhteistä Echelon-satelliitti vakoilua, toimii myös NSA:n keskuksena. Nyt Saksa on myös massiivisesti mukana ja sen alueen keskus toimii myös Yhdysvaltojen murhalennokkien tärkeänä toimintapisteenä.

Yhdysvallat toimii kaikkien kansainvälisten lakien yläpuolella. Kun se katsoo haluavansa murhata kaikki kommunistit, se lähtee liikkeelle miljoonista aasialaisista, tuhoten ihmisten ohella luonnon ja elinkeinot, kun kommunistit loppuvat, vuoroon tulevat edistykselliset etelä-amerikkalaiset, sen  jälkeen arabisosialistit, jotka ajattelevat liian itsenäisesti oman maanosansa etua eivätkä ylikansallisen pääoman etua. Yhdysvallat rahoittaa sotilasdiktatuureja, jihadisteja, fasisteja voidakseen edistää maailman valloitustaan.Nyt CIA tukee Syyrian ISIS:tä ja Pentagon pommittaa sitä.

Kun CIA vuorostaan kysyi Bosnian sodan aikana, miksi tietty kuljetuskone, joka eilen oli Istanbulin lentokentällä, on nyt Zagrebissa, presidentti Clinton vastasi ettei tarvitse huolehtia, asia on hoidossa. Clinton nimittäin hoiti Kroatian suurlähettiläs Zimmermanin kanssa asekuljetukset kroatialaisille ja Bosnian Izetbegovichin jihadisteille aseidenvientikiellon aikana.

Yle ei ole näyttänyt viime vuoden Oscar-ehdokasta Dirty wars- dokumentti elokuvaa, jossa toimittaja Jeremy Sachill kuvaa Yhdysvaltojen rikollisia toimia Afganistanissa, Jemenissä ja Somaliassa. Yhdysvalloilla on salaisia armeijoita, salaisia tuomioistuimia, asioita, joista niin presidentti kuin NSA valehtelevat kongressille ja senaatille. Läntisiä arvoja nekin.

HeSa:n Laura Saarikoski kertoi 1.2. kuinka Yhdysvaltojen poliitikot vaativat lisää aseita Ukrainaan perustellen sitä yksittäisillä Itä-Ukrainan alueella tapahtuneilla iskuilla, joista syytetään kapinallisia. Malesialaiskoneen alasampuminen on jo tyhjennetty propaganda-arvosta.Venäjä olisi halunnut kansainvälisen tutkijalautakunnan, lännelle riitti, että tutkinta on Kiovan hallituksen peukalon alla.Mistä syystä lännelle tutkinnan sabotointi on yht'äkkiä demokratiaa.

Samalla tavalla presidentti Izetbegovich Bosniassa kertoi kalifaattia rakentavalle puolueelleen presidentti Clintonin luvanneen NATO:n pommittavan serbialueita, jos Srebrenicassa saadaan 5000 kuollutta.(Tästä kokouksesta on You-tube video) Monet muut provokaatiot synnyttivät samankaltaisia tilanteita. Ensin provokaatio ja sen jälkeen nopeat vaatimukset vastapuolen pommittamisesta. Racsakin kylän "sotarikoksen"lavastus oli erinomainen esimerkki, mikä provokaatio toimi sopivana Jugoslavian pommitusten tekosyynä.

Istuessani elokuvakatsomossa totesin lopullisesti, että tämä valheellinen todellisuus, jossa suomalaisten poliitikkojen enemmistö, koko Sanoman media ja Yle toimivat, ei ole minun todellisuuteni. Asian vahvisti se, minkä vaikutelman sain tuosta A-studion omahyväisestä, pinnallisesta, kaiken eettisyyden ja itsenäisen ajattelun puutteessa olevasta todellisuudesta. Lentoharjoituksella tuon kaikkia lakeja kunnioittamattoman maan ilmavoimien kanssa ei ole mitään tekemistä demokratian tai ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa. Suomi on Saksan kanssa niin 1918 kuin 1941 pyrkinyt kaikin tavoin tuhoamaan Neuvostoliittoa ja sen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvaa järjestelmää. Suomi on viekkaasti yhdessä Saksan kanssa miinoittanut Suomenlahden 1941 niin, että Tallinnasta väestön evakuointia suorittavat laivat räjähtivät ja upposivat vieden tuhansia ihmisiä meren pohjaan. Nyt tietenkin yhteiset lentosotasuunnitelmat ja talouspakotteet maailmanvalta Yhdysvaltojen kanssa ajavat samaa asiaa, Venäjän vaurioittamista jopa tuhoamista. Yhdysvallat on korvannut Saksan pyrkimyksessä maailmanvaltaan, Suomi vapisee. Ottaisiko makean palan vallasta?

Jos suomalaiset poliitikot eivät kykene ajattelemaan mikä etu todellisesta liittoutumattomuudesta on demokratialle ja itsenäiselle ajattelulle, toivottavasti kansa ei ole menettänyt Sanoma Oy:n ja Yle:n rumputulesta huolimatta vielä arvostelukykyään. Todellinen liittoutumattomuus on oman edun mukaisesti arvioitua halua elää rauhassa. Yhdysvaltojen ja EU:n provosoima traaginen Ukraina- näytelmä ei saisi johtaa harhaan.

Uskon, että Venäjällä ei ole unohdettu sitä, mitä merkitsi kun päiväkoti, terveydenhuolto, koulu yliopistokoulutukseen saakka oli ilmainen. Miltä tuntui kun sosiaalinen oikeudenmukaisuus oli yhteiskunnan kehittämisen keskiössä. Kun luottamustehtäviin valittu henkilö oli tuttu työpaikalta.Käsitys poliittisesta demokratiasta länsimaissa ei ole totta. Raha ratkaisee vaalit.

Mitä merkitsee se, kun presidentti Putin sanoo, että Venäjällä on toiset arvot. Münchenin puheestaan lähtien tuo paljon kärsineen maan presidentti ilmoitti, että Venäjä ei alistu Yhdysvaltojen ja NATO:maiden pakkovaltaan ja arvoihin. Ihmisoikeuksien puolustaminen nyt Ukrainassa on edellyttänyt todellista ihmishenkien pelastamista Krimilla. Venäjän puolustaminen vuorostaan edellyttää Sevastopolin tukikohdan säilyttämistä.

Venäjä puolustaa objektiivisesti omaa maa-aluettaan. Kiovan laiton hallitus aloitti sodan ihmisoikeuksiensa tunnustamista edellyttäviä itä-ukrainalaisia vastaan. Nürnbergin sotarikostuomioistuin katsoi, että sodan aloittaminen on suurin sotarikos. Siten Kiovan hallitus on vastuussa sodan aloittamisesta, joten sen on päätettävä myös sen lopettamisesta. Suomen media ja poliitikot vaikenevat Yhdysvaltojen osuudesta Ukrainan kriisissä. Victoria Nuland, apulaisulkoministeri sanoi Yatsenjukin olevan heidän miehensä, Klitschko vuorostaan on Saksan Kondrad Adenauerin säätiön tukema poliitikko.

Yhdysvaltojen sodat on käyty sen oman maa-alueen ulkopuolella. Laittomien sotien jäljet ovat korjanneet muut. Yhdysvallat pitkitti Bosnian sotaa, se pitkittää Syyrian sotaa. Ihmisten kärsimysten lievittäminen delegoidaan YK:lle ja pakolaisvirrat saa hoitaa Eurooppa. Suomi osoittaa uskollisuutta USA:n laittomille sodille osallistumalla paikkaustyöhön, ensimmäistä kertaa sotatoimiin Afganistanissa. Sotatoimille annetaan sieviä nimiä, jotta voidaan omaa sotaisuutta nimittää rauhantahtoisuudeksi.

Mustan kääntäminen valkoiseksi on propagandan ja aivopesun tarkoitus. Psykiatrina arvioin, että nykyinen keski-ikäisten toimittajien ja poliitikkojen polvi on elänyt väkivaltavideoiden, itsekkyyden ja manipulaation maailmassa huomaamatta sitä, että eläytyminen, tunteet ja todellinen tasa-arvo vasta tekevät ihmisestä ihmisen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minne menet Pekka Haavisto, Venäjän arvot, propagada, Yle, Hautala, Salolainen, Niinistö

Presidentti Niinistö ja Venäjän propaganda

Lauantai 24.1.2015 klo 14:34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Sauli Niinistö on käynyt Brysselissä. Hän nosti siellä esiin Venäjän propagandan ja välttämättömyyden lisätä EU:n yhteisiä toimia tuota propagandaa vastaan nimittäen sitä yhteisiksi toimiksi kyberturvallisuuden puolesta.

Yle:n uutistoiminnansta vastaava Atte Jääskeläinen on myös pahoitellut itseensä kohdistuvaa, mielestään aiheetonta kritiikkiä, Venäjä-uutisoinnissa.

Presidentti Niinistö on Yhdysvaltojen johdon rinnalla kritisoimassa Venäjän uutistoimintaa. Yhdysvaltojen valtiollisen tiedotuksen valvonnan johtaja on nostanut Russia Today-uutiskanavan ISIS:in ja Boko Haramin rinnalle maailman suurimpina uhkina.

Mistä nyt on kysymys? Viime vuosiin saakka läntisillä uutistoimistoilla on ollut tiedotuksen monopoli. USA:n ja entisten siirtomaavaltojen johtajat ovat voineet kutsua harvainvaltaa demokratiaksi, käydä rauhassa laittomia sotia ja teloittaa haluamiaan valtioiden johtajia, joutumatta kiinni. Uutistoimistot ovat selittäneet kaiken parhain päin. Kesti 60 vuotta ennenkuin salaiset operaatiot paljastuivat esimerkiksi USA:n rikoksista Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.

Olin vuonna 1986 Kabulissa Aasian ja Afrikan maiden järjestämässä kokouksessa, jossa käsiteltiin demokraattista tiedonvälitystä. Siellä kritisoitiin käytäntöä, jossa suurvaltojen toimittajat matkustavat kriisimaihin ja tulkitsevat siellä tapahtumia pikaisesti analysoiden omasta näkökulmastaan. Kokouksessa pidettiin suositeltavana sitä, että paikalliset toimittajat, jotka tuntevat poliittiset ja taloudelliset prosessit parhaiten, lähettäisivät uutisia.

Tilanne on nyt toinen kuin 60 vuotta sitten. Yhdysvaltojen ja Saksan toimet "kansainvälisen yhteisön" tuella Balkanilla 1990- luvulla on selvitetty tarkoin  George Szamuelyn kirjassa: Bombs for peace, NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Paljastumiseen meni 20 vuotta. Yhdysvallat pääsi tunkeutumaan yksipuolisen läntisen uutisoinnin voimalla Eurooppaan miehittäen Bosnian ja Kosovon.

Ukrainan valloitusta sen sijaan voidaan seurata tosiaikaisesti. Sitä tietoa ei kuulla EU:n poliittisesta johdosta eikä Suomen yleisradiosta. Tieto on haettava useista läntisistä, venäläisistä, ukrainalaisista, israelilaisista, ranskalaisista, iranilaisista, kanadalaisista, yhdysvaltalaisista jne. lähteistä.

Atte Jääskeläinen pahastuu itseensä kohdistetusta kritiikistä suotta. En nimittäin ole kertaakaan nähnyt YLE:n televisiouutisissa objektiivista kuvaa tapahtumista. Viimeisin harhaanjohtava viikko on juuri eletty. Presidentti Poroshenko määräsi suurhyökkäyksen aloitettavaksi kaikilla rintamilla 18.1. sunnuntaiaamuna klo 6. Samana päivänä hän kuitenkin osallistui näyttävään rauhanmarssiin pappien rinnalla kansalaisten kantaessa osanottokylttejä bussi-iskun uhreille, joka bussi-isku lienee ollut armeijan aikaansaama. Yle ei kertonut suurhyökkäyksestä mitään.

Mietin mielessäni mitä mainostoimistoa Poroshenkon mm. yhdysvaltalaiset avustajat nyt käyttävät? Balkanin sodissa Yhdysvallat käytti valloituksessaan apuna kroatialaisia fasistisia joukkoja ja Bosnian jihadisteja, joiden yhteisenä mainostoimistona oli yhdysvaltalainen Ruder-Finn. Terroristiset provokaatiot käännettiin mainostoimiston propagandan avulla nopeasti serbien syyksi. Mielipide muokattiin suotuisaksi serbialueiden pommituksille. Georgian presidentti käytti aloittamassaan sodassa Etelä-Ossetiassa belgialaista mainostoimistoa. Heti sodan alkamisen jälkeen julkisuuteen syötettiin Venäjän syyllistävää propagandaa ja pääkaupungin kaduilla nähtiin ilmapalloja kantavia "rauhankulkueita". 

Oikeudentuntoisena pitämäni presidentti Niinistön asenne vaikutti tyrmäävästi. Se, että EU:n ja Suomen poliittiset toimijat ja tiedotusvälineet eivät kuvaa totuudenmukaisesti Ukrainan tapahtumia on tosiasia. Se on vaarallista ihmisten tietoisuuden ja demokratian kannalta. Halu asettua syystä tai toisesta USA:n väkivaltaisen maailmanvalloituksen ja voimapolitiikan kannalle olisi perusteltava toisin kuin olemalla kertomatta mitä tapahtuu.

Euroopan poliittiset toimijat ja YLE eivät ole kertoneet vaikutusvaltaisesta 2013 syyskuussa pidetystä Jaltan kokouksesta, jossa Clintonien ja Ukrainan oligarkkien avulla sovittiin Ukrainan tulevaisuudesta. Maidanin väkivaltaisten, osittain Israelissa ja Puolassa koulutettujen kommandojen tekemät murhat on sivuutettu. Parlamentin rasistiset lakialoitteet Itä-Ukrainan venäläisten kieltä ja oikeuksia kohtaan on painettu villaisella.Juutalaisten ja kommunistien vainosta ollaan hiljaa. Alasammutun malesialaiskoneen tutkinnan johto on annettu todennäköiselle syylliselle Kiovan hallinnolle eikä kansainväliselle puolueettomalle tutkimuslautakunnalle. Fasistisin tunnuksin varustettuja yksityisiä armeijoita ei mainita. CIA:n ja yhdysvaltalaisten kenraalien yksityisen yrityksen suorittama näiden fasististen joukkojen valmennus sivuutetaan. Kroatiassa tämä kenraalien yritys valmensi 250.000 serbin etnisen puhdistuksen ja n 4000 tappamisen.

Mihin sanavapaus katoaa silloin kun on kysymys venäläisten sanavapaudesta. Seuraan päivittäin monien muiden ohella Russia Today- kanavaa. RT haastattelee maailman johtavia asiantuntijoita, joista YLE voi vain haaveilla. Suosittelen sitä lämpimästi myös presidentti Niinistölle, jotta hänelle tulisi oma käsitys venäläisestä tiedonvälityksestä.

Presidentti puuttui myös lapsikiistoihin ja piti niitä Venäjän propagandana. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tiedän kokemuksesta, että Suomessa on paljon epäkohtia juuri lastensuojelussa. Kirjoitin kirjan aiheesta, mutta en löytänyt kustantajaa. Kukaan ei halunnut kustantaa "kauhutarinoita". Kun Venäjän lapsiasiamies nosti asian esiin julkisuudessa, ajattelin, että olisi hyvä perustaa pieni työryhmä pohtimaan asiaa. Mitä haittaa siitä olisi, että Venäjän ja Suomen edustajat yrittäisivät parantaa yhteisymmärrystä ja siten myös kehittää suomalaisten omaksikin eduksi lastensuojelua.

Mielestäni jotain on pahasti vialla, jos nettivakoilua, kidutusta, salaisia vankiloita, taloudellisia pakotteita, laittomia sotia ja muuta mielivaltaa käyttävää maata miellyttääkseen Euroopan itseään sivistysvaltioina pitävien maiden on alistuttava projisioimaan paha todellisen pahan sijasta Venäjään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, Venäjän propaganda, länsimainen propaganda, Yle, Atte Jääskeläinen, sanavapaus,

Vanhemmat kirjoitukset »