Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

USA, Ahtisaari ja mafia-valtio Kosovo

Torstai 17.5.2018 klo 11:30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimeisten viikkojen aikana Helsingin Sanomat on esitellyt Kosovoa ja sen presidentti Hasim Thaci on aukeaman kuvassa edustavasti. Yle valitteli EU kirjeenvaihtajansa välityksellä Kosovon viisumivaikeuksia. Kosovolaiset eivät pääse viisumitta Schengen alueelle.

Kosovon valtio on USA:n ja presidentti Ahtisaaren luomus. Historiallisesti ja kansainvälisten lakien mukaan se on aina ollut osa Serbiaa. YK:n päätöksen 1244 mukaan Kosovo on yhä osa Serbiaa eikä päätöstä ole koskaan muutettu.

Jugoslavian hajottaminen toteutettiin USAn ja Saksan voimakkaalla tuella. Kansainväliset lait, YKn peruskirja, NATO:n peruskirja, kansainvälisesti sovitut rajat –kaikki heitettiin romukoppaan.

USA:n Foreign operations- laki edellytti että toisin kuin perustuslaki edellytti, pelkästään Jugoslavian osavaltioissa tulisi järjestää vaalit ehtona yht'äkkiä irtisanottujen Jugoslavian lainojen korvaamiseksi osavaltiokohtaisilla lainoilla.Jugoslavian liittovaltio ei saisi järjestää vaaleja. Siten taloudellisella kiristyksellä Yhdysvaltojen lainsäädänö pakotettiin toteutettavaksi Jugoslavian perustuslain sijaan.

Saksa halusi saada haltuunsa Slovenian ja Kroatian infrastruktuurin. Maat olivat olleet natsi-Saksan liittolaisia ja fasistinen Kroatia oli keskitysleireissään toteuttanut serbien kansanmurhan. Tunnustamalla Kroatia ennenaikaisesti itsenäiseksi ilman Jugoslavian perustuslain edellyttämiä neuvotteluja rajoista, eri etniset ryhmät ajettiin sotaan keskenään. Perustuslakia kunnioittavat serbit ja Saksan vasalliksi pyrkivät kroaatit.

Itsenäistyneet Slovenia ja Kroatia siirtyivät vastavuoroisesti vikkelasti NATO:n jäseniksi.

USA vuorostaan pyrki saamaan vaikutusvaltaansa Bosnia-Hertsegovinan, jihadistien ja kroaattien avulla. Se sai Bosniaan NATO-miehityksen ja maa tuli sotilaallisesti USA:n vaikutuspiiriin.

Jugoslavian hajottaminen pieniksi vasallivaltioiksi edellytti USA:n ja Saksan natsi/albaaniemigranttien rahoittamaa vahvaa ylikansallista propagandaa, jonka toteuttamisessa kunnostautui Ruder-Finn markkinointitoimisto, tietenkin CIAn vahvalla sivustatuella.

USAn Balkanin valloitus ei rajoittunut Bosniaan, vaan strategisesti tärkeä Kosovon alue oli vielä keskeisempi. Siellä liittolaisiksi saatiin Kosovon itsenäisyyttä (ja Albaniaan liittämistä) väkivaltaisesti ajava KLA-terroristijärjestö.

Perustuslaillisesti, demokraattisesti toimiva Serbia oli kantona kaskessa. Vapailla vaaleilla valittu presidentti Milosevic oli demonisoitava. Häntä (kuten myöhemmin kaikkia hajotettavien maiden johtajia) kutsuttiin Hitleriksi, vaikka serbit olivat holokaustin uhreja ja Milosevicin vaimon äitikin oli fasistien toimesta teloitettu. Demokraattisen perustuslain omaava Serbia demonisoitiin ja rasistisen nationalistisen perustuslain omaava Kroatia ja nationalistista puhdasta albaanivaltiota tavoittelevaa Kosovoa pidettiin tarkoituksenmukaisuussyistä suojeltavina.

Slovenian, Kroatian ja Bosnian haltuunoton jälkeen USA ja NATO/EU eivät löytäneet muuta keinoa lopun Balkanin haltuunottamiseksi kuin pommitukset. KLA toimi NATO:n jalkaväkenä. Se tappoi valtiota edustavia poliiseja, serbejä ja serbien kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja. KLA:n tapot ja provokaatiot jätettiin huomiotta ja laillisen armeijan vastatoimet tuomittiin.

Erään poliisien ja terroristijärjestö KLA:n välisen, Racakin kylässä käydyn taistelun jälkeen, yhdysvaltalainen ETYJ-tarkkailijoiden johtaja, William Walker, joka toimi hyvässä yhteistyössä KLA:n johtajien kanssa, väitti kyseessä olleen 45 henkilön teloituksen. Tämän teloitusväitteen hän ETYJ:n nimissä viestitti USA:n ja Euroopan maiden hallituksille, jotka pommitusten mahdollisuutta odotellessaan hanakasti tarttuivat tähän provokaatioon mahdollisuutena. Koko valtamedia liittyi kampanjaan, olivathan median edustajat jo kymmenen vuoden ajan tottuneet siihen ketkä ovat konnia ja ketkä sankareita.

Suomi tuli avainasemaan pääteltäessä oliko kyseessä teloitus vai taistelu. Luotettavaksi tunnetut suomalaiset oikeuslääkärit kutsutiin paikalle tekemään tutkimuksia yhdessä jugoslavialaisten ja valkovenäläisten oikeuslääkäreiden kanssa. He tulivat tulokseen, että ketään ei ollut teloitettu, päitä ei ollut leikattu irti, kuten presidentti Clinton ja valtamedia  puheissaan väittivät.

Presidentti Ahtisaari ja muu Suomen ulkopoliittinen johto estivät oikeuslääkäreiden tulosten julkistamisen. Pommituksiahan ei olisi aloitettu, jos olisi todettu kyseessä olleen terroristien ja poliisien välinen taistelu. Oikeuslääkäreillä ei ollut mahdollisuutta uhmata presidentin valtaa. Vasta kahden vuoden päästä he oma-aloitteisesti julkaisivat totuuden tietellisessä lehdessä. Tätä media ei uutisoinut.

Suomen ulkopoliittinen johto oli valinnut oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajaksi hammaslääkäri Helena Rannan, joka ei tietenkään vastannut kuolinsyytutkimuksista. Siitä huolimatta hän ryhmän puheenjohtajana lausui Saksan ulkoministeriön sanelun mukaan täysin asiaankuulumattomia ja paikkansapitämättömiä asioita kansainväliselle medialle.

Pommitukset aloitettiin ja ne kestivät maaliskuun 24. päivästä kesäkuun kymmenenteen päivään tuhoten koko Serbian ja Kosovon infrastruktuurin uraanipommeilla, jättäen ekokatstrofin ja täydellisen tuhon maahan, jolle poliittisista syistä oli asetettu totaaliset talouspakotteet jo vuonna 1992 ja jotka edelleen jatkuivat.

KLA:n johtajilla oli satelliittipaikannusvälineet, joilla he ohjasivat NATOn pommikoneita. Heillä oli myös NATO:n komentajan, kenraali Wesley Clarkin puhelinnumero yhteydenpitoa varten.KLA toimi siis NATOn jalkaväkenä.

Presidentti Ahtisaari astui kuvaan myös pommitusten aikana. Ennen pommituksia Jugoslaviaa oli uhattu koko maan NATO-miehityksellä. Kun pommitukset oli saatava loppumaan eikä Milosevic ja Jugoslavian armeija ollut valmis väkivallankaan alla alistumaan, Ahtisaari uhkasi neuvottelussa 2.6. 1999 että ellei Milosevic alistu NATO tulee mattopommittamaan Belgradia niin että Belgradissa 500 000 ihmistä kuolee viikossa.(Toisen maailmansodan alussa Saksa pommitti Belgradia niin, että 20 000 ihmistä kuoli yhden päivän aikana)

Jugoslavia ei suostunut muuta kuin Kosovon NATO/YK -miehitykseen ja YK:n lupaukseen, että Kosovo on elimellinen osa Serbiaa.

Välittömästi pommitusten päätyttyä USA alkoi rakentaa kansainvälisten lakien vastaisesti Serbiaan kuuluvaan Kosovoon valtavaa Bondsteelin sotilastukikohtaa. Sitä rakennettiin siis miehitetyyn maahan. USA pyysi Ahtisaarta suunnittelemaan Kosovon itsenäistämistä nk Ahtisaari-suunnitelman mukaan.

Mielivaltaan perustuvassa kansainvälisessä järjestelmässähän se onnistui.

Pommitusten aikana ja ennenkuin KFOR-joukot olivat tulleet rauhanturvaajiksi, KLA suoritti talosta taloon ulottuvia kostotoimenpiteitä ja ihmisryöstöjä. Se tuhosi satoja serbien ortodoksikirkkoja ja keskiaikaisia luostareita.Alueella vallitsi mielivalta. Satoja ihmisiä katosi ja huhuttiin elinkaupasta.

Ahtisaaren johdolla Kosovo itsenäistettiin. KLA:n johtaja Hashim Thaci julistutti itsenä pääministeriksi. Hän oli tunnettu Euroopan vaarallisimpana mafia-pomona, jonka klaanipohjainen vallankäyttö ulottui kansainväliseen huumekauppaan ja elinkauppaan.

Itsenäistyminen tapahtui parlamentissa vain osan jäsenistä ollessa paikalla. Ilmoitettiin, että äänestäessään jäsenet toimivat yksityishenkilöinä. Ulkopuoliselle tarkkailijalle ei känyt selväksi itsenäistyikö Kosovo Serbiasta vai YK:sta, jonka hallinnon alla alue oli. Serbian hallintoahan Kosovo ei ollut hyväksynyt alueelleen. Alueella vallitsi anarkia eivätkä mitkään itsenäistymisen kriteerit täyttyneet.

Itsenäisyys julistuksesta ICJ, International Court of Justice, totesi pyydettäessä, että saahan jokainen maa vapaasti julistautua itsenäiseksi, mutta tuomioistuin ei sanonut kantaansa juuri Kosovon erityistapaukseen. Siten itsenäistyminen oli varsin tulkinnanvarainen.

EU rakensi alueelle EULEX -järjestelmän tutkimaan lakien noudattamista ja auttamaan rikosten tutkinnassa. Se ei kuienkaan ole saanut vakiinnutettua lakia ja järjestystä.

Kansainvälisen Jugoslavia-tribunaalin ensimmäinen yleinen syyttäjä Carla del Ponte paljasti 2008 kirjassaan Madame Prosecutor: Confrontations with Humanity's Worst Criminals and the Culture of Impunity" kuinka Hashim Thaci on elinkauppaan osallistunut väkivaltainen mafia-pomo.

Kirjan perusteella ja kadonneiden omaisten toivomuksesta Euroopan neuvosto nimitti sveitsiläisen senaattori Dick Martyn tutkimaan paitsi USAn salaisia vankiloita Euroopassa, Pohjois Kaukasuksen rikoksia, mutta myös mahdollista elinkauppaa vuosina 1998 - 2000. Kun tämä pyysi ICTY:n toimistosta Calra del Ponten viittaamaa tutkimusaineistoa, toimistosta todettiin aineiston mystisellä tavalla kadonneen.

Pikkuhiljaa on paljastunut Hashim Thacin (lempinimi käärme)väkivaltaisen  Drenica-rikollisjärjestön osuus paitsi huumekaupassa myös elinkaupassa. Kosovo on keskeinen Afganistanista Eurooppaan ja edelleen Yhdysvaltoihin toimivien  heroiiniliigojen risteyspaikka. Vuosien 1998 -99 aikana kaapatut serbit ja osin albaanit vietiin Albanian puolelle, jossa heidät tutkittiin, ruokittiin ja sitten tapettiin. Välitömästi tappamisen jälkeen heidän elimensä irrotettiin myytäväksi.

Koska KLA:n johtajat Thaci ja Haradinaj olivat ja ovat edelleen huume- ja elinkaupassa USA:n liittolaisia, he ovat voineet mennä rehvakkaasti ICTY:n tuomioistuimeen "tutkittavaksi". NATO-maiden valitsemat tuomarit eivät heitä tuomitse –ja sitä paitsi Dick Martyn mukaan "kuka uskaltaisi mennä todistamaan heitä vastaan 20 vuotta tapahtumien jälkeen sillä niin moni todistaja on jo tapettu."

Euroopan neuvosto hyväksyi Dick Martyn yksityiskohtaisen ja kattavan raportin. Dick Marty on työnsä aikana voinut todeta eri asiaan liittyvien valtioiden kyynisen reaalipolitiikan. Hän totesi työn aikana käyneen selväksi kuinka hallitukset valehtelevat ja manipuloivat, sanovat yhtä ja tekevät toista. Sunnuntaina he puhuvat ihmisoikeuksista ja maanantaina rikkovat niitä.

Marty toteaa, että Kosovon tapauksessa oikeus on vain illuusio. Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset sulkivat silmänsä vaikka hyvin tiesivät minkälaisia rikoksia Kosovossa tapahtui ja kuka oli niistä vastuussa.

Haagiin on perustettu erityinen Kosovon asioita käsittelevä Kosovo Specialist Chambers, jonka pitäisi kyetä tutkimaan ja tuomitsemaan elinkauppiaita. Marty ei usko tähän Euroopan unionin perustamaan tribunaaliin. EU vastaa puitteista, mutta syyttäjät ja tuomarit ovat yhdysvaltalaisia. Kuka nyt omaa jalkaväkeään ja liittolaisiaan tuomitsisi, olivat rikokset mitä tahansa. "Monet todistajat on jo tapettu" toteaa Dick Marty.

Tilastot kertovat karusti USA:n ja NATO-EUn hallituksenvaihdos/miehitysprosessien tuloksista. YK:n perustajavaltio Jugoslavia oli 1990 liittoutumaton maa, jonka kansantuote oli maailmantilastossa sijalla 24. Kansalaisilla oli työtä, kuukauden palkallinen loma, ilmainen koulutus ja terveydenhuolto.Työntekijät osallistuivat yritysten hallintoon ja saivat osan yrityksen tuotosta itselleen. USAn ja NATO-EUn suorittaman Jugoslavian sotilaallisen ja taloudellisen hajotuksen tuloksena syntyneiden vasallivaltioiden sijoitukset ovat seuraavat: Bosnia-Hertsegovina on sijalla 112 ja tilanne on pahentumassa, Kroatia sijalla 76 mutta Bloombergin mukaan maa on eräs maailman 10 surkeimman joukossa, Makedonia on sijalla130, Montenegro 149, Serbia 87 ja Slovenia 81. Kosovon aluetta luonnehditaan mafia-valtioksi, jonka työttömyysaste on yli 35. Terrorismi, rikokset ja poliittinen väkivalta vallitsevat. (Jugoslavian aikana autonomiselle Kosovolle jaettiin tasapuolisesti muiden paremmin toimeentulevien osavaltioiden budjeteista, sillä oli normaali tuomioistuinlaitos ja kansallinen terveydenhuolto,mistä kaikesta se halusi nationalistisista syistä irtautua.)

Tässä prosessissa Suomen valtio on ohittanut tieteellisen totuuden ja asettunut palvelemaan suurpääomaa edustavia maita ja niiden aseellista siipeä NATOa. Totuutta arvostavana tutkijana liityn Dick Martyn pessimismiin. Suomen valtion lisäksi valtamedia on ollut tässä anarkiassa mukana.

Viimesimpänä todistuksena Helsingin Sanomien tämän päiväinen uutinen Syyriasta. "Kloori-iskusta" toipuvan kärsivän näköisen miehen kuvan alla lukee:"Miestä hoidettiin Syyrian hallinnon kloorikaasuiskun jälkeen Saraqibissä helmikuussa" Tekstissä todetaan: nimeltä mainitsemattomien "tarkkailujärjestöjen mukaan Syyrian hallinto teki kemiallisilla aseilla iskun Saraqebiin 4.helmikuuta. 11 ihmistä joutui sairaalaan tehohoitoon."

Kuitenkaan tekstissä lehti ei voi olla mainitsematta:"OPCW voi kertoa vain löytämistään todisteista eikä voi ottaa kantaa siihen, mikä sodan osapuolista käytti klooria. Idlibin alueella taistelevat Syyrian hallituksen joukot ja jihadistit." Helsingin sanomille ei riitä OPCW:n neutraali tutkimukseen perustuva kanta. Lähes 90% hesarin tiedonvälityksestä Syyriassa on perustunut kapinallisten ja heitä rahoittavien USA:n ja Iso-Britannian uutisvälineisiin.Näin tapahtui myös Jugoslavian hajottamisessa ja nykyisessä Kosovo uutisoinnissa.

Kysymys onkin siitä, onko media kansainvälisen lain mukaisesti suvereenin valtion, sen perustuslakien ja kansanäänestysten vai globaalia pääoman valtaa väkivaltaisesti laajentavien, jihadisteja ja muita terroristeja esimerkiksi neo-natseja hyväksikäyttävien kyynisten maiden puolella, joille pakolaiset ja kuolevat lapset ovat vain "due price", kuten ex USA:n ulkoministeri Madeleine Ahlbright totesi.

Suomi on Ahtisaaren kaudella totutettu olemaan hallitustenvaihdoksia ajavan valtapolitiikan ja NATO:n puolella. Ahtisaari on siten ansainnut Nobel-palkintonsa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Racak, elinkauppa, Dick Marty, USA, Ahtisaari, Kosovo-mafia, Jugoslavia, NATO, Camp Bondsteel

Politiikka ohittaa tieteen myös Suomessa

Keskiviikko 4.4.2018 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälisessä politiikassa ohitetaan tieteelliset faktat ja korvataan mielivallalla. 

Viime päivinä on nähty kuinka poliittinen tarkoituksenmukaisuus on ohittanut tieteen Salisburyn myrkytysjupakassa.Myrkkyä ja myrkyn lähdettä tutkimaan kykenevän laboratorion tuloksia ei ole haluttu odottaa, vaan syyllinen on haluttu julistaa välittömästi.

Vastaava tapahtui USA:n ja sen littolaisten lähtiessä Irakin sotaan väittäen Saddam Husseinilla olevan joukkotuhoaseita huolimatta ruotsalaisen Hans Blixin, tiedemiehen, päinvastaisista väitteistä.

Sitä ennen, vuonna 1999 presidentti Bill Clinton aloitti NATO-liittolaisineen serbien, holokaustin uhrien, pommitukset Jugoslaviassa,väittäen serbien suorittaneen Racakin kylässä joukkomurhan. Suomalaiset oikeuslääkärit olivat tutkineet ruumiit ja todenneet henkilöiden kuolleen kylässä tapahtuneessa KLA-terroristien ja sebipoliisien välisessä taistelussa. Joten väite joukkomurhasta oli provokaatio.

Racakin tapauksessa tapahtuman todellisen taustan tiesi presidentti Ahtisaari. Suomen ja Saksan ulkopoliittiset johtohenkilöt tiesivät, että joukkomurha ei ollut totta, mutta he estivät kansainvälistä yhteisöä saamasta oikeata tietoa. Saksa NATO-maana halusi pommittaa saadakseen taloudellista hyötyä ja tukeakseen Yhdysvaltojen sotilaspoliittisia ja valtapoliittisia pyrkimyksiä.

Salisburyn myrkytyksen valheellinen propaganda on johtanut Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin demonisoimiseen kaikkialla joukkoviestimissä. Jopa Britannian lastenohjelmissa spekuloidaan presidentti Putinin kielteisillä luonteenpiirteillä kuvaten hänet syylliseksi myrkytykseen.

Porton Dawn laboratorio on ilmoittanut, että se ei voi päätellä myrkyn lähdettä. Siitä huolimatta ulkoministeri Boris Johnson on Saksan televisiossa aikaisemmin ilmoitanut Porton Dawnin päinvastoin tietävän sen. Siis myös Salisburyn tapauksessa tiedemiehet vaiennetaan.

Syyrian kaasuiskuissa metodi on sama. Tiedemiehet ovat tutkimuksissaan, esimerkiksi MIT-yliopisto, että kaasuiskut Ghoutassa olivat kapinallisten tekemiä. Siitä huolimatta vuodesta toiseen USA ja NATO-maat Suomen media mukaan luettuna väittävät iskujen olevan Syyrian hallituksen tekemiä. Kun Ghouta on nyt vapautettu ja sieltä on löydetty kapinallisten jäljiltä lukuisia kaasunvalmistuslaboratorioita, NATO-hallitukset ja media vaikenevat.

NATO-maiden hallitukset, Suomen hallitus mukaan luettuna, eivät ymmärrä, että psykologisesti näin on mahdotonta jatkaa. Yhä suurempi osa kansalaisista ei ole enää poliitikkojen ja itseään "vastuulliseksi" mediaksi kutsuvan joukkotiedotuksen varassa.

Vaikka pommittajia palkitaan Nobel-palkinnoilla, erilaisilla EU:n rauhanpalkinnoilla ja patsailla, aika on muuttumassa. Vaaditaan tieteellisiä todisteita ja uskottavia päätelmiä kansalaisten vakuuttamiseksi. Vaikka toistaiseksi protesti on ollut reaktiivista, ehkä populistisesti kutsuttua,muutos on tulossa. Sotarikolliset eivät enää kauaa jatka presidentteinä ja pääministereinä)(Clinton, Bush, Blair, Netanjahu,Thaci,) 

Suurin osa ihmisistä sisimmässään ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin. Kaupallinen mielten manipunoinnin valta tule tiensä päähän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salisbury, Racak, UK, Suomi, Niinistö, Ahtisaari, May, Clinton

Racakin taistelu ja Salisburyn myrkytys, eli miten provokaatio hoidetaan

Maanantai 19.3.2018 klo 18:09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen johtamat NATO-maat olivat koko vuoden 1998 ajan uhanneet Jugoslaviaa pommituksilla, ellei maa alistuisi NATO-maiden vaikutusvallan lisäämiseen alueella ja lopulta koko Jugoslavian NATO-miehitykseen. Balkanin jaosta kiinnostunut kansainvälinen yhteisö, USA ja Saksa etunenässä, vaati Jugoslavian armeijaa vetäytymään Kosovosta asettamatta mitään ehtoja tukemilleen KLA-terroristeille, jotka halusivat päästä valtaan Kosovossa, itsenäistää tämän Serbian maakunnan ja muodostaa vähitellen suur-Albanian.

Läntinen vastuullinen media oli koko vuoden 1998 esitellyt serbit väkivaltaisina, raiskaavina, albaaneja kodeistaan häätävinä hirviöinä unohtaen albaaniterroristien suorittamat murhat ja muut terroriteot. Jugoslavian perustuslaillinen oikeus puolustaa maataan Albanian puolelta tulevilta terroristeilta ei löytänyt puolustajia.

Jugoslavian serbipoliisit olivat ilmoittanet tyhjentävänsä Kosovon Racakin kylän terroristeista perjantaina 15.1.1999.Kylä oli KLA-terroristien tukikohta rinteillä olevine juoksuhautoineen. Jugoslavian hallinto oli kutsunut paikalle paitsi ETYJ:n tarkailijat myös tiedotusvälineet, joista ranskalainen AP kuvasi televisiota varten koko päivän tapahtumat.

Taistelut päättyivät klo 15, jolloin kukkuloilla olleet ETYJ:n tarkkailijat laskeutuivat keskustorille.Serbian oikeusviranomaiset eivät pystyneet arvioimaan kaatuneiden määrää, koska heidän pyrkiessään kiipeämään rinteille, sieltä alkoi voimakas tulitus. Viranomaiset ja poliisit poistuivat kylästä.Klo 16 ja klo 18 ranskalainen toimittaja ajoi rauhoittuneen kylän läpi. Tarkkailijat eivät olleet huolestuneita. He totesivat vain, että eivät pystyneet arvioimaan taistelussa kaatuneiden määrää.

Seuraavana aamuna ETYJ:n yhdysvaltalainen johtaja William Walker saapui paikalle KLA:n tuttujen johtajien ja toimittajajoukon saartamana. KLA oli ottanut kylän jälleen haltuunsa ja ohjasi joukon kohti rinteellä olevaa kuoppaa, jossa oli 45 ruumista.

KLA:n johtajat ja paikalle kerätty väki vääntelivät käsiään ja kertoivat toimittajajoukolle että kyseessä oli teloitus. Serbit olivat tulleet kylään, vetäneet naisia ja lapsia ulos kodeistaan, katkoneet kauloja, kaivaneet silmiä päästä. Uhrit oli pakotettu polvilleen ja ammuttu lähietäisyydeltä. 

William Walker, joka oli tunnettu Väli-Amerikassa suorittamistaan ja peittelemistään USA:n "likaisista tempuista", kauhisteli yhdessä joukon kanssa: "En ole koskaan nähnyt mitään näin kauheaa!"

Samana iltana "teurastus" tuli ETYJ:n viralliseen tiedotteeseen. Kiireesti viikonloppuna koolle kutsutut Yhdysvaltojen hallitus, Britanian hallitus, NATO – kaikki omaksuivat Walkerin raportin tiedot. Yhdysvaltojen ulkoministeri Albright vaati pommitusten aloittamista "Milosevic" ei usko muuta kuin voimaa!"

Maanantaina ja tiistaina ilmestyivät ranskalaiset sanomalehdet. Niissä oli tuiki toisenlainen kuva tapahtumista. Näillä tiedoilla ei ollut merkitystä, eikä näitä silminnäkijöitä tarvittu myöhemminkään kun asiasta käytiin oikeutta Haagissa.

Oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin osallistui myös suomalainen, kansainvälisesti arvostettu lääkäriryhmä, jonka tutkimustulokset olivat yhteneväiset jugoslavialaisten ja valko-venäläisten oikeuslääkäreiden tulosten kanssa.Ruumiita ei ollut ammuttu lähietäisyydeltä, vaan vammat, luotien tulo ja lähtöaukot sopivat mm. rinteessä makaavien taistelijoiden asentoihin Jugoslavialaiset oikeuslääkärit antoivat lausuntonsa avausten päätteeksi. Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto kielsi suomalaisia allekirjoittamasta yhteistä lausuntoa.Siten kansainvälisessä mediassa ja pommituksiin valmistautuvissa hallituksissa voitiin jatkaa sodan lietsontaa.

Suomen ulkopoliittinen johto oli valinnut oikeuslääketieteellisen työryhmän puheenjohtajaksi hammaslääkäri Helena Rannan, joka ei ole ammattitaitoinen kuolemansyyn määrittelyssä. Hän oli valmis Saksan ulkopoliittisen johdon sanelun mukaan selittämään tapahtuman rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Tällä juutalaisten holokaustille annetulla nimellä, voimistettaisiin hallitusten ja median kiihkoa.

Presidentti Clinton kuvaili pari päivää Helena Rannan lopullisen lausunnon jälkeen kuinka Racakissa ihmiset vedettiin ulos kodeistaan, pakotettiin polvistumaan ojaan, ammuttiin lähietäisyydeltä ja katkottiin kaulat vain siksi keitä he olivat.

Koska suomalaisten tiedemiesten tutkimustuloksia ei tähän päivään mennessä ole julkistettu Suomen ja Saksan ulkoministeriöiden toimesta, suomalaiset oikeuslääkärit päättivät julkaista tulokset kansainvälisessä alan tieteellisessä julkaisussa.

Salisburyn myrkytystapahtuman kaava on sama. Heti tuoreeltaan Britannian hallitus pääministeri Mayn suulla väittää Moskovaa syylliseksi myrkytykseen perustellen mielipidettään sillä, että kemiallinen yhdiste on kehitetty Neuvostoliitossa. Tunti tunnilta hallituksen jäsenet ja media ovat lisänneet painetta. Syylliseksi on leimattu suorastaan Venäjän presidentti ja ellei hän, niin ainakin huolimattomuus aineen säilytyksessä.

Pääministeri May on kiireesti etsinyt tukea USA:sta, Ranskasta ja Saksasta. Kaikki ovat yhtä "tietämättöminä", vailla perusteluita rientäneet NATO-liittolaisensa tueksi. Jopa pienen Suomenkin presidentti on tuominnut myrkytyksen ja ehkä tahtomattaan lisännyt höyryä jo entuudestaan kuumana kiehuvaan keitokseen. Todisteiden pimittäminen on ollut suomalaisille mahdollista osoittamaan lojaliteettia. Ehkä tässäkin tapauksessa. Todisteita ei edellytetä.

Britti Craig Murray toteaa, kuten jo moni muukin, että Novitsok niminen myrkky on kehitetty Nukusissa Neuvostoliiton Uzbekistanissa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä ei ole vastuussa sen valmistaneesta laboratoriosta eikä aineen tuhoamisesta kemiallisten aineiden tuhoamis/säilyttämisprosessissa. 

Venäjä sai päätökseen todistettavasti kemiallisten aseiden varastonsa valvotun tuhoamisen syksyyn 2017 mennessä. Uzbekistanin Novitsokia valmistaneen laboratorion aineiden tuhoamisesta ja laboratoriovälineiden siirtämisestä vastasi Yhdysvallat. Toistan: Yhdysvallat hoiti Novitsokin tuhoamisen tai siirtämisen.

Craig Murray toimi Britannian Uzbekistanin suurlähettiläänä ja kävi tutustumassa Nukusin laitokseen vähän Yhdysvaltojen toimien jälkeen.

Vastuullinen mediamme toimi lojaalisti USA:ta, Britanniaa, Saksaa ja muita NATO-maita kohtaan. Samoin se toimi Jugoslavian hajottamisen ja Kosovon laittoman itsenäistämisen prosessissa. Olihan tuloksena USA:n valtava sotilastukikohta Kosovoon. Sama lojaalisuus leimaa myös Salisburyn tapausta. Näin toimii läntinen demokratia.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan onko Salisburyn syyllinen USA, CIA vai MI5 tai MI6. Mihin tarkoitukseen tätä pohjatonta aggressiota Venäjää kohtaan on kerätty?

3 kommenttia . Avainsanat: Racakin taistelu, Salisbyryn myrkytysprovokaatio, novitshok, Uzbekistan, USA, Venäjä

Suomen ulkoministeriö ja Jugoslavian pommitukset

Torstai 8.2.2018 klo 16:35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jugoslavian hajottaminen 1990-luvulla oli tarkoin suunniteltu prosessi. Taustalla olivat Yhdysvaltojen ja Saksan taloudelliset ja geopoliittiset intressit. NATO:n laajentaminen Balkanille oli keskeisenä tavoitteena.

Toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit, olivat hakeneet turvaa yhtenäisestä Jugoslaviasta. Liittovaltion hajottamisessa voimansa yhdistivät entiset natsi-liittolaiset, fasistinen Kroatia ja Saksa. Tässä toisessa vainon kierteessä Yhdysvaltojen globaalin vallan intressit yhdistyivät Saksan ja kroaattien sekä presidentti Izetbegovicin ympärille kerääntyneiden kalifaattia rakentavien muslimien kanssa.

Kroatia kokosi johtoonsa diasporasta Yhdysvalloista ja Kanadasta palaavia natseja jälkeläisineen. Izetbegovic vuorostaan hankki jihadisteja Lähi-Idästä ja Afganistanista. Kosovon suur-Albaniaa tavoittelevat terroristit saivat taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvaltojen albaani diasporalta ja CIA:lta.

Kroatian Krajinan serbien toinen kansanmurha toteutettiin yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla. Operaatio Myrskyssä 250.000 serbiä karkotettiin keskiajalta peräisin olevilta kotiseuduiltaan ja tuhansia tapettiin yhden viikonlopun aikana elokuussa 1995. Tämän todellisen kansanmurhan peittämiseksi yhdysvaltalainen ja muu läntinen propaganda nosti Srebrenica "kansanmurha" provokaation peittämään todellista tapahtunutta serbien kansanmurhaa.

Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös Izetbegovicin apuna jihadistijoukkoja Sarajevossa.

CIA:n entinen toimihenkilö Robert Baer on kuvannut kirjoissaan 1990-luvun alusta lähtien suorittamaansa kansanryhmien vastakkainasettelun nostattamisen salaista ohjelmaa.

Olen kuvannut suomen kielellä Jugoslavian hajottamisen taustatekijöitä kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja. Kansainvälisiä lähteitä on mm George Szamuely Bombs for Peace; NATOs humanitarian war on Yugoslavia.

Yhdysvalloille ei Slovenian, Kroatian ja Bosnian haltuunotto (itsenäistäminen) riittänyt, vaan se halusi haltuunsa myös jäljelle jääneen osan Jugoslaviaa eli Serbian ja Montenegron ja Makedonian.

Kosovo on keskiajalta peräisin oleva Serbian maakunta. Sen kasvava albaaniväestö ei demokraattisista oikeuksistaan huolimatta halunnut kuulua Serbiaan. Se muodosti hallinnollisen rinnakkaisjärjestelmän ja pyrki itsenäistymään Albanian puolelta tulevien terroristien avulla pitkän tähtäyksen tavoitteenaan suur-Albania.

Läsimaat lukivat KLA:n huume-, ihmis- ja elinkaupalla rahaa ja aseita hankkivaksi terroristijärjestöksi aina vuoteen 1998 saakka kunnes keväällä Yhdysvaltojen asenne muuttui. Yhdysvallat, Saksa ja Ranska alkoivat nähdä Jugoslavian sotilaallisen ja taloudellisen haltuunoton mahdolliseksi kärjistämällä Kosovon konfliktia.

Koko vuoden 1998 ajan Yhdysvallat ja NATO uhkasivat toistuvasti pommittavansa Jugoslaviaa ellei sen armeija lopettaisi KLA terroristien tuhoamista ja toiminnan lopettamista. Jugoslavian hallitus ei olisi saanut pitää huolta turvallisuudesta maansa rajojen sisällä. KLA tappoi paitsi serbipoliiseja myös siviilejä ja albaaneja, jotka olivat valtion viroissa tai ystävällisissä suhteissa serbien kanssa.

Yhdysvaltojen diplomaatit alkoivat neuvotella KLA:n johtajien kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan vallitseva propaganda oli demonisoinut Jugoslavian johtoa nimittäen presidentti Milosevicia Hitleriksi. Tosiasiassa Milosevicin vaimon äiti oli tullut natsien teloittamaksi toisen maailmansodan aikana. 

Yhdysvallat ja NATO etsivät kuumeisesti tilaisuutta aloittaa pommitukset. Provokaatio löytyikin Racakin kylän taistelusta. 15.1.1999 Jugoslavian poliisi ilmoitti tyhjentävänsä kylän KLA terroristeista. Se kutsui paikalle ETYJ:n tarkailijat ja tiedotusvälineet. Ranskalainen AP:n televisioryhmä oli koko päivän paikalla ja kuvasi taistelut. Kylän ympärillä rinteessä oli juoksuhautoja ja ammunta alkoi heti poliisien  ja kuvausryhmän saapuessa paikalle.

Seuraavana päivänä paikalle saapui ETYJ:n tarkkailijoiden amerikkalainen johtaja William Walker lehtimiesjoukon sattelemana. KLA:n terroristit, jotka olivat ottaneet kylän yön aikana jälleen hallintaansa saattoivat kulkueen kuopalle, jossa oli 45 ruumista. KLA:n edustajat ja muut paikallaolijat kuvasivat ruumisröykkiötä teloitetuiksi. Välittömästi Walker totesi, että hän ei ole koskaan nähnyt mitään niin hirveätä. Kyseessä on "rikos ihmisyyttä vastaan".

Taistelu oli perjantaina ja jo viikonlopun aikana hallitukset ja NATO:n elimet kokoontuivat tuomitsemaan julmat serbit. Teloituksesta syytettiin Milosevicia ja Racakista tuli peruste häne haastamiselleen Jugoslavia Tribunaaliin Haagiin.

Media, länsimaat ja NATO olivat päättäneet välittömästi, että taistelun sijaan kyseessä oli raaka teloitus. Presidentti Clinton ja ulkoministeri Albright lietsoivat hysteriaa USA:n keskusteluohjelmissa ja uutisissa. Albright vaati pommituksia.

Viikonlopun jälkeen maanantaina ranskalaisissa lehdissä ilmestyi silminnäkijäraportteja siitä, mitä perjantai-päivän aikana todella tapahtui.

Ruuminavaukset suoritettiin Pristinan oikeuslääkeopillisella laitoksella. Jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden lisäksi paikalle kutsuttiin valkovenäläinen työryhmä.Jotta tutkimukset olisivat kaikin puolin objektiiviset, paikalle kutsuttiin vielä suomalainen oikeuslääkäriryhmä. 

Suomen ulkoministeriö oli valinnut ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ammattitaitonsa vuoksi ei ole mitään tekemistä kuolinsyyn tutkimusten kanssa. Sen sijaan varsinaista okeuslääketieteellistä asiantuntemusta edusti kansainvälisesti tunnetuin suomalainen oikeuslääkäri professori Antti Penttilä.

Ryhmät työskentelivät siten, että jugoslavialaisen lääkärin suorittaessa avausta, suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen tarkkaili vieressä. Avausten päätyttyä suomalaiset ja jugoslavialaiset olivat yksimielisiä siitä, että uhreja ei ollut teloitettu vaan he olivat kuolleet taistelussa.

Suomen ulkopolittinen johto, jonka tuohon aikaan muodostivat presidentti Ahtisaari ja ulkoministeri Tarja Halonen eivät antaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden allekirjoittaa lausuntoa yhdessä jugoslavialaisten kanssa. Lausunto luvatiin antaa myöhemmin, mutta päivää lykättiin toistamiseen.

Lausunnon allekirjoittamisen sijaan puheenjohtajaksi määrätty hammaslääkäri Ranta antoi lausunnon, jossa hän kutsui tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan", mikä termi kuvasi 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaa toisen maailmansodan aikana.

Kaius Niemen kirjoittamassa elämäkerrassa "Ihmisen jälki" Helena Ranta ilmaisee varsin rasistiselta vaikuttavan asenteen holokaustin kokeneita serbejä kohtaan. Hän asettuu näin julkisesti terroristien puolelle ja kuvaa kuinka hän auton takapenkin jalkatilassa pyrki matkustamaan tapaamaan terroristijohtajia. Hän nauhoitti salaa keskusteluja ja arvosteli Jugoslavian valtion edustajien läsnäoloa ja halua valvoa Helena Rannan tekemisiä. 

Teoksessa Ranta kuvaa kuinka saksalaiset diplomaatit asettivat sanat hänen suuhunsa, mitä hänen tulisi vastata tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Koska Suomi ja Saksa eivät tähän päivään mennessä ole luovuttaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden lausuntoa, presidentti Clinton, NATO ja media saivat vapaasti jatkaa sitä teloitustarinaa, jonka William Walker oli ETYJ:in nimissä tarjoillut. Presidentti Clinton kuvasi ennen pommitusten aloittamista pitämässään puheessa, kuinka siviilejä oli kiskottu kodeistaan, koottu kuoppaan ja ammuttu niskaan, kaulat katkottu, raajoja revitty irti ja kuinka joukossa oli naisia ja lapsia.

Tosiasiassa kylä oli autio. Vain kahdesta piipusta oli pakkasaamuna noussut savua. Kyläläiset olivat jo edellisenä kesänä muuttaneet terroristeja pakoon. Kylä oli KLA:n tukikohta ja kaatunut nainen oli naapurikylän KLA-päällikön tytär, joka myös oli osallistunut taisteluun.

Helena Ranta tietenkin tiesi, mihin tulokseen ryhmän oikeuslääkärit olivat tulleet. Siitä tiedosta huolimatta hän sepitti epäasiallisia, paikkansa pitämättömiä kertomuksia, joista osaan hän oli saanut ohjeet suomalaisilta ja saksalaisilta virkamiehiltä.

Mikä hankalinta, Helena Ranta todisti myös Milosevicin oikeudenkäynnissä Haagissa. Ranta kertoo kirjassaan kuinka myös siellä hän puhui saksalaisessa valmennuksessa määritettyjä lauseita. Suomen ulkoministeiö katsoi siis Helena Rannan edustavan ruumiinavausten tulosten suhteen totuutta paremmin kuin avaukset tehneet oikeuslääkärit.

Viimeisen Helena Rannan tiedotustilaisuuden päivän aamuna, Washington Post- lehti ilmoitti kyseessä olleen teloituksen ja että ehkä koskaan ei tultaisi julkistamaan suomalaisten avaustuloksia.

Pommitukset alkoivat muutama päivä Rannan viimeisen tiedotustilaisuuden jälkeen maaliskuussa 1999. Racak oli se provokaatio, jota Yhdysvallat, NATO ja Saksa tarvitsivat. Viimeinen neuvottelu KLA:n ja Jugoslavian hallituksen välillä käytiin Rambuillet'issa. Ryhmät eivät tavanneet kertaakaan samassa huoneessa. Yhdysvaltojen edustajat osoittivat olevansa KLA:n puolella. Neuvotteluasiakirjassa oli edellytetty koko Jugoslavian NATO-miehitystä, mihin Jugoslavian valtio ei tietenkään voinut suostua, joten tie pommituksiin oli myös tältä osin avautunut.

Maaliskusta kesäkuuhun jatkuneet pommitukset tuhosivat uraanipommeilla koko Jugoslavian infrastruktuurin. Saksa osoitti 6.4. erityistä eleganssia sillä, että se pidättyi pommittamasta Belgradin 1941 pommitusten vuosipäivänä.

Pommitukset päättyivät 10.6. Suomen presidentti Ahtisaari osallistui neuvotteluihin pommitusten päättämiseksi 2.6. Presidentti Milosevicin kysyessä mitä tapahtuu, jos hän ei hyväksy sopimusta, Ahtisaari siirsi pöydällä sijaitsevan valtavan kukkalaitteen syrjään ja pyyhkäisi laajalla käden liikkeellä pöytää." Mattopommitamme Belgradia niin, että viikossa kuolee puoli miljoonaa ihmistä".

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa todettiin, että Kosovo tulee YK:n hallintaan, se on osa Serbiaa ja sinne sijoitetaan aluksi 50 000 NATO-sotilasta ja 10 000 venäläistä sotilasta.

Välittömästi pommitusten loputtua Yhdysvallat aloitti valtavan sotilastukikohdan rakentamisen Serbian valtion alueelle Kosovoon. Kosovon johtoon tuli entisiä KLA:n johtajia. Nykyinen presidentti Thaci pääsi pois Interpolin listalta vasta vuonna 2017. Hänen terroristinimensä oli "Käärme". Carla del Ponte, entinen Jugoslavia Tribunaalin pääsyyttäjä toteaa Kosovon olean mafia-johtajien ja sotarikollisten käsissä. NATO-joukkojen miehitysaikana on Kosovon alueella tuhottu 150 serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria.

Suomen ulkopoliittinen johto teki palveluksia Yhdysvaltojen, Saksan ja NATOn muodostamalle valtablokille. Nämä palvelukset jatkuvat myös Ukrainassa ja Syyriassa, joista suomalaisten ei sallita tietävän totuutta. Suomalaiset oikeuslääkärit julkaisivat tutkimustuloksensa kansainvälisessä julkaisussa, josta olen sen lukenut. Tiedemiehille kokemus oli traumaattinen. He eivät pystyneet estämään tragediaa.

Meille jokaiselle, joka olemme tottuneet arvostamaan tieteellistä totuutta, on yhä vaikeampaa   ymmärtää saati hyväksyä Suomen ulkopoliittisen johdon epähumaaniksi katsottavaa toimintatapaa, jossa valheet, kiristäminen, taloudellinen ja sotilaallinen vallankäyttö korvaavat totuuden ja tasa-arvoon perustuvan yhteistyön. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Racak, Tarja Halonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Antti Penttilä, Jugoslavian pommitukset

Suomi, NATO ja Jugoslavian pommitukset

Tiistai 5.2.2013 klo 10:56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ennen matkaa katsoin Belgradin kaupungin kotisivun "Historia"-osiota. Yksi osa luetteloi päivä päivältä maaliskuun lopulta kesäkuun alkuun 1999 kaikki ilmahälytykset, pommitusten kohteet ja niiden aiheuttamat tuhot. Päiväkoteja ja sairaaloita. Voimalaitosten pommitusten seurauksena laajat alueet koko maasta, jopa Republika Srbskan puolella, jäivät kokonaan ilman vetta ja sähköä. Presidentin palatsi, Sveitsin lähetystö.

USA, Britannia, Ranska, Italia, Belgia, Hollanti, Tanska, Turkki, Espanja, Kanada, Saksa ja Portugal olivat NATO:n laittomien pommitusten suorittajia. Italian ulkoministeri ehdotti vain sotilaskohteiden pommittamista mutta USA ehdottomasti vaati siviilikohteita.

Pommituksia perusteltiin Jugoslavian käyttäytymisellä Kosovon alueen albaaniväestöä kohtaan. Maan albaaniväestön fundamentalistinen terrorijärjestö UCK oli aloittanut, runsas vuosi ennen pommitusten aloittamista serbipoliisien, serbien ja yhteistyötä serbien kanssa harjoittavien albaanien tappamisen pyrkiessään taisteluillaan saavuttamaan itsenäisen muslimivaltion ehkä osana suur-Albaniaa.

Yhdysvaltojen ja USA:n vaikutuspiirissä olevan IMF:n irtisanoessa varoittamatta Jugoslavian saamat lainat, maan talouskurimus kiihtyi. Varakkaampien Slovenian ja Kroatian irtauduttua (EU:n ja USA:n voimakkaalla tuella) Jugoslaviasta, köyhä Kosovo jäi entistä enemmän Jugoslavian (Serbian) vastuulle, jolloin albaaniväestön asema heikkeni. Sosialistinen järjestelmä oli aikaisemmin taannut eri alueiden välisen tasauksen, mutta kriisin oloissa se ei ollut enää mahdollista.Albaaniväestön protesteja seurasi keskushallinnon kiristystoimia, jotka johtivat kriisin eskaloitumiseen.

Kosovon alueella käytiin jatkuvasti kahakoita armeijan ja serbipoliisien toimesta kansainvälisiä jihadisteja ja UCK:n terroristeja vastaan. Molemmin puolin tapahtui joukkotappamisia. Erityisen symboliseen asemaan nousi Racakin kylästä löydetty kuoppa, jossa oli 23 ruumista. Osa mediaa ja NATO (USA:n diplomaatti Walkerin hahmossa) katsoivat tämän "joukkoteloituksen" kaltaisen toiminnan olevan osoitus Jugoslavian hallituksen ja erityisesti presidentti Milosevicin aikomuksesta suorittaa albaanien kansanmurha.

Suomalainen oikeushammaslääkäri Helena Ranta työtovereineen tutki Racakin ruumiit. Miksi totuuden löytäminen kesti niin kauan, että NATO aloitti pommitukset ennen kuin työryhmä sai julki, että ruumiita ei ollut teloitettu vaan ne oli amuttu kaukaa, jotkut ehkä sattumalta pakoon juostessaan? Oletetun massamurhan päivänä pikkuruisessa kylässä taisteltiin aamusta iltaan. Siviilit olivat jo edellisenä kesänä lähteneet kylästä. Jugoslavian armeija oli ilmoittanut tiedotusvälineille

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahtisaari, Helena Ranta, Pekka Haavisto, presidentti Niinistö, UCK, Naton pommitukset, Jugoslavia, Racak, ICJ,