Lupa olla julma

Sunnuntai 1.11.2020 klo 13.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eduskunnan puhemiehistö harkitsi vuonna 1986 ollessani kansanedustaja, varoituksen antamista minulle "salaisuuksien kertomisesta" täysistunnossa. Olin nimittäin puheenvuorossani kertonut EU:n taustaorganisaation Round Table of Industrialists- ryhmän puheenjohtajan, ruotsalaisen Volvon johtajan Per Gyllenhammarin jäsenyydestä Yhdysvaltojen toiseksi suurimman asevalmistajan hallituksessa.

Varoitusta ei tullut.

Olen jatkanut vuonna 1975 kehittämäni yksilön luovuuden ja yhteisöjen luovan yhteistyön ehtojen edellytysten kehittämistä. Inhimillisyys, luovuus ja totuus kytkeytyvät toisiinsa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa luovuus on nykyoloissa mahdoton. Suomalaisten on mahdotonta saada selville mikä on totta ja mikä tahallista valehtelua.Totuuden puhumisesta ei aina selviä pelkällä varoituksella.

Olen 10 viimeisen vuoden ajan lähes sattumalta joutunut tutustumaan Balkanin serbien kansanmurhaan ja sen myötä siihen hätkähdyttävään propagandan voimaan, jolla tuo kansanmurha on julkisuudessa pyritty kätkemään.

Ensi lauantaina 7.11. täytän kahdeksankymmentä vuotta. Olen tuoksi päiväksi julkaissut toisen teokseni serbien kohtaloista. Muun juhlimisen sijaan kutsun halukkaat ostamaan kirjani Lupa olla julma. Signeeraan kirjan Vuosaaren kirjaston Pokkari-Kirjakahvilan tiloissa klo 14 ja 15.30 välillä ja myyn sen 15 euron hinnalla, käteisellä, tasarahalla. Kustantaja huolehtii turvaväleistä ja siitä, että kaikki ovat suojautuneita koronaa vastaan.

Kirjan voi ostaa myös BoD.fi nettikaupasta.

Tuossa kirjassa vastaan seuraaviin kysymyksiin:

Miten on mahdollista, että Suomen ulkoministeriö salasi ratkaisevia asiakirjoja, jonka seurauksena Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton sai tekosyyn aloittaa Jugoslavian pommitukset?

Kuinka on mahdollista, että NATO pommitti lakien ja oman peruskirjansa vastaisesti sotilaallisesti liittoutumatonta ja ketään uhkaamatonta Jugoslaviaa?

Miten on selitettävissä se, että USA rakensi lupaa kysymättä ja laeista piittaamatta heti pommitusten jälkeen Kosovoon, Serbian maakuntaan, valtavan sotilastukikohdan, suurimman sitten Vietnamin sodan?

Kuinka ihmeessä yksityishenkilöt saattoivat julistaa Kosovon itsenäiseksi valtioksi siitä huolimatta, että alue on YK:n päätöslauselmalla 1244 todettu Serbian maakunnaksi?

Kuinka on mahdollista, että kansanmurhia tehdään YK:n valvonnassa?

Miten on selitettävissä vähemmistöjen tappaminen ja terrorisointi Kosovossa, vaikka YK hallinnoi aluetta, NATO valvoi turvallisuutta ja EU laillisuutta? Alueella on kaiken muun väkivallan lisäksi tuhottu 150 osin keskiajalta peräisin ollutta serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria.

Miten on mahdollista, että Kosovon presidenttinä toimii Hashim Thaci-niminen mies, joka on toiminut Albanian mafian väkivaltaisen Drenica- ryhmän johtajana?

Miksi Kosovon albaanit voivat harjoittaa vapaasti huume- ja elinkauppaa yhteistyössä albaanimafian, kansainvälisten toimijoiden ja jopa monien valtiomiesten kanssa?

Entä miksi YK pimittää tietojaan Srebrenican serbien kärsimyksistä muslimien vainon kohteina?

Kiitän esipuheessani kansainvälisten yhteistyökumppaneideni lisäksi suomalaista oikeuslääketieteen professori Antti Penttilää hänen rehellisyydestäänja rohkeudestaan ja tiedoistaan.

Presidentti Mauno Koiviston esipuhe Jarmo Laineen toimittamaan teokseen "Toisenlainen totuus Kosovosta", jossa hän kuvasi vihaansa serbivastaista NATO-propagandaa kohtaan, tuntui inhimilliseltä. Se irrotti Suomen hetkeksi USA:n ja EU:n kansainvälisistä laeista piittaamattomasta linjasta.

Kiitän Mauno Koivistoa post mortem, hänen kuolemansa jälkeen. Koivisto piti "lännen" toimintaa Jugoslavian tragedian yhteydessä vääränä, laittomana ja kunniattomana, juuri sellaisena, jota se oli.

Julkaisemalla tämän tutkimukseni toivon lastenlasteni, nuorisoikäpolven, saavan käsityksen siitä mihin valheisiin perustuva propaganda voi johtaa.

Teoksestani "Ahdingossa luova lapsi ja nuori" vuorostaan voi saada käsityksen siitä, että luova kasvu ja inhimillisyys on myös mahdollinen.

Angela Merkel Auschwitzissa

Lauantai 7.12.2019 klo 16.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Liittokansleri Angela Merkel vieraili perjantaina 6.12.2019 Auschwitzissa. "Vastuu rikosten muistamisesta ei pääty koskaan. Se on erottamaton osa maatamme."  Merkel totesi lisäksi:" Tämän vastuun tiedostaminen on osa kansallista identiteettiämme ja sen ymmärtämistä, että olemme valistunut ja vapaa yhteiskunta, oikeusvaltioperiaatetta noudattava demokratia."

Jos näin on, miksi demokraattinen EU-Saksa osallistui juutalaisten rinnalla holokaustin kokeneiden serbien pommittamiseen toisen maailmansodan jälkeen tuhoisimmissa pommituksissa vuonna 1999?

Merkelin poliittinen oppi-isä Helmuth Kohl alkoi 1990-luvulla Saksan elintilan laajentamisen Balkanille, jossa holokaustin uhrit, serbit, olivat hakenneet turvaa etnisesti monipuolisesta Jugoslavian liittovaltiosta. Siellä serbit asuivat Serbian lisäksi Kroatiassa ja Bosniassa.

Saksa aseisti Bosnian kroaatteja hyökkäämään serbien kimppuun. USA vuorostaan aseisti ja tuki muslimi-kalifaattia rakentavaa Bosnian presidenttiä taistelussa liittovaltiota puolustavia serbejä vastaan pyrkiessään saamaan Balkanin sotilaallisesti hallintaansa.

Saksa pommitti Belgradia vuonna 1941 niin, että yhden vuorokauden aikana kuoli 20000 ihmistä. Vuonna 1999 Saksa, muiden NATO-maiden rinnalla aloitti koko Jugoslavian alueen, Serbian, Serbiaan kuuluvien Vojvodinan ja Kosovon sekä Montenegron pommittamisen.

Pommitukset aloitettiin Racakin provokaation seurauksena.

Racakin kylä oli asumaton Kosovon albaaniterroristien juoksuhaudoin varustettu tukikohta. Siviilit olivat poistuneet jo edellisenä kesänä. Albaanit olivat tappaneet poliiseja. Sen johdosta poliisivoimat ilmoittivat tyhjentävänsä kylän ja takavarikoivansa aseet.

Poliisi oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle ja AP:n televisiokamerat kuvasivat päivän tapahtumat. ETYJ:n tarkkailijat olivat asemissa kukkuloiden laella. Julkisempaa tapahtuvaa ei voi kuvitella.

Tosiasioista huolimatta seuraavana päivänä ETYJ:n tarkkailijoiden johtaja, amerikkalainen William Walker toi suuren joukon median edustajia paikalle kaivetun kuopan ääreen. Kuopassa oli 45 ruumista. Walker päivitteli, että ei ole koskaan nähnyt näin kaameaa teloitusta. Hän tiedotti NATO-maiden hallituksille serbipoliisien suorittaneen joukkomurhan. Naisia ja lapsia on vedetty kodeistaan, päitä katkaistu.

Muutamaa päivää myöhemmin ranskalaiset paikalla olleet toimittajat kirjottivat artikkelit päivän todellisista tapahtumista. Niillä ei ollut merkitystä. USA ja NATO-maat olivat saaneet syyn edetä kohti haluamiaan pommituksia. Mitä hurjimmat jutut levisivät mediassa.

Luotettaviksi tunnetut suomalaiset oikeuslääkärit kutsuttiin paikalle tutkimaan yhdessä jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden kanssa, mikä uhrien kuolinsyy oli ollut. Oikeuslääkärit totesivat henkilöiden kuolleen taistelussa. Yhtä lukuunottamassa ketään ei ollut ammuttu lähietäisyydeltä. Kauloja ei ollut katkaistu. Dramaattiset uutiset olivat tuulesta temmattuja, tarkoituksellisen propagandan tuloksia.

Suomen ulkoministeriö ei antanut oikeuslääkäreille lupaa allekirjoittaa jugoslavialaisten lääkäreiden kanssa yhteistä julkilausumaa. Presidentti Clinton sai mahdollisuuden pitää puheen, jossa hän kertoi kauhutarinan Racakin kylästä.

Suomalainen oikeushammaslääkäri Helenä Ranta, jolla ei ole koulutusta kuolinsyyn tutkimiseen, toimi oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajana. Hän piti tiedotustilaisuudn juuri ennen pommitusten aloittamista ja kutsui tapahtumaa rikokseksi ihmisyyttä vastaan, joka termi annettiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimessa holokaustille.

Ranta vahvisti teloitustarinaa harmittelemalla, että hän ei tullut tutkineeksi uhrien kynsien alustoita, koska siten olisi pystynyt selvittämään, olivatko uhrit yrittäneet kiivetä kuopasta.

Saksan ulkoministeriön edustaja oli ohjeistanut Helena Rantaa, mitä hänen pitää tiedotustilaisuudessa sanoa.

Rannan todistuksen pohjalta Saksa valmistautui yhdessä USA:n ja NATO-maiden kanssa pommittamaan jälleen Belgradia. USA:n vaatimuksesta pommitukset köyhdytetyllä uraanilla varustetuilla pommeilla kohdistettiin siviilikohteisiin. Koulut, sairaalat, maantiet, junat, bussit täynnä matkustajia, öljyjalostamot, autotehtaat, sähkölaitokset, sillat –kaikki oli sallittua. Italian pääministeri d'Alemma epäröi, mutta päästessään päivittäiseen NATO-johtajien neuvottelurinkiin, hän suostui.

Miksi Serbiaa piti pommittaa? Jugoslavian presidentti Milosevic ei ollut muitta mutkitta suostunut koko liittovaltion NATO-miehitykseen.

Kaksi ja puoli kuukautta kestäneiden ympäri vuorokautta jatkuneiden pommitusten päättymisestä neuvotteli jälleen suomalainen, Martti Ahtisaari. Kun presidentti Milosevic kysyi, mitä tapahtuu, jos emme suostu, Ahtisaari uhkasi mattopommituksilla, joiden aikana puoli miljoonaa ihmistä kuolisi viikossa.

Helena Ranta on kertonut TV-haastattelussa, että hänen mentorinaan toimi Martti Ahtisaari.

Toisen maailmansodan aikana Suomi liittoutui Hitlerin ja natsiarmeijan kanssa. Suomelle oli luvattu, että se saa Leningradin, kun Saksa on sen ensin tuhonnut.

Mannerheim suunnitteli ja hallinnoi miehitettyyn Itä-Karjalaan pystytettyjä keskitysleirejä, joissa virui 23 984 vangittua venäläistä naista, lasta ja vanhusta. Siviilien oli ollut luovutettava talven ruokavarastot suomalaisille tai karjalaa puhuville itä-karjalaisille. Vangit kuolivat nälkään, pakkotyöhön ja pahoinpitelyihin.

Euroopan neuvoston toimeksiannosta sveitsiläinen senaattori Dick Marty sai tehtäväkseen selvittää Kosovon albaanien rikoksia serbejä kohtaan. Kidnappaukset, elinkauppa ja serbien etninen puhdistus voimistuivat NATO-miehityksen alettua Kosovossa kesällä 1999.

Satoja tappoja, 150 ortodoksiluostarin ja kirkon tuhopolttoja ja serbien ja romanien väkivaltaista etnistä puhdistamista Kosovosta ei ole tutkittu puhumattakaan Dick Martyn selvittämästä elinkauppasta. Dick Marty onkin todennut, että EU-johtajat puhuvat demokratiasta ja ihmisoikeuksista yhtenä päivänä ja seuraavana päivänä rikkovat niitä.

Mikä merkitys Merkelin tunnontuskilla on? Eihän hän voi olla tietämätön Saksan roolista Jugoslavian tuhoamisessa, Syyrian hajottamispyrkimyksissä ja Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa. 

Suomen kohdalla saattaa kestää vielä 40 vuotta ennen kuin aletaan tuntea tunnontuskia Itä-Karjalan keskitysleireistä ja Suur-Suomi-hankkeen järjettömyydestä. Kauanko kestää tunnustaa jokaiselle serbille, että autoimme Saksaa ja USA:ta aloittamaan teidän pommittamisenne.

Suomen median serbi- ja venäjävastaisuudella pyritään pyhittämään oma väkivalta. Muuttamaan musta valkoiseksi. Kosovossa jatkuvasta kristittyjen ortodoksiserbien edelleen jatkuvasta kansanmurhasta vaietaan. YK:n päätöstä siitä, että Kosovo on itsenäisen Serbian maakunta, ei ole muutettu. Ahtisaaren johtama itsenäisyysjulistus on laiton, eikä sitä muuta lailliseksi se, että alueelle sotilastukikohdan rakentanut USA edellyttää jokaisen liittolaisensa tunnustavan alueen itsenäisyyden.

EU yrittää pakotta Serbian taloudellisella ja poliittisella kiristyksellä tunnustamaan laiton lailliseksi. 

Suomen liittolaisuus Saksan kanssa 1918 ja 1939-44 sekä Jugoslavian pommittamisessa eivät ole kansan keskuudessa tiedostettu asia. Asia, jota ei tiedä, ei voi surra.

Suomen valtion tulisi julkistaa salaiseksi julistetut oikeuslääkäreiden tutkimusten tulokset Racakin kylän taistelusta. Rehellisyytensä uhraamaan joutuneet tunnetut oikeuslääkärit julkaisivat onneksi tutkimusten tulokset tieteellisessä lehdessä - tosin kaksi vuotta tapahtuman jälkeen.He eivät pystyneet estämään pommituksia, mutta saivat oikeat tiedot  tutkijoiden ulottuville.

Kaius Niemi ja serbivastainen propaganda

Maanantai 2.12.2019 klo 13.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen tutkinut 10 vuoden ajan Jugoslavian hajottamisen suurvaltapoliittisia kysymyksiä sekä sodan tapahtumien viestinnän ongelmia. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on osoittautunut uskollisimmaksi serbivastaisen näkökulman välittäjäksi.

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti  teokseen Toisenlainen totuus Kosovosta esipuheen jossa totesi: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen...serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan".

Kosovo on keskiaikaisen Serbian kuningaskunnan sydän ja osa jokaisen serbin identiteettiä.

Toisen maailmansodan aikana Kosovon albaanit liittoutuivat fasistisen Italian miehityksen aikana, miehittäjien sekä Kroatian itsenäisen fasistivaltion ustasa-natsien ja heihin liittyneiden muslimien kanssa serbejä vastaan sulkien nämä keskitysleireille yhdessä juutalaisten kanssa.

Italian vetäytymisen jälkeen alue tuli natsi-Saksan alaisuuteen, jolloin serbien ja juutalaisten asema pysyi samana vuoteen 1944, jolloin partisaanit vapauttivat keskitysleirit.

Serbiaan kuuluu kaksi autonomista aluetta, Kosovo ja Vojvodina. Kahdestatoista etnisestä ryhmästä albaanit ovat Kosovossa enemmistönä.

Kosovon albaanijohto kielsi albaaneja osallistumasta Serbiassa järjestettyihin monipuoluevaaleihin vuonna 1990. Ne albaanit, jotka elivät valtion perustuslain mukaisesti, osallistuivat äänestyksiin, koulunkäyntiin, terveydenhuoltoon jne., joutuivat oman etnisen ryhmänsä vainon kohteeksi.

Suoran toiminnan ja lisääntyvän väkivallan avulla Kosovon albaanijohto pyrki tavoitteeseensa, etnisesti puhtaaseen Kosovon valtioon. Se julistautui itsenäiseksi ja valitsi Kosovolle albaanipresidentin. 

Albaanit eivät johtonsa painostuksesta saaneet osallistua valtion järjestämään koululaitokseen, terveydenhuoltoon, valtion yritysten työtehtäviin opettajina, lääkäreinä tai sairaanhoitajina. Työttömyys kasvoi. Albaanijohto järjesti rinnakkaisen puhtaasti albaani-koululaitoksen, terveydenhuollon jne, jotka luonnollisesti eivät olleet yhtä korkeatasoisia kuin Serbian valtion rahoittamat laitokset.

Muutoinkin Kosovo oli Jugoslavian liittovaltion aikana ollut kaikkein kehittymättömin alue ja joutunut turvautumaan liitovaltion taloudelliseen tukeen. Tätä taakkaa Slovenia, Kroatia, Montenegro, Bosnia ja Makedonia eivät enää halunneet kannatella.

Tilanne kärjistyi 1990-luvun puolivälissä. Köyhyys ja takapajuisuus aiheuttivat levottomuuksia. Rauhanomaista suoraa toimintaa edustava albaanijohto ei saanut enää riittävästi tukea vaan ulkomailla toimivat väkivaltaa lietsovat johtajat saivat lisääntyvää kannatusta.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian liittovaltion hajotuksen edettyä Bosnia-Hertsegovinan NATO-miehitykseen, katseet kääntyivät jäljellä olevaan Jugoslaviaan, Serbiaan ja Montenegroon.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Kosovon miehitys ja sotilastukikohdan rakentaminen alueelle.

Vuoden 1998 aikana Kosovon väkivaltaan toimintansa sitonut KLA (Kosovo liberation army) muuttui USA:n ulkoministeriön tiedotuksessa terroristi-järjestöstä vapautusarmeijaksi, jota Saksa ja USA NATO-maiden etunenässä koulutti, aseisti ja rahoitti.

Liittoutumattoman, ketään uhkaamattoman, YK:n perustajavaltion Jugoslavian presidentti Milosevic ei halunnut taipua koko Jugoslavian NATO-miehitykseen Rambuillet sopimuksen B-liitteen edellyttämällä tavalla.

KLA:n ja serbipoliisien välinen taistelu Racakin -kylässä lavastettiin joukkomurhaksi ja teloitukseksi. Suomalaiset oikeuslääkärit totesivat tutkimuksissaan, että uhrit olivat kuolleet taistelussa eikä ketään yhtä lukuunottamatta ollut ammuttu läheltä, Suomen ulkoministeriö esti tutkimustulosten julkistamisen mikä antoi USA:n ja Saksan ulkopoliittisille johdoille vapaat kädet aloittaa pommitukset "hirvittävän" joukkomurhan perusteella, jossa silminnäkijöiden ja TV-kameroiden dokumenttien vastaisesti väitettiin päitä leikatun irti ja lapsia ja naisia raahatun ulos kodeistaan, vaikka kylä oli asumaton KLA:n tukikohta.

Tänään Helsingin Sanomat kuvailee "Joulukalenteri"- osiossa Kaius Niemen kirjoituksessa kuinka "sotilasliitto NATO:n hävittäjät moukaroivat Jugoslaviaa, jotta etnisiä puhdistuksia tehneet serbien asevoimat vetäytyisivät Kosovon maakunnasta".

Niemi jatkaa:"Serbijoukot karkottivat lähes 850 000 albaania naapurimaihin muutamassa kuukaudessa."

Historialliset tosiasiat osoittavat, että serbit kaikin voimin toivoivat, että albaanit osallistuisivat normaalilla tavalla demokraattisten äänestysten voimin koko Serbian valtion hallintoon. Samoin tutkimukset osoittavat, että niin serbit kuin albaanit pakenivat Kosovosta pommitusten vuoksi, ei karkotusten vuoksi. Osa albaaneista pakeni Belgradiin, Serbian pääkaupunkiin.

Kaius Niemi siirtyy kertomaan Kosovossa sijaitsevasta kylästä, jossa hän referoi huhupuheisiin tietonsa perustaen albaanien joukkomurhasta Velika Krusassa. Hän kuvaa tunteikkaasti kuukausia tapahtuman jälkeen alueella vallitsevasta ruumiiden löyhkästä.

Kaius Niemen matkaan on tullut ilmatorjuntaohjuksen hylsy, joka hänestä osoittaa kuinka "järeillä aseilla sotavoimat olivat tuhonneet kylää"

Samana päivänä Yhdysvaltojen Tomahawk-ohjukset tuhoavat tusinoittain kouluja, sairaaloita ja korvaamattomia historiallisia luostareita. Pristinassa tuhotaan koulu ja markkinapaikka. Zastavassa Kragujevacissa tuhotaan autotehdas. Työntekijät ja heidän perheenjäsenensä muodostivat ihmisketjun sen jälkeen kun tusinoittain siviileja oli kuollut ja satoja haavoittunut. Juuri tuolloin ensimäiset albaanipakolaiset saapuivat Albaniaan.

Olisikohan Kaius Niemen ilmatorjuntaohjus kuitenkin suunnattu kohti ympäri vuorokauden Jugoslaviaa moukaroivia hävittäjiä ja ohjuksia eikä jotakin kylää vastaan.

Kaius Niemi päättää muistelunsa siihen, että kyseisen Velika Krusan-kylän tapausta käsiteltiin Jugoslavia-tribunaalissa, presidentti Milosevicin oikeudenkäynnin yhteydessä.

Niemi korostaa, että presidentti Milosevic oli ensimmäinen sotarikoksista syytetty virassa ollut valtionpäämies. Hän kuvaa kuinka Milosevic kuoli vankisellissä kesken oikeusprosessin vuonna 2006.

Kaius Niemi unohtaa kertoa, että Milosevic julistettiin syyttömäksi.

Olenkin kutsunut Haagin Jugoslavia-tribunaalia ja sen vankilaa Scheveningeniä, Jasenovac 2:si, Euroopan toiseksi suurimman keskitysleirin mukaan. Jugoslavia tribunaali oli NATO-maiden rahoittama "voittajien" oikeus, jonka vankiselleissä serbien kohtelu muistutti keskitysleirien olosuhteita.

Milosevic'in vaimon äiti oli kuollut natsi-Saksan keskitysleirillä siksi, että hän oli serbi ja vastusti natseja. Näin serbien vaino jatkuu sukupolvesta toiseen. Se kertoo jotakin ajastamme.

Suomen pääomapiirit Saksan vasallina

Perjantai 1.11.2019 klo 13.19 - Pirkko Turpeinen-aari

Suomen pääomapiirien tavoitteet yhdistyivät vuonna 1917 keisarillisen Saksan tavoitteiden kanssa. Saksa halusi miehittää Baltian, Suomi mukaanluettuna. 

Suomen pääomapiirit alkoivat jo varhain 1917 suunnitella Suomen siitymistä osaksi Saksaa, itsenäistymisen kautta.

Eduskunnan julistaessa valtalailla Suomen itsenäiseksi pääomapiirit estivät sen hajottamlla eduskunnan Venäjän porvarillisen väliaikaisen hallituksen avulla. Sosialidemokraattien johtama itsenäisyys oli porvareille kauhistus.

Kutsumalla Saksan sisällissodan ratkaisijaksi Suomen pääomapiirit liittivät Suomen osaksi Saksan keisarillista valtakuntaa.

Porvarillisen Suomen sotarikokset painettiin villaisella ja syylliset armahdettiin. Työväenluokan edustajat demonisoitiin ja suljettiin keskitysleireihin.

Keisarillisen Saksan romahdettua Suomi itsenäistyi Saksan alaisuudesta.

Hitlerin tultua valtaan USA:n pääomapiirit alkoivat tukea Saksan sotilaallisia pyrkimyksiä.

Suomi tuki USA:n rinnalla natsi-Saksan tavoitteita tarjoamalle tälle armeijansa hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941. Saksa lupasi Suomelle Itä-Karjalan ja Leningradin - tuhottuaan sen ensin. Suomi pystytti natsi-Saksan tavoin keskitysleirejä miehittämäänsä Itä-Karjalaan, tarkoituksenaan myöhemmin siirtää jäljelle jäävä venäjää puhuva väestö pois alueelta.

Berliinin muurin kaaduttua Saksan elintilan laajentaminen alkoi välittömästi. Saksa alkoi aseistaa maanpaosta palaavia natsi-kroaatteja, tavoitteenaan Slovenian ja Kroatian infrastruktuuri sekä vaikutusvalta niissä.

Vuonna 1992 Saksan ulkoministeriksi tullut Klaus Kinkel julisti tiedotusvälineille: "Serbit on saatava polvilleen". Revanssi serbipartisaaneja vastaan oli alkanut. Hän ja USA:n presidentti Bill Clinton päättivät perustaa ICTY:n, rikostuomioistuimen serbejä varten, koska serbit eivät olleet alistuneet Jugoslavian hajottamiseen, jota Yhdysvallat oli kauan suunnitellut Neuvostoliiton ja Puolan hajottamisen ja haltuunoton rinnalla.

Koko Jugoslavian hajottamissodan ajan Saksa ja Yhdysvallat rahoittivat kroaatti- ja muslimijoukkoja, joiden joukossa oli Lähi-Idästä tuotettuja jihadisteja. Yhdysvallat toimivat muslimien ilmavoimina pommittaen Bosnian serbejä. Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös serbien kansanmurhaa ja etnistä puhdistusta Kroatian Krajinasta. Saksa koulutti ja rahoitti albaaniterroristeja, jotka terrorin keinoin pyrkivät muodostamaan etnisesti puhtaan albaani-Kosovon.

Fasistisen Kroatian ja natsi-Saksan miehityksen aikana 1941 -1945 serbit olivat suljettuina keskitysleireille, koska he olivat ortodoksi-serbejä. Nyt USA:n pääomapiirit yhdessä Saksan kanssa toimivat kuten natsi-Saksa aikoinaan. Serbit demonisoitiin ja heihin kohdistuva vaino tuli sallituksi.

Jugoslavian osavaltiot Slovenia ja Kroatia itsenäistettiin Saksan, USA:n ja EU:n avulla vaikka niissä ei ollut vallalla mitään itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Jugoslaviaa, YK:n perustajavaltiota ja sotilaallisesti liittoutmatonta maata ei sen sijaan tunnustettu itsenäisenä.

USA:n ja Saksan saatua NATO-liittolaisten avulla Slovenian, Kroatian ja Bosnian miehitettyä jäljellä olevan Jugoslavian haltuunotto ei sujunut hirviömäisistä talouspakotteista ja NATO-propagandasta  huolimatta. USA ja Saksa valmistautuivat pääsemään päämääräänsä pommituksilla.

Mutta miten saisi aikaan provokaation, joka saisi läntisessä julkisuudessa ihmiset tukemaan pommituksia.

Suomi riensi jälleen vasallinroolissaan Saksan avuksi.

Jugoslavia oli ilmoittanut poliisivoimiensa tyhjentävän Racakin kylän terroristilinnoituksen. Yhteenotossa kaatui 45 albaaniterroristien joukossa taistelevaa henkilöä.

Paikalla olleista ETYJ:in tarkkailijoiden havainnoista ja TV-kuvaajien ja ranskalaisten lehtimiesten todisteista huolimatta yhdysvaltalainen ETYJ:in edustaja luonnehti kuoppaan kasattujen ruumiiden tulleen teloitetuiksi julmalla tavalla. Todistajat puhuivat toista.

Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään kuolinsyytutkimuksen yhdessä jugoslavialaisten ja valko-venäläisten oikeulääkäreiden kanssa. Tutkimustulokset olivat yhteneväiset. Ketään ei ollut teloitettu vaan asianomaiset olivat kuolleet taistelussa rinteillä olevista juoksuhaudoista ampuessaan.

Suomen hallitus esti yhdessä Saksan ulkoministeriön kanssa tulosten julkistamisen. Tulokset olisivat osoittaneet, että länsimediassa ja NATO-maiden hallituksissa omaksutut tiedot eivät pitäneet paikkaansa.

Suomen hallituksen valitsema oikeuslääketieteellisen työtyhmän puheenjohtaja, hammaslääkäri Helena Ranta ei tuonut julki tosiasioita oikeuslääkäreiden työn tuloksista. Hän petti sekä oman työryhmänsä että jugoslavialaiset, jotka olivat luottaneet Suomen ja EU:n objektiivisuuteen.

Kaksi vuotta tapahtumien jälkeen oikeuslääketieteellisen työryhmän lääkärit julkaisivat oikeat tulokset tieteellisessä lehdessä. Se ei kuitenkaan enää pystynyt estämään sitä kauhujen sarjaa, minkä serbit pommitusten alla joutuivat kokemaan.

Ainakin suuri osa Suomen hallituksen ministereistä tiesi, että USA ja Saksa odottavat vain tekosyytä voidkseen aloittaa pommitukset. Presidentti Ahtisaari, johon Helena Ranta toistuvasti viittaa tukijanaan, on ollut tietoinen USA:n ja Saksan pelistä.

USA:n ja Saksan toimien taustalla on ollut ahneus ja Jugoslavian alueen miehitys.

Kuulin hiljattain Belgradissa, miltä nuorista opiskelijoista tuntui, kun uraanipommit alkoivat tippua heidän päälleen.Vallitsi täydellinen epäusko siitä, että keskellä Europpaa heitä pommitetaan samojen tahojen toimesta kuin 60 vuotta sitten.

Vuonna 1941 yhden vuorokauden aikana Belgradissa pommituksissa kuoli 20 000 asukasta. Nyt tavoitteena eivät olleet keskeiseti asukkaat vaan infrastrukstuuri. Tehtaat, öljyjalostamot, sairaalat TV-asemat. Sillä vain tuhoamalla ja saastuttamalla kaiken, ahneet pommittajat voivat ottaa tehtäväkseen jälleenrakennuksen ja omistuksen siirtämisen asukkailta itselleen.

Miltä Suomen hallituksen jäsenistä ja oikeuslääkäreiden tuloksen vääristelijöistä on tuntunut toimia pommitusten laukaisijoina kansainvälisiä pääomapiirejä auttaakseen?Miltä ihmisestä tuntuu antaa tietoisesti tuhota ja tappaa?

Belgradilaisia haastatellessani tuli mieleen miltä Suomen pääomapiirien puolesta taistelleista valkoisista, tavallisista suomalaisista miehistä on tuntunut, teloittaa punaisia naisia joukoittain vuonna 1918.

Miltä suomalaisista upseereista on tuntunut vangita syyttömiä venäläisiä siviilejä keskitysleireihin kuolemaan nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin vuonna 1941?

Onko keisarillisen Saksan pääomapiirien tukeminen, Yhdysvaltojen ja Saksan natsi-ideologian omaksuneiden pääomapiirien tukeminen ja Yhdysvaltojen, Saksan ja EU:n aseteollisuuteen ja sosialistisen omaisuuden ryöstöön liittyvien päämäärien tukeminen Suomen pääomapiireille niin tärkeätä, että humanismi menettää merkityksensä?

Onko Suomi todella mukautunut pysyvästi kansainvälisen pääoman talutusnuoraan, valheisiin, provokaatioihin ja väkivaltaan? Mitään historian kauhutekoja pääomapiirejä tukevien suomalaisten ei ole annettu surra tai katua.Siitä on yksipuolinen historiankirjoitus pitänyt huolen.

Hirmuteot on kuitattu kunniamerkeillä, Nobel-palkinnoilla rahalla ja vallalla.Hirmutekojen kohteet sen sijaan kärsivät kurjuuteen putoamisesta, eristämisestä ja demonisoinnista.

Orwell on todella keskuudessamme.

Suomen ulkoministeriö ja Jugoslavian pommitukset

Torstai 8.2.2018 klo 16.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jugoslavian hajottaminen 1990-luvulla oli tarkoin suunniteltu prosessi. Taustalla olivat Yhdysvaltojen ja Saksan taloudelliset ja geopoliittiset intressit. NATO:n laajentaminen Balkanille oli keskeisenä tavoitteena.

Toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit, olivat hakeneet turvaa yhtenäisestä Jugoslaviasta. Liittovaltion hajottamisessa voimansa yhdistivät entiset natsi-liittolaiset, fasistinen Kroatia ja Saksa. Tässä toisessa vainon kierteessä Yhdysvaltojen globaalin vallan intressit yhdistyivät Saksan ja kroaattien sekä presidentti Izetbegovicin ympärille kerääntyneiden kalifaattia rakentavien muslimien kanssa.

Kroatia kokosi johtoonsa diasporasta Yhdysvalloista ja Kanadasta palaavia natseja jälkeläisineen. Izetbegovic vuorostaan hankki jihadisteja Lähi-Idästä ja Afganistanista. Kosovon suur-Albaniaa tavoittelevat terroristit saivat taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvaltojen albaani diasporalta ja CIA:lta.

Kroatian Krajinan serbien toinen kansanmurha toteutettiin yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla. Operaatio Myrskyssä 250.000 serbiä karkotettiin keskiajalta peräisin olevilta kotiseuduiltaan ja tuhansia tapettiin yhden viikonlopun aikana elokuussa 1995. Tämän todellisen kansanmurhan peittämiseksi yhdysvaltalainen ja muu läntinen propaganda nosti Srebrenica "kansanmurha" provokaation peittämään todellista tapahtunutta serbien kansanmurhaa.

Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös Izetbegovicin apuna jihadistijoukkoja Sarajevossa.

CIA:n entinen toimihenkilö Robert Baer on kuvannut kirjoissaan 1990-luvun alusta lähtien suorittamaansa kansanryhmien vastakkainasettelun nostattamisen salaista ohjelmaa.

Olen kuvannut suomen kielellä Jugoslavian hajottamisen taustatekijöitä kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja. Kansainvälisiä lähteitä on mm George Szamuely Bombs for Peace; NATOs humanitarian war on Yugoslavia.

Yhdysvalloille ei Slovenian, Kroatian ja Bosnian haltuunotto (itsenäistäminen) riittänyt, vaan se halusi haltuunsa myös jäljelle jääneen osan Jugoslaviaa eli Serbian ja Montenegron ja Makedonian.

Kosovo on keskiajalta peräisin oleva Serbian maakunta. Sen kasvava albaaniväestö ei demokraattisista oikeuksistaan huolimatta halunnut kuulua Serbiaan. Se muodosti hallinnollisen rinnakkaisjärjestelmän ja pyrki itsenäistymään Albanian puolelta tulevien terroristien avulla pitkän tähtäyksen tavoitteenaan suur-Albania.

Läsimaat lukivat KLA:n huume-, ihmis- ja elinkaupalla rahaa ja aseita hankkivaksi terroristijärjestöksi aina vuoteen 1998 saakka kunnes keväällä Yhdysvaltojen asenne muuttui. Yhdysvallat, Saksa ja Ranska alkoivat nähdä Jugoslavian sotilaallisen ja taloudellisen haltuunoton mahdolliseksi kärjistämällä Kosovon konfliktia.

Koko vuoden 1998 ajan Yhdysvallat ja NATO uhkasivat toistuvasti pommittavansa Jugoslaviaa ellei sen armeija lopettaisi KLA terroristien tuhoamista ja toiminnan lopettamista. Jugoslavian hallitus ei olisi saanut pitää huolta turvallisuudesta maansa rajojen sisällä. KLA tappoi paitsi serbipoliiseja myös siviilejä ja albaaneja, jotka olivat valtion viroissa tai ystävällisissä suhteissa serbien kanssa.

Yhdysvaltojen diplomaatit alkoivat neuvotella KLA:n johtajien kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan vallitseva propaganda oli demonisoinut Jugoslavian johtoa nimittäen presidentti Milosevicia Hitleriksi. Tosiasiassa Milosevicin vaimon äiti oli tullut natsien teloittamaksi toisen maailmansodan aikana. 

Yhdysvallat ja NATO etsivät kuumeisesti tilaisuutta aloittaa pommitukset. Provokaatio löytyikin Racakin kylän taistelusta. 15.1.1999 Jugoslavian poliisi ilmoitti tyhjentävänsä kylän KLA terroristeista. Se kutsui paikalle ETYJ:n tarkailijat ja tiedotusvälineet. Ranskalainen AP:n televisioryhmä oli koko päivän paikalla ja kuvasi taistelut. Kylän ympärillä rinteessä oli juoksuhautoja ja ammunta alkoi heti poliisien  ja kuvausryhmän saapuessa paikalle.

Seuraavana päivänä paikalle saapui ETYJ:n tarkkailijoiden amerikkalainen johtaja William Walker lehtimiesjoukon sattelemana. KLA:n terroristit, jotka olivat ottaneet kylän yön aikana jälleen hallintaansa saattoivat kulkueen kuopalle, jossa oli 45 ruumista. KLA:n edustajat ja muut paikallaolijat kuvasivat ruumisröykkiötä teloitetuiksi. Välittömästi Walker totesi, että hän ei ole koskaan nähnyt mitään niin hirveätä. Kyseessä on "rikos ihmisyyttä vastaan".

Taistelu oli perjantaina ja jo viikonlopun aikana hallitukset ja NATO:n elimet kokoontuivat tuomitsemaan julmat serbit. Teloituksesta syytettiin Milosevicia ja Racakista tuli peruste häne haastamiselleen Jugoslavia Tribunaaliin Haagiin.

Media, länsimaat ja NATO olivat päättäneet välittömästi, että taistelun sijaan kyseessä oli raaka teloitus. Presidentti Clinton ja ulkoministeri Albright lietsoivat hysteriaa USA:n keskusteluohjelmissa ja uutisissa. Albright vaati pommituksia.

Viikonlopun jälkeen maanantaina ranskalaisissa lehdissä ilmestyi silminnäkijäraportteja siitä, mitä perjantai-päivän aikana todella tapahtui.

Ruuminavaukset suoritettiin Pristinan oikeuslääkeopillisella laitoksella. Jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden lisäksi paikalle kutsuttiin valkovenäläinen työryhmä.Jotta tutkimukset olisivat kaikin puolin objektiiviset, paikalle kutsuttiin vielä suomalainen oikeuslääkäriryhmä. 

Suomen ulkoministeriö oli valinnut ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ammattitaitonsa vuoksi ei ole mitään tekemistä kuolinsyyn tutkimusten kanssa. Sen sijaan varsinaista okeuslääketieteellistä asiantuntemusta edusti kansainvälisesti tunnetuin suomalainen oikeuslääkäri professori Antti Penttilä.

Ryhmät työskentelivät siten, että jugoslavialaisen lääkärin suorittaessa avausta, suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen tarkkaili vieressä. Avausten päätyttyä suomalaiset ja jugoslavialaiset olivat yksimielisiä siitä, että uhreja ei ollut teloitettu vaan he olivat kuolleet taistelussa.

Suomen ulkopolittinen johto, jonka tuohon aikaan muodostivat presidentti Ahtisaari ja ulkoministeri Tarja Halonen eivät antaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden allekirjoittaa lausuntoa yhdessä jugoslavialaisten kanssa. Lausunto luvatiin antaa myöhemmin, mutta päivää lykättiin toistamiseen.

Lausunnon allekirjoittamisen sijaan puheenjohtajaksi määrätty hammaslääkäri Ranta antoi lausunnon, jossa hän kutsui tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan", mikä termi kuvasi 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaa toisen maailmansodan aikana.

Kaius Niemen kirjoittamassa elämäkerrassa "Ihmisen jälki" Helena Ranta ilmaisee varsin rasistiselta vaikuttavan asenteen holokaustin kokeneita serbejä kohtaan. Hän asettuu näin julkisesti terroristien puolelle ja kuvaa kuinka hän auton takapenkin jalkatilassa pyrki matkustamaan tapaamaan terroristijohtajia. Hän nauhoitti salaa keskusteluja ja arvosteli Jugoslavian valtion edustajien läsnäoloa ja halua valvoa Helena Rannan tekemisiä. 

Teoksessa Ranta kuvaa kuinka saksalaiset diplomaatit asettivat sanat hänen suuhunsa, mitä hänen tulisi vastata tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Koska Suomi ja Saksa eivät tähän päivään mennessä ole luovuttaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden lausuntoa, presidentti Clinton, NATO ja media saivat vapaasti jatkaa sitä teloitustarinaa, jonka William Walker oli ETYJ:in nimissä tarjoillut. Presidentti Clinton kuvasi ennen pommitusten aloittamista pitämässään puheessa, kuinka siviilejä oli kiskottu kodeistaan, koottu kuoppaan ja ammuttu niskaan, kaulat katkottu, raajoja revitty irti ja kuinka joukossa oli naisia ja lapsia.

Tosiasiassa kylä oli autio. Vain kahdesta piipusta oli pakkasaamuna noussut savua. Kyläläiset olivat jo edellisenä kesänä muuttaneet terroristeja pakoon. Kylä oli KLA:n tukikohta ja kaatunut nainen oli naapurikylän KLA-päällikön tytär, joka myös oli osallistunut taisteluun.

Helena Ranta tietenkin tiesi, mihin tulokseen ryhmän oikeuslääkärit olivat tulleet. Siitä tiedosta huolimatta hän sepitti epäasiallisia, paikkansa pitämättömiä kertomuksia, joista osaan hän oli saanut ohjeet suomalaisilta ja saksalaisilta virkamiehiltä.

Mikä hankalinta, Helena Ranta todisti myös Milosevicin oikeudenkäynnissä Haagissa. Ranta kertoo kirjassaan kuinka myös siellä hän puhui saksalaisessa valmennuksessa määritettyjä lauseita. Suomen ulkoministeiö katsoi siis Helena Rannan edustavan ruumiinavausten tulosten suhteen totuutta paremmin kuin avaukset tehneet oikeuslääkärit.

Viimeisen Helena Rannan tiedotustilaisuuden päivän aamuna, Washington Post- lehti ilmoitti kyseessä olleen teloituksen ja että ehkä koskaan ei tultaisi julkistamaan suomalaisten avaustuloksia.

Pommitukset alkoivat muutama päivä Rannan viimeisen tiedotustilaisuuden jälkeen maaliskuussa 1999. Racak oli se provokaatio, jota Yhdysvallat, NATO ja Saksa tarvitsivat. Viimeinen neuvottelu KLA:n ja Jugoslavian hallituksen välillä käytiin Rambuillet'issa. Ryhmät eivät tavanneet kertaakaan samassa huoneessa. Yhdysvaltojen edustajat osoittivat olevansa KLA:n puolella. Neuvotteluasiakirjassa oli edellytetty koko Jugoslavian NATO-miehitystä, mihin Jugoslavian valtio ei tietenkään voinut suostua, joten tie pommituksiin oli myös tältä osin avautunut.

Maaliskusta kesäkuuhun jatkuneet pommitukset tuhosivat uraanipommeilla koko Jugoslavian infrastruktuurin. Saksa osoitti 6.4. erityistä eleganssia sillä, että se pidättyi pommittamasta Belgradin 1941 pommitusten vuosipäivänä.

Pommitukset päättyivät 10.6. Suomen presidentti Ahtisaari osallistui neuvotteluihin pommitusten päättämiseksi 2.6. Presidentti Milosevicin kysyessä mitä tapahtuu, jos hän ei hyväksy sopimusta, Ahtisaari siirsi pöydällä sijaitsevan valtavan kukkalaitteen syrjään ja pyyhkäisi laajalla käden liikkeellä pöytää." Mattopommitamme Belgradia niin, että viikossa kuolee puoli miljoonaa ihmistä".

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa todettiin, että Kosovo tulee YK:n hallintaan, se on osa Serbiaa ja sinne sijoitetaan aluksi 50 000 NATO-sotilasta ja 10 000 venäläistä sotilasta.

Välittömästi pommitusten loputtua Yhdysvallat aloitti valtavan sotilastukikohdan rakentamisen Serbian valtion alueelle Kosovoon. Kosovon johtoon tuli entisiä KLA:n johtajia. Nykyinen presidentti Thaci pääsi pois Interpolin listalta vasta vuonna 2017. Hänen terroristinimensä oli "Käärme". Carla del Ponte, entinen Jugoslavia Tribunaalin pääsyyttäjä toteaa Kosovon olean mafia-johtajien ja sotarikollisten käsissä. NATO-joukkojen miehitysaikana on Kosovon alueella tuhottu 150 serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria.

Suomen ulkopoliittinen johto teki palveluksia Yhdysvaltojen, Saksan ja NATOn muodostamalle valtablokille. Nämä palvelukset jatkuvat myös Ukrainassa ja Syyriassa, joista suomalaisten ei sallita tietävän totuutta. Suomalaiset oikeuslääkärit julkaisivat tutkimustuloksensa kansainvälisessä julkaisussa, josta olen sen lukenut. Tiedemiehille kokemus oli traumaattinen. He eivät pystyneet estämään tragediaa.

Meille jokaiselle, joka olemme tottuneet arvostamaan tieteellistä totuutta, on yhä vaikeampaa   ymmärtää saati hyväksyä Suomen ulkopoliittisen johdon epähumaaniksi katsottavaa toimintatapaa, jossa valheet, kiristäminen, taloudellinen ja sotilaallinen vallankäyttö korvaavat totuuden ja tasa-arvoon perustuvan yhteistyön. 

Pommittiko Saksa Serbiaa turhaan?

Maanantai 24.11.2014 klo 10.46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pommittiko Saksa Serbiaa turhaan? Kysymys nousee mieleeni seuratessani Angela Merkelin viimeaikaisia serbivihamielisiä kannanottoja. Saksa ja EU edellyttävät Serbian liittyvän Venäjän vastaiseen pakoterintamaan.

USA:n sotajoukot ovat miehittäneet Saksaa toisesta maailmansodasta alkaen. Saksa on siten luonnollisella tavalla ja itsestään selvästi USA:n liittolainen.Maassa on edelleen 40.000 Yhdysvaltojen sotilasta.

Yhdysvaltojen huolellisesti suunnittelemassa Jugoslavian hajottamisessa, Saksa oli sen lähin liittolainen. Venäjä vuorostaan auttoi turkkilaisten karkottamisessa Balkanilta ja Serbian itsenäistymisessä 1878. Suomen kaarti oli osa Venäjän armeijaa ja sen tunnusmarssi on "Kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa..."

Serbit ovat johdonmukaisesti olleet vapauden ja demokratian kannattajia. Natsi-Saksan uhatessa ja vaarana ollessa, että Jugoslavia liittoutuisi Hitlerin kanssa, serbit järjestivät Belgradissa mielenosoituksen, jonka tunnuslauseena oli "parempi haudassa kuin orjana!" ja osoittivat siten voimakkaan vastarintansa liittolaisuutta vastaan. Saksa julistikin sodan Serbialle ja pommitti maan raunioiksi, tappoi systemaattisessa kansanmurhassa liittolaistensa ustasha kroaattien ja muslimien avulla mm Jasenovacin keskitysleirissä satojatuhansia serbejä.

Sodan jälkeenkin Serbien turvana oli Jugoslavian liittovaltio, sosialistinen markkinatalous, joka oli sotilaallisesti liittoutumaton ja jossa kaikilla kansanryhmillä oli tasa-arvoiset oikeudet. USA halusi sotilaallisen ja taloudellisen laajenemisensa vuoksi jalansijan Balkanille, Jugoslaviaan. Tukemalla fasistisia voimia Kroatian alueella ja islamilaista kalifaattia perustavia voimia Bosniassa, USA ja Saksa pyrkivät hallituksenvaihdosten ja itsenäisyyden tunnustamisten avulla hajottamaan liittovaltiota tukevat serbit vähemmistöiksi jokaisessa muussa synnytetyssä valtiossa paitsi Serbiassa.

Serbien puolustaessa perustuslakia ja laillisuutta, USA ja Saksa käyttivät voimaa, manipulaatiota ja toisen maailmansodan perua olevia traumoja, jotka olivat käsittelemättöminä kansanryhmien väleissä. Presidentti Clinton ja Saksan ulkoministeri Kinkel keksivät kuinka serbivastaisen propagandan ja pommitusten lisäksi, serbit voidaan murskata myös perustamalla oma oikeusistuin ICTY tuomitsemaan serbien "rikoksia".

EU:ta ei häirinnyt se, että kroaatit laativat fasistisen presidentti Tudjimanin johdolla perustuslain, jossa Kroatia julistettiin kroaattien maaksi. Tänä päivänä ihmetellään kun Israelin hallitus esittää lakia, jossa Israel julistettaisiin juutalaisten valtioksi. Kroatian diskriminoiva perustuslaki ja 250.000 serbin ajaminen ikiaikaisilta asuinsijoiltaan Krajinasta, nyky-Kroatian alueelta ovat edelleen voimassa ja Kroatia on EU:n jäsen.Serbit eivät ole voineet palata koteihinsa.

Prosessissä oli tärkeintä se, että USA sai miehittää Bosnian ja Kosovon ja Saksa sai taloudellisen hyödyn Kroatian ja Slovenian infrastruktuurista.

Kun Serbia ei suostunut Rambuilletin sopimuksen kakkospöytäkirjan edellyttämään rajoituksettomaan NATO:n miehitykseen ja maan haltuunottoon USA:n ja Saksan pääomapiireille, pommit alkoivat pudota. USA ja Saksa pommittivat sydämensä kyllyydestä siviilikohteita; autotehtaita, tupakkatehtaita, sairaaloita, kouluja, energialaitoksia köyhdytettyä  uraania sisältävillä pommeilla, joiden terveysvaikutukset vaikuttavat satoja vuosia senkin jälkeen kun rakennukset ja tehtaat on haltuunotettu ja korjattu uusien ylikansallisten omistajien toimesta.

Saksa on siirtynyt demokratian ja humanismin vaihtoehdosta aseellisen- ja taloudellisen vallankäytön todellisuuteen koska teollisuuspiirit edellyttävät ihmisten identiteetin muuttuvan itsekkääksi kuluttajaksi. Vastuu kanssaihmisestä, henkisyys, syvällisyys ja aito demokratia, jossa ihminen pystyy tunnistamaan totuuden tunteisiin perustuvalla tietoisuudella on tehtävä toimintakyvyttömäksi.

Ukrainassa USA ja Saksa EU:n johtajana toistavat voimapolitiikkaa demokratian sijaan. Ukrainan perustuslakia rikkomalla ja väkivaltaisten kommandojen avulla hyväksyttiin laiton hallitus ja laiton presidentti, jotka aloittivat sodan niitä kansalaisia vastaan, jotka edellyttivät demokratian koskevan myös venäjää puhuvia Itä-Ukrainalaisia.Silmittömällä propagandalla valkoinen muutettiin mustaksi ja demokratiaa vaativia alettiin klassiseen USA:n tyyliin nimittää terroristeiksi.

Monessa liemessä keitetty USA:n Henry Kissinger syyttää Der Spiegelissa länttä virheellisestä toiminnasta Ukrainassa.

Demokratiaa ja neuvotteluja kannattavan Venäjän presidentin, ulkoministerin ja YK-suurlähettilään puheenvuorot ovat sivistyneitä, kypsiä ja kestävät historian valoa.

Onko Merkelin Serbiaa kohtaan suuntaama painostus ja uhkailu merkki siitä, että Saksan tavoittelemat taloudelliset edut Serbiassa eivät toteudu täysimittaisesti, jos Serbia päättää jatkaa yhteistyötä luonnollisen ystävämaan Venäjän kanssa.

On mielenkiintoita nähdä onko serbialaisten ja yleensä eurooppalaisten enemmistön mielet ajautuneet jo vieraantumisen puolelle. Vieraantunut yksilö ei pysty tunnistamaan oikeudenmukaisuutta omalla tietoisuudellaan. Hän saattaa myydä tietoisuutensa illuusiolle. Propaganda saattaa peittää alleen ylikansallisen aseteollisuuden ja rikkaan 1%:n vallankäytön. Joutuvatko serbit myymään itsenäisen ajattelunsa ja vapaudentahtonsa EU:n ja NATO:n luomalle illuusiolle "paremmasta elämästä". Suomen media yrittää kaikkensa rauhan, yhteisvastuun ja ystävyyden muuttamiseksi vihaksi, väkivallaksi ja ahdistukseksi.

 Serbiassa synnytettiin Otporin avulla ensimmäinen "värivallankumous"-hallituksenvaihdos yli 10v sitten. Georgiassa, Ukrainassa ja Bosniassa niin USA:n "demokratiaprojektit" NED ja CIA sekä mm Saksan Konrad Adenauer säätiö, ovat tehneet kaikkensa demokratia-illuusion luomiseksi, jotta kuluttajaihmiset suostuisivat ylikansallisten yritysten itsekkäiksi kuluttajaihmisiksi. Luopuisivat yhteisöllisyydestä,, yhteisvastuusta ja mikä tärkeintä itsensä arvostamisesta itsenäisenä ajattelijana.

Onko Saksa kyllästynyt siihen, että pommit eivät riittäneet opettamaan serbejä? Nyt painostusvaihde päälle ja uhkaus siitä, että EU-onnelaksi maalattu väkivaltaan ja valheisiin turvautuva laajenemishakuinen järjestelmä ei ottaisikaan jäsenekseen.

Brief English summary: Does Germany feel it bombed Serbia invain. Serbia did not fall into the hands of US -Germany duo inspite of Germany bombing the country both in the II World war and 1990s.US did not reach the military occupation planned in the Rambuillet 2  Germany did not, like in Croatia, get enough infrastructure in spite of bombing car factory, hospitals, schools, energy installations etc with depleated uranium ammunition gathering more and more civilian casualties in additon to those dead in bombings.Now Germany wants Serbia to cut its friendly ties with Russia,(as a conditon to its EU-membership) country who gave Serbia independence in 1878 together with a batallion of Finish soldiers.US-EU is putting pressure on Serbia and Finland to cut the traditionally friendly ties with Russia ultimate aim being the membership in NATO and unquestioned alliance with the US world power.

Miksi serbien kärsimykset tulee korvata?

Torstai 9.5.2013 klo 11.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Inhimillisen ja oikeudenmukaisen suhtautumistavan perusteena voi olla vain totuus ja mahdollisimman syvällinen totuuteen pyrkiminen. Serbit ovat olleet Euroopan sorretuin kansa. Juutalaiset ovat saaneet oikeudenmukaisen kohtelun, serbit eivät.

Toisen maailmansodan aikana Jugoslavian alueelle perustettiin Kroatian fasistinen itsenäinen valtio, joka liittoutui Natsi-Saksan kanssa. Valtion virallisena pyrkimyksenä oli serbien kansanmurha. Eräiden harvojen valtioiden joukossa Suomi tunnusti fasistisen, roomalaiskatolisen Kroatian. Serbien tuli kantaa ortodoksisuutta ilmaisevaa käsivarsinauhaa ja heille tuli nöyryyttäviä elämän rajoituksia. Heitä paitsi tapettiin suoraan, myös kerättiin keskitysleireille, joista suurin oli Jasenovacin leiri, Sava-joen  rannalla Kroatiassa. Simon Wiesenthalin ja Jasenovac-tutkimuskeskuksen mukaan leirillä tapettiin julmalla tavalla 700.000 serbiä. Jasenovacissa tapettiin myös lapsia, mutta Sisakiin perustettiin, ilmeisesti ainoana maailmassa, myös pikkulasten keskitysleiri, jossa taaperoikäisiä kidutettiin mitä julmimmalla tavalla ja 3-4000 pikkulasta surmattiin. Nyky-Kroatian suhtautumistapaa kuvannee se, että yksi lasten keskitysleirin rakennuksista on nykyisin disko.

Lähes jokaisella serbillä on omainen tai tuttava, joka on tapettu keskitysleirillä. On selvää, että sodan jälkeen serbit kokivat kohtalaista turvallisuudentunnetta tasa-arvoa ja kaikkien kansojen yhtäläisiä oikeuksia korostavassa sosialistisessa Jugoslaviassa. Jugoslavian johtaja Tito oli kuitenkin kroaatti ja hän antoi sodan jälkeen hajottaa Jasenovacin ja muut keskitysleirirakennukset maan tasalle. Kansojen välisiä ristiitoja ei saanut käsitellä, eivätkä serbit saaneet sovitusta eivätkä korvauksia kokemistaan kärsimyksistä. Surun kieltäminen on eräs inhimillisen elämän suurimpia rikoksia.

Yhdysvaltojen maailmanvallan tavoittelu tuli 1980-luvulla vaiheeseen, jossa Jugoslavian yhteiskunnan rakenteiden murtaminen tuli ohjelmaan. Presidentti Reagan aloitti propagandan tuottamisen ja Bush vanhempi laaditutti 1990 kongressissa säädetyn Foreign Operations Appropriation lain, jolla Jugoslavian lainat varoittamatta irtisanottiin ja edellytettiin US virkamiesten pyrkivän samaan tavoitteeseen myös IMF:ssa.Päätökset johtivat Jugoslavian talouden kaaokseen ja kärjisti liittovaltion köyhien alueiden( Kosovo) ja paremmin toimeentulevien (Slovenia ja Kroatia) välejä.

Yhdysvallat ja Saksa ottivat nämä paremmin toimeentulevat alueet liittolaisikseen aseistaen niitä salaisesti. Heikommin toimeentulevat Bosnia ja Kosovo tulivat sopiviksi USA:n sotilastukikohtien ja miehityksen kohteiksi. Näiden alueiden fundamentalistiset muslimit tarjoutuivat edistämään sotilaallista maailmanvaltaa toteuttaakseen samalla omia uskonnollisia ja poliittisia pyrkimyksiään.

Voidakseen toteuttaa salaiset hankkeensa USA ja Saksa tarvitsivat voimakkaan propaganda-koneiston. Propagandan tehtävänä oli mustamaalata Jugoslaviasta turvallisuutta saaneet ja hakevat serbit, koska nämä olivat hajoitushankkeen esteenä.Niin Bosnian fundamentalisti-muslimit kuin Kroatia käyttivät yhdysvaltalaista mainostoimistoa mustan muuttamiseksi valkoiseksi. Lukuisilla provokaatioilla ja valheilla serbejä syytettiin rikoksista, joita YK:n asiantuntijat todistivat joko kroaattien tai muslimien tekemiksi. Provokaatiot saivat, jo muutenkin innokkaan presidentti Clintonin vaatimaan NATO:n laittomia pommituksia, jotka kohdistuivat ensin Bosnian serbejä ja myöhemmin Kosovoa ja Serbiaa kohtaan.

Varmemmaksi vakuudeksi Saksa ja Yhdysvallat saivat aikaan näennäis-juridisen tuomioistuimen, ICTY:n tuomitsemaan serbejä sotarikoksista, kun ensin rikoksista suurin, sodan aloittaminen, poistettiin ohjelmasta. Slovenia, Kroatia, Yhdysvallat, Saksa ja NATO-maat sekä aloittivat sotia, että laittomasti aseistivat ryhmiä, jotka olivat aloittamassa sotia. Näiden maiden sotarikokset ovat aiheuttaneet paitsi valtavia aineellisia vahinkoja (siviilikohteiden;koulujen,sairaaloiden,siltojen, teollisuuslaitosten ja jopa presidentin palatsin pommittamiset usein köyhdytettyä uraania sisältävillä pommeilla) myös valtavan henkisen trauman serbeille. Missään ei voi olla turvassa!

Tuomioistuimen tehtävänä on puhdistaa todellisten rikollisten maine ja kaataa syyllisyys serbien niskaan.

Mielestäni jokaisen maan, joka aikoo vielä jollakin tavoin selvitä humaanina oikeusvaltiona tulisi ensinnäkin tunnustaa serbien kansanmurha 1940-luvulta aivankuin on vaadittu armenialaisten kansanmurhan tunnustamista. Sen lisäksi olisi perustettava kansainvälinen tutkimuskomissio tai totuuskomissio selvittämään Jugoslavian hajottamisprosessin todelliset taustat, rikolliset ja rikoksen kohteet. Kyse ei ole Jugoslavian alueen kansojen keskinäisistä suhteistä vaan Yhdysvaltojen ja Saksan vallanhalun toteuttamistapojen vaikutuksesta entisen Jugoslavian kansojen suhteisiin. 

Serbien tarkoituksenmukainen syyllistäminen on johtanut siihen, että satojen serbikylien tuhottuja rakennuksia ei ole korjattu kun sen sijaan USA:n ja Saksan liittolaisten muslimien ja kroaattien talot hohtavat uutuuttaan. Republika Srpskan tiet ovat edelleen pommitusten jäljiltä lähes käyttökelvottomia.Yritimme mieheni kanssa viime matkallamme ajaa siellä todeten joutuvamme jatkuvien korjaustöiden vuoksi poikkeamaan sivureiteille vaikeakulkuisessa vuoristomaastossa Siellä samoinkuin Serbian ja Kosovon alueella köyhdytetty uraani ja miinat muodostavat jatkuvan uhkan kansalaisten terveydelle.

Kroatiassa puolestaan näimme kuinka kotoaan ajettujen serbien talot lahoavat pihoillaan Bosnian ja Kroatian rajan tuntumassa.Ikiaikaisilta asuinsijoiltaan paenneet serbiasukkaat voivat huonosti tilapäismajoituksissa Serbiassa. He eivät saa korvauksia menetetystä omaisuudestaan.

Euroopan unioni ei ole onnistunut rauhanroolissaan. Se ei estänyt Jugoslavian laittomia pommituksia eikä se ole edellyttänyt Kroatiaa tunnustamaan serbien kansanmurhaa eikä pakottanut Kroatiaa muuttamaan rasistista perustuslakiaan tai maksamaan serbeille korvauksia edellytyksenä EU:n jäsenyydelle. Sen sijaan EU ylläpitää vihaa ja katkeruutta Balkanilla vaatimalla serbejä tunnustamaan todisteita vaille jäänyt Srebrenican valtaus kansanmurhaksi. Julistamalla syyttömät syyllisiksi EU palvelee Yhdysvaltojen ja Saksan valtapolitiikkaa.  

Yhdysvallat tukee vuotuista Srebrenica-näytelmää sen sijaan, että selvitettäisiin tieteellisesti eri vainajien henkilöllisyys (serbi/muslimi), kuolinsyy, kuolintapa. Vain totuus voi luoda perustan eri ryhmien väliselle sovinnolle ja yhteistyölle. Omien toimiensa oikeutusta hakevien ulkomaisten tahojen vihan lietsonta on tehnyt sovinnon toistaiseksi mahdottomaksi.