Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi
Suomen pääomapiirit eivät ole koskaan halunneet itsenäistä SuomeaKeskiviikko 13.12.2023 klo 12.53 - Pirkko Turpeinen-Saari Suomen pääomia omistava eliitti liittolaisineen ei ole koskaan halunnut Suomen itsenäisyyttä. Sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta äänesti ensimmäisen itsenäisyysjulistuksen - Valtalain- voimaan kesällä 1917. Äänestyksessä häviölle jäänyt oikeisto lähetti edustajansa Pietariin manipuloimaan Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottamaan eduskunnan ja siten mitätöimään Valtalain. Uusiin vaaleihin valmistumisessa työläiset uskoivat edellisen eduskunnan olevan se oikea eduskunta, joten huonon valmistautumisen seurauksena työväestö menetti enemmistönsä eduskunnassa. Pääomapiirit olivat yhteisissä salaisissa neuvotteluissa Saksan keisarikunnan edustajien kanssa päätyneet tavoittelemaan Suomen irtautumista Venäjästä Saksassa koulutusta hankkivien jääkäreiden avulla voidakseen sen jälkeen liittyä osaksi Saksan keisarikuntaa. Vastoin odotuksia Venäjä antoikin Suomelle itsenäisyyden pelkästä pyynnöstä- ei sotilasvoimalla- vuoden 1917 lopulla. Suomen armeijan perustaminen oli ensimmäisiä itsenäisen Suomen päätöksiä. Vuoden 1918 tammikuun alussa työväestön edustajat ehdottivat "kansanarmeijan perustamista". Kansan armeijan liikekannallepanosta ja muista tärkeistä päätöksistä sovittaisiin neuvottelukunnassa, jossa olisi yhtä paljon porvarillisten ja työväenpuolueiden edustajia. Eduskunnan porvarillinen enemmistö ei suostunut tähän, vaan perusti porvarillisen armeijan kansanarmeijan sijaan. Armeijan ylipäälliköksi valittiin pitkään Venäjällä työskennellyt tsaarin upseeri C.G.Mannerheim. Porvarillinen armeija ryhtyi poistamaan venäläisiä sotilaita asevoimin maasta, siitä huolimatta että Venäjä oli ilmoittanut vetävänsä maassa olevat sotilaansa heti jäätilanteen parannuttua. Sen lisäksi Breast-Litovskin sopimuksessa sovittiin kansainvälisistä asioista yksityiskohtaisesti. *** Mannerheim aloitti venäläisten poistamisen maasta asein. Samoin hän toteutti pääomapiirien kanssa yhdessä Saksan armeijan kutsumisen Suomeen heti Saksassa koulutettujen jääkäreiden palattua Suomeen. Tarkoituksena oli tehdä tyhjäksi työväestön pyrkimykset demokratiaan ja tasaveroisiin ihmisoikeuksiin. Saksan armeija miehitti Suomen ja Saksan kenraali Rüdiger von der Goltz toimi eräänlaisena maan päämiehenä. Hänen uransa Suomessa päättyi Saksan vallankumoukseen ja keisarivallan päättymiseen syksyllä 1918. Siihen mennessä Suomen porvarillinen eduskunta oli jo päättänyt, että Suomen hallitsijaksi tulisi saksalainen kuningas. Tämä päätös kumoutui Saksan tilanteen johdosta. Suomi vaappui itsenäisenä monien ristiriitojen keskellä. Tsaarin upseeri Mannerheim halusi kostaa bolsevikeille lähettämällä suomalaisia vapaaehtoisjoukkoja Karjalaan valmistelemaan vallanvaihtoa Pietarissa. Hän pyrki suojeluskuntien puitteissa muodostamaan itselleen yksityisen armeijan. Presidentti Ståhlberg, Suomen perustuslain isä, esti kaikki Mannerheimin hankkeet tullen siten Mannerheimin pahimmaksi viholliseksi. Ståhlbergin ja Mannerheimin henkilökuvien vertailu kuvaa hyvin sitä mikä ero on demokratiaan ja ihmisoikeuksiin perustuvalla hallinnolla ja pääomapiirejä myötäilevällä hallinnolla. *** Koko 1930-luku oli Suomessa ja koko maailmassa fasimin ja demokratian vastakkainasettelua. Yhdysvaltojen pääomapiirit aseistivat Hitlerin armeijaa. Suomen armeija ja ulkopolitiikka oli tiiviisti kytkeytyneenä Saksaan. Mielikuvaa Saksasta Suomen itsenäisyyden antajana ruokittiin. Aseveljeyttä porvarillisen armeijamme ja Saksan armeijan välillä juhlittiin vuosittaisissa vierailuissa ja vastavierailuissa. Mannerheim läheisineen tiesi Saksan keskitysleireistä ja oli valmis perustamaan omia keskitysleirejä venäläisille siviileille kesällä 1941. Suomen pääkatu Heikinkatu muutettiin Mannerheimintieksi samaan aikaan kun Itä-Karjalan keskitysleireillä kuoli 500 siviiliä kuukaudessa nälkään ja pahoinpitelyihin. Myös vauvoja kuoli koska nälkäisille äideille ei kehittynyt maitoa. Suomen pääomapiirien rinnalla sivistyneistö oli vahvasti mukana natsihenkistä Suomea ylläpitämässä. *** Sotien jälkeen varsinkin presidentti Paasikiven ja presidentti Kekkosen aikana tilanne muuttui. Heti sodan jälkeen Suomessa pidettiin ensimmäisen demokraattiset vaalit, jossa kaikki kansalaiset, myös vankiloista vapautetut edistykselliset ihmiset saivat äänestää rauhansopimuksen vaatimusten mukaisesti. Suomi on siis toiminut demokraattisesti vasta kansainvälisen rauhansopimuksen edellyttäessä sitä. *** Saksan natsit eivät joutuneet vastuuseen teoistaan. He jatkoivat tehtävissään opettajina, poliiseina, tuomareina ja virkamiehinä. Pieni osa todellisista sotarikollisista joutui tuomituksi. Monet pahimpiin sotarikoksiin syyllistyneet henkilöt pakenivat järjestettyjä reittejä pitkin usein Espanjan läpi Britanniaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan. Näissä maissa onkin vahva natsi-diaspora, joka on jatkanut ideologista työtään ja tilaisuuden tullen on ollut valmis siirtymään takaisin Eurooppaan. Yhdysvaltojen ryhdyttyä ottamaan haltuunsa Jugoslavian sosialistista liittovaltiota 1990-luvulla Kanadan ja USA:n natsit palasivat Balkanille. He olivat muodostaneet 17 keskitysleiriä serbeille toisen maailmansodan aikana Balkanin ollessa fasistisen Kroatian, natsi-Saksan ja fasistisen Italian miehittämä. Nyt tilaisuuden tullen he saapuivat tukemaan ideologisia veljiään islamilaista kalifaattia rakentavaa Bosniaa ja fasismin paluuta innostuneena odottavaa Kroatiaa. Kroatian, EU:n tuella toteutetun laittoman itsenäistymisjulistuksen jälkeen Kroatian puolustusministeriksi tulikin Kanadan diasporasta saapunut natsi. *** Suomen pääomapiirit tukivat Suomen liittymistä EU:hun. Olihan EU:n ilmapiiri kehittymässä Suomelle tuttuun suuntaan palvelemaan Yhdysvaltojen aseteollisuutta. Yhdysvallat oli tukenut Hitleriä 1930-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat, Kanadan tavoin alkoi tukea erityisesti Ukrainan natseja heti 1950-luvun alusta lähtien. Ukrainan pogromt työnnettiin taka-alalle ja natsi-liittolaisten kuten Stepan Banderan ihailua voimistettiin. EU:ta ei perustettu rauhan ja demokratian tyyssijaksi kuten Vientionen vankilasaarella Italiassa vankeina pidetyt kommunistit mm Altiero Spinelli olivat vielä 1980-luvulla suunnitelleet ja saaneet Euroopan parlamentin päätöksellä ehdotuksensa läpi. Sen sijaan EU perustettiin Euroopan Round Table of Industrialists'in suuntaviivojen mukaan pilkulleen. Round Table of Industrialistsin puheenjohtaja Per Gyllenhammar oli myös yhdysvaltalaisen Lockhead Martinin hallituksen jäsen. Se mistä presidentti Eisenhower oli päätöspuheenvuorossaan varoittanut, nimittäin vallan antamisesta aseteollisuudelle, toteutui EU:ta perustettaessa. *** EU:n jäsenyyden jälkeen Suomi on toiminut omien ja kansainvälisten pääomapiirien ehdoilla, kuten itsenäisyyden alkuvuosinakin. EU-jäsen Suomen puolustusministeri Elisabeth Rehn toimi Hornet-havittäjien mannekiinina. Yhä suurempi osa Suomen tiedonvälityksestä kytkeytyy sotilaspolitiikkaan ja yhteisiin sotaharjoituksiin NATO-maiden kanssa. Suomen ulkopoliittinen kapeutuminen on syöksykierteessä. Suomi osallistui Yhdysvaltojen laittomaan sotaan Afganistanissa ja nyt Ukrainassa, jossa Yhdysvallat käy aloittamaansa Venäjän-vastaista sotaa ukrainalaisilla sotilailla ja yhä lisääntyvästi suomalaisilla ammuksilla. Itsenäisyydestä luopuminen on tapahtunut vaivihkaa. Päätöksistä ei ole käyty kansalaiskeskustelua. Suomen hallitus on julistanut kaikki suhteet itsenäisyyden meille antaneeseen naapurimaahamme Venäjään katkaistuiksi käymättä minkäänlaista keskustelua Venäjän kanssa asiasta. Siinä ohessa on rikottu valtiosopimuksia, rauhansopimksia, kaupallisia yhteistyösopimuksia ja hyviä tapoja. Olemme luovuttaneet itsenäisyytemme ja alistuneet Yhdysvaltojen siirtomaaksi, maan, joka on maapallon enemmistön mielestä roistovaltio, joka avustaa kansanmurhaa Palestiinassa lähettämällä yhä suurempia määriä pommeja. Maa, jolla ei ole yhtään ystävää. Maa, joka valehtelee, antaa yksipuolisia talouspakotteita, ei noudata kansainvälisiä lakeja vaan keksii itse "sopimusvaraisia toimia", joita muiden pitäisi noudattaa.Maa joka varastaa muiden luonnonvaroja käyttäen sotilaallista voimaa. Presidentti Urho Kekkonen oli rauhan presidentti, viisas ja itsenäisyyttä arvostava henkilö. Hän ei arvostanut armeijaa eikä kirkkoa mutta arvosti rauhaa ja yhteistyötä. Hän oli sitä mieltä, että maailmaan ei saada rauhaa ennen kuin palestiinalaisten oikeudet toteutuvat. Suomessa armeija ja kirkko tukevat itsenäisyyden tuhonneita pääomapiirejä. Helsingin tuomiokirkko ei antanut sähköä palestiinalaisia tukevan mielenosoituksen kovaäänisiin. Suomi on Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin komission rinnalla lipunut kohti uutta natsismia. Kuten Viktor Orban tänään totesi: Euroopan komissio ei edusta Euroopan kansoja. Komissio, NATO ja Yhdysvallat pelaavat yhdessä Euroopan kansojen pään yläpuolella palvellen Yhdysvaltojen aseteollisuutta kuten Yhdysvaltojen kongressin edustajat, jotka lähes kaikki ovat aseteollisuuden rahoittamia.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtalaki v. 1917, porvarillinen armeija v.1918, pyrkimys Saksan keisarikunnan osaksi, pyrkimys osaksi natsi-Saksaa, pyrkimys EUhun, osaksi natseja tukevaa USAta |
Suomen pääomapiirit Saksan vasallinaPerjantai 1.11.2019 klo 13.19 - Pirkko Turpeinen-aari Suomen pääomapiirien tavoitteet yhdistyivät vuonna 1917 keisarillisen Saksan tavoitteiden kanssa. Saksa halusi miehittää Baltian, Suomi mukaanluettuna. Suomen pääomapiirit alkoivat jo varhain 1917 suunnitella Suomen siitymistä osaksi Saksaa, itsenäistymisen kautta. Eduskunnan julistaessa valtalailla Suomen itsenäiseksi pääomapiirit estivät sen hajottamlla eduskunnan Venäjän porvarillisen väliaikaisen hallituksen avulla. Sosialidemokraattien johtama itsenäisyys oli porvareille kauhistus. Kutsumalla Saksan sisällissodan ratkaisijaksi Suomen pääomapiirit liittivät Suomen osaksi Saksan keisarillista valtakuntaa. Porvarillisen Suomen sotarikokset painettiin villaisella ja syylliset armahdettiin. Työväenluokan edustajat demonisoitiin ja suljettiin keskitysleireihin. Keisarillisen Saksan romahdettua Suomi itsenäistyi Saksan alaisuudesta. Hitlerin tultua valtaan USA:n pääomapiirit alkoivat tukea Saksan sotilaallisia pyrkimyksiä. Suomi tuki USA:n rinnalla natsi-Saksan tavoitteita tarjoamalle tälle armeijansa hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941. Saksa lupasi Suomelle Itä-Karjalan ja Leningradin - tuhottuaan sen ensin. Suomi pystytti natsi-Saksan tavoin keskitysleirejä miehittämäänsä Itä-Karjalaan, tarkoituksenaan myöhemmin siirtää jäljelle jäävä venäjää puhuva väestö pois alueelta. Berliinin muurin kaaduttua Saksan elintilan laajentaminen alkoi välittömästi. Saksa alkoi aseistaa maanpaosta palaavia natsi-kroaatteja, tavoitteenaan Slovenian ja Kroatian infrastruktuuri sekä vaikutusvalta niissä. Vuonna 1992 Saksan ulkoministeriksi tullut Klaus Kinkel julisti tiedotusvälineille: "Serbit on saatava polvilleen". Revanssi serbipartisaaneja vastaan oli alkanut. Hän ja USA:n presidentti Bill Clinton päättivät perustaa ICTY:n, rikostuomioistuimen serbejä varten, koska serbit eivät olleet alistuneet Jugoslavian hajottamiseen, jota Yhdysvallat oli kauan suunnitellut Neuvostoliiton ja Puolan hajottamisen ja haltuunoton rinnalla. Koko Jugoslavian hajottamissodan ajan Saksa ja Yhdysvallat rahoittivat kroaatti- ja muslimijoukkoja, joiden joukossa oli Lähi-Idästä tuotettuja jihadisteja. Yhdysvallat toimivat muslimien ilmavoimina pommittaen Bosnian serbejä. Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös serbien kansanmurhaa ja etnistä puhdistusta Kroatian Krajinasta. Saksa koulutti ja rahoitti albaaniterroristeja, jotka terrorin keinoin pyrkivät muodostamaan etnisesti puhtaan albaani-Kosovon. Fasistisen Kroatian ja natsi-Saksan miehityksen aikana 1941 -1945 serbit olivat suljettuina keskitysleireille, koska he olivat ortodoksi-serbejä. Nyt USA:n pääomapiirit yhdessä Saksan kanssa toimivat kuten natsi-Saksa aikoinaan. Serbit demonisoitiin ja heihin kohdistuva vaino tuli sallituksi. Jugoslavian osavaltiot Slovenia ja Kroatia itsenäistettiin Saksan, USA:n ja EU:n avulla vaikka niissä ei ollut vallalla mitään itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Jugoslaviaa, YK:n perustajavaltiota ja sotilaallisesti liittoutmatonta maata ei sen sijaan tunnustettu itsenäisenä. USA:n ja Saksan saatua NATO-liittolaisten avulla Slovenian, Kroatian ja Bosnian miehitettyä jäljellä olevan Jugoslavian haltuunotto ei sujunut hirviömäisistä talouspakotteista ja NATO-propagandasta huolimatta. USA ja Saksa valmistautuivat pääsemään päämääräänsä pommituksilla. Mutta miten saisi aikaan provokaation, joka saisi läntisessä julkisuudessa ihmiset tukemaan pommituksia. Suomi riensi jälleen vasallinroolissaan Saksan avuksi. Jugoslavia oli ilmoittanut poliisivoimiensa tyhjentävän Racakin kylän terroristilinnoituksen. Yhteenotossa kaatui 45 albaaniterroristien joukossa taistelevaa henkilöä. Paikalla olleista ETYJ:in tarkkailijoiden havainnoista ja TV-kuvaajien ja ranskalaisten lehtimiesten todisteista huolimatta yhdysvaltalainen ETYJ:in edustaja luonnehti kuoppaan kasattujen ruumiiden tulleen teloitetuiksi julmalla tavalla. Todistajat puhuivat toista. Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään kuolinsyytutkimuksen yhdessä jugoslavialaisten ja valko-venäläisten oikeulääkäreiden kanssa. Tutkimustulokset olivat yhteneväiset. Ketään ei ollut teloitettu vaan asianomaiset olivat kuolleet taistelussa rinteillä olevista juoksuhaudoista ampuessaan. Suomen hallitus esti yhdessä Saksan ulkoministeriön kanssa tulosten julkistamisen. Tulokset olisivat osoittaneet, että länsimediassa ja NATO-maiden hallituksissa omaksutut tiedot eivät pitäneet paikkaansa. Suomen hallituksen valitsema oikeuslääketieteellisen työtyhmän puheenjohtaja, hammaslääkäri Helena Ranta ei tuonut julki tosiasioita oikeuslääkäreiden työn tuloksista. Hän petti sekä oman työryhmänsä että jugoslavialaiset, jotka olivat luottaneet Suomen ja EU:n objektiivisuuteen. Kaksi vuotta tapahtumien jälkeen oikeuslääketieteellisen työryhmän lääkärit julkaisivat oikeat tulokset tieteellisessä lehdessä. Se ei kuitenkaan enää pystynyt estämään sitä kauhujen sarjaa, minkä serbit pommitusten alla joutuivat kokemaan. Ainakin suuri osa Suomen hallituksen ministereistä tiesi, että USA ja Saksa odottavat vain tekosyytä voidkseen aloittaa pommitukset. Presidentti Ahtisaari, johon Helena Ranta toistuvasti viittaa tukijanaan, on ollut tietoinen USA:n ja Saksan pelistä. USA:n ja Saksan toimien taustalla on ollut ahneus ja Jugoslavian alueen miehitys. Kuulin hiljattain Belgradissa, miltä nuorista opiskelijoista tuntui, kun uraanipommit alkoivat tippua heidän päälleen.Vallitsi täydellinen epäusko siitä, että keskellä Europpaa heitä pommitetaan samojen tahojen toimesta kuin 60 vuotta sitten. Vuonna 1941 yhden vuorokauden aikana Belgradissa pommituksissa kuoli 20 000 asukasta. Nyt tavoitteena eivät olleet keskeiseti asukkaat vaan infrastrukstuuri. Tehtaat, öljyjalostamot, sairaalat TV-asemat. Sillä vain tuhoamalla ja saastuttamalla kaiken, ahneet pommittajat voivat ottaa tehtäväkseen jälleenrakennuksen ja omistuksen siirtämisen asukkailta itselleen. Miltä Suomen hallituksen jäsenistä ja oikeuslääkäreiden tuloksen vääristelijöistä on tuntunut toimia pommitusten laukaisijoina kansainvälisiä pääomapiirejä auttaakseen?Miltä ihmisestä tuntuu antaa tietoisesti tuhota ja tappaa? Belgradilaisia haastatellessani tuli mieleen miltä Suomen pääomapiirien puolesta taistelleista valkoisista, tavallisista suomalaisista miehistä on tuntunut, teloittaa punaisia naisia joukoittain vuonna 1918. Miltä suomalaisista upseereista on tuntunut vangita syyttömiä venäläisiä siviilejä keskitysleireihin kuolemaan nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin vuonna 1941? Onko keisarillisen Saksan pääomapiirien tukeminen, Yhdysvaltojen ja Saksan natsi-ideologian omaksuneiden pääomapiirien tukeminen ja Yhdysvaltojen, Saksan ja EU:n aseteollisuuteen ja sosialistisen omaisuuden ryöstöön liittyvien päämäärien tukeminen Suomen pääomapiireille niin tärkeätä, että humanismi menettää merkityksensä? Onko Suomi todella mukautunut pysyvästi kansainvälisen pääoman talutusnuoraan, valheisiin, provokaatioihin ja väkivaltaan? Mitään historian kauhutekoja pääomapiirejä tukevien suomalaisten ei ole annettu surra tai katua.Siitä on yksipuolinen historiankirjoitus pitänyt huolen. Hirmuteot on kuitattu kunniamerkeillä, Nobel-palkinnoilla rahalla ja vallalla.Hirmutekojen kohteet sen sijaan kärsivät kurjuuteen putoamisesta, eristämisestä ja demonisoinnista. Orwell on todella keskuudessamme. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA, Saksa, Suomi Saksan palvelijana, 1918, 1941, 1999, Jugoslavian pommitukset |
Suomalainen julmuusTiistai 10.7.2018 klo 13.11 - Pirkko Turpeinen-Saari Viides heinäkuuta 1918 porvarillinen tynkäeduskunta, josta sosialidemokraattiset edustajat yhtä lukuun ottamatta oli puhdistettu pois, keskusteli kuolemanrangaistuksesta. Vuotta aikaisemmin heinäkuussa sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta oli suurella enemmistöllä ja innostuksella julistanut Suomen itsenäiseksi. Tästä tuohtunut pieni äänestyksessä häviölle jäänyt porvariryhmä ryhtyi aikaansaamaan vallankaappausta. Se otti yhteyttä Pietariin ministerivaltiosihteeri Enckeliin, jota ei ollut vaikea taivutella yhteistyöhön tuon päätöksen kumoamiseksi. Se suoritettiin käyttämällä porvarillista Venäjän väliaikasta hallitusta suorittamaan Suomen eduskunnan hajottaminen. Suuri osa sosialidemokraateista puhemies Mannerin johdolla piti hajotettua eduskuntaa edelleen laillisena, koska eduskunta oli päättänyt myös, että itsenäisyysjulistusta ei alisteta väliaikaiselle hallitukselle vaan se annetaan ainoastaan tiedoksi. Vallankaappaus onnistui ja prosessi kohti sisällissotaa, jossa vastakkain olivat oikeudenmukaista yhteiskuntaa tavoittelevat sosialidemokraatit ja pääoman valtaa ja omistamisen etuoikeutta kannattavat porvaripuolueet Saksan armeija liittolaisenaan. Suomen sisällissodan muistovuosi on jakanut mielipiteitä. On väitetty sodan haavojen parantuneen nopeasti ja demokratian voittaneen. Toisaalta on todettu, että hävinneen, oikeudenmukaisuutta tavoitelleen osapuolen julmaa kohtelua ei ole tunnustettu saati kaduttu. Hävinneiden julman kohtelun aiheuttama suru on täytynyt kieltää eikä vieläkään punaisten joukkohaudoille ole saatu muistomerkkejä, puhumattakaan että jokaisen uhrin nimi olisi saatu kaiverrettua paasiin. Olisihan ihmisoikeuksien toteutumisen minimitavoite että vaiajan nimi olisi hautakivessä. Viides heinäkuuta siis voittanut porvariosapuoli keskusteli teloituksen muodoista eduskunnan täysistunnossa. Kuvaan tapahtumaa teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, jonkatyönimenä oli Lupa olla julma. Edustajat pohtivat lain ensimmäisen pykälän mukaista ampumista. Monet edustajat olivat sitä mieltä, että mestausta tulisi myös voida harkita täydentävänä menetelmänä, koska tapauksia olisi niin paljon. Osa taas oli sitä mieltä, että mestaajan ammattiin olisi vaikea saada työntekijöitä. Ammatti ei olisi kunnioitettu. Siksi ehdotettiin virkaan muun muassa romaniteloittajia. Professori, psykoanalyytikko Arno Gruen toteaa julkaisuissaan kuinka julmuus on ulkoa opetettua. Ampujan painaessa liipasinta sormi tottelee sitä syyllisyydentunteeseen kiedottua opetusta, että on oikein ampua – tuo viholliseksi opetettu ihminen vaikka kuinka eläytyminen osoittaisi muuta. Eläytyminen tulee kielletyksi ja biologiaan siirretty syyllisyys määrää sen, mitä yksilö tekee. Omistavalle luokalle ja heidän tavoitteisiinsa samaistuville ihmisille teloitukset olivat oikea tapa suhtautua oikeudenmukaista yhteiskuntaa tavoitelleisiin mutta aseellisen konfliktin hävineisiin ihmisiin. Julmuus oli luvallista ja se kiedottiin tynkäeduskunnan säätämiin porvarillista todellisutta edustaviin lakipykäliin, joilla keskitysleireillä viruvien uhrien kohtalo sinetöitiin laillisuuden kaavulla. Tänä päivänä julmuus naamioidaan aivan samalla tavoin kuin 100 vuotta sitten. Suomalaisille opetetaan ulkoa se, että Yhdysvaltojen ja sotilasliitto NATO:n johdolla toimeenpantava maailmanvalta on oikeudenmukainen. Itsenäisten valtioiden kimppuun hyökkääminen, pommitukset ja infrastruktuurin haltuunotto hyväksytään. Todellisuus naamioidaan massiivisella valtamedian propagandalla, jota Hollywood tukee. NATO:a koskee rankaisemattomuuden periaate. Olen kuvannut kirjasani joitakin esimerkkejä NATO-sotilaiden suorittamista murhista rauhan aikana Bosniassa. Holokaustin uhrien serbien etninen puhdistaminen Sloveniasta, Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta on "piece of cake" tälle sotakoneistolle. Kroatian puolustusministerin vieraillessa Yhdysvalloissa puolustusministeri James Mattis kehuskeli kuinka "Operation Storm"- taistelu, jossa yhdysvaltalaisten kenraalien ryhmä oli 10 kk ajan harjoittanut kroaatteja puhdistamaan serbiväestön Kroatian Krajinasta, keskiajalta periytyviltä asuinseuduiltaan, oli hienoin taistelu sitten toisen maailmansodan. Kolmen vuorokauden aikana 250 000 serbiä ajettiin Kroatiasta Bosnian puolelle tuhansien menettäessä henkessä pommituksissa ja tykkitulessa. Mattis kertoi kuinka kaikissa Yhdysvaltojen sotakorkeakouluissa opetetaan käymään läpi tuo taistelu. Kroatia juhlii tuon taistelun vuosipäivää. Presidentti Tudjman oli vaatinut, että serbeistä ei saa jäädä jälkeäkään Kroatiaan. Samoin YK:n hallinnoimassa Kosovossa serbien pogromit jatkuivat NATO-joukkojen läsnäolosta huolimatta. Neljän vuoden aikana 150 serbien ortodoksista kirkkoa ja luostaria tuhottiin ja 250 000 serbiä joutui muuttamaan Serbiaan vainon vuoksi, eikä ketään asetettu vastuuseen. Serbit vastustivat voimakkaimmin Jugoslavian hajotamista, hyvinvointivaltion purkamista ja valtion omaisuuden yksityistämistä. Kuinka voimakas serbivastainen propaganda onkaan ollut kun suomalaisista diplomaateista, kansalaisista puhumattakaan, kukaan ei ole vaatinut serbien kahden holokaustin kieltämistä rangaistavaksi ja USA/NATO/EU ta vastuuseen ahneuteen perustuvasta Balkanin pommittamisesta ja infrastruktuurin haltuunotosta. Saksa on kriminalisoinut juutalaisten holokaustin kieltämisen, mutta ei serbien holokaustin kieltämistä. Saksa oli paitsi toisessa maailmansodassa, myös 1990-luvulla keskeinen serbien holokaustin mahdollistaja.Suomi on aina myötäillyt Saksaa. Suomalaiset diplomaatit ja YK:n hallinnossa toimineet viranhaltijat ovat vähätelleet serbeihin kohdistuneita pogromeja, huume- ja ihmiskauppaa, joka vallitsee mafian hallitsemassa Kosovossa. Tämä täydellinen tunneköyhyys perustuu ulkoaopittuun käsitykseen siitä, että väkivaltaan perustuva valta on valtaa, jota kunnioitetaan tai sen vallan avulla edistetään omaa yhteiskunnallista asemaa tai taloudellista hyvinvointia. Sadassa vuodessa mikään ei ole ytimeltään muuttunut. Demokratiaan perustuva sosiaalinen hyvinvointi purettiin kun entiset sosialistiset maat liittyivät kapitalististen maiden joukkoon. Yksityistämiset suoritettiin halukkaiden oligarkkien avulla, minkä seurauksena kansat ajautuivat puille paljaille. Suomessa Sipilän hallitus on kansainvälistä pääomaa myötäillen yksityistänyt kansallisomaisuutta seurauksista piittaamatta. Suomea ei ole USA/NATO-EUn tarvinnut pommittaa, Sipilä pommittaa itse. Kansa ei ennen vaaleja antanut Sipilälle valtakirjaa tuhota hyvinvointivaltio ja demokratia. Markkinoille siirretty terveydenhuolto ei ole demokratiaa. Sipilän hallituksen tavoitteet perustuvat ulkoa opetettuun tunneköyhyyteen, jonka seurauksena eläytyminen siihen, mikä on empatiaan pohjautuvasti oikein, ei onnistu. Kansalaisia kohdellaan objekteina eikä subjekteina. Tynkäeduskunta kohteli kansanedustajatovereitaan ja muita heidän tavallaan ajattelevia kuin esineinä, kuten omistava luokka oli aina kohdellut palvelijoitaan.Palvelija saatettiin myydä talon mukana kuin huonekaluna. Osana irtaimistoa. Tähän kalusteiden joukkoon kuuluvat nyt myös apua hakevat terveydenhuollon asiakkaat, joiden tehtävänä on Sipilä–Orpon mallissa taata yksityisille pääomanomistajille voitot. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointivaltion purkaminen, Sipilän hallitus, tynkäeduskunta 1918, romani-teloittajat, julmuuden normaalius 2000-luvulla, |