Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Suomalainen julmuus

Tiistai 10.7.2018 klo 13:11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viides heinäkuuta 1918 porvarillinen tynkäeduskunta, josta sosialidemokraattiset edustajat yhtä lukuun ottamatta oli puhdistettu pois, keskusteli kuolemanrangaistuksesta.

Vuotta aikaisemmin heinäkuussa sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta oli suurella enemmistöllä ja innostuksella julistanut Suomen itsenäiseksi. Tästä tuohtunut pieni äänestyksessä häviölle jäänyt porvariryhmä ryhtyi aikaansaamaan vallankaappausta. Se otti yhteyttä Pietariin ministerivaltiosihteeri Enckeliin, jota ei ollut vaikea taivutella yhteistyöhön tuon päätöksen kumoamiseksi. Se suoritettiin käyttämällä porvarillista Venäjän väliaikasta hallitusta suorittamaan Suomen eduskunnan hajottaminen.

Suuri osa sosialidemokraateista puhemies Mannerin johdolla piti hajotettua eduskuntaa edelleen laillisena, koska eduskunta oli päättänyt myös, että itsenäisyysjulistusta ei alisteta väliaikaiselle hallitukselle vaan se annetaan ainoastaan tiedoksi.

Vallankaappaus onnistui ja prosessi kohti sisällissotaa, jossa vastakkain olivat oikeudenmukaista yhteiskuntaa tavoittelevat sosialidemokraatit ja pääoman valtaa ja omistamisen etuoikeutta kannattavat porvaripuolueet Saksan armeija liittolaisenaan.

Suomen sisällissodan muistovuosi on jakanut mielipiteitä. On väitetty sodan haavojen parantuneen nopeasti ja demokratian voittaneen. Toisaalta on todettu, että hävinneen, oikeudenmukaisuutta tavoitelleen osapuolen julmaa kohtelua ei ole tunnustettu saati kaduttu. Hävinneiden julman kohtelun aiheuttama suru on täytynyt kieltää eikä vieläkään punaisten joukkohaudoille ole saatu muistomerkkejä, puhumattakaan että jokaisen uhrin nimi olisi saatu kaiverrettua paasiin. Olisihan ihmisoikeuksien toteutumisen minimitavoite että vaiajan nimi olisi hautakivessä.

Viides heinäkuuta siis voittanut porvariosapuoli keskusteli teloituksen muodoista eduskunnan täysistunnossa. Kuvaan tapahtumaa teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja, jonkatyönimenä oli Lupa olla julma. Edustajat pohtivat lain ensimmäisen pykälän mukaista ampumista. Monet edustajat olivat sitä mieltä, että mestausta tulisi myös voida harkita täydentävänä menetelmänä, koska tapauksia olisi niin paljon. Osa taas oli sitä mieltä, että mestaajan ammattiin olisi vaikea saada työntekijöitä. Ammatti ei olisi kunnioitettu. Siksi ehdotettiin virkaan muun muassa romaniteloittajia.

Professori, psykoanalyytikko Arno Gruen toteaa julkaisuissaan kuinka julmuus on ulkoa opetettua. Ampujan painaessa liipasinta sormi tottelee sitä syyllisyydentunteeseen kiedottua opetusta, että on oikein ampua – tuo viholliseksi opetettu ihminen vaikka kuinka eläytyminen osoittaisi muuta. Eläytyminen tulee kielletyksi ja biologiaan siirretty syyllisyys määrää sen, mitä yksilö tekee.

Omistavalle luokalle ja heidän tavoitteisiinsa samaistuville ihmisille teloitukset olivat oikea tapa suhtautua oikeudenmukaista yhteiskuntaa tavoitelleisiin mutta aseellisen konfliktin hävineisiin ihmisiin. Julmuus oli luvallista ja se kiedottiin tynkäeduskunnan säätämiin porvarillista todellisutta edustaviin lakipykäliin, joilla keskitysleireillä viruvien uhrien kohtalo sinetöitiin laillisuuden kaavulla.

Tänä päivänä julmuus naamioidaan aivan samalla tavoin kuin 100 vuotta sitten. Suomalaisille opetetaan ulkoa se, että Yhdysvaltojen ja sotilasliitto NATO:n johdolla toimeenpantava maailmanvalta on oikeudenmukainen. Itsenäisten valtioiden kimppuun hyökkääminen, pommitukset ja infrastruktuurin haltuunotto hyväksytään.

Todellisuus naamioidaan massiivisella valtamedian propagandalla, jota Hollywood tukee. NATO:a koskee rankaisemattomuuden periaate. Olen kuvannut kirjasani joitakin esimerkkejä NATO-sotilaiden suorittamista murhista rauhan aikana Bosniassa. Holokaustin uhrien serbien etninen puhdistaminen Sloveniasta, Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta on "piece of cake" tälle sotakoneistolle.

Kroatian puolustusministerin vieraillessa Yhdysvalloissa puolustusministeri James Mattis kehuskeli kuinka "Operation Storm"- taistelu, jossa yhdysvaltalaisten kenraalien ryhmä oli 10 kk ajan harjoittanut kroaatteja puhdistamaan serbiväestön Kroatian Krajinasta, keskiajalta periytyviltä asuinseuduiltaan, oli hienoin taistelu sitten toisen maailmansodan. Kolmen vuorokauden aikana 250 000 serbiä ajettiin Kroatiasta Bosnian puolelle tuhansien menettäessä henkessä pommituksissa ja tykkitulessa. Mattis kertoi kuinka kaikissa Yhdysvaltojen sotakorkeakouluissa opetetaan käymään läpi tuo taistelu.

Kroatia juhlii tuon taistelun vuosipäivää. Presidentti Tudjman oli vaatinut, että serbeistä ei saa jäädä jälkeäkään Kroatiaan. 

Samoin YK:n hallinnoimassa Kosovossa serbien pogromit jatkuivat NATO-joukkojen läsnäolosta huolimatta. Neljän vuoden aikana 150 serbien ortodoksista kirkkoa ja luostaria tuhottiin ja 250 000 serbiä joutui muuttamaan Serbiaan vainon vuoksi, eikä ketään asetettu vastuuseen.

Serbit vastustivat voimakkaimmin Jugoslavian hajotamista, hyvinvointivaltion purkamista ja valtion omaisuuden yksityistämistä.

Kuinka voimakas serbivastainen propaganda onkaan ollut kun suomalaisista diplomaateista, kansalaisista puhumattakaan, kukaan ei ole vaatinut serbien kahden holokaustin kieltämistä rangaistavaksi ja USA/NATO/EU ta vastuuseen ahneuteen perustuvasta Balkanin pommittamisesta ja infrastruktuurin haltuunotosta.

Saksa on kriminalisoinut juutalaisten holokaustin kieltämisen, mutta ei serbien holokaustin kieltämistä. Saksa oli paitsi toisessa maailmansodassa, myös 1990-luvulla keskeinen serbien holokaustin mahdollistaja.Suomi on aina myötäillyt Saksaa.

Suomalaiset diplomaatit ja YK:n hallinnossa toimineet viranhaltijat ovat vähätelleet serbeihin kohdistuneita pogromeja, huume- ja ihmiskauppaa, joka vallitsee mafian hallitsemassa Kosovossa. Tämä täydellinen tunneköyhyys perustuu ulkoaopittuun käsitykseen siitä, että väkivaltaan perustuva valta on valtaa, jota kunnioitetaan tai sen vallan avulla edistetään omaa yhteiskunnallista asemaa tai taloudellista hyvinvointia.

Sadassa vuodessa mikään ei ole ytimeltään muuttunut. Demokratiaan perustuva sosiaalinen hyvinvointi purettiin kun entiset sosialistiset maat liittyivät kapitalististen maiden joukkoon. Yksityistämiset suoritettiin halukkaiden oligarkkien avulla, minkä seurauksena kansat ajautuivat puille paljaille.

Suomessa Sipilän hallitus on kansainvälistä pääomaa myötäillen yksityistänyt kansallisomaisuutta seurauksista piittaamatta. Suomea ei ole USA/NATO-EUn tarvinnut pommittaa, Sipilä pommittaa itse. Kansa ei ennen vaaleja antanut Sipilälle valtakirjaa tuhota hyvinvointivaltio ja demokratia. Markkinoille siirretty terveydenhuolto ei ole demokratiaa. 

Sipilän hallituksen tavoitteet perustuvat ulkoa opetettuun tunneköyhyyteen, jonka seurauksena eläytyminen siihen, mikä on empatiaan pohjautuvasti oikein, ei onnistu. Kansalaisia kohdellaan objekteina eikä subjekteina. 

Tynkäeduskunta kohteli kansanedustajatovereitaan ja muita heidän tavallaan ajattelevia kuin esineinä, kuten omistava luokka oli aina kohdellut palvelijoitaan.Palvelija saatettiin myydä talon mukana kuin huonekaluna. Osana irtaimistoa. Tähän kalusteiden joukkoon kuuluvat nyt myös apua hakevat terveydenhuollon asiakkaat, joiden tehtävänä on Sipilä–Orpon mallissa taata yksityisille pääomanomistajille voitot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointivaltion purkaminen, Sipilän hallitus, tynkäeduskunta 1918, romani-teloittajat, julmuuden normaalius 2000-luvulla,

Sipilän hallitus määrittelee valeuutiset ja luotettavat suomalaiset

Keskiviikko 2.8.2017 klo 13:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtioneuvoston tiedottaja Markku Mantila esiintyi eilen Yle:n Päivän kasvo-ohjelmassa otsikkonaan "Venäjän propaganda". Keskustelu aloitettiin Ilta-Sanomissa esitetystä tiedosta, jonka mukaan Venäjän televisiossa olisi väitetty Suomen laukaisseen talvisodan aloittaneet Mainilan laukaukset. Tästä aiheesta siirryttiin nopeasti Ukrainan kriisiin. Mantila vetosi suomalaisten korkeaan koulutustasoon, jonka perusteella hän uskoi suomalaisten olevan vastustuskykyisiä Venäjän propagandalle eikä pitänyt todennäköisenä, että suomalaiset uskoisivat valeuutisiin. Hän otti esiin päinvastaisena esimerkkinä Tsekin, jossa suoritetussa kyselyssä osa kansalaisista pitää todennäköisenä USA:n ja NATOn sekaantumista Ukrainan kriisin aloittamiseen, joka siis hänen mielestään on valeuutinen.

Edellämainitusta on pääteltävissä, että usko siihen kuka aloitti Ukrainan vallankaappauksen jakaa Sipilän hallituksen mielestä kansalaiset tosiasioita uskoviin ja valeuutisia uskoviin.

Markku Mantila valtioneuvoston tiedottajana ei voi puhua omiaan, vaan hän puhuu sitä, mitä valtioneuvosto haluaa hänen puhuvan.

Tämä selkeä ulostulo antaa selityksen sille, miksi presidentti Niinistö kerta toisensa jälkeen sanoo olevansa presidentti Putinin kanssa eri mieltä, mutta keskustelevansa tältä pohjalta.

Tosiasioiden pohjalta asioita tarkastelevat kansalaiset eivät alistu helposti tähän diktatoriseen Sipilän hallituksen ja Yle:n piirtämään jakoon. Emme elä enää toisen maailmansodan aikaa, jolloin SAT/VIA järjestö huolehti muun sensuurin kera siitä, että suomalaiset saivat vain yhtä totuutta. Sodan päätyttyä jokaiseen suomalaiseen kylään ulottunut urkinta ja mielipiteenmuokkausjärjestö lopetettiin ja siihen liittyvät paperit tuhottiin kuten kaikki muutkin Mannerheimin ja sodan johdon arkistot.

Tämän arkistojen tuhon jälkeen valkoisen Suomen on ollut helppoa rakentaa historiansa haluamakseen sankaritarinaksi muistelmien ja sotapropagandaa sisältävien dokumenttien varaan.

Pääasiallisesti yhdysvaltalaisista ja kanadalaisista lähteistä piirtyy toisenlainen kuvan Ukrainan vallankaappauksesta. Sitähän oli valmisteltu vuosikausia aivan tyypillisellä kaavalla. Tällä kertaa mainostoimisto Hill& Knowlton huolehti propagandasta. Kuten yleensä värivallankumouksissa, alunperin Jugoslavialainen Otpor järjestö (Yhdysvalatlaisen Stratforin kanssa yhteistyössä) Popov-johtajansa johdolla organisoitui kansalaisten kanssa, jotka olivat perustellusti tyytymättömiä korruptioon ja oligarkien valtaan. Näiden tyytymättömien ihmisten toiminta oli helppo kanavoida hallitusta ja presidenttiä vastaan, joka viivytteli EU:n lähentymissopimuksen solmimisessa perustellen sitä taloudellisella mahdottomuudella.

Valtioiden tasolla USA, EU ja NATO painoivat päälle, kukin omista intresseistään käsin. NATO:n intresseissä oli laajentua Ukrainaan vaikka 70 % ukrainalaisista vastusti NATOa. USA:n intresseissä oli paitsi sotilaallinen "miehitys" myös taloudellinen -osuus maataloudessa, jonka GMO viljelyyn Soros oli varannut miljardin sekä liuskekaasutuotannossa.

EU halusi palvella USA:n tarpeita tietoisena Ukrainan syvistä taloudellisista, kulttuurisista ja kielellisistä siteistä Venäjään. EU:n lähentymissopimuksen ensimmäiset artiklat ovat sotilaallisia, joten EU pakotti neuvotteluissa Ukrainan sitoutumaan myös sotilaallsesti Venäjälle vihamieliseen NATO:on.

Suomalaisille huomionarvoinen asia on se, että keskustapuoluelainen EU- komissaari Olli Rehn aloitti Ukrainan laajentumisneuvottelut ja oli talouskomissaarinakin täysin selvillä kiireisen liittymisaikataulun riskeistä.

Ehkä kuvaavinta tässä USA-NATO/EU projektissa oli se, että vallankaappausta valmisteltiin niin avoimesti. Ukrainalainen oligarkki Pintschuk oli kutsunut koolle Jaltalle laajan kokouksen valmistelemaan Ukrainan haltuunoton yksityiskohtia syyskuussa 2013. Paikalla olivat molemmat Clintonit, Hillary ja Bill ( eikä turhaan, Ukraina oli Clintonin säätiön suurin lahjoittaja 2015), entinen CIA:n johtaja David Petraeus, entinen Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Lawrence Summers (joka piti esitelmän liuskekaasusta) entinen maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin silloinen ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schroeder, Dominique Strauss Kahn, Italian entinen pääministeri Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan silloinen ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich (joka ei siis vastustanut EU-lähentymistä, vaan sen aikataulua) ja Petro Poroshenko sekä Yhdysvaltojen entinen energiaministeri Bill Richardson. Tämä vallalla varustettu joukko kävi paikallaolleiden mukaan (The Economist) euforista keskustelua maan jakamisesta (kuten samojen henkilöiden toimesta aikoinaan Jugoslavian saaliinjaosta).

On selvää, että tässä kokouksessa osanottajat sitoutettiin yhteiseen päämäärään. Clinton, Schroeder, Blair, Bild, jokaisella heistä oli ollut merkittävä rooli Jugoslavian pommituksissa, valtiojohdon demonisoinnissa ja suunnitelmallisen tuhon peittelyssä. Heidän omaatuntoaan ei vaivannut yhden uuden valtion haltuunotto ja miehitys NATO:n tukemilla neo-fasistijoukkioilla.

Varsinaisesta kymmeniä ihmisiä Maidanilla tappaneesta joukosta on runsaasti videokuvaa ja todisteita. Laajin tieteellisessä kongressissa Ottawan yliopistossa 1.10. 2014 esitetty ja Annual Meeting of American Political Science Association kokouksessa San Fransiscossa 3-6-9. 2015 esitetty julkaisu on nimeltään The " Snipers' Massacre" on the Maidan in Ukraine. tekijänä Ivan Katchanovski, PhD. Tutkimus käsittää 79 sivua. Siinä kuvataan valokuvienkin avulla, mistä ja kenen hallussa olevista rakennuksista tarkka-ampujat ampuivat ja keitä.

Sipilän hallitus edellyttää suomalaisten uskovan, että USA/NATO/EU ei ollut vaikuttamassa Ukrainan vallankaappaukseen.

Suomalaiset eivät saa uskoa, että USA valitsi uudet vallankaappausjohtajat valitsemansa pääministeri Jatsenjukin avulla- tilapäisen presidentin, pääministerin, yhdysvaltalaisen valtiovarainministerin, liettualaisen talousministerin, georgialaisen sosiaali- ja terveysministerin. Suomalaiset eivät saa uskoa tietoja, joiden mukaan senaattori Mc Cain ja Victoria Nuland vierailivat usein valvontakäynneillä Ukrainassa, varapresidentti Biden kävi henkiökohtaisesti paikalla Ukrainan parlamentissa antamassa ohjeita ja hänen poikansa Hunter valittiin Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen.

Suomalaiset eivät saa uskoa sitä, että Ukrainan sota alkoi tilapäisen vallankaappaushallituksen julistamalla "terrorisminvastaisen" sodanjulistuksella, jota edelsi venäjänkielen aseman lopettaminen virallisena kielenä (vaikka puolet väestöstä puhuu sitä äidinkielenään ja lähes kaikki osaavat sitä), merkittävää kannatusta, myös parlamentissa edustaneen kommunistisen puolueen kieltämisellä, pankkitoiminnan ja sosiaaliturvan, myös eläkkeiden lopettamisella Itä-Ukrainasta sekä hyökkäyksellä juutalaisia vastaan ja antisemitismillä.

Yle:n televisio- ja radio-ohjelmat antavat kattavan mahdollisuuden hallituksen harhaanjohtavien käsitysten levittämisen. En ole nähnyt yhtä ainoata ohjelmaa, jossa Ukrainan tapahtumia olisi käsitelty yksityiskohtia eritellen, Syyriasta puhumattakaan. Hallituksen ja tasavallan presidentin kehittäessä ulkopolitiikkaansa Markku Mantilan kuvaileman kehikon pohjalta ajaudumme katastrofiin.

Suomalaiset on historian aikana pystytty ohjailemaan sotaan myönteisesti suhtautuvaksi ehjäksi kansakunnaksi. Mannerheim valmistautui talvisotaan huolellisesti ja ohjasi yleisen mielipiteen tukemaan elämänikäistä haluaan valloittaa Itä-Karjala. Mainilan laukaukset olivat yhdentekeviä kokonaisuudessa. Myös jatkosotaan ryntääminen oli näyteltävä hyökkäyksen uhriksi joutuneen maan puolustussotana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sipilän hallitus, Markku Mantila, valeuutiset, Mainilan laukaukset, Ukraina, USA, NATO

Tämä hallitus on katastrofi.

Lauantai 13.5.2017 klo 10:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tämä hallitus toteuttaa kokonaisvaltaisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaventavaa politiikkaa. Tällä hallituksella ei ole kansan mandaattia toiminnalleen. Eduskuntavaalien alla kokoomus ja keskusta, puhumattakaan perussuomalaisista eivät sanallakaan vihjaisseet ryhtyvänsä nykyisenkaltaiseen ylikansallisen pääoman etuja palvelevaan politiikkaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jolla terveys- ja sosiaalipalvelut alistetaan markkinoille ei ole valmisteltu minkäänlaisessa laajassa komiteassa, jossa maan kaikki poliittiset suuntaukset ja asiantuntijat olisivat olleet edustettuina. Tuo katastrofaalinen "uudistus" on valmisteltu kokoomuksen puoluetoimistossa ja sitä lähellä olevissa ryhmissä.

Kokoomuksen tavoitteena on saada laajat terveysmarkkinat, joissa pääasiana ovat taloudelliset voitot. Alkuperäisenä uudistuksentarpeena olisi ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltäehkäisyä.

Vuosikymmenten ajan resursseja on kohdennettu erikoissairaanhoitoon. Pääministerinä ollessaan Matti Vanhanen totesi erikoissairaanhoitoon saadun 15.000 uutta virkaa mutta perusterveydenhuoltoon ei yhtäkään.

Lääkäriliitto ei nähdäkseni ole myöskään tehnyt kaikkeaan tilanteen korjaamiseksi. Viimeisten vuosikymmenten ajan lääkäriliitto on kaventanut roolinsa palkkapolitiikkaan. Rahanahneus on osittain korvannut eettisyyden. Lääkärit ottavat nykyisin palkkansa suureksi osaksi pääomatuloina, jolloin verotus kevenee palkkatyöläisiin nähden.

Ollessani 1972 - 77 Suomen lääkäriliiton hallituksen jäsen kirjoitin käsikirjoituksen Lääkärin ammattia esittelevään opetuselokuvaan, jonka ohjaajana toimi tunnetu Felix Forsman. Elokuva painotti lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä ja nimenomaan perusterveydenhuollon roolia.

Kymmenen vuotta myöhemin luin lehdestä kuinka lääkäriliitto halusi  tehdä uudenlaisen elokuvan. Sen piti tuoda lääkärinammattiin vauhtia ja sankaruutta, jotta pojat entistä enemmän hakeutuisivat alalle. Siinä tuli esitellä vaativia leikkauksia ja yksilösuorituksia.

Nykyisin on yhä vaikeampaa saada työlleen sitoutuneita lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Ongelma on tässä pähkinänkuoressa.

Keskustan ministeri Bernerin järjetön ja arrogantti liikennekaari sai tuoreeltaan täystyrmäyksen. Sitä pyritään edistämään pienin askelin, joista "taksiuudistus" on alkupaloina. Turvallinen, kohtuuhintainen taksinkäyttö pyritään korvaamaan mielivaltaisella hinnoittelulla, josta on voinut kokea esimerkkejä Tukholmassa matkustaessaan.

Ministeri Bernerin mielivaltainen toimintatapa on näkynyt hänen muissakin toimissaan. Arroganssi, jolla hän puuttui Finnavian ratkaisuihin oli häkellyttävää.

Pari päivää sitten Yle:n A-studiossa käsiteltiin työvoimapoliittisia uudistuksia. Tunnin keskustelussa paljastui katastrofaalinen tilanne työvoimatoimistoissa. Työntekijöitä on aivan liian vähän. Tätä puutetta hallitus paikkaa yksityisten yritysten palveluilla, mikä vain hajottaa kokonaisuutta. Hallitus näkee ongelman ratkaisuna sen, että työttömät tekevät turhauttavia ja tuloksettomia työhakemuksia sen sijaan, että vastuullisia työvoimatoimiston työntekijöitä lisäämällä loisi edellytykset kunkin työttömän yksilölisten tarpeiden huomioonottamiseen. Ohjelma paljasti ammottavan kuilun hallituksen toimien ja aiheen kaipaamien menettelytapojen uudistamisen välillä.

Keskustan ajama maakuntauudistus on esimerkki resurssien uusjaosta, jolla lisätään massiivisesti byrokratiaa päinvastaisista väitteistä huolimatta. Maakunnallisten ja yksityisten palvelujen sekasotkujen säätely on maakunnan virkailijoiden vastuulla. Samaan aikaan kun  yksityiset yritykset keskittyvät voittojen keräämiseen, maakunnat uhraavat verovaroja järjettömien lyhytjänteisten kilpailutusten pyörittämiseen, joiden kriteerit eivät pidä. 

Kilpailutuksen voittanut järjestelmä laskee kilpailun voitettuaan tasoaan, delegoi toimintaa pätemättömille alihankkijoille ja kartuttaa voittojaan viis välittämättä alkuperäisistä lupauksistaan.

Hallintarekisteriseikkailu on eräs tämän arrogantin hallituksen hankkeista.Ylikansallisen pääoman valtaa palvelevalla lailla avataan yksi lauta Suomelle tyypillisestä yhteisvastuun yhteiskunnan veneestä, jonka aiheuttamalla vuodolla pikkuhiljaa upotetaan koko vene.

Tämä katastrofihallitus ei piittaa luonnosta. Terrafame- seikkailun seurauksena saastutetaan pohjavettä muiden tähän asti jo aiheutettujen peruuttamattomien luonnontuhojen lisäksi. Ely-keskukset eivät täytä tehtäviään. Laillisuus näyttää saavan väistyä silloin kun pääoman vallan säilyttämisestä on kyse.

Miten tämä kaikki on mahdollista? Miten on mahdollista, että kaiken tuhon keskellä kokoomuksen ja keskustan kannatus on korkealla?

Kaikki perustuu valehteluun.

Kokoomuksen jäsenet puolueen puheenjohtaja Orpon johdolla kiertävät Suomea kertomassa kuinka pääomapiirejä palveleva valinnanvapaus on itse asiassa yhtä merkittävä uudistus kuin naisten äänioikeus Suomessa! Siis demokratiaa lisännyt äänioikeuden saavuttaminen on sama kuin feodaaliherrojen vallan kasvattaminen agraarisessa Suomessa. Jokainen, joka seuraa Väinö Linnan "Täällä Pohjantähden alla" elokuvaa sunnuntaisin TV:stä voi jo havaita, että maanomistajilla oli aikamoinen valta torppareihin ja mäkitupalaisiin nähden. Nyt Orpo käyttää mielikuvaa demokratian lisäämisestä perustellakseen demokratian vähentämistä.

Hallintarekisterin suhteen Sipilä ja Orpo käyttävät suoraa hämäystä ja valehtelua.Asiassa ei ole mitään epäselvyyttä. Veroasiantuntijat, jopa eduskunnan perussuomalaiset poliisi-kansanedustajat huomaavat, että lakiehdotus edistää rikollisuutta, veronkiertoa ja korruptiota.

Pääoman valtaa ylläpitävä militarismi on hiipinyt tukemaan katastrofihallituksen toimintaa. Salassa eduskunnalta ja Suomen kansalta maamme liitettiin jo edellisen hallituksen toimesta NATO:n isäntämaasopimukseen. Sen perusteella Suomi ei pysty/kehtaa kieltäytyä Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolosta Suomessa, milloin minkäkinlaisessa harjoituksessa. Suomeen perustettu USA/NATO/EU -kybervalvontakeskus on Yhdysvaltojen katsannossa merkki sotilaallisesta läsnäolosta Suomessa.

Suomi jatkaa osallistumista klassiseen Venäjän saartamiseen kuten 1930-luvulla. Saksa/Viro/Ruotsi-yhteistyö ovat suunnattuja Venäjää vastaan. Juuri talvisodan alla Saksa ja Pohjoismaat vakuuttivat Suomelle sen kyllä pärjäävän tulevassa sodassa. Hitler oli luvannut, että Saksa ei hyökkää Ruotsin selkään jos se tulevassa sodassa auttaa Suomea.Hitler ei nähnyt esteitä myöskään sille, että Saksan aseiden lisäksi fasistinen Italia tarjoaa miehistö- ja aseapua, erityisesti lentäjiä, Suomen talvisodan alla. (ulkoministeri Cianon päiväkirjat kirjassa Lahtari, Punikki ja Teurastaja).

Suomessa pääoman valta on aina vahvistettu armeijan avulla. Porvarillisen Venäjän armeija, Suomen valkoinen armeija, keisarillisen Saksan armeija, natsi-Saksan armeija ja nyt ylikansallinen NATO-armeija pitävät huolen siitä, että kukaan ei kyseenalaista pääoman valtaa.

Miten tämä valehtelu ei paljastu kansalaisille?

Jos katsotaan ketkä käyttävät vaaleissa eniten rahaa ja vaikutusvaltaa, vastaus on kokoomus. Kuka käytti presidentinvaaleissa eniten rahaa? Kokoomus. Kuka omistaa median? Pääoman valtaa tukevat kokoomus ja keskusta. Ketkä johtavat Yle:ä? Kokoomus. Toissa vaalien alla Kehittyvien maakuntien Suomi ilmoitti pystyttävänsä rahalla Suomeen porvarihalltuksen. Sehän onnistui!

Jos rahalla mainostetan valhetta totuudeksi riittävän monta kertaa, tavallinen kasalainen ei tiedä mikä on totta. Tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuutta eikä asiantuntemusta selvittää, mikä on totta. Siitä seuraa apatia ja neuvottomuus. Ne kansalaiset, jotka kannattavat pääoman valtaa ja hyötyvät itsekin siitä, äänestävät kokoomusta, joka lupaa lisätä tämän ryhmän omaa etua. 

Tilanteemme muistuttaa aikaa sata vuotta sitten, jolloin köyhällä kansalla ei ollut äänioikeutta eikä vaikutusvaltaa. Köyhä palvelija saatettiin myydä talon mukana kuten huonekalutkin. Huolimatta nykyisin valtavasta tiedon määrästä, kansalaisilla ei ole nykyisin perustavaa määrää tietoa pystyäkseen kumoamaan pääoman vallan. Kansalaiset uskovat valinnanvapauden muuttavan heidät samanlaisiksi kuin kokoomuksen varakkaat äänestäjät. Huonekalusta rikkaaksi talolliseksi.

Ihmisen terveyspalveluiden kolme pääpilaria ovat päivystysluonteisuus, hoidon jatkuvuus sekä empaattisuus/terapeuttisuus. Kokoomuksen valinnanvapaus- valhe ei toteuta mitään näistä. Jopa yhdysvaltalainen Jeremy Sachs varoittaa suomalaisia SOTE-seikkailusta. Hänen mukaansa markkinat eivät sovellu terveyspalveluihin.

Markkinahenkisyys sulkee pois empatian.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sipilän hallitus, Orpo, ylikansallisen pääoman valta, Sote, hallintarekisteri, taksit, militarismi, salattu ulkopolitiikka