Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Aseveljet ja tunneveljet

Lauantai 11.11.2017 klo 19:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin eilen Teema-kanavalta Bernhard Schlinkin Lukija-nimisen kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Olin lukenut kirjan sen ilmestyttyä ja nyt elokuvan tarkkuus ja moniulotteisuus jälleen saivat ihailun ja ihmetyksen aikaan.

Kirjan päähenkilöt ovat nuori poika ja lukutaidoton raitiovaunun rahastaja. Heillä on lyhyt suhde nuorukaisen ollessa 15 -vuotias. Suhteen ytimessä on se, että tapaamisten aikana poika lukee klassikkoja intensiivisesti kuuntelevalle rakastetulleen. Rakastettu katoaa.

Rahastaja olisi työteliäisyytensä vuoksi saanut ylennyksen, mutta ei voinut ottaa sitä lukutaidottomana vastaan. Sen sijaan hän haki työtä Siemensiltä ja joutui keskitysleirin vartijaksi.

Opiskellessaan lakia poika joutui seuraamaan keskitysleirin vartijoiden oikeudenkäyntejä. Kauhukseen hän havaitsi entisen rakastettunsa olevan yksi syytetyistä. Tuomari kysyi toistuvasti kaikilta syytetyiltä, tiesivätkö he mitä juutalaisille tapahtuisi sen jälkeen kun vartijat lähettivät heidät eteenpäin. Tähän kysymykseen nainen joutui vastaamaan, että oli lähetettävä, koska piti saada tilaa uusille. Nainen sai elinkautisen vankeustuomion.

Samaan aikaan kun katsoin elokuvaa, mielessäni liukui kuvia marsalkka Mannerheimin rasistisella periaatteella pystytetyistä keskitysleireistä Itä-Karjalassa. Siellä kymmenet erilaiset viranhaltijat näkivät päivittäin ihmisten kuolevan nälkään, tauteihin, pahoinpitelyihin ja raskaaseen työhön. Nämä yli 20 000 siviiliä, naisia, vanhuksia ja lapsia olivat joutuneet jättämään koteihinsa vuoden vilja- ja juurikasvarastot ja lähtemään jääkylmissä karjavaunuissa kohti Petroskoita.

Ketään ei haastettu oikeuteen vastaamaan kysymykseen: tiesittekö näiden vauvojen ja vanhusten kuolevan? Mitä teitte? Monet minua myöhemmin opettaneet professorit olivat tutkineet leirien olot ja havainneet ne hygieenisesti ala-arvoisiksi ja ravinnon täysin riittämättömäksi pitääkseen vangit hengissä. Pelkästään heinäkuussa 1942 500 ihmistä kuoli ja heitettiin nimettöminä yhteishautaan.

Saksalaiset ovat tuominneet juutalaisten kansanmurhaan osallistuneita. Kukaan ei tänä päivänä uskoisi saksalaisten ryhtyvän uudestaan kaasuttamaan juutalaisia. 

Juutalaisten ohella Euroopassa suoritettiin myös serbien kansanmurha. Saksan kanssa liitossa toimiva fasistinen Kroatia laati keväällä 1941 paitsi juutalaisten mutta myös serbien kansanmurhan mahdollistavan lain. Saksalaiset, kroaatit ja natsien kanssa liittoutuneet Bosnian muslimit kokosivat voimansa serbien tuhoamiseen. Keskitysleirejä perustettiin 17, joista suurin oli Jasenovac. Lapsi-serbeille oli oma keskitysleiri Sisakissa. Kroaateilla oli erityinen serbileikkuri, nahkahihnaan ranteeseen sidottava käyrä veitsi, jonka avulla serbi-uhrin kaula voitiin kätevästi ja nopeasti katkaista.

Sodan aluksi maaliskuussa 1941 Saksa pommitti Jugoslavian, nykyisen Serbian pääkaupunkia Belgradia. Yhden päivän aikana kuoli 17.000 asukasta.

Serbit, kroaatit ja sloveenit rakensivat sodan jälkeen yhteisen Jugoslavian liittovaltion turvaamaan kaikkien etnisten ryhmien tasaveroiset oikeudet. Serbejä asui niin Kroatian, Bosnian kuin Serbian alueella. Serbit kokivat Jugoslavian olevan heidän turvansa.

Välittömästi Saksojen yhdistymisen jälkeen ja Itä- Euroopan sosialismin kaaduttua Yhdysvallat ja Saksa alkoivat suunnitella Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti.  Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtyneet natsit ja albaanit lobbasivat Yhdysvaltojen kongressia ja siirtyivät takaisin Balkanille.

Balkanin hajottamissotien alettua monelle alueen asukkaalle tuli mieleen toisen maailmansodan aika. Samat natsi-vaatteet ja sama juutalais- ja serbivastainen propaganda.

Entinen fasistinen Kroatia itsenäistyi Saksan avulla. Bosnia sai NATO-miehityksen. Serbit eivät suostuneet alistumaan USA:n ja Saksan suunnitelmaan miehittää NATO:n avulla loputkin Jugoslaviasta. USA ja monet NATO-maat kouluttivat ja tukivat Albanian puolelta tulevia KLA:n terroristeja samalla tavalla kun ne olivat tukeneet Bosnian puolella kalifaattia rakentavia muslimeja. Serbi-poliisit ja armeija pyrkivät estämään heidän tihutyönsä serbejä ja serbien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä toimivia albaaneja vastaan.

Yhdysvallat halusi pommittamalla saada Balkanin haltuunsa. Se oli uhannut koko 1998-luvun tehdä niin. Bilderberg -ryhmä oli antanut vihreää valoa jo 1996. Britannian pääministeri Tony Blair ja Yhdysvaltain presidentti Clinton sopivat vuonna 1998 asiasta.

Racakin kylässä käytyä poliisien ja KLA-terroristien välistä taistelua käytettiin provokaationa pommitusten aloittamiselle. Taistelun uhrien väitettiin olevan raa'an joukkomurhan uhreja. Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään ruumiinavaukset ja tutkimaan olivatko uhrit taistelun vai teloituksen uhreja.

Jugoslavialaiset oikeuslääkärit ja suomalaiset tutkivat ruumiit yhdessä siten, että jugoslavialaisen avatessa suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen seurasi. Loppupäätelmät olivat samat. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita, mahdollisesti yhden kohdalla laukaus oli tullut melko läheltä.

Maailman lehdistö, YK, ETYJ, Euroopan maiden hallitukset olivat jo viikkojen ajan olleet propagandan kohteena. Kaikille oli uskoteltu, että kyseessä oli raaka joukkomurha. Ranskalainen TV-toimittaja ja sanomalehtilehtimies olivat olleet paikalla koko taistelupäivän. He olivat filmanneet koko päivän tapahtumat ja olleet paikalla myös illalla. Heidän tapahtumatietonsa olivat samat kuin Jugoslavialaisilla.TV-filmi ja lehtiartikkelit vahvistivat asian.

Suomalaisten oikeuslääkäreiden lausunto oli avainasemassa. Suomen ulkoministeriö oli asettanut oikeuslääkäriryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta päätellä mitään kuolinsyystä tai tapahtumista, jotka johtavat kuolemaan. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät oikeuslääkäriryhmän raportin julkistamisen ja kielsivät lääkäreitä allekirjoittamasta yhdessä jugoslavialaisten kanssa lausuntoa, jossa he olivat yksimielisiä.

Helena Ranta piti tiedotustilaisuuden, jossa hän johti tiedotusvälineitä harhaan. Sen sijaan, että hän olisi sanonut mitä lääkärit olivat löytäneet, hän alkoi kutsua tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan" "koska siinä kuoli niin monta henkilöa".

Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota käytettiin juutalaisiin kohdistuneesta holokaustista, koska mitään vastaavaa ei ollut aikaisemmin tapahtunut ja tapahtuma haluttiin nimetä. Nyt siis Helena Ranta kutsui poliisien ja terroristien välistä taistelua "rikokseksi ihmisyyttä vastaan". 

Lopullisessa tiedotustilaisuudessa Helena Ranta käytti Saksan ulkoministerön opettamia lauseita. Hän ei kertonut sitä, minkä hänen työtoverinsa, oikeuslääkärit olivat tieteellisesti todenneet tapahtuneeksi.

Amerikkalaiset lehdet ja presidentti Clinton käyttivät Helena Rannan mahdolliseksi tekemiä näkökohtia perusteena pommitusten aloittamiselle. Oikeuslääkärit, tiedemiehet joutuivat vaikenemaan. Vasta kaksi vuotta pommitusten jälkeen he julkaisivat tutkimustulokset tieteellisessä lehdessä, mutta Suomen maine luotettavana tieteellisesti ja objektiivisesti tutkimustuloksiaan kansainväliseen käyttöön antavana maana oli tuhoutunut. Vika ei ollut lääkäreiden vaan poliittiselle painostukselle alistuneen Helena Rannan.

Saksa siis pommitti, nyt yhdessä muiden NATO-maiden kanssa, toisen maailmansodan natsi-holokaustin uhreja jälleen. Kukaan ei voisi kuvitella Saksan pommittavan Tel Avivia. Jugoslaviasta jäljelle jäänyt Serbia pommitettiin maan tasalle. Köyhdytetyt uraanipommit, ohjukset tuhosivat yötä päivää Tonavan yli vieviä rautatie- ja maantiesiltoja, petrokemian laitoksia autotehtaita, satoja kouluja, TV-aseman, sairaaloita. Koskaan ei ole aikaansaatu vastaavaa ekokatasrofia. Myrkyt valuivat myös Tonavaan.

Bosnian sodan aikana Saksan ulkoministeri Kinkel sanoi "Serbit on saatava polvilleen". Propagandan halukkaasti uskonut Joschka Fischer vuorostaan totesi 1999, ettei ole kuullut mitään niin hirveätä kuin mitä Racakissa tapahtui. Hän lietsoi pommitusintoa. Saksa pommitti vastoin omaa perustuslakiaan.

Suomi otti mallia keskitysleireihinsä Saksasta. Valkoinen Suomi oli rakentanut keskitysleirit jo sisällissodan aikana ja tuomitsi tuolloin punaisia valkoisten pidättäminä, valkoisten syyttäminä, valkoisten tuomitsemina porvarillisen tynkäeduskunnan säätämillä laeilla.

Vielä viime viikkoina olen kuullut kaupungihallitusten evänneen punaisten hautamuistomerkkeihin vainajien nimien kaivertamisen. Toisaalla kirkko on estänyt samoin satojen punaisten vainajien nimen kirjoittamisen hautamuistomerkkeihin. 

Mistä tämä tunneköyhyys on peräisin? Samalla tavoin kun Siemens tuskin joutui paljoakaan kärsimään keskitysleirien pidostaan ei myöskään Mannerheim joutunut vastuuseen omista sotarikoksistaan tai vankileirin sadistiset vartijat kuolevista vangeistaan. Hyytävintä on se, että ruotsinkieliset suomalaiset ovat äänestäneet Mannerheimin toiseksi arvostetuimmaksi ruotsinsuomalaiseksi Tove Janssonin jälkeen. Samoin se, että rankaisemattomuuden periaatetta nauttivaan NATOon liittyminen on saanut ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaan kannatuksen.

Mistä tämä suomalaisten ja saksalaisten tunneköyhyys on peräisin? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Clinton, Suomi, Saksa, keskitysleirit, tunneköyhyys, juutalaiset, serbit, kreikkalaiset

EU, Espanja, Kreikka ja militarismi

Maanantai 23.10.2017 klo 12:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen mielenkiinnolla seurannut EU:n kehitystä oikeisto-militarismin suuntaan. Liittoutumattoman, sosialistisen Jugoslavian suunnitelmallinen aseellinen tuhoaminen oli vain alkupala  USA:n ja Saksan ahneessa Balkanin infrastruktuurin haltuunotossa vuoteen 1999 mennessä. Nato-miehitys Bosniaan ja USA:n sotilastukikohdan rakentaminen Serbian alueelle Kosovon maakuntaan NATO-miehityksen aikana olivat vain sotilaallinen saavutus, johon tähdättiin. Vakuutuslaitokset, pankit, yritykset ja media tulivat haltuunotetuiksi vähitellen.

Ahneuden johdettua myös Euroopan pankkikriisiin, erityisesti Saksa alkoi EU:n euroryhmässä organisoida omien ja Ranskan pankkien triljoona-velkoja äärimmäisellä vallankäytöllä, joka kohdistettiin Kreikkaan ja muihin pieniin EU-maihin.

Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja IMF miehttivät Kreikan valtionhallinnon omilla  virkamiehillään. "Troika" lopetti Kreikan valtion TV-kanavan, jolloin vain kaupalliset kanavat jäivät jäljelle. Ne vuorostaan uutisoivat "troikan" vallankäyttöön perustuvia ja Kreikan raha-eliittiä palvelevia uutisia. Vuoden 2015 valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on nauhoittamiensa keskustelujen pohjalta julkaisemassaan kirjassa Adults in the Room; my battle with the European deep establishmet, kuvannut EU:n hyytäviä vallankäytön mekanismeja.

Propagandalla on vallankäytössä keskeinen osuus. Komission virkamiehet lähettivät tiedotusvälineille jo euroryhmän kokouksen aikana haluamansa tulkinnan kokouksen kulusta. Kun tiedotusvälineiden edustajat haastattelivat Varoufakista kokouksen jälkeen, oli heillä jo valmis tulkinta asioiden "oikeasta" laidasta.

Huolimatta Kreikan kansan vaaleissa ilmaisemasta tahdosta pääministeri Tsipras pakotettiin/kiristettiin alistumaan "troikan" tahtoon, mitä äänestyksessä oli vastustettu.

Kreikassa vallitsi sotilasdiktatuuri 1967 - 1974. Kuninkaan kotiaresti, pääministerin vangitseminen, 3000 kommunistin vangitseminen ja ulkonaliikkumiskiellot olivat vain eräitä  oikeistodiktatuurin piirteitä. 

Kreikan oikeistoa tukeva eliitti tallettaa rahansa Sveitsissä, ei maksa veroja ja käyttää median avulla valtaa synnyttäen myös äärioikeistolle toimintamahdollisuuden, mikä ilmenee fyysisenä väkivaltana. Sotilaallisen vallan paine ja katujen väkivalta luo Kreikkaan demokratiaa uhkaavan ilmapiirin. EU tukee toimintatavoillaan kehitystä, jossa totuudella ei ole merkitystä.

Viime päivinä olemme seuranneet vastaavaa entisen sotilasdiktatuurin Espanjan kehityksessä. 

Sisällissota, jossa laillinen tasavaltalaisarmeija hävisi kenraali Francon äärioikeistolaiselle falangistiarmeijalle, päättyi Francon julmaan sotilasdiktatuuriin. Franco liittoutui ideologisesti Hitlerin kanssa ja sai tältä sivustatukea.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat perusti kolme sotilastukikohtaa Espanjaan.

Diktatuuri päättyi vasta Francon kuolemaan 1975. Espanjassa on runsaasti väestöä, joka hyötyi taloudellisesti diktatuurin ajasta ja suhtautuu siihen myönteisesti – tai ei ainakaan halua, että sotilasdiktatuurin aikaisia rikoksia kaivettaisiin esiin ja tutkittaisiin. 

Catalonia oli poikkeuksellisen sorron alla. Catalonian kieli oli kielletty ja demokratia-aktivistit olivat vainottuja tai vankiloissa. Siten Catalonian väestössä suhtautuminen itsemääräämisoikeuteen on varsin ymmärrettävää.

Espanjan pääministeri Mario Rajoy'n puolue PP on Francon falangistipuolueen jatke. Osa ministereistä on kuulunut falangistipuolueen järjestöihin. Hallituksen suhtautuminen Catalonian itsenäistymispyrkimyksiin on näin ollen loogista. Sotilasvallan mekanismien sisäistäminen tekee mahdolliseksi sotilaallisen vallan käytön kansan kurissapitämisessä.

Rajoyn toimet Catalonialaisten kurissapitämiseksi muistuttavat EU:n toimia kreikkalaisten kurissapitämiseksi. Rajoy on ilmoittanut vaihtavansa Catalonian virkamiehet Espanjan hallituksen virkamiehiin, sulkevansa Catalonian televisiokanavan ja ehkä vangitsevansa autonomisen hallinnon johtomiehet. EU puolestaan kiristi kesällä 2015 Kreikan hallitusta erottamaan suoraselkäisen valtiovarainministeri Varoufakiksen. Käskyjä tulimyös USA:n hallitsemasta IMF:stä ja jopa kulisseissa suurpääomaa edustavalta George Sorokselta.

Larry Summers oli kysynyt Varoufakikselta, haluaako tämä kuulua sisäpiiriin vai toimia  ulkopuolella. Varoufakis määritteli itsensä ulkopuoliseksi.

Kreikan ja Espanjan tapahtumat osoittavat, että ylikansallista pääomaa palvelevat politrukit, EU:n ja USA:n sisäpiiriläiset, määrittävät sen, millä menetelmillä pääoman valtaa laajennetaan. Aseellisesti, propagandalla ja taloudellisesti kuten Jugoslaviassa. Tai sitten hallinnollisella ja taloudellisella vallankaappauksella propagandalla ryyditettynä kuten Kreikassa. Tai sitten annetaan vain jäsenvaltion hoitaa itse asiansa lainaten menetelmä- paletin sen käyttöön kuten Espanjassa.

Propagandan valta on ratkaiseva. Kun nyt tänään odotamme Bosnian serbikenraali Ratko Mladicin tuomiota Haagin NATO:n rahoittamasta tribunaalista, voimme vain todeta, että USA:n ja NATO/EU:n valta on tällä hetkellä massiivinen. Jokaisen tuntevan ja demokratiaa arvostavan kansalaisen on opittava kiistämään se – muussa tapauksessa militarismin vahvistumisen myötä demokratiasta ei ole enää mitään jäljellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sotilasdiktatuuri, Kreikka, Espanja, EU, militarismi

Onko Euroopan demokratia Saksan johdolla jo tuhottu?

Sunnuntai 27.8.2017 klo 10:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin vastailmestyneen Yanis Varoufakisin trillerin Adults in the Room; my battle with Europe's deep establishment. Mitään niin tyhjentävää kokoaisesitystä Euroopan demokratian katastrofaalisesta tilasta en ole lukenut.

Varoufakiksen luova, älykäs kirjoittajan ote tekee kokonaisuudesta näytelmän, jonka päänäyttelijöitä ovat monet Euroopan vaikuttajat kuten liittokansleri Angela Merkel, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble, Euroopan keskuspankinjohtaja Mario Draghi, IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sekä Euroryhmän johtaja Jeroen Dijsselbloem.

Varoufakis kuvaa pankkikriisin uhrit ja konnat. Kreikka ajautui konkurssiin 2010. Saksan ja Ranskan keskeiset suuret pankit olivat ajautuneet vaikeuksiin, saksalaiset pankit Yhdysvaltojen lainamarkkinoilla ja Ranskalaiset lainoittaessaan Portugalia, Espanjaa, Italiaa ja Kreikkaa. 

Otsikolla "It was the (French and German) banks, stupid! Varoufakis kuvaa yksityiskohtaisesti miten tämä pankkien 1,76 triljoonan euron ongelma hoidettiin keräämättä pelastuspakettia saksalaisilta ja ranskalaisilta veronmaksajilta muuta kuin osittain. Merkel ei sen enempää kuin presidentti Sarkozykaan uskaltaneet pyytää parlamenteiltaan tuota summaa. Sen sijaan ryhdyttiin keräämään "lainoja" Kreikalle, konkurssiin menneelle valtiolle, samalla kun Kreikan hallituksen virastot miehitettiin "troikan" eli EU:n IMF:n ja keskuspankin virkamiehillä.

Keksittiin kahdenväliset lainaohjelmat. Siten lainat eivät tulisi EU:lta vaan Saksalta Kreikalle, Irlannilta Kreikalle, Suomelta Kreikalle jne. Tietämättöminä siitä, että nämä maat maksoivat itse asiassa Saksan ja Ranskan pankkien virheistä, ne luulivat tukevansa rinta rinnan vaikeuksissa olevia kreikkalaisia.

Siinä samassa kun nämä kahdenväliset "lainat" saapuivat Kreikan valtiovarainministeriöön, alkoi "Operation offload" eli raha siirrettiin välittömästi Saksan ja Ranskan pankkeihin. Jo joulukuuhun 2012 mennessä pankkien vakavaraisuus oli palautettu.

Tällä näytelmällä oli kauaskantoiset seuraukset Kreikalle. Maa oli taloudellisesti ja myös poliittisesti miehitetty. Saksa vaati kuri- ja leikkauspolitiikkaa, joka aiheutti vuodesta toiseen syvenevän kansantuotteen laskun samalla kun velka ja velkojen korot nousivat rakettimaisesti. 

Miehityksen keskeinen piirre oli poliittinen. Köyhät kyykkyyn mentaliteetti, mikä kärjistyi Syriza-puolueen noustua valtaan ja Varoufakiksen aloittaessa puolen vuoden valtiovarainministeri-pestinsä. Mitä älykkäämmin, luovemmin ja tieteellisimmin perustein Varoufakis osoitti EU:n euroryhmän ja Saksan valtiovarainministeri Schäublen virheellisen politiikan seuraukset sitä aggressiivisemmin euroryhmä suhtautui häneen. 

Troika liittoutui veroja välttelevän Kreikan eliitin ja äärioikeiston kanssa. Valtion TV- kanava vaadittiin lopetettavaksi ja vain oligarkkien rahoittamat TV-kanavat saivat toimia. Nämä luonnollisesti tarjosivat vain euroryhmän välittämää viestiä. Tästä huolimatta Kreikan kansa äänesti troikan vaatimuksiin alistumista vastaan kesällä 2015. Talvella samana vuonna Varoufakis oli valittu parlamenttiin 150.000 äänellä, mikä on korkein äänimäärä Kreikan historiassa.

Troikan virkamiehet olivat vallanneet myös valtiovarainministeriön. Vaikka Varoufakis oli ministeri, hänellä ei ollut valtaa ministeriönsä alaiseen verovirastoon. Kreikan liikevaihtoveroa piti korotta järjettömiä, kilpailuykyä haavoittavia, määriä. 

Syrizan hallitus peloteltiin jo puolessa vuodessa alistumaan ja pääministeri Tsipras valitsi Varoufakiksen ajaman velkojen järjestelyn, oikeudenmukaisuuden ja moraalisen vastuun sijaan alistumisen troikan tahtoon ja loputtomaan lainanäytelmään. Kuvaavaa on se, että EU ja IMF ja Euroopan keskuspankki soveltavat Varoufakiksen suosittelemia menettelyjä Ukrainassa!

Kirja on trilleri. Euroryhmän kokouksissa  Suomen edustaja näyttäytyy  Itä-Euroopan maiden kanssa Schäublen tahdottomana epäitsenäisenä taustalaulajana. Pelkästään tuon ryhmän kokousten kuvaukset muodostaisivat näytelmän käsikirjoiuksen.

Oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa kannattavalle kansalaiselle euroryhmän, Schäublen ja Merkelin toiminta vaikuttaa rikolliselta. Mutta se antaa ajattelemisen aihetta myös laajemmin minkälaista Saksa-johtoinen politiikka Euroopassa on.

Kreikan kohdalla maan valloittamiseen riitti taloudellinen pakkovalta. Heinäkuun 2015 kriisissä osa Kreikan hallituksen jäsenistä pelkäsi jo sotilaallista vallankaappausta viime vuosisadan alun ja vuoden 1967 malliin. Köyhät ja taloudellisen tuottavuuden työllään rakentavat kansalaiset ajettiin alistumaan. Kun hallituskin alistui, ei kestänyt kauaakaan kun vanha oligarkkien valta oli troikan avulla palautettu. George Soroskin yhtyi Varoufakiksen erottamista vaativien kuoroon.

Varoufakiksen kuvaus Kreikasta saa ajattelemaan, millä tavalla Kreikan kohtalo eroaa Jugoslavian tai Ukrainan kohtalosta. Saksa on ollut Yhdysvaltojen rinnalla keskeinen toimija kaikissa kolmessa vallankaappauksesa.

Miksi Jugoslavian haltuunotossa käytettiin aseita, samoin Ukrainassa? Jugoslavian holokaustin kokenut serbienemmistö oli hakenut turvaa liittovaltiosta. Pahaksi onneksi johtajat olivat kommunisteja. Heidät oli helppo demonisoida ja saada heidän työläisneuvostonsa näyttämään vähemmän merkittäviltä kuin aseisiin turvautuva liberaalidemokratia, mitä Saksa ja Yhdysvallat propagoivat. Eittämättä tulee mieleen, että taustalla on rasistinen asenne, jonka perusteella katsotaan Balkanin asukkaiden olevan vähemmän kehittyneitä koska uskovat taloudeliseen demokratiaan työläisneuvostojen kautta.

Varoufakiksen kirja avaa melko pessimistisen kuvan Euroopan demokratiasta. Suuryritysten kartellina alkanut EU ei ehkä koskaan ole pitänytkään demokratiaa tärkeänä. Demokratia on ollut ehkä viikunanlehti peittämään taloudellista valtaa, joka kehittyy väkivaltaiseksi ja dialogin tuhoavaksi muuttuakseen sitten aselliseksi väkivallaksi, jossa demokratian perään ei enää kysellä.

Fasististen liikkeiden nousu Kreikassa, Saksan tuki neo-natseille Kroatiassa ja Ukrainassa tienä taloudelliseen ja sotilaalliseen valtaan Euroopassa Yhdysvaltojen tuella herättää pahoja muistoja oman sukupolveni lapsuuden ajoilta. Kuuluuko Suomi jälleen Saksan vasalleihin ja kuinka totaalisesti poliittinen johtomme on siihen alistumassa jää nähtäväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksan vallankäyttö EUssa, Adults in the room, Varoufakis, Merkel, Schäuble, Draghi, Lagarde, Kreikka, Saksan ja Ranskan pankit

USA ja terrorismi

Sunnuntai 28.6.2015 klo 10:34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen ja Saksan NATO-liittolaisineen ei tarvinnut pommittaa Kreikkaa. Taloudellinen terrorismi riitti. Sosialistista Jugoslaviaa ei koettu "omaksi", sen taloudelliseen haltuunottoon käytettiin sumeilematta uraanipommeja.

Olemme eläneet juuri aseellisen terrorismin aallon Ranskassa, Tunisiassa ja Kuwaitissa. Jokaisen iskun juuret löytyvät Yhdysvalloista.

Yhdysvallat synnytti 1980-luvulla Al-Qaidan Afganistanissa, koska sen avulla USA pystyi vahingoittaaan Venäjä/Neuvostoliittoa. USA tuki jihadisteja 1990-luvun Bosniassa. Kun siellä dekapitoitiin (leikattiin päät irti) serbisiviileitä ja -sotilaita, läntinen media vaikeni. USA tuki koko läntisen median avulla tsetseenikapinallisia, joiden terroritekoja jatkuvasti vähätellään - kohdistuvathan ne venäläisiin siviileihin.

Bosniassa taistelleet USA:n tukemat afganistanilaiset ja Lähi-Idän jihadistit suorittivat myöhemmin Lontoon, Madridin ja New Yorkin terrori-iskut.

USA pommitti kansainvälisiä lakeja rikkoen Afganistania 2001 synnyttäen sodan, jonka seurausvaikutuksena Afganistan on entistä haavoittuvampi. Huumekauppa on moninkertaistunut ja väkivallan uhka pahempi kuin koskaan. Lojaliteetista maailmanvaltaa kohtaan USA:n NATO-liittolaiset ovat osallistuneet, Suomi mukaan luettuna, maan miehitykseen ja ristiriitojen jäädyttämiseen sen sisällä.

USA:n, Tanskan, Ison-Britannian myös kansainvälisten lakien mukaan rikollinen sota Irakia vastaan tappoi miljoona ihmistä ja sitä edeltänyt taloussaarto surmasi suuren määrän lapsia hoidon puutteeseen. Irakissa ei sodan alkaessa ollut terroristeja, nyt pitkän tuhoisan sodan jälkeen he levittäytyvät koko maailmaan.

Levottomuuksien laajettua myös Syyriaan USA lojaaleine liittolaisineen on jatkanut laillista hallitusta vastaan taistelevien jihadistien tukemista piittaamatta kaupunkien tuhosta, ihmisuhreista ja pakolaistulvasta Välimeren yli.

Ennen sotaa Syyria oli tarjonnut turvapaikan 1,5 miljoonalle USA:n Irakin sodan pakolaiselle sekä 0,5 miljoonalle palestiinalaiselle. Syyrian parlamentissa on sosialisteja ja kommunisteja. Näiden tuhoaminen on ollut USA:n tavoitteena ennenkuin se kääntyi itse demokratian tuhoamiseen, luultuaan kommunistien ja sosialistien tulleen jo tapetuiksi.

Irakin, Syyrian ja Libyan valtioiden tuhoamisen USA katsoo heikentävän Venäjää. EU:hun kohdistuva terrorismi- ja pakolaisvyöry heikentää Eurooppaa suhteessa USA:han. Yhteisesti Venäjää vastaan kohotettu syyttävä sormi kohdistaa huomion toisaalle, jonka seurauksena Eurooppa ei huomaa olevansa USA:n hyväksikäyttämä.

USA:n ja sen EU-liittolaisten yllätykseksi yhteisvastuuta kannattavat ja pankkien ylivaltaa vastustavat kansalaiset ja liikkeet eivät olekaan kadonneet "länsimaista". Syrizan voitto vaaleissa oli hälytysmerkki. USA:n ja NATO-EU:n johtama Euroopan oikeistolainen valtiovarainministerien kokous päätti, että Kreikan kansa ei saa osallistua itseään koskevien päätösten käsittelyyn.

Kreikalle on todellisten päätöksentekijöiden, Yhdysvaltojen rikkaimman yhden prosentin toimesta osoitettava, että tuho tulee, ei välttämättä pommeista, jotka kreikkalaiset hyvin toisesta maailmansodasta muistavat, vaan rahan loppumisesta. Yhdysvaltalaiset, ranskalaiset ja saksalaiset pankit on jo pelastettu näennäisesti Kreikalle, mutta tosiasiallisesti pankeille suoraan siirrettyjen varojen avulla. Nyt itse kreikkalaisilla ja heidän demokratiallaan ei ole merkitystä. 

EU on liittynyt USA:n ideologiseksi liittolaiseksi. Tuo maailmankuva ei kaihda terrorismin tukemista, valheellista propagandaa eikä militarismia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreikka, aseellinen terrorismi, taloudellinen terrorismi, terroristinen propaganda, USA,

Ukrainan tulevaisuus?

Sunnuntai 23.3.2014 klo 15:02 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU ja Yhdysvallat ovat nostaneet Ukrainassa, väkivallan avulla, valtaan laittoman hallituksen. Sen avulla USA pyrkii laajentamaan omaa geopoliittista sotilaallista valtaansa. Ukrainan kansalaisista 70% vastustaa NATO:oon liittymistä.Kansalta ei kuitenkaan tulla kysymään sen mielipidettä. Yhdysvallat on perinteisesti saavuttanut tavoitteensa joko avoimella sodalla (Jugoslavia) tai yhdistelemällä sotilas- ja palkkasoturiarmeijoita (Irak, Afganistan, Somalia,Jemen,Libya, Pakistan). Onko yksityisarmeijan nimi Blackwater tai Jsack ei ole tärkeätä. Pääasia on salainen toiminta. Pääongelma on se, että näitä armeijoita ei valvo kukaan. Ne eivät ole tilivelvollisia kenellekään.

Yhdysvallat tulee viemään aseita Ukrainaan. Se tulee käyttämään palkkasotureitaan paitsi sotilastehtäviin, myös kouluttamaan äärioikeistolaisia Maidanillakin nähtyjä "kodinturvajoukoja". 

EU:n ja nimenomaan Saksan intressit ovat ensisijaisesti taloudelliset. EU:n Ukrainan kanssa solmima sopimus IMF-vetoisesta talouden tasapainotusohjelmasta tulee hyödyttämään saksalaisia pankkeja, kuten Kreikassa. Koko EU:n ideologian pohja on mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn saaminen sijoittajille ja suuryrityksille. Kansalaisten todelliset oikeudet eivät kiinnosta nykyistä valtaeliittiä. Siksi EU-vaalit ovat äärimmäisen tärkeät suunnan kääntämiseksi pois USA- vetoisesta sota- ja pakotepolitiikasta.

EU-maiden enemmistö kuuluu NATO:oon.Lisäksi Yhdysvalloilla on omia joukkoja Euroopassa. Siksi EU myötäilee Yhdysvaltojen sotapolitiikkaa. Monet tuoreet EU-maat kuten Viro, Liettua tai Latvia eivät ole käsitelleet fasistista menneisyyttään. Sen sijaan ne samaistuvat Yhdysvaltojen intresseihin, esimerkkinä NATO-jäsenyys ja Yhdysvaltojen salaiset vankilat. Ukrainan tapahtumien ja USA:n suorittaman menestyksekkään hallituksenvaihdoksen innostamana virolaiset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä värväämään Venäjä-vastaisia "kodinturvajoukkoja". Fasistiset joukot osallistuivat Virossa toisen maailmansodan aikana muualta Euroopasta tuotujen juutalaisten ja kommunistien teloituksiin virolaisten juutalaisten lisäksi. Toiminnan seurauksena Viro julistettiin juutalaisista vapaaksi maaksi.

Ukrainan kansa tulee IMF-politiikan seurauksena köyhtymään ja entisestään kurjistumaan. Kurjuuden lisääntyminen lisää etnisten ja uskonnollisten ryhmien välisiä jännitteitä ja luo edellytykset fasismin voimistumiselle.

Yhdysvaltojen toimet Jugoslaviassa, Irakissa, Afganistanissa, kaikkialla mihin USA on vaikutusvaltaansa suunnannut tulos on sama. Jugoslaviassa fasistissävyinen katolinen Kroatia ajoi maasta erityisesti Krajinan alueelta 250 000 ortodoksista serbiä yksityisen yhdysvaltalaisen eläkkeellä olevien kenraalien konsulttifirman avustessa Gotovinaa "Operation Stormissa". Yhdysvaltojen johtajat kiittelivät Tudjimania hyvästä työstä, tosin ei julkisesti.

Toisen maailmansodan aikana kroaatit murhasivat Jasenovacin keskitysleirissä 700 000 serbiä, käyttäen kaulan katkaisuun erityistä serbileikkuria. Keskityisleirien johtajina oli usein katolisia pappeja. Koska kroatialaiset sen enempää kuin saksalaiset tai katolinen kirkkokaan eivät ole käsitelleet riittävästi fasistista menneisyyttään, vaino toistuu. Eivät saksalaiset ole tietääkseni pyytäneet serbeiltä anteeksi toisen maailmansodan aikaisia julmuuksiaan, kuten he ovat joutuneet pyytämään anteeksi juutalaisilta ja jopa romaneilta

Yhdysvallat yhdistää sopivaksi katsomiaan ryhmiä valtapolitiikkansa välineiksi. Fasistit, fanaattiset muslimit sekä muut terroristiset ryhmät ovat käyttökelpoisia. Toisaalta yhteistyökumppaneiksi sopivat sellaiset yksilöt, jotka ovat ostettavissa taloudellisen hyödyn saamiseksi itselleen. He ovat valmiit pettämään maansa Yhdysvaltojen parhaaksi.

Yhdysvallat sai sodan ja salaisten operaatioiden avulla Kosovosta itselleen laajan Bondsteel- sotilastukikohdan. Ukrainaan tuleva tukikohta on varmaankin Bondsteel II. Ukrainan nykyinen "pääministeri" Yatsenjuk on täysin riippuvainen siitä mitä Yhdysvallat sanoo tai tekee. Kun kosovolaisilta kysytään voisivatko he tehdä jotakin mitä Yhdysvallat ei hyväksy, vastaus on kielteinen; eivät voisi. Pristinassa on lojaliteetin ja kiitollisuuden merkiksi pystytetty suurikokoinen presidentti Clintonin patsas. Arvioisin, että Kiovaan pystytetään presidentti Obaman patsas, ehkä Victoria Nuland ja John Mc Cain ikuistettuina patsaan juurelle.

Venäjä ei ole tehnyt mitään joka uhkaisi Yhdysvaltoja sotilaspoliittisesti. Venäjä on ainoastaan pyrkinyt takaamaan oman turvallisuutensa rajoillaan. Yhdysvallat ja EU haluavat tietoisesti vahingoittaa Venäjää. Valtava propagandakoneisto on valjastettu mustamaalaamaan sitä. Venäjä olisi voinut auttaa Ukrainaa selviämään taloudellisesta katastrofista lievemmin vaurioin. 2 miljoonaa ukrainalaista käy työssä Venäjällä lähettäen varoja perheelleen ja sukulaisilleen. Ukraina on venäläisten veljeskansa, jolla on paljon yhteisiä intressejä. Yhdysvalloilla ja Ukrainalla ei ole Venäjän kaltaisia kielellisiä, kulttuurisia tai taloudellisia siteitä. Yhdysvallat toimii kuin norsu posliinikaupassa tuhoten omien sotilaallisten intressiensä toteuttamiseksi kaiken. Hintana Ukrainan tulevaisuus.

Kroatia ei ole hyötynyt Yhdysvaltojen ja erityisesti Saksan kanssa yhteistyössä suorittamistaan sodista omaa maataan Jugoslaviaa vastaan,nykyisestä EU- jäsenyydestään huolimatta. Sen velkataakka on moninkertainen Jugoslavian aikaan verrattuna. Sen, kroaatti-Titon avulla haltuunsa saaman, kauniin rannikon hotellit omistavat saksalaiset. Fasistiset asenteet ovat moninkertaistuneet ja köyhyys lisääntynyt. Ukrainan tulee käymään vielä Kroatiaakin huonommin, Ukrainan kansaa ei enää puolusta kukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kosovo, Bondsteel II, "Kreikka-kurjuus Ukrainassa", Fasismin nousu, USA:n yksityiset armeijat, Saksan pankkien voitot,

Wall Street ja Kreikka

Lauantai 8.10.2011 klo 9:43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen kongressin jäsenet ja presidentti Obama vaativat Eurooppaa panemaan taloutensa kuriin. Mikäli on Aljazeeraa uskominen, Wall Street ja Yhdysvaltojen kongressi ovat itse syyllisiä.

Goldman ja Sachs pankki lainasi Kreikalle, ilmeiseti myös Italialle, Espanjalle ja Portugalille sopien, että ainakin Kreikka poistaa lainat taseistaan. Kongressi antoi vapaat kädet pankin toiminnalle vain kolmen kongressin jäsenen äänestäessä vastaan."Emmehän me voi kontrolloida taitavia pankkimiehiä!"

Talouskriisiin syyllisiä ovat johdannaiskauppaa käyvät pankit ja pelaajat sekä poliitikot, jotka eivät takaa valvontaa pankkisekstorille. Pelaajina tässä tapauksessa myös, EU:n sääntöjä rikkovat,ongelmamaiden valtionvaroja hoitavat poliitikot eli Kreikan kyseessä ollen, edellisen hallituksen ministerit ja virkamiehet.

Yhdysvaltojen pankkisektori ei ole vieläkään valvonnassa. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vasta vuonna 2012. Euroopan ongelmat ovat erilaisia rakenteesta johtuen.

George Soros tarkastelee ongelmaa New York Review of Booksissa pitäen parhaana vaihtoehtona Kreikan "hallittua" velkajärjestelyä.

Olisi mielenkiintoista tietää minkälaista Eurooppa-politiikka olisi jos Europarlamentti olisi nykyistä demokraattisempien voimien hallussa. Nykyinen konservatiivinen parlamentti pitänee pääoman etua edelleen suuremmassa arvossa kuin kansalaisten etua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Goldman Sachs, taseesta piilotetut lainat, Kreikka