Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Natsismi leviää Euroopassa ja voi hyvin

Lauantai 28.9.2019 klo 12:19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Natsismi on levinnyt uudelleen Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. 

En nyt tarkoita helposti osoitettavia natsihenkisiä puolueita tai ryhmiä vaan valtiollista natsismia.

Euroopassa Saksan rooli on keskeinen. Heti yhdistymisensä jälkeen Saksa ryhtyi hankkimaan elintilaa lännestä. Se tunnusti Kroatian itsenäisyyden Jugoslavian liittovaltiosta tilanteessa, jossa Kroatialla ei ollut mitään itsenäisen valtion tunnusmerkkejä ja joka oli säätänyt ensimmäisten monipuoluevaaliensa jälkeen rasistisen perustuslain. Siinä serbiväestö muuttui toisen luokan kansalaisiksi.

Samaan aikaan EU:ta muovattiin Saksan johdolla yhteisöksi, joka ei perussopimustensa perusteella voinut toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sen tuli pysyä sopimuspohjaisena kapitalismina. Ei oikeusvaltiona.

Saksa ja Itävalta yhdessä Yhdysvaltojen kanssa aseisti kroaatteja taistelussa liittovaltiota puolustavia serbienemmistöisiä väestöryhmiä vastaan. 

Presidentti Clinton paitsi aseisti sekä kroaatteja että muslimi-jihadisteja, sopi myös näiden liittoutumisesta serbejä vastaan.

Saksan ja Yhdysvaltojen intressit yhdistyivät tässä elintilan laajentamisprojektissa. 

Projekti tuli markkinoida Euroopan ja Yhdysvaltojen väestölle. Göbbelsin virkaa tuli hoitamaan Yhdysvalloissa toimiva, kroaatti- ja albaanidiasporan rahoittama Ruder-Finn markkinointitoimisto.

Katolinen kirkko oli auttanut serbejä keskitysleireihin koonneita kroaatti-, saksalais- ja albaaninatseja siirtymään toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Ruder-Finn piti loistavimpana keksintönään amerikanjuutalaisten saamista kalifaattia rakentavien muslimien puolelle serbejä vstaan. "Amerikanjuutalaiset muslimien puolesta" toimi sloganina. Siten toisen maailmansodan holokaustin uhrit juutalaiset ryhtyivät toimimaan toista holokaustin uhriryhmää serbejä vastaan.

Koko Yhdysvaltojen ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen aikana serbit olivat massiivisen propagandan kohteina.

"Ryhmä luokitellaan koostuvaksi esimerkiksi inhimillisestä jätteestä – leiman kelpoisuus koetellaan ja vahvistetaan julkisissa kuulemisissa tai tribunaaleissa, joita johtavat asiantuntijat, jotka osaavat tehdä loukkaavia julkilausumia; myytintekijät kutovat "legendoja" selittämään sitä, miksi paha osapuoli on sellainen kuin on; nämä legendat lähetetään eteenpäin – ontologisina totuuksina ja ne vastaanottaa kuulijakunta, joka ei ollut läsnä alkuvaiheessa eikä kykene pääsemään perille pahuuden tekaistusta luonteesta; lopulta myytin totuus tunnistetaan uudelleen sen rituaalisessa dramatisoinnissa aseellisissa välikohtauksissa, kotimaisissa ja ulkomaisissa, pahan kohteen kanssa". Amerikkalainen James Aho kiteytti asian vuonna 1944 kirjassaan "This thing of Darkness".

Näin jopa "sotarikokset" ja "rikokset ihmisyyttä vastaan" saadaan eloon, tehdään todellisuudeksi ja vahvistetaan.

Aho toteaa myös:"On yksi asia parjata muita; toinen asia on "kiinnittää" näitä leimoja. Jotta leimat kiinnittyisivät tarkoitettuun osapuoleen, ne on kelpuutettava. Yksi tällainen keino on julkinen häväistysseremonia. Se on muodollinen kuuleminen, oikeudenkäynti, inkvisitio tai tribunaali.." ICTY:n "helvetin tribunaalin"  – sen virallisten kuulemisten, tutkijoiden ja asiantuntijapaneeleiden, syyttäjien – tavoitteena ei ollut oikeus, vaan halu kiinnittää "etnisten puhdistajien", "sotarikollisten ja joukkomurhaajien" leimat Serbian kansaan.

Jugoslavian kansoja edustavat serbit puolustivat kansainvälisiä lakeja ja itsenäisten valtioiden koskemattomuutta. NATO-maat sen sijaan rikkovat kymmeniä kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.

Jugoslavian, Puolan ja Neuvostoliiton hajottamisten jälkeiset 20 vuotta ovat osoittaneet natsismin voiman. Kaikissa Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten NATO-liittolaisten toimissa kaava on ollut sama.

Tuhottavan tai haltuunotettavan maan johtajat ja häntä tukevat ryhmät on demonisoitu. Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat käyttäneet jihadisti-palkkasotureita ja muslimiveljeskuntaa apureinaan.

Markkinointitoimistojen työn jatkeena on ollut läntinen valtamedia, joka on vahvistanut kunkin markkinointitoimisto- Göbbelsin sanomaa. 

Georgian sodassa markkinointitoimisto oli belgialainen. Ukrainan vallankaappauksen yhteydessä Janukovicin hallituksen ja häntä tukevien puolueiden demonisoinnin hoiti Hill& Knowlton, joka myös on ollut päätekijä Venäjän presidentti Putinin demonisoinnissa.

Hill&Knowltonin roolin tekee mielenkiintoiseksi se, että Ukrainan vallankaappauksessa sen varatoimitusjohtaja oli kaupallisen roolinsa perusteella eräänlainen edunsaaja kaappauksen onnistuessa. Siten "Göbbels" myös hyötyi aikaansannoksestaan.

Ukraina voitti 2016 Euroviisut balladilla tataarien kohtalosta Ukrainassa toisen maailmansodan aikana. Tataarit toimivat yhteistyössä natsien kanssa. Veikkasin tuolloin, että seuraava voittokappale lienee ballaadi Hitlerin raskaasta vastuusta natsijohtajana.

Historian uudelleenarviointi on natsismin leviämisen edellytys. Toisen maailmansodan henkilökohtaisesti kokeneiden joukko harvenee ja seuraavat sukupolvet ovat vääristellyn historiankirjoituksen ja tietämättömyyden varassa.

Heti Neuvostoliiton kadottua Suomen naapurista Suomi neito puki lotta-univormun päälleen ja unohti koko natsiliittolaisuutensa väittäen sotineensa vain erllissotaa.

Vain harva historioitsija jaksaa tutkia ja tuottaa todellista tietoa kuten nyt viimeeksi Pekka Visuri ja Eino Murtorinne kuvatessaan Molotov-Ribbentrop sopimuksen taustoita.

Minunkin vaatimaton panokseni totuuden eteen niin Suomesta kuin Jugoslavian hajottamisesta teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja sai vastaansa hurjan  myrskyn erityisesti tahoilta, joiden olisi luullut tuntevan asiat paremmin.

Suomalaiset diplomaatit ovat Jugoslaviaa käsitellessään pitäneet natsi- ja lottapuvut tiukasti päällään. Mitään niin serbejä rasistisesti leimaavia TV-ohjelmia tai teoksia kuin Elisabeth Rehnin lukuisat haastatteluohjelmat tai Helena Rannan muistelmateos Ihmisen jälki en uskonut voitavan toteuttaa.

Jokaisella serbillä on oletettavasti natsien tai fasistien 1941-45 keskitysleirillä ollut tai teloitettuna kuollut omainen. Haagin Jugoslavia tribunaali ICTY toimi myös keskitysleirinä serbeille. On melko vaikeata kuvitella, että saksalaiset olisivat kohdelleet juutalaisia nykyaikana niin kuin he ovat kohdelleet serbejä.

EU:n NATO-maiden natsistinen elintilan laajentaminen ei ole enää pelkästään alueellista laajenemista, mitä EU tosin on. Sen sijaan se on taloudellista ryöstöä, joka ei rajoitu vain Eurooppaan vaan myös Lähi-Itään ja Afganistaniin.

Se on mielen haltuunottoa. Markkinointitoimistojen ja valtamedian avulla eurooppalaisten aivoihin pusketaan todellisuutta, jota kutsutaan myös uusliberalismiksi ja globalisaatioksi. Ellet sen ehtoja hyväksy, sinut tuhotaan joko taloudellisesti tai fyysisesti. Pelkkä itsenäinen ajattelu ja sen mukaisen tiedon levittäminen voi koitua tuhoksesi kuten Julian Assangen kohdalla on käynyt.

Näettekö jo oikean käden sojottavan natsitervehdykseen. Heil EU, heil USA.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtiollinen natsismi, Saksa, kansanryhmän demonisointi, juutalaiset, serbit, ICTY,

Aseveljet ja tunneveljet

Lauantai 11.11.2017 klo 19:26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin eilen Teema-kanavalta Bernhard Schlinkin Lukija-nimisen kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Olin lukenut kirjan sen ilmestyttyä ja nyt elokuvan tarkkuus ja moniulotteisuus jälleen saivat ihailun ja ihmetyksen aikaan.

Kirjan päähenkilöt ovat nuori poika ja lukutaidoton raitiovaunun rahastaja. Heillä on lyhyt suhde nuorukaisen ollessa 15 -vuotias. Suhteen ytimessä on se, että tapaamisten aikana poika lukee klassikkoja intensiivisesti kuuntelevalle rakastetulleen. Rakastettu katoaa.

Rahastaja olisi työteliäisyytensä vuoksi saanut ylennyksen, mutta ei voinut ottaa sitä lukutaidottomana vastaan. Sen sijaan hän haki työtä Siemensiltä ja joutui keskitysleirin vartijaksi.

Opiskellessaan lakia poika joutui seuraamaan keskitysleirin vartijoiden oikeudenkäyntejä. Kauhukseen hän havaitsi entisen rakastettunsa olevan yksi syytetyistä. Tuomari kysyi toistuvasti kaikilta syytetyiltä, tiesivätkö he mitä juutalaisille tapahtuisi sen jälkeen kun vartijat lähettivät heidät eteenpäin. Tähän kysymykseen nainen joutui vastaamaan, että oli lähetettävä, koska piti saada tilaa uusille. Nainen sai elinkautisen vankeustuomion.

Samaan aikaan kun katsoin elokuvaa, mielessäni liukui kuvia marsalkka Mannerheimin rasistisella periaatteella pystytetyistä keskitysleireistä Itä-Karjalassa. Siellä kymmenet erilaiset viranhaltijat näkivät päivittäin ihmisten kuolevan nälkään, tauteihin, pahoinpitelyihin ja raskaaseen työhön. Nämä yli 20 000 siviiliä, naisia, vanhuksia ja lapsia olivat joutuneet jättämään koteihinsa vuoden vilja- ja juurikasvarastot ja lähtemään jääkylmissä karjavaunuissa kohti Petroskoita.

Ketään ei haastettu oikeuteen vastaamaan kysymykseen: tiesittekö näiden vauvojen ja vanhusten kuolevan? Mitä teitte? Monet minua myöhemmin opettaneet professorit olivat tutkineet leirien olot ja havainneet ne hygieenisesti ala-arvoisiksi ja ravinnon täysin riittämättömäksi pitääkseen vangit hengissä. Pelkästään heinäkuussa 1942 500 ihmistä kuoli ja heitettiin nimettöminä yhteishautaan.

Saksalaiset ovat tuominneet juutalaisten kansanmurhaan osallistuneita. Kukaan ei tänä päivänä uskoisi saksalaisten ryhtyvän uudestaan kaasuttamaan juutalaisia. 

Juutalaisten ohella Euroopassa suoritettiin myös serbien kansanmurha. Saksan kanssa liitossa toimiva fasistinen Kroatia laati keväällä 1941 paitsi juutalaisten mutta myös serbien kansanmurhan mahdollistavan lain. Saksalaiset, kroaatit ja natsien kanssa liittoutuneet Bosnian muslimit kokosivat voimansa serbien tuhoamiseen. Keskitysleirejä perustettiin 17, joista suurin oli Jasenovac. Lapsi-serbeille oli oma keskitysleiri Sisakissa. Kroaateilla oli erityinen serbileikkuri, nahkahihnaan ranteeseen sidottava käyrä veitsi, jonka avulla serbi-uhrin kaula voitiin kätevästi ja nopeasti katkaista.

Sodan aluksi maaliskuussa 1941 Saksa pommitti Jugoslavian, nykyisen Serbian pääkaupunkia Belgradia. Yhden päivän aikana kuoli 17.000 asukasta.

Serbit, kroaatit ja sloveenit rakensivat sodan jälkeen yhteisen Jugoslavian liittovaltion turvaamaan kaikkien etnisten ryhmien tasaveroiset oikeudet. Serbejä asui niin Kroatian, Bosnian kuin Serbian alueella. Serbit kokivat Jugoslavian olevan heidän turvansa.

Välittömästi Saksojen yhdistymisen jälkeen ja Itä- Euroopan sosialismin kaaduttua Yhdysvallat ja Saksa alkoivat suunnitella Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti.  Yhdysvaltoihin ja Kanadaan siirtyneet natsit ja albaanit lobbasivat Yhdysvaltojen kongressia ja siirtyivät takaisin Balkanille.

Balkanin hajottamissotien alettua monelle alueen asukkaalle tuli mieleen toisen maailmansodan aika. Samat natsi-vaatteet ja sama juutalais- ja serbivastainen propaganda.

Entinen fasistinen Kroatia itsenäistyi Saksan avulla. Bosnia sai NATO-miehityksen. Serbit eivät suostuneet alistumaan USA:n ja Saksan suunnitelmaan miehittää NATO:n avulla loputkin Jugoslaviasta. USA ja monet NATO-maat kouluttivat ja tukivat Albanian puolelta tulevia KLA:n terroristeja samalla tavalla kun ne olivat tukeneet Bosnian puolella kalifaattia rakentavia muslimeja. Serbi-poliisit ja armeija pyrkivät estämään heidän tihutyönsä serbejä ja serbien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä toimivia albaaneja vastaan.

Yhdysvallat halusi pommittamalla saada Balkanin haltuunsa. Se oli uhannut koko 1998-luvun tehdä niin. Bilderberg -ryhmä oli antanut vihreää valoa jo 1996. Britannian pääministeri Tony Blair ja Yhdysvaltain presidentti Clinton sopivat vuonna 1998 asiasta.

Racakin kylässä käytyä poliisien ja KLA-terroristien välistä taistelua käytettiin provokaationa pommitusten aloittamiselle. Taistelun uhrien väitettiin olevan raa'an joukkomurhan uhreja. Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tekemään ruumiinavaukset ja tutkimaan olivatko uhrit taistelun vai teloituksen uhreja.

Jugoslavialaiset oikeuslääkärit ja suomalaiset tutkivat ruumiit yhdessä siten, että jugoslavialaisen avatessa suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen seurasi. Loppupäätelmät olivat samat. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita, mahdollisesti yhden kohdalla laukaus oli tullut melko läheltä.

Maailman lehdistö, YK, ETYJ, Euroopan maiden hallitukset olivat jo viikkojen ajan olleet propagandan kohteena. Kaikille oli uskoteltu, että kyseessä oli raaka joukkomurha. Ranskalainen TV-toimittaja ja sanomalehtilehtimies olivat olleet paikalla koko taistelupäivän. He olivat filmanneet koko päivän tapahtumat ja olleet paikalla myös illalla. Heidän tapahtumatietonsa olivat samat kuin Jugoslavialaisilla.TV-filmi ja lehtiartikkelit vahvistivat asian.

Suomalaisten oikeuslääkäreiden lausunto oli avainasemassa. Suomen ulkoministeriö oli asettanut oikeuslääkäriryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta päätellä mitään kuolinsyystä tai tapahtumista, jotka johtavat kuolemaan. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät oikeuslääkäriryhmän raportin julkistamisen ja kielsivät lääkäreitä allekirjoittamasta yhdessä jugoslavialaisten kanssa lausuntoa, jossa he olivat yksimielisiä.

Helena Ranta piti tiedotustilaisuuden, jossa hän johti tiedotusvälineitä harhaan. Sen sijaan, että hän olisi sanonut mitä lääkärit olivat löytäneet, hän alkoi kutsua tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan" "koska siinä kuoli niin monta henkilöa".

Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota käytettiin juutalaisiin kohdistuneesta holokaustista, koska mitään vastaavaa ei ollut aikaisemmin tapahtunut ja tapahtuma haluttiin nimetä. Nyt siis Helena Ranta kutsui poliisien ja terroristien välistä taistelua "rikokseksi ihmisyyttä vastaan". 

Lopullisessa tiedotustilaisuudessa Helena Ranta käytti Saksan ulkoministerön opettamia lauseita. Hän ei kertonut sitä, minkä hänen työtoverinsa, oikeuslääkärit olivat tieteellisesti todenneet tapahtuneeksi.

Amerikkalaiset lehdet ja presidentti Clinton käyttivät Helena Rannan mahdolliseksi tekemiä näkökohtia perusteena pommitusten aloittamiselle. Oikeuslääkärit, tiedemiehet joutuivat vaikenemaan. Vasta kaksi vuotta pommitusten jälkeen he julkaisivat tutkimustulokset tieteellisessä lehdessä, mutta Suomen maine luotettavana tieteellisesti ja objektiivisesti tutkimustuloksiaan kansainväliseen käyttöön antavana maana oli tuhoutunut. Vika ei ollut lääkäreiden vaan poliittiselle painostukselle alistuneen Helena Rannan.

Saksa siis pommitti, nyt yhdessä muiden NATO-maiden kanssa, toisen maailmansodan natsi-holokaustin uhreja jälleen. Kukaan ei voisi kuvitella Saksan pommittavan Tel Avivia. Jugoslaviasta jäljelle jäänyt Serbia pommitettiin maan tasalle. Köyhdytetyt uraanipommit, ohjukset tuhosivat yötä päivää Tonavan yli vieviä rautatie- ja maantiesiltoja, petrokemian laitoksia autotehtaita, satoja kouluja, TV-aseman, sairaaloita. Koskaan ei ole aikaansaatu vastaavaa ekokatasrofia. Myrkyt valuivat myös Tonavaan.

Bosnian sodan aikana Saksan ulkoministeri Kinkel sanoi "Serbit on saatava polvilleen". Propagandan halukkaasti uskonut Joschka Fischer vuorostaan totesi 1999, ettei ole kuullut mitään niin hirveätä kuin mitä Racakissa tapahtui. Hän lietsoi pommitusintoa. Saksa pommitti vastoin omaa perustuslakiaan.

Suomi otti mallia keskitysleireihinsä Saksasta. Valkoinen Suomi oli rakentanut keskitysleirit jo sisällissodan aikana ja tuomitsi tuolloin punaisia valkoisten pidättäminä, valkoisten syyttäminä, valkoisten tuomitsemina porvarillisen tynkäeduskunnan säätämillä laeilla.

Vielä viime viikkoina olen kuullut kaupungihallitusten evänneen punaisten hautamuistomerkkeihin vainajien nimien kaivertamisen. Toisaalla kirkko on estänyt samoin satojen punaisten vainajien nimen kirjoittamisen hautamuistomerkkeihin. 

Mistä tämä tunneköyhyys on peräisin? Samalla tavoin kun Siemens tuskin joutui paljoakaan kärsimään keskitysleirien pidostaan ei myöskään Mannerheim joutunut vastuuseen omista sotarikoksistaan tai vankileirin sadistiset vartijat kuolevista vangeistaan. Hyytävintä on se, että ruotsinkieliset suomalaiset ovat äänestäneet Mannerheimin toiseksi arvostetuimmaksi ruotsinsuomalaiseksi Tove Janssonin jälkeen. Samoin se, että rankaisemattomuuden periaatetta nauttivaan NATOon liittyminen on saanut ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaan kannatuksen.

Mistä tämä suomalaisten ja saksalaisten tunneköyhyys on peräisin? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helena Ranta, Clinton, Suomi, Saksa, keskitysleirit, tunneköyhyys, juutalaiset, serbit, kreikkalaiset

Entä juutalaisten Puhdistus?

Sunnuntai 22.4.2012 klo 11:39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sofi Oksasen Puhdistus-tuotanolla on ollut voimakas vaikutus. Puhdistus kuvaa Viron uhrina, johon uhriuteen historiaa tuntemattomat suomalaiset eläytyvät voimakkaasti. Sofi Oksanen kuvaa musta-valkoisen todellisuutensa aukottoman johdonmukaisesti kylmän sodan ja Suomen sisällissodan voittajien retoriikan mukaisesti.

Puhdistuksen tapahtumat alkavat ajankohdasta, jolloin Viron juutalaiset, kommunistit ja neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyötä tehneet ja kiinnisaadut oli tapettu. Muualta euroopasta junalasteittain tuodut juutalaiset olivat kaivaneet omat hautansa ja ammuttu niihin. Viro oli julistettu juutalaisista vapaaksi maaksi. Oksasen Puhdistus-tuotannossa näistä tapahtumista ei näy jälkeäkään.

Historian kulku on prosessi, jossa edeltävät seikat vaikuttavat tuleviin. Historian ja ihmisyyden ymmärtäminen edellyttävät pohjakseen totuutta. Taide muuttuu propagandaksi ellei totuus ihmisestä ole sen ytimenä.Propagandakin vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin, mutta se ei lisää ymmärrystä. Siksi propagandistinen taide voi johtaa fasismiin, josta näemme voimistuvia trendejä Euroopassa.

Sofi Oksanen on osunut aikakautemme markkinarakoon.Viron todellisen historiankulun selvittämisen lykkääminen auttaa Suomea lykkäämään oman historiansa objektiivista tarkastelua. Siksi Suomi tarrautuu Oksasen tuotantoon. Nyt kun siihen on liitetty Neuvostoliiton vankileirien saaristo, suomalaiset huokaavat helpotuksesta. Stalinin ja hänen salaisen poliisinsa rikokset asetetaan yhtäläisyysmerkkeihin kommunismin kanssa. Siten totuudenvastaisella yhtäläisyysmerkillä voidaan rinnastaa fasismi ja kommunismi.

Ylipäällikkö C.G.Mannerheim määrääsi 1941 jaottelemaan Suomen miehittämän Itä-Karjalan asukkaat kansalliseen ja  "epä-kansalliseen" väestöön.Venäjänkielinen "epä-kansallinen" osa suljettiin keskitysleireihin. Epä-kansallisia oli 46 295 henkilöä. Vuonna 1942 kuolleisuus leireillä oli 500-600 henkilöä kuukaudessa. Kun Mannerheimin ansioihin lisätään "Ammutaan paikalla"-päiväkäsky sisällissodan ajalta, olisi Suomen kirjallisuudella ja filmiteollisuudella runsaasti aiheita julmuuksien kuvaamiseen omassa maassamme.

Monissa suomalaisissa seminaareissa ihmetellään kuinka Venäjällä edellen on ihmisiä, jotka ihailevat Stalinia tai Serbiassa niitä, jotka ihailevat Mladicia. Nämä ihmettelijät kävelevät kuitenkin itsestään selvästi tyytyväisinä Mannerheimin ratsastajapatsaan ohi joka päivä.

Sofi Oksanen ja Viron kansan tällä hetkellä hallitusvallassa oleva väestö tekevät Suomen kansalle karhunpalveluksen antamalla lisäaikaa omien hirmutekojen kieltämiseen. Suomalaiset projisioivat omat ihmisoikeuspuuttensa ja ongelmansa Venäjälle, Kiinaan, Tsetseniaan, Tiibetiin,Syyriaan, jotta tunne omasta hyveellisyydestä voisi jatkua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suomalainen miehittäjänä, Sofi Oksanen, Viron uhrius, todellisuuden kieltäminen, Suomen keskitysleirit, Viron juutalaiset

Oikeudenmukaisuuden vai vallan tavoittelu

Perjantai 9.1.2009 klo 18:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Aljazeera televisiokanava on ainoana Gazassa paikalla. Kanavaa näkee Livestation ohjelman ladattuaan tai www.Aljazeera.net/English  nettisivuilta lähtien. Se haastattelee maailman parhaita asiantuntijoita ja johtavia poliitikkoja, välittää YK:ssa tapahtuvia puheita suorana ja antaa primaarimateriaalia.

Tavattoman mielenkiintoinen oli keskustelu siitä kuinka Israel, Yhdysvallat ja heitä myötäilevät länsimaat käyttävät palestiinalaisten ryhmien huonoja keskinäisiä suhteita demokratian romuttamiseen ja Israelin pyrkimysten ajamiseen. Fatahin hävittyä vaalit se on antanut käyttää itseään Hamasin eristämiseen ja Gazan kurjistamiseen.Se on sallinut sen, että Hamas ei vaalien voittajanakaan ja pääministeripuolueena ollut neuvotteluosapuoli. Sen sijaan Fatah/Abbas salli kouluttaa itselleen osapuoliarmeijaa ja nyt Israelin Gazan sodan avulla tappaa satoja Hamasin kouluttamia poliiseja ja  ja tuhota muuta infrastruktuuria toivossa saada valta vaalitappiosta huolimatta.

Torstaina 8.1. Helsingin sanomien kulttuurisivuilla oli Tuija Parvikon arvio Mirjam Bollen kirjasta "Jotta saisit tietää- kirjeitä Amsterdamista ja keskitysleireiltä" otsikolla "Pelastuneet olivat parempaa väkeä". Kirja kertoo juutalaisten kokemuksista Hollannissa Saksan miehityksen alla.Saksalaiset perustivat juutalaisista koostuvan Juutalaisneuvoston, johon oli keskitetty kaikki kaupungin juutalaisyhteisöä koskevat asiat.Neuvoston jäsenet nauttivat muille juutalaisille tavoittamattomia etuoikeuksia ja heillä oli paremmat mahdollisuudet välttyä keskitysleireiltä.Juutalaisneuvostot valitsivat ne muut, jotka leireille lähetettiin. Ts eliitti lähti pienemmän pahan politiikkaan yrittäen neuvottelemalla, lahjomalla ja käymällä ihmiskauppaa pelastaa edes osan juutalaisväestöä. Pelastuneet

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juutalaiset, Hamas, Fatah