Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

KOLME MURHAA

Sunnuntai 7.6.2020 klo 14:35 - Pirkko Turpeinen-Saari

KOLME MURHAA

Miten nämä murhat eroavat toisistaan?

Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n paikallistason poliitikko Walter Lübke ammuttiin kotitalonsa terassilla kesällä 2019. Syyte äärioikeistolaista tekijää kohtaan on valmistunut, kertoo Helsingin Sanomat tänään 7.6. 2020.

”Murha sai Saksan shokkiin. Se oli hyökkäys demokraattisia instituutioita vastaan ja niitä vastaan, jotka kantavat niissä vastuuta”, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sanoi tiistaina murhan vuosipäivänä.”

Mustan George Floydin murha Yhdysvalloissa poliisin kuristusotteessa on saanut aikaan joukoittain mielenosoituksia USA:n rasistista väkivaltaa vastaan ympäri maailmaa.

Miomir Savic oli kasvattanut Kosovossa kylänsä viimeisiä jäljelle jääneitä serbioppilaita muiden paettua terroria pois kotiseuduiltaan. Elokuun 31 päivänä 2003 hän istui Cernican kylän pienen serbikahvilan terassilla keskustellen ystäviensä kanssa seuravana päivänä alkavan syyslukukauden opetussuunnitelmista.

Albaaniterroristit heittivät käsikranaatin kahvilaan ja juoksivat pois. Kranaatti vahingoitti Miomiria vakavasti. Hänen raajoistaan vuosi verivirta. Ihmiset yrittivät auttaa, mutta yhdysvaltalaiset KFOR-sotilaat tulivat paikalle ja kielsivät ketään koskemasta häneen. Miomir joutui makaamaan maassa kaksi tuntia vuotaen kuoliaaksi. Läheisestä terveyskeskuksesta tuli paikalle kirurgi ja kolme hoitajaa. He anelivat, että KFOR- sotilaat antaisivat heidän hoitaa hengenvaarassa olevaa potilasta.

George Floydin kuristamista seuranneet sivulliset eivät saaneet yhdysvaltalaista poliisia lopettamaan väkivaltaa. Sivulliset eivät pystyneet myöskään estämään albaaniterroristien ja yhdysvaltalaissotilaiden yhteistyössä suorittamaa opettajan murhaa.

Mikä on näiden kolmen murhan välinen ero?

Valtamedia raportoi Lübken ja Floydin murhasta. Sadat Miomir Savicin kaltaisten henkilöiden murhat Kosovossa vaietaan. Siinä on ero.

***

Saksa ja Yhdysvallat halusivat yhteistoimin ottaa haltuunsa Balkanin maat. Jotta haltuunotto olisi mahdollinen, sitä vastustavat voimat oli demonisoitava ja tehtävä vaarattomiksi. Kantona kaskessa olivat serbit, jotka natsi-Saksa ja fasistinen Kroatia olivat yrittäneet tuhota toisen maailmansodan holokaustissa lopullisesti.

Balkanin haltuunotto edellytti työn saattamista loppuun.

John Biden kutsui 1990-luvun alkupuolella serbejä kretiineiksi, jälkeenjääneiksi lapsentappajiksi. Saksan ulkoisen tiedustelun BND:n entinen päällikkö, ulkoministeriksi 1992 tullut Klaus Kinkel totesi ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan: ”Serbit on saatava polvilleen”. Samanlaisia termejä kuului Ranskasta, Yhdysvalloista ja Italiasta.

Natsi-Saksan liittolaiset kroaatit saivat toisenlaisen kohtelun: serbien kansanmurhan ja 250 000 serbin tykkitulella suoritetun karkotuksen elokuussa 1995 Kroatian Krajinasta toteuttanut komentaja Agim Ceku nimitettiin ilman ongelmia USA:n tuella Kosovon pääministeriksi. Tällä hetkellä hän on turvallisuusjoukoista vastaava ministeri. Mitään kansanmurhatuomioita ei ole ilmaantunut.

Saksa rahoitti Agim Cekun ja muiden KLA:n terroristiarmeijan komentajien ja heidän alaistensa koulutuksen, aseistuksen ja univormut.

Yhdysvaltojen presidentti Clinton rahoitti osin Kroatian uusfasisteja ja osin Bosnian muslimijihadisteja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. CIA oli koko 1990-luvun rahoittanut ja kouluttanut asejoukkoja Albanian puolella.

Natsi-Saksan liittolaismaan Suomen presidentti Martti Ahtisaari mahdollisti natsi-Saksaa vastustaneen Jugoslavian pommitusten aloittamisen vuonna 1999. Hänen yhdysvaltalainen yhteistyökumppaninsa William Walker kertoi itseään kuvaavan patsaan paljastustilaisuudessa Racakin kylässä Kosovossa, että hän on aina tähdännyt Kosovon ja Albanian yhdistymiseen samaksi valtioksi. (Fasistisen Italian ja natsi-Saksan hallinnon alla Kosovo ja Albania kuuluivat natsi-mielisinä yhteen.)

Pommitusten päättymisen jälkeen kesäkuussa 1999 keskiajalta saakka Serbiaan kuuluvassa nyt miehitetyssä Kosovossa on vallinnut terrori serbejä kohtaan. KLA:n asejoukot ovat saaneet riehua vapaasti Yhdysvaltojen NATO-miehitysjoukkojen suojeluksessa.

Yhdistyneet kansakunnat on vastannut hallinnosta, NATO miehitysjoukoista ja EU laillisuudesta. Siitä huolimatta 150 ortodoksikirkkoa ja luostaria on tuhopoltettu albaanien toimesta. Laillisuudesta ei ole tietoakaan. Väkivaltaisen albaanimafian johtajat ovat nykyisin presidentteinä ja turvallisuudesta vastaavina ministereinä.

Presidentti Ahtisaari kehotti Kosovoa julistautumaan itsenäiseksi, vaikka YK:n turvallisuusneuvoston merkittävä enemmistö vastusti sitä.

Maailmanpolitiikassa Yhdysvallat ja Saksa liittolaisineen johtavat väkivallalla eikä parlamentaarisella demokratialla ole merkitystä. Suomi auttaa tässä väkivallalla johtamisessa muuttumalla yhä epädemokraattisemmaksi.

Suomen ulko- turvallisuus- ja talouspolitiikka eivät ole vuodesta 1995 lähtien olleet eduskunnan todellisessa käsittelyssä. Merkittävät talouspoliittiset ratkaisut kuten euroon liittyminen annetaan eduskunnalle vain tiedoksi. Kymmeniä turvallisuuspoliittisia sopimuksia tehdään eduskunnan ulkopuolella ja ne tuodaan myös vain tiedoksi.

Suomi taistelee vieraalla maalla, vaikka ei ole tullut kutsutuksi (Afganistan, Irak, Syyria).
Suomen eduskunnasta puuttuu asiantuntemus. Ulkopoliittiseen instituuttiin on valittu Yhdysvaltojen ja Saksan lakeijoita. Oikeuskansleri näpertelee.

Missä on kansainvälisen politiikan akateeminen asiantuntijuus?

Milloin Suomen eduskunta tekee johtopäätökset tilastaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkoparlamentaarinen vallankäyttö, Walter Lübke, George Floyd, Miomir Savin, natsismi, väkivalta, Yhdysvallat, Saksa

Terroristien myrkkykaasuprovokaatio Syyriassa?

Perjantai 23.8.2013 klo 17:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen ja Syyrian fundamentalisti-terroristien yhteistyö ei ole Syyriassa onnistunut aivan yhtä hyvin kuin Jugoslaviassa. YK:n turvaneuvosto ei ole suinpäin syöksynyt vaatimaan ulkopuolista sotilaallista interventiota äskeisen ns kaasuiskun vuoksi vaikka entinen siirtomaaherra Ranska sitä vaatisi.Turvallisuusneuvostossa Venäjä ja Kiina onneksi edellyttävät jonkinlaista objektiivisuutta propagandan sijaan. Tutkimukset tulee suorittaa.

Jugoslaviassa kaikki oli toisin. Yhdysvallat, Saksa ja Turkki osallistuivat fundamentalisti-terroristien salaiseen aseistamiseen. Presidentti Clinton piti CIA:nkin ulkopuolella hoitaessaan salaisia hankkeitaan yhdessä Kroatian ja Bosnian lähettiläidensä kanssa. Ne saivat Alija Izetbegovichin, muslimi-fundamentalistien johtajan tekemään väkivaltaisia kammottavia provokaatioita kuten leipäjono - ja tori-iskut, joissa kuoli kymmeniä Sarajevon asukkaita luvaten NATO:n pommituksia iskujen seurauksena.Mainostoimiston tehokkaasti ohjaama kv tiedonvälitys väitti jokaisen provokaation jälkeen serbien olleen vastuussa vaikka YK:n objektiivisuuteen pyrkivät tutkijat asettivat väitteet kyseenalaiseksi.

Olen nähnyt videon, jolla Alija Izetbegovich puhuu suurelle joukolle puolueensa edustajia kertoen presidentti Clintonin luvanneen pommittaa Bosnian serbejä, jos Srebrenicassa "saadaan" 5000 uhria. Läsnäolijoiden joukossa on Srebrenican puoluetoveri-kaupunginjohtaja, joka kauhistelee piittaamattomuutta Srebrenican asukkaista.

Bosnian sodan ja Jugoslavian pommitusten aikana propaganda oli niin tehokasta, että Yhdysvaltojen ja NATO:n yhteistyö Jugoslavian hajoittamiseksi onnistui ja syylliseksi saatiin leimattua serbit.Yhdysvallat liittolaisineen harjoittivat KLA:n Kosovon terroristiarmeijan jäseniä Albanian puolella sekä ajettuaan YK:n tarkkailijat häiritsemästä toimintaa, kouluttivat terroristeja antamaan koordinaatteja NATO:n koneille pommituksen kohteista.

Kanadalainen kenraali Lewis Mc Kenzie, joka oli YK-joukkojen komentajana Sarajevossa, sanoi, että "pommitimme väärää osapuolta". Tästä huolimatta Racksakin lavastetun joukkomurhan todistajaksi löytyi suomalainen asiantuntija, joka ei käynyt paikalla eikä nähnyt ruumiita, mutta silti todisti yhdysvaltalaisen diplomaatin rinnalla kansainväliselle lehdistölle, että kyseessä oli "sotarikos". Presidentti Clinton mainitsikin tämän suomalaisen asiantuntijan nimen perustellessaan Jugoslavian laittomia pommituksia.

Syyrian kohdalla tilanne on kuin toistettu painajainen. Kaasuprovokaatioita on toisensa jälkeen. Kun Carla Ponte, YK:n asiantuntijan roolissa pitää kyseenalaisena sitä, että Syyrian hallitus olisi käyttänyt kemiallisia aseita, kansainvälinen sensaationhakuinen tiedonvälitys ei piittaa todisteista vaan jatkaa propagandaansa. Kun Carla Ponte, Jugoslaviatribunaalin entinen syyttäjä sanoo kirjassaan, että Kosovon johdossa on sotarikollinen, hänen valtiojohtonsa kieltää häntä markkinoimasta kirjaansa.

Yhdysvaltojen ja Israelin tavoite on destabiloida Syyria ja Lähi-Itä omien tarkoitusperiensä vuoksi samalla tavlla kuin Jugoslavian hajoittaminen oli tarkkaan suunniteltu ja toteutettu Yhdysvaltojen taloudellisten ja militarististen tavoitteiden tyydyttämiseksi.

Syyria on ainoa maa, joka on johdonmukaisesti ollut kriittinen Israelin väärää vallankäyttöä kohtaan ja vaatinut oikeudenmukaista kohtelua palesiinalaisille, näyttäen itse hyvää esimerkkiä. Fundamentalisti-terroristit valtasivat rauhallisen palestiinalaisten asuttaman lähiön Damaskoksen liepeillä. Sen palestiinalaiset asukkaat ovat joutuneet taistelemaan saadakseen sen takaisin haltuunsa. Terroristit ovat käyttäneet poltetun maan taktiikkaa. He ovat polttaneet palestiinalaisten kultaakin kalliimmat kodit joutuessaan vetäytymään.

Olisi mielenkiintoista nähdä, milloin suomalainen media alkaa vihdoin kirjoittaa siitä, minkälainen maa Syyria on. Milloin näemme ensimmäisen haastattelun, jossa Syyrian hallituksen edustaja tai sitä lähellä oleva taho tai tavallinen syyrialainen kertoisi mihin Syyria on kehityksessään ollut pyrkimässä. Olemme nyt kuulleet kaksi ja puoli vuotta ns kapinallisten ja terroristien ja heitä tukevien maiden näkemyksiä. Olisiko todellisen tiedon saamisen vuoro?

Luulisi olevan toimittajille älyllisesti tyydyttävää kertoa mahdollisimman objektiivista tietoa tapahtumista. Valitettavasti prof. Martti Koskenniemi on oikeassa sanoessaan, että sodat ovat aina politiikkaa. Kansainväliset lait ja oikeudenmukaisuus saavat väistyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaasuisku, Syyria, Bosnia, Yhdysvallat, fundamentalisti-terroristit

Hurskastelua homoudella ja ihmisoikeuksilla

Perjantai 20.1.2012 klo 9:59 - Pirkko.Turpeinen-Saari

Presidenttitenteissä on paneuduttu homouteen ja ihmisoikeuksiin. On kysytty tulisiko Suomen seurata kehitysyhteistyön kriteerien asettamisessa Yhdysvaltoja ja Britanniaa, jotka haluavat poistaa homojen syrjinnän pidättämällä raha-avun esimerkiksi Tansanialta.

Olisiko ulkovaltojen tullut puuttua Suomen homojen syrjintään aktiivisemmin. Psykiatrina olen nähnyt ja kokenut suomalaisten homojen syrjinnän aiheuttaman tuskan. Siitä ei ole kauan kun suomalaiset homot katsoivat , jos kynnelle kykenivät, haluavansa mieluummin muuttaa ulkomaille kuin pysyä vihamielisessä Suomessa. 

Yhdysvallat on vasta vuosi sitten muuttanut virallista suhtautumistaan homoihin omassa armeijassaan,asenteisiin tuo muutos ei ole vaikuttanut. Nyt maa on kuitenkin tuomarina valmis asettamaan ehtoja muiden maiden omille asennekehitys prosesseille. Tämä on niin sanottua pikademokratian opetusta.

The New York Review of Booksin mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö vankiloissa on Yhdysvaltojen suurin ihmisoikeusongelma.Laaja artikkeli kuvasi massiivista ongelmaa ja sitä kuinka vastuuhenkilöt eivät joutuneet oikeuteen vaan saivat ylennyksiä virkaurallaan. Lehti tarkoittaa varmaan sisäistä ihmisoikeusongelmaa. Miljoonan Irakilaisen tappaminen laittomassa sodassa ja 10v kestäneessä taloussaarron ja lentokiellon jaksossa, lienee vielä suurempi ihmisoikeusongelma.

Suomen poliitikot, suuri osa presidenttiehdokkaista mukaan luettuna, esiintyvät ihmisoikeuksien mestareina milloin minkäkin maan suhteen. Edellytetään esimerkiksi, että huomautetaan Venäjälle ja Kiinalle heidän ihmisoikeusloukkauksistaan. Huomautammeko Yhdysvalloille sen massiivisista ihmisoikeusloukkauksista. Näin eilen Aljazeeralta Guantanamon vankileirillä olleen kanadalaisen kuulustelun ja kidutuksen, joka oli videoitu. Katsominen oli todella vaikeata. Sen edellytyksenä, että tulkkina toiminut vanki pääsisi elinaikanaan vankilasta, oli se, että hän "tunnustaisi" tehneensä rikoksen, jota ei ollut tehnyt. Totuuden sitkeä toistaminen olisi aiheuttanut pysymisen 40 vuoden ajan vankilan seinien sisällä + täydellisen henkisen hajoamisen kidutuksen seurauksena. Näillä valheellisilla tunnustamisilla Yhdysvallat haluaa todistaa kuinka perusteltua on pitää vankilaa. Näin vaarallisia rikollisia siellä on!

Jos Suomen poliitikot jaksaisivat perehtyä Kiinan tuhansia vuosia kehittyneeseen kulttuuriin ja siihen, miten kiinalaiset ajattelevat hyvän elämän syntyvän ja toteutuvan mahdollisimman monelle, vuorovaikutus olisi ehkä hedelmällisempää. Kuinka Suomi 100 vuotisen kulttuurinsa ansiosta onkaan nousut niin päteväksi neuvomaan tiettyjä maita, joiden se haluaisi omaksuvan niin sanotun läntisen instant demokratian, joka sallii palestiinalaisten kärsivän Israelin apartheid hallintoa ilman, että Suomi nostaa opettavaa sormeansa Israelia kohtaan.

Iranin suhteen presidenttiehdokkaillekaan ei valkene, että Iranin toimet voivat olla puolustuksellisia. Sen sijaan ehdokkaat pitävät Yhdysvaltojen kannanottoja ohjenuoranaan, vaikka naapurimaa Venäjä osoittaa paljon rakentavampaa ja Iranin kansalaisten hyvinvointia huomioivampaa kantaa.

Instant demokratia ja instant ihmisoikeudet näyttävät olevan niin poliitikkojen kuin median huomion keskipisteenä. Minkäänlaista kulttuuria tai viisautta arviointeihin ei kaivata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: homous, kehitysapu, Yhdysvallat, Kiina