Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

SUOMI JA TAPPAMISEN MEININKI

Keskiviikko 15.9.2021 klo 17.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka monta afganistanilaista suomalaiset tappoivat 19 vuoden sotimisensa aikana?

Kuinka monta serbiä tapettiin suomalaisten mahdollistamien Jugoslavian pommitusten aikana?

Kuinka monta syyrialaislasta on kuollut Suomen tukemien jihadistien hyökkäyksissä. Entä kuinka monta syyrialaislasta on kärsinyt nälkää ja puutetta Suomen talouspakotteiden johdosta?

Väinö Linnan mukaan muuan tuntematon sotilas sanoi: ”Pitää olla tappamisen meininki”.

Suomen kansalta ei ole kysytty haluatteko osallistua tämän kurjuuden aiheuttamiseen.

Miksi Suomen eliitille tappaminen on ensisijainen vaihtoehto? Miksi he eivät perehdy eri kansojen historiaan, eri kansojen pyrkimyksiin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin?

Tappamisen ensisijaisuudella on pitkä varjo itsenäisen Suomen historiassa.

11.1.1918 eduskunnassa käsiteltiin armeijan perustamista. Työväestö Kullervo Mannerin johdolla pyrki saamaan eduskunnan päättämään koko kansan armeijasta porvarillisen ”lujan järjestysvallan” armeijan sijaan. Kansanarmeijan valvonta olisi kansanedustaja Airolan ehdotuksen mukaan tullut antaa komitealle, jossa olisi kolme sosialistia ja kolme porvaria. Aseellista voimaa saisi käyttää vain silloin kun komitean enemmistö antaisi sille suostumuksen.

Sosialidemokraatit yrittivät viimeiseen saakka estää suojeluskuntapohjaisen, puhtaasti porvarillisen armeijan muodostamisen.

Edustaja Vuoristo lausui: ”Me merkitsemme tämän johdosta että Suomen porvarillinen hallitus ja eduskuntaryhmät ensimmäisinä tekoina, kuten he sanovat, nuoressa tasavallassamme, ovat luoneet luokkasotajoukon, joka on tähdätty Suomen työväkeä vastaan.”

Porvarilliset piirit olivat jo kutsunut keisarillisen Saksan avukseen. Pääasiassa saksalaisten avulla he nujersivat työväenluokan vastarinnan ja tavoitteen demokraattisesta Suomesta.

Kenraali Mannerheim tavoitteli Pietarin valtaamista ja neuvostovallan kaatamista – tappamalla tietenkin. Heimosoturit tekivät hänen tuellaan sotaretkiä Karjalaan, jotka loppuivat Ståhlbergin tultua valituksi presidentiksi Mannerheimin sijaan.

Saksan keisarivallan kaaduttua kenraali Mannerheim jatkoi tiivistä yhteistyötä saksalaisten kanssa heti palattuaan Svinhufvudin kutsumana sotilaskomitean johtoon. Tilanne Suomessa vastasi jatkettua sisällissotaa. Uskonnolliset, aatteelliset, koulutukselliset ja sosiaaliset suhteet nojautuivat porvarillisten piirien valtaan. Jo 1934 Herman Göring puhui Mannerheimille tulevasta sodasta.

Vuodesta 1938 juutalaisvainot alkoivat toden teolla. Hetkeä myöhemmin fasistisessa Kroatiassa alkoivat serbien vainot. 

Göringin menettelytavat saattoivat toimia Mannerheimille mallina hänen perustaessaan keskitysleirejä venäläisille siviileille konfiskoiden heidän omaisuutensa. Samoin Mannerheim ryhtyi toimiin toisinajattelijoiden ja poliittisten vankien suhteen ennen sotia.

Mannerheimin päiväkäskyistä näemme, että hänen jo valtiohoitajakaudeltaan peräisin oleva halu tuhota Neuvostovaltio perustui venäläisten tappamiseen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi saavutti rauhansopimusten perustella, ei siis omasta aloitteestaan, kaikille kansalaisille äänioikeuden.

Tappaminen loppui koko J.K.Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausiksi.

Urho Kekkonen ei pitänyt armeijasta eikä kirkosta, jotka olivat olleet valta-asemissa Suomessa sisällissodasta lähtien.

Suomen rauhanpolitiikka sai tuona aikana kansainvälistä tunnustusta.

Tappamisen ja sotimisen ihannointi ja osallistuminen sotien edellytysten luomiseen alkoi Suomen valmistautuessa EU-jäsenyyteen.

Bosnian sodassa ja Jugoslavian pommituksissa Suomi toimi Osama bin Ladenin, USAn ja USAn miehittämän Saksan apulaisena niin propagandassa kuin sodan edellytysten luomisessa.

Suomen hallitus oli Jugoslavian pommitusten kannalla. Mitä Suomen hallituksen jäsenet tiesivät Jugoslavian kansanryhmien historiasta, keskitysleireistä, serbien holokaustista tai kroaattien tässä sodassa suorittamasta serbien kansanmurhasta Operaatio Myrskystä.

Srebrenican ja Racakin ruumiskasojen lavastukset toimivat Suomen hallituksen ja median serbivastaisen propagandan aineksina. Suomi omaksui täysin USAn kroaatti- ja muslimidiasporan rahoittaman markkinointitoimisto Ruder-Finnin maailman tulkinnan tapahtumista.

Ukrainan kohdalla Suomi on omaksunut Hill&Knowlton markkinointitoimiston välittämän todellisuuskuvan. Virallinen Suomi kannattaa väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksena synnytetyn natseihin tukeutuvan Ukrainan hallituksen toimia ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Suomi paheksuu Venäjää, joka takasi Krimin asukkaille vapauden valita mitä hallitusta se kannattaa sekä kenen johdolla he haluavat elää. Krimin asukkaat eivät kannattaneet USA/EU provosoimaa vallankaappausta vaan siirtyivät demokraattisesti osaksi Venäjää.Suomen kansan enemmistö kannattaa varmuudella kansainvälisten asioiden ratkaisemista neuvottelemalla eikä tappamalla ja sodan kaltaisilla talouspakotteilla.

Urho Kekkonen katsoi kokoomuspuolueen olevan vaaraksi Suomen kansainvälisille suhteille.

Nyt meillä on suurimpina puolueina kokoomus ja perussuomalaiset. Ne molemmat ovat puolueiden militaristisinta laitaa. Ne kannattavat sotilasliitto NATOa, jonka olemassaolon tarkoitus on tappaminen ja kansainvälisten tapahtumien tulkinta siten, että asioihin on puututtava sotilaallisesti.

Presidentti Tarja Halonen puolusti Jugoslavian pommituksia ja piti Suomen osallistumista Afganistanin sotaan hyvänä. Jugoslavian pommitukset ja Afganistanin sotaan lähtö tapahtuivat Paavo Lipposen monipuoluehallituksen aikana. Hallituksen jäsenenä oli myös Sauli Niinistö, joka käytti aikaansa myös omien sanojensa mukaan kommunismin kitkemiseen EDU:n puheenjohtajana, johon tehtävään hänet oli pyytänyt Jugoslavian hajottamisen aloittaja Helmut Kohl.

Viime päivinä olemme lukeneet, minkälaisten lavastusten pohjalta Yhdysvallat on lähtenyt tappamaan niiden maiden asukkaita, joiden maaperän rikkauksia se on havitellut. Suomi on ollut tässä tappamisessa osin suoranaisesti mukana, osin apurina taustalla.

Kansanedustajia ei ole näissä hankkeissa juurikaan vaivattu. Sadan vuoden takainen eduskunta oli monin verroin nykyistä tuntevampi ja inhimillisempi. Ståhlbergin valinta presidentiksi vuonna 1919 Mannerheimin sijaan lykkäsi Suomen tulevaa katastrofia hetkeksi. 

Nykyisin Mediapoolin ja NATOn hybridikeskuksen vaikutuksen alainen valtamedia valitsee kansanedustajat ja presidentit. Tappaminen asioihin perehtymisen ja neuvottelujen sijaan tullee jatkumaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset tappajina, C.G.Mannerheim, Kullervo Manner, Venäjä, Afganistan, Jugoslavia, Syyria, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, kokoomus, perussuomalaiset, humanismin korvautuminen militarismilla,

"ISIS-K:n väkivalta on poikkeuksellisen vastenmielistä"

Lauantai 28.8.2021 klo 17.31 - Pirkko Turpeinen-Saari


 Helsingin Sanomat otsikoi 28.8. pääuutissivullaan olevan artikkelin yllä olevalla tavalla.

Heikki Aittokoski kertoo kuinka ISIS-K:n taistelijat olivat saapuneet poliisin univormuihin pukeutuneina, aseistautuneina, aamukymmeneltä Dasht-e-Barchin sairaalan sisäänkäynnille läntisessä Kabulissa, alueella, jossa asuu paljon shiialaisia hazaroja.

He etenivät määrätietoisesti synnytysosastolle, jossa he käynnistivät verilöylyn. ISIS-K:n terroristit ampuivat potilaita sänkyihinsä.

Kuolonuhreja oli ainakin 24, heistä suurin osa synnyttämään tulleita naisia, joista osa kuoli vauvoineen.

Sikäli kun muistan, Helsingin Sanomat ei pitänyt "poikkeuksellisen vastenmielisenä" sitä, kun NATO:n pommi iski 20.5.1999 Jugoslaviassa synnytyssairaalaan tappaen kolme tehohoidossa olevaa potilasta sekä yövartijan. Lentävät lasinsirpaleet vahingoittivat kolmea juuri synnyttävää äitiä viiltäen heidän kasvojaan.

Entä, kun rypälepommit iskivät Dragisha Misovicin sairaalaan Belgradin keskustassa yhdeltä aamuyöllä? Neurologinen osasto, synnytysosasto, gynekologinen osasto ja lastenosasto tuhoutuivat. Iskun aikana neljällä naisella oli synnytyspolttoja. Eräs synnyttäjä, jolle oltiin suorittamassa keisarinleikkausta, vammautui. Hänet siirrettiin kellariin, jossa lapsi lopulta syntyi. Tässä iskussa kuoli neljä ja useita loukkaantui.

Kyseessä olivat NATO:n ja Suomen mielestä humanitaariset pommitukset, eivät poikkeuksellisen vastenmieliset sodan veriteot. Runsaassa kahdessa kuukaudessa NATO oli suorittanut 31 500 pommituslentoa myös uraanipommeilla.

Jugoslavian hajottamissodat päättyivät näihin pommituksiin ja Kosovon ja Bosnian NATO-miehityksiin.

Bosnian sodassa 1992–1995 Yhdysvallat ja EU-maat liittoutuivat islamilaista kalifaattia rakentavien Bosnian muslimien, Osama bin Ladenin ja Kroatian rasistisia piirteitä ilmentävien joukkojen kanssa.

Toisen maailmansodan aikana alueella asuvat serbit olivat holokaustin uhreja ja Kroatian lait mahdollistivat heidän pitämisensä keskitysleireissä.

Jugoslavian hajottamissodissa muslimijoukkojen toimintatavat olivat samanlaiset kuin toisessa maailmansodassa. 

Helsingin Sanomat ei kertonut Jugoslavian lähettilään Dragomir Djkicin YK:n yleiskokoukselle lähetetystä muistiosta, jossa viitataan Srebrenican lähialueilla Bosnian serbeihin kohdistuneisiin sotarikoksiin ja kansanmurhiin huhtikuun 1992 ja huhtikuun 1993 välisenä aikana.

Todistajalausunnoista eräs kuvaa Gvozdenija Maticin joulukuun 14 päivänä 1992 kokemia tapahtumia.

”Joulukuun 14.päivänä 1992 olin kotonani Siricissa, kun ammunta alkoi noin kello 5.55 aamulla. Nukuin yläkerrassa, juoksi alas portaita keittiöön, minne mieheni seurasi minua. Desimir on maanviljelijä ja olemme eläneet koko elämämme tässä kylässä. Saavuttuani keittiöön sytytin valon, jolloin luoti, joka näytti tulevan Loznicka Rijekasta päin, iskeytyi ikkunan läpi osuen keittiön hellaan. Desimir ja minä juoksimme ulos.”

”Jouduimme ankaran tulituksen kohteiksi ja näimme ison joukon muslimeja hyppäävän pensasaidan yli pihalle. Niitä on täytynyt olla sata. Joukossa oli sekä siviiliasuisia että univormuun pukeutuneita aseistautuneita henkilöitä. Joukossa oli myös naisia ja nuorukaisia, joilla oli mukanaan säkkejä ryöstötavaroita varten”.

”Se osa Sikiricia, jossa asuimme, oli pääasiassa serbien asuttama. Muslimien joukossa oli aseettomia henkilöitä suuret selkäreput mukanaan. Juoksin sikalaan, kun taas mieheni juoksi toiselle puolelle taloa, jossa hänet ammuttiin kuoliaaksi.”

”Piileskelin possujen takana. Kun he tappoivat minun Desimirini, kuulin heidän sanovan: ”Nuku vanha mies, nuku!” Samaan aikaan mieheni sisar, Bozana Ostojic nimeltään pysytteli talossamme. Hän ei onnistunut pakenemaan, sillä juuri kun hän oli lähdössä juoksemaan, muslimit tappoivat hänet. Hän kuoli keittiön pöydän alle. Sieltä me hänet löysimme.”

Kertoja piileskeli sikalan kattoparruilla ja seurasi kun illan suussa joukko miehiä tuli ja teurasti seitsemän sikaa vieden ne mukanaan.

”Olin vielä piilopaikassani, kun noin 7.30, samat ihmiset, jotka teurastivat siat, sytyttivät molemmat talot ja molemmat tallit tuleen vieden lehmäni ja hevoseni mukanaan. Niiden muslimien joukossa, jotka polttivat kylämme maan tasalle ja tappoivat serbit, tunnistin ainakin Alia Ibricin Piricistä. Hän oli tavallisissa vaatteissa eikä kantanut asetta, Bajrudin Bezadicin Piricistä värikkäässä univormussa, Mehon Bajaricista ja hänen kaksi tytärtään ja Esma Kivericin, opettajan Srebrenicasta, jonka kuulin sanovan selkeästi: ’Menkää ovelta ovelle, odottakaa niitä ja tappakaa ne, ja kun olette tappaneet, kerätkää ryöstösaalis.’”

”Näin Alija Ibricin ottavan sisältä kanisterin brandya, vähän lihaa ja istahtavan kuistille sanoen:’Jos olisit nyt elossa Desimir, joisimme sinun maljasi, koska brandysi on niin hyvää.’ Näin Alijan murtautuvan juustolaan. Kuulin myös, että Bjelovacista kotoisin oleva Rzesid Sinanovic oli tappanut pienestä Jovanovicin kylästä kotoisin olevan Milos Jovanovicin.”

”Tunnistin muslimien joukossa Jusufin nuorimman pojan ja miniän, sitten vielä Mehon ja hänen kaksi tytärtään, Meho on kotoisin Bajricista, sitten vielä Rukin tyttären, joka on Jusufin miniä. Joukossa oli vielä Mirsa, Edon veli Osmacista. Juuri Osmacista kotoisin olevat Edo ja Mirsa tappoivat Desimirin ja hänen sisarensa, koska he hyppäsivät ensimmäisinä pensasaidan yli.”

”Noin kello yhdeksän aikaan illalla serbien armeijan kuljetusauto tuli Loznican sillalle, jolloin kuulin muslimien sanovan: ’Häivytään täältä. He ovat tulleet Bratunacista ja voivat piirittää meidät ja tappaa’. Piilouduin erääseen vajaan samalla kun kuusi muslimia tuli kantaen serbitaloista keräämäänsä saalista. He pakenivat tietäen, että serbiarmeija oli ehkä kuullut, että he olivat tappaneet niin monia siviilejä, ryöstäen heidän talonsa ja polttaneet heidän kylänsä maan tasalle.”

”Sitten menin mäkeä alas kohti Bjelovacia. Kiivetessäni piikkilanka-aidan yli astuin pimeässä ruumiin päälle. Kuulin seuraavana päivänä, että Grozda ja hänen poikansa Zlatan olivat kuolleet siellä. Zlatan oli käsityöläinen. Olin paikalla kun Loznicasta kotoisin olevat Boza Todorovic ja Novac Vuksic kannettiin kuljetusajoneuvosta ja kuinka he molemmat kuolivat siinä, kun odottelimme venettä viemään meitä toiselle puolelle jokea Ljubovijaan Serbiaan saamaan hoitoa. Paikalla oli runsaasti haavoittuneita odottamassa kuljetusta. Myös minä pääsin veneellä Serbiaan.”

 

Sikirikissä tapettiin tuona päivänä 20 maataan viljelevää kyläläistä.

Muslimien suorittamat serbien pogromit olivat alkaneet välittömästi sen jälkeen, kun länsimaat olivat tunnustaneet Bosnia-Herzegovinan Jugoslavian perustuslain vastaisesti itsenäiseksi. Srebrenican seudun 9390 serbiasukkaasta vain 860 oli uskaltanut jäädä kotiin. Serbikylät oli tuhottu, talot, ladot ja karjasuojat poltettu, asukkaita tapettu, kotieläimet ja ruoka ryöstetty. 

Ihmisoikeusperustainen lännen ulkopolitiikka osoitti luonteensa. Jugoslavian kohdalla liittovaltion hajottaminen ja osasten liittäminen NATO:on onnistui hirvittävän inhimillisen ja materiaalisen tuhon siivittämänä. Sekulaarinen hyvinvointivaltio Syyria on ajettu kaaokseen ja Libya tuhottu. Jemenissä ja Afganistanissa kärsitään nälästä ja taudeista. 

Nälkäiset pakolaiset pyrkivät Eurooppaan, joka ei vieläkään ole oivaltanut, että pakolaisten tulo loppuu vasta kun lännen valloitussodat loppuvat. Johtajien murhaaminen, sodat ja sotilaalliset talouspakotteet eivät ratkaise ongelmia. Ne kärjistävät lännen johtajien vieraantumista ihmisyydestä.

 Eivätkö edellä kuvaamani terroriteot ole "poikkeuksellisen vastenmielisiä"? Valitettavasti ne ovat vastenmielisiä, mutta eivät poikkeuksellisia.

Kun terroristit käyttäytyvät kuten lännen johtajat liittolaisineen, on lännen johtajien syytä katsoa peiliin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ISIS-K, terrorismi, humanitaarinen sota, NATO-pommitukset, Bosnian sota, Afganistanin sota, ihmisoikeudet ja ulkopolitiikka, pakolaisuuden syyt, NATO, sairaaloiden pommitukset,

Afganistan vain osa Yhdysvaltojen globaalia väkivaltaa

Maanantai 23.8.2021 klo 16.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lensin vuonna 1986 huhtikuussa Kabulista kohti Moskovaa ja Helsinkiä. Koneen suojaksi ammuttiin lämpöohjuksia Yhdysvaltojen tukemien mujahideen taistelijoiden ohjusten harhauttamiseksi. Olin palaamassa AAPSO:n (Afro-Asian People’s Solidarity Oragnisation) kokouksesta Afganistanista.

Runsaan viidenkymmenen hengen ryhmän keskustelujen teemana oli demokraattinen tiedonvälitys. Millä tavoin tiedonvälitystä voitaisiin kehittää siten, että kansat ja kansanryhmät voisivat saada äänensä ja tietonsa käsittelyyn ilman että kansainvälisten tietotoimistojen edustajat käväisevät paikan päällä ja kirjoittavat jo valmiiksi pureskellut, ehkä tarkoitushakuiset käsityksensä mediaan?

Koneen takaosassa istui kalpea nicaragualainen eversti, joka valitti uupumustaan. Sen syyksi hän sanoi Yhdysvaltojen tukemien contrien ylläpitämän sodan ja epävakauden maassaan. 

Tutustuin kokouksessa myös mosambikilaiseen lehden päätoimittajaan, joka kertoi Yhdysvaltojen tukemasta Etelä-Afrikasta maahan tunkeutuvista kapinallistaistelijoista. Joitakin vuosia myöhemmin tapasin hänet vieraillessani Mosambikissa itsenäisyystaistelua johtaneen Frelimo-puolueen juhlakokouksessa.

Libanonilainen toimittaja vuorostaan oli kertonut Beirutin katutaisteluista, joissa hän oli öiseen aikaan yrittänyt neuvotella katoilla piileskelevien taistelijaryhmien kanssa. Israel oli jo vetäytynyt, mutta sisällissota jatkui vuoteen 1990. Vasta Syyrian sotajoukon saapuminen kristittyjen tueksi ja sen jälkeen jatkuva miehitys toi rauhan tuohon monin tavoin Syyriasta riippuvaiseen maahan.

Olin vieraillut pienen parlamenttivaltuuskunnan kanssa Syyriassa v. 1983. Tuo liittoutumaton Israelin kanssa edelleen sodassa oleva sekulaarinen arabimaa herätti kiinnostustani. Keskustelimme ulkoministerin kanssa eivätkä hänen käsityksensä maailmantilanteesta juurikaan poikenneet omistamme.

Afganistanin kommunistijohtoinen hallitus oli kansainvälisten lakien ja Neuvostoliiton ja Afganistanin välisen sopimuksen mukaisesti kutsunut v. 1979 Neuvostoliiton armeijan tuekseen taistelussa Yhdysvaltojen tukemia mujahideen- taistelijoita vastaan.

Demokratiaa ja lasten- ja naisten oikeuksia kiihkeästi kannattaneet kommunistit olivat tulleet loukanneeksi kansan uskonnollisia tunteita sekulaarisella asenteellaan ja jopa valtion lipun värimuutoksilla. Kuulin neuvostoliittolaisten kritisoineen kiihkeätä muutoshalua epädiplomaattisena.

Vierailumme aikana kävimme tutustumassa haluamiimme asioihin. Pääkaupunki Kabul oli rauhallinen. Näin kaduilla vain harvoin koko vartalon peittäviä burka -kaapuja. Mujahideenit tekivät kuitenkin jatkuvasti hyökkäyksiä myös pääkaupungin kohteisiin. Vierailumme alla kansainvälisiä vieraita majoittavaan hotelliin oli suoritettu isku.

Kävin pienen ryhmän kanssa maaseutukylässä, jonka kyläpäällikkö oli nainen. Keväisessä säässä pihalle oli pingotettu katos, jonka alla lapset ja vanhukset opettelivat lukemaan. Lähtiessämme kylästä kajahti yhteislaukaus, ja kyläpäällikkö kertoi hymyillen myös naisten puolustavan kyläänsä hyökkääjiltä.

Tein pitkän autoretken kohti Pakistanin rajaa. Autonraatoja näkyi tien pientareilla. Saavuimme suureen keskiasteen oppilaitokseen. Aikaisempina vuosina varattomat nuoret olivat saaneet ammatillista opetusta Neuvostoliitossa, missä opetus ja asuminen oli ilmaista. Varakkaiden perheiden lapset sen sijaan lähetettiin Yhdysvaltoihin.

 

Afganistanissa oli vallinnut feodaalinen järjestelmä, jossa 4000 perhettä omisti viljelylle välttämättömät kastelujärjestelmät. On helppo ymmärtää mitä yliopistoon päässeet, yhteisvastuuta tuntevat kommunistiopiskelijat ovat ajatelleet katsoessaan koulunkäynnin sijaan risukimppuja kantavia lapsia. Muutoksen halun kiihkeys on ymmärrettävää.

Muodostimme suomalaisen parlamentaarisen delegaation. Olin ainoa kansanedustaja, muut jäsenet olivat toimittajia ja asiantuntijoita. Vesiasioissa maassa toiminut neuvonantaja Jaakko Henttonen oli hyvin perillä Afganistanin asioista. Hän oli pitkään Suomi-Afganistan-seuran puheenjohtaja, johon seuraan minäkin kuuluin joitakin vuosia.

Minut oli kutsuttu oppilaitokseen pitämään puhe. Oli järisyttävä kokemus seisoa uteliaiden innokkaiden afgaaninuorten edessä tuon myönteisen muutoksen aikana. Kannustin heitä ja tunsin, että he ymmärsivät elävänsä kansansa vapautumisen aikaa korruptoituneiden sotaherrojen ja mujahideen taistelijoiden uhasta huolimatta.

Puhuin myös Afganistanin radiossa.

Afganistanissa toimi naisjärjestöjä, joista keskeisin oli ottanut päämajakseen Yhdysvaltojen entisen suurlähetystörakennuksen. Naisten innostus oli tarttuvaa.

Kaikki AAPSO:n kokouksen osanottajat lennätettiin Jalalabadiin, tavattoman kauniiseen kaupunkiin, joka myöhemmin lähes tuhoutui 1990-luvun sisällissodan aikana.

Jalalabadissa kuulimme perinteistä afganistanilaista musiikkia ja söimme vartaalla paistettua kansallisruokaa – lammasta. Vierailimme moskeijassa ja kohtasimme sikhien katujuhlat matkalla takaisin hotelliin. Turvattoman tilanteen vuoksi emme voineet lentää suunnitellusti takaisin Kabuliin. Joukollemme tehtiin tilaa hotellista.

Pidin yöllä hotellin koko seinän peittävän ikkunan auki. Aamulla kuulin, että parin sadan metrin päässä oli käyty taistelu, josta en tiennyt mitään.

Osallistuimme valtavaan Jirgha-kokoukseen hallissa, jossa oli jalkapallostadionia muistuttava katsomo. Kokouksessa oli heimovanhimpia ympäri Afganistania. Ilmapiiri tihkui uhkaa ja väkivallan voimaa, jollaista en ole koskaan kokenut.

Kokemukseni ilmapiiristä johti harhaan. Heimopäälliköt antoivat tukensa hallitukselle ja kokouksessa puhuneelle tulevalle presidentti Najibullahille. Kättelin tätä tehtäväänsä valmistautuvaa lääkäriä, kollegaa.

Voimasuhteiden kääntyessä ja Neuvostoliiton armeijan poistuttua hän sinnitteli vallassa YK:n suojeluksessa Kabulissa vielä kolme vuotta, kunnes Taleban otti hänet kiinni ja hirtti lyhtypylvääseen.

Yhdysvallat oli voittanut tämän erän ideologioiden välisessä taistelussa. Kommunismin kitkeminen onnistui ja hyvinvointivaltio ja demokratia hävisivät.

Mielialani paluulennolla Moskovaan oli sekä toiveikas että mietteliäs. Katsoin kanssamatkustajiani ja heidän huolestuneita kasvojaan. Oikeudenmukaisen maailman rakentaminen on raskasta.

Palattuani eduskuntaan Yhdysvallat oli juuri pommittanut Libyaa. Tietolähteet kertoivat yhdysvaltalaiskomentajan todenneen, että Libyan johtajan tappaminen ei ole ensisijainen tarkoituksemme, mutta emme pahoittele, jos niin käy. Muammar Gaddafin ottotytär kuoli.

 

Tätä kirjoittaessani tulevat mieleen NATO-pommitukset Jugoslaviassa, joissa useammin kuin kerran runnottiin pommein presidentti Milosevicin asuinpaikkoja ja hallintorakennuksia, joissa oletettiin hänen olevan. 

Hollantilaisen lentäjän raportti siitä, kuinka hän suunnitellusti tappoi Belgradin TV-rakennuksen työntekijöitä, kuvaa NATO-kenraalien moraalia. Ensin tarkastuslento ja näköhavainto, että väkeä on toimituksessa ja autoja parkkipaikalla. Sen jälkeen paluu ja ohjusisku rakennukseen, minkä seurauksena kuoli 17 työntekijää, jotka olivat antaneet NATO:n mielestä väärää tietoa.

AAPSO:n työ demokraattisen tiedonvälityksen puolesta on edelleen kesken.

Pidin eduskunnan portailla Libyan pommituksia ja Gaddafin murhayritystä kritisoivan puheen. Eduskunnan täysistunnossa arvostelin Euroopan unionin perustuvan aseteollisuuden palvelemiselle, koska Euroopan teollisuusjärjestöjen pyöreää pöytää (Round Table of Industrialists) johtava Ruotsin Volvon pääjohtaja oli myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman asevalmistajan johtokunnassa. Round Table saneli EU:n perustamisartiklat tahtonsa mukaisesti ja niinpä EU aloittikin perustamiskokouksessaan Jugoslavian hajottamissodat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi varoituksen antamisesta minulle ”salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa”. Varoitusta ei kuitenkaan tullut.

 

Kesällä 1986 ICJ, International Court of Justice antoi Yhdysvalloille tuomion Nicaraguan sisäisiin asioihin puuttumisesta.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat sai mujahideenien avulla osavoiton kommunistijohtoisessa Afganistanissa, se valmistui Saksan kanssa hajottamaan myös kommunistijohtoisen hyvinvointivaltion Jugoslavian. Yhdysvalloissa toimiva kroaatti- ja albaani-natsidiaspora sekä jihadismia Bosniassa edistävä saudi-arabialainen Osama bin Laden rahoittivat ja aseistivat serbejä vastaan taistelevia muslimeja ja kroaatteja.

Osama bin Laden oli Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin läheinen yhteistyökumppani myös Kosovon sodassa. Bin Laden toimitti Balkanille 10 000 henkilön jihadistijoukon. Tarkoituksena oli perustaa islamilainen kalifaatti Balkanille.

Lännen mediapropaganda leimasi kuitenkin omalla maallaan taistelevat ja omaa maataan puolustavat serbit natseiksi ja muslimit ja kroaatit uhreiksi.

Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteena oli USA:n sotilaallinen ylivalta Euroopassa. Se toteutui Saksan, Bosnian ja Kosovon sotilaallisen miehityksen ja Euroopan maiden NATO-jäsenyyden avulla.

 

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö luopui Bratislavan kokouksessaan virallisesti noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät sen tavoitteiden toteutumista. Siten ei enää olisi odotettavissa kansainvälisten tuomioistuinten tuomioita.

New Yorkin WTC-tornien tuhoaminen räjäytyksin ja lentokonetörmäyksin sisältää useita salaisuuksia. Sen seurauksena myös yhdysvaltalaiset menettivät suuren osan perustuslain suojastaan, mitä on seurannut kiihtyvä totuudenpuhujien ja toisinajattelijoiden vaino.

Tornien hävityksen syylliseksi osoitettiin vanha kumppani Osama bin Laden, joka toimi tuona aikana Afganistanissa. Hänet leimattiin terroristiksi ja hänen ajojahtinsa päätettiin aloittaa.

Presidentti George W. Bushin johdolla Yhdysvallat päätti aloittaa laittoman sodan Afganistania vastaan, koska Taleban-hallitus oli antanut bin Ladenin oleskella Afganistanissa. Vähitellen sota kääntyi Talebania vastaan käydyksi uskonsodaksi, jossa muslimifundamentalismi ja läntinen liberalismi ottivat mittaa toisistaan.

Afganistanin sotaa käytiin pommituksin, lennokkimurhin ja kylästä kylään taisteluin kasvavan NATO-liittolaisjoukon ja halukkaiden yhteistyökumppaneiden kuten Suomen avustuksella. Liberalismia juhlittiin missikilpailuin ja saippuasarjoin. Huumekauppa kukoisti mutta kansan lukutaito jäi 20 vuoden sodasta huolimatta vaatimattomaksi.

Bagramin lentokentän yhteydessä ollut vankila on tullut kuuluisaksi kidutuksista ja siitä, että tuon salaisen vankilan kautta on kuljetettu vankeja myös Guantanamon, jossa vankeja pidetään epäinhimillisissä oloissa ilman oikeudenkäyntejä.

 

Afganistanin sodassa on kuollut lähteestä riippuen n. 174000 -241 000 ihmistä, joista 47 000 siviilejä, 69 000 afgaanisotilasta ja 51 000 taleban-taistelijaa, ulkomaisia USA:n liittolaisia 3500.

Afganistanin 20 vuoden sodan aikana Yhdysvallat aloitti myös Irakin, Libyan ja Syyrian sodat pyrkimyksenään saada haltuunsa näiden maiden öljyvarat yhdessä entisten siirtomaavaltojen kanssa. Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen organisointi osuu samaan ajanjaksoon.

Libyassa kansalla oli ilmainen koulutus yliopistoon saakka, samoin terveydenhuolto. Jokainen nuoripari sai asunnon. Muammar Gaddafi ajoi Afrikan etua, mikä ei sopinut Yhdysvalloille ja sen liittolaisille.

Syyria on sekulaarinen hyvinvointivaltio, joka huolehti myös 1,5 miljoonasta Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisesta ja 0,5 miljoonasta Palestiinan pakolaisesta. Sen hajottamisen suunnittelivat saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman jo v 2001 eli samaan aikaan, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Mielenosoitukset ja tarkka-ampujat olivat suunniteltuja Yhdysvaltojen toimesta samoin kuin Ukrainan vallankaappauksessa vuonna 2014.

 

Syyrian hajotussuunnitelma esiteltiin Bilderberg -ryhmässä vuonna 2008 presidentti Obaman läsnä ollessa. Syyrian öljyn varastaminen aloitettiin heti vallankaappauksen alkamisen jälkeen Ranskan ja Turkin toimesta. Tällä hetkellä keskeinen varas on kurdi -Quislingien tukemana Yhdysvallat. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asettamat rikolliset talouspakotteet estävät Syyriaa pääsemästä jaloilleen. Syyrian ahdinko heijastuu myös siitä riippuvaiseen Libanoniin, mikä ilahduttaa Israelia.

Presidentti Obama murhautti Osama bin Ladeniksi olettamansa henkilön vuonna 2011. Samoin hän ja ulkoministeri Clinton iloitsivat Libyan johtajan, tällä kertaa onnistuneesta Muammar Gaddafin murhasta, joka kytkeytyi USA:n johtamiin Libyan pommituksiin vuonna 2011. Varsinaisen murhan suorittivat Libyan kapinalliset, mutta valmistelun suoritti NATO. Obaman ulkoministeri Clinton lausui kuuluisat: ”We came, we saw, he died, hah hah” ­– nauraen remakasti.

 

Olemme viime päivinä seuranneet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten pakoa Afganistanista. Menneet 20 vuotta ovat tuoneet kärsimystä paitsi afganistanilaisille myös monille muille kansoille, jotka ovat joutuneet Yhdysvaltojen suunnittelemien värivallankumousten, ylikansallisen pääoman valtaan myönteisesti suhtautuvien hallituksenvaihdosyritysten uhreiksi.

Vallanvaihdosyrityksistä on hyötynyt vain aseteollisuus, joka näyttää johtavan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimia. Mitään inhimillistä hyötyä on vaikea nähdä.

Tietä eteenpäin näyttäisi ohjaavan vain AAPSO:n kokouksen pääteema, joka on demokraattinen tiedonvälitys länsipropagandan ja valheiden sijaan. Paluu kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan kunnioittamiseen ”sopimusvaraisen demokraattisten maiden yhteistyö”- lauseen hokemisen sijaan. Inhimillisyys, erilaisuuden kunnioittaminen, halu oppia toisilta kulttuureilta ja harjoitella yhteistyötä pakottamisen ja aseellisen toiminnan sijaan olisivat kannatettavia.

Nähtävästi olemme kuitenkin lipumassa kohti entistäkin suurempia valheita tiedonvälityksessä. 23.8.2021 numerossaan Helsingin Sanomien, johtavan päivälehtemme, toimittaja Pekka Mykkänen kirjoittaa artikkelissaan ”USA lopetti maailmanpoliisin roolinsa, hetkeksi”, että ”Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat taas taisteli katkeran voitokkaaseen loppuun asti vapauttaen Aasian Japanin hirmuvallasta ja Euroopan Hitleristä. Yli 400 000 amerikkalaista kaatui.”

Muukin teksti on yhtä lapsellista kuvausta Yhdysvalloista hyvää tekevänä poliisina, kun maa on tosiasiassa varas, joka on pukeutunut poliisiksi.

Suomen koulujen opettajakunta voinee arvioida, voiko Helsingin Sanomia suositella koululaisille. Ainakin näillä Mykkäsen tiedoilla saisi reput ylioppilaskirjoituksissa. NATOn hybridikeskus ehkä kiittää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Afganistan, Yhdysvallat, globaali väkivalta, kommunismin kitkeminen, Osama bin Laden, USA ja jihadismi, Suomi sotapolulla

Suomen media CIA:n ja NEDin alihankkijana

Sunnuntai 22.11.2020 klo 18.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimepäivien Helsingin Sanomia selatessa ei voi muuta kuin onnitella CIA:ta Ned:iä ja muita Yhdysvaltojen ulkoministeriön värivallankumoustoimijoita. Helsingin Sanomien uutisointi samaistuu näihin värivallankumousoppeihin niin täydellisesti, että Yhdysvaltojen ei tarvitse Suomen osalta vaivautua.

Alkuviikosta Helsingin Sanomien aina luotettavasti värivallankumousnäkökulmasta kirjoittava Kiina-toimittaja Manninen kuvaili maitoteeliikkeitä Taiwanilla, Thaimaassa ja HongKongissa taisteluna diktatuureja vastaan.

Vallankumousoppiin kuuluu demonisoida johtajat, riippumatta siitä, minkälainen kansalaisten oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työhön on. Pääasia on se, että maassa on jotakin, joka ei vielä ole ylikansallisten, tavallisesti USA-johtoisten yritysten hallussa, maassa on jotakin ryöstettävää kuten öljyä tai arvokkaita mineraaleja eikä tiedonvälitys noudata Yhdysvaltojen ja EU:n globaaleja tavoitteita.

Muutama päivä sitten lehdessä julkaistiin laaja entisen CIA:n Suomessa toimineen agentin haastattelu.Mainittiin entisen presidentti George H.W.Bushin vierailu Helsingissä, surkeat olot Neuvostoliitossa ja kuin ohimennen Kiinan suorittamat omien kansalaistensa teurastamiset Tianmenin aukiolla. Agentti tietenkin kehui Suomea ja haastattelussa oli letkeä tunnelma.

Tänään 22.11.2020 vuorossa oli Afganistanin entisen presidentti Najibullahin tyttären haastattelu.Najibullah oli Afganistanin presidentti 1987 -1992. Maan hallitus oli kutsunut Neuvostoliiton tuekseen sisällissodassa, jossa hallitusta vastustavat sotaherrat ja Taleban taistelijat saivat vuorostaan tukea Yhdysvalloista presidentti Reaganilta ja mm. juuri mainitulta presidentti George H.W.Bushilta, joka ennen presidenttiyttään oli Reaganin varapresidentti ja sitä ennen CIA:n johtaja.

Haastattelussa kuvataan Heela Najibullahin isän kohtalo YK:n suojissa Kabulissa vuosina 1989-92. "Isä teki kaikkensa, että valta vaihtuisi hallitusti." Haastattelussa mainitaan kuinka "presidentti yritti sopia YK:n kanssa, että turvaneuvosto lähettäisi joukkoja Afganistaniin ja hän eroaisi vasta sen jälkeen. Isä näki vaaran valtatyhjiön syntymisessä".

"Toisin kävi. YK ilmoitti Najibullahin erosta huhtikuussa 1992 ennen kuin turvaneuvosto oli käsitellyt asiaa.Joukkoja ei koskaan lähetetty, ja muslimitaistelijat valtasivat itselleen lisää alueita ja myös poliittista valtaa."

Tapasin presidentti Najibullahin vieraillessani Afganistanissa.Najibullah, tuolloin vielä Najib piti puheen Loya Jirghassa, heimopäälliköiden kokouksessa tilanteessa, jossa pyrittiin luomaan keskinäistä luottamusta. Najib oli ammatiltaan lääkäri ja hänestä tiedettiin tulevan seuraava presidentti Babrak Karmalin jälkeen.

En ollut koskaan aikaisemmin ollut niin uhkaavan tuntuisessa ilmapiirissä. Kuitenkin kokouksen lopputulos tuossa satojen päälliköiden neuvottelussa johti myönteiseen etenemiseen.

Pidin puheen yliopistotason oppilaitoksessa Kabulin ulkopuolella. Kuvailin iloani siitä, että lapset olivat alkaneet päästä kouluun feodaalisten alistussuhteiden purkauduttua.Opiskelijat näyttivät iloisilta ja aktiivisilta.

Vierailin kylissä. Naiset olivat usein kyläpäälliköitä, jotka turvasivat kyläänsä asein kapinallisten yöllisiltä hyökkäyksiltä. Päivisin he opettivat lapsia ja vanhuksia lukemaan puiden väliin pystytettyjen telttakatosten alla. Kylästä lähtöseremoniana oli naisten kiväärien yhteislaukaus.

Helsingin Sanomien sirpaletiedoista puuttuu lukijoiden maailmankuvalle tärkeä kokonaiskuva.

Tämä Helsingin Sanomien  myönteisesti kuvaama presidentti Bush CIA-agentteineen käytti CIA:n aikaisia kavereitaan, Harvardin taloustieteilijöitä ja George Sorosia apunaan Puolan, Venäjän ja Afganistanin ryöstöön sekä Jugoslavian hajottamisen ja Balkanin sotilaallisen haltuunoton valmistelemiseen, jota Bill Clinton sitten jatkoi.

Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstö, katolisen kirkon, CIA:n ja Bushin yhteistyö Puolan haltuunotossa ja Kiinan Tianmenin mielenosoitusten organisointi CIA:n toimesta muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkastelun avulla voidaan ymmärtää Yhdysvaltojen väkivaltaisia menettelytapoja.Venäjän kultavarantojen siirto länteen on uskomattomalta tuntuva kaappaus. Jotta kaaokset saadaan aikaan, tarvitaan korruptiota, hyväuskoisia nuoria sekä yhdysvaltalaisten toimijoiden tunteettomuutta - rikollista luonnetta.

Teoksessaan Manifest Destiny; Democracy as Cognitive Dissonance, F.William Engdahl kuvaa yllämainitut tapahtumat luotettaviin lähteisiin perustuen. Tianmenin

tapahtumista on USA:n ulkoministeriön raportti, joka osoittaa muiden todisteiden lisäksi, että mitään verenvuodatusta siellä ei ollut.

Helsingin Sanomien julkaisemaa Heela Najibullahin haastattelua käyttämällä lukija voi havaita tietyn yhtäläisyyden Afganistanin tuhoamisen ja Jugoslavian tuhoamisen välillä.

Yhdysvallat on jo 40 vuoden ajan sotinut Afganistanissa, ensin maan hallitusta ja sen avuksi kutsuttua Neuvostoliittoa vastaan ja sen jälkeen samalla tavoin täysin vailla perusteita hyökkäämällä maahan Osama bin Ladenin tuhoamisen verukkeella.

Osama bin Laden, joka oli ollut presidentti Clintonin läheinen yhteistyökumppani rahoittaessaan ja aseistaessaan jihadisteja ja kalifaattia rakentavia Bosnian muslimeja taistelussa Jugoslaviaa puolustavia serbejä vastaan.

Afganistanin ja Jugoslavian yhtäläisyys liittyy YK:hon.YK oli voimaton tilanteessa, jossa Yhdysvallat halusi päästä eroon Afganistanin kommunisti-presidentistä, jonka johtamassa maassa feodaaliset suhteet olivat purkautuneet, naiset olivat vapautuneet ja lapset päässeet kouluun.

Jugoslaviassa Yhdysvallat halusi myös päästä eroon kommunisti-presidentistä, jonka johdossa oleva maa oli ennen sotaa kansantuotteella mitattuna 24.sijalla maailmasa, mutta Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n sotatoimien seurauksena putosi sijalle 87.

Kuten Afganistanissa myös Jugoslaviassa YK oli voimaton Yhdysvaltojen painostuksen alla. Vaikka YK on päätöslauselmalla 1244 julistanut Ksovon pysyvän YK:n valvonnassa, NATO:n miehittäessä ja EU:n valvoessa laillisuutta Serbian maakuntana, se on sallinut Kosovon julistautua laittomasti itsenäiseksi ja alueella vallitsevan rikollisen mielivallan.Kuvaan tätä hiljattain ilmestyneessä teoksessani "Lupa olla julma".

Suomen media, ei vain Helsingin Sanomat vaan myös muut tiedotusvälineet ei vähiten Yleisradio, tarjoaa yhteydestään irroitettua sirpaletietoa,jonka tarkoituksena näyttää enemmänkin olevan todellisuuden peittäminen kuin sen paljastaminen. 

Sipilän hallitus lähetti Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon 100 suomalaista toimittajaa ja virkamiestä propagandaoppiin. Suomen kutsuttua NATO:n hybridikekuksen Helsinkiin, tuo koulutettu joukko on opetettu omaksumaan NATO:n eli sotateollisuuden intressejä palveleva  asenne. 

Suomen hallituksen ja ulkopoliittisen johdon lienee turha puhua ilmastoteoista, jos politiikkaa johtaa sotateollisuus, joka on eniten maapalloa saastuttavaa teollisuutta ja sen tuotteet aiheuttavan eniten paitsi inhimillistä kärsimystä myös ilmastotuhon.

Niin kauan kuin Yhdysvaltojen politiikkaa johtaa sotateollisuus, Pentagonin kaavailujen pohjalta, Suomen media alistunee sen palvelijaksi tuhoten suomalaisten kyvyn itsenäiseen ajatteluun toiminnasta puhumattakaan. Median tehtäväksi jää asioiden viihteellistäminen ja totuuden häivyttäminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, George H.W.Bush, CIA, Ned, Afganistan, Kiina, Venäjä, Puola, Najibullah,

USA ja EU terrorismin tukijoina; Venäjä vastustaa terrorismia

Torstai 6.10.2016 klo 5.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen kongressi teki ratkaisevan päätöksen. Se salli WTC-tornien terrorismin uhrien haastaa Saudi-Arabia oikeuteen.Useimmat WTC-torneihin törmänneiden lentokoneiden kaappareista olivat saudeja. Presidentti Obama ei olisi sallinut tätä oikeudenkäyntiä. Asialla saattaa olla kauaskantoiset seuraukset ellei Yhdysvallat aloita laajaa sotaa peitelläkseen todellisia syyllisiä, terrorismista hyötyjiä, USA:ta ja sen liittolaisia EU:n NATO-maita.

Yhdysvallat synnytti terrorismin Afganistanissa 1980-luvulla. Osama bin Laden toimi yhteistyössä USA:n kanssa. Jugoslavian hajottamisen yhteydessä Osama bin Laden ja Yhdysvallat yhdessä tukivat kalifaattia rakentavaa Bosnian presidentti Izetbegovicia. Aselasteista osa meni Kroatian neo-fasisteille ja osa muslimijoukoille Bosniassa. Kauloja katkovia jihadisteja tuli rahoituksen avulla n. 10.000. Uhreina olivat perustuslaillista järjestystä, tasa-arvoa ja yhtenäistä valtiota puolustavat serbit.EU:n NATO-maat, erityisesti Saksa loivat USA:n suorittamalle Jugoslavian hajotukselle eurooppalaisen sivustatuen.

Todistettavasti samoja taistelijoita, jotka taistelivat jihadistijoukoissa, jäi Eurooppaan mm Saksaan. Esimerkiksi Mohamed Atta toimi terroristisolussa Saksassa.Useita soluja jäi myös NATO:n miehittämään Bosniaan. Nämä Bosnian sodan terroristit suorittivat WTC-iskut.

Yhdysvallat, EU ja Saudi-Arabia ovat kouluttaneet terroristeja taistelemaan Syyriassa. Koulutuspaikkana on ollut mm Jordania.Turkki on toiminut kanavana USA:n tuelle terroristeille.

Syyria on liittoutumaton, itsenäinen sekulaarinen valtio, joka ei hyväksy Yhdysvaltojen vallankäyttöä ja terrorismin tukemista Lähi-Idässä. USA:n, Britannian ja Tanskan aloittaman, laajaksi NATO-sodaksi laajentuneen Irakin sodan seurauksena 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista sai turvan Syyriassa puolen miljoonan Palestiinan pakolaisen lisäksi. 

Syyria kutsui Venäjän tukemaan taisteluaan terrorismia vastaan. Yhdysvallat haluaa saada aikaan vallanvaihdoksen ja syöstä vaaleilla valittu presidentti vallasta. Tämän aikaansaamiseksi Yhdysvallat on voimistanut tukeaan terroristeille välitttämällä heille erittäin kehittyneitä asejärjestelmiä Turkin kautta.

Objektiivisesti ajatteleva henkilö näkee, että Venäjä tekee ihmiskunnan kannalta hyvää työtä tukiessaan Syyrian hallitusta. Terrorismin tukemiseen on kuitenkin osallistunut niin suuri määrä Yhdysvaltojen NATO- ja muita liittolaisia sen itsensä lisäksi, että koko läntinen tiedonvälitys/propagandakoneisto on valjastettu kuvaamaan Venäjä rikolliseksi ja terrorismin tukijat viattomiksi hyväntekijöiksi.

Suomen edellinen valtioneuvosto lähetti 100 suomalaista henkilöä opiskelemaan kuinka tiedonvälitys toteutetaan yhdysvaltalaisittain. Samoin itsenäisesti ajattelevat toimijat on leimattu Venäjän trolleiksi tai muuten epäluotettaviksi tahoiksi. Tiedonvälitys on toiminut täydellisen yksipuolisesti. TV:n uutisissa, ajankohtaisohjelmissa ja viihteessä on läpäisyperiaatteella toteutettu Venäjälle vihamielistä, panettelevaa ja venäläisten ihmisarvoa alentavaa propagandaa. Sanomalehdet ovat huolehtineet omasta osuudestaan kiitettävästi.

Vuosina 1940- 44 toisinajattelijat Suomessa olivat vankilassa ja moni heistä teloitettiin. Ystävyysseura Suomi-Neuvostoliittoseuran jäsenyys tai sen toimihenkilöys oli tuomittavaa. Suomessa toimi Suomen Aseveljien Työjärjestö/Vapaus Isänmaa Aseveljeys järjestö. Se harjoitti propagandaa ja mielialojen hoitoa siviiliväestön keskuudessa. Toiminta perustui tehokkaaseen salassapitoon ja psykososiaaliseen vaikuttamiseen. Järjestön johdossa toimi joukko Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä kaikista yhteiskunnallisista sektoreista esimerkiksi työmarkkinajärjestöistä, puolustusministeriöstä ja valtiollisesta poliisista. Järjestön tehtävänä oli luoda valtakunnallisesti kattava ilmianto- ja mielialojamuokkaava järjestelmä, jolla synnytettäisiin ja ylläpidettaisiin psykologisesti kestävä yhteinen kuva todellisuudesta.

Martti Ruutu on kuvannut kirjassaan Me uskoimme Suomeen kuinka VIA/SAT henkilöjärjestelmän tiedot poltettiin Kallion koulun uunissa samalla tavalla kuin aikanaan tiedot sisällissodan valkoisten rikoksista sekä toisen maailmansodan aikaiset arkistot tuhottiin.

Valtioneuvoston toimesta on nyt saatu aikaan VIA/SAT järjestelmän moderni versio. Yle tavoittaa kaikki kansalaiset eikä vaihtoehtoista lehdistöä muusta tiedonvälityksestä puhumattakaan ole.Virallisessa tiedonvälityksessä Internetin kautta saatava tieto demonisoidaan.Globaali todellisuus ja ihmisten tietoisuus halutaan ottaa valtiollisesti ohjatun tiedonvälityksen huomaan.

Suomi on jälleen valinnut puolensa väärin. Täysin johdonmukaisesti ja todistettavasti Länsimaat tukevat ahneuksissaan terrorismia ja erityisesti terrorismista hyötyvää  ja terroristiseen toimintaan ryhtyvää Yhdysvaltoja (lennokkimurhat, kidutus). Venäjä ei ole koskaan tukenut terrorismia eikä fasismia eikä pyrkinyt hyötymään siitä.

Yhdysvaltojen kansalaiset joutuvat johtamaan hallituksensa sen tosiasian eteen, että WTC-iskut ja muut hirmuteot, sodat Irakisssa Libyassa ja Syyriassa ovat omien hallitusten syytä. Tätä todellisuutta Yhdysvaltojen sotateollisuus ja sodan logiikan vammauttaneet poliitikot eivät halua paljastaa. Siksi koko globaalia aseteollisuuden valtaa tukeva propagandakoneisto on ollut valjastettava Venäjän ja presidentti Putinin kimppuun.

Suomen Yle on säälittävässä länsipropagandan myötäilyssään paljastanut itsensä. Toivotaan, että WTC-tornin iskujen uhrit ehtivät nostaa todellisuuden esiin ennen kuin kolmas maailmansota alkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA, Venäjä, terrorismin vastainen taistelu, Afganistan, Bosnia, WTC-oikeudenkäynti

Jukka Huusko Afganistanin historiaa muokkaamassa

Perjantai 3.6.2016 klo 17.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Välillä tuntuu kuin joutuisin toimimaan Yle:n ja hesarin "Oikaisuja"-palstana. Tällä kertaa 1.6. kirjoituksessaan "Amnesty: Afganistanin konflikti laajenee, Jukka Huusko kirjoittaa kuinka Neuvostoliitto tunkeutui maahan vuonna 1979. Tästä käynnistyi vuosikymmenen kestänyt brutaali sisällissota."

"Tuolloin Yhdysvallat, Pakistan ja Saudi-Arabia tukivat islamistitaisteliijoita, jotka sotivat Neuvostoliiton joukkoja vastaan.

Onko "Neuvostoliiton tunkeutuminen" Huuskon omaa tietämättömyyttä vai kuuluuko se USA-johtoiseen Helsingin Sanomien doktriiniin.

Afganistanin historiaa tuntemattomille on syytä kertoa, että Afganistan oli 1970-luvulle saakka feodaalinen maa, jossa 4000 perhettä omisti kastelujärjestelmät ja siten myös vallan. Hallitsevan ryhmän lapset saivat käydä koulua ja opiskella yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, mutta tavalliset lapset, koulunkäynin sijaan ahersivat päivät töissä risukimppuja keräten.

Pääasiassa yliopisto-opiskelijoista koostunut ryhmä kommunisteja suoritti vallankaappauksen ja muodosti hallituksen. Naiset vapautettiin. Kaduilla näkyi hunnutettuja naisia huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Naiset opettivat usein ulkosalle kyhätyissä "koulukatoksissa" vanhuksia ja lapsia rinnan lukemaan. Naiset saattoivat olla kylän vanhimpia, eli johtajia.

Luonnollisesti näin radikaali hallitus joutui konservatiivisessa maassa ahtaalle. Yhdysvallat oli juuri päättänyt kommunistien tappamisen Vietnamissa. Nyt oli syytä siirtyä sille strategisesti tärkeälle alueelle jatkamaan kommunistien vallan laajenemisen estämistä. Kommunistihallitus kutsui Neuvostoliiton apuun.Muistaakseni maiden välillä oli ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Pitkän jahkauksen jäkeen Neuvostoliitto taipui saapumaan hallituksen avuksi. Siten Huuskon luonnehdinta Neuvostoliiton tunkeutumisesta on melko tarkoitushakuinen.

Afganistanin ja Neuvostoliiton yhteistyö ei ollut vain sotilaallista vaan oli jatkunut vuosikymmeniä talouden ja koulutuksen alalla. Osa kouluun päässeistä nuorista saattoi opiskella esimerkiksi ammattikoulussa Neuvostoliiton puolella.

Yhdysvallat tuki jihadisteja Afganistanissa kuten myöhemmin Bosniassa ja Syyriassa. Afganistaniin USA palasi 2001, avaten sodan laittomilla pommituksilla. Näennäistä laillisuutta aikaansaatiin laajentamalla sota käsittämään NATO-maat, kumppani Suomi mukaan luettuna.Nyt vihollisina oli aikaisemmat yhteistyökumppanit, joita oli aseistettu vuosikymmenen ajan niin kauan kuin Neuvostoliitto oli maassa läsnä.

Afganistanin parlamentista 2007 käytännössä ulosheitetty rohkea naisedustaja Malalai Joya on kirjoittanut afganistanilaisesta näkökulmastaan kirjan "Nainen sotaherrojen välissä", jota ei tietääkseni ole käännetty suomeksi. Luin sen hollanniksi, mutta varmaan se on julkaistu myös englanniksi. Hän kuvaa erinomaisesti minkälaisen huume- ja sotaparooni eduskunnan USA on tukenut valtaan miehittämässään maassa.

Malalain blogeja ja Yhdysvalloissa pidettyjen esitelmätilaisuuksien luentoja lukemalla saa varsin raadollisen kuvan Afganistanin tilanteesta. Hän kuvaa kuinka hänen kotimaansa on pahin paikka maailmassa naisille elää. He kärsivät Yhdysvaltojen miehityksestä, korruptoituneesta USA:n tukemasta hallituksesta ja fundamentalisti Talibanista.

Malalai pitää naurettavinaväitteitä USA:n vetäytymisestä. Pysyvät sotilastukikohdat ja palkka-armeijat tulevat jatkamaan. Miehitys on muuttanut Afganistanin huumekeskukseksi. Noin 2 miljoonaa afganistanilaista, naisia ja lapsia ovat riippuvaisia opiaateista. Palkka-armeijat hyödyntävät huumekauppaa, jonka keskeinen reitti kulkee elin- ja huumekaupasta hyötyvän myös Yhdysvaltojen vallassa olevan Kosovon läpi.

Neuvostoliiton läsnäolon aikana WHO:n tilastojen mukaan huumeiden viljely oli minimissään. 

Lukiessani Malalain kriittisiä tekstejä, en voi muuta kuin ihmetellä sitä, miksi Suomi osallistuu näin painajaismaiseen sotaan. Voiko lojaliteetti Yhdysvaltoja ja sen johtamaa NATO:a kohtaan edellyttää tällaista. Yleensäkin miksi Suomessa on sodan henki päästetty pullosta.

Samojen yhteistyökumppaneiden kanssa harjoitellaan sotaa Venäjää vastaan Suomen maaperällä. Mitä kaikki nuo Yhdysvaltojen ja NATO-joukkojen sotaharjoitusten ylläpito maksaa. Onko todella niin, että pikkulasten subjektiivinen päivähoito puretaan, jotta voidaan harjoitella sotaa naapuriamme vastaan, jonka kanssa meillä juuri vain hiljan oli ystävyys-ja avunantosopimus.

Historian vääristelyä todella tarvitaan, jotta suomalaisille saadaan syötettyä näin järjetöntä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ehkä Huuskon "tunkeutuminen" on välttämätön osa palapeliä, jolla Venäjästä muokataan vihollista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen ulko- ja sotapolitiikka, Jukka Huusko, Helsingin Sanomat, Afganistanin sota, Suomi sodassa, Malalai Joya, huumeparoonit,

Hurskastelua terrorismista

Keskiviikko 23.3.2016 klo 9.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jokaisen terrori-iskun jälkeen läntiseen mediaan vyöryy sama pinnallinen yksilöihin ja suurkaupunkien surkeisiin lähiöihin kiinnittyvä voivottelu. Massiivisella mediavyöryllä peitetään terrorismin todellisiin syihin paneutuva analyysi.

Aseistamalla ja rahoittamalla terroristeja Yhdysvallat lähimpine liittolaisineen on synnyttänyt tuon lohikäärmeen, jolla yhden pään katkaisu synnyttää viisi uutta päätä lisää.

Yhdysvaltojen sotilaallinen ja taloudellinen maailmanvalloitus on tarvinnut välineekseen terroristeja. USA alkoi rahoittamalla ja aseistamalla jihadisteja Afganistanissa 1980-luvulla näiden taistellessa Afganistanin hallituksen maahan kutsumia neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan. Terrorismin tukeminen oli väline pitkässä sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

Yhdysvaltojen suuri ideologinen ja sotilaallinen projekti liittoutumattoman Jugoslavian hajottamiseksi ja tuhoamiseksi tapahtui presidentti Clintonin henkilökohtaisesti rahoittamien, Afganistanista ja Lähi-idästä tuotettujen jihadistiarmeijoiden avulla. Bosniassa Clinton toimi vielä Osama bin Ladenin rinnalla. 

Bosniaan tuotujen jihadistien terrorismia suunnittelevia soluja jäi Bosniaan ja Saksaan. Saksa toimi Yhdysvaltojen rinnalla Jugoslavian hajottamisprosessissa. Kaksoistornien iskuissa oli niin suunnittelijoina kuin lentäjinä useita USA:n rahoittamia, Bosniassa taistelleita jihadisteja. 

Yhdysvaltojen brutaali Irakin sota ja sen kidutusvankiloissa haudutetut vangit voimistivat kalifaattia rakentavien jihadistien motivaatiota taisteluun. Hyökkäys Libyaan voimisti vihaa länttä kohtaan. Yhdysvallat ja jopa eräät EU-maat tukivat Syyrian sodan kapinallisia esimerkiksi Jordanian harjoitusleireillä usean vuoden ajan. USA joutui myöntämään, että maltillisia koulutettuja kapinallisia on alle 10 henkilöä. Aseet ja koulutetut "kapinalliset" ovat siirtyneet parempaa palkkaa maksaviin jihadistiryhmiin, Al-Nusraan ja kymmeniin muihin. 

Länsi on sitkeästi propagandassaan kuvannut järkyttävää tuhoa Syyriassa aiheuttaneet jihadistit milloin "siviileiksi" milloin maltillisiksi. EU tekee yhteistyötä Turkin kanssa, joka tukenut ja huoltanut jihadisteja. Turkki on huolehtinut myös terroristien taloudesta ostamalla Syyriasta varastettua öljyä ja hoitanut haavoittuneita terroristeja samalla kun se on hyökännyt terroristeja vastaan taistelevien kurdien kimppuun niin Syyriassa kuin omassa maassaan.

Turkin NATO-jäsenyys näyttää antavan sille suojan samanlaiseen rankaisemattomuuden todellisuuteen kuin mistä USA nauttii. USA ja Saksa hoitivat Jugoslavian demokratiaa puolustavat johtajat ja upseerit sotarikostuomioistuimeen vaikka heidän omat johtajansa joutaisivat kuulua sinne.

Totuus on valhetta ja valhe totuutta tässä läntisen propagandan kyllästämässä Euroopassa. Terrorismia ratkaistaan tunnekuohun vallassa. Lisää poliiseja, lisää sotilaita ja lisää arkielämän rajoituksia tavallisille kansalaisille. Se on hinta siitä, että Yhdysvaltojen aseteollisuuden valta maailmassa, ahneus, piittaamattomuus demokratiasta ja kyynisyys eivät paljastuisi.

Juurihan presidentti Obama todisti kuinka humanismia ja tasa-arvoa kammottavasta taloussaarrosta huolimatta rakentanut Kuuba loukkaa ihmisoikeuksia. Hänen mukaansa Yhdysvallat sen sijaan on demokratia. Tätä totuutta on jaettu Suomen mediassa. Raoul Castron puhetta ei ole kuultu. Voisiko parempaa osoitusta demokratiastamme löytää.

Olemme Yhdysvaltojen maailmanvallan palvelijoita tukien sen "poikkeuksellisuutta", rankaisemattomuutta ja terrorismin tukemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turkki, Kuuba, terrorismi, USA, Bosnia, Afganistan, Syyria, Irak

Yle:n rikkiammuttu sopimus

Perjantai 22.5.2015 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n Ulkolinjan Rikkiammuttu sopimus oli erinomainen esimerkki Yle:n linjasta. Puuduttava ohjelma toisti kaikki mahdolliset läntisen propagandan kliseet. Se oli ikäänkuin yhteenveto 40v Euroopan historiasta anglo-amerikkalaisen propagandan silmälasien läpi. Tästä ohjelmasta olisi hyvä tehdä tieteellinen analyysi jossakin tiedonvälityksen tutkimukseen keskittyvässä opinahjossa.

Ohjelma alkaa jo alkulauseessa lukijan intonaation kielteisyyttä vahvistavalla voimalla Neuvostoliiton hyökkäyksestä Afganistaniin. Kulunut aikajänne antaisi jo etäisyyttä tarkastella asioita totuuspohjaisesti.

Afganistan oli 1970-luvulla feodaalinen maa, jossa 4000 perhettä omisti 17 miljoonan asukkaan maan kastelujärjestelmät ylläpitäen  valtaa. Yläluokka pystyi kouluttamaan lapsensa Yhdysvalloissa tavallisen kansan pysyessä köyhänä ja 90 prosenttisesti lukutaidottomana. 

Saur-vallankumous 1978 nosti valtaan voittopuolisesti nuorten opiskelijoiden toimesta kommunistit, jotka alkoivat muuttaa yhteiskunnallisia oloja tasa-arvoisemmiksi. Jo ennen vallankumousta Neuvostoliiton ja Afganistanin välillä oli ystävyys- ja avunantosopimus. Afganistanin viennistä yli 40% suuntautui Neuvostoliittoon.

Afganistanin hallitus kutsui Neuvostoliiton apuun Yhdysvaltojen, Pakistanin, Iranin ja Ison-Britannian alkaessa aseistaa voimakkaan uskonnollisesti suuntautuneita ja osin feodaaliherroja tukevia aseryhmiä nk. sotaherroja. Neuvostoliitto tuki kansainvälisten lakien mukaisesti Afganistanin laillista hallitusta.

Tasa-arvoa edistävä hallitus ei ollut Yhdysvaltojen mieleen sen enempää kuin Syyrian nykyhallitus. Valtion tuhoaminen on se hinta, jonka Yhdysvallat on valmis maksamaan oman väkivaltaisen maailmanjärjestyksen aikaansaamiseksi.

TV-ohjelman jokainen osio kaipaisi omaan analyysinsä, johon tässä ei ole mahdollisuuksia. Toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit päätyivät tässäkin ohjelmassa teloittajiksi ja ansaitsivat mielenosoituskulkueessaan selostajan halveksivan intonaation. Srebrenica- myytti, joka on läntisen propagandan valtti, esitettiin itkevien muslimivaimojen kautta, kuten asiaan kuuluu. Tosiasiassa näiden vaimojen miehet olivat 4 vuoden ajan, hollantilaisten YK-joukkojen mukaan, tehneet osana Srebrenicaan sijoitettua jihadisti-muslimidivisioonaa hyökkäyksiä ympäröiviin serbikyliin tappaen 2000 miestä naista ja lasta - usein juhlapyhinä, jolloin asukkaat eivät osanneet olla varuillaan.

Kylät poltettiin, uhrien päät katkottiin ja iskettiin aidan seipäisiin. Joukon muslimi-johtaja Naser Oric otatti videoita hirmutöistä,"Naser Oricin parhaat palat", joita hän esitteli naureskellen toimittajille. Ilmeisesti Yle ei päässyt näkemään.

Niin kutsuttujen Srebrenican uhrien ruumiinavaukset ovat ainoa tieteellinen todiste siitä miten uhrit ovat kuolleet. Lääkäri ei voi muusta päätellä kuolinsyytä. Tästä huolimatta jo muutama päivä sen jälkeen kun pieni joukko serbiarmeijan jäseniä oli saapunut lähes autioon kaupunkiin, ICTY- kansainvälinen Jugoslavia-tribunaali haastoi Republika Srbskan presidentin ja armeijan ylipäällikön Haagiin syyttäen heitä kansanmurhasta ja sotarikoksista.

You-tubesta voi nähdä videon kenraali Mladicin neuvotteluista Srebrenicassa YK- joukkojen päällikön ja muslimisiviilejä edustavien asukkaiden kanssa. Kenraali totesi selkeästi, että ne jotka haluavat jäädä, voivat jäädä, niille, jotka haluavat lähteä Srebrenicasta järjestetään bussikuljetus. YK maksaa bensiinit. Kansanmurhaa tai etnistä puhdistusta suunnitteleva tuskin on kiinnostunut haavoittuneiden muslimien sairaalahoidosta yhdessä YK:n edustajien kanssa ja kansalaisten pääsystä haluamilleen alueille.

Muslimiarmeija oli yhdessä aseita laskemaan haluttomien siviilien kanssa lähtenyt etenemään Srebrenicasta kohti 60km päässä olevaa , muslimien hallussa olevaa Tuzlan kaupunkia. Matkan varrella he joutuivat kulkemaan sekä omien että serbien miinakenttien läpi. Muslimien ja serbijoukkojen taisteluja oli koko matkan varrella.

Taistelussa kuolleita ei kutsuta teloitetuiksi. Serbien toimesta teloitettuja oli satoja. Yle:n ohjelma sanoi niitä olleen, tavanomaisen "8000 teloitettua muslimimiestä ja -poikaa" sijaan 7000. Erittelen toisessa yhteydessä ruumiinavausten tulokset.

Taistelupaikkoja oli ainakin 19. Kamenica, Konjevi Polje, Lipanj, Sandici, Jadarin alue, Buljin, Buljinin lähellä oleva metsä, Susnjarin alue, Baljkovica, Suceska, Kravica, Kaldrmica, Udrc-Baljkovican tie, Crni Vrh, Snagovo, Jaglic, Siljkovicin kylä, Pervanin kylä, Velja Glava, Lolicin tie, Cerska, alue 8km Kamenicasta, Kovacevic Sadik, Kadric Midhat, Muratovic Kardrija, Oric Meho, Salcinovic Sadik, Vejzovic Gadafi, Muminovic Sejdalija. Kussakin taistelupaikassa uhrimäärät vaihtelivat muutamasta uhrista tuhanteen - molemmin puolin.

Yhdysvaltojen ja Saksan provosoimassa sodassa muslimit ja kroaatit olivat hyökkääjiä ja serbit puolustivat kotiseutujaan. Srebrenica-myyttiä tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunut kroaattien ja yhdysvaltalaisten kenraalien johtama 250.000 Krajinan serbin etninen puhdistus ja tuhansien tapot. Kroaattien rahoittama mainostoimisto Ruder-Finn hoiti propagandan koko Jugoslavian hajottamissotien ajan. 

Kiinnostuneet voivat tutustua lähemmin Jugoslavian hajottamissotiin ja niiden Saksan ja USA:n etua ajaviin yksityiskohtiin esimerkiksi You-tubista nähtävissä olevasta elokuvasta The Weight of Chains. George Szamuely:n kirja Bombs for Peace; NATO:s humanitarian war on Yugoslavia on myös varteen otettava lähdeteos.

Surullista, että Suomen Yle:llä ei riitä rehellisyyttä välittää edes auttavasti totuutta vaan se jatkaa jo vuosikymmeniä jatkunutta anglo-amerikkalaista sotapropagandaansa. Nyt propaganda jatkuu Syyrian, Ukrainan, Libyan ja Jemenin kohdalla. Tarvitsisimme yhdysvaltalaista "Democracy now" TV-kanavaa muistuttavan kanavan. DN lähettä 1 t ohjelman joka päivä. Yksi tunti riittää, kun se antaa mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Srebrenica, Yle:n ulkolinjan propaganda, ETYK, Afganistan, Jugoslavian sodat,

Maailman paras elokuva

Maanantai 23.9.2013 klo 10.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltalainen The Nation lehti on kirjoittanut toimittajansa Jeremy Scahillin kirjasta ja elokuvasta Dirty Wars. Näin elokuvaa esitettävän Rakkautta ja Anarkiaa festivaalilla, joten menin todella kiinnostuneena katsomaan. 

Suomalainen media on vaiennut tästä dokumentista kokonaan. Rakkautta ja Anarkiaa festivaalin elokuvien esittely "The Act of Killing" elokuvaa lukuunottamatta on ollut varsin pinnallista.

Dirty Wars on kuin pommi. Enempää kansainvälisestä politiikasta ei tarvitse tietääkään jos tämän elokuvan on nähnyt. Kaikki elokuvassa on totta ja se etenee Afganistanista ja Jemenistä, Somaliaan. Välillä toimittaja keskustelee Yhdysvaltojen viranomaisten ja kongressin keskeisten komiteoiden puheenjohtajien kanssa sekä osallistuu TV-kanavien keskusteluihin.

Se osoittaa mitä roolia yksityinen presidentti Obaman "johtama" salainen JSOC armeija palvelee. Kaiken tutkinta- ja tuomiovallan ulkopuolella oleva porukka jättää Keski-Amerikan likaisten temppujen tekijät harrasteljoiksi. 

Johtopäätökseksi tulee, että presidentti Obama on kovempi, säälimättömämpi ja nopeampi kuin George W. Bush konsanaan.

Kun yhdistää elokuvan tosiasiat Edward Snowdenin paljastamaan kaiken kattavaan vakoiluorganisaatioon ei voi muuta kuin toivoa, että lastenlasten ei tarvitsisi elää tällaisessa maailmassa, jossa kaiken ratkaisee Yhdysvaltojen väkivaltakoneisto. Se alistaa muut maat joko väkivallalla tai taloudellisilla pakotteilla sekä propagandalla.

Jeremy Scahill ansaitsisi Edward Snowdenin kanssa kaikki mahdolliset ihmisoikeuspalkinnot rohkean ja syvästi inhimillisen toimintansa johdosta. Suosittelen elokuvaa kaikille totuuden nälkäisille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakkautta ja Anarkiaa, Dirty wars, siviilien murhat, paras elokuva, Jeremy Scahill, Afganistan, Jemen, Somalia, JSOC yksityisarmeija, Obama

Al Qaida ja jihadistit Yhdysvaltojen maailmanvallan työkaluina

Perjantai 30.11.2012 klo 16.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ei ole sattumaa, että siellä missä Yhdysvallat pyrkii lisäämään hegemoniaansa, siellä ovat myös Al Qaida ja jihadistitaistelijat. Kun sekasortoa käytetään tarkoituksellisesti työvälineenä, seurauksena on miljoonien ihmisten pakolaisuus, kodittomuus, turvattomuus ja kaikenlainen hätä.

Afganistanissa Yhdysvallat koulutti ja aseisti 1980-luvulla pyhää sotaa Neuvostoliittoa ja sekulaarisia maanmiehiään vastaan käyviä fundamentalistitaistelijoita, joista tunnetuin oli Osama bin Laden.

Sodan päätyttyä taistelijat siirtyivät Afganistanista Bosniaan, jatkamaan pyhää sotaa nyt maltillisia muslimeja ja ortodoksi-serbejä vastaan.Moni maltillinen muslimi antoi turvan serbinaapurilleen näiden paetessa henkensä edestä.

Presidentti Bush vanhempi ja hänen jälkeensä Bill Clinton antoivat kaiken tukensa Alija Izetbegovicille, fundamentalistiselle Bosnian muslimien johtajalle ja presidentille. Samoin kuin Kroatiassa Clinton myös Bosniassa tuki natsitaustaisia henkilöitä. Alja Izetbegovic oli toisen maailmansodan aikana aktiivinen Waffen SS:n muslimien "Tikari"-ryhmän rekrytoija.SS-Muslimit murhasivat raa'asti ortodoksi-serbejä ja juutalaisia.

Clinton ja läntinen media esittelivät mainostoimistojen ja väritettyjen tietojen avulla Izetbegovicin maltillisena. Kun katson saudi-taistelijan Bosnian metsässä itsestään otattamaa kuvaa, jossa hän roikottaa 23-vuotiaasta serbinuorukaisesta irtileikkaamaansa päätä ja osoittaa sitä puuhun sidotulle päättömälle ruumiille, mietin mitä tiedämme Bosnian sodasta muuta kuin sen mitä valtajournalismin propagandamylly on tuottanut. Seuraavassa kuvassa päitä on kasa.Alija Izetbegovic siunasi eri puolilta maailmaa tulleet mujahideen taistelijat ja otti vastaan heidän paraatinsa.Clinton saapui  myöhemmin Izetbegovicin kuolinvuoteelle.

Itsenäisyyttään ja kotejaan puolustaneet jugoslaavit ja myöhemmin serbit näytettiin syyllisinä. Sen sijaan huume-ja elinkauppaa harjoittavat silmittömiä siviilien murhia tehneet fundamentalistitaistelijat propagoitiin uhreiksi. Ruder-Finn public relations toimisto kunnostautui tässä.

Uuden maailmanjärjestyksen tavoitteena oli pilkkoa Jugoslavia Yhdysvaltojen ja NATO:n intresseihin sidotuiksi pikkuvaltioiksi.Se tapahtui kansallisia ja kansainvälisiä lakeja rikkoen. (Viimeisessä Palestiina-äänestyksessä YK:ssa nähtiin liikuttavalla tavalla kuinka pienet jäännösvaltiot, Yhdysvalloille lojaaleina ja siitä taloudellisesti riippuvaisina, pidättäytyivät ottamasta kantaa,lukuunottamatta Serbiaa, joka äänesti puolesta)

Bosniassa taistelleet ja siellä kouluttamista jatkaneet taistelijat, monet Saudi-Arabian kansalaisia,osa bosnialaisia, osallistuivat niin WTO-iskuihin kuin Madridin junapommi-iskuun ja Lontoon metro-bussi-iskuihin. Myös Osama bin Laden kävi Bosniassa ja hänellä oli Bosnian passi.Mujahideen taistelijoiden tukeminen hyödytti Yhdysvaltojen taloudellisia ja sotilaallisia intressejä Jugoslavian alueella.

Seuraavana Yhdysvallat synnytti sekasorron Irakiin, jatkaa sitä nyt Afganistanissa, Libyassa ja viimeksi Syyriassa. Jokaisessa sodassa jihadistitaistelijat ja al Qaida saavat enenevästi jalansijaa.Siitä huolimatta, että al Qaida on kehoittanut pyhään sotaan al Assadia vastaan Syyriassa, Ranska,Yhdysvallat ja Iso-Britannia NATO-maiden etunenässä, lyöttäytyvät yhteen al Qaidan kanssa ja aseistavat ja tukevat taloudellisesti sitä yhdessä klassisen jihadismin tukijan Saudi Arabian ja sen liittolaisten kanssa, poliittisen ratkaisun sijaan.

Yhdysvaltojen sotatoimia seuraa miljoonien pakolaisten vyöry maasta toiseen, etsimään alkeellista turvaa. Kodittomia serbipakolaisia on edelleen satojatuhansia. Kaksi miljoonaa Irakin ja Palestiinan pakolaista saivat turvan ja sosiaaliset oikeudet Syyriasta, mutta taas on lähdettävä kun Yhdysvaltojen ja entisten siirtomaavaltojen tavoitteena on tuhota Syyria.Ennen turvallisesta Syyriasta vyöryy pakolaisia taas naapurimaihin. Afganistanissa kukaan ei ole turvassa.

Näyttää siltä, että nykyaikana eivät mitkään kansainväliset lait suojele kansoja sodan aloittamiselta, pakolaisuudelta ja murhilta.Toisen maailmansodan päätyttyä, Nürnbergin tuomioissa sodan aloittaminen (crimes against peace) oli useimpien langettavien tuomioiden perusta. Valta on tullut yhä enemmän synonyymiksi oikeuden kanssa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA, Afganistan, jihad, Bosnia, Syyria, pakolaisuus