Jukka Huusko Afganistanin historiaa muokkaamassa

Perjantai 3.6.2016 klo 17.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Välillä tuntuu kuin joutuisin toimimaan Yle:n ja hesarin "Oikaisuja"-palstana. Tällä kertaa 1.6. kirjoituksessaan "Amnesty: Afganistanin konflikti laajenee, Jukka Huusko kirjoittaa kuinka Neuvostoliitto tunkeutui maahan vuonna 1979. Tästä käynnistyi vuosikymmenen kestänyt brutaali sisällissota."

"Tuolloin Yhdysvallat, Pakistan ja Saudi-Arabia tukivat islamistitaisteliijoita, jotka sotivat Neuvostoliiton joukkoja vastaan.

Onko "Neuvostoliiton tunkeutuminen" Huuskon omaa tietämättömyyttä vai kuuluuko se USA-johtoiseen Helsingin Sanomien doktriiniin.

Afganistanin historiaa tuntemattomille on syytä kertoa, että Afganistan oli 1970-luvulle saakka feodaalinen maa, jossa 4000 perhettä omisti kastelujärjestelmät ja siten myös vallan. Hallitsevan ryhmän lapset saivat käydä koulua ja opiskella yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, mutta tavalliset lapset, koulunkäynin sijaan ahersivat päivät töissä risukimppuja keräten.

Pääasiassa yliopisto-opiskelijoista koostunut ryhmä kommunisteja suoritti vallankaappauksen ja muodosti hallituksen. Naiset vapautettiin. Kaduilla näkyi hunnutettuja naisia huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Naiset opettivat usein ulkosalle kyhätyissä "koulukatoksissa" vanhuksia ja lapsia rinnan lukemaan. Naiset saattoivat olla kylän vanhimpia, eli johtajia.

Luonnollisesti näin radikaali hallitus joutui konservatiivisessa maassa ahtaalle. Yhdysvallat oli juuri päättänyt kommunistien tappamisen Vietnamissa. Nyt oli syytä siirtyä sille strategisesti tärkeälle alueelle jatkamaan kommunistien vallan laajenemisen estämistä. Kommunistihallitus kutsui Neuvostoliiton apuun.Muistaakseni maiden välillä oli ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Pitkän jahkauksen jäkeen Neuvostoliitto taipui saapumaan hallituksen avuksi. Siten Huuskon luonnehdinta Neuvostoliiton tunkeutumisesta on melko tarkoitushakuinen.

Afganistanin ja Neuvostoliiton yhteistyö ei ollut vain sotilaallista vaan oli jatkunut vuosikymmeniä talouden ja koulutuksen alalla. Osa kouluun päässeistä nuorista saattoi opiskella esimerkiksi ammattikoulussa Neuvostoliiton puolella.

Yhdysvallat tuki jihadisteja Afganistanissa kuten myöhemmin Bosniassa ja Syyriassa. Afganistaniin USA palasi 2001, avaten sodan laittomilla pommituksilla. Näennäistä laillisuutta aikaansaatiin laajentamalla sota käsittämään NATO-maat, kumppani Suomi mukaan luettuna.Nyt vihollisina oli aikaisemmat yhteistyökumppanit, joita oli aseistettu vuosikymmenen ajan niin kauan kuin Neuvostoliitto oli maassa läsnä.

Afganistanin parlamentista 2007 käytännössä ulosheitetty rohkea naisedustaja Malalai Joya on kirjoittanut afganistanilaisesta näkökulmastaan kirjan "Nainen sotaherrojen välissä", jota ei tietääkseni ole käännetty suomeksi. Luin sen hollanniksi, mutta varmaan se on julkaistu myös englanniksi. Hän kuvaa erinomaisesti minkälaisen huume- ja sotaparooni eduskunnan USA on tukenut valtaan miehittämässään maassa.

Malalain blogeja ja Yhdysvalloissa pidettyjen esitelmätilaisuuksien luentoja lukemalla saa varsin raadollisen kuvan Afganistanin tilanteesta. Hän kuvaa kuinka hänen kotimaansa on pahin paikka maailmassa naisille elää. He kärsivät Yhdysvaltojen miehityksestä, korruptoituneesta USA:n tukemasta hallituksesta ja fundamentalisti Talibanista.

Malalai pitää naurettavinaväitteitä USA:n vetäytymisestä. Pysyvät sotilastukikohdat ja palkka-armeijat tulevat jatkamaan. Miehitys on muuttanut Afganistanin huumekeskukseksi. Noin 2 miljoonaa afganistanilaista, naisia ja lapsia ovat riippuvaisia opiaateista. Palkka-armeijat hyödyntävät huumekauppaa, jonka keskeinen reitti kulkee elin- ja huumekaupasta hyötyvän myös Yhdysvaltojen vallassa olevan Kosovon läpi.

Neuvostoliiton läsnäolon aikana WHO:n tilastojen mukaan huumeiden viljely oli minimissään. 

Lukiessani Malalain kriittisiä tekstejä, en voi muuta kuin ihmetellä sitä, miksi Suomi osallistuu näin painajaismaiseen sotaan. Voiko lojaliteetti Yhdysvaltoja ja sen johtamaa NATO:a kohtaan edellyttää tällaista. Yleensäkin miksi Suomessa on sodan henki päästetty pullosta.

Samojen yhteistyökumppaneiden kanssa harjoitellaan sotaa Venäjää vastaan Suomen maaperällä. Mitä kaikki nuo Yhdysvaltojen ja NATO-joukkojen sotaharjoitusten ylläpito maksaa. Onko todella niin, että pikkulasten subjektiivinen päivähoito puretaan, jotta voidaan harjoitella sotaa naapuriamme vastaan, jonka kanssa meillä juuri vain hiljan oli ystävyys-ja avunantosopimus.

Historian vääristelyä todella tarvitaan, jotta suomalaisille saadaan syötettyä näin järjetöntä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ehkä Huuskon "tunkeutuminen" on välttämätön osa palapeliä, jolla Venäjästä muokataan vihollista.

Vieraat joukot ulos Afganistanista sanoo Malalai Joya

Torstai 25.2.2010 klo 10.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Afganistanin parlamentin naiskansanedustaja Malalai Joya on vihainen. Hän on kirjoittanut omaelämäkerran "Nainen sotaherrojen keskellä" ( Een vrouw tussen de krijgsheeren"). Malalai on varma,että Afganistanin ongelmia ei voida ratkaista millään "siivousoperaatiolla".

Hän kuvaa haastattelussaan De Morgen-lehdessä kuinka hämmästynyt hän oli kun hän istui ensimmäistä kertaa Loya Jirghassa tai myöhemmin parlamentissa keskellä sotapäälliköitä, jotka muualla maailmassa olisivat oikeudessa sotarikoksistaan. Hän kuvaa kuinka sotapäälliköt ovat ympäröivien valtiomahtien, Intian, Kiinan, Iranin ja Pakistanin taloudellisesta tuesta riippuvaisia omia etujaan ajavia vastenmielisiä tyyppejä.

Malali Joyan mielestä naisten oikeudet tämän päivän Afganistanissa eivät ole yhtään sen paremmat kuin Talibanin hallinnon aikana. Naisten oikeuksien parantamista on turha pitää perusteena vieraiden joukkojen Afganistanissa pitämiselle.

Malalai näkee neljä vihollista, joita vastaan on taisteltava.

" Ulkomaiset joukot on saatava pois maasta, Karzai on siirrettävä pois valtaistuimeltaan, mitään neuvotteluja Talibanin kanssa ei tule suunnitella eikä etenkään sotapäälliköiden eikä heidän rahoittajiensa kanssa. Vasta sen jälkeen voidaan kehittää aitoa afganistanilaista demokratiaa".

Malalai erottelee ulkoiset viholliset sisäisistä. "Ulkoisia vihollisia ovat Nato-joukot, jotka miehittävät maatamme ja aiheuttavat siviiliuhreja sekä alueelliset mahdit kuten Intia, Iran, Kiina ja Pakistan, jotka tukevat sotaherroja. Sisäisesti meidän tulee taistella näitä sotapäälliköitä vastaan ja Talibania vastaan".

"Maassamme ei voi olla minkäänlaista rauhaa ja tasapainoa jos ulkopuoliset puuttuvat asioihimme tyydyttääkseen strategisia intressejään. Pelätään, että Nato-joukkojen vetäytymisestä seuraisi sisällissota. Onko nykyinen sota sitten parempi"?

Malalai puheet parlamentissa ottivat niin sotaherrojen kunnialle, että parlamentti äänesti hänen erottamisestaan, jonka presidentti Karzai hyväksyi. Tämä on siis rahavallan, korruption ja demokratian suhde Afganistanin parlamentissa.

Milloinkahan Euroopan unionin maat lakkaavat tukemasta Yhdysvaltojen ja Naton sotaretkeä Afganistanissa, mikä sotaretki uhkaa laajentaa turvattomuuden käsittämään myös kaikki ympäröivät maat. Vai pystytäänkö pinnallisella tiedonvälityksellä manipuloimaan nyt sotaan osallistuvat maat Suomi mukaan luettuna jatkamaan harhaista projektiaan?