Afganistan ja vaalit

Sunnuntai 5.9.2010 klo 17.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

HeSa:n ulkomaantoimittaja Virve Kähkönen viittaa 4.9.2010 Afganistanin vaaleja koskevassa artikkelissaan useaan otteeseen kansanedustaja Malalai Joyaan. Tämä rohkea totuudenpuhuja heitettiin laittomasti ulos parlamentista entisten sotaherrojen, nykyisten kansanedustajien äänillä.

Virve Kähkönen unohtaa mainita, että Malalai Joya vastustaa USA:n ja NATO:n miehitystä. Hänen mielestään vieraiden joukkojen on lähdettävä maasta ja annettava afganistanilaisten hoitaa omat asiansa.

Virve Kähkönen valittaa, että Malalai Joya ei asetu ehdolle syksyn parlamenttivaaleissa. Se voi kuitenkin ja ainoastaan johtua vain siitä, että Malalai katsoo rehellisten vaalien olevan mahdottomat nykytilanteessa. Nykyisessä parlamentissakin on naisia Malalain ulosheittämisestä huolimatta. He ovat Malalain mukaan sotaherroja myötäileviä ja heidän mielensä mukaan äänestäviä eikä se, että he ovat naisia merkitse sitä mitä ulkopuoliset olettavat.

Malalai Joyan mukaan vaalit, jotka käydään aseiden varjossa, sotaherrojen, huumekaupan, korruption ja miehityksen vaikutuksen alaisena eivät voi olla rehelliset ja lailliset. Lisäksi sillä ei ole merkitystä kuka äänestää vaan sillä kuka laskee äänet.

Presidentti Hamid Karzai on Yhdysvaltojen "nimittämä".Yhdysvaltalainen raha, väkivaltaisten sotaherrojen huumekaupalla hankkima raha sekä yleinen turvattomuus ohjaavat vaalien kulkua ja ehdokkaiden vaalibudjetteja.

Kun lännestä käsin arvioidaan Afganistanin kulttuuria takapajuiseksi, naisia sortavaksi, koulutusta laiminlyöväksi on katsottava peiliin. Ei ole kuin 50 vuotta siitä kun rotusorto ja Klu Klux Klanin valta terrorisoi mustia amerikkalaisia.Eikä mustilla, intiaaneista puhumattakaan ole samanlaisia ihmisoikeuksia valkoisten kanssa vieläkään.Olisiko muun maailman tullut puuttua asein rotusortoon?

Runsaat sata vuotta sitten Kivussa, Afrikassa kuninkaan kuollessa tapettiin sata orjaa hänen seurakseen. Tällaista ei enään tapahdu.

Malalai Joya tuntee maansa perinpohjin. Hän on tunteva, aito, rehellinen henkilö - poikkeus vaikuttajien joukossa.Hollantilainen islam-kriitikko Hirsi Ali yritti vääristellä Malalain identitettiä Time-lehden valittua Malalain yhdeksi 100 vaikuttavimman henkilön listalle. Toivon, että Virve Kähkönen ei tahallaan jättänyt pois tärkeintä Malalain argumenttia mainitsematta.Nimittäin hän vastustaa jyrkästi sotaa ja miehitystä, Yhdysvaltoja ja NATOa.Siten hän vastustaa myös suomalaisten läsnäoloa Afganistanissa.

Suomen järjetöntä osallistua Afganistanin sortoon

Sunnuntai 9.5.2010 klo 16.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin juuri loppuun Afganistanilaisen kansanedustaja Malalai Joyan syvällisen, rehellisen kirjan Een vrow tussen krigsheren (Nainen sotaherrojen keskellä).Kirja on saatavilla myös englanniksi, mutta Malalain ajatuksiin voi tutustua hänen ja hänen tukiryhmiensä nettisivuilla esimerkiksi googlaamalla hänen nimensä.

Kattava väkivallan, korruption ja naisten alistamisen lisääntyvä läsnäolo on tosiasia niin yhteiskunnassa yleensä kuin parlamentissa erityisesti. Voiko suomalainen äänestäjä tai eduskunnan jäsen kuvitella joutuvansa istumaan parlamentissa voimatta sanoa sanaakaan. Malalain johdonmukainen epäkohtien paljastamisen politiikka johti siihen, että puheenjohtaja sulki hänen mikrofoninsa kesken puheen niin Loya jirghassa kuin parlamentissa.Hän ei voinut käyttää puheenvuoroakaan parlamentissa, josta sotaherrojen enemmistö laittomasti äänesti hänet ulos!

Neljän turvamiehen kanssa kulkemaan joutunut Malalai Joya pitää puheita naisten oikeuksien parantamisesta sodan ja miehityksen avulla pelkkänä propagandana. Hän osoittaa kuinka parlamentti on täynnä sotarikollisia, jotka kuuluisivat Haagin rikostuomioistimeen eikä parlamenttiin.Hän kuvaa kuinka Yhdysvaltojen taloudellinen ja sotilaallinen tuki ylläpitää sotarikollisten valtaa. Sotaherroilla on omat armeijansa, kidutuskammionsa ja vankilansa eikä Afganistanin kansallisella armeijalla ole arvovaltaa näiden toimintaa rajoittamaan.

Malalai Joya päättää kirjansa kolmeen vaatimukseen.1.Sota on lopetettava.Pienten maiden ei pidä alistua Yhdysvaltojen talutusnuoraan sen hoitaessa omia strategisia intressejään. 2.Sotaherrojen valta on riisuttava. Sotarikolliset ja huumekaupalla rikastuvat naisia alistavat ja raiskauksen hyväksyvät henkilöt on poistettava vallasta.3. Ulkomaiset joukot on vedettävä pois. Yhdysvallat,NATO ja palkka-armeijat eivät nauti suurten kansanjoukkojen tukea.

Malalai Joya on tavannut suuren määrän eri kansalaisjärjestöjen ja tavallisen kansan edustajia laajoilla ulkomaan kiertueillaan. Hän katsoo, että Afganistanin kansalla ja näillä eri maiden kansalaisilla on yhteinen tavoite: aito demokratia. 

TIME-magazine valitsi Malalai Joyan yhdeksi sadan maailman vaikutusvaltaisimman henkilön joukossa. On poikkeuksellista, että näiden joukossa on yksi näin rehellinen ja aito ihminen miksi Malalai osoittautuu kirjan perusteella. Suomalaisten tulisi ryhtyä perehtymään syvällisemmin Afganistanin todelliseen tilanteeseen. Tietoa on saatavilla vaikka päivälehdistä sitä on turha hakea.

Vieraat joukot ulos Afganistanista sanoo Malalai Joya

Torstai 25.2.2010 klo 10.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Afganistanin parlamentin naiskansanedustaja Malalai Joya on vihainen. Hän on kirjoittanut omaelämäkerran "Nainen sotaherrojen keskellä" ( Een vrouw tussen de krijgsheeren"). Malalai on varma,että Afganistanin ongelmia ei voida ratkaista millään "siivousoperaatiolla".

Hän kuvaa haastattelussaan De Morgen-lehdessä kuinka hämmästynyt hän oli kun hän istui ensimmäistä kertaa Loya Jirghassa tai myöhemmin parlamentissa keskellä sotapäälliköitä, jotka muualla maailmassa olisivat oikeudessa sotarikoksistaan. Hän kuvaa kuinka sotapäälliköt ovat ympäröivien valtiomahtien, Intian, Kiinan, Iranin ja Pakistanin taloudellisesta tuesta riippuvaisia omia etujaan ajavia vastenmielisiä tyyppejä.

Malali Joyan mielestä naisten oikeudet tämän päivän Afganistanissa eivät ole yhtään sen paremmat kuin Talibanin hallinnon aikana. Naisten oikeuksien parantamista on turha pitää perusteena vieraiden joukkojen Afganistanissa pitämiselle.

Malalai näkee neljä vihollista, joita vastaan on taisteltava.

" Ulkomaiset joukot on saatava pois maasta, Karzai on siirrettävä pois valtaistuimeltaan, mitään neuvotteluja Talibanin kanssa ei tule suunnitella eikä etenkään sotapäälliköiden eikä heidän rahoittajiensa kanssa. Vasta sen jälkeen voidaan kehittää aitoa afganistanilaista demokratiaa".

Malalai erottelee ulkoiset viholliset sisäisistä. "Ulkoisia vihollisia ovat Nato-joukot, jotka miehittävät maatamme ja aiheuttavat siviiliuhreja sekä alueelliset mahdit kuten Intia, Iran, Kiina ja Pakistan, jotka tukevat sotaherroja. Sisäisesti meidän tulee taistella näitä sotapäälliköitä vastaan ja Talibania vastaan".

"Maassamme ei voi olla minkäänlaista rauhaa ja tasapainoa jos ulkopuoliset puuttuvat asioihimme tyydyttääkseen strategisia intressejään. Pelätään, että Nato-joukkojen vetäytymisestä seuraisi sisällissota. Onko nykyinen sota sitten parempi"?

Malalai puheet parlamentissa ottivat niin sotaherrojen kunnialle, että parlamentti äänesti hänen erottamisestaan, jonka presidentti Karzai hyväksyi. Tämä on siis rahavallan, korruption ja demokratian suhde Afganistanin parlamentissa.

Milloinkahan Euroopan unionin maat lakkaavat tukemasta Yhdysvaltojen ja Naton sotaretkeä Afganistanissa, mikä sotaretki uhkaa laajentaa turvattomuuden käsittämään myös kaikki ympäröivät maat. Vai pystytäänkö pinnallisella tiedonvälityksellä manipuloimaan nyt sotaan osallistuvat maat Suomi mukaan luettuna jatkamaan harhaista projektiaan?