Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Valehteleeko presidentti Niinistö Suomen kansalle median suojellessa

Lauantai 27.1.2018 klo 10:56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle otti viimeisessä vaalitentissään, Suomen solmiman NATO: n isäntämaasopimuksen käsittelyyn.Lähes puolet äänestäjistä oli jo äänestänyt. Käsille ottaminen oli nihkeää asian koskiessa lähinnä presidentti Niinistöä.

Presidentti Niinistö näytti kiemurtelevan ja kiertävän asiaa ottaen muita puheenaiheita esille ensin. Toimittajien tivatessa, yllättävää kyllä, vastausta siihen miksi isäntämaasopimus on solmittu, Niinistö aloitti paljon puhuvan kiertelyn.

Hän väitti ympäripyöreästi isäntämaasopimusta käsitellyn eduskunnan valiokunnissa. Niinistö vetosi ulkoministeri Erkki Tuomiojaan väittäen tämän kertoneen valiokuntakäsittelystä. Hän loi myös mielikuvaa kuinka NATO:n toiminta olisi lähinnä harjoituksia ja että sopimus koskisi materiaalisia asioita ja niiden hankkimiseen liityviä taloudellisia vastuusopimksia.

Lopuksi hän ikäänkuin puolustuksekseen asian käsittelemättömyyden puolesta totesi syyksi sen, että puolueetkaan eivät vaatineet eduskuntakäsittelyä.

Tosiasiassa puolustusvoimien komentaja Jorma Lindberg allekirjoitti 4.9.2014 pääministeri Stubbin hallituksen ja presidentin valtuuttamana Walesin NATO-kokouksessa Suomen hallituksen puolesta ja presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen.

Sopimus antaa NATO-joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää, lentokenttiä, satamia ja ilmatilaa NATO:n harjoitus ja hyökkäystoimintaan Venäjää vastaan. Venäjä-sanaa ei sopimuksessa mainita, mutta tietäen Yhdysvaltojen kongressin sodanjulistuksen Venäjälle, Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon 172 maassa ja NATO:n vaikutuspiirissä olevien maiden suorittaman Venäjän piirityksen, ei asiasta ole epäselvyyttä. Suomi tuli osaksi USA/NATO-EU:n hyökkäysoperaatiota Venäjälle, mitä täydellä voimalla on harjoiteltu jo vuosia.

Presidentti Niinistön ei tarvitse mennä ulkoministeri Tuomiojan selän taakse koskien allekirjoitukseen päätynyttä prosessia. Vuoden 2014 kansanedustajat tietävät yhtä hyvin kuin presidenttikin, että NATO:n isäntämaasopimusta ei käsitelty eduskunnassa. Eduskunnan jotkin valiokunnat saivat muistion aikeesta, mutta yhdelläkään valiokunnalla ei ollut mitään tietoa sopimuksen sisällöstä. Nimenomaan siitä, että sopimuksessa käsitellään myös maamme alistamista Venäjälle suoritettavan sotilaallisen hyökkäystoiminnan alustaksi.

Eduskunta oli niin asian valmistelun kuin allekirjoituksen aikaan kesälomalla.

Paljon allekirjoituksen jälkeen jotkut suomalaiset poliittiset toimijat hankkivat englanninkielisen sopimuksen käsiinsä. Yksityisin varoin ja voimin teksti käännettiin suomeksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla eikä presidentillä ollut mitään aikomusta kertoa kansalle tai eduskunnalle mitä sopimus sisälsi. Ulko-ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan, NATO:on innokkaasti halunneen kokoomuksen Alexander Stubbin pääministerikaudella, kuuluivat Erkki Tuomioja ja Carl Haglund (RKP), joista Tuomioja on ilmoittautunut Niinistön uudelleen valinnan kannattajaksi, samoin NATO:a kannattava RKP.

Presidentti Niinistön väite, että eduskuntaryhmät eivät olisi halunneet/vaatineet sopimuksen käsittelyä eduskunnassa, ei Vasemmistoliiton silloisen puheenjohtaja Arhinmäen mukaan pidä paikkaansa.

TV:n vaalitentin toimittajat pelastivat jälleen Niinistön, kuten koko 6 vuoden ajan. Muiden osallistujien yrittäessä kommentoida Niinistön väitteitä siitä, että eduskunnassa asiaa olisi käsitelty, toimittajat nopeasti lopettivat keskustelun tästä aiheesta ja siirtyivät toiseen aiheeseen.

Paavo Väyrynen on ainoa presidenttiehdokas, joka on pysyvän liittoutumattomuuden kannalla. Hän on jopa ehdottanut allekirjoitukseen päätyneen prosessin selvittämistä eduskunnassa. USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen on poliittinen viesti Suomelta. Vaikka sopimus voidaan 6 kuukauden varoitusajan jälkeen purkaa, jokainen voi kuvitella mitä siitä seuraisi! Se olisi isku NATO:n kasvoille, enkä usko, että kukaan sitäkään haluaisi tehdä. Suomi on siis presidentti Niinistön johdolla ajettu umpikujaan.

Pahinta tässä on se, kuten muutamaa blogia aikaisemmin totesin, että tämä umpikuja on presidentti Niinistön ja NATO:on kallellaan olevan median pitkäaikaisen yhteistyön tulos, jolla on vahvistettu militaristista äärioikeistoa. Meillä on tällä hetkellä leppoisaksi maanisäksi naamioitu presidentti ja populistista äärioikeistoa edustavat ulkoministeri ja puolustusministeri. Tilanne on pahempi kuin toisen maailmansodan alla.

Ylipäällikkö Mannerheim kutsui elokuussa 1940 presidentin selän takana 200.000 saksalaista sotilasta Suomeen. Tämän teon hyväksyttäminen kansalla edellytti Mannerheimin sankarikuvaa,vahvaa sensuuria ja sotapropagandaa sekä median tukemaa Saksan ihannointia. Eduskunta kuuli asiasta kuukautta myöhemmin, kun saksalaiset jo olivat Suomessa.

Presidentti Niinistön teot ovat edellyttäneet median kehittämää russofobiaa, jota vaalien alla on Yle:ssä tuettu yhdysvaltalaisella propagandaelokuvalla "Putinin kosto". Yle:n vaalitentit ovat olleet puuduttavaa viihdettä koska oleelliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset aiheet ovat olleet median itselleen hyväksymiä tabuja.

Yle:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy pois Yle:stä. Hän on tehtävänsä suorittanut. Valtioneuvoston hankkimalla Harvardin propagandakoulutuksella militaristista uusliberalismia aidosti edustava presidentti on hoidettu Yle:n toimesta niin hyvin jatkokaudelle kuin mahdollista. Kansan itsensä verorahoilla maksama tiedotusväline on keskittynyt hula-hula-viihteeseen ja Lennu-koiran hyvinvointiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asemasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, TV 1 vaalitentti, presidentti Niinistön isäntämaasopimuspuheet, valehtelu vai muunnettu totuus, ulkoministeri Tuomioja, kasanedustaja Arhinmäki

Kaksi todellisuutta: Suomen media ja realiteetit

Torstai 23.10.2014 klo 11:23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Keväällä 2014 Paavo Väyrynen totesi Ukrainaan liittyen Suomen median olevan anglo-amerikkalaista propagandaa.

Palasin viime yönä Balkanilta, Bosniasta ja Serbiasta. Sain lahjaksi Bosniassa laaditun kirjan yhdysvaltalaisten yrityksestä saada aikaan värivallankumous tuossa "siirtomaassaan". Bosniaahan voi todella kutsua Yhdysvaltojen siirtomaaksi. Suunnitellun taloudellisen kurjistamisen, propagandan, sodan ja pommitusten jälkeen Yhdysvaltojen vallan stabiloiminen on ollut työlästä tuossa itsepäisten ja vapautta rakastavien ihmisten maassa. Huolimatta siirtomaaisännästä,high commisionerista, "kansainvälisen yhteisön" vallan takaamasta oikeusjärjestelmästä ja yhteiskunnan destabiloinnista pääoman hyväksi, kaikki ei ole mennyt suunnitellusti.

Palatessani suomalaiseen, sukellusvenejahdin hallitsemaan uutisvirtaan, en psykiatrina voi sanoa muuta kuin että todellisuus on vaihtunut propagandaan.

Tilaamani yhdysvaltalainen The Nation-lehti, joka on ilmestynyt 1800-luvulta asti, kirjoittaa päätoimittajan tapaamisesta Edward Snowdenin kanssa Moskovassa. Snowdenin paljastama jokaiseen yksilöön ja yhteisöön kohdistuvan vakoilun maailma, on aivan muuta kuin se, johon Suomen media haluaa huomion kohdistettavan. Samoin presidentti Obaman hyväksymä kidutus sivuutetaan.

Monet Etelä-Amerikan maat ovat rajoittaneet tai kieltäneet NED:in (Yhdysvaltojen CIA:n pehmeämmän version) toiminnan maassaan estääkseen epädemokraattiset, USA:n pääomapiirien tavoitteita palvelevat hallituksen vaihdokset omissa maissaan. Suomen media kritisoi näitä pyrkimyksiä. Siten se tahtoen tai tahtomattaan tulee rinnastaneeksi Yhdysvaltojen pääomapiirien valtapyrkimykset ja demokratian. Suomalaiset tiedotusvälineet ja eräät kulttuuripiirit haluasivat USA:n vallan ja moraalin myös Venäjälle. He pahastuvat siitä, että venäläiset haluavat itse päättää omasta todellisuudestaan. Eihän se sovi!

Yhdysvaltojen strategia on sama kaikissa kohteissa, on se sitten Jugoslavia, Georgia, Ukraina, Bosnia, Serbia tai Venäjä: ensin talous kuralle, NED osoittamaan oikeaa suuntaa. Ellei se riitä, väkivaltaa peliin joko pommien tai väkivaltaisten, siihen koulutettujen mielenosoittajien/kommandojen avulla. Asialle ja korruptiolle alttiit yhteistyöhenkilöt ja massiivinen propaganda, jolla todellisuus peitetään. Siinä koko keitos.

Nyt koko Eurooppa on alttiina Yhdysvaltojen aiheuttaman pankkikriisin seurauksien vuoksi. Eurooppa, jonka talous on kuralla, on hyvä maaperä manipuloinnille. Demokratian vastaiset kauppasopimukset kuten TTIP ja NATO:n vallan kasvattaminen sujuvat entistä helpommin. USA:n keksimille Venäjään kohdistuville talouspakotteilla on Kuuban saarto hyvänä esimerkkinä. Pahuuden valta on uskomaton.

Eurooppa pannaan hoitamaan USA:n laittomien sotien seuraukset. Seistessäni turvatarkastuksessa lentokentillä ärsyynnyn siitä, että "sota terrorismia" vastaan on Yhdysvaltojen aiheuttama ja minun on pakkko alistua tähän. Afganistanin talebanien, Syyrian jihadistien, Bosnian jihadistien tukeminen on johtanut pakolaisten vyöryyn Eurooppaan ja Euroopan sisällä. Miljoonat Syyrian pakolaiset ovat USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ylemmyyden, arroganssin ja ahneuden tulosta. Liittoutumattoman Syyrian sekulaarinen hallitus on saatava vaihdetuksi. USA:lle ja Israelille kriittinen maa on saatava murskattua.

EU seuraa Yhdysvaltojen valtapolitiikkaa. Kysyin Belgradilaisen hotellin vastaanoton nuorilta hyvinkoulutetuilta työntekijöiltä ovatko serbialaiset valmiita luovuttamaan Serbian maakunnan Kosovon Yhdysvalloille, jos EU pitää tätä ehtona Serbian jäseneksi pääsylle. Nuoret ymmärsivät heti, miksi kysyin näin (Kosovohan on yhdysvaltalaisen valtavan sotilastukikohdan maapohja ja siksi globaalin vallan näkökulmasta välttämätön "itsenäisenä") ja sanoivat ponnekkaasti, että ei.

Etelä- Amerikan sosialismia ja kansanvaltaa kehittävät maat luottavat aitoon demokratiaan. Ehkä demokratian toivoa ei vielä ole kokonaan menetetty. Ehkä joku edistyksellinen totuutta rakastava johtaja jää murhaamatta. Patrice Lumumba ja upea Burkina-Fason Thomas Sankara (joka mm kieltäytyi IMF-yhteistyöstä) tapettiin.

BRICS yhteistyö Venäjän, Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan ja Brasilian kesken antaa toivoa. Ehkä juuri siksi läntinen- ja Suomen media niin vihaa Venäjää. Se ei suostu palvelemaan ensisijaisesti USA:n 1%:n rikkaimmiston etuja. Vakoilun ja sotilaallisen vallan siirtomaaisännät USA,Kanada,Australia, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia hiovat aseitaan.

Brief English summary: The western media is trying to paint those countries which do not obey the interests of the US and EU 1%, as a threat to world peace as president Obama did in his UN speech. Russia together with other BRICS countries + those South-American countries which are restricting the influence of US NED(national endowment for democracy) in order to inhibit the US imposed color revolutions are the propaganda targets.

In Bosnia, where the US--EU colonial policies are concrete and the US is trying to influence the elections, locals have written a book of the US colour revolutions.It shows that the strategy is the same in Jugoslavia, Georgia, Ukraine,Russia, Bosnia, Serbia or Hong Kong. The interests of the US gain new power in economically retarded Europe. It is easier to persuade undemocratic TTIP negotiations through propaganda.

Unfortunately the Finnish media and politics is unaware about what they are writing and doing. The Anglo-American propaganda is  unfortunately the only available.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: propaganda, EU:n talouskriisi ja USA:n valta, , Venäjä, Russia, colour revolutions, Balkan, Suomalainen media, todelliset uhkat, Paavo Väyrynen, värivallankumoukset, NED, solidaarisuus

A-studio:Talkin mahalasku Ukrainasta

Perjantai 31.1.2014 klo 12:03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka tietämätön toimittaja saa olla vetäessään kansainvälispoliittista ajankohtaisohjelmaa??A-studion keskustelu oli tietämätöntä taivastelua ja käsittämätöntä asioiden sotkemista. Edes ulkoministeri Tuomiojan asialliset näkökohdat eivät pystyneet pelastamaan tilannetta.Terho jäi odottavalle kannalle.

Toimittajaa ei ihmetyttänyt se, että NATO:n pääsihteeri oli juuri edellisenä päivänä todennut, että Ukrainan lähentymissopimus EU:n kanssa olisi ollut merkittävä lisä Euro-Atlanttiseen turvallisuuteen. Toimittaja ei myöskään ihmetellyt, miksi Yhdysvaltojen eturivin vaikuttajat ovat käyneet tukemassa mielenosoittajia ja ulkoministeri Kerry aikoo tavata heidän johtajiaan Saksassa.

Toimittaja ei tiennyt, että Yhdysvallat on jo vuodesta 1983 lähtien CIA:n miedommalla versiona National Endowment for Democracylla pyrkinyt vaikuttamaan entisen Neuvostoliiton eri osien lähentämiseen NATO:oon ja globaalin talouden osiksi. Toimittaja ei käsitä, että Ukrainaan pyritään sovittamaan samoja toimenpiteitä, joilla Jugoslavia hajotettiin ja ajettiin sisällissotaan. Ensin hajotetaan talous ja omavarainen maanviljelys- ja teollisuustuotanto. Hankitaan Yhdysvaltojen lahjomat poliitikot tukemaan IMF:n Maailmanpankin suunnittelemaa talouden "tervehdyttämistä" romahduksen kautta.

Ukrainan entinen keskuspankin johtaja ja myöhemmin päämisteri Justchenko toimi eräänä tällaisena Yhdysvaltojen nukkena. Hän osallistui v 1994 talouden "shokkihoitoon". Leivän hinta kohosi yhdessä yössä 300 prosentilla, sähkön hinta 600%, joukkoliikenne 900% ja elintaso romahti, aivan kuten Jugoslaviassa Yhdysvaltojen ja Maailmanpankin irtisanoessa Jugoslavian lainat yht'äkkisellä päätöksellä.

Ukraina tunnetaan viljavainioistaan ja raskaasta teollisuudestaan. USA:n ja IMF:n kanssa tehdyn taloussopimuksen seurauksena Ukrainaan alettiin dumpata Yhdysvaltalaista ylijäämäviljaa, jonka seuraukset olivat samat kuin missä tahansa kehitysmaassa. Viljantuotanto Ukrainassa laski 45%.

Yhdysvaltojen kouristuksenomaisen tarpeen saada Ukraina kokonaan omaan valtaansa on ymmärrettävissä käyttämällä dokumenttiohjaaja Rainer Vossin vertausta taloudellisesta keinottelusta addiktiona, sairautena. Yhdysvaltojen 1%:lle addiktio rahaan ja valtaan  on peliriippuvuuttakin pahempi addiktiosairauden muoto. Jos sen käsittää voi myös ymmärtää USA:n väkivaltaistenkin  toimien logiikan.Tämä itsekäs sairaus on humanismin ja solidaarisuuden vastakohta.

 USA on vuosikymmenten ajan sijoittanut rahaa, vaikutusvaltaa, värivallankumousta ja propagandaa Ukrainaan hankkien oikeistolaista EU-politiikkaa ajavan EU:n rinnalleen.Tältä pohjalta on ymmärrettävää, että konkurssinkin uhalla Ukrainan "olisi tullut" liittyä USA:n ja Euroopan rahamaailman havittelemaan kauppayhteisöön. Peruuttaminen viime hetkellä oli kuin alkoholistilta ottaisi pullon suusta, ennen kipeästi kaivattua naukkua.

Venäjän asenne on turvallisuuspoliittisesti ymmärrettävä. Yhdysvaltojen rahamaailmaa edustavat oikeistolaiset poliitikot pitävät Venäjää päävihollisena. Ne haluavat saartaa Venäjän NATO-mailla. Kysyä voikin kumman maan kultturi, kieli ja uskonto on lähempänä Ukrainaa, Venäjän vai Yhdysvaltojen.Kuinka mielekäs globaalin vallan etuja puolustava NATO on Ukrainalle?

Addiktion tyydyttäminen johti Jugoslaviassa Yhdysvaltojen fasististen liittolaisten salaiseen aseistamiseen sisällissodan synnyttämiseksi ja hallituksen ja yhteiskuntajärjestelmän vaihtamiseksi. Toistaiseksi Ukrainassa mielenosoittajille on annettu vähemmän tulivoimaa, mutta tavoite on sama.Tuki äärioikealle jopa fasistisille liikkeille on tullut USA:sta ja Saksasta.

Jugoslavialaisilla ei ollut varaa ostaa romahdutettua infrastruktuuriaan vaan yritykset jouduttiin myymään pilkkahintaan ylikansallisille sijoittajille. Suuri osa lehdistöä ja TV-asemia on nyt ylikansallisilla yhtiöillä, jotka tulkitsevat sodankin kulkua totuuden vastaisesti. Jugoslavian jäännösvaltiot kuulevat omista tiedotusvälineistään "lännen" tulkinnan omista prosesseistaan ja historiastaan.

Kun Jugoslavia aikoi haastaa NATO:n kansainväliseen tuomioistuimeen laittoman sodan aloittamisesta, sille todettiin, että se ei voi tehdä sitä, koska ei ole rajojen muututtua enää YK:n jäsen. Siis YK:n perustajavaltion jäännös ei ollut enää jäsen. 

Tämä osoittaa minkälaista mielivaltaa kansainvälisessä politiikassa USA-johtoisen NATO:n politiikkaan liittyminen merkitsee. Jugoslavian kohtalo tulee olemaan Ukrainankin kohtalo, ellei Euroopan unionin vaaleissa tapahdu jyrkkää käännöstä demokratian ja rauhanomaisen yhteistyön suuntaan. 

1 kommentti . Avainsanat: Jan Andersson, Tuomioja, Terho, A-studion toimittajan tiedot, Ukrainan talouskriisi, Jugoslavia, USA, NED, IMF, CIA, NATO