Ahtisaari,Kosovo ja Espanja

Martti Ahtisaari kritisoi Suomen Kuvalehdessä laajan haastattelunsa Kosovoa koskevassa osassa Espanjaa siitä, että se ei ole tunnustanut Kosovoa eikä aiokaan tunnustaa ja että se mahdollisesti myös pyrkisi vaikuttamaan Etelä-Amerikan valtioihin jotta ne toimisivat saman suuntaisesti.

Olen asunut aikaisemmin Espanjassa 5 vuotta ja seurannut El Pais-lehden tämän keväistä Kosovo-kirjoittelua Suomesta käsin. Sen informaation perusteella en ihmettele lainkaan sitä, että Kosovoa ei tunnusteta.Informaatio jota espanjalaiset saavat lukea on älyllisempää, pohtivampaa ja kansainväistä oikeudenmukaisuutta korostavampaa kuin mihin suomalaiset, jotka ovat riippuvaisia suomalaisesta tiedonvälityksestä, jotuvat tyytymään.

Jugoslavian kriisin alkaessa luin pääasiassa belgialaista De Morgen-lehteä ja katsoin BBC tä joissa vuorostaan tuolloin tutkiva journalismi vielä kukoisti.

Välittömästi laittomien Jugoslavian pommitusten ja Kosovon miehityksen jälkeen Yhdysvallat alkoi rakentaa valtavaa Bondsteel sotilastukikohtaa Kosovoon.De Morgenin mukaan energiaputkiyhtiöt alkoivat suunnitella kuinka putket viedään Kosovon halki. Lehden mukaan Yhdysvaltojen johtavilla poliitikoilla oli kytkentöjä näihin energiayrityksiin.On huomattavaa, että Clinton oli tuolloin presidenttinä.

Kukaan ajatteleva ihminen ei voi luulla, että jos suurvalta rakentaa kenties suurimman sotilastukikohdan alueelle, että se ei myös pysyisi siellä. Jos Kosovo on Jugoslaviaa, USA pitäisi tukikohtaansa miehitetyllä alueella.Sehän ei pitkän päälle olisi mahdollista.

Diane Johnstone, tiedenainen ja Euroopan unionin vihreän ryhmän entinen tiedottaja kirjoittaa kirjassaan Jugoslavia ja NATO, narrien ristiretki kuinka yksipuolinen tiedonvälitys Jugoslavian kriisin aikana syntyi ja jatkui.

Carla del Ponte vuorostaan antaa kirjassaan " Hunt, me and the war criminals" uutta informaatiota Haagin Jugoslaviatribunaalin poliittisuudesta. Albaani sotarikollisia ei tuomittu. Hän pitää Kosovon pääministeriksi valittua " Käärme" lempinimeä kantavaa KLA:n entistä johtajaa sotarikollisena.

Enemmän kuin Espanjan kantaa tulisi ihmetellä niiden EU maiden kantaa, jotka Ahtisaaren tavoin tukevat rikkaiden maiden valta- ja sotapolitiikkaa demokratian kustannuksella.Toteutettu pakkoratkaisu tulee EU:lle moraalisesti ja taloudellisesti kalliiksi.