Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Natsismi leviää Euroopassa ja voi hyvin

Lauantai 28.9.2019 klo 12:19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Natsismi on levinnyt uudelleen Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. 

En nyt tarkoita helposti osoitettavia natsihenkisiä puolueita tai ryhmiä vaan valtiollista natsismia.

Euroopassa Saksan rooli on keskeinen. Heti yhdistymisensä jälkeen Saksa ryhtyi hankkimaan elintilaa lännestä. Se tunnusti Kroatian itsenäisyyden Jugoslavian liittovaltiosta tilanteessa, jossa Kroatialla ei ollut mitään itsenäisen valtion tunnusmerkkejä ja joka oli säätänyt ensimmäisten monipuoluevaaliensa jälkeen rasistisen perustuslain. Siinä serbiväestö muuttui toisen luokan kansalaisiksi.

Samaan aikaan EU:ta muovattiin Saksan johdolla yhteisöksi, joka ei perussopimustensa perusteella voinut toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sen tuli pysyä sopimuspohjaisena kapitalismina. Ei oikeusvaltiona.

Saksa ja Itävalta yhdessä Yhdysvaltojen kanssa aseisti kroaatteja taistelussa liittovaltiota puolustavia serbienemmistöisiä väestöryhmiä vastaan. 

Presidentti Clinton paitsi aseisti sekä kroaatteja että muslimi-jihadisteja, sopi myös näiden liittoutumisesta serbejä vastaan.

Saksan ja Yhdysvaltojen intressit yhdistyivät tässä elintilan laajentamisprojektissa. 

Projekti tuli markkinoida Euroopan ja Yhdysvaltojen väestölle. Göbbelsin virkaa tuli hoitamaan Yhdysvalloissa toimiva, kroaatti- ja albaanidiasporan rahoittama Ruder-Finn markkinointitoimisto.

Katolinen kirkko oli auttanut serbejä keskitysleireihin koonneita kroaatti-, saksalais- ja albaaninatseja siirtymään toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Ruder-Finn piti loistavimpana keksintönään amerikanjuutalaisten saamista kalifaattia rakentavien muslimien puolelle serbejä vstaan. "Amerikanjuutalaiset muslimien puolesta" toimi sloganina. Siten toisen maailmansodan holokaustin uhrit juutalaiset ryhtyivät toimimaan toista holokaustin uhriryhmää serbejä vastaan.

Koko Yhdysvaltojen ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen aikana serbit olivat massiivisen propagandan kohteina.

"Ryhmä luokitellaan koostuvaksi esimerkiksi inhimillisestä jätteestä – leiman kelpoisuus koetellaan ja vahvistetaan julkisissa kuulemisissa tai tribunaaleissa, joita johtavat asiantuntijat, jotka osaavat tehdä loukkaavia julkilausumia; myytintekijät kutovat "legendoja" selittämään sitä, miksi paha osapuoli on sellainen kuin on; nämä legendat lähetetään eteenpäin – ontologisina totuuksina ja ne vastaanottaa kuulijakunta, joka ei ollut läsnä alkuvaiheessa eikä kykene pääsemään perille pahuuden tekaistusta luonteesta; lopulta myytin totuus tunnistetaan uudelleen sen rituaalisessa dramatisoinnissa aseellisissa välikohtauksissa, kotimaisissa ja ulkomaisissa, pahan kohteen kanssa". Amerikkalainen James Aho kiteytti asian vuonna 1944 kirjassaan "This thing of Darkness".

Näin jopa "sotarikokset" ja "rikokset ihmisyyttä vastaan" saadaan eloon, tehdään todellisuudeksi ja vahvistetaan.

Aho toteaa myös:"On yksi asia parjata muita; toinen asia on "kiinnittää" näitä leimoja. Jotta leimat kiinnittyisivät tarkoitettuun osapuoleen, ne on kelpuutettava. Yksi tällainen keino on julkinen häväistysseremonia. Se on muodollinen kuuleminen, oikeudenkäynti, inkvisitio tai tribunaali.." ICTY:n "helvetin tribunaalin"  – sen virallisten kuulemisten, tutkijoiden ja asiantuntijapaneeleiden, syyttäjien – tavoitteena ei ollut oikeus, vaan halu kiinnittää "etnisten puhdistajien", "sotarikollisten ja joukkomurhaajien" leimat Serbian kansaan.

Jugoslavian kansoja edustavat serbit puolustivat kansainvälisiä lakeja ja itsenäisten valtioiden koskemattomuutta. NATO-maat sen sijaan rikkovat kymmeniä kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.

Jugoslavian, Puolan ja Neuvostoliiton hajottamisten jälkeiset 20 vuotta ovat osoittaneet natsismin voiman. Kaikissa Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten NATO-liittolaisten toimissa kaava on ollut sama.

Tuhottavan tai haltuunotettavan maan johtajat ja häntä tukevat ryhmät on demonisoitu. Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat käyttäneet jihadisti-palkkasotureita ja muslimiveljeskuntaa apureinaan.

Markkinointitoimistojen työn jatkeena on ollut läntinen valtamedia, joka on vahvistanut kunkin markkinointitoimisto- Göbbelsin sanomaa. 

Georgian sodassa markkinointitoimisto oli belgialainen. Ukrainan vallankaappauksen yhteydessä Janukovicin hallituksen ja häntä tukevien puolueiden demonisoinnin hoiti Hill& Knowlton, joka myös on ollut päätekijä Venäjän presidentti Putinin demonisoinnissa.

Hill&Knowltonin roolin tekee mielenkiintoiseksi se, että Ukrainan vallankaappauksessa sen varatoimitusjohtaja oli kaupallisen roolinsa perusteella eräänlainen edunsaaja kaappauksen onnistuessa. Siten "Göbbels" myös hyötyi aikaansannoksestaan.

Ukraina voitti 2016 Euroviisut balladilla tataarien kohtalosta Ukrainassa toisen maailmansodan aikana. Tataarit toimivat yhteistyössä natsien kanssa. Veikkasin tuolloin, että seuraava voittokappale lienee ballaadi Hitlerin raskaasta vastuusta natsijohtajana.

Historian uudelleenarviointi on natsismin leviämisen edellytys. Toisen maailmansodan henkilökohtaisesti kokeneiden joukko harvenee ja seuraavat sukupolvet ovat vääristellyn historiankirjoituksen ja tietämättömyyden varassa.

Heti Neuvostoliiton kadottua Suomen naapurista Suomi neito puki lotta-univormun päälleen ja unohti koko natsiliittolaisuutensa väittäen sotineensa vain erllissotaa.

Vain harva historioitsija jaksaa tutkia ja tuottaa todellista tietoa kuten nyt viimeeksi Pekka Visuri ja Eino Murtorinne kuvatessaan Molotov-Ribbentrop sopimuksen taustoita.

Minunkin vaatimaton panokseni totuuden eteen niin Suomesta kuin Jugoslavian hajottamisesta teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja sai vastaansa hurjan  myrskyn erityisesti tahoilta, joiden olisi luullut tuntevan asiat paremmin.

Suomalaiset diplomaatit ovat Jugoslaviaa käsitellessään pitäneet natsi- ja lottapuvut tiukasti päällään. Mitään niin serbejä rasistisesti leimaavia TV-ohjelmia tai teoksia kuin Elisabeth Rehnin lukuisat haastatteluohjelmat tai Helena Rannan muistelmateos Ihmisen jälki en uskonut voitavan toteuttaa.

Jokaisella serbillä on oletettavasti natsien tai fasistien 1941-45 keskitysleirillä ollut tai teloitettuna kuollut omainen. Haagin Jugoslavia tribunaali ICTY toimi myös keskitysleirinä serbeille. On melko vaikeata kuvitella, että saksalaiset olisivat kohdelleet juutalaisia nykyaikana niin kuin he ovat kohdelleet serbejä.

EU:n NATO-maiden natsistinen elintilan laajentaminen ei ole enää pelkästään alueellista laajenemista, mitä EU tosin on. Sen sijaan se on taloudellista ryöstöä, joka ei rajoitu vain Eurooppaan vaan myös Lähi-Itään ja Afganistaniin.

Se on mielen haltuunottoa. Markkinointitoimistojen ja valtamedian avulla eurooppalaisten aivoihin pusketaan todellisuutta, jota kutsutaan myös uusliberalismiksi ja globalisaatioksi. Ellet sen ehtoja hyväksy, sinut tuhotaan joko taloudellisesti tai fyysisesti. Pelkkä itsenäinen ajattelu ja sen mukaisen tiedon levittäminen voi koitua tuhoksesi kuten Julian Assangen kohdalla on käynyt.

Näettekö jo oikean käden sojottavan natsitervehdykseen. Heil EU, heil USA.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtiollinen natsismi, Saksa, kansanryhmän demonisointi, juutalaiset, serbit, ICTY,

Stalin ja Mannerheim

Sunnuntai 22.9.2019 klo 15:18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkopoliittisen johdon tuella ja eräänä valtiollisen sensuurin, Mediapoolin ykkösedustajana, Helsingin Sanomat on sitoutunut tutkimaan Stalinin rikoksia suomalaisia kohtaan.

Helsingin Sanomien tämän sunnuntain 22.9.2019 numerossa ensiaukeaman yläkulmassa otsikoidaan "Stalin teloitutti Raija-Liisan isän". Seuraavan aukeaman oikessa yläkulmassa vuorostaan Saska Saarikosken antisemitismin nousua Euroopassa koskeva juttu otsikoidaan "Mannerheim kunnioitti juutalaisia sankareita".

Tapaus, johon tekstissä viitataan, koskee Mannerheimin tervehdyskäyntiä sodan jälkeen, siis katumusharjoituksena, juutalaisten sotilaiden muistojumalanpalveluksessa juutalaisessa seurakunnassa.

Hänen kunnioituksensa ei koskenut neuvostoliittolaisia vangiksi otettuja juutalaisia sotilaita. Hän luovutti nämä vangit välittömästi saksalaisille, tietäen että heidät heti teloitettaisiin.

Hänen empatiansa ei ulottunut Suomenlahden eteläpuolelle, jossa eestiläiset tappoivat kaikki maansa juutalaiset ja julistivat uljaasti Viron juutalaisista vapaaksi.

Esimerkkinä Stalinin uhreista Helsingin Sanomat esittelee Yrjö Mäkelän tyttären tarinan. 

Toimittaja Tommi Nieminen ja Heidi Piiroinen kuvailevat:"Mutta tyhjentävää valtiollista tutkimusta Suomi ei ole tehnyt. Jos sellaiseen ryhdyttäisiin, sen voisi ajatella myös ulkopoliittisena viestinä siitä, että Suomi on kaikissa tilanteissa historiallisen totuuden puolella."

Heidän mukaansa Raija-Liisa Mäkelä on hyvin skeptinen sen suhteen, suostuisiko Putinin Venäjä tekemään todellista yhteistyötä Suomen kanssa suurselvityksen tekemisessä."Se on mahdollista aikaisintaan sitten, kun viimeisetkin silminnäkijät ovat poistuneet. Silloin ei ole enää suoraa syyllisyyden taakkaa,"Mäkelä arvelee.

Onko niin, että Suomen eliitin ja valtiollisen sensuurin on mahdotonta asettua itse tutkittavaksi. Valtakunnallinen päälehti ei pysty myöntämään  suomalaisten omia vääriä ratkaisuja ja epäinhimillisyyttä.

Ihailtu Mannerheim perusti ja  valvoi tarkasti yli 20 000 venäläisen siviilin kokoamista keskitysleireille, heidän omaisuutensa ryöstön ja osin kuljettamisen Suomeen ja osin lahjoittamisen karjalaa puhuvalle väestölle. Pelkästään heinäkuun 1942 aikana 500 henkilöä kuoli noilla leireillä. Koko Itä-Karjalan miehitetyllä alueella vallitsi kenttäoikeus.

Minkälainen ulkopoliittinen viesti olisi se, että suomalaiset ehdottaisivat kahta tutkimusta samanaikaiseti ja rinnakain. Toinen koskisi Stalinin vainoissa kuolleita suomalaisia ja toinen Mannerheimin keskitysleireille koottuja ja kuolleita venäläisiä.

Vai käykö niin kuin Raija-Liisa Mäkelä toteaa Putinin Venäjän mahdollisesta halukkuudesta tukea suomalaisten kohtaloa tukevaa tutkimusta, että Suomen ulkopoliittinen johto ei voi tukea Mannerheimin keskitysleirien tutkimusta niin kauan kuin suomalaisten leireillä lapsena kärsineitä ja omaisensa menettäneitä henkilöitä on hengissä?

Suomalaiset eivät voi koskaan aikuistua jos emme kohtaa historiaamme sellaisena kuin se on. Loputtomiin emme voi näytellä uhria ja kieltää natsiliittolaisuuttamme ja haluamme siirtyä osaksi mahtavaa Saksan valtakuntaa niin 1918 kun 1941.

Neuvostoliiton voitto sodassa teki mahdolliseksi ensimmäiset demokraattiset vaalit Suomessa. Ellemme myönnä realiteetteja, kuten näyttää, lyömme todella taas päämme Karjalan mäntyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juutalaisvainot, keskitysleirit, Mannerheim, Stalin, historilallinen totuus, Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat ja kapitalismi

Perjantai 20.9.2019 klo 12:47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien toimittaja Juha-Pekka Raeste käsittelee kapitalismin korjaamista Financial Times' in artikkelin herättämänä. 

Artikkelissa käsitellään tuottavuutta, varallisuuden kertymistä, tuotekehityksen kalleutta, pääomatulojen osuutta jne. Mutta missä on pihvi?

Rahan luominen "vesihöyrystä", tyhjästä, on mielestäni keskeinen ongelma, -talouden irtautuminen tuottavasta työstä ja ihmisen suorituksista. Rahan luomista tyhjästä ei säädellä oikeusjärjestelmällä eikä toiminnan tulisi kuulua oikeusvaltioon.

Kapitalismia edustavat länsimaat katsoivat sosiaalista oikeudenmukaisuutta rakentavia sosialistisia maita alaspäin. Propaganda vaikutti myös kyseisten maiden ihmisten omanarvontuntoon maiden paremmuutta verrattaessa kuluttamisen ja kulutustavaroiden määrän mittareilla. Ilmainen koulutus, ilmainen terveydenhuolto, edullinen asuminen ja hyvä työllisyys eivät näyttäneet korvaavan tavaran niukkuutta.

Länsipropagandassa, joka jatkuu autoritaarista sosialimia edustaneiden maiden tuhoamisen jälkeenkin, näitä maita kutsutaan kommunistisiksi. Kommunismi edellyttää kuitenkin syvää henkisyyttä, kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan ja toimintaa siltä pohjalta. Missään maapallolla ei ole tähän mennessä ollut kommunistista valtiota. Kommunistisen puolueen johtamia melko autoritaarisia sosialistisia valtioita on tietenkin ollut.

Euroopan unioni edustaa amerikkalaistyyppistä kapitalistista yhteiskuntaa, jossa tavaran tuotanto ja kuluttaminen ovat keskeisiä piirteitä. Ihmiset käsitetään kuluttajina ja heidän kykyään kuluttaa edistetään. Ei sitä, miten yksilöt olisivat enemmän ihmisiä toisilleen.

Kuten lisääntyvästä kapitalismiin kriittisesti suhtautuvasta kirjallisuudesta voidaan päätellä, Euroopan unioni tarvitsee säilyäkseen kiireesti kapitalismia edistäviä toimia eikä kritiikkiä.

EU:n itälaajeneminen oli välttämätöntä. Siten saatiin unionin piiriin suuri joukko kuluttamisen mahdollisuuksissaan tyydyttämättömiä kansalaisia. EU lahjoi näitä uusia kuluttajia runsailla tuilla. Euroopan ja Yhdysvaltojen teollisuustuotanto, erityisesti aseteollisuus sai lisää kuluttajia.

Katolinen kirkko tuki natsi-Saksaa ja natsi-Eurooppaa. Nyt kirkkoa tarvitaan kapitalismin tilkkeeksi.

EU:n uusi komissio keskittää voimia eurooppalaisen elämäntavan vahvistamiseen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ollut alakynnessä kuluttamiseen verrattuna. Voittaako kapitalismi kirkolla kuorrutettuna vai näemmekö kehityksen kohti rikollisella rahanluonnilla rikastumisen tuomitsemista ja tasaveroisen ihmisyyden ja aidon demokratian nousua.

Sosialismin ei pitänytkään kehittyä orjanomistusyhteiskunnan pohjalle vaan kehityskulkuna kapitalismin jälkeen. EU on lähes täydellinen sopimuksiin pohjautuva este sosiaalisen oikeudenmukaisuuden synnyttämiselle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha-Pekka Raeste, rahan luominen, kapitalismi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kommunismi, sosialismi, EU

Kiinan ja Kosovon elinkauppa

Torstai 19.9.2019 klo 14:23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat esitteli tänään Helsingissä pidetyssä seminaarissa esitettyjä epäilyjä Kiinassa suoritettavasta elinkaupasta. Tekstisä ei käynyt ilmi, kuka seminaarin oli järjestänyt. 

Loppukaneetissaan toimittaja Minttu Mikkonen toteaa, kuinka kaikessa Suomen yhteistyössä Kiinan terveysviranomaisten kanssa "piilee riski, että Suomi voi edistää tahtomattaan elinryöstöjä poliittisilta vangeilta".

Miksi emme ole saaneet lukea lähempää, Euroopasta, Kosovon albaanien elinkaupasta.

YK:n hallinnollisen järjestelmän alaisuudessa ja NATO:n miehittämässä Kosovossa vallitsi vuodesta 1999 lähtien säälimätön elinkauppa. Serbeja ja serbien kanssa ystävällisissä suhteissa olevia albaaneja kidnapattiin ja kuljetettiin Albanian puolelle keskuksiin, joissa heitä ruokittiin hyvien veriarvojen aikaansaamiseski. 

Jonkin ajan kuluttua heidät vietiin Tiranaan lähelle lentokenttää, jossa kaapatuilta poistettiin myytäviä elimiä. KLA:n edustaja, eli albaaniterroristi ampui henkilöä ensin päähän, jonka jälkeen kuolleen ruumiista irrotettiin halutut elimet. Nukutusta ja muita hienouksia operaatiossa ei tarvittu. Elimet siirrettiin hyvästä hinnasta ulkomaille ja ruumis haudattiin.

Elinkaupassa tohtori Shaip Muja on eräs ryhmän johtavista salaliittolaisista. Hän on paitsi kirurgi myös humanitaarinen ja edistyksellinen hyväntekijä. Tämän hyveellisen naamion takana hänen on voitu osoittaa toimineen yli kymmenen vuoden ajan ihmiskauppaa ja elinkauppaa koskevissa kansainvälisissä rikollisverkostoissa.

Euroopan neuvoston valtuuttama sveitsiläinen senaattori Dick Marty esitteli Euroopan neuvostolle raporttinsa, jossa ykityiskohtaisesti todistettiin Kosovon nykyisten johtajien olevan elinkauppaan sekaantuneita mafiapomoja. 

Dick Marty esitteli raporttinsa vuonna 2011. Ketään ei ole saatettu vastuuseen. Päinvastoin entinen presidentti Bill Clinton kutsui presidentti Hashim Thacin Clinton Global Initiativen vuotuiseen kokoukseen saman vuonna.

Pelkästään vuonna 1999 tiedettiin kidnapatun 500 uhria, joilta siirrettiin elimiä. Elinkauppa on jatkunut Kosovon pääkaupungin Pristinan Medicus- sairaalassa ja epäilyjä on, että myös Yhdysvaltojen valtavan sotilastukikohdan Bondsteelin sairaalassa irroitetaan myytäviä elimiä edelleen.

Kosovo on Yhdysvalloille strategisesti tärkeä alue, ja sen KFOR-sotilaat ovat tehneet mahdolliseksi laittomuuksien jatkumisen. Afganistanin huumekauppa on CIA:lle tärkeä tulonlähde ja Kosovo on tärkeä kauttakulkumaa.

Helsingin Sanomien artikkeli mainitsi "riippumattoman tuomioistuimen" päätyneen Kiinan elinkaupan suhteen samaan tulokseen kuin esimerkiksi Euroopan parlamentti ja Yhdysvaltojen edustajahuone aiemmin. Tuomioistuinta oli johtanut Jugoslavia tribunaalin ICTY:n syyttäjä Geoffry Nice.

ICTY oli kuitenkin keskeyttänyt Kosovon albaanien elinkauppatutkimukset ja tuhonnut aineistot. Siten Nicea ei voine pitää kovin epäpoliittisena syyttäjänä. Euroopan parlamentti ja Yhdysvaltain edustajainhuone ovat poliittisia elimiä eivätkä tuomioistuimia.

Jotta Kosovon albaanimafian rikoksia voitaisiin tutkia, Haagiin perustettiin turvallisuussyistä Kosovo Specialist's Chamber. Se on osa Kosovon oikeusjärjestelmää, mutta puitteet maksaa EU ja tuomarit valitsee Yhdysvallat. Yhdysvallat on hidastellut syyttäjän nimeämistä ja tuomioistuimen käynnistämistä jo usean vuoden ajan.

Yhdysvaltain hallitus erotti David Schwendimannin Kosovo Specialist's Chamberin pääsyyttäjän toimesta keväällä 2018. Hän oli ainoa, joka tiesi syytettäväksi tulevat nimeltä ja oli hahmottanut kokonaisuuden.

Samaan aikaan Kosovossa on kasvanut oikeudettomuuden, mielivallan ja pelon ilmapiiri. Oikeusjuttujen todistajia on autettu turvapaikkoihin. Moni todistaja on kuitenkin tapettu.

Lopulta uusi syyttäjä valittiin, mutta hän sanoi tarvisevansa vuoden aikaa tutustuakseen aineistoon.

On mielenkiintoista kuinka Helsingin Sanomat, Amnesty, Lääkärin Sosiaalinen vastuu eivät ole huolissaan NATO-jäsen ja EU:n jäsenyyttä kaavailevan Albanian tai NATO:n miehittämän ja EU:n ja YK:n hallinnoiman Kosovon ihmis- ja elinkaupasta, pelon ilmapiiristä ja oikeudettomuudesta.

Kosovon pääministerin veli, kansanedustaja, on esittänyt koko Kosovo Specialist's Chamber- tuomioistuimen peruuttamista ja on tehnyt siitä lakialoitteen. Hän ja muut KLA:n taistelijat ovat ilmoittaneet, että he tulevat asein estämään jäsentensä tutkimisen ja tuomitsemisen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Kiinan elinkauppa, Kosovon elinkauppa, EULEX, KFOR, UNMIK, serbien kansanmurha

Onko Mediapoolilla hätä?

Sunnuntai 15.9.2019 klo 13:45 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen valtiollista sensuuria,Mediapoolia johtavan Otavakonsernin Suomen kuvalehti ja Helsingin Sanomat maalaavat viikonvaihteessa isolla pensselillä Euroopan lähihistoriaa uuteen väriin. Toimittajat Silja Lanas Cavada, Pekka Mykkänen ja Tommi Nieminen kuvaavat niin Balkanin maiden tilaa kuin Euroopan demokratiaa siten, että Yhdysvaltojen ja NATO:n roolit häipyvät kokonaan ja demokratian huono tila on joidenkin sormella osoitettavien valtioiden vastuulla.

Silja Lanas Cavada kuvailee Länsi-Balkanin valtioiden tilaa. Tarinasta puuttuu kokonaan  syiden analyysi. Lisäksi jutussa otsikoidaan: "Länsi Balkan on EU:lle strategisesti tärkeä alue. Se kiinnostaa myös Kiinaa ja Venäjää." Missä on Yhdysvallat?

Cavada unohtaa, että sodan aikana Yhdysvaltojen ja NATO:n tavoitteena oli miehittää niin Bosnia kuin koko Serbiakin. Yhdysvallat alkoi heti pommitusten jälkeen rakentaa valtavaa sotilastukikohtaa Serbian maakuntaan Kosovoon, mitä se ei tietenkään suunnitellut luovuttavansa pois. Sen sijaan maakunta oli saatava omaan hallintaan.

Jugoslavian hajottivat sotilaallisesti Yhdysvallat ja Saksa NATO-liittolaisineen. Yhdysvallat johti sotajoukkoja serbien etniseksi puhdistamiseksi Kroatiasta. Se pommitti Bosnian serbejä kunnes lentäjät sanoivat, että ei ole enää mitään pommitettavaa.

Jugoslavian oltua bruttokansantuotteella mitattuna maailman 24. paras valtio, Hannu Kyyriäisen grafiikka osoittaa nyt mihin alhoon jäännösvaltiot ovat joutuneet.

Teksti ei paljasta että Kosovo ei täytä itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Se unohtaa, että Kosovo on NATO-miehityksen alainen, YK:n ja EU:n hallinnoima alue, jossa ei ole mitään merkkejä oikeusvaltiosta. Alueella vallitsee pelon ilmapiiri. Serbiasukkaat ovat vainon alla NATO:n tukiessa rikoksia tekeviä albaaneja.

Pekka Mykkänen maalaa ihannekuvaa läntisistä demokratioista ja kauhukuvan "diktatuuriperinnettä kantavista"maista etenkin Kiinasta." Tiananmenin verilöylyä pidettiin suurena takaiskuna, mutta silti vain takaiskuna, Kiinankin demokratisoitumiselle".

Mykkänen unohtaa että Tianmenin mielenosoitukset olivat CIA:n orgnisoimia ja Neuvostoliiton romahduksessakin CIA ja Soros toimivat ei niinkään helläkätisinä kätilöinä.

Ilmainen koulutus korkakouluun saakka, ilmainen terveydenhuolto, huokea asuminen ja mahdollisuus kulttuuriharrastuksiin vaihtui nälkään ja taloudelliseen surkeuteen. Yhdysvaltalaiset kahmivat Venäjän kansallisvarallisuuden omiin ja korruptoituneiden paikallisten oligarkkien taskuihin.

Mykkäsen ihailemat demokratiat ovat ehtineet jo tappamaan miljoonia paitsi Jugoslaviassa myös Irakissa, Tsetseniassa ja Syyriassa Jugoslavian valtioidennuollessa haavojaan.

Mykkänen kääntää tässäkin asiat päälaelleen. Lievän USA-kritiikin jälkeen hän toteaa: "Demokratia- ja ihmisoikeuspuhe vaihtui yhdessä yössä turvallisuuspuheeksi. Se mikä oli aiemmin mukamas kiellettyä käytöstä Kiinan viranomaisille Xinjiangissa ja Tiibetissä tai venäläisille Tsetseniassa, olikin Yhdysvaltain globaali toimintamalli."

Tällä harhautuksella Mykkänen unohtaa sen että Yhdysvallat ja CIA tukivat niin Xinjiangin kuin Tsetsenian jihadisteja, jotka osallistuivt muun muassa vastenmieliseen Beslanin koulusurmaan. Syyriassa taistelevat samat lännen demokratioiden palkkaamat jihadistit, joista Helsingin Sanomat on vuodesta toiseen rakentanut marttyyreja.

Mykkänen pukee myös Iso-Britannian Boris Johnsonille diktaattorin viittaa tämän lomautettua parlamentin. Kumpi on epädemokraattisempaa, sekö, että parlamentti ei ole kahden vuoden aikana kyennyt panemaan toimeen korkeimman demokratian, kansanäänestyksen tulosta, vai se, että lopettaa jahkailun ja päättää toteuttaa kansan tahdon.

EU ei ole demokratian kehto. Se toimii sopimustensa avulla kapitalismin takaajana. EU:hun kuuluvalla maalla ei ole oikeutta toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaista toimintatapaa. Juuri siksi EU:n NATO-maat katsovat oikeudekseen pommittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavat maat voidakseen yksityistää näiden infrastruktuurin ylikansallisille yrityksille.

Mykkäsen valitsemat lähteet osoittavat lehden aatemaailman.

Tommi Nieminen vuorostaan kuvailee kuinka Euroopan maat rakentavat uudelleen raja-aitoja. Myös hänellä ideologia on kirkkaana. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei paljoa paina. 

Tommi Nieminen ei ole huomannut, että heti kun Itä-Saksa oli lakannut olemasta, Saksa alkoi käyttäytyä kuin Saksa toisen maailmansodan aikana. Se liittoutui katolisen kirkon Yhdysvaltoihin ja Kanadaan pakenemaan auttaneiden natsien kanssa laajentaakseen elintilaansa Euroopassa. Kroatia ja Slovenia oli helppoa saada vaikutuspiiriin holokaustin kieltäjä Franjo Tudjmanin avulla. Aseet tuotiin Itä-Saksan varastoista.

Vastahankaan asettuneet serbit taltutettiin saksalaisten ja muslimi/kroaattifasistien avulla kuten toisen maailmansodan aikana.Jo Jugoslavian hajottamisen alkaessa Haagiin päätettiin perustaa tuomioistuin tuomitsemaan näitä holokaustin uhreja, serbejä. Kutsun Haagin ICTY-tuomioistuinta Jasenovac 2:ksi fasistisen Kroatian serbeille ja juutalaisille rakentaman Euroopan toiseksi suurimman keskitysleirin mukaan.

Suomen mediasensuuri noudattaa NATO:n hybridikeskuksen tavoitteita. Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien viestit ovat selvät. NATO:on kuuluvien EU-maiden media ei voi puhua totta. Niltä puuttuu mahdollisuus käsitellä, mitä on ihmisyys ja demokratia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pekka Mykkänen, Tommi Nieminen, Silja Lanas Cavada, valtiollinen sensuuri, disinformaatio, Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Euroopan demokratia

UPI:n johtajavalinta - myrsky vesilasissa

Perjantai 13.9.2019 klo 16:47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mediassa on kohistu ulkopoliittisen instituutin täpärästä johtajavalinnasta. EU- ja eurooppa -painotteinen Juha Jokela hävisi yhdellä äänellä kyberturvallisuutta ja USA-painotteista globaaliapolitiikkaa tutkimuksissaan painottavalle Mika Aaltolalle.

Tulos on kuitenkin yhdentekevä. Suomen korruptoituneessa järjestelmässä toimivat samat mekanismit kuin Yhdysvalloissa. Siellä senaattorit ja korkeat virkamiehet siirtyvät sujuvasti yksityisten yritysten, usein aseteollisuuden palvelukseen ja palaavat taas virkamiehiksi tai pankkiireiksi.

Meillä virtaus tapahtuu virkauran ja NATO:n välillä. Valtioneuvoston tiedottaja Markku Mantila, joka johti Venäjän vastaista hybridisotaa vuodesta 2014, siirtyi suoraan NATO:n palvelukseen Latviaan.

UPI:n johtaja Teija Tiilikainen vuorostaan siirtyy eduskunnan Ulkopoliittisen instituutin johtajan paikalta suoraan NATO:n Helsingissä sijaitsevan hybridikeskuksen johtajaksi.

Kun tarkastelemme eduskunnalle ja kansalle ulkopoliittista asiantuntemusta jakavaa UPI:a, lienee yhdentekevää kuka sitä johtaa. Hän ei muuta NATO:n hybridikeskukselle alisteista linjaa.

Jos katsoo UPI:n hallitusta, voi sanoa, että Suomen puolueet eivät pidä tärkeänä, mitä ulkopoliittisessa tutkimuksessa tapahtuu. Puolueet eivät muutamaa poikkeuksta lukuunottamatta valitse erityisiä ulkopoliittisia osaajia hallitukseen. Vasemmistoliiton SM-tason nyrkkeilijä ja rakennusliiton luottamusmies Varkaudesta valvoo instituutin tieteellisen tutkimuksen tasoa.

Instituutin neuvottelukunta on yhtä kirjava.

Instituutilla on oma kansainvälisistä tutkijoista koostuva tieteellinen neuvosto, jossa on kolme brittiä, yksi yhdysvaltalainen, norjalainen,eestiläinen, ruotsalainen ja saksalainen.

Tuo saksalainen on mielenkiintoinen valinta ja heijastelee, kuka sitten ehdotukset tekeekin, erinomaisella tavalla tavoiteltavaa ulkopoliittista ideologiaa. Saksalainen tutkija on Volker Perthes, joka on keskeisen saksalaisen tutkimuslaitoksen johtaja. Mikä mielenkiintoisinta, hän on jo 20 vuoden ajan suunnitellut yhdessä yhdysvaltalaisen Jeffrey Feltmanin kanssa Syyrian valtion kaatamista, perustuslain kumoamista, parlamentin lakkauttamista ja vallan siirtämistä sekulaariselta nykyhallinnolta jihadia ohjenuoranaan pitävälle muslimiveljeskunnalle. Hän oli esittelemässä suunnitelmaansa mm. Bilderberg -ryhmässä jo vuonna 2008.

Tieteellisessä neuvostossa on yksi venäläinen, joka on varmuudella uskollinen NATO-linjalle. Hän edustaa Moskovan amerikkalaisperäistä Carnegie- instituuttia ja hänellä on sidoksia niin Gaidariin kuin Chubaisiin, jotka molemmat  edesauttoivat Yhdysvaltojen suorittamaa  Neuvostoliiton kansallisvarallisuuden ryöstöä, yritysten yksityistämistä ja kansantalouden rappiota. Lisäksi hän on toiminut mm oppositio - lehti Novaja Gazetan päätoimittajana.

Entä sitten ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden lausunnot mediassa?

En ole kuullut tai nähnyt UPI:lta yhtäkään objektiivista prosessikuvausta Lähi-Idän kriiseistä tekijöineen, en Ukrainan vallankaappauksesta tekijöineen ja taustavaikuttajineen puhumattakaan Neuvostoliiton, Puolan tai Jugoslavian hajottamisen tekijöistä. Katolisen kirkon rooli on vaiettu. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan harrastama jihadistien käyttö Bosniassa, Kosovossa ja Tsetseniassa sotilaallisen ja taloudellisen vallan saavuttamiseksi ja demokratian murskaamiseksi - täydellinen hiljaisuus niistäkin.

Edellisessä blogissani olen kuvannut tuota jihadistien palkka-armeijoiden käyttöä Syyriassa.

Tämäkö UPI auttaa eduskuntaa "tieteellisen" näkemyksen saamiseksi globaaleista konflikteista? Tämäkö on se ulkopolitiikan taso, jolla puolueet vasemmistosta oikeistoon haluavat Suomen toimivan?Tälläkö valistuksella Suomen kansan rahoittama Yle jakaa ulkopoliittisia viisauksiaan?

Toden totta. Tässä tilanteessa on yhdentekevää, kuka UPIa johtaa. Ulkopoliittisessa tutkimuksessa ja sen tulosten jakamisessa tarvitaan täydellinen uudelleen arviointi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: UPI, Aaltola, Jokela, NATO:n hybridikeskus, ulkopolitiikka

Euroopan Unionin komissio-operetti

Keskiviikko 11.9.2019 klo 16:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

NATO:n hybridikeskuksesta riippuvaisen eurooppalaisen median parrasvaloissa on viime päivinä nähty loistava operetti. EU:lle ollaan valitsemassa komissiota, jonka tehtäväksi on julistettu oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen, eurooppalaisen perinteen vahvistaminen, demokratia ja kaikkinainen eurooppalaisten onni.

Pimentoon on jäänyt se, mitä kulisseissa tapahtuu. Niin Iso-Britannian, Saksan kuin Ranskankin salaiset palvelut korkeiden virkamiesten rinnalla ovat Yhdysvaltojen CIA:n ja muun Deep Staten avulla pyrkineet kaatamaan hallituksia paitsi Euroopassa (mm.Puola,  Neuvostoliitto, Jugoslavia, Georgia, Ukraina) myös Lähi-Idässä.

Itsenäisten YK:n jäsenvaltioiden hallitukset on pyritty vaihtamaan sellaisiin, jotka sallisivat kyseisten valtioiden kansallisomaisuuden, usein öljyn, siirtämisen näiden entisten siirtomaherrojen ja USA:n yksityisten yritysten haltuun. Siten nuo varat eivät enää hyödyttäisiä kyseisten valtioiden kansalaisia vaan EU:n jäsenmaiden ja USA:n yksityisiä yrityksiä.

Syyrian hajottamisen suunnittelu ja hallinnon siirtäminen jihadismia ajavan muslimiveljeskunnan haltuun alkoi jo 2000-luvun alussa. Median rooli on ollut avainasemassa. 

Vuoden 2008 Bilderberg-ryhmässä, jossa oli läsnä useita Syyrian hajottamisen toteuttajia kuten (Basma Kodmani, tuleva Syyrian National Councilin edustaja, Jeffrey Feltman, joka on noussut YK:n pääsihteerin lähimmäksi virkamieheksi, jonka tehtävänä on neuvotella Syyrian tulevaisuudesta, vaikka on suunnitellut sen tuhoamisen, sekä hänen avustajansa saksalaisen tutkimuslaitoksen johtaja Volker Perthes) Tässä kokouksessa tuotiin esiin presidentti Obaman ja ulkoministeri Hillary Clintonin läsnäollessa jihadismia ajavan Muslimiveljeskunnan rooli Lähi-Idän "demokratisoinnissa".

Kouriintuntuvin esimerkki tästä EU:n kaksinaismoraalista on Ranskan osuus jihadistien bunkkereiden rakentamisessa Syyriaan. Ranskan erikoisjoukot ja sementtitehdas Lafarge toteuttivat NATO:n toimeksiannosta bunkkereiden rakentamisen Syyrian armeijaa vastaan taisteleville jihadisteille. NATO sai hallinnoida Aleppon pohjoisosassa sijaitsevaa Jalabiyan tehdasta.

Kahden vuoden ajan tuo sementtitehdas sai rakentaa jättiläismäisiä bunkkereita ja tunneleita jihadistien käyttöön. Ystävyyssuhteet yrityksen johdon ja presidentti Hollanden kansliapäällikön kanssa edistivät projekteja, toteaa Thierry Meyssan teoksessaan Before our very eyes,fake wars and big lies from 9/11 to Donald Trump.

Lafargen Daeshille valmistaman sementin määrä, 6 miljoonaa tonnia, on samaa luokkaa kuin se, jonka Saksan valtakunta käytti 1916 - 1917 Siegfried-linjan rakentamiseen. Sementin valmistaminen Syyriassa loppui Venäjän ilmavoimien puuttuessa asiaan. Kukaan muu taho ei olisi pystynyt tuhoamaan bunkkereita.

Vuonna 2014 Jalibiyeh'in tehdas muutettiin Yhdysvaltojen, Ranskan, Norjan ja Iso-Britannian NATO:n erikoisjoukkojen päämajaksi.

Muutamaa kuukautta myöhemmin, tammikuun 7. päivänä 2015 Pariisissa kaksi asemiestä väittäen kuuluvansa al -Qaedaan ampui Charlie -Hebdo'n satiirisen lehden toimituskunnan, ja kolmas joka julisti edustavansa Daeshia, ampui naispoliisin ja otti kosher-myymälän asiakkaita panttivangeikseen.

Ranskan hallitus julisti hätätilan, koko maa vajosi shokkiin ja monien maiden päämiehet marssivat Hollanden ja tämän kansliapäälliköiden  rinnalla Pariisin kaduilla. Päämiesten joukossa oli Israelin Netanjahu sekä Turkin ulkoministeri Davutoglu, joka julkisesti tuki jihadisteja.

Hätätila on edelleen voimassa kuten Patriot laki Yhdysvalloissa.

Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Ranska käyttävät kymmeniätuhansia kouluttamiaan jihadisteja tappamaan ja terrorisoimaan Lähi-Idän asukkaita. Euroopan kansalaisille ei kerrota mitä maailmassa todella tapahtuu. Sen sijaan joudumme kuuntelemaan ja katsomaan  NATO:n hybridisodankäynnin sallimia uutisia.

Operetti sementtitehtaasta voi alkaa vasta kun kansa saa avat kulissit.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n tuki jihadisteille, EU, oikeusvaltio, Eurooppalaiset arvot, entisten siirtomaiden salaiset palvelut, sodat, hallituksen vaihdokset

Helsingin Sanomat Serbian kimpussa

Maanantai 9.9.2019 klo 14:11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään Helsingin Sanomat otsikoi: "Serbia lahjoo heikentääkseen Kosovoa".

Tommi Hannulan teksti antaa kuvan, että Serbia lahjoisi YK:n jäsenvaltioita perumaan tuunnustuksensa Kosovon itsenäisyydelle.

Tommi Hannula satuilee pehmeästi Kosovon asemasta:"Kosovo irtautui Serbiasta käytännössä vuosina 1998-1999 käydyn sodan myötä ja julistautui itsenäiseksi helmikuussa 2008."

"Suurimman osan tunnustuksistaan se sai itsenäisyysjulistusta seuranneiden muutamanvuoden aikana, Suomelta alle kuukaudessa."

Sota oli Jugoslavian hajottamissota, jossa sotijoina olivat USA ja useimmat NATO-maat, jotka käyttivät albaani- terroristeja jalkaväkenään. Albaanit käyttivät koko 1990-luvun suoraa toimintaa Jugoslavian valtiota vastaan.

Albaanien pyrimyksenä oli ollut toteuttaa etnisesti puhdas albaani- Kosovo toisen maailmansodan fasistivaltion tapaan. Tulloin albaanit kuljettivat serbit yhteistyössä italialaisten fasistien ja saksalaisten natsien kanssa keskitysleireille. Niin Kosovossa, fasistisessa Kroatiassa sekä natsivallan alaisessa Serbiassa oli keskitysleirit serbejä ja juutalaisia varten.

Vuoden 1999 pommitukset olivat laittomia. USA:n tavoitteena oli saada Jugoslavian alue kokonaisuudessaan miehitettyä ja pystyttää Kosovon alueelle oma sotilastukikohta.

Pommitukset päättyivät YK:n päätökseen 1244, jonka mukaisesti pommituksia seurannut Kosovon NATO-miehitys ei muuttanut Kosovon asemaa osana Serbiaa, sen maakuntana. Päätöksessä nimenomaan todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta.

Tätä YK:n päätöstä ei ole koskaan kumottu. Sen mukaisesti Kosovo on edelleen Serbian maakunta.

Presidentti Matti Ahtisaari johti työryhmää, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma Kosovon asemasta. Työryhmän jäsenille oli selvää, että Ahtisaarella oli mielessään vain yksi lopputulos, Kosovon itsenäistäminen.

Kun Ahtisaaren ehdotukset vietiin YK:n turvallisuusneuvostoon, sen jäsenten enemmistö, ei vain pysyvät jäsenet vaan kaikki mukaanluettuna, eivät kannattaneet Kosovon itsenäisyyttä. Jokainen demokratiaa kunnioittava tarkkailija käsittää, että miehityksen tarkoituksena ei ollut itsenäistää Serbiaan kuuluva maakunta vaan saada vastakkainasettelut lientymään ja normaali demokratiaan ja äänestyksiin pohjaava valtiollinen elämä palaamaan. (Kosovon albaaniväestö ei ollut osallistunut valtiollisiin vaaleihin ja boikotoi valtion virkoja, kouluja ja terveydenhuoltoa,muodostaen omat, tosin huonosti toimivat palvelunsa.)

Kosovo oli 2000-luvulla osoittanut olevansa mafia-valtio, jossa laittomuus ja serbien pogromit olivat jokapäiväisiä. 150 ortodoksi-kirkkoa ja luostaria poltettiin NATO-miehityksen alettua. Serbien elämä tehtiin mahdottomaksi. Kansainväliset viranomaiset tarvitsivat usean turvamiehen saattueita ja panssaroituja autoja voidakseen selvitä hengissä. Harri Holkerin toimiessa Kosovon ylimpänä virkamiehenä, YK:n pääsihteerin edustajana, pogromit saivat huippunsa keväällä 2004, jolloin ympäri Kosovon suoritettiin erittäin hyvin suunniteltuja serbien murhia ja kirkkojen polttoja kahden vuorokauden aikana.

Kun YK ei tukenut itsenäisyyttä albaaneja neuvottiin vain julistautumaan itsenäiseksi. Itsenäisyysjulistuksen suoritti ICJ:n International Court of Justice:n mukaan, joukko yksityishenkilöitä. Siten itsenäistymisen laillisuudesta tai kansainvälisten sopimusten mukaisuudesta ei ollut tietoakaan.

Yhdysvallat oli aloittanut sotilastukikohta Bondsteelin rakentamisen Kosovoon heti pommitusten päätyttyä. Itsenäisyyshankkeelle oli selvä USA:an liittyvä kansainvälispoliittinen peruste.Sotilastukikohta ei voinut olla Serbiassa. Maaperä oli muutettava terroristi-liittolaisten"omaisuudeksi", siten Yhdysvalloille tarjottavaksi.

On selvää, että Yhdysvaltojen itsekkäitä tavoitteita tyydyttävä  Kosovon itsenäisyyden tunnustaminen sai tukea USA:n NATO-liittolaisilta, joille demokratia ja kansainvälisten lakien mukainen toiminta ei ole ensisijaista. Sen jälkeen moni muu Yhdysvalloista tai EU:sta riippuvainen maa seurasi perässä. 

Jos itsenäinen ajattelu voimistuu ja kriittisyys Kosovossa vallitsevaa laittomuutta vastaan lisääntyy, uskon, että itsenäisyyden tunnustamisen perujia tulee lisää.

Kosovo on Serbian maakunta. Laillisesti asia on näin.

Helsingin Sanomilla on runsaasti puuhaa sen yrittäessä jatkaa vuosien työtään holokaustin uhrien, serbien demonisoimiseksi. Totuus tulee nimittäin vähitellen esiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Kosovon itsenäisyys, Serbia, YK, NATO

Uutispäivä

Perjantai 6.9.2019 klo 15:46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n dokumenttiosiossa nähtiin eilen kuvaus Israelin pääministeri Netanjahusta ja Israelin politiikasta ylipäänsä.

Netanjahun toteuttama Israelin amerikkalaistaminen oli hätkähdyttävintä. Hyvinvointivaltio lakkautettiin ja amerikkalaiset yritykset saivat vallan.

Hätkähdyttävää tuo prosessi oli siksi, että Suomen pääministeri Juha Sipilä adjutanttinsa Anne Bernerin kanssa yritti täsmälleen samaa. Kuinka lähellä vaaleissa olikaan se vaara, että Sipilä yhdessä kokoomuksen kanssa ja Yle:n tuella olisi jatkanut lopulliseen tavoitteeseensa asti.

Kuvaus siitä kuinka Netanjahu markkinoitiin israelilaisille yhdysvaltalaisten markkinamiesten toimesta oli havainnollista. Palestiinalaisiin isketty terroristileima ja muualta muuttaneiden juutalaisten palestiinalaisalueille rakennettujen siirtokuntien hyväksyminen ja laillistaminen tuli sivulauseissa selväksi. Vihan, vastakkainasettelun ja mielivallan yhteiskunta tuli USA:n rahamaailman, ei välttämättä koko poliittisen sektorin tuella toteutettua.

9/11 jälkeen Yhdysvaltojen vähäinenkin demokratia hävisi oligarkkien, aseteollisuuden ja pankkiirien hyväksi.Patriot lait purkivat demokratian.

Sama tapahtui Ranskassa hyvin suunniteltujenn terrori-iskujen jälkeen, jolloin presidentti Hollande saattoi voimaan hätätilalait. Ne ovat edelleen voimassa. Ranskan osus terroristien käyttämisessä Syyrian sodassa on Yle:ssä vaiettu. 

Niin USA:ssa kuin Ranskassa valta on siirtynyt "turvallisuuselimille" parlamentin ulkopuolelle samalla tavoin kuin Suomessa tiedonvälityksen valvonta on siirtynyt NATO:a myötäilevälle Mediapoolille, jota hallinnoivat turvallisuuskomiteaan kuuluvat kansliapäälliköt ja muut virkamiehet eivät demokraattisesti valitut poliitikot.

Yle:n 20.30 uutiset antivat deja-vu tunteen. Jouko Jokinen, Yle:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien päällikkö tarjosi 2 uutista, jotka näyttivät, tuntuivat ja haisivat suoraan NATO:n hybrikeskusken ja NATO:n sylttytehtaalta kotoisin oleviksi tarinoiksi.

Yle kertoi Ukrainan ja Venäjän vankienvaidossa olevasta henkilöstä, jonka Yle kertoo olevan epäiltynä osallisuudesta malesialaiskoneen alasampumiseen.

Yle siis muistuttaa vuosia toistamastaan hypoteesista kapinallisten osuudesta alasampumiseen. Hypoteesia ei mikään juridinen taho ole osoittanut oikeaksi. Malesialaiskoneen tuhon tutkinnassa on useita aukkoja. Kiovan hallitus ei päästänyt tutkijoita paikalle. Siminnäkijöitä ei haluttu kuulla. Lennonjohdon äänitteitä ei ole saatavilla. Valtioihin, jotka kuuluivat tutkintakomiteaan kuului pääepäilty eli Ukraina, jolla oli veto-oikeus tuloksiin.

Milloin on väkivaltarikollinen päässyt itse tuomitsemaan itseään?

Toinen uutinen, joka edellisen tavoin aiheutti deja-vu-kokemuksen, oli Saksassa tapahtunut tsetseenialais-peräisen henkilön murha kadulla keskellä päivää. Tekijä oli uutisen mukaan heittänyt irtopartansa ja paljastunut Yle:n arvion mukaan KGB:n agentiksi. Yle oli tehnyt asiasta mittavan uutisen ja pahoitteli, kun Saksan hallitus ei ole kommentoinut asiaa. Yle muistutti, että presidentti Putin on joskus ilmoittanut Venäjällä olevan oikeus murhata ihmisiä myös rajojensa ulkopuolella.

Näin Yle suoritti rikostutkinnan ja antoi tuomion heti tapahtumapäivänä a'la Scripal. Oikeusvaltio ja vastuullinen journalismi ovat kunniassaan.

Tällä ja edellisellä uutisella ei näyttänyt olevan muuta tarkoitusta kuin antaa panos Venäjän vastaiseen hybridisotaan.

Miksi deja-vu kokemus? Siksi, että jo Jugoslavian hajottamissodista lähtien 1990-luvulla mediaa on käytetty CIA:n ja NATO-maiden propagandan mukaisen maailmankuvan luomiseen. CIA:n entinen työntekijä Robert Baer on kirjoissaan kertonut kuinka muun muassa hänellä oli miljoonia dollareita käytössään vastakkainasettelujen kärjistämiseen. Hän kertoo kuinka CIA kirjoitti valmiiksi uutisia, joita uutistenlukija pahaa aavistamatta luki.

Eilen hätkähdin siksi, että Jokinen oli ujuttanut kokonaista kaksi tällaista suoranaista propagandauutista kuten valkokypärät tai uiguuri/tsetseenitaistelijat. Valkokypärät näyttelevät NATO:n palveluksesa "pelastusoperaatioitaan" ja suorittavat kaasuiskuja provokaationa, jotta heidät palkkanneet Britannia, Ranska tai USA voi "kostoksi" ampua ohjuksia. NATO-maat käyttävät tsetseenejä ja uiguureita palkkasotureinaan. Siksi propaganda tarvitsee heitä uhreina.

Kolmanneksi tietoomme tuli presidentti Niinistön pitämä puhe käsityksistään EU:n tulevaisuudesta. Hän suositteli EU:lle Suomen mallia, jossa oma vahva puolustus estää vihollista (Venäjää) yrittämästäkään Suomeen. Sitten hän kehaisi olleensa ensimmäisenä tuomitsemassa Venäjän Krimin valtauksen.

Presidentti Niinistö haluaa toistaa luonnehdintaansa "Krimin valtauksesta" sen sijaan että puhuisi Krimin jälleen yhdistämisestä. Hän ei myöskään sanallakaan mainitse Yhdysvaltojen ja EU:n yhdessä toteuttamaa Ukrainan vallankaappausta tarkka-ampujien ja fasistien toimesta. Vallankaappausta edeltänyttä epäonnistunutta EU:n lähentymissopimusta oli suomalainen komissaari Olli Rehn ollut valmistelemassa.Venäjän ansiosta fasistinen väkivalta ei levinnyt Krimille.

Presidentti Niinistön luonnehtima Krim leijuu ikäänkuin omassa erillisessä todellisuudessaan, joka ei olisi osa prosessia. Todella postmodernia!

Eilinen päivä muodosti mielessäni käännekohdan Yle-uutisten tasossa. Se notkahti puhtaasti CIA/NATO:n Venäjä-vastaisen hybridisodan kategoriaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, NATO:n hybridikeskus, Netanjahu, tsetseenit, Malesialaiskone,

Milloin Suomen eliitti kasvaa aikuiseksi

Maanantai 2.9.2019 klo 11:46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti hakee toistuvasti oikeutusta omalle harhaiselle historiakäsitykselleen. Tuo harha tekee mahdolliseksi vian näkemisen vain muissa, ei koskaan itsessään.

Toimittaja Unto Hämäläinen on pitkässä esseessään Helsingin Sanomissa toivonut Suomen poliittisen johdon vaativan/toivovan Stalinin "suomalaisten uhrien" kartoittamista. Lehti toteaa heti seuraavana päivän presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Antti Rinteen puoltavan tuollaista hanketta.

Väen vängälläkään ei Hämäläinen eikä kukaan muukaan eliitin suosiossa oleva toimittaja tai tutkija ole toivonut tehtäväksi selvitystä marsalkka Mannerheimin vuosina 1941 -44 hallinnoimasta Itä-Karjalasta.  Siellä vallitsi koko alueella kenttäoikeus ja venäjää puhuvat vanhukset, naiset ja jopa vastasyntyneetkin raahattiin karjavaunuissa keskitysleireille.

Suomalaisia Stalinin uhreja arvioidaan olleen noin 20 000. Mannerheim kokosi keskitysleireilleen 23 984 henkilöä. Kesällä 1942 500 ihmistä kuoli kuukaudessa nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin. Leipää aidan ali hakemaan juoksevia lapsia saatettiin ampua.

Mannerheim antoi käskyn keskitysleirien perustamisesta Saksan malliin heinäkuussa 1941 jo ennen kuin suomalaiset miehitysjoukot olivat lähteneet liikkeelle. Hän tiesi hyvin Hitlerin rasistiselle pohjalle perustetuista keskitysleireistä. 

Normaaliajattelussa keskitysleirien perustamista pidettäisiin sotarikoksena. Suomalainen eliitti kunnioittaa hankkeen aloittajaa ja ylläpitäjää ratsastajapatsaalla.

1930-luvulla Suomessa vallitsi suur-Suomi-ajattelu. Mannerheim julisti heinäkuussa 1941 päiväkäskyissään no:3 kuinka "etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat". "Kaksikymmentä vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymystä"..

Mannerheim yllytti ja mahdollisti suomalaisten asejoukkojen hyökkäykset Neuvosto-Venäjälle vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eikä koskaan luopunut ajatuksesta tuhota Pietari ja saada aikaan neuvostovallan kaatuminen.

Stalin on saattanut kokea suomalaisen Neuvostoliiton puoleisen Karjalan olleen Suur-Suomi-hankkeen Venäjän puoleinen osa.

Eliitin historiankäsityksessä on toinenkin mantra. Suomi ei joutunut koskaan miehitetyksi.

Saksan miehitystä ei lasketa- tietenkään. Sisällissodan aikana Suomi siirtyi Saksan täydelliseen hallintaan ja kutsui saksalaisen prinssin Suomen kuninkaaksi. Suomen eliitti piti Saksan alamaisuutta parempana kuin työväenjohtoista itsenäistä Suomea.

Toisen kerran Suomi oli Saksan miehittämä 1941 -45. Suomi oli tulossa osaksi Saksaa. Ensin yhdesssä Saksan kanssa saataisiin aikaan Suur-Suomi, Pietari tuhottaisiin maan tasalle ja sitten se annettaisiin Suomelle. Suomen armeija oli täysin riippuvainen Saksasta ja Pohjoisen armeijakunnan päällikkö oli saksalainen.

Jos toinen maailmansota olisi päättynyt toisin, Suomi olisi osa Saksan valtakuntaa. Neuvostoliiton velvoittamana Mannerheim joutui ajamaan saksalaiset maasta. Neuvostoliitto auttoi sodan avulla palauttamaan eliitin taas maan pinnalle ja palauttamaan Suomen itsenäisyyden aivan kuten hetkeksi vuonna 1917 Leninin antaessa Suomelle itsenäisyyden. Sen eliitti haaskasi muutamassa kuukaudessa takaisin Saksan alamaisuuteen.

EU:ssa saamme jatkaa tätä eliitin tukemaa alamaisuutta. Osallistumme kaikkiin konnuuksiin, joissa Saksa on mukana. USA:n sotilaallinen läsnäolo ja vaikutusvalta Saksassa vaikeuttaa sen arviointia palveleeko Suomi enemmän USA:ta vai Saksaa. Ehkä paras vastaus on: molempia. Itsenäisiä emme ole.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheimin keskitysleirit, suomalaiset Stalinin uhrit, oman syyllisyyden projektio, Saksan miehitys

Islamilainen kalifaatti

Sunnuntai 1.9.2019 klo 17:15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomissa ilmestyi tänään laaja katsaus suomalaisiin ISIS-in piirissä toimiviin naisiin ja heidän tarinoihinsa. Ohessa mainittiin ISIS:in hirmuteot kaulojen katkaisuineen. Suomalaisnainen ilmoitti haluavansa asua tulevaisuudessakin kalifaatissa.

Missä oli Helsingin Sanomat silloin kun Bosnian presidentti Izetbegovic rakensi kalifaattiaan ja hänen apunaan (Meyssanin mukaan 90 000) jihadistia taisteli perustuslakiaan ja sekulaarista valtiotaan puolustavia serbejä vastaan.

Izetbegovic oli jo 1980 kirjoittanut islamilaisen julistuksen, jonka mukaan paras serbi oli kuollut serbi.

Julistuksesta otettiin uusia painoksia 1990-luvulla. Tuntemattoman voiman avulla Izetbegovicista tuli presidentti vaikka hän ei voittanut vaaleja.

Helsingin Sanomat ei kertonut siitä kuinka serbien kauloja katkaistiin aivan kuten toisen maailmansodan aikana. Päinvastoin, lehti kertoi muslimien olevan uhreja.

Yhdysvaltojen ja Saksan intresseissä oli NATO:n laajeneminen Bosniaan ja Serbiaan ja talouden infrastruktuurin haltuunotto. Ranska ja Iso-Britannia toimivat jihadistien ja Kosovossa albaani-terroristien liittolaisina.Saksalaiset kouluttivat Turkissa KLA:n albaanitaistelijoita.

Jihadistit ovat olleet liberaalille lännelle käyttökelpoisia palkkasotureita jo toisesta maailmansodasta, mutta erityisesti Afganistanin sodasta lähtien.

Helsingin Sanomien ja Yle:n puolitotuuksiin perustuva tiedonvälitys yrittää pelastaa "liberaaleja globaaleja arvoja" edustavan USA:n sekä entisen liittolaisensa Saksan sekä muut EU:hun kuuluvat entiset siirtomaavallat.

Syyriassa on "lännen" hyvin suunnitteleman konfliktin alusta lähtien monet EU-maat olleet sekaantuneina - erityisesti Ranskan ja Iso-Britannian tiedustelu CIA:n tukemana. Heinäkuun 12.päivänä 2012 lähetetyt 40 000 jihadistin palkkasoturiarmeija oli toisinto siitä mitä Bosniassa tapahtui.

Kun Bosnian sota alkoi, presidentti Clintonille ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelille tuli oivallus: projisoidaan kaikki paha serbeihin, jotka ovat tiukimmin ryöstömme esteinä. Päätettiin perustaa ICTY, poliittinen tuomioistuin serbien "sotarikoksia" tutkimaan. Kinkel totesi toimittajille: "Serbit on saatava polvilleen".

Tämä projektio toimi sodan aikana Yhdysvaltojen ja Kanadan kroaatti ja albaani -natsi-diasporan rahoituksella markkinointitoimisto Ruder-Finnin ja sitä myötäilevän valtamedian toimesta.

ICTY:n yksipuoliset toimet tarjosivat jatkon tuolle sodanaikaiselle propagandalle.

ICTY:n lopettamisen jälkeen on "lännen demokratioiden" toimesta tuotettu dokumentteja ja elokuvia, joissa on jatkettu serbi-paha, muslimi-uhri kerrontaa. Jopa elokuvassa No man's land serbiuhrit kuvataan muslimeina ja teloittajat serbeinä. Elokuva käytti aitoa sotamateriaalia missä tapettujen serbien traktorit ja pakolaissaattueet esittivätkin muslimeja pakosalla.

Syyriassa sama toistuu. Sekulaarinen hallinto ja melkoisen suosion omaava presidentti Bashar al Assad on kuvattu hirviöinä ja "lännen demokratiat" vaativat sotarikostuomioistuimen perustamista hallinnon hirmutekojen tuomitsemiseksi.

Sen sijaan USA, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, jotka ovat kainaloitaan myöten uponneet sotaan rahoittaen ja aseistaen jihadisteja, esiintyvät pyhimyksinä. He ovat ampuneet itse suunnittelemiensa provokaatioiden jälkeen ohjuksia "rangaistukseksi rikolliselle hallinnolle".

Media esittää näytelmää, jossa on hyvin suunniteltu käsikirjoitus. Tunnetta pitää olla. Kuluttajan katse pitää suunnata oikeaan suuntaan. Todelliset rikolliset on puettava enkelin kaapuun ja kärsivät ja väärinkohdellut on upotettava kaivoon. Orwellin viitoittamalla tiellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Al-Hol, Syyria, Bosnia, Kinkel, Clinton, Izetbegovic

Tuhka liekkeihin

Keskiviikko 28.8.2019 klo 17:08 - PirkkoTurpeinen-Saari

Hitlerin propagandaministeri Joseph Goebbels tulisi vihreäksi kateudesta lukiessaantämän päivän Helsingin Sanomien artikkelin " Kolme miljoonaa ihmistä on vaarassa jäädä ristituleen".

Teksti on tuttua ja  taitavaa NATO-propagandaa.

Provokaatio "Khan Seikhunin kemiallinen hyökkäys" pannaan kapinallisten mukana pohjoiseen pakenevan perheen suulla Syyrian hallituksen tekemäksi. Eihän siviilin tarvitse puhua totta.

Haastateltu perhe "pakeni Aleppon taisteluja". Suurin osa siellä asuneista perheistä nautti hallituksen joukkojen vapautettua Aleppon, jossa voivat nyt viettää normaalia elämää. Jihadistit saivat joko luopua aseistaan ja vastaanottaa armahduksen tai siirtyä bussikuljetuksella Idlibiin. Helsingin Sanomien haastattelema perhe kuului ehkä viimeksi mainittuihin.

HS: "YK:n mukaan 400 000 syyrialaista on lähtenyt liikkeelle tuoreimpien väkivaltaisuuksien vuoksi. Syynä on Venäjän ja Iranin tukeman Syyrian hallituksen hyökkäysaalto Idlibiin. Syyrian armeijan tavoitteena on vallata Idlibin maakunta joka on kapinallisjärjestöjen viimeinen linnake."

"YK on varoittanut vuosisadan pahimmasta humanitaarisesta kriisistä, jos väkivaltaisuudet jatkuvat."

"Helsingin Sanomat oli yhteydessä myös kapinallisten riveissä Idlibissä toimivaan avustusjärjestöön, joka tunnetaan nimellä Valkokypärät (White Helmets). Järjestön nimettömänä pysyttelevän edustajan mukaan Syyrian armeija käytti Khan Seikhunin valtauksessa raketteja, jotka sisälsivät "palavaa materiaalia", kuten napalmia tai valkoista fosforia -teräviä esineitä, kuten ruuveja".

Syyrian hallitusta kaatamaan pyrkivien länsimaiden rahoittamat Valkokypärät ovat tehneet maksajiensa näkökulmasta hyvää työtä jopa niin, että heidän propagandaelokuvilleen esitettiin Oskareita ja Nobelin rauhanpalkintoa.

Kun Helsingin Sanomat yllättää ja kertoo, mitä Syyrian hallitus tiedottaa, lehti antaa kuitenkin kapinallisryhmän kertoa että tiedot ovat pelkkiä Syyrian hallinnon valheita.

Jo vuodesta 2001 lähtien,kuten monasti blogeissani olen kertonut, saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman saivat tehtäväksen suunnitella sekulaarisen Syyrian hallinnon vaihtamista jihadismia aatteenaan pitävään muslimiveljeskunnan hallintoon. He esittelivät suunnitelmaansa myös Bilderberg- ryhmässä

Yhdysvallat ja Sarkozyn Ranska sekä Iso-Britannia johtivat toteutusta syyskuun 5. päivästä lähtien vuonna 2011. Medialle ja propagandalle annettiin Thierry Meissanin mukaan tässä keskeinen rooli.

Ranska vetäytyi Syyriasta melko pian, mikä vaihe päättyi ranskalaissotilaiden vapauttamiseen. Vetäytyminen veti maton alta Iso-Britannian tiedustelupalvelulta, joka toimi Damaskoksen ja Beirutin lähetystöissä ja oli suunnitellut lähettävänsä 100.000 miehen armeijan Syyriaan.

Seuraava vaihe oli operaatio "Damascus Vulcano and Syrian Earthquake". CIA:n, Ranskan ja Iso-Britannian Jordaniassa kouluttamat 40 000 Saudi Arabian maksamaa Lähi-Idästä kotoisin olevaa palkkasoturia ylitti Syyrian rajan 12. heinäkuuta 2012 kohti Damaskosta. Muistaakseni myös Suomen ulkoministeri ylpeili Suomen tukevan Jordaniassa tapahtuvaa koulutusta.

18. päivänä heinäkuuta 2012 valtava räjähdys tuhosi Syyrian turvallisuusneuvoston rakennuksen tappaen puolustusministeri, kenraali Daoud Rajhan, armeijan tiedustelupalvelun päällikön ja  kenraali Assef Shawkatin, presidentti Assadin langon, ja turvallisusneuvoston puheenjohtajan kenraali Hassan Turkmanin. Vastavakoilun päällikkö kenraali Hisham Ikhtiyar kuoli myöhemmin vammoihinsa. Ihmisiä tapettiin kaduilla ja monet asukkaat pakenivat pääkaupungista.

Meyssanin koti oli muutaman kilometrin päässä Damaskoksen keskustasta. Armeija sijoitti kranaatiheittimen  hänen talonsa katolle.Taistelujen päätyttyä kaduilla lojuvien ruumiiden nähtiin olleen pakistanilaisia ja somaleita, tunisialaisia ja afganistanilaisia. Useimmat näistä taistelijoista eivät tienneet mitään Syyriasta. Moni luuli taistelevansa palestiinalaisten puolesta Isrelissa, kirjoittaa Meyssan teoksessaan "Before our very eyes. Fake wars and big lies. From 9/11 to Donald Trump."

Syyrian hallituksen vaihdoksen suunnittelijoilla ei ole helppoa. Enemmistö syyrialaisista kannattaa presidentti Assadia. Hänen kaatamisensa suunnittelija Jeffrey Feldman on nostettu YK:n pääsihteerin läheiseki avustajaksi. Mitä YK sanoo,  tulee hänen suustaan.

Hillary Clintonin valtaannousun jälkeinen, hänen vaatimasa Lähi-Idän uudelleen järjestely on johtanut suunnattomaan kärsimykseen.

Helsingin Sanomien propaganda pyrkii viime metreillä vielä sytyttämään tuhkan liekkeihin. 

Syyriassa kansinvälisten lakien mukaisesti  ja kutsuttuina toimivat Venäjä ja Iran ovat Helsingin Sanomien propagandan kohteina niin kauan kuin nuo maat tukevat suvereniteettiaan ja sekulaarista maataan puolustavaa Syyriaa. Ranska, Yhdysvallat ja Iso-Britannia NATO-liittolaisineen ja sympatisoijineen ovat laittomilla asioilla.

Laillisen  itsepuolustuksen seurauksena Syyrialle on asetettu talouspakotteet, jotka vaikeuttavat jälleenrakennusta. Laittomasti maahan hyökänneet ja jihadistiterroristeja kouluttaneet ja rahoittaneet "liberaaleja arvoja" noudattavat maat eivät ole saaneet. sanktioita. Maan hallituksen kaatamisen ja jihadisteille tarjoamisen suunnittelijat on palkittu korkeilla YK-viroilla.

Goebbelskään ei pystynyt muuttamaan mustaa valkoiseksi ja totuutta valheeksi näin tehokkaalla tavalla kuin Helsingin Sanomat tekee, Yle rinnallaan.  

Meyssan kuvaa massiivista presidenttien ja vaikuttajien lahjontaa, joka tekee laeista piittaamattoman sotilaallisen toiminnan ja propagandan kannattavaksi.  Tällaisia henkilöitä ei oikeudenmukainen toimintatapa tyydytä. Valitettavasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syyria, propaganda, Goebbels, Helsingin Sanomat, "Idlibin valtaus"

"Ratko Mladicin tuomio"

Perjantai 23.8.2019 klo 13:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme eilen Yle:n dokumentin "Ratko Mladicin tuomio", jota Suomen NATO:a myötäilevä media markkinoi kuvauksena "Bosnialaiskenraali Ratko Mladicista yhdestä Bosnian sodan julmuuksien päätekijöistä".

Presidentti Mauno Koivisto totesi Toisenlainen totuus Kosovosta-teokseen kirjoittamassaan esipuheessa: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen."

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syyllisyydestä on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Bosnian sodan aikana ja sen jälkeen Ruder-Finn-markkinointitoimiston sunnittelema ja NATO:n tarpeita tyydyttävä propaganda teki serbeistä syyllisiä sodassa, jonka tavoitteet oli jo kauan sitten suunniteltu Yhdysvalloissa.

Tuomio annettiin NATO-maiden rahoittamassa tuomioistuimessa ICTY:ssä, jossa yhdysvaltalaissyyttäjien ja tuomareiden asema oli keskeinen.

Taloudellisella ja sotilaallisella kiristyksellä NATO-maat pakottivat Jugoslavian, myöhemmin Serbian hallituksen luovuttamaan jo etukäteen syyllisiksi luokitellut henkilöt Haagin Jugoslavia tuomioistuimeen.

Tuomioistuin laati oman lainsäädännön ja sen käytäntöjen toteutuksen. Syyllisiksi julistettujen ja tuomioistuimeen kuljetettujen henkilöiden, usein kenraaleiden, tuli osoittaa syyttömyytensä. Syytetyillä ei ollut resursseja todistajien hankkimiseen ja riittävään juridiseen työskentelyyn. Puolustus oli alakynnessä. Harvoin maailmassa on vastaavaa koettu.

NATO suoritti syyllisiksi luokiteltujen pidätykset.

Todistajina käytettiin Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden liittolaisia, kroaatteja ja Bosnian muslimeja, jotka olivat toimineet Yhdysvaltojen ja Saksan armeijan jalkaväkenä yhdysvaltalaiskenraali John Galvinin johtaessa muslimijoukkoja Sarajevossa.

Suomen sisällissodan jälkeinen oikeuskäytäntö oli yhtä mielivaltainen. Valkoiset suorittivat joko taisteluihin osallistuneiden tai punaisiin myönteisesti suhtautuvien pidätykset, syyttäjät olivat valkoisia, todistajat olivat valkoisia, tuomarit olivat valkoisia ja tuomioiden täytäntöönpanijat olivat myös valkoisia. Siten pääoman omistajien edustajien oikeus voitti demokratian ja tasa-arvon puolesta toimineiden tai taistelleiden oikeudet.

Sama suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen jatkuu NATO:n kannatuksessa. Valkoisten jälkeläiset tai heidän ideaansa kantavat hyväksyvät NATO:n toiminnan ja sen propagandan maailman asioista.

Haagissa kansainvälisen pääoman ja sotilaallisen vallankäytön etujen toteutuminen todettiin lailliseksi. NATO:n pommitukset ja USA:n toimiminen Bosnian muslimien ilmavoimina osoitettiin oikeutetuksi. Jopa Kalinovikin hautausmaan pommitus, tarkoituksena tuhota kenraali Mladicin isän hauta osoituksena Mladicin kyvyttömyydetä huolehtia vanhempiensa haudoista palkittiin pommituksesta vastanneelle brittikenraalille kunniamerkillä, ei tosin Haagissa.

Eläkkeellä olevien yhdysvaltalaiskenraalien MPRI koulutti ja johti kroaattiarmeijaa serbien etnisessä puhdistuksessa ja kansanmurhassa Kroatian Krajinassa.

Jugoslavian, maailman hyvinvointitilastojen 24:n sijalla olleen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja haltuunotto oli suunniteltu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla presidenttien Reagan ja Bush-vanhemman toimesta käyttäen tunnettuja hallituksenvaihdosvälineitä -CIA:ta ja NED:iä sekä kaikessa tällaisessa mukana hääräävää George Sorosta.

CIA:n entinen virkailija Robert Baer on kuvannut kirjoissaan että hänellä tovereineen  oli miljoonia käytössään voidakseen provosoida toisen maailmansodan ristiriidat ja kauhut uudelleen roihuun, jotta etniset ryhmät saataisiin kokemaan toinen toisensa pahaa tarkoittavina vihamiehinä.

Bosnian presidentiksi tullut Izetbegovic ei voittanut vaaleja. Silti tämä islamilaisen kalifaatin rakentamiseen sitoutunut toisen maailmansodan natsi-joukkojen liittolainen tuli presidentiksi.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto ja Saksa vuorostaan halusi laajentaa elintilaansa kuten toisen maailmansodankin aikana.

Saksa huolehti katolisen Kroatian itsenäisyysjulistuksen käytäntöön saamisen EU:n Maastrichtin kokouksessa. Itä-Saksan armeijan varastoista toimitettiin aseet ja presidentiksi valittu holokaustin kieltäjä Tudjman antoi laittomille asejoukoille poliisin virkamerkit laillisen aseenkannon pohjaksi.

USA esti kaikki Bosnian etnisten ryhmien sovinnolliset ratkaisut.

YK edellytti Jugoslavian liittovaltion armeijan vetäytyvän Bosniasta. Armeijan aloittaessa vaaditun ja yhdessä sovitun vetäytymisen, Izetbegovicin asejoukot hyökkäsivät tuon pääasiassa alokkaista koostuvan joukon kimppuun Sarajevossa, tappaen 127 henkilöä.

Sovitusta vetäytymisestä huolimatta YK asetti Jugoslavialle tuhoisat talouspakotteet sen lisäksi, että Yhdysvallat oli jo ennen sotaa irtisanonut yht'äkkiä kaikki Jugoslavian lainat.

Tässä ulkoapäin johdetussa ja asein käytävässä prosessissa Bosnian serbeillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin muodostaa oma armeija. Ylipäälliköksi valittiin lahjakas, oikeudenmukainen ja kaikissa käänteissä Geneven sopimusta ja kansanvälistä oikeutta korostava kenraali Ratko Mladic.

Kaikissa puheissaan sotavuosien aikana hän osoitti tuntevansa USA:n ja NATO:n kansainvälspoliittiset tavoitteet ja menetelmät. Tämä kenraali, jonka isä oli kuollut natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta, oli nyt vuorostaan Saksan laajentumispyrkimysten uhri.

Srebrenican vankilat olivat täynnä kotikyliensä tuhopoltoista ja kaulojen katkaisuista hengissä selvinneitä serbejä. Srebrenica oli presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien temmellyskenttä. YK-sotilaat pelkäsivät näitä Naser Oricin johtamia joukkoja eivätkä pystyneet estämään niiden hyökkäyksiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin.

3000 serbiä kuoli näissä bakkanaaleissa,joissa irtileikattuja päitä iskettiin aidanseipäisiin ja joita Oric itse videoi ja näytti kansainvälisille lehtimiehille. Näitä lehtimiehiä ICTY ei kutsunut todistajikseen. Oric kävelee vapaalla jalalla.

Viimeisimmät serbikylien poltot maan tasalle tapahtuivat 26. ja 27. kesäkuuta 1995 Visnijicassa ja Banja Lukassa. Oricin joukot tappoivat kaikki, jotka saivat kiinni. Tämän jälkeen Republica Srpskan armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja lopulta Srebrenica joutui heidän haltuunsa käytännössä ilman vastarintaa.

Hollantilaisen YK-pataljoonan edustajat tekivät mielenkiintoisen havainnon. He huomasivat, että Srebrenican haltuunottoon osallistuneet Republika Srpskan armeijan osastot koostuivat Bosnian serbipakolaisista, jotka olivat aikaisemmin asuneet Srebrenicassa, mutta tulleet karkoitetuiksi sieltä muslimisotilaiden toimesta.

Eilinen dokumentti "Ratko Mladicin tuomio" osoitti, että propaganda ja puolitotuudet jatkuvat ja että Suomen media on viimeisten 30 vuoden aikana pysynyt uskollisesti NATO-propagandan välineenä.

Poliittisessa johdossa tämä näkyy mielestäni siten, että presidentti Niinistö on valmis luovuttamaan osan vallastaan Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Siten NATO-EU menettäisi yhden toistaiseksi vielä liittoutumattoman jäsenmaan itsenäisen kannanottomahdollisuuden kansainvälisessä politiikassa. Niinistö näyttää kokevan, että presidentin asema on hänen omaisuuttaan, jota hän voi halutessaan antaa pois "Euroopan yhteiseksi hyväksi" ja Venäjän vastaisen NATO- rintaman voimistamiseksi. Tämä osoittaa vakavaa vieraantumista demokratiasta voimapolitiikan hyväksi.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan Jugoslavian hajottamisen myös historiallisesta perspektiivistä. Kuinka holokaustin uhrit, serbit, noudattaessaan kansainvälisiä lakeja toisen maailmansodan jälkeisiä sopimuksia rajojen muuttamattomuudesta ja etnisten ryhmien tasa-arvoa tulivat demonisoiduksi pelkästään siksi, että he olivat este liberaalia oikeusvaltioperiaatetta julistavalle, ahneuttaan tyydyttävälle kansainväliselle yhteisölle.

Katolinen, nationalistinen kroaattien ylemmyyttä korostava Kroatia ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla rakentava Bosnia saivat katolisten saksalaisten ja maailmanimperiumia tavoittelevan USA:n tuen.

Hyvän itsetunnon omaava, empatiaa ja etnisten ryhmien tasa-arvoa korostava Ratko Mladic, jota serbit ihalivat ja tasaveroiset eri maiden kenraalikollegat kunnioittvat, oli demonisoitava.

Mladic toimi pitkään virassa Jugoslaviaan kuuluvassa Makedoniassa. Sikäläisen albaanikylän asukkaat päivittelivät, että miksi Mladic ei etsintäkuulutuksensa aikana tullut heidän luokseen. He olisivat pitäneet hänet turvassa kylässään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratko Mladic, poliittinen tuomioistuin, liberaali oikeusvaltioperiaate, ICTY, Jugoslavian hajottaminen, USA, NATO, Saksa

"Venäjästä ei ole kenellekään esikuvaksi"

Tiistai 20.8.2019 klo 12:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänä aamuna olin jälleen pudota tuoliltani lukiessani Hesarista Sixten Korkmanin analyysiä otsikolla "Liberalismille on niukalti hyviä vaihtoehtoja". 

Kolumnin lähtökohtana on presidentti Putinin Financial Timesille antama haastattelu, jonka mukaan hänen mielestään liberalismi on aikansa elänyt.

Liberalismin kuvailun ja sen positiivisten puolien esittelyn jälkeen aikaisemmin niin lempeä Korkman töräyttää:" Putinin Venäjä on aktiivisesti pyrkinyt Euroopan yhtenäisyyden murentamiseen tukemalla populistipuolueita. Hänen mahdollisuutensa Euroopan unionin horjuttamiseen ovat kuitenkin vähäisiä. VENÄJÄSTÄ EI OLE KENELLEKÄÄN ESIKUVAKSI, minkä virkkeen lehti nostaa myös väliotsikkoon.

Liberaalit demokratiat USA:n ja entisten siirtomaavaltojen johdolla ovat rymistelleet maailmanpolitiikassa tuhoisin seurauksin.

Puolan, Neuvostoliiton, Jugoslavian,Irakin, Libyan ja Syyrian ryöstöt, vain osan kohteista mainitakseni- unohtamatta 17 vuotta käynnissä ollutta Afganistanin sotaa, ovat osittaneet että kolonialismi ja omankädenoikeus eivät ole kadonneet minnekään.

Yhdysvallat- Iso-Britannia, Ranska ja Saksa kintereillään ovat tukeutuneet muslimiveljeskunnan ja natsidiasporan apuun kaataessaan itsenäisiä valtioita ja ajaessaan ne maailmantilastojen hyvistä toimeentuloasemista kehitysmaiden ja jatkuvan kaaoksen tasolle.

USA ja Saksa ovat luoneet edellytykset islamilaista kalifaattia rakentavalle Bosnian entiselle muslimijohtajalle Izetbegovicille muodostaa eurooppalaisen kalifaatin ytimen ensin Bosniaan ja nyt parastaikaa serbien kansanmurhan seurauksena Kosovoon.

USA ja Ranska Saudi-Arabian rahoittamina kouluttivat Jordaniassa 50 000 miehen, eri muslimimaista peräisin olevan palkkasoturiarmeijan edistämään USA:n ja Saksan suunnittelemaa sekulaarisen Syyrian hallituksen siirtämistä muslimiveljeskunnan haltuun jo konfliktin alkuvaiheessa.

Saksan asenne on viime vuosina muuttunut maan huomattua jihadismia aatteenaan pitävän muslimiveljeskunnan verkoston siirtyneen hallitsevaan asemaan Saksan moskeijaverkostossa.

Korkmanin mainitsemat liberaalit "demokratiat" ovat viime vuosina yrittäneet myös vallankaappausta Ukrainassa yhteistyössä fasistien kanssa. Vallankaappaushallituksen julistettua sen vallan kyseealaistaville itä-ukrainalaisille terrorisminvastaisen sodan, näille "demokratioille" tuli kiire etsiä syylliseksi Venäjä. 

Venäjä pelasti krimiläiset natsien kynsistä auttaen heidän säilymistään vallankaappaushallituksen terrorisminvastaisen sodan ulkopuolella. Tämä toimenpide nostatti liberaalia demokratiaa noudattavien USA:n ja EU-maiden raivon, jonka seurauksena päätettiin Venäjälle asetettavista talouspakotteista.

Jotta Venäjä ei pääsisi liian helpolla nostettiin esiin uusi tunteita herättävä tapahtuma, Skripalien myrkytys. Vain tunteja myrkytyksestä, kuten niin monissa lännen tukemissa provokaatioissa Racakista Markale-torin tapahtumiin, seurasi syyllisen nimeäminen. Liberaalit oikeusvaltiot eivät tarvinneet sen kummempia poliisitutkimuksia tai asian etenemistä hankaloittavia oikeudenkäyntejä. "Higly likely" perusteella syylliseksi löydettiin Venäjä. 

Nyt ei seurauksena ollut pommituksia kuten provokaatioiden jälkeen Bosniassa, Serbiassa tai Syyriassa. Sen sijaan liberalismin ihannemaat julistivat talouspakotteet Venäjälle kuten aikoinaan Jugoslavialle ja Syyrialle.

Liberaali oikeuskäytäntö on äärimmäisen ripeätä, joten siitä vaan mallia Venäjälle, kymmenien etnisten ryhmien, kielten ja moskeijoiden maalle, jolla ei ole ollut tarvetta suunnitella ja toteuttaa öljystä tai muista luonnonvaroista rikkaiden itsenäiste valtioiden ryöstöjä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjä, Helsingin Sanomat, Sixten Korkman, liberalismin vaihtoehdottomuus, entiset siirtomaavallat, USA

Ulkopoliittinen instituutti ja NATO:n hybridikeskus

Sunnuntai 18.8.2019 klo 11:31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehti kirjoitti Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen tulleen valituksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi.

Aikaisemmin osaamiskeskuksen tutkimusjohtajaksi oli valittu Aleksanteri-instituutissa työskennellyt Hanna Smith.

Hybridikeskuksen "asiakkaiksi" voivat liittyä Euroopan unionin ja NATO:n jäsenvaltiot.

NATO:n apulaispääsihteeri Arndt Freytag von Loringhoven totesi syyskuussa 2017 keskuksen avajaistilaisuudessa puhuessaan, että Venäjä on keskuksen pääkohteita. Entisen valtioneuvoston viestintäjohtajan, nyt jo Latviaan NATO:n palvelukseen siirtyneen Markku Mantilan mukaan Venäjä on keskuksen perustamisen syy.

Asioita tarkkaavaisesti seuranneet henkilöt ovat voineet todeta eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin toimineen eräänlaisena NATO:n hybridikeskuksena koko toimintansa ajan. Sen virkamiesten asiantuntijalausunnot eivät ole olleet ristiriidassa NATO-maiden tavoitteiden kanssa.

UPI:n viranhaltijoiden siirtyminen Venäjävastaista toimintaa harjoittavaan, Suomen lainsäädännön ulottumattomissa olevaan järjestöön vaikuttaa siten luontevalta.

Valtioneuvoston tiedotusjohtajan siirtyminen sujuvasti virastaan NATO:n palvelukseen merkinnee sitä, että valtion virkamiehistössä etenkin ulko- ja puolustusministeriöissä on vahva Venäjävastainen ja NATO-myönteinen ilmapiiri.

Muistamme, että Suomen ja Saksan ulkoministeriöt järjestivät edellytykset Jugoslavian laittomille NATO-pommituksille maaliskuussa 1999. Siten tuo NATO-myönteisyys saattaa johtaa myös kansainvälisten lakien vastaisiin julmuuksiin.

NATO-myönteiseen tiedottamiseen sitoutuneet valtiollisen sensuurin alaiset, Mediapooliin kuuluvat tiedotusvälineet ovat viime kuukausina nostaneet metelin Antti Rinteen hallituksen avustajien määrästä ja heidän palkkaukseensa kuluvista määrärahoista.

Tosiasia kuitenkin on se, että merkeistä päätellen menneet porvarihallitukset ovat miehittäneet virkamieskunnan lännen rikoksia vähättelevillä NATO-myönteisillä henkilöillä. Jotta lakien ja jollakin tavoin laillisuutta kunnioittava lakien valmistelu voisi olla mahdollista, lienee välttämätöntä, että tälle työlle luodaan avustajakunnan avulla edellytykset.

Viimeisten presidenttikausien ja porvarienemmistöisten hallitusten aikana Suomi on johdettu kuilun partaalle. Voiko maamme vielä palata kansainvälisissä suhteissa oikeusvaltion perinteen noudattajaksi? Vai kumarrammeko vain Yhdysvaltojen ja entisten siirtomaavaltojen ahneutta, laittomuutta ja propagandaa sen toivossa, että nuo maat ostaisivat meidät edes käyvällä hinnalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teija Tiilikainen, UPI, NATO, Suomen ulkopolitiikka, NATO-virkamiehistö

"Susi tulee" näyttää Helsingin Sanomat pelottelevan

Torstai 15.8.2019 klo 16:04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Katriina Pajari näyttää tämän päiväisessä Helsingin Sanomien artikkelissaan "Aseet tietäisivät Hongkongin loppua" toteuttavan lehdelleen tyypillistä mantraa Kiinasta. 

Helsingin Sanomien toimitustapa ei ole vuosikymmeniin ollut objektiivista, anglo-amerikkalaista hyvää lehtimiestapaa noudattavaa journalismia.

Pajarin kirjoitus noudattaa lasten sadun "susi tulee"- pelottelua hänen kuvatessaan Hongkongin emämaan Kiinan mahdollista sotilaiden käyttöä mielenosoitusten taltuttamiseen.

Venäjästä lehti kirjoittaa yhtä ennakkoluuloisesti. Helsingin Sanomissa ei suin surmin kerrota minkälaisia hankkeita Venäjän duumalla on tai mitä eri puolueet ajavat ja mitä vastustavat.

Lehti puhuu sen sijaan mitä "Venäjän valtaapitävät" tekevät tai aikovat. Lukijalle ei käy selväksi mitä näillä "valtaapitävillä" tarkoitetaan. 

Helsingin Sanomat puhuu oppositiosta kertoessaan ulkoparlamentaarisista mielenosoituksista. Se kirjoittaa Navalny-nimisestä henkilöstä, jonka se sanoo edustavan oppositiota. Ei sanaakaan parlamentaarisesta oppositiosta tavoitteineen.

Toimittaja Pajarin silmiin ei ole osunut kuvia Yhdysvaltojen konsulaatin edustajan keskusteluista Hong Kongin mielenosoittajien kanssa. Ei myöskään Kiinan vaatimuksesta Yhdysvalloille olla puuttumatta Hongkongin asioihin.

Hongkongin mielenosoitukset vaikuttavat erittäin hyvin suunnitelluilta ja toteutetuilta. Kun kertaan tietojani Tianmenin mielenosoitusten järjestämisestä, en voi uskoa, että Hongkongin mielenosoitukset olisivat yhtään sen heikommin suunniteltuja.

Tianmenin mielenosoituksissa keskeisiä toimijoita olivat CIA sekä CIA:ta huomaamattomampi "demokratiajärjestö" NED (National endowment for Democracy), George Soros foundation sekä Gene Sharp's Albert Einstein Institution.

"George H.W. Bush oli juuri tammikuussa 1989 valittu presidentiksi ja oli Yhdysvaltojen valtaa käyttävien tahojen kanssa päättänyt käydä hyökkäykseen kommunistijohtoisia sosialistisia maita vastaan Moskovasta, Belgradiin ja Pekingiin. Samaan aikaan kuin Bush ja CIA:n "isot pojat" askaroivat Neuvostoliittoa tuhoamassa, Bush suunnitteli brutaalia Jugoslavian murskaamista. Bushille kuitenkin Pekingin kommunistihallinnon tuhoaminen oli erityisen tärkeä projekti," kirjoittaa F.William Engdahl teoksessaan Manifest Destiny.

George H.W.Bush, Winston Lord ja James R. Lilley olivat olleet ja jälkimmäinen oli 1989 edelleen Yhdysvaltojen Kiinan suurlähettiläs.

NED perusti lehden "Chinese Intellectual" ja jo 1984 lähtien alkoi rekrytoida lännessä opiskelevia kiinalaisopiskelijoita verkostoihinsa. 1988 lehti alkoi jakelun Kiinassa ja järjesti keskustelutilaisuuksia valmistelemaan 1989 alkaneita mielenosoituksia.

Yhdysvaltalainen Tianmenin aukiolla paikalla ollut toimittaja Jay Mathews kirjoitti: "Nykytietämyksen mukaan kukaan ei kuollut tuona yönä Tianmenin aukiolla. Joitakin ihmisiä saattoi kuolla satunnaisessa laukausten vaihdossa läheisillä kaduilla, mutta silminnäkijät kertoivat, että kaikki aukiolle jääneet opiskelijat, jotka olivat paikalla sotilaiden saapuessa, saivat poistua rauhallisesti."

Aukion läheisyydessä vaimonsa kanssa syömässä ollut Chilen suurlähettiläs Carlos Gallo  kertoi kuulleensa laukausten ääniä ja että haavoittuneita opiskelijoita oli tuotu Punaisen Ristin teltalle, jonne Gallo myös saapui. 

Yhdysvaltojen suurlähettiläs Lilly kirjoitti raportissaan Washingtoniin, että Gallolla oli tilaisuus seurata armeijan saapumista aukiolle. Hän ei havainnut mitään joukkoampumisia vaikka satunnaisia laukauksen ääniä kuului. Hän totesi, että suurimmalla osalla saapuvista sotilaista oli vain kilpi ja pamput.

Suurlähettiläs Gallo kertoi myöhemmin tavatessaan Yhdysvaltojen suurlähetystön poliittisen osaston edustajan, että opiskelijoiden johtajat ja armeijan edustajat olivat päässeet sopimukseen, jonka mukaisesti opiskelijoiden sallittaisiin poistua aukiolta, jos he lopettaisivat lakkonsa. Joukkomurhaväitteisiin Gallo totesi yksiselitteisesti yhdysvaltojen edustajalle, että sellaisia ei ollut. Sen jälkeen kun sopimukseen oli päästy, opiskelijat tarttuivat toisiaan kädestä ja muodostivat ketjun poistuen aukion kaakkoiskulmasta. Ne harvat, jotka aikoivat jäädä, saivat selkäänsä ja heidät ohjattiin seuraamaan tovereitaan, jotka myöhemmin kääntyivät länteen vievää katua pitkin Gallon suunnatessa itään kohti autoaan.

Helsingin Sanomien ja Katariina Pajarin odottaisi taustoittavan juttujaan. 

Venäjällä on Yhdysvaltojen näkökulmasta jäljellä vielä ryöstettävää. Neuvostoliiton kansallisvarallisuuden ryöstäminen 1990-luvulla ei ollut lopullinen saalis. Presidentti Putin on muodostanut vakavan esteen Yhdysvaltain pyrkimyksille. Kiinan, Georgian ja Ukrainan värivallankumoukset epäonnistuivat. Lähi-Idän tuhoaminen on esimerkki Yhdysvaltojen ja Euroopan entisten siirtomaavaltojen suunnitelmallisesta ja  moraalittomasta tuholaistoiminnasta.

Suomen media on NATO:n hybridikeskusta myötäillessään menettänyt kaiken mitä 1980- luvulla oli vallalla eettisten periaatteitten suhteen. Mureneminen alkoi 1990-luvun alussa ja alamäki siitä lähtien on ollut jyrkkä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: CIA, Kiina, Hongkong, Katriina Pajari, Helsingin Sanomat

Kipin kapin Hongkongiin CIA:ta tukemaan

Sunnuntai 11.8.2019 klo 15:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat julkaisi eilen mielipidekirjoituksen "Suomen tulisi johtaa EU tukemaan Hongkongia". Kirjoituksen alla oli toinen Kiinan uhkaa korostava, Taipein edustuston päällikön Janet Changin kirjoitus, jossa hän viittasi yhtyvänsä lehden pääkirjoitukseen "Mitä Kiinalta voi seuraavaksi odottaa?".

Janet Chang kuvaa kuinka "Hongkongin kärjistyneet ja kuukausia kestäneet protestit ovat saavuttaneet koko maailman huomion ja herättäneet suurta huolta Taiwanissa".

Yhdysvaltojen vuosikymmeniä kestäneet sotilaalliset ja taloudelliset puuttumiset  itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin eivät ole uutisia. Maan mediaomistusten ylivalta on johtanut siihen, että puuttumisia seurataan tapahtuvina tosiasioina eikä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tavoitteita ei paljasteta, kritisoimisesta puhumattakaan.

Salaisiksi julistetut asiakirjat paljastuvat usein vasta kymmenien vuosien kuluttua, jona aikana on jo siirrytty seuraaviin tapahtumiin vanhojen asioiden painuttua pois tietoisuudesta.

Yhdysvaltojen tiedustelun CIA:n sekä 1980-luvulta lähtien sen tavoitteita palvelevien niin kutsuttujen "demokratiaa edistävien" järjestöjen toimet ovat tuttuja jokaiselle asioita tarkasti seuraavalle henkilölle.

Miljoonan indonesialaisen ammattiyhdistysaktiivin ja kommunistiksi epäillyn tapot CIA:n listojen mukaisesti 1960-luvulla ovat kuvattuina ohjaaja Oppenheimerin järkyttävissä elokuvissa.

CIA:n organisoimien Tianmenin mielenosoitusten ja "verilöylyn" propaganda-arvo ei ole himmentynyt. 

Kiinan, Jugoslavian, Puolan, Neuvostoliiton, Irakin, Georgian, Ukrainan, Irakin, Libyan, Tunisian, Egyptin ja Syyrian hallituksenvaihdosoperaatiot ja CIA:n, Soroksen, Otporin ja yksityisten palkkasoturiryhmien osuus näissä väkivaltaisissa toimissa on jo melko tarkkaan selvitetyt.

Georgian presidentti Saakashvilin, Yhdysvaltojen kouluttaman ja tukeman presidentin hyökkäys vuonna 2008 Venäjää vastaan ei onnistunut tuomaan Yhdysvaltojen toivomaa tulosta. Saakasvili onkin jo siirtynyt henkipattona maasta toiseen isäntiensä hylkäämänä.

Nyt Georgiassa on menossa toinen kierros.

CIA:n vahvalla läsnäololla presidentti Obama, varapresidentti Biden ja koulutetut, myös useiden EU-maiden tukemat tarkka-ampujat ja heidän avullaan valtaan nostetut johtajat Jatsenjuk ja Poroshenko eivät myöskään kyenneet saamaan aikaan Yhdysvaltoja, Sorosta ja monia EU-vaikuttajia tyydyttävää tulosta.

Vuoden 2013 syyskuussa Jaltalla kyseisten vaikuttajien etukäteen viettämä voitonjuhla osoittautui ennenaikaiseksi. Poroshenko lienee nykyisin yhtä epätoivottu henkilö kuin Saakashvilikin.

Suomalaiset ovat onnellisia osittain siksi, että suppean kielialueemme vuoksi suuri osa on onnellisen tietämätön siitä miten "isot pojat" hallitsevat maailmaa. Suomessa vallitseva  NATO:n hybridikeskuksen edellyttämä media- ja kustannusalan kontrolli estää julkaisemasta  mitään, mikä horjuttaisi onnellista tietämättömyyttä.

Englanninkieltä hallitseville suosittelen kahta teosta. Ensinnäkin jo aikaisemmin suosittelemaani F.William Engdahl: Manifest Destiny; Democracy as Cognitive Dissonance. Toinen suositukseni on Thierry Meyssanin teos Before Our Very Eyes; Fake Wars and Big Lies From 9/11 to Donald Trump. Teokset saa viikossa esimerkiksi Amazonin verkkokaupasta.

Thierry Meyssanin kirja on järkyttävä yksityiskohtaisuudessaan kuvatessaan Yhdysvaltojen hallinnon päätöksiä esimerkiksi Lähi-Idän uudelleen järjestelyistä: "Ennen kuin Hillary Clintonin valintaa ulkoministeriksi oli edes vahvistettu, hän jo soitti Lontooseen ja Pariisiin sotilasoperaation aloittamiseksi Lähi-Idän uudelleen muovaamiseksi. Irakin fiaskon jälkeen Yhdysvalloille olisi mahdotonta käyttää omia sotilasjoukkojaan tällaiseen seikkailuun. Yhdysvaltojen mielestä oli tullut aika uudelleen järjestellä aluetta, jonka valtioiden rajat oli muodostettu vuonna  1916 brittien, ranskalaisten ja venäläisten toimesta, nyt  aikaisempaa paremmin Yhdysvaltojen etuihin sopiviksi."

Kuinka ranskalaiset ja britit saataisiin suostumaan hankkeeseen? Mitenkä muuten kuin lupaamalla mahdollisuuden muuttaa alue uudelleen eräänlaiseksi siirtomaaksi.

Kirja kuvaa sitä samaa hengästyttävää nopeutta, johon tutustuin tutkiessani Jugoslavian hajottamista. Miten nopeati Yhdysvaltojen NATO-liittolaiset ja muutkin liittolaiset saadaankaan toimimaan kuin hyvin harjoitettu orkesteri. 

Ensin provokaatio. Sen jälkeen massiivinen yhden suuntainen mediavyöry, nopeat hallitusten, EU:n  ja YK-elinten päätökset ja pian pommitukset ja talouspakotteet ovat pystyssä.

Kukaan ei ole voinut olla huomaamatta, että USA on nyt kohdistanut hyökkäyksensä ensisijaisesti Kiinaa ja Venäjää vastaan.

Hongkongin mielenosoitukset muistuttavat väkivaltaisuudessaan Kiovan Maidania. Otpor -järjestö oli kouluttanut opiskelijoita tekniikoihin ja mielenosoitusten koordinointiin. Koulutetut nuoret eivät hienon hotellin kokoustiloissa ymmärtäneet työskentelevänsä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Moskovan mielenosoitukset vaikuttavat myös erittäin hyvin organisoiduilta.

Kun Tianmenin tapahtumien todellisuus valkeni vasta 30 vuoden kuluttua, Hongkongin ja Moskovan tapahtumien taustat paljastuvat tapahtumahetkellä. Hongkongista on jo saatu kuvia, jossa Yhdysvaltojen konsulaatin edustaja neuvottelee aktivistien kanssa, ja Moskovassa sijaitsevan Yhdysvaltojen lähetystön edustajan todetaan antaneen ohjeita mielenosoitusten aikataulusta ja reiteistä.

Jugoslavian presidentti Milosevicin kaatamiseksi vuonna 2000 CIA painatti 5 miljoonaa presidenttiä vastustavaa tarraa, koulutti Srda Popovic'in Otporin avulla mielenosoittajat ja opasti CNN -televisiokanavan kuvaamaan kriittisiin, ennalta suunniteltuihin kohteisiin lisätäkseen mielenosoitusten käyttövoimaa. Moskovan mielenosoitukset 19 vuotta myöhemmin, ovat kuin kopio Belgradista.

Helsingin Sanomat on Yleisradion ja Ulkopoliittien instituutin kanssa toiminut Yhdysvaltojen aggressiivisen, kansainvälisistä laeista piittaamattoman politiikan tukijana. Rikoksista todisteeksi ja seuraamusten perusteeksi riittävät "highly likely"- väitteet ja onnettomuustutkinnassa syylliseksi epäilty voi olla osa tutkijaryhmää kuten Malesialaiskoneen ampumistapauksessa tapahtui.

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten arroganssia osoittaa se, että ne eivät välitä siitä, että vieraita kieliä taitavat kansalaiset saavat tosiaikaisia todisteita heidän puuttumisestaan itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin destabilisointimielessä.

Heille riittää se, että väkivaltainen käyttäytyminen on julistettu "läntisten arvojen mukaiseksi" eikä  "isojen poikien" "sisäpiirin" toimintatapaa sovi kyseenalaistaa.

Suomi on tässä täysin rinnoin mukana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hongkong, CIA, Moskova, Georgia, Ukraina, valtiollinen terrori

Helsingin Sanomat ja kaupallistettu rasismi

Lauantai 3.8.2019 klo 16:18 - Pirkko Turpeinen-aari

Vähän surettaa ja säälittää lukea Helsingin Sanomien toistuvia väännöksiä Jugoslavian hajottamiseen liittyvistä tapahtumista. Toistamalla valheita ja puolitotuuksia lehti ja sen päätoimittaja uskovat kykenevänsä lyömään tietämättömimpienkin suomalaisten päähän haluamansa totuuden.

Tänään lauantaina kuukausiliite ampuu USA/CIA/NATO-linnoituksestaan kaupalliseen käyttöön tarkoitetun tarinan Bosnian serbien presidentistä Radovan Karadzicistä, "kansanmurhaajasta" ja "pahasta tohtorista".

En ole perehtynyt tähän henkilöön, mutta olen tarkoin perehtynyt Yhdysvaltojen ja Saksan, Iso-Britannian ja Ranskan tukemana suorittamaan Jugoslavian liittovaltion hajottamiseen oman vallanhalunsa ja ahneutensa tyydyttämiseksi.

Sen lisäksi olen perehtynyt artikkelin mainitsemaan "Srebrenican joukkomurhan arkkitehtiin" kenraali Ratko Mladiciin.

Jugoslavian hyvinvointivaltion, joka oli 24. sijalla maailman valtioden vertailussa, tuhoaminen eli sodan aiheuttaminen on pahin mahdollinen sotarikos. Liittovaltion jäännösvaltiot, jokainen vajosi sodan ja talouspakotteiden seurauksena kehitysmaiden luokkaan.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on kunnostautunut lehtimiehenä ja kirjailijana välittämään NATO-propagandan edellyttämää maailmankuvaa suomalaisille. Toisen maailmansodan holokaustin uhrien eli serbien demonisoinnissa ja terroristien valkopesussa hän on yhteistyöteoksellaan Helena Ranta, Ihmisen jälki (Kirjapaja 2008)osoittanut kykynsä erinomaisesti.

Nyt kuukausiliitteen "Paha tohtori"- otsikoidussa laajassa artikkelissa lehden toimittaja Pekka Vahvanen ei petä päätoimittajaansa.

Olen kuvannut tietellisten lähteitten ja tutkimusteni tuloksia teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista korjata Vahvasen tarkoitushakuisia ja paikkansa pitämättömiä väitteitä.

Pieninä anekdootteina kannattanee mainita, että artikkeli vähättelee serbiuhrien määrää niin toisen maailmansodan kuin viimeisten hajottamissotien yhtedessä. Toisen maailmansodan aikana fasistisessa Kroatiassa oli 17 keskitysleiriä serbeille, juutalaisille j romaneille. Lehti väittää kroaattifasistien ja muslimien tappaneen yhdessä saksalaisten natsien kanssa kanssa keskitysleireillään 300 000-500 000 serbiä kun pelkästää Auscwitzin jälkeen toiseksi suurimmassa keskitysleirissä Jasenovacissa tapettiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan 750 000 serbiä. Serbivankien kuolleisus natsien keskitysleireillä oli keskimääräistä korkeampi.

Artikkeli mainitsee kroaattikenraali Ante Gotovinan vapauttavan tuomion ICTY:ssä vaikka tämä "vastasi vuonna 1995 toteutetusta operaatio Myrskystä, jossa noin 200 000 serbiä ajettiin kodeistaan ja satoja tapettiin". Miksi näin? 

Operaatio Myrsky oli yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttama ja johtama operaatio, jossa 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykistötulen avulla Kroatiasta, synnyinseuduiltaan Krajinasta Bosnian puolelle ja tuhansia tapettiin. Miksi lehti muuttaa tuhannet sadoiksi?

USA:n puolustusministeri Mattis kehui hiljattain kuinka Operaatio myrsky oli toisen maailmansodan jälkeen menestyksekkäin sotilasoperaatio ja kuinka sitä opetetaan kaikissa USA:n sotilasakatemioissa. Helsingin Sanomat mainitsee, että operaatiota kroaattina johtanut kenraali Gotovina vapautettiin koska "Yhdysvallat oli painostanut lopettamaan Gotovinan tapauksen tutkimisen. Kroatia oli sodan aikana Yhdysvaltain liittolainen".

Myös Saksa aseisti Kroatiaa. Presidentti Clinton ja Osama bin Laden aseistivat yhdessä kroaatteja ja muslimeja Bosnian sodassa. Clinton ositti 2/3 osaa kroaateille ja 1/3 osan kalifaattia rakentavalle Izetbegovicille.

ICTY oli poliittinen tuomioistuin ja jää sellaisena historiaan.

Miksi Srebrenicaan liittyneet tapahtumat ovat niin tärkeitä? ICTY löysi alle 2000 ruumista, joista valtaosa oli Srebrenican ja Tuzlan kaupunkien välisessä maastossa tapahtuneissa taistelussa kaatuneita.

Muslimijoukkojen komentaja ilmoitti 2 viikkoa Srebrenican joutumisesta serbien käsiin, että hän kokoaa Tuzlassa Srebrenicassa toimineen divisioonan uudestaan. Toisin sanoen jos niin monta asekuntoista miestä, kuin Yhdysvallat tuolloin väitti, olisi teloitettu, ei divisioonaa olisi voitu koota. Se myöskin osoittaa, että Srebrenica ei ollut demilitarisoitu vyöhke, vaan siellä oli koko sodan ajan ollut väestöä terrorisoimassa divisioona, joista osa oli Lähi-Idästä tuotettuja jihadisteja.

Kenraali Mladic'in johtama serbiarmeija otti Srebrenican haltuunsa voidakseen lopettaa läheisiin serbikyliin tehdyt muslimien terrori-iskut. 

Srebrenican haltuunotto tapahtui 12. 7. 1995 kun operaatio Myrsky tapahtui 3 viikkoa myöhemmin.

Jotta USA saisi huomion kiinnitettyä pois operaatio Myrkystä, se halusi sensaatiomaisia uutisia Srebrenicasta. Näin päättelivät jo YK-n sotilastarkkailijat, jotka halusivat informoida tiedotusvälineitä operaatio Myrskystä.

USA harhautti maailmaa heinäkuun lopulla väittämällä 8000 henkilön tulleen teloitetuksi Srebrenicassa. Luku 8000 oli oikea, mutta se oli ihmismäärä, jonka Punainen risti oli ilmoittanut sodan kaaoksessa omaisiltaan vielä kadoksissa olevina henkilöinä.

Helsingin sanomien artikkeli kuvaa muiden kuin serbien kokeneen Jugoslavian presidentti Milosevicin olleen serbien puolella. Tosiasiassa Jugoslavian presidenttiys kiersi eri ryhmien edustajien kesken. Jugoslavian hajotessa presidenttinä oli kroaatti.

Artikkeli kuvaa kuinka Karadzic "päästi toimittajat vierailemaan serbien ylläpitämällä Omarskan vankileirillä, koska luuli, ettei siellä ollut mitään peiteltävää. Pian kansainvälisten medioiden kuvat luurangonlaihoista keskitysleirivangeista järkyttivät koko Eurooppaa."

Helsingin Sanomat tietää vuorenvarmasti, että tuo kuva oli väärennetty. Kuvaaja oli itse piikkilangan takana ja "vangit" istuivat vapaina nurmikolla. Kroattien ja muslimien palkkaama Ruder-Finn markkinointitoimisto levitti propagandaa NATO-maiden rinnalla menestyksekkäästi  myös tämän kuvan avulla.

USA:n presidentti Clintonin ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelin keksintö perustaa ICTY- tuomioistuin tutkimaan ja tuomitsemaan "serbien sotarikoksia" on toiminut kaikki nämä vuodet erinomaisena serbivastaisen propagandan vahvistajana. Jo virkaan tullessaan Kinkel totesi lehtimiehille "serbit on saatava polvilleen".

Tuomioistuin keksi itse lait ja käytännöt. Sodan voittajat, NATO-maat suorittivat pidätykset, valitsivat syyttäjät ja tuomarit ja todistajina käytettiin sodan liittolaisia. Tällä periaatteella oikeudenkäytössä ei voinut tulla yllätyksiä. Syylliset valittiin ensin, heidät pidätettiin ja kuljetettiin Haagiin. Istuntoja mainostettiin maailman pahimpien sotarikollisten esittelyinä, joita turisti saattoi lasiseinäisissä saleissa seurata kuin eläintarhan tai sirkuksen näytäntöjä.

Jos haluaa tutustua perustuslakeihin ja laillisuuteen Jugoslaviassa ja Jugoslavian jäännösvaltioissa voi todeta, että Jugoslaviassa ja Serbiassa kaikki kansalaiset etnisyydestä riippumatta ovat tasa-arvoisia.Näin ei ole kaikissa muissa valtioissa huolimatta EU-jäsenyydestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Kaius Niemi, ICTY poliittinen oikeusistuin, Karadzic

Jospa Orban onkin oikeassa

Sunnuntai 28.7.2019 klo 13:04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Unkarilainen media ja itse pääministeri Orban on nostanut esiin kysymyksen Suomen demokratian tilasta sekä mediasta.

Edellinen hallitus muodosti Suomeen median ja kustanustalojen kartellin turvallisuuskomitean alaisuuteen. Median ja kustannustalojen yhteenliittymää kutsutaan Mediapooliksi ja se on nettisivuillaan ilmoittanut noudattavansa NATO-myönteistä tiedottamista. Yle kuuluu tähän keskittymään, jolla on oma sisältöneuvosto. Johdossa on kustannustalo Otavan toimihenkilöitä.

Mediapoolia rahoittaa valtion huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskus on turvalllisuuskomitean alaisuudessa. Turvallisuuskomitea muodostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaan luettuna.

Koska Mediapooli on sitoutunut NATO-myönteiseen tiedottamiseen ja on kartelli, kansalainen jää kysymään, minkälaista tiedottamista pooli harrastaa kansalaisten, virkamiesten tai poliitikkojen suhteen,jotka eivät kannata NATO:a tai NATO-myönteistä informaatiota.

Pääministeri Sipilän kanslian edustaja on kiertänyt valistamassa oikean tiedottamisen ja valeuutisten erottamisesta. Epäilemättä Mediapoolin tiedotusvälineet ovat niitä oikeita tietoja tuottavia uutisvälineitä. Yhdysvaltalainen CNN-TV-kanava on kehunut Suomea, että lapsetkin koulutetaan meillä oikean tiedon löytämiseen.

Tämän kartellin kaksi edustajaa Sanoma ja Yle ovat nostaneet oikeusjutut Nato:n propagandaorganisaatioon kuuluvan Venäjän trolleja jahtaavan toimittajan epäinhimillisestä kohtelusta. Asianomaiset kohtelijat ovat saaneet rangaistukset, yksi vankilatuomion. Taustaorganisaatioittensa tuella, ei vähiten NATO:n avustuksella kyseinen toimittaja on kiertänyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa sankarina.

Otetaan vaikka esimerkiksi viimeiset presidentinvaalit. Ehdokkaana oli Sauli Niinistö, jonka kansliapäällikkö oli ja on  turvallisuuskomitean jäsen. 

Mediapoolin jäsen Yleisradio ilmoitti uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajan suulla, että Yle ei tule vaalikeskusteluissa käsittelemään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämän tuo päätoimittaja ilmoitti myös eduskuntavaalien yhteydessä.

Presidentti Niinistön rooli Suomen liittämisessä NATO:n isäntämaasopimukseen ei täyttänyt demokratian vaatimuksia. Asiaa ei käsitelty lainkaan eduskunnassa kuten Ruotsissa itsestään selvästi tehtiin.

Presidentivaaleissa oli ehdokkaana myös ulkopoliittisesti erittäin kokenut, kansainvälisiä lakeja ja demokraattista toimintatapaa kunnioittava ehdokas, Paavo Väyrynen. Mediapoolin kartelli esti kaikki merkittävät keskustelut ulko- ja kansainvälisen politiikan ydinasioista. Siten  kenenkään tiedossa ei ole minkälainen vaalien kulku olisi ollut ilman NATO-sensuuria.

Kansalainen jäi myös miettimään Niinistön oikeuskansleriratkaisua. Orban varmasti ilahtuisi kuullessaan tasavallan presidentin ratkaisseen oikeuskanslerivalinnan perustuslakiasiantuntijan tappioksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Orban, Unkari, Suomen demokratia, Suomen media

Suomen ulkopoliittinen johto toistaa historiallisia virheitään

Keskiviikko 24.7.2019 klo 14:12 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU:n puheenjohtajamaa Suomi toistaa kansallista ulkopoliittista linjaansa vaikka se on Euroopan mittaisessa roolissa.

Edellinen ulkoministeri Timo Soini kiiruhti Suomen puolesta, tietenkin yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa, tunnustamaan Venezuelan oppositojohtajan maan lailliseksi johtajaksi USA:n haluamalla tavalla Miksi?

Nyt ulkoministeri Pekka Haavisto on, tuskin ilman tasavallan presidentin suostumusta ilmaissut tukensa Iso-Britannialle sen aiheuttamassa tankkerikiistassa.

Mikäli tietoni pitävät paikkansa, Yhdysvallat kehoitti Iso-Britanniaa pidättämään Gibraltarin salmessa Iranilaisen tankkerin, jonka se väitti vievän öljyä Syyriaan.

Sen jälkeen Iranin ja lännen välillä on ollut vaihtelevia tankkerien häiritsemisiä Hormuzin salmessa.Britannia ja Yhdysvallat ovat lisänneet sotilaallista läsnäoloaan alueella.

Mitä erityistä tukea Iso-Britannian otteet kaipaavat Suomen ulkoministeriltä?

Luulisi EUn johtavassa asemassa olevan valtion esiintyvän sovinnon rakentajana eikä konfliktin eskaloijana.

Iranin ydinsopimuksen täytäntöönpano ei ole EU:n osalta toteutunut sovitulla tavalla. EU on sopinut Iranin kanssa siitä, että se toteutta sopimusta USA:n pakotetoimet kiertäen. Näin se ei ole tehnyt.

Pekka Haaviston olisi luullut ottavan objektiivisen, tasapuolisen kannan ja korostanut edellyttävänsä EU:n kiihdyttävän sopimuksen noudattamista. Sen sijaan Haavisto ottaa osapuolikannan välillisesti arvostellen Irania eikä EU:ta tai vielä EU:n jäsentä Iso-Britanniaa tilanteen eskaloimisesta.

Vielä voisi kysyä,  millä tavalla Suomi edistää Syyrian tilanteen paranemista, jos se ei millään tavalla kritisoi jatkuvia Syyrian pakotteita. Pakotteet estävät jälleenrakennuksen ja aiheuttavat kärsimystä Syyrian asukkaille. Pakotteet ovat poliittisia ja edistävät vain niiden USA:n lisäksi myös EU-valtioiden tavoitteita hallituksen väkivaltaiseksi vaihtamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Iran, Venezuela, Iso-Britannia, Pekka Haavisto

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »