Faktaa ja fiktiota

Keskiviikko 15.5.2019 klo 12.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Euroopan parlamentin vaalit ovat kiihdyttäneet Suomen valtiollisen sensuurin osan, Mediapoolin, vaalivaikuttamista. Elleivät kaikki lukijat vielä tiedä, Mediapooli on kaikkien Suomen kustannustalojen ja valtamedioiden, Yle mukaanluettuna, kartelli, joka on ilmoittanut toimivansa USA/EU/NATO:n hybridikeskuksen kanssa NATO-myönteisen tiedottamisen puolesta. Madiapoolia rahoittaa Valtion Turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskus. Turvallisuuskomiteaan vuorostaan kuuluvat kaikki eri ministeriöiden, myös tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköt.

Tasavallan presidentti ja ultraliberaali Sipilän porvarihallitus kutsuivat NATO:n hybridikeskuksen Suomeen ja se toimii Helsingissä.

Viime vuosien aikana faktat ja fiktio ovat kääntyneet päälaelleen. Mediapoolin tiedotusvälineet ovat koonneet vaalipaneeleita, joissa esitetään faktoja. Tosiasiassa vaalipaneeleiden ulkopuolelle jäteään yleensä noin kolmanne puolueista ja ehdokkaista.

Tänään 15.5.2019 ennakkoäänestyksen alkaessa Helsingin Sanomat julistaa koko aukeamallaan mitä mieltä ehdokaspuolueet ovat vaalikoneeseensa otetuista keskeisistä kysymyksistä. Lehti antaa kuvan, että artikkelissa ovat kaikki ehdokaspuolueet vaikka yhden kolmasosan kannanotot on jätetty pois.

Eurooppalainen Suomi ry on laatinut lehtisen #Vaadi faktat ja järjestänyt kiertueen ympäri Suomea 70 paikkakunnalle kevään 2019 aikana. Fakta on, että vihkosesta ja kiertueesta puuttuu osa puolueista. Mikä yhdistää pois jätettyjä puolueita? NATO-kriittisyys. Suomessa vain NATO-myönteiset mielipieet näyttävät olevan faktoja, mutta NATO-kriittiset ja Euroopan sidonnaisuutta Yhdyvaltojen sotapolitiikkaan kritisoivat tosiasiat eivät ole "faktoja".

#Vaadi faktat -lehtinen ja kiertue on saanut taloudellista tukea Euroopan parlamentilta ja Suomen ulkoministeriöltä.

#Vaadi faktat- lehtisen ja ulkoministeriön tukemien puolueiden nykyiset parlamentaarikot äänestivät Venezuela-äänestyksessä itse itsensä presidentiksi julistaneen Juan Guaidon puolesta. Yhdysvallat on talouspakotteillaan aiheuttanut Venezuelassa suurta vahinkoa ja on Guaidon kouluttamisen ja tukemisen avulla yrittänyt saada aikaan sotilasvallankaappauksen kuten Chilessä vuonna 1973. Yhdysvallat on toistuvasti uhannut sotilaallisella väliintulolla.

Tällaista toimintaa Suomen MEPit ja ulkopoliittinen johto siis tukevat. Äänestäessäsi harkitse, oletko YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden puolella vai Yhdysvaltojen sota- ja taloudellisen kiristyksen puolella.

Yle vuorostaan on ryhtynyt tekemään tutkimusta Venäjän vaalivaikuttamisesta. Tutkijana esiintyy toimittaja Saraste. Mitään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä ei tarvita, kun toimittaja Saraste ryhtyy leimaamaan nimeltä mainittuja henkilöitä ja arvioimaan heidän mielipiteitään.

Tänä iltana Yle ilmoittaa A-studion otsikkona olevan "Mihin Venäjä pyrkii häiritsemällä eurovaaleja?" Otsikko muistuttaa vitsiä "oletko lopettanut hakkaamasta vaimoasi?" Otsikko ei kysy vaan toteaa , vailla todisteita, Venäjän häiritsevän vaaleja.

Yle:n toiminta olisi naurettavaa ja vitsikästä ellei se olisi Suomen seuratuin tiedotusväline. Yle on ottanut tehtäväkseen kertoa kansainvälisistä kokouksista ainoastaan Yhdysvaltojen ulkoministerin Venäjä-vastaisen propagandaosion. Näin kävi sekä Rovaniemen arktisen neuvoston kokouksessa että eilen Sotshin kokouksessa. Kokousten asiasisältö ja muiden osanottajien mielipiteet jäivät hämäriksi.

Yhdysvaltojen kongressi päätti jo Obaman aikana vuonna 2015, että presidentin ei tarvitse enää kääntyä kongressin puoleen, kun hän aloittaa sodan Venäjää vastaan. Suomen ulkopolittiinen johto ja Yle ovat käytöksellään osoittaneet kannattavansa tätä aggressiivista politiikkaa.

CIA:n toiminnasta USA:n johtamassa Jugoslavian hajottamisessa kirjoittanut Robert Baer on kuvannut kirjoissaan kuinka korruptoituneiden TV:n johtajien myötävaikutuksella CIA kirjoitti uutiset, joita kirjoittajasta tietämätön uutisten lukija luki kansalaisille. CIA:lla oli käytössään  miljoonia dollareita propagandaan, kun tavoitteena oli Jugoslavian infrastruktuurin haltuunotto ja sotilaallinen miehitys.

Suomen Yle palvelee Yhdysvaltojen tavoitteita kuin kuuliainen koululainen. Jo vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmotti tavoitteekseen estää Venäjän pääsy Pietarista Itämerelle. Suomi on siinä avainasemassa. 

Surullisinta propagandaan kriittisesti suhtautuvan kannalta on se, että tuohon faktat ohittavaan tiedottamiseen osallistuu hyvämaineisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Eilisessä Helsingin Sanomissa oli Sixten Korkmanin äänestämään kannustava kolumni. Hän kysyy. "Miksi äänestää Euroopan puolesta? Ensinnäkin siksi, että Eurooppa nauttii historiansa pisimmästä yhtäjaksoisesta rauhan ajasta."

Kysypä tätä EU:n jäsenmailta Kroatialta ja Slovenialta tai keskellä Eurooppaa sijaitsevalta Serbialta. Heti perustamisensa jälkeen moni EU:n jäsenmaa Saksa etunenässä ja Ranska sekä Iso-Britannia Yhdysvaltojen kainalossa lähtivät ottamaan haltuunsa Balkanin hotelleja, pankkeja, vakuutuslaitoksia ja muuta infrastruktuuria sotilaallisesta miehityksestä puhumattakaan. Tämäkö on rauhanaikaa?

Sitä seurasi tuhoisa sekaantuminen Lähi-Itään ja Ukrainaan, mistä Yle ja muu valtamedia eivät halua kertoa faktoja.

Korkman jatkaa: "Asemamme lännen ja idän rajalla, Venäjän naapurina on tukala. Onnen ja sankaruuden ansiosta itsenäisyys on säilynyt".

Olisi kunniakasta sanoa, että mikä sitä tukaluutta aiheuttaa? USA/NATO:n työntyminen maaperällemme vai Venäjä?

Yhdysvallat on tukeutunut päämääriinsä päästäkseen natseihin Kroatiassa ja Ukrainassa. Presidentti Clinton on lennättänyt yhdessä silloisen liittolaisensa Osama bin Ladenin kanssa 10 000 jihadistia taistelemaan itse itsensä presidentiksi nimittäneen , kalifaattia Balkanille rakentavan Izetbegovicin tueksi 1990-luvulla.

Venäjä on suurvalta, joka taistelee natsismia ja jihadismia vastaan. Syyriassa se puolustaa Syyrian valtion itsenäisyyttä YK:n peruskirjan ja kansainvälisten lakien mukaisesti samaan aikaan kun Yhdysvallat liittolaisineen, Suomi mukaan luettuna tekee kaikkensa, että Syyrian valtio romahtaisi kuten Libya.

Sixten Korkmannin kuvaama onni ja sankaruus sisältää myös liittolaisuden natsi-Saksan kanssa. Olemme juuri katsoneet Netflixiltä sarjaa Toinen maailmansota väreissä. Yhtäläisyydet tähän päivään ovat dramaattiset. Saksan, Japanin ja Italian toimet muistuttavat tämän päivän Yhdysvaltoja. Suomen liukuminen edellisen hallituksen ja nykyisen presidentin toimesta Yhdysvaltojen kylkeen saa kylmät väreet hiipimään selkään. Euroviisut Tel-Avivissa muistuttavat natsi-Saksan Berliinin olympialaisia.

!930- luvun Suomessa vaalilistoilta poistettiin kylmästi ja ilman seurauksia sellaisia, joiden tiedettiin kuuluvan työväenliikkeeseen. Nyt silloisen työväenliikkeen synonyymina ovat NATO:n ja Yhdysvaltojen hegemonian vastustajat.Heitä ei voida poistaa listoilta, mutta heidät poistetaan julkisuudesta ikäänkuin heitä ei olisikaan. Poistettaviksi ovat tulleet Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden tukijat, Euroopan integraation ja militarisoitumisen vastustajat. Globaalin köyhyyden poistajat.

Näissä vaaleissa on kaksi kilpailijaa: NATO:n hybridikeskus ja demokratia. Kumpaa sinä kannatat?

Venäjän likainen raha ja lännen pankit

Keskiviikko 6.3.2019 klo 11.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen valtamedia, Yle ja Helsingin Sanomat mukaan luettuna, kuuluu NATO:n hybridikeskuksen propagandaan sitoutuneeseen Mediapooliin. Poolilla on uutisten sisältöjä yhdenmukaistava sisältötyöryhmä. Ryhmä on varmaan pohtinut päänsä puhki miten käsitellä näin vaalien alla Yle:n MOT-ohjelman esiintuomaa muun muassa Venäjältä tulevan rikollisen rahan kulkua suomalaistenkin pankkien kautta.

Helsingin Sanomille 6.3.2019 tuottaa vaikeuksia ratkaista liittäisikö presidentti Putinin suoraan rahanpesuun, mikä sopisi NATO-propagandaan, vai kirjoittaisiko ainakin puolitotuuksia. Lehti ratkaisee asian pilapiirroksella, jossa presidentti Putin käskee viemään "pyykkipussit" pesulaan.

Teksti kertoo:"Venäjällä ansaittu - tai muuten haltuun otettu- omaisuus on siirrettävä pikaisesti pois Venäjän päättäjien ulottuvilta. Näin on, vaikka rikastunut olisi presidentin lähipiirissä, sillä suosio, vapaus ja rahat saattavat kadota yllättäen käsi kädessä."

Hesarin lukija ja Yle:n MOT-ohjelman seuraaja jätetään vaille kaikkia kiinnityskohtia todellisuuteen. Mistä Venäjän yhteiskunnan taloudellisess kehityksessä  tullaan ja mihin mahdollisesti ollaan menossa.

NATO-propaganda ei kerro mitä Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bush, miljardööri George Soros ja Harvardin talousprofessorit tekivät Venäjällä ja kuinka he ryöstivät tai auttoivat ryöstämään Venäjän kansallisvarallisuuden kulta mukaanluettuna 1990-luvulla.

Korruptoidut kenraalit, presidentti Jeltsin ja ryöstössä mukana olleet Yhdysvaltojen ohjailemat Anatoli Chubais ja Jegor Gaidar saattoivat voimaan talouden shokkiterapian, jonka avulla he ja heidän länsimaiset ystävänsä kahmivat omaisuutensa siirtäen ne lännen pankkeihin.

Mediapoolin jäsenet eivät myöskään "paljasta" tietävänsä, että Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden syynä ei ole kansainvälisten lakien rikkominen Krimin "haltuunotossa" vaan kansainvälisiä lakeja jatkuvasti rikkovien NATO-maiden pyrkimys kaataa presidentti Putinin hallinto.

Yle ja Helsingin Sanomat varovat kertomasta totuutta. Totuus syntyy prosessien tietämisestä ja niiden vaikutuksen ymmärtämisestä. Helsingin Sanomat ei pysty olemaan tunnustamatta sitä, että pimeät rahavirrat alkoivat valua länteen erityisesti sen jälkeen, kun äkkirikastuneet oligarkit alkoivat pelätä presidentiksi tulleen Putinin estävän heidän rikollisia menetelmiään.

Näin muistaakseni Aljazeeralta dokumentin, jossa kuvattiin kokousta, jossa presidentti Putin pani oligarkit järjestykseen. Tästä luonnollisesti seurasi oligarkkien sielussa hätäännys: Mihin nyt rahani piilotan?

Amerikkalaiset olivat siirtäneet sujuvasti Venäjällä kerättyjä voittojaan lännen, erityisesti Sveitsin pankkeihin. Soros oli jo 1987 perustanut CIA:han kytkeytyvän Open Society Foundationin Moskovaan, josta käsin hän rahoitti Venäjän hallituksenvaihdosprojektiaan.

Helsingin Sanomat kertoo, että pimeät rahavirrat alkoivat vuodesta 2003 lähtien, jolloin Mihail Hodorkovski pidätettiin." Venäjältä alkoi paeta pääomaa, josta osa laillista, osa ei."

Kun tosiasiat puhuvat sen puolesta, että presidentti Putin pani rikollisia kuriin, mutta lännen pankit auttoivat noiden rikollisten rahojen pyykkäämistä, propaganda syyttää Putinia. Pankkien joutuessa kontrolloimaan rahavirtojaan kun eivät enää kehtaa jatkaa likaisen rahan pesemistä,  NATO-propaganda ei tohdi syyttää pankkeja vaan taas syytetään presidentti Putinia.

Kun rikollinen raha on Hodorkovskin kaltaisten henkilöiden rahaa, jotka käyttävät ne Soroksen tavoin Putinin kaatoyrityksiin, Suomen NATO:n hybridikeskuksesta riippuvainen media ylistää Hodorkovskia ja ymmärtää pankkeja.

Mediapoolin sisältötyöryhmällä on näköjään vaikeuksia löytää raflaavia otsikoita vaaleihin. Mitä rahanpesu-uutisten jälkeen seuraavaksi?