Jouko-palvelubussin pysäkki on kerrostalomme edessä olevalla aukealla. Seuraan tuota katolla olevat liput hulmuten etenevää pientä sinistä olentoa kuin perheenjäsentä. Suunnittelen kaupunkimatkat siten, että käytän tätä pikkubussia metrolle mennessäni.

Bussissa matkustavat tervehtivät kuljettajaa ja toisiaan. Bussissa tutustutaan naapureihin ja matkan varrella mukaan tuleviin uusiin matkustajiin.Kuljettaja auttaa ystävällisesti lapsia ja vanhuksia. Auto lähtee liikkeelle vasta kun kaikki ovat istahtaneet. Pysähdykset eivät tapahdu vain pysäkeillä vaan matkustaja saa kuljettajan pysäyttämään auton reitin varrella kättä nostamalla.

Pienen bussin tunnelma on ystävällinen ja lämmin. Vaikka sen reitti mutkittelee omakotialueen keskellä ja metreissä mitattuna on pidempi kuin normaalivuorojen reitit, reittiopas julistaa sen nopeimmaksi, mikä johtuu siitä, että reittiopas laskee myös normaalivuorojen pysäkeille kävelymatkat matka-aikaan.

Iäkäs ystäväni, joka asuu kivenheiton päässä meiltä käyttää toista Jouko-bussia kuin minä. Hänen sininen Joukonsa pysähtyy aivan hänen palvelutalonsa vieressä ja kiertelee sen ympäristössä poimimassa halukkaita matkustajia. Hän pääsee bussilla kätevästi ostoskeskukseen, terveyskeskukseen ja apteekkiin. 94-vuoden ikä ei aseta esteitä liikkumiselle kun Jouko-palvelulinja on apuna.

Mikäli joukkoliikenteen suunnittelijoille annetaan tunnustuspalkintoja, Jouko-palvelubussin toteuttaja ansaitsisi sellaisen.