Katsoin eilen itsellenikin yllätyksenä televisiossa esitettävän "The long walk home", Se kuvaa yhden perheen  ja perheen kotiapulaisen näkökulmasta ja kokemana muatien sorron Montgomeryssa Alabaman osavaltiossa.

Oma henkilökohtainen kokemukseni liittyy elokuvan tarinaan.

Olin vuonna 1950, 9-vuotiaana päässyt äitini kokousmatkalle Yhdysvaltoihin. Tapasimme useita äitini lääkäriystäviä ja käytännössä kaikilla oli musta kotiapulainen. Baltimoren kaupungin lähiössä odotimme bussia päästäksemme eteenpäin. Nousimme bussiin etuovesta ja maksettuamme ryntäsin - samaan tapaan kuin Helsingissä- heti bussin takaosaan koska siellä oli hauska pyöriä tukitangon ympäri, Tällä kertaa pyrähdykseni taakse sai aikaan bussissa paniikin. Mustat, joiden edellytettiin joko istuvan tai seisovan takana hätääntyivät kun valkoinen pikkutyttö on joutunut mustien puolelle. Vielä hätääntyneempiä olivat etupenkeissä istuvat valkoihoiset lapsen joutumisestä väärälle puolelle.

Olen kuvannut joissakin kirjoissani tapahtumaa erääksi elämäni voimakkaimmista tunne-elämyksistä. Bussin sähköinen tunnelma välittyi lapsen mieleen ja koko elimistöön voimakkaana.

                                                               ***

Elokuva kuvaa sekä "isäntäperheen" että mustan perheen elämää rinnan.

Elokuvan Montgomeryssa mustat ryhtyivät bussilakkoon. Mustat eivät enää käyttäneet bussia vaan kävelivät pitkiäkin työmatkoja - jalkansa verille- kuten pääosaa esittävän perheen apulainen.

Vähitellen osa valkoisista naisista perusti ryhmän, joka alkoi kuljettaa mustia heidän työmatkoillaa. Nämä valkoiset naiset joutuivat omien aviomiestensä ja muiden valkoisten miesten vainon ja lopulta väkivallan kohteiksi.

Omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani johtuen kyynelehdin lohduttomasti elokuvan päättyessä. En vain mustien kohtaloa vaan myös omia epäoikeudenmukaiksi kokemiani käytäntöjä kohtaan omissa ihmissuhteissani.

Todellinen taide on kokonaisvaltaista ja selittämätöntä. Muistan kun kävin erään rakkaan ystäväni kanssa katsomassa Frida Kahlon nayttelyä Tamminiemen läheisessä taidemuseossa. Koin erään taideteoksen ahdistavana. Ystäväni veti minut pois sen lähettyviltä "älä katso sitä". Todellinen rakkaus ja välittäminen on laaja-alaista.

Alabaman bussilakko päättyi v. 1956. Silti kesti vielä kauan että mustat saivat ihmisoikeudet USAssa. Työskennellessäni Texasiss a 1968-69 Houstonissa oli vielä kouluja, joissa vanhemmat vaativat koulun olevn "mustista vapaita" silläkin uhalla, että tuo laittomuus esti koulua saamasta valtionapuja. Kuumalla kesähelteellä kouluun ei saatu ilmastointia tuon jääräpäisyyden takia.

                                                     ***

Suomessa on vallalla sama rasismi venäläisiä kohyaan. Oli painostavaa katsoa eilisiä YLEn uutisisa, joissa lähes juhlittiin Venäjän lähetystön äänestysalueen edessä olevia mielenosoituksi sekä Moskovan Ukrainan suuntaamia drone-hyökkäyksiä.

Jo kymmenen vuotta sitten asioita metrossa lapsilleen selostavat venäläisäidit puhuivat hiljaisella äänellä, jotta ympärillä olevat eivät kuulisi heidän puhuvan venäjää.

Suomi on muuttunut rotusortoa harjoittavaksi maaksi. Kun Yhdysvaltojen avulla Ukrainan äärioikeisto(natsit) suorittivat vallankaappauksen, puhdistivat eduskunnan ja hallituksen demokraattisesti valituista poliitikoista, ajoi prsidentin maanpakoon, kielsi venäjänkielen käytön venäjää äidinkielenään puhuvilta ukrainalaisilta, kielsi sanomalehdet, TVn kirjallisuuden ,historian ja ortodoksisen uskonnon. USA otti haltuunsa Ukrainan sotilastiedustelun, jonka avulla ohjus- ja dronehyökkäykset tehdään Suomen hallitus kehuu kuinka demokraattinen maa Ukraina on ja millainen esimerkki se on kaikille!

Suomalaisia rauhanjärjestöjä myöten käytännössä kaikki järjestöt vakuuttavat lujasti, että Venä aloitti "provosoimattoma" sodan Ukrainassa. Kun tuon sodan tarkoituksena on palauttaa kaikille Ukrainassa asuville normaalit demokraattiset oikeudet.

Suomen hallitus ja presidentti , mediasta puhumattakaan edustavat noita elokuvan tahoja, jotka pitävät omia etuoikeuksiaan pyhinä. Naisten autopoolia mustien naisten kuljettamiseksi vastustavat ja naisia pahoinpitelevät miehet ovat malliesimerkkejä "Voimaa Ukrainaan" sloganin rinnalla. Venäläiset, joille oikeus omaan kieleen, uskontoon, historiaan ja tiedonvälitykseen on tärkeä, saavat kärsiä suomalaisesta median ruokkimasta rasismista.