Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi
"25 menetetyn vuoden opetukset"Maanantai 22.9.2014 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari Sveitsiläisessä Tages Anzeigerissa oli kahtena peräkkäisenä päivänä 18.9. ja 19.9. mielenkiintoiset Euroopan kehityksen kohtalonvuosia koskevat artikkelit. Viimeinen Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov kuvaa prosessia kylmän sodan lopettamiseksi ja yhteisen eurooppalaisen kodin rakentamiseksi. Sveitsin vihreän puolueen puheenjohtaja Jo Lang kuvailee kylmän sodan loppumisen jälkeistä aikaa "menetettyinä vuosina". Suomalaiset voisivat lisätä kylmän sodan lopettamisen jatkumoon vielä presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton yhdessä aikaansaaman ETYK:in,Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän kokouksen, joka antoi voimakkaan sysäyksen liennytykselle ja suurvaltojen vastakkainasettelun purkamiselle. Marraskuussa 1990 35 valtion- ja hallitusten johtajaa allekirjoittivat Pariisissa "Uuden Euroopan kartan". Tavoitteena oli muodostaa kaikkien Euroopan maiden Venäjä mukaanluettuna yhteinen rauhanomainen projekti. Turvallisuuden takeeksi kaavailtiin Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön järjestöä ETYJ:ia, Yhdistyneiden kansakuntien eurooppalaista haaraa. Sotilasliitto NATO kävisi tarpeettomaksi myös sosialististen maiden puolustamiseksi perustetun yhteenliittymän, Varsovan liiton purkautuessa. YK:n roolin vahvistuminen aiheutti NATO:ssa identiteettikriisin. Vetäytymisen sijaan se alkoi laajentaa reviiriään, kohti Venäjän rajoja. Erityisesti Jugoslavian hajottamissodissa USA-johtoinen NATO otti YK:sta niskalenkin.Salainen MC 327 sopimus johti siihen, että YK ei enää toiminut aseidenriisunnan eteen, mikä rauhanomaisen kehityksen epäonnistuminen,Jo Langin mukaan, ilmeni Bosniassa. 1990-luvun lopulla näimme heikentyneen YK:n ja Venäjää saartavan, vahvistuneen NATO:n. Tuoreimmassa Foreign Affairs -lehdessä artikkelissaan "Miksi Ukrainan kriisi on lännen vika?" John J. Mearsheimer viittaa yhdysvaltalaisen diplomaatin George F. Kennanin toteamukseen vuodelta 1998 "Olen sitä mieltä, että NATO:n itälaajentuminen on traaginen virhe." Niin Lang kuin Gorbatsovkin viittaavat militarismiin ja sotateollisuuteen etsiessään syitä nykytilanteeseen.Eräät tahot juuri haluavat kylmän sodan voimistumista. Gorbatsov korostaa myös varakkaiden miljardöörien vaikutusta parlamenttien päätöksiin samoinkuin näiden vaikutusta joukkotiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen. Gorbatsov on lähestynyt sekä presidentti Putinia että Obamaa kirjeellä Ukrainan kriisin poliittiseksi ratkaisemiseksi. Gorbatsov toivoo, että Itä-Ukraina voisi Krimin tavoin päättää kohtalostaan äänestyksellä. Hän toteaa, että jos Yhdysvallat ja Venäjä ovat onnistuneet päättämään kylmän sodan, luulisi niiden pystyvän ratkaisemaan ajankohtaisetkin konfliktit. ETYJin piti muodostua Euroopan rauhan ja yhteistyön takaajaksi. Yhdysvallat ja ahneimmat EU-maat ilmeisesti havaitsivat, että ylikansallisen pääoman tavoittelemat yhteiskunnat eivät ole saavutettavissa rauhanomaisin keinoin. Demokratiaan ja yhteistyöhön tottuneet ihmiset eivät luovu siitä hevin. EU liittää laajenemisehtoihinsa sotilaspoliittisia ehtoja. EU-syötti sisältää NATO-ongenkoukun. Tämän yhdistelmän Venäjä kokee pettävän Pariisin-sopimuksen tavoitteet. Nykyisistä ETYJ-maista monet ovat nykyisin NATO:n jäseniä. NATO-maiden armeijat eivät ole itsenäisiä vaan yhdysvaltalainen neljän tähden kenraali on ylipäällikkönä. Tämän yksityiskohdan vuoksi Ranska erosi de Gaullen presidenttikaudella NATO:sta, jolloin Ranskan armeija itsenäistyi. Vasta Chiracin aikana Ranska palasi NATO:on ja täydellisesti vasta Sarcozyn aikana. Suuri määrä NATO:n jäseniä ETYJ:ssa vaikuttaa siten, että yhteistyö ja pohdiskeleva tosiasioiden käsittely heikkenee ja militarismi saa tilaa yhä enemmän. Gorbatsov katsoo, että NATO (USA) on ostanut Baltian maat. Tilaa kuvaa hyvin se, että ETYJ erotti Venäjän toiminnastaan tämän vuoden ajaksi Krimin liittämisen takia. Keskusteluyhteyden katkaiseminen kriisitilanteessa, joka edellyttäisi entistä syvällisempää kokonaisuuden hahmottamista ja käsittelyä yhdessä, tuntui järjettömältä. Seurattuani viikonloppuna suomalaisia iltapäivälehtiä, YLE:n uutisvuotoja,Helsingin Sanomia,Yle:n ajankohtaisohjelmia voi niitä kuvata yhdellä sanalla "oksennus". On todella vaikea kuvitella, mitä toimittajien ja käsikirjoittajien päässä liikkuu. Ehkä 1930-luvun sotapropaganda on ensimmäinen mieleen tuleva vastaavanlainen todellisuus. Silloin oltiin valmiita luokittelemaan Itä-Karjalan asukkaita kansallisiin ja epäkansallisiin. Epäkansalliset heitettiin keskitysleireihin kuolemaan, koska olivat rodullisesti alempiarvoisia. Tästä toiminnasta rakennettiin sankaritarina, joka kannattelee nykytoimittajien egoa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimittajan ego, Yle, iltapäivälehdet, Tages Anzeiger, Gorbatsov, Jo Lang, ETYJ/NATO, rauha vai vastakkainasettelu, demokratia/sotateollisuudenvalta |