Majakka valaisee Ruotsista

Keskiviikko 8.10.2014 klo 11.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ruotsin hallitusohjelman ilmoitus aikeesta tunnustaa Palestiinan valtio on kuin majakan valo pimeällä ummehtuneella EU-ulkopolitiikan merellä. Margot Wallstöm, uusi ulkoministeri on edellisen, Carl Bildin täydellinen vastakohta. Carl Bild toimi täydellisenä USA:n globaalin politiikan jatkeena ja uskollisena ritarina oli sitten kysymys Jugoslaviasta, Ukrainasta, Venäjästä tai mistä tahansa kohteesta, jonka suhteen USA:lla oli omat erityiset pyrkimyksenä.

Margot Wallström toimi EU komissaarina aikana, jolloin oli otettava kantaa USA:n, Ison-Britannian, Canadan,  Uuden Seelannin ja Australian Echelon vakoiluohjelmaan, jolla 1960-luvulta lähtien oli  vakoiltu muita maapallon maita. Siten nämä valtiot olivat saaneet sotilaspoliittisen ja kauppapoliittisen erityisaseman.

Toinen Margot Wallströmin tuntema globaalin politiikan ase on HAARP (High Frequency active Auroral Research Program), jossa ionosfäärin manipuloinnilla saadaan aikaan keinotekoisia maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä.

Wallströmilla ei todellakaan ole illuusioita USA:n toimista ja hänellä jos kenellä on kykyä asettaa globaalit toimijat, USA, EU ja Venäjä niihin mittasuhteisiin, joissa ne tosiasiallisesti toimivat.

Lisäksi hänellä on sydän. Hän kykenee ajattelemaan itsenäisesti ja valloittavan rehellisesti. 

Päinvastoin kuin päääministeri Stubb väittää, Palestiinan valtion tunnustamattomuus ei ole valtavirtaa. Yli 130 valtiota on tunnustanut Palestiinan. Ainoastaan Echelon-maat ja muut EU:n länsiosan maat eivät ole tunnustaneet. Kartta, joka kuvaa tunnustaneet maat värein on massiivisen vakuuttava.Stubb ehkä tarkoittaa "valtavirralla" maita, joilla on valta; Yhdysvallat, Israel, Iso-Britannia, Saksa, Ranska,Italia. Jos nämä Yhdysvaltojen sotilaallisesta ja taloudellisesta hyväksymisestä riippuvaiset yhteistyökumppanit eivät tunnusta, valtavirta ei tunnusta!

Suomen jäsenyys EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa on lamaannuttanut suomalaisten tunteet ja ajattelun. USA:n taloudelliset ja sotilaspoliittiset edut ovat vaikuttamasssa myös Suomen päätöksiin. Läntinen propaganda on täydellisessä sopusoinnussa Suomen median kanssa.  Urho Kekkonen 1973 totesi Palestiinan ongelman olevan ei vain Euroopan vaan koko maailman syöpä.

Tämä syöpä on saanut nakertaa palestiinalaisten elämää tehden siitä eräänlaisen kauhutarinan, johon kyyniset vallanpitäjät (USA, Israel) eivät halua ratkaisua. Etelä-Afrikan rotusorto ei saanut suomalaisia poliitikkoja vaatimaan rotusorron lopettamista kansainvälisillä areenoilla. Tien ratkaisuun avasi suomalainen ATK auto-ja kuljetustyöläisten ammattiliitto, joka alkoi taloussaarron konkreettisen toimeenpanon yhdessä kansainvälisten liittojen kanssa. Palestiinan suhteen tällaista liikehdintää ei näy. Israel on pakotettava lopettamaan kidutus, miehitys ja mielivalta palestiinalaisia kohtaan. Tilanteen seuraaminen sivusta johtaa ajatukseen, että ihminen ei ole muuttunut. Vieraantumisen seurauksena aitona syntynyt ihminen kuolee vallan kopiona. Liian harva säilyttää tunteet ja eläytymisen käytössään.

Islanti ja sosialidemokraattinen Ruotsi ovat Pohjoismaiden edelläkävijöitä. Islanti ratkaisi talouskriisinsä luovalla tavalla. Onko Suomi median ja kirjallisuuden avulla (Sofi Oksanen) liukuessaan 1930- luvulle jähmettynyt todellisuuden kieltämiseen ja puhtaaseen vallan myötäilyyn. Ukrainassa ollaan valmiita polkemaan perustuslain ja demokratian rikkomukset pois tietoisuudesta ja suljetaan silmät fasistiselta terrorilta, koska valtaa pitävät EU-valtiot hyötyvät tästä politiikasta. Samalla tavalla kyetään katsomaan toisaalle kun Israel terrorisoi sekä Israelin alueen, että miehitetyn Palestiinan arabeja.

Kansakunnalle totuuden kieltäminen on tuhoisaa. Euroopassa fasismille on tilausta. Sofi Oksasen maailman saama laaja kannatus on eräs merkki kehityksestä, joka kammottaa. 

Brief English summary: Sweden's sosialdemocratic government has promised to recognize Palestine. In times of Facism rizing in Europe, not least in Ukraine, it is time to get the EU -foreign policy to a new level both in Palestine and Ukraine. The decision of the Swedish government is like a light house in the dark sea of conservative US dependent EU- foreign policy.

Foreign minister Margot Wallström is well aquainted with the Echelon survaillance satellite and the HAARP- weapon of war of the five power using countries (US,G-B,Canada,Australia,New Zealand)She knows where the power lies and hopefully makes use of her talent of brilliant thinking and creativity.

It is regrettable that 1930- atmosphere is reality also in Finland. The fame of Estonian-Finnish writer Sofi Oksanen is one example. The ideological russofobia is a leading factor in Finnish media, popular literature and especially in the Green party. In literature the 1930-period atmosphere sells well. 

Keskitysleiri silmiemme edessä

Perjantai 11.7.2014 klo 13.00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pari päivää ennen toisen maailmansodan loppua Kroatian fasistivaltion Jasenovacin keskitysleirin serbivangit yrittivät paeta. 600 vankia juoksi tietä pitkin käsissään tiiliskiviä ja haltuunsa saamia työkaluja murtaakseen portit. Vartijat ampuivat heitä kasapäin tielle ja aidoille niin, että lopulta vain 80 vankia pääsi pakoon porttien murruttua. Juutalaisvangit oli jo siirretty 1942 Auschwitziin, myös varmaan kuolemaan.

Gaza on Israelin hallitsema keskitysleiri. Sen asukkaat ovat suljettuja alueelleen, jota Israelilaissotilaat valvovat mereltä, ilmasta ja maalta. Gazassa väestö ei saa puhdasta juomavettä, jätevedenpuhdistamo on toimintakyvytön, sairaanhoitotarvikkeet eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Jokainen gazalaislapsen äiti tietää, että hänen lapsensa ei voi kasvaa terveenä aikuiseksi, koska juomaveden puhdistukseen käytettävät kemikaalit tuhoavat lapsen munuaiset.

Vuoden 2009 pommitusten jälkiä ei ole voitu korjata koska alueelle ei saa riittävästi rakennustarvikkeita. Tuon pommituksen seurauksena 400 lasta sai surmansa. Mitään kannattavaa elinkeinoa ei voi harjoittaa koska tavara voi jäädä rajoille pilaantumaan.Nuoret eivät voi olla kanssakäymisessä ulkomaailman kanssa, koska Schengen-sopimus estää matkustamisen. Israel on taloudellisessa suositumuusasemassa EU:ssa. Siten EU välillisesti suosii Israelin toimia palestiinalaisalueilla.

Median suhtautuminen on radikaalisti muuttunut v. 2009 jälkeen. Gazalaisten puuttuvista ihmisoikeuksista raportoiminen on muuttunut huoleksi israelilaismiehittäjien kokemasta pelontunteesta Hamasin ampumia raketteja kohtaan. Auschwizin vankien ihmisoikeuksista huolehtiminen on siirtynyt huoleen natsivangivartijoiden polttouunien kärystä kärsimiseen.

Todellisuuden amerikkalaistuminen näkyy Suomen mediassa ja kulttuurisessa ilmapiirissä. Jo vuosikymmenen ajan kirjallisuudessa erityisesti Sofi Oksasen toimesta unohdettu se, että esimerkiksi Eesti julistettiin toisen maailmansodan aikana juutalaisista vapaaksi, viimeisenkin juutalaisen tultua teloitetuksi. Unohdetaan se, että Yhdysvaltojen konservatiivinen teollisuuseliitti tuki Hitleriä ja natsit saivat turvapaikan paitsi Etelä-Amerikassa, myös Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa muodostaakseen siellä vaikutusvaltaisen diasporan.Puolitotuuksien julkaiseminen on suomalaista propagandaa, jonka olemassaoloa ei haluta tunnustaa.

Palestiinalaisten demokraattisesti valitsema parlamentti ja hallitus tehtiin toimintakyvyttömäksi Yhdysvaltojen ja EU:n kieltäytyessä yhteistyöstä sen kanssa. Yhdysvallat julisti Hamasin, kuten sitä ennen esimerkiksi Etelä-Afrikan Mandelan ANC:n ja kymmenet muut vapausliikkeet, terroristijärjestöksi. Siten "länsivallat" kannustivat Israelin toimia, joilla se teki parlamentaarisesti hallitun Palestiinan mahdottomaksi. Monet kansanedustajat päätyivät poliittisen kantansa vuoksi Israelin vankiloihin, jossa ovat edelleen.

Hamasin raketit on tulkittava hätähuudoksi keskitysleiristä, jonka olemassaolo mielellään unohdetaan niin poliittisessa eliitissä kuin mediassa. Etelä-Afrikan apartheid loppui vasta taloussaarron seurauksena, jota Yhdysvallat viimeiseen saakka vastusti. Länsi toimi valkoisen apartheid-hallituksen tukena loppuun saakka kuten nyt Israelin miehityshallituksen kohdalla on asian laita. Eihän Hamasin raketteja tarvittaisi, jos Palestiinassa vallitsisi oikeudenmukainen demokraattinen kahden valtion tai yhden valtion järjestelmä.

Toisen maailmansodan jälkeen päiviteltiin, että voi kun olisi tiedetty keskitysleirien olemassaolosta, jotta olisi voitu yrittää pelastaa vankeja. 

Gaza is a modern concentration camp. There is a remarkable change in attitude towards the human rights of Palestinians. The media is more and more worried about the mental strain of the Israelis under the threat of Hamas rockets, than the human rights of the people closed in the Gaza concentration camp. It is as if, instead of the suffering of the inmates of Auschwitz, we would be worried of the suffering of the prison guards, who feel the smoke coming from the oven pipes disgusting.

Sofi Oksasen ja Heikki Ylikankaan kirjat

Keskiviikko 19.9.2012 klo 18.18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin peräjälkeen Sofi Oksasen "Kun kyyhkyset katosivat" ja sen jälkeen Heikki Ylikankaan "Aseveljen petos" teoksen. Molemmat käsittelevät samoja aihepiirejä - Viron ja Suomen historian kohtalonhetkiä toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen.

Oksasen voimakkaasti mainostettu kirja on sekava, vahvasti ideologinen ja yksiulotteinen. Paikoitellen kirjailijan kaunokirjallinen lahjakkuus näyttäytyy. Välillä tuntuu kuin Oksanen, eräitä kirjallisia suunnitelmiaan pohtivaa päähenkilöä kuvatessaan, kuvaisi itseään.Kirja voimistaa Puhdistuksen tavoin ennakkoasenteita. Jos suhtautuminen venäläisiin on yksipuolisesti kriittinen, asenne voi kirjan luettuakin säilyä turvallisesti ennallaan.

Heikki Ylikankaan teos on hyvin erilainen. Kirjan kuvaamat venäläiset, saksalaiset, erilaiset suomalaiset, virolaiset valottuvat tuntevina ihmisinä. Kirjailijan viisas lämpö osoittaa kaikissa inhimillisiä piirteitä; valtaa saadessaan ihminen voi käyttää valtaa väärin. Historioitsijan monipuoliset tiedot tuovat uusia näkökulmia ja kirjan lukemisen jälkeen on tunne, että on saanut jotakin arvokasta.

Ylikangas koskettelee kipeitä yleisessä tietoisuudessa käsittelemättömiä aiheita kuten rintamalla tapahtuneita omien teloituksia tai suomalaisten Itä-Karjalaan pystyttämiä keskitysleirejä niin hipaisten ja hienovaraisesti, että tietämätönkin voi vastaanottaa tiedon ahdistumatta. Syvällisyys syntyy tutkijan monipuolisuudesta ja laajasta kokonaisnäkemyksestä. Moni muu elokuvan tai kokonaisen kirjan ansaitsema aihepiiri mainitaan vain ohimennen.

Ylikankaan tyyli kaunokirjailijana ei ole Oksasen veroinen. Psykologinen   viisaus sen sijaan ylittää Oksasen reippaasti. Suuri kaunokirjallisuus syntyy vain eläytymisestä ja viisaudesta. Siihen Oksasella on vielä pitkä matka.

Entä juutalaisten Puhdistus?

Sunnuntai 22.4.2012 klo 11.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sofi Oksasen Puhdistus-tuotanolla on ollut voimakas vaikutus. Puhdistus kuvaa Viron uhrina, johon uhriuteen historiaa tuntemattomat suomalaiset eläytyvät voimakkaasti. Sofi Oksanen kuvaa musta-valkoisen todellisuutensa aukottoman johdonmukaisesti kylmän sodan ja Suomen sisällissodan voittajien retoriikan mukaisesti.

Puhdistuksen tapahtumat alkavat ajankohdasta, jolloin Viron juutalaiset, kommunistit ja neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyötä tehneet ja kiinnisaadut oli tapettu. Muualta euroopasta junalasteittain tuodut juutalaiset olivat kaivaneet omat hautansa ja ammuttu niihin. Viro oli julistettu juutalaisista vapaaksi maaksi. Oksasen Puhdistus-tuotannossa näistä tapahtumista ei näy jälkeäkään.

Historian kulku on prosessi, jossa edeltävät seikat vaikuttavat tuleviin. Historian ja ihmisyyden ymmärtäminen edellyttävät pohjakseen totuutta. Taide muuttuu propagandaksi ellei totuus ihmisestä ole sen ytimenä.Propagandakin vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin, mutta se ei lisää ymmärrystä. Siksi propagandistinen taide voi johtaa fasismiin, josta näemme voimistuvia trendejä Euroopassa.

Sofi Oksanen on osunut aikakautemme markkinarakoon.Viron todellisen historiankulun selvittämisen lykkääminen auttaa Suomea lykkäämään oman historiansa objektiivista tarkastelua. Siksi Suomi tarrautuu Oksasen tuotantoon. Nyt kun siihen on liitetty Neuvostoliiton vankileirien saaristo, suomalaiset huokaavat helpotuksesta. Stalinin ja hänen salaisen poliisinsa rikokset asetetaan yhtäläisyysmerkkeihin kommunismin kanssa. Siten totuudenvastaisella yhtäläisyysmerkillä voidaan rinnastaa fasismi ja kommunismi.

Ylipäällikkö C.G.Mannerheim määrääsi 1941 jaottelemaan Suomen miehittämän Itä-Karjalan asukkaat kansalliseen ja  "epä-kansalliseen" väestöön.Venäjänkielinen "epä-kansallinen" osa suljettiin keskitysleireihin. Epä-kansallisia oli 46 295 henkilöä. Vuonna 1942 kuolleisuus leireillä oli 500-600 henkilöä kuukaudessa. Kun Mannerheimin ansioihin lisätään "Ammutaan paikalla"-päiväkäsky sisällissodan ajalta, olisi Suomen kirjallisuudella ja filmiteollisuudella runsaasti aiheita julmuuksien kuvaamiseen omassa maassamme.

Monissa suomalaisissa seminaareissa ihmetellään kuinka Venäjällä edellen on ihmisiä, jotka ihailevat Stalinia tai Serbiassa niitä, jotka ihailevat Mladicia. Nämä ihmettelijät kävelevät kuitenkin itsestään selvästi tyytyväisinä Mannerheimin ratsastajapatsaan ohi joka päivä.

Sofi Oksanen ja Viron kansan tällä hetkellä hallitusvallassa oleva väestö tekevät Suomen kansalle karhunpalveluksen antamalla lisäaikaa omien hirmutekojen kieltämiseen. Suomalaiset projisioivat omat ihmisoikeuspuuttensa ja ongelmansa Venäjälle, Kiinaan, Tsetseniaan, Tiibetiin,Syyriaan, jotta tunne omasta hyveellisyydestä voisi jatkua.