Helsingin Sanomat ja trolli-presidenttiehdokkaat

Tiistai 19.9.2017 klo 12.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtamedian hybridisota Suomen kansalaisia vastaan kiihtyy. Eilinen Laura Halmisen kolumni "Pelon lietsonta voi johtaa harhaan" oli erinomainen esimerkki hybridivaikuttamisesta. Hän toimii kuin pyromaani palovartijana.

Laura nimeää Venäjää hyödyttävät presidenttiehdokkaat, joiksi hän nimeää kaikki muut, tavalla tai toisella, paitsi Sauli Niinistön.

Hän kertaa kuinka "Marine le Pen lainasi rahaa Venäjältä, vaalivoittaja Emmanuel Macronin sähköposteja vuodettiin julki. Yhdysvaltojen Hillary Clintonin kampanjaviestintää hakkeroitiin, eikä Clinton voittanut vaaleja. Voittajan hyväksi askarreltiin valeuutisia, somemainontaa, mielenosoituksia. Näistä vippaskonsteista epäillään Vladimir Putinin hallintoa."

Hän jatkaa "Myös Suomessa moni odottaa nyt miten Venäjän vaikutus nousee syksyn mittaan esiin vaalikampanjoissa."

Halminen varoittaaa lopuksi: "Tuskin kukaan nyt vakavissaan uskoo, että niin monet presidenttiehdokkaat ajaisivat naapurimaan etuja Suomen ohi tai että sota syttyisi tuota pikaa. Me olemme vastuussa myös niistä mielikuvista, joita luomme, sekä siitä, mitä niistä mielikuvista voi seurata."

Pelon lietsonta sekä Helsingin Sanomissa sekä Sanoma Oy:n Ilta-Sanomissa on jatkunut jo vuosia. Suomen valtamedia mutta myös monien kansalaisjärjestöjen julkaisut ovat suoristaneet rivinsä ja tarjoavat ainoastaan USA:n ja NATO-EU:n tulkintaa suurvaltapolitiikasta. Mutta kyseessä ei ole vain suoranainen pelonlietsonta vaan varsin taitava puolitotuuksien ja tulkintojen keitos,  joilla pelon lisäksi lietsotaan epävarmuutta, mitä ihmisen psyyke ei jaksa loputtomiin kantaa.

Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka on EUhun liittymisen edellytysten luomiseksi sekä liittymisen jälkeen kadonnut itsenäisenä toimintana. Suomen ulkopoliittinen johto ja valtamedia tukivat 1990-luvulla tapahtunutta suunnitelmallista USA:n ja Saksan suorittamaa Jugoslavian väkivaltaista hajottamista ja haltuunottoa. 

Suomen EU-politiikka ja ulkopolitiikka olivat vahvasti näennäisesti sosialidemokraattien käsissä, mutta ideologia ei ollut sosialidemokraattinen vaan uusliberaali linja. Politiikka muistutti Suomen 1930-luvun lopun ja 1940-luvun alun kokoomuksen ja tannerilaisten sosialidemokraattien yhteistyötä.

Myös Saksan sosialidemokraattinen puolue hajosi entisen puheenjohtajan Oskar Lafontainen erotessa hallituksesta keväällä 1999 ennen Jugoslavian laittomien pommitusten aloittamista (jotka pommitukset olivat Saksan perustuslain vastaisia) Saksan sosialidemokraattien enemmistö mukautui EU:n demokratian vastaiseen USA:n mielivaltaan ja sotilaalliseen väkivaltaan perustuvaan rankaisemattomuuden periaatteeseen.

Hajottamiseen osallistuneet henkilöt (mm.Martti Ahtisaari) ja järjestöt kuten EU palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Tämä osoittaa keinot, joilla mieliä pyritään manipuloimaan. Väkivalta ylevöitetään propagandalla, mitä ylevöittämistä Suomen media ei tähän päivään mennessä ole purkanut. Sen seurauksena yhä uudet mielivaltaiset kansakuntien hajoittamiset ja tuhoamiset (Ukraina, Syyria) tulevat hyväksytyiksi ja ehkä jälleen uusilla Nobelin palkinnoilla palkituiksi. (ehdokkaina Joe Biden, Vicoria Nuland, Jeffrey Feldman, Volker Perthes)

Suomea johdatetaan USA:n ja NATO:n hybridikeskuksen avulla omaksumaan totuus valheena ja valhe totuutena.Demokratia katoaa ja mielivallasta tulee uusi normaali. Pelkoa ja epävarmuutta synnyttämällä kansa pyritään ajamaan kuin karja "oikean" ajattelun ja toiminnan aitaukseen.

Yle aloitti taannoin Docventures-ohjelmassaan, jossa ulkoministeri Erkki Tuomioja vaieten oli läsnä, trollijahdin, jossa pyydettiin katsojia ilmoittamaan tietämistään Venäjä-trolleista. Edellinen hallitus, jossa Tuomiojaoli ulkoministerinä, lähetti 100 henkilöä Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin opiskelemaan Venäjän oletetun hybridisodan vastaista toimintaa.

Samaan aikaan Suomen demokratiaa ja itsenäisyyttä on ajettu alas liittämällä Suomi NATO:n alaisuuteen isäntämaasopimuksella ja hankkimalla maaperällemme nk  hybridikeskus, jonka USA kokee osaksi sotilaallista maailmanmahtiaan. Tämän itsenäisyyden menettämisen aiheuttaneita henkilöitä ei ole vaadittu vastuuseen.

Laura Halmisen teksti toimii hybridikeskuksen tavoitteiden mukaisesti. Hänen ja 100 muun koulutetun hybriditoimijan tuotoksia koemme päivittäin. Hybridisota kansalaisten itsenäisen ajattelun ja toiminnan murtamiseksi on voimissaan. Psykiatrina pidän tällaista valtioneuvoston suojeluksessa tapahtuvaa toimintaa vastuuttomana, Hitlerin kansanvalistusosaston päällikkö Göebbelsin propagandaan verrattavana manipulointina.

Presidentin virka haettavana

Sunnuntai 25.12.2011 klo 16.19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen hämmästellyt median presidentinvaalisirkusta. Epäselvä puhe ei ole ollut ominaista ainoastaan joillekin ehdokkaille vaan erityisesti media on kunnostautunut puhumalla kaikkea muuta kuin asiaa.

Tavallisesti kun haetaan jotakin virkaa, otetaan selvää tehtävän luonteesta ja pätevyysvaatimuksista. Presidentin tehtävänä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. 

Kun uimarannalle haetaan hengenpelastajaa, ei riitä, että hakija lupaa opetella uimataidon. Hengenpelastajalta edellytetään paitsi hyvää uimataitoa, myös hengenpelastus- ja elvytystaitoja.

Suomen tasavallan presidentiksi ei haeta arvojohtajaa vaan asiantuntijaa, joka vaikeissa kriisienkin olosuhteissa kykenee varmasti ja asiantuntevasti ottamaan Suomen kansan edun huomioon. Maailmanlaajuisissa verkostoissa toimiminen ei ole harrastelijan työtä.

Niinistö on sanonut ihailevansa eniten presidentti Risto Rytiä. Tämä oli paitsi pankinjohtaja, myös vapaamuurari ja haki apua ratkaisuihinsa selvänäkijältä, Aino Kassiselta.

Tarja Halonen oli pitkäaikaisena ulkoministerinä varsin pätevä presidentin virkaan. Hänen asiantuntevuutensa on käynyt selväksi hänen kansainvälisissä kannanotoissaan. Myös Urho Kekkonen oli pätevöitynyt vaikeana sodanjälkeisenä ajankohtana, jolloin suhteiden rakentaminen itänaapuriin oli tullut hänen osakseen eri ministerintehtävissä toimiessaan. Hän oli jopa haastanut keskustelussa pelätyn Stalinin kauan ennen presidentiksi valitsemistaan.

Nykyisistä presidenttiehdokkaista Paavo Väyrynen on ainoa pätevä hakija presidentin virkaan. Hän on toiminut pitkään ulkoministerinä ja on myös selvillä kehitysyhteistyön lainalaisuuksista. Hänellä on selvä käsitys Suomen maantieteellisestä asemasta ja sen erityisehdoista. Suomen NATO-jäsenyyden mahdottomuus on hänelle käsittääkseni ulko- ja puolustuspoliittinen selviö.

Suomen itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus eivät toteudu kokoomuslaisella ulkopolitiikalla vaikka kokoomuksen arvoissa "koti, uskonto, isänmaa" julistetaan keskiössä oleviksi asioiksi.

Hyvinä ja tasaisina aikoina presidentin virassa pärjää kuka tahansa vaikka pelkällä imagolla ja supliikilla. Mutta presidentti tulee valita vaikeiden aikojen varalle. Silloin kokemus, mielen tasapaino ja kantti punnitaan.