Suomalaiset keskitysleirit Itä-Karjalassa

Torstai 27.11.2008 klo 21.55 - Pirkko Turpeinen - Saari

Luin äskettäin Curzio Malaparten kirjan Kaputt (1944). Sotakirjeenvaihtajana ollut italialainen kapteeni Malaparte kuvaa sodan sietämätöntä kammottavuutta ja nimenomaan saksalaisten toimintaa ja heidän yhteistyökumppaneitaan eri puolilla Eurooppaa myös Suomessa. Mahdotonkin traagisuus ja pöyristyttävyys saa ilmavan, siedettävän muodon.

Eilen istuin EDITA-kustantamon KIRJAn päivän illallisella vastapäätä historioitsija Osmo Hyytiää. Hän kertoi muun keskustelun ohessa kirjastaan Helmi Suomen maakuntien joukossa;Suomen Itä-Karjala 1941-1944. Odotan mielenkiinnolla mahdollisuutta tutustua siihen. Jo keskustelun aikana osoittautui kuinka myös tässä teoksessa kuvataan sitä suomalaista rotupoliittista asennetta, jota Oula Silvennoinenkin omassa väitöskirjassaankin korostaa.

Miehitetyn Itä-Karjalan suomalaisilla keskitysleireillä kuoli 3000 ihmistä. Monet leirillä olleista olivat naisia, lapsia ja vanhuksia. Leirillä olleista lapsista hengissä selvinneitä on Osmo Hyytiän mukaan parisen sataa vielä elossa. Pohdimme illallisen aikana voisiko suomalaiset jollakin tavalla myöntää tuon kauheuden olleen olemassa ja jakaa sitä surua mikä noiden vielä hengissä olevien venäläisten, pääasiassa naisten mielissä yhä on.Molemmat olimme sitä mieltä, että jonkinlaiset taloudelliset henkilökohtaiset korvaukset olisivat paikallaan. Joskus on ehkä kyynisesti todettu sotakorvausten kattaneen myös tuon alueen, mutta se ei pidä paikkaansa. Rahat menivät keskushallintoon, ei keskitysleireillä olleille.

Tasavallan presidentin vierailu Petroskoissa sopisi arvojohtajuuteen, jota häneltä odotetaan. Tasavallan presidentti voisi aloittaa sen nöyrtymisen, jota vaaditaan aitoon itsetutkiskeluun ja suruun siitä, että itse yksilönä tai kansakuntana on tehnyt jotakin ihmisarvoa syvästi loukkaavaa. Tehtyä ei saa tekemättömäksi mutta kärsineitä ihmisiä voi lohduttaa ja hyvittää. Kansa voisi seurata arvojohtajan esimerkkiä.Mitä menettäisimme, jos käyttäytyisimme sivistyneesti  ja inhimillisesti.