Toisen maailmansodan hävinneiden revanssi

Torstai 23.2.2017 klo 11.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

1930- luvulla yhdysvaltalaiset pääomapiirit tukivat Hitlerin aseistamista. Marraskuun 23. päivänä San Fansiscossa pidetyssä kokouksessa Hitleriä edustivat von Tippelskirch ja von Killinger. Senaattori Vanderberg lausui käsityksenään, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikan tulisi pyrkiä tukemaan Hitleriä yhteisessä taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Yhdysvaltalaiset piirit tukivat vastakkaisiakin tahoja toivoen aseteollisuuden nostavan maata lamasta.

Tuo suurpääoma hävisi ideologisen sodan, joka päättyi Neuvostoliiton voittoon natsismista ja fasismista.

Sosialismi ei kuitenkaan selvinnyt kansainvälisen globaalin kapitalismin ja asevarustelun paineessa, vaan se oli joutunut puolustuskannalle. Autoritaarinen hallinto esti sosialististen yhteiskuntien kehittymisen kohti demokraattista sosialismia, joka olisi luonut edellytykset kilpailukykyiselle yhteiskuntajärjestelmälle.

Saksojen yhdistyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen aloitti välittömästi uuden aikakauden, jossa toisen maailmansodan hävinneet voimat kokosivat itsensä. Euroopan pääomapiirit yhdistivät voimansa Yhdysvaltojen pääomapiirien kanssa jatkuvan sodan logiikan ympärille.

Jugoslavian hajottaminen oli tuon yhteistyön konkreettinen lähtölaukaus. Iso-Britannian työväenpuolueen "kolmas tie "- doktriinin keulaan asettui Tony Blair. Hän yhdisti voimansa Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa. Heidän "humaanin sodan" periaatteensa pyyhki olemattomiin suvereenien valtioiden olemassaolon oikeudet. Sen sijaan uusliberaali ajattelu, jossa pääoman etu nostettiin kansalaisten sosiaalisten oikeuksien yläpuolelle, nousi keskiöön.

Työväenpuolueiden siirtyminen uusliberalismin kannattajiksi tapahtui niin Saksassa kuin Iso-Britanniassa. Uusliberalismi tarvitsee aseellista voimaa. Saksan sosialidemokraattien demokraattisen osan hävittyä Lafontainen mukana myös Saksa alkoi vahvasti tukea militarismin avulla pönkitettyä uusliberalismia.Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo tuki tätä kehitystä.

EU rakennettiin militarismiin tukeutuvan suurpääoman laatimien suuntaviivojen mukaan.

Jugoslavian hajottamisessa "humaanin sodan" kannattajat liittoutuivat Kroatiaan palanneiden natsien ja heidän jälkeläistensä kanssa. SS-joukoissa taistelleet muslimit Bosniassa ja albaaniterroristit Kosovossa saivat uuden roolin kolmannen tien tukijoina.

Toisen maailmansodan hävinnyt natsi-Saksa pommitti yhdistymisensä jälkeen, perustuslakiaan rikkoen, jälleen Belgradia ja serbejä kuten toisessa maailmansodassa. Ympärysvaltoihin kuuluneet Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia osallistuivat NATO-maina entisten natsien/fasistien (Saksa/Italia) kanssa pommituksiin.

Yhdysvallat vaati nimenomaan Serbian siviilikohteiden pommittamista, mikä luonnollisesti loi edellytykset uusliberaalien voimien mahdollisuuksille ottaa haltuunsa serbien infrastruktuuri.

Työväenpuolueiden ja sosialidemokraattien siirtyminen uusliberalismin ja militarismin kannattajiksi on ollut avain jatkuvan sodan logiikan jatkamiselle ja Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten aseteollisuuden kukoistukselle. Työväenpuolueiden suunnanmuutos on auttanut yhdistämään toisen maailmansodan häviäjät ja voittajat yhteiseen rintamaan kansanvaltaa vastaan.

Valtamedia on samaistunut tähän aivan näihin asti vallineeseen doktriiniin.

Yhdysvaltojen ja Saksan suorittama Ukrainan haltuunotto on erinomainen esimerkki siitä piittaamattomuudesta, millä uusliberalismin omaksuneet hallitukset suhtautuvat kansakuntien identiteettiin ja kehitykseen.

Kaikesta puheesta huolimatta toiseen maailmansotaan johtaneiden tapahtumien historia on edelleen käsittelemättä, myös Suomessa. Siksi Suomen poliitikot ja media ovat täysin ymmällä siitä mitä maailmassa nyt tapahtuu. 

Suomalaiset historioitsijat eivät ole kyenneet kertomaan kanslaisillemme kuinka tiiviit Mannerheimin ja Suomen suhteet olivat Saksaan 1930-luvulla. Hitleriltä oli kysytty salliiko hän Ruotsin antavan tukea Suomelle sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Fasistisen Italian ulkoministeri Ciano pari päivää talvisodan aloittamisen jälkeen lupaa Suomelle lisää lentokoneita ja saa tuolloin kuulla Saksan niitä Suomelle jo toimittaneen Puolan sotasaaliista. Ei voi päätellä muuta kuin että Suomen sotilasjohdolla on ollut toimivat suhteet myös fasistiseen Italiaan.

Suomessa oikeistososialidemokraattien ja muun oikeiston omaksuma militarismilla vahvistettu uusliberalismi on vaikuttanut myös median omaksumaan viestinnän sisältöön. Historia toistaa itseään kammottavalla tavalla. 

Yhdysvaltojen kaikkein oikeistolaisimmat pääomapiirit ja jatkuvan sodan logiikkaa toteuttavat clintonilaiset demokraatit ovat ajaneet samaa militarismilla pönkitettyä uusliberalismia kuin mitä Suomessakin pyritään toteuttamaan. Myös Yhdysvalloissa media on tukenut tätä linjaa, jossa 1930-luvun pääomapiirien politiikka on lyönyt kättä niiden kanssa, jotka 1930-luvulla vielä katsoivat mahdolliseksi taistella natsismia ja fasismia vastaan. Nyt nämä ismit nähdään yhteistyökumppaneina omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

"Humaanin sodan" naamion takana tuhotaan Jugoslavia, Irak,Syyria, Libya, Jemen, Ukraina jne. Lennokkimurhien ja suvereenien valtioiden tuhoamisen doktriinista vaietaan. Blairit, Obamat, Clintonit ja monet suomalaiset poliitikot kuvaavat itsensä humanisteina, joille ensisijasen tärkeä poliittinen kysymys on se, että saavatko transsukupuoliset omat vessat vai mitä vessaa he voivat käyttää. Jokaiselle tärkeät kysymykset aborttioikeudesta, syrjimättömyydestä jne nostetaan verukkeeksi saada murhata miljoonia ihmisiä hallituksenvaihdossodissa, tukea jihadisteja ja terroristeja silloin kuin ne edistävät hallituksenvaihdoksia uusliberalismille mieleisiksi.

Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi mursi kaikkien olettaman jatkuvan sodan logiikan status quon. Jatkuvan sodan logiikan ja toisen maailmansodan pääomapiirien ja fasistien revanssi tuli yhdessä yössä kyseenalaistetuksi. Presidentti Trump lupasi aloittaa sodan jihadisteja vastaan, joita Obama ja kulisseissa monet entiset siirtomaat/NATO-maat ovat tukeneet. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut ovat luonnollisesti olleet tässä mukana. Siten ei ole ihme, että Obama ja Clinton ovat nostattaneet yhdessä uusliberalismista hyötyneen Soroksen kanssa kansanliikkeen Trumpia vastaan.Perustellusti demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavat kansalaiset on saatu liikkeelle näyttämällä humanismin naamiota, mutta piilottamalla jatkuvan sodan ja uusliberalismin aiheuttaman tuhon ja kärsimyksen, jota nuoret eivät tietenkään kannattaisi, jos tietäisivät sen olemassaolosta. Valtamedia ei tuota ristiriitaa tule koskaan paljastamaan. Tiedustelupalvelut tullenevat tekemään kaikkensa, jotta kulissien takainen likainen toiminta ei paljastuisi nykyhallinnolle riippumatta siitä mihin tuo hallinto tulee suuntautumaan. Russofobia, joka on toiminut tähän astisena Yhdysvaltojen hallinnon käyttövoimana on menettänyt keskeisen merkityksensä. Kuinka käynee Suomessa?

Voiko aktiivipoliitikko olla myös objektiivinen historiantutkija

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin puolustusministeri Jussi Niinistön Tammisunnuntain juhlassa pitämän puheen. Jussi Niinistö on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa. Yllätykseni oli melkoinen kun hän puheessaan kuvasi Suomen sisällisodan vapaussotana venäläisiä vastaan. Hän kertoi Paul Gerichin tulosta pohjalaisten talonpoikien luo sodan alla ja referoi tämän puhetta.

On tunnettua, että Mannerheim pystyi usein ajamaan kaksilla rattailla. Joillekin ryhmille hän sanoi taisteltavan venäläisiä vastaan toisille käytävän sotaa suomalaisia roistojoukkoja vastaan. Mannerheimin julkilausuma, jonka hän julkaisutti Wasabladetissa 5.2.1918, oli kirjoitettu sekä venäjäksi että ruotsiksi. Siinä hän korostaa, että suomalaiset eivät taistele venäläisiä vastaan ja antoi uskoa, että hän arvostaa venäläisiä sotilaita, joiden hän toivoo antavan suomalaisten hoitaa omat asiansa keskenään.

Luin kirjaani Lahtari, Punikki ja Teurastaja varten myös Jussi Niinistön kirjan Isontalon Antti. Niinistö luo teokseen hyvin lämpimän myötäelävän ilmapiirin, joka tekee lukemisesta miellyttävän.Lukija pystyy tuntemaan empatiaa päähenkilöä kohtaan. Sen ei silti pitäisi antaa aihetta hyväksyä tämän poliittisia suorastaan fasistisia yhteiskunnallisia tavoitteita.

Historialliset tapahtumat kerrotaan yleensä tuoreeltaan vallan ja voittajien näkökulmasta. Salaisiksi julistetut asiakirjat ja muut tiedot paljastuvat vasta vuosikymmenten kuluttua. Tuona aikana kuitenkin historia on kirjoitettu tuosta voittajien näkökulmasta ja se tieto on iskostettu nuorison ja aikuisväestönkin tajuntaan totuutena, jota on vaikeata muuttaa esimerkiksi 50 vuotta myöhemmin.

Välittömästi sisällissodan jälkeen voittajien tavoitteena oli samaistaa työläiset venäläisiin ja iskostaa suomalaisten mieliin sota vapaussotana. Ohessa tuli tarkoituksenmukaiseksi lietsoa vihaa venäläisiä kohtaan. Sitä lietsontaa suorittamaan perustettiin "Vihan veljet"- järjestö, joka on toiminut 1920-luvulta lähtien. 

Rasistinen suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on viime vuosikymmeninä noussut jälleen hovikelpoiseksi. Samaan aikaan kun kaikkinainen muu syrjintä maahanmuuttajia, homoja, transsukupuolisia ja vammaisia kohtaan on torjuttu, russofobia kukoistaa.

Poliittisen johdon rasismi on peitettyä. Se kääritään EU-paperiin. "Emme voi suhtautua tasa-arvoisesti venäläisiin, koska EU on määrännyt talouspakotteet ja vierailukiellot." EU- määräyksien perusteita ja totuudenmukaisuutta ei kyseenalaisteta. Tasavallan presidentti kutsuu maahan juuri sellaisten maiden päämiehiä, joilta tiedotustilaisuudessa saadaan russofoobisia kommentteja, jolloin presidentin ei itse tarvitse tuoda julki rasistista asennettaan.

Puolustusministeri Niinistö on nostanut esiin Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisten epäluotettavuuden asepalveluksen suorittajina ja armeijan virkoihin valittaessa. Siten koko kaksoiskansalaisten joukko demonisoidaan. Tämä syrjintä puetaan rationaaliseen viittaan - kelpoisuusehtoihin. Tämä asenne vastaa "Vihan veljien" tavoitetta demonisoida kaikki venäläiset.

Herää kysymys, voiko ministeri Niinistö opettaessaan Helsingin Yliopistossa ja Sotakorkeakoulussa olla objektiivinen historioitsija? Suomen sisällissodan valkoinen osapuoli armahdettiin sotarikoksistaan ja kaikki raskauttavat asiakirjat poltettiin. Sama asiakirjojen tuhoaminen teki vaikeaksi tutkia objektiivisesti marsalkka Mannerheimin sotarikoksia.

Sitten tuo toinen historian tutkija, Erkki Tuomioja.

Tuoreemmat sotatapahtumat - Bosnian sota ja Jugoslavian NATO-pommituksethan ovat myös saaneet voittajien tulkinnan historiassa. Suomen liittyminen EU:un juuri sodan aikana aiheutti sen, että Suomi näytti ottavan vielä voimakkaamman voittajien näkemyksen kuin voittajat itse.

Noiden sotavuosien aikana Suomen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja Tarja Halonen. Myös Erkki Tuomioja oli valtioneuvoston jäsen. Tuomioja on perustanut järjestön "Historiantutkijat ilman rajoja" ja identifioituu voimakkaasti tutkijan rooliisa. Hän on arvioinut Bosnian sotaa käsittelevää yllämainittua teostani. Hän katsoo, että googlaamisestaan huolimatta hän ei ole löytänyt mitään mikä muuttaisi hänen käsitystään Srebrenican tapahtumista.

Srebrenica on ollut Yhdysvaltojen propagandan keskeinen kohde. "8000 serbien teloittamaa muslimipoikaa ja miestä" on muodostunut kyseenalaistamattomaksi dogmiksi. Ihmisen kuolintavan määritys on kuitenkin lääketieteellinen ruumiinavaus. Olen lääkäri ja katson lääketieteellisen tieteen olevan tiedettä siinä missä historiatiedekin on. Srebrenican lääketieteellisissä ruumiinavauksissa on löydetty 400 teloitettua ja alle 2000 sotatoimissa kuollutta kaikkiaan. Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin tehdyissä muslimijoukkojen suorittamissa tapporetkissä surmattiin 3000 siviiliä, joista useiden päät iskettiin aidanseipäisiin ja kodit poltettiin. Naser Oric, joka johti serbikyliin hyökänneitä muslimijoukkoja, julistettiin Haagin tribunaalissa syyttömäksi. Serbikenraalit ovat saanet kymmenien vuosien vankeustuomioita.

Jos Tuomioja ei löydä omaa käsitystään tukevia tietoja googlaamalla, miksi hän ei hyväksy lääketieteellisiä todisteita, jotka tarjoan? Hän osoittaa arviossaan hyväksyvänsä myös ICTY:n eli Haagin tribunaalin toiminnan. Osoitan kuitenkin, että hyväksyessään tribunaalin toiminnan hän tulee hyväksyneeksi samanlaisen rikostutkimuksen ja rangaistusten täytäntöönpanon kuin mikä vallitsi Suomen sisällissodan jälkeen. Valkoiset voittajat toimivat pidättäjinä, syyttäjinä, todistajina, tuomareina, teloittajina ja keskitysleirin vartijoina. Bosnian ja Jugoslavian pommitusten tuomiokäytännössä NATO-sotilaat toimivat pidättäjinä, pidätysselleihin saattajina, muslimit ja NATO-upseerit toimivat todistajina,  amerikkalaisten ja kanadalaisten maksamat juristit toimivat tuomareina. Oikeuskäytäntö poikkeaa täysin normaalista oikeuskäytännöstä. Tuomioistuimeen tuodut on julistettu etukäteen syyllisiksi ja heidän odotetaan osoittavan syyttömyytensä.

Jos kaikki suomalaiset historiantutkijat omaksuvat Yhdysvaltojen ja NATO-maiden edellyttämän totuuden myös historiatieteellisesti päteväksi, olemme päätyneet samaan kuin 100 vuotta sitten. Feodaalista omistamiseen perustuvaa valtaa puolustavat suomalaiset ja saksalaiset olivat sankareita kuten ylikansallista pääoman valtaa levittävät NATO- maat USA:n ja Saksan johdolla. Demokratiaa ja tasaveroisia ihmisoikeuksia puolustavat työläiset ja tasaveroisia ihmisoikeuksia puolustavat serbit ovat vuorostaan konnia. Niinkö?